Ethical-realistic thinking bases on two things: 1. the more in things is both ethics and realism the better it is as solution 2. most profound ethics is this: good life span for everyone in the world without harming other people or nature. Jussi Vaarala, creator of ethical-realistic thinking
Friday, January 31, 2014
RAKKAUS JA NYKYAIKA
Rakkaus on valitettavasti helpompi määritellä puutteensa kautta - mutta julma ehkä julmin rakkauden muoto - houkutella toinen rakastamaan itseään kun kuitenkin rakastaa toista - on mahdollista tehdä tehottomaksi luomalla sille testitilanne.
Sen puuttuessa hyppääminen suoraan rakkauteen ilman testitilannetta on petokselle paras mahdollinen edellytys.
Aiemmin enempi käytetty kihlaus ennen avioliittoa oli aika fiksu menetelmä ajalleen.
Nykyisenä vapaampien suhteiden aikana se ei oikein toimi - siksi joku mahdollisten mielitiettyjen henkinen ja fyysinen haaremi on hyvä ratkaisu.
Siinä saa selville vertailukelpoisessa tilanteessa kuka on se oikea ja samalla voi olla ystävä ja ei ole syytä olla mustasukkainen koska ei ole sellaista sitoutumistakaan joka loisi edellytykset mustasukkaisuudelle.
Saattaa kuulostaa julmalta mutta on vähemmän julma kuin rakkaudella kieroilu.
Sitä paitsi ihmiset menee niin paljon sänkyyn toistensa kanssa että sekin puoltaa ratkaisua.
Ja ei tuommoinen henkinen ja fyysinen haaremi edellytä sänkyyn menemistä kenenkään tai vaikka vain yhden kanssa - eihän se laatu nimittäin parane määrällä.
Ja toisaalta voi olla läheisessä älyllisessä suhteessa niihin jotka ovat sen suhteen mielenkiintoisia - fiksu systeemi. Jossa kellään ei ole mitään nokankoputtamista.
Ja sitten jos löytyy joku jonka kanssa haluaa elää kahden niin systeemi vaan haaremista ystävyydeksi muiden kohdalla ja sen valitun kanssa vihille tms. Nuin se menee :))))
Jussi Vaarala
Rakkaus on valitettavasti helpompi määritellä puutteensa kautta - mutta julma ehkä julmin rakkauden muoto - houkutella toinen rakastamaan itseään kun kuitenkin rakastaa toista - on mahdollista tehdä tehottomaksi luomalla sille testitilanne.
Sen puuttuessa hyppääminen suoraan rakkauteen ilman testitilannetta on petokselle paras mahdollinen edellytys.
Aiemmin enempi käytetty kihlaus ennen avioliittoa oli aika fiksu menetelmä ajalleen.
Nykyisenä vapaampien suhteiden aikana se ei oikein toimi - siksi joku mahdollisten mielitiettyjen henkinen ja fyysinen haaremi on hyvä ratkaisu.
Siinä saa selville vertailukelpoisessa tilanteessa kuka on se oikea ja samalla voi olla ystävä ja ei ole syytä olla mustasukkainen koska ei ole sellaista sitoutumistakaan joka loisi edellytykset mustasukkaisuudelle.
Saattaa kuulostaa julmalta mutta on vähemmän julma kuin rakkaudella kieroilu.
Sitä paitsi ihmiset menee niin paljon sänkyyn toistensa kanssa että sekin puoltaa ratkaisua.
Ja ei tuommoinen henkinen ja fyysinen haaremi edellytä sänkyyn menemistä kenenkään tai vaikka vain yhden kanssa - eihän se laatu nimittäin parane määrällä.
Ja toisaalta voi olla läheisessä älyllisessä suhteessa niihin jotka ovat sen suhteen mielenkiintoisia - fiksu systeemi. Jossa kellään ei ole mitään nokankoputtamista.
Ja sitten jos löytyy joku jonka kanssa haluaa elää kahden niin systeemi vaan haaremista ystävyydeksi muiden kohdalla ja sen valitun kanssa vihille tms. Nuin se menee :))))
Jussi Vaarala
Maailman noustava aineettomien arvojen tasolle yli materialistisen maailmantalouden
Julkisen sektorin koon arviointi on ideologinen kysymys.
Kun julkisen sektorin suuri koko koetaan taakaksi lähtökohtana on erityisesti se kuinka hyvin maan talous vetää eli käytännössä kuinka hyvin teknologian kauppa käy.
Mutta entäpäs jos ajatellaan että julkisen sektorin suuri koko onkin kehittyneen maan kehittyneempi muoto - että ihmiset haluavat mielellään ostaa korkeammilla veroilla julkisia palveluita koska kokevat ne hyviksi ja tarpeellisiksi. Tarpeellisemmiksi kuin mitä teknologiavetoinen yksityissektori ja maailmantalous tarjoaa.
Ja entäpäs jos ajatellaan että ei vietäisikään tavaroita ja esimerkiksi ruokaa maasta toiseen vaan ihmisiä ja kulttuureita - niin - siis aineettomia arvoja.
Jospa kilpailukyky olisikin silloin sitä mitä aineettomia arvoja ja mitä aineettomien arvojen tehokkaita tuottamismenetelmiä maa kykenee tuotamaan ja viemään ulkomaille - koulutusosaamista, hoivaosaamista, kulttuuriosaamista - mutta myös vaikkapa onnistunutta perhekeskeisyysosaamista - sekä myös onnistunutta yksilökehitys- ja yksilötehokkuusosaamista. Kykyä olla onnellinen, kykyä olla sosiaalinen, kykyä olla luova, kykyä olla monipuolinen jne jne.
Ja näinhän se on - mitä ihmiset teknologialla tekevät elleivät he saa onnea ja tyydytystä aineettomien arvojen suunnassa. Etenkin tilanteessa jossa heillä on teknologiaa nurkat täynnä mutta ei onnea eikä onnen osaamista.
Tästä ideologisesta näkökulmasta katsoen - että maan kilpailukyky on aineettomien arvojen kilpailukykyä - on helppo yhtäkkiä ymmärtää että julkiseen sektoriin kannattaa satsata siinä mielessä että se tuottaisi mahdollisimman hyviä ja kehittyneitä aineettomia arvoja joita sitten viedä muihin maihin. Päinvastoin kuin että se ajettaisiin alas.
Minä uskon vakaasti että tämä ajamani suuntaus on tulevaisuutta - koska vanhaa sanontaa muuntaen ihminen ei elä leivästä ja materiasta vaan hengestä eli aineettomista arvoista.
