Miksi kulttuuritoiminnallisia tiloja lähipalveluina


Kulttuuritoiminnallisuudella tarkoitan kaikkea sitä kulttuuria joka saa ihmisen liikkumaan ja olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sen suhteen - kuten musiikin, tanssin ja teatterin tekemisessä on kyse, myöskin kuvataiteessa mutta ei niin paljon - jolloin tässä tarkoituksen mielessä kirjasto ei ole kulttuuritoiminnallisena tilana niin tärkeä kuin sen kaikkialla onkin.

Jotta ajatukseni kiteytyisi keskeisimmällä tavalla minun on pakko talloa vähän kirjallisuuden varpaille käyttämällä sitä vertailukohtana.Varmaankin samalla tuulettaen ajattelutapoja.

Kun ihminen lukee kirjaa hänen fysiikkansa on liikkumaton. Mutta kun ihminen soittaa, laulaa, tanssii ja tekee teatteria hän on fyysisesti hyvin aktiivinen - ja lisäksi on sitä myös henkisesti ja nimenomaan sosiaalisessa mielessä. Kun taas kirjallisuuden harrastaminen on paikallaan olevaa ja siitä oleellisesti puuttuu sosiaalisuus edellämainitussa mielessä.

Ja kun ihminen vanhenee niin sitä enemmän hän tarvitsisi sekä fyysisen että henkisen terveytensä vaalimiseksi kulttuuritoiminnallisia harrastuksia - musiikkia, tanssia ja teatteria.

Siksi kulttuuritoiminnallisen tilan saaminen kaikkialle missä sille vähänkin voisi olla käyttöä on kansanterveydellisesti erittäin perusteltu ajatus. Jonka pitäisi asettua vähintäänkin kirjastojen roolin rinnalle ellei mennä ohikin kun kirjallisuus siirtyy koko ajan enemmän ja enemmän mm internetpohjaiseksi.

Mutta millainen olisi kulttuuritoiminnallinen kunnon tila. Sen tulisi olla tarpeeksi avara kooltaan pystysuunnassa jotta siihen mahtuisi hyvin niin ääntä kuin ilmaakin. Lisäksi sen tulisi olla niin äänieristetty ettei se häiritse muita eikä muut sitä. Lisäksi siinä pitäisi olla esiintymislava ja avara lattia. Edelleen siellä pitäisi olla keskeiset soittimet ainakin kuten piano ja kitara. Lisäksi siinä pitäisi olla kelvollinen äänentoistolaitteisto. Ja edelleen jonkunlainen suihkutila wc-tilojen lisäksi.

Toisin sanoen sen pitäisi olla valmiuksiltaan sellainen että siinä voi nopeasti löytää omalla kulttuuritoiminnalliselle harrastukselleen mahdollisuuden kun siihen aika varattu on.

Katsokaa ympärillenne. Kaupungit ja kylät ovat täynnä tyhjiä ja puolityhjiä liikehuoneistoja ja ravintoloita ja kahviloita. Ja kaikkialta puuttuu lähipalveluna helposti tykömentävä kulttuuritoiminnallinen tila.

Joten asialle olisi mielestäni jo kansanterveydelliseltä kannalta suorastaan huutava tarve kaikkialla.

Ihmisen pitää voida laulaa jos hän haluaa, hänen pitää voida tanssia jos hän haluaa, hänen pitää voida tehdä teatteria jos hän haluaa. Sen kaiken pitäisi olla jopa perustuslain tasoinen perusoikeus. Jo kansanterveydenkin kannalta.


Jussi Vaarala

Kalashnishow, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/kalashnishow-composer-pianist

I´m sorry I love you, songwriter Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/i-m-sorry-i-love-you

Sunrise improvised impression, 40x40 cm

Julkaistu Uusimaa-lehdessä

Kirkollisveron sijasta yleinen kulttuurivero


Rauman kirkkoherra Seppo Sattilaisen mukaan kirkon tehtävä ei ole antaa palveluja ilmaiseksi niille, jotka eivät kuulu kirkkoon. Sattilainen sanoo, että kirkosta eronneet voisivat kääntyä asiassa esimerkiksi Vapaa-ajattelijoiden puoleen.


Oheinen asia antaa kyllä aiheen kysyä kaksi kysymystä.

Pitäisikö kirkolta poistaa verotusoikeus.