Ja myös aineettomia arvoja kohti - mitä ne itse kullekin sitten sattuvat olemaan.
Maailman on noustava aineettomien arvojen tasolle yli materialistisen maailmantalouden jotta asiat menisivät lopputuloksen kannalta paremmin.
Jussi Vaarala
Julkisen sektorin koon arviointi on ideologinen kysymys.
Kun julkisen sektorin suuri koko koetaan taakaksi lähtökohtana on erityisesti se kuinka hyvin maan talous vetää eli käytännössä kuinka hyvin teknologian kauppa käy.
Mutta entäpäs jos ajatellaan että julkisen sektorin suuri koko onkin kehittyneen maan kehittyneempi muoto - että ihmiset haluavat mielellään ostaa korkeammilla veroilla julkisia palveluita koska kokevat ne hyviksi ja tarpeellisiksi. Tarpeellisemmiksi kuin mitä teknologiavetoinen yksityissektori ja maailmantalous tarjoaa.
Ja entäpäs jos ajatellaan että ei vietäisikään tavaroita ja esimerkiksi ruokaa maasta toiseen vaan ihmisiä ja kulttuureita - niin - siis aineettomia arvoja.
Jospa kilpailukyky olisikin silloin sitä mitä aineettomia arvoja ja mitä aineettomien arvojen tehokkaita tuottamismenetelmiä maa kykenee tuotamaan ja viemään ulkomaille - koulutusosaamista, hoivaosaamista, kulttuuriosaamista - mutta myös vaikkapa onnistunutta perhekeskeisyysosaamista - sekä myös onnistunutta yksilökehitys- ja yksilötehokkuusosaamista. Kykyä olla onnellinen, kykyä olla sosiaalinen, kykyä olla luova, kykyä olla monipuolinen jne jne.
Ja näinhän se on - mitä ihmiset teknologialla tekevät elleivät he saa onnea ja tyydytystä aineettomien arvojen suunnassa. Etenkin tilanteessa jossa heillä on teknologiaa nurkat täynnä mutta ei onnea eikä onnen osaamista.
Tästä ideologisesta näkökulmasta katsoen - että maan kilpailukyky on aineettomien arvojen kilpailukykyä - on helppo yhtäkkiä ymmärtää että julkiseen sektoriin kannattaa satsata siinä mielessä että se tuottaisi mahdollisimman hyviä ja kehittyneitä aineettomia arvoja joita sitten viedä muihin maihin. Päinvastoin kuin että se ajettaisiin alas.
Minä uskon vakaasti että tämä ajamani suuntaus on tulevaisuutta - koska vanhaa sanontaa muuntaen ihminen ei elä leivästä ja materiasta vaan hengestä eli aineettomista arvoista.
Ja myös aineettomia arvoja kohti - mitä ne itse kullekin sitten sattuvat olemaan.
Maailman on noustava aineettomien arvojen tasolle yli materialistisen maailmantalouden jotta asiat menisivät lopputuloksen kannalta paremmin.
Jussi Vaarala
Thursday, January 30, 2014
Pääkaupunkiseutu on kuin Yhdysvallat
Mikä jysäyttää ihmisen ja yhteisön sosiaaliseen ja älylliseen katatoniseen asentoon josta hän ei uskalla liikahtaakaan ettei aiheuttaisi sosiaalisessa piirissään skandaalia.
Se on sosiaalinen peilaaminen ja elitistisyys - jotka ovat lähes kaiken eloisan ja aidon ja kehityskykyisen vastakohtia.
Katsokaa Suomen pääkaupunkiseutua - se on juuri tuon elitistisen katatonian jähmettämä.
Pääkaupunkiseudun suhde muuhun Suomeen on monessa suhteessa sama kuin Yhdysvaltojen suhde muuhun maailmaan - ylimielinen, kolonialistinen, imperialistinen, elitistinen ja sosiaalisesti kaukana aidosta.
Jussi Vaarala
Mikä jysäyttää ihmisen ja yhteisön sosiaaliseen ja älylliseen katatoniseen asentoon josta hän ei uskalla liikahtaakaan ettei aiheuttaisi sosiaalisessa piirissään skandaalia.
Se on sosiaalinen peilaaminen ja elitistisyys - jotka ovat lähes kaiken eloisan ja aidon ja kehityskykyisen vastakohtia.
Katsokaa Suomen pääkaupunkiseutua - se on juuri tuon elitistisen katatonian jähmettämä.
Pääkaupunkiseudun suhde muuhun Suomeen on monessa suhteessa sama kuin Yhdysvaltojen suhde muuhun maailmaan - ylimielinen, kolonialistinen, imperialistinen, elitistinen ja sosiaalisesti kaukana aidosta.
Jussi Vaarala
Wednesday, January 29, 2014
Eikö kynsimättä voisi toista silittää, lauluntekijä Jussi Vaarala
Yllätyksekseni huomasin että aiemmin tästä aiemmin tekemäni video ei toiminutkaan youtubessa. Koska maailma on tyly ja koska tämä kertoo narsismin uhrin näkökulmasta on pakko ajatella mahdolliseksi se - vian mahdollisuuden ohella - että joku on huomaamattani tuhonnut videosta videon itsensä ja jättänyt jäljelle kuoren. Suojellakseen narsismin patologiaa vastuultaan.
Toivottavasti kokoomuksen sissiretki oppositiosta valtaan päättyy pian
Kokoomuksen ideologinen vihollinen on julkinen sektori ja taustavoima pääoma.
Ja kokoomuksen valtakausi on kuin sissien hyökkäys vihollisen ryhmitykseen jossa se tekee mahdollisimman paljon tuhoa ennenkuin se ajataan pois.
Toivottavasti kokoomuksen sissiretki oppositiosta valtaan päättyy pian.
Jussi Vaarala
Kokoomuksen ideologinen vihollinen on julkinen sektori ja taustavoima pääoma.
Ja kokoomuksen valtakausi on kuin sissien hyökkäys vihollisen ryhmitykseen jossa se tekee mahdollisimman paljon tuhoa ennenkuin se ajataan pois.
Toivottavasti kokoomuksen sissiretki oppositiosta valtaan päättyy pian.
Jussi Vaarala
Tuesday, January 28, 2014
Rahamaailma konservatiivisin ja epäinnovatiivisin
Björn Wahlroosia ollaan valitsemassa uudelleen Nordean hallituksen puheenjohtajaksi.
Wahlroosin lausunnot ovat olleet suurksi haitaksi markkinatalouden maineelle.
Lisäksi valinta osoittaa että pankkimaailma on kaikista konservatiivisin ja epäinnovatiivisin talouselämän toimija.
Suoranainen luovuuden kuolio.
Että jopa syytä on kysyä onko rahamaailman konservatiivinen luovuustyhjiö kaikkien maailman talouskriisien syynä.
Pankkimaailman selitys kaikkiin talouskriisien syihinhän on ollut kuin naapurin rouvan kimpussa housut kintussa kiinnisaadun selitys - en tiedä miten sinne jouduin ja mitä olin tekemässä.
Sillä erolla että pankkimaailma ei oikeasti tiedä eikä tiennyt.
Tällä perusteella voi aiheesta kysyä - minkälaisissa käsissä maailman ihmisten rahat ovat kun ne ovat pankissa.
Jussi Vaarala
Björn Wahlroosia ollaan valitsemassa uudelleen Nordean hallituksen puheenjohtajaksi.
Wahlroosin lausunnot ovat olleet suurksi haitaksi markkinatalouden maineelle.
Lisäksi valinta osoittaa että pankkimaailma on kaikista konservatiivisin ja epäinnovatiivisin talouselämän toimija.
Suoranainen luovuuden kuolio.
Että jopa syytä on kysyä onko rahamaailman konservatiivinen luovuustyhjiö kaikkien maailman talouskriisien syynä.
Pankkimaailman selitys kaikkiin talouskriisien syihinhän on ollut kuin naapurin rouvan kimpussa housut kintussa kiinnisaadun selitys - en tiedä miten sinne jouduin ja mitä olin tekemässä.
Sillä erolla että pankkimaailma ei oikeasti tiedä eikä tiennyt.
Tällä perusteella voi aiheesta kysyä - minkälaisissa käsissä maailman ihmisten rahat ovat kun ne ovat pankissa.
Jussi Vaarala
Törkeää ylihinnoittelua
– Yksi hidastetöyssy maksaa keskimäärin 10 000 euroa ja suojatiesaareke noin 15 000 euroa, sanotaan uutisessa.
Selvästikin törkeää tierakennusalan ylihinnoittelua.
Että siis yksi vaivainen suojatiesaareke maksaa yhtä paljon kuin henkilöauto tai kolme kertaa maailmaympärimatka.
Jussi Vaarala
– Yksi hidastetöyssy maksaa keskimäärin 10 000 euroa ja suojatiesaareke noin 15 000 euroa, sanotaan uutisessa.
Selvästikin törkeää tierakennusalan ylihinnoittelua.
Että siis yksi vaivainen suojatiesaareke maksaa yhtä paljon kuin henkilöauto tai kolme kertaa maailmaympärimatka.
Jussi Vaarala
Aforismi
Älä suojele ihmisten itsensä kivuliasta muihin vertailua - jota kateudeksi kutsutaan - sillä ettet kerro mitä olet ja mitä osaat.
Sellainen suojelu on yhteisön suurimpia itsepetoksia - ja suojelee ihmisiä itsekritiikiltä laiskuuttaan kohtaan - sillä kateus on sama kuin omasta laiskuudestaan muiden syyttämistä.
Jussi Vaarala
Älä suojele ihmisten itsensä kivuliasta muihin vertailua - jota kateudeksi kutsutaan - sillä ettet kerro mitä olet ja mitä osaat.
Sellainen suojelu on yhteisön suurimpia itsepetoksia - ja suojelee ihmisiä itsekritiikiltä laiskuuttaan kohtaan - sillä kateus on sama kuin omasta laiskuudestaan muiden syyttämistä.
Jussi Vaarala
Monday, January 27, 2014
Tämän pitäisi olla arkkitehtien ja rakennusalan haaste
Vanhusten kotihoitoon ja yksinäisyyteen on ehdotettu ratkaisuksi kimppakämppiä- esimerkiksi kolme hyväkuntoista vanhusta ostaa kolmion toistensa seuraksikin. Ratkaisumalleja kaivataan, kun väestö vanhenee ja kaikille vanhuksille ei löydy tulevaisuudessa palvelukotipaikkaa.
Kysyntä voidaan luoda myös luomalla tarjontaa.
Siksi tämä asia on myös arkkitehtien ja rakennusalan haaste - kehittää ratkaisuja vanhenevalle väestölle.
Jussi Vaarala
Sunday, January 26, 2014
Pelkkään kieleen liittyvä kulttuurin harrastaminen köyhdyttää kokemus- ja ilmaisumaailmaa
Olen joutunut törmäämään ulkomailla asuvien suomalaisten yhdistyksen yhteydessä sellaiseen käsitykseen kulttuurista kyseisen kaltaisissa yhdistyksissä jonka analysoimisella on hyvin laajoja syvällisiä seurauksia.
Kyseinen käsitys on kuulunut siihen tapaan että kulttuuriksi riittäisi suomalaisyhteisöjen rekisteröidyn yhdistyksen piirissä ihmisten tapaaminen ja kirjasto - siis suomalaisille ominaisen kulttuurin muotona,
Käsitys on valitettavasti epäkommunikatiivinen kahteen suuntaan.
Ensinnäkin kirjasto on sulkeutunein kulttuurin muoto muiden maiden kansalaisten päästä suomalaisuuteen tutustumaan verrattuna vaikkapa suomalaisiin kansanlauluihin, kansantansseihin ja teatteriin sekä elokuviin - joiden avulla ulkomaalaisille voi tarjota ikkunan suomalaiseen kulttuuriin.
Toinen epäkommunikatiivisuus vaatii toisen näkökulman analyysia.
Nimittäin sekä ihmiskunnan että yksilön historiassa ensimmäisen kokemisen ja ilmaisun muodot ovat ääni, liike ja kuva. Ja vasta myöhemmässä kehitysvaiheessa tulee mukaan kieli ja sen symbolifunktiot.
Mutta kun esimerkiksi yksilön historiassa kaksi lapsen ensimmäistä vuotta eivät sisällä sitä että lapsi ymmärtäisi kieltä siten kuin hän tekee toisen ikävuoden jälkeen niin se merkitsee sitä että alle kaksivuotiaan lapsen kokemis- ja kommunikaatiomaailma ovat äänet, kuvat ja liike.
Mutta sitten jos aikuisena ei ole kontaktia ääneen musiikin muodossa tai kuvaan kuvataiteen muodossa tai liikkeeseen tanssin muodossa merkitsee se sitä että ihminen joka ei harrasta musiikkia, visuaalista taidetta ja ilmaisevaa liikuntaa on suhteessa itseensä paljon kapeampi tai pinnallisempi kuin ihminen jolla on aktiivinen suhde musiikkiin, kuvataiteeseen ja ilmaisevaan liikuntaan.