Ja toiseksi pitäisikö verotusoikeus sen sijaan siirtää - tulojen mukaan progressiivisena ja yrityksille erillisenä - kirkolta kulttuurille.

Tilanne kun on pahasti vinoutunut sellaiseksi että kaikki käyttävät kulttuuria mutta mahdollisuus sen maksuttomuuteen on aivan liian suuri ja mahdoton hallita. Kirkkoa sen sijaan käyttää aniharva.

Eikä kukaan katso aiheelliseksi puuttua kulttuurialan valtaviin epäoikeudenmukaisuuksiin - niin alan sisällä kuin siihen ulkopuoleltakin kohdistuen kulttuurin vapaamatkustajina mm. piraattien muodossa.

Ikäänkuin se on yhteiskunnallisesti oikein että kulttuuria kohdellaan huonosti.

Siis sitä jota ihmiset elinajastaan eniten kuluttavat.

Siksi erityinen progressiivinen kulttuurivero olisi erittäin paikallaan. 


Jussi Vaarala

Bridge and moon, 40x40 cm

Why people buy all-inclusive hotelrooms


One reason tourists buy all-inclusive hotel rooms is this.

They get all food in restaurant of their own hotel and don´t have to go to other restaurants to become a victim of cheating and being hurt in that way.

For most of tourists being cheated is same as to be hurt.


Jussi Vaarala

Round and round, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/round-and-round-composer

The sun is somewhere over there, 40x40 cm

Aforismi

Arvokkaasta tulee kallista kun luottamus lakkaa.

Jussi Vaarala

Aforism


Valuable becomes expensive when trust is lost.


Jussi Vaarala

Maybe worst mistake in tourist country - continuous cheating in prices in everywhere - drives tourists away. They don´t come again.

To trust is valuable thing - and very expensive it becomes when it is missing.

Past days past ways, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/past-days-past-ways-composer

Nightcafe, improvised impression, 30x50 cm

Moonlight. 25x35 cm

So far, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/so-far-composer-pianist-jussi

Joyfully, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/joyfully-composer-pianist

Erittäin tarpeellinen elämänhallintamittari


Pitkäaikaistyöttömien työkykyä aletaan mitata ensi vuoden alussa osassa kuntia.  Mittarin tavoitteena on kartoittaa pitkään työttömänä olleiden työkykyä, terveyttä ja elämänhallintaa.


Mutta missä on yleinen eri ikäryhmiin kehitetty elämänhallintamittari. Ihmisten terveyttä kyllä mitataan mennen tullen mutta elämänhallintaa ei kukaan - ei edes itsetehtävää elämänhallintamittaria taida olla tarjolla.


Mitä hyötyä siitä olisi. Esimerkiksi nuorisolle olisi erittäin tärkeää tehdä elämänhallintamittari jolloin selviäisi yleisiin normeihin eri elämänhallinnanalueilla verraten mikä on nuoren elämänhallintakyky.

Elämänhallintakykyä voisi myös tehdä kohdennetusti vaikkapa lasta odottaville perheille. He saisivat vertailukelpoista tietoa osaamisestaan ja samalla heille selviäisi mikä on oleellista nuorelle lapsiperheelle että kaikki menee hyvin.

Elämänhallintamittarilla olisi huomattavaa tarvetta koska moni asia ihmisillä tökkii sen takia kun jollakin elämän osa-alueella elämänhallinta tökkii eikä hän itse sitä tiedosta sitä. Ja ketjureaktiona tökkii sen jälkeen moni muukin asia.

Lisäksi elämänhallintamittarin kohdennettu kehittäminen panisi vaikkapa nuorten lapsiperheiden kohdalla instituutiot miettimään mitkä ovat keskeiset asiat joita mittariin otettaisiin mukaan. Jolla olisi hieno kehittämisvaikutus instituutioihinkin.

Oikein täytyy kysyä - miksi elämänhallintamittari ei ole äitiyspakkauksen kaltaista kansallisomaisuutta.

Onko psykologinen valveutuneisuus jäänyt päättäjäpiireissä puolitiehen kun tuollaista erittäin hyödyllistä mittaria ei ole kehitetty. Tai ainakaan laajasti markkinointu ja otettu esiin.

Tarve sillä olisi kuitenkin suorastaan hirmuinen.

Senkin takia että koko kansakunta sen myötä joutuisi pohtimaan mitä on oikeastaan elämänhallinta.


Jussi Vaarala

Nordisk melankoli, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/nordisk-melankoli-composer