Siksi se että pitäydytään missä tahansa yhteisössä tai yksityisen ihmisen elämässä vain kielen maailmaan ja lukemiseen merkitsee oman kokemis- ja ilmaisumaailman köyhempää versiota siihen nähden jos harrastaisi musiikkia, taidetta ja ilmaisevaa liikuntaa.
Tällä asialla on niin suuri periaatteellinen merkitys että se ansaitsisi huomattavaa huomiota kysymyksenasetteluna kaikkialla.
Jussi Vaarala
Olen joutunut törmäämään ulkomailla asuvien suomalaisten yhdistyksen yhteydessä sellaiseen käsitykseen kulttuurista kyseisen kaltaisissa yhdistyksissä jonka analysoimisella on hyvin laajoja syvällisiä seurauksia.
Kyseinen käsitys on kuulunut siihen tapaan että kulttuuriksi riittäisi suomalaisyhteisöjen rekisteröidyn yhdistyksen piirissä ihmisten tapaaminen ja kirjasto - siis suomalaisille ominaisen kulttuurin muotona,
Käsitys on valitettavasti epäkommunikatiivinen kahteen suuntaan.
Ensinnäkin kirjasto on sulkeutunein kulttuurin muoto muiden maiden kansalaisten päästä suomalaisuuteen tutustumaan verrattuna vaikkapa suomalaisiin kansanlauluihin, kansantansseihin ja teatteriin sekä elokuviin - joiden avulla ulkomaalaisille voi tarjota ikkunan suomalaiseen kulttuuriin.
Toinen epäkommunikatiivisuus vaatii toisen näkökulman analyysia.
Nimittäin sekä ihmiskunnan että yksilön historiassa ensimmäisen kokemisen ja ilmaisun muodot ovat ääni, liike ja kuva. Ja vasta myöhemmässä kehitysvaiheessa tulee mukaan kieli ja sen symbolifunktiot.
Mutta kun esimerkiksi yksilön historiassa kaksi lapsen ensimmäistä vuotta eivät sisällä sitä että lapsi ymmärtäisi kieltä siten kuin hän tekee toisen ikävuoden jälkeen niin se merkitsee sitä että alle kaksivuotiaan lapsen kokemis- ja kommunikaatiomaailma ovat äänet, kuvat ja liike.
Mutta sitten jos aikuisena ei ole kontaktia ääneen musiikin muodossa tai kuvaan kuvataiteen muodossa tai liikkeeseen tanssin muodossa merkitsee se sitä että ihminen joka ei harrasta musiikkia, visuaalista taidetta ja ilmaisevaa liikuntaa on suhteessa itseensä paljon kapeampi tai pinnallisempi kuin ihminen jolla on aktiivinen suhde musiikkiin, kuvataiteeseen ja ilmaisevaan liikuntaan.
Siksi se että pitäydytään missä tahansa yhteisössä tai yksityisen ihmisen elämässä vain kielen maailmaan ja lukemiseen merkitsee oman kokemis- ja ilmaisumaailman köyhempää versiota siihen nähden jos harrastaisi musiikkia, taidetta ja ilmaisevaa liikuntaa.
Tällä asialla on niin suuri periaatteellinen merkitys että se ansaitsisi huomattavaa huomiota kysymyksenasetteluna kaikkialla.
Jussi Vaarala
Saturday, January 25, 2014
Uskomatonta - voiko erittäin iso asia olla epädemokraattisesti vain yhden henkilön varassa
Uutinen:
"Pakkopykälää
on hanakimmin ajanut kuntaministeri Henna Virkkunen. Jos Virkkunen
lähtee, SDP haluaa pakkopykälän uudelleen käsittelyyn",
sanoo demariministeri Kiuru.
Kysymys - voiko todellakin olla tällainen iso asia vain sen varassa lähteekö joku ministeri mepiksi vai ei.
Tämmöinen on liki täydellistä demokratian farssia.
Jussi Vaarala
sanoo demariministeri Kiuru.
Kysymys - voiko todellakin olla tällainen iso asia vain sen varassa lähteekö joku ministeri mepiksi vai ei.
Tämmöinen on liki täydellistä demokratian farssia.
Friday, January 24, 2014
Missä on historian horisontti
Missä on historian horisontti - minkä ajallisen etäisyyden päässä historia lakkaa vaikuttamasta.
Kun lähtee seuraamaan taaksepäin historian jälkiä huomaa että horisontti etääntyy aina vain yhtä kauas ja riippumatta siitä miten kauas historiaa tutkii. Jolloin saattaa tulla tunne että historia on joka paikassa läsnä riippumatta siitä miten kaukana historiassa asia on.
Ehkäpä kyse ei olekaan historian horisontista vaan ajan auringon laskemisesta historian horisonttiin - niin että ajan auringon ollessa korkealla historian varjo on lähellä ja voimakas kun taas ajan auringon laskiessa varjo on yhä kauempana ja kauempana kunnes auringon laskiessa varjo lakkaa kokonaan.
Tämä omaperäinen ajatelma on johdantoa kysymykselle kuinka pitkä on yksittäisen ihmisen muisti ja unohtaminen, kuinka pitkä kansakunnan, kuinka pitkä uskontojen - kuinka pitkä ajallisesti on tuon ajan auringon laskemisen kaari historian horisontin taakse.
Voisi ajatella että yksityisen ihmisen muisti ja unohtaminen on kymmenisen vuotta, kansakunnan sata vuotta ja uskontojen muisti ja unohtaminen satoja vuosia. Tämä on vain summittainen arvaus eikä minkään analyysin tulos.
Siis onko yksityisen ihmisen horisontti kymmenen vuotta, kansakunnan sata vuotta ja uskontojen satoja vuosia.
Tämmöinen pohdinta tuntuu turhalta mutta ei se sitä ole jos huomataan erilaisia historian horisontteja olevan olemassa.
Koska se helpottaa tulkitsemaan historiaa oikein myös sen osalta miten se kuhunkin aikaan vaikuttaa.
Jussi Vaarala
Missä on historian horisontti - minkä ajallisen etäisyyden päässä historia lakkaa vaikuttamasta.
Kun lähtee seuraamaan taaksepäin historian jälkiä huomaa että horisontti etääntyy aina vain yhtä kauas ja riippumatta siitä miten kauas historiaa tutkii. Jolloin saattaa tulla tunne että historia on joka paikassa läsnä riippumatta siitä miten kaukana historiassa asia on.
Ehkäpä kyse ei olekaan historian horisontista vaan ajan auringon laskemisesta historian horisonttiin - niin että ajan auringon ollessa korkealla historian varjo on lähellä ja voimakas kun taas ajan auringon laskiessa varjo on yhä kauempana ja kauempana kunnes auringon laskiessa varjo lakkaa kokonaan.
Tämä omaperäinen ajatelma on johdantoa kysymykselle kuinka pitkä on yksittäisen ihmisen muisti ja unohtaminen, kuinka pitkä kansakunnan, kuinka pitkä uskontojen - kuinka pitkä ajallisesti on tuon ajan auringon laskemisen kaari historian horisontin taakse.
Voisi ajatella että yksityisen ihmisen muisti ja unohtaminen on kymmenisen vuotta, kansakunnan sata vuotta ja uskontojen muisti ja unohtaminen satoja vuosia. Tämä on vain summittainen arvaus eikä minkään analyysin tulos.
Siis onko yksityisen ihmisen horisontti kymmenen vuotta, kansakunnan sata vuotta ja uskontojen satoja vuosia.
Tämmöinen pohdinta tuntuu turhalta mutta ei se sitä ole jos huomataan erilaisia historian horisontteja olevan olemassa.
Koska se helpottaa tulkitsemaan historiaa oikein myös sen osalta miten se kuhunkin aikaan vaikuttaa.
Jussi Vaarala
Thursday, January 23, 2014
Urpilaisen sosialidemokraatit kastroineet poliittisen itsenäisyytensä
Jutta Urpilaisen sosialidemokraattien pahin vika on se että puolue on asettunut kodikkaasti kokoomuksen apupuolueeksi.
Ja samalla kastroinut poliittisen itsenäisyytensä. Joka on vienyt keskeistä kehitysjännitettä koko valtakunnan poliittisesta kentästä.
Jussi Vaarala
Jutta Urpilaisen sosialidemokraattien pahin vika on se että puolue on asettunut kodikkaasti kokoomuksen apupuolueeksi.
Ja samalla kastroinut poliittisen itsenäisyytensä. Joka on vienyt keskeistä kehitysjännitettä koko valtakunnan poliittisesta kentästä.
Jussi Vaarala
Wednesday, January 22, 2014
Ajatellaanko Suomen turvallisuuspolitiikkaa tarpeeksi laajasti ja realistisesti
Suomen turvallisuuspolitiikassa on pitkään ollut hiljaista. Mutta nyt suuret palikat liikkuvat, kaikkialla Suomen ympärillä.
– Oikeastaan voi sanoa, että melkein joka rintamalla liikkuu jotain, toteaa ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kauppi.
Ja Kauppi mainitsee Venäjän kehityksen, Ruotsin yhtäkkisen puolustusvalmiuskeskustelun sekä euro-kriisin.
Ulkoministeriön poliittisessa osastossa unohdetaan että kuohuntaa on nyt kaikkialla.
Ja toivottavasti kuullaan tarkalla korvalla tätä lausuntoa:
– Mutta Venäjän painopiste on strategisten ydinaseiden kohdalla sekä sisäisen turvallisuuden parantamisessa, muistuttaa eläkkeellä oleva suurlähettiläs René Nyberg.
– Venäjä uhka on etelässä, ja Venäjän suuri haaste on idässä, se on Kiina. Baltian maat ja Pohjoismaat eivät missään tapauksessa ole Venäjän turvallisuuspolitiikan painopistealueita, Nyberg arvioi.
Jos jatketaan Nybergin ajatuksenjuoksua soveltaen maailman yleiseen kuohuntaan niin olisi kertakaikkiaan käsittämätön typeryys Venäjän johdolta alkaa rettelöimään rauhanomaisen Skandinavian kanssa - samalla sitoessaan voimiaan Skandinaviaan asettaen itsensä haavoittuvaksi muilta paljon uhkaavammilta suunnilta.
Näin kuohuvassa maailmassa kukaan johtaja Venäjällä ei voi olla niin typerä. Siksi Suomi ja Ruotsi voi aivan huoleti luottaa nykyiseenkin voimaansa tai että Ruotsi vähän kohentaa valmiuttaan - koska uhka idän suunnasta on jotakuinkin olematon.
Siksikin että tuskin Yhdysvallat antaisi Venäjän vallata Skandinavian maita johon Venäjä tuskin edes pystyy.
Niinpä voi kysyä - harhaileeko suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu ja ajattelu jossain joka ei ole eikä tule olemaan totta.
Jussi Vaarala
Suomen turvallisuuspolitiikassa on pitkään ollut hiljaista. Mutta nyt suuret palikat liikkuvat, kaikkialla Suomen ympärillä.
– Oikeastaan voi sanoa, että melkein joka rintamalla liikkuu jotain, toteaa ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kauppi.
Ja Kauppi mainitsee Venäjän kehityksen, Ruotsin yhtäkkisen puolustusvalmiuskeskustelun sekä euro-kriisin.
Ulkoministeriön poliittisessa osastossa unohdetaan että kuohuntaa on nyt kaikkialla.
Ja toivottavasti kuullaan tarkalla korvalla tätä lausuntoa:
– Mutta Venäjän painopiste on strategisten ydinaseiden kohdalla sekä sisäisen turvallisuuden parantamisessa, muistuttaa eläkkeellä oleva suurlähettiläs René Nyberg.
– Venäjä uhka on etelässä, ja Venäjän suuri haaste on idässä, se on Kiina. Baltian maat ja Pohjoismaat eivät missään tapauksessa ole Venäjän turvallisuuspolitiikan painopistealueita, Nyberg arvioi.
Jos jatketaan Nybergin ajatuksenjuoksua soveltaen maailman yleiseen kuohuntaan niin olisi kertakaikkiaan käsittämätön typeryys Venäjän johdolta alkaa rettelöimään rauhanomaisen Skandinavian kanssa - samalla sitoessaan voimiaan Skandinaviaan asettaen itsensä haavoittuvaksi muilta paljon uhkaavammilta suunnilta.
Näin kuohuvassa maailmassa kukaan johtaja Venäjällä ei voi olla niin typerä. Siksi Suomi ja Ruotsi voi aivan huoleti luottaa nykyiseenkin voimaansa tai että Ruotsi vähän kohentaa valmiuttaan - koska uhka idän suunnasta on jotakuinkin olematon.
Siksikin että tuskin Yhdysvallat antaisi Venäjän vallata Skandinavian maita johon Venäjä tuskin edes pystyy.
Niinpä voi kysyä - harhaileeko suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu ja ajattelu jossain joka ei ole eikä tule olemaan totta.
Jussi Vaarala
Yritysmaailman vierihoidosta saattohoitoon -yhteiskunta
Rautaruukkia saatellaan ruotsalaisten käsiin - uutisoi media.
Onko Suomesta tullut yritysten saattohoitovaltio.
Rautaruukin pääluottamusmies sanoo että yrityksen johto tuhosi Rautaruukin kymmenessä vuodessa.
Onko hän oikeassa.
Onko Suomen yrityksiin pesiytynyt semmoinen tumpelo toimitusjohtaja- ja hallitusjoukkio kelvottomine johtamiskulttuureineen että se tuhoaa suomalaiset yritykset yksi kerrallaan.
Kataisen hallituksen harrastama yliymmärtävä yritysmaailman vierihoito on saattanut tulla turhan kalliiksi.
Jussi Vaarala
Rautaruukkia saatellaan ruotsalaisten käsiin - uutisoi media.
Onko Suomesta tullut yritysten saattohoitovaltio.
Rautaruukin pääluottamusmies sanoo että yrityksen johto tuhosi Rautaruukin kymmenessä vuodessa.
Onko hän oikeassa.
Onko Suomen yrityksiin pesiytynyt semmoinen tumpelo toimitusjohtaja- ja hallitusjoukkio kelvottomine johtamiskulttuureineen että se tuhoaa suomalaiset yritykset yksi kerrallaan.
Kataisen hallituksen harrastama yliymmärtävä yritysmaailman vierihoito on saattanut tulla turhan kalliiksi.
Jussi Vaarala
Tuesday, January 21, 2014
Porsaanreikä-ympäristöpolitiikasta ihmisten elämäntapaan vaikuttamiseen
Ennakkotietojen mukaan EU-komissio on päätynyt vaatimaan 40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite saavutettiin myönnytyksillä ydinvoiman ja liuskekaasun suuntaan.
On kysyttävä seuraava perustavaa laatua oleva kysymys:
Riittääkö se että yleisellä tasolla tavoitellaan päästövähennyksiä, uusiutuvan energian lisäämistä ja energian tehokkuuden lisäämistä.
Sillä yksityisten ihmisten tasolla on huomattavia elämäntapaan liittyviä eroavaisuuksia niin että kun toinen törsää viimeisen päälle ympäristön haitaksi jopa vähääkään piittaamatta mitä ympäristölle kuuluu niin toisen elämäntapa on ympäristön asiaa huomioiva.
Toiseksi se että yksityisen ihmisen elämäntapaan ei puututa johtaa myös siihen että ympäristölle haitallinen toiminta yritysmaailman tasolla säilyy kun sen tuotteiden kysyntään ei puututa puuttumalla ihmisten elämäntapaan.
Esimerkkinä asiasta on autoilu - ei ole merkkiäkään vielä siitä että ympäristölle ja kaupungeillekin haitalliseen yksityisautoiluun elämäntapana puututtaisiin kieltämällä se kaupungeissa. Ja kun ei puututa ei puututa auto- ja öljyteollisuuden oikeuteen tehdä rahaa toiminnalla joka on kaupungeissa turhaa ja ympäristölle haitallista.
Tuonkaltainen porsaanreikä-ympäristöpolitiikka ei puutu siihen mihin pitäisi puuttua - ihmisten ympäristöhaitalliseen elämäntapaan.
Jussi Vaarala
Mitä on aineeton kasvu
Aineeton kasvu on kasvua itsen suuntaan ja viihtymistä yksin ja muiden kanssa itsen suunnassa niukalla materialististen arvojen ja energian käytöllä.
Tämä merkitsee käytännön tasolla mm. sitä että joka kodissa peräti olohuoneessa on taidenurkkaus maalaustelineineen ja tarvikkeineen.
Miksi - siksi että kuvataide on paitsi kaikkien helposti lähestyttävä niin myös vaikeusasteeltaan itse säädeltävissä oleva aineettoman kasvun muoto.
Kuvataiteen loputon monitahoisuus, jatkuva luovien ratkaisujen vaatimus ja värien ja viivojen emotionaalinen elähdyttävyys on aivan omaa luokkaansa.
Siksi sen voi katsoa olevan kaiken kansan aineettoman kasvun harrastus numero ykkönen.
Rinnalla sen kanssa että sosiaalisessa kanssakäymisessä kasvetaan myös itsen suuntaan puhumalla ihmisten kanssa elämän asioista ja opetellaan olemaan ihan oma itse muiden kanssa millään asioilla brassaamatta.
Ihmiset ovat aina erilaisia - mutta siitä ei seuraa että erilaisuudella aletaan brassailemaan ihmisiä toisistaan ja luonnollisesta vuorovaikutuksesta loitontaen.
Mutta nimenomaan kuvataidetta voisi pitää aineettoman kasvun tyyppiesimerkkinä koska asia on demokraattisesti helposti kaikkien harrastettavissa ja että haastetta on loputtomiin koko elämän ajaksi aivan sen mukaan kuin itse haluaa haastetta ottaa vastaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
aineettoman kasvun ehdoton kannattaja
Aineeton kasvu on kasvua itsen suuntaan ja viihtymistä yksin ja muiden kanssa itsen suunnassa niukalla materialististen arvojen ja energian käytöllä.
Tämä merkitsee käytännön tasolla mm. sitä että joka kodissa peräti olohuoneessa on taidenurkkaus maalaustelineineen ja tarvikkeineen.
Miksi - siksi että kuvataide on paitsi kaikkien helposti lähestyttävä niin myös vaikeusasteeltaan itse säädeltävissä oleva aineettoman kasvun muoto.
Kuvataiteen loputon monitahoisuus, jatkuva luovien ratkaisujen vaatimus ja värien ja viivojen emotionaalinen elähdyttävyys on aivan omaa luokkaansa.
Siksi sen voi katsoa olevan kaiken kansan aineettoman kasvun harrastus numero ykkönen.
Rinnalla sen kanssa että sosiaalisessa kanssakäymisessä kasvetaan myös itsen suuntaan puhumalla ihmisten kanssa elämän asioista ja opetellaan olemaan ihan oma itse muiden kanssa millään asioilla brassaamatta.
Ihmiset ovat aina erilaisia - mutta siitä ei seuraa että erilaisuudella aletaan brassailemaan ihmisiä toisistaan ja luonnollisesta vuorovaikutuksesta loitontaen.
Mutta nimenomaan kuvataidetta voisi pitää aineettoman kasvun tyyppiesimerkkinä koska asia on demokraattisesti helposti kaikkien harrastettavissa ja että haastetta on loputtomiin koko elämän ajaksi aivan sen mukaan kuin itse haluaa haastetta ottaa vastaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
aineettoman kasvun ehdoton kannattaja
Snowden-ilmiö - organisaatioiden perustarkoituksesta on tullut internetin myötä julkinen asia
Maailmassa on nousemassa uusi voimakas kehittämistrendi jota voisi kutsua Snowden-ilmiöksi.
Siinä jossakin organisaatiossa työskentelevä henkilö esittää rohkeasti omaa etuaan uhaten kritiikkiä julkisesti mm internetissä oman organisaationsa toiminnasta.
Joka tarkoittaa perimmältään sitä että kritisoidaan organisaation perustarkoituksen toteutumista ja vertautetaan sitä yleisempiin arvoihin ja periaatteisiin.
Näin katsoen asia on erinomainen koska sen parempaa kehittämisotetta ei voi olla jos perustellulla kritiikillä käydään organisaation perustarkoituksen toteuttamisen kimppuun.
Siksi on voimakkaasti myönteisen ajan hengen vastaista että niitä yksilöitä jotka uskaltavat julkisesti arvostella perustellen oman työpaikkansa asioita rangaistaan siitä.
Päinvastoin pitäisi ajatella niin että pitäisi kriminalisoida se jos perustellusta organisaation perustarkoitukseen kohdistuvasta kritiikistä rangaistaan - kun siitä terävimmillään ollen pitäisi sen sijaan palkita.
Jussi Vaarala
Maailmassa on nousemassa uusi voimakas kehittämistrendi jota voisi kutsua Snowden-ilmiöksi.
Siinä jossakin organisaatiossa työskentelevä henkilö esittää rohkeasti omaa etuaan uhaten kritiikkiä julkisesti mm internetissä oman organisaationsa toiminnasta.
Joka tarkoittaa perimmältään sitä että kritisoidaan organisaation perustarkoituksen toteutumista ja vertautetaan sitä yleisempiin arvoihin ja periaatteisiin.
Näin katsoen asia on erinomainen koska sen parempaa kehittämisotetta ei voi olla jos perustellulla kritiikillä käydään organisaation perustarkoituksen toteuttamisen kimppuun.
Siksi on voimakkaasti myönteisen ajan hengen vastaista että niitä yksilöitä jotka uskaltavat julkisesti arvostella perustellen oman työpaikkansa asioita rangaistaan siitä.
Päinvastoin pitäisi ajatella niin että pitäisi kriminalisoida se jos perustellusta organisaation perustarkoitukseen kohdistuvasta kritiikistä rangaistaan - kun siitä terävimmillään ollen pitäisi sen sijaan palkita.
Jussi Vaarala
Monday, January 20, 2014
Etiikan, arvojen ja periaatteiden ajattelua oman edun ajattelun tilalle
Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä eli puolet kaikista maapallon asukkaista, kertoo hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam tuoreessa raportissaan.
– Maailman rikkaimmat ihmiset ovat muovanneet lait haluamikseen, Oxfam varoittaa.
– Rikkaat ovat viime vuosikymmeninä saaneet aikaan muun muassa veroparatiisit, alhaisen verotuksen suurille tuloille ja leikkaukset julkisiin palveluihin, Oxfam listaa.
Oxfamin raportin mukaan 1970-luvun lopulta lähtien varakkaiden veroprosentteja on pudotettu 29 maassa niistä 30 valtiosta, joista tietoja on olemassa.
Noihin pöyristyttäviin asioihin kun listaa sen että Yhdysvaltain kongressin jäsenistä puolet on miljonäärejä ja että Suomen eduskuntakin on vuosikymmeniä ollut omanedun tavoittelun poliittinen pääpesäke niin aiheesta voi todeta näin:
Omanedun tavoittelun politiikka hyviin yhteiskunnallisiin asioihin valheellisesti vedoten on tullut tiensä päähän ja on aika alkaa uusi aikakausi ajattelussa niin tavallisten ihmisten, yritysten kuin politiikankin maailmassa:
Etiikkaan, arvoihin ja periaatteisiin perustuvan ajattelun on noustava omanedun tavoittelun kapeakatseisen ajattelun tilalle.
Ja näin on tapahtumassakin - etiikka kun on maailmassa rajussa nousussa.
Jussi Vaarala
Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä eli puolet kaikista maapallon asukkaista, kertoo hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam tuoreessa raportissaan.
– Maailman rikkaimmat ihmiset ovat muovanneet lait haluamikseen, Oxfam varoittaa.
– Rikkaat ovat viime vuosikymmeninä saaneet aikaan muun muassa veroparatiisit, alhaisen verotuksen suurille tuloille ja leikkaukset julkisiin palveluihin, Oxfam listaa.
Oxfamin raportin mukaan 1970-luvun lopulta lähtien varakkaiden veroprosentteja on pudotettu 29 maassa niistä 30 valtiosta, joista tietoja on olemassa.
Noihin pöyristyttäviin asioihin kun listaa sen että Yhdysvaltain kongressin jäsenistä puolet on miljonäärejä ja että Suomen eduskuntakin on vuosikymmeniä ollut omanedun tavoittelun poliittinen pääpesäke niin aiheesta voi todeta näin:
Omanedun tavoittelun politiikka hyviin yhteiskunnallisiin asioihin valheellisesti vedoten on tullut tiensä päähän ja on aika alkaa uusi aikakausi ajattelussa niin tavallisten ihmisten, yritysten kuin politiikankin maailmassa:
Etiikkaan, arvoihin ja periaatteisiin perustuvan ajattelun on noustava omanedun tavoittelun kapeakatseisen ajattelun tilalle.
Ja näin on tapahtumassakin - etiikka kun on maailmassa rajussa nousussa.
Jussi Vaarala
Sunday, January 19, 2014
Saturday, January 18, 2014
Friday, January 17, 2014
Perheajattelu saatava läpi koko yhteiskunnan
Kun tiedossa on että nykyisin työn vaativuus rikkoo perheitä ja jättää vanhemmille liian vähän aikaa lapsille sen takia kun jompi kumpi vanhemmista ei ole koskaan kotona.
Ja kun tiedossa on myös kuinka lasten huostaanotot - useinmiten kyseenalaisesti lapsen parhaalla perustellen - ovat lisääntyneet niin on aihetta tehdä selvästi seuraava johtopäätös.
Suomalaisessa yhteiskunnassa perhe on työnnetty arvona syrjään muiden intressien tieltä.
Mutta asiaa voisi pöyhiä tehokkaasti uuteen ajatteluasentoon ainakin alustavasti seuraavilla ajatuksilla.
Palkan osittainen sitominen perhe- ja elämäntilanteeseen
Nykyisin on asetelma jossa palkka on irrotettu omaksi maailmakseen ihmisen ja etenkin perheen elämästä. Ajattelu on täysin pääoman tuottovetoinen jossa kiinnostaa vain työntekijän panos suhteessa sen kuluihin. Se että perhe-elämä ja koti ja lasten henkinen kasvualusta romahtaa ei pääomapiirejä ja työnantajia kiinnosta.
Jos osa palkasta sidottaisiin ihmisen ja perheen elämäntilanteeseen saataisiin seuraavia etuja:
- rakennettaisiin vastuullinen ajatussilta palkan ja elämäntilanteeseen liittyvän rahantarpeen välille ja samalla siirrettäisiin jo palkkauksen tasolla tuloja niille joilla on tarvetta parempaan palkkaan
- jos palkka ymmärrettäisiin tehtynä työaikana voisi lisäpalkka merkitä vain esimerkiksi kahta tai kolmea lyhennettyä työpäivää viikossa eikä lainkaan lisärahaa että voi - velvoitetusti - olla lasten ja perheen kanssa enemmän
Mallissa syntyisi välittämisen ajatus yhteiskunnan joka tahon suunnalta siihen mitä kukin elämäntilanteessaan tarvitsee ja myös löytää helpommin keinot siihen kun myös työnantajat ja pääomapiirit on asiassa mukana.
Täytyy muistaa kuitenkin aina että raha ei sinänsä merkitse vaan se miten siitä itse kukin ja instituutiot tekee arvoja.
Projektiluontoista sosiaaliturvaa ongelmissa oleville
Toinen ajattelumalli joka voisi hyödyttää yhteiskuntaa rahasta hyviä arvoja -periaatteella voisi olla se että
ei ajatella enää että vanhemmat kykenee omin voimin selviämään taakastaan tai ei ja yhteiskunta on/off luontoisesti siihen reagoi vaan että kohdennettaisiin rahoitusta projektiluontoisesti sellaisiin asioihin ja myöskin tavoitteita asettaen perheelle että asiat paranisi.
Mutta jotta tämäkään asia ei jäisi sosiaalihuollon vastuulle - seurauksella että kaikki muut pääsee asiaa haukkumaan kun eivät ole itse mukana - niin esimerkiksi pankit voitaisiin suorastaan velvoittaa työnantajien ohella siihen että projektiluontoista joustoa löytyy siihen että perheet selviäisivät ilman raakaa lasten huostaanotto pudotuspeliä.
Rahan irroittaminen sen arvotuotosta on kylmää kyytiä
Kuten havaita saattaa raha ja palkkaus on onnistuttu pahasti irrottamaan siitä mitä arvoja rahasta yhteiskunnallisesti kaikkien tahojen mukanaollen tuotetaan. Seurauksella että rahan irrallisuus muusta on tuonut hyytävän kylmät ja kyyniset tuulet yhteiskuntaan.
Ehkäpä tässä olisi ajatusmalleja ainakin aukaisemaan silmiä uudella tavalla.
Etten sanoisi uuteen toiveikkaampaan aamuun.
Jussi Vaarala
Kun tiedossa on että nykyisin työn vaativuus rikkoo perheitä ja jättää vanhemmille liian vähän aikaa lapsille sen takia kun jompi kumpi vanhemmista ei ole koskaan kotona.
Ja kun tiedossa on myös kuinka lasten huostaanotot - useinmiten kyseenalaisesti lapsen parhaalla perustellen - ovat lisääntyneet niin on aihetta tehdä selvästi seuraava johtopäätös.
Suomalaisessa yhteiskunnassa perhe on työnnetty arvona syrjään muiden intressien tieltä.
Mutta asiaa voisi pöyhiä tehokkaasti uuteen ajatteluasentoon ainakin alustavasti seuraavilla ajatuksilla.
Palkan osittainen sitominen perhe- ja elämäntilanteeseen
Nykyisin on asetelma jossa palkka on irrotettu omaksi maailmakseen ihmisen ja etenkin perheen elämästä. Ajattelu on täysin pääoman tuottovetoinen jossa kiinnostaa vain työntekijän panos suhteessa sen kuluihin. Se että perhe-elämä ja koti ja lasten henkinen kasvualusta romahtaa ei pääomapiirejä ja työnantajia kiinnosta.
Jos osa palkasta sidottaisiin ihmisen ja perheen elämäntilanteeseen saataisiin seuraavia etuja:
- rakennettaisiin vastuullinen ajatussilta palkan ja elämäntilanteeseen liittyvän rahantarpeen välille ja samalla siirrettäisiin jo palkkauksen tasolla tuloja niille joilla on tarvetta parempaan palkkaan
- jos palkka ymmärrettäisiin tehtynä työaikana voisi lisäpalkka merkitä vain esimerkiksi kahta tai kolmea lyhennettyä työpäivää viikossa eikä lainkaan lisärahaa että voi - velvoitetusti - olla lasten ja perheen kanssa enemmän
Mallissa syntyisi välittämisen ajatus yhteiskunnan joka tahon suunnalta siihen mitä kukin elämäntilanteessaan tarvitsee ja myös löytää helpommin keinot siihen kun myös työnantajat ja pääomapiirit on asiassa mukana.
Täytyy muistaa kuitenkin aina että raha ei sinänsä merkitse vaan se miten siitä itse kukin ja instituutiot tekee arvoja.
Projektiluontoista sosiaaliturvaa ongelmissa oleville
Toinen ajattelumalli joka voisi hyödyttää yhteiskuntaa rahasta hyviä arvoja -periaatteella voisi olla se että
ei ajatella enää että vanhemmat kykenee omin voimin selviämään taakastaan tai ei ja yhteiskunta on/off luontoisesti siihen reagoi vaan että kohdennettaisiin rahoitusta projektiluontoisesti sellaisiin asioihin ja myöskin tavoitteita asettaen perheelle että asiat paranisi.
Mutta jotta tämäkään asia ei jäisi sosiaalihuollon vastuulle - seurauksella että kaikki muut pääsee asiaa haukkumaan kun eivät ole itse mukana - niin esimerkiksi pankit voitaisiin suorastaan velvoittaa työnantajien ohella siihen että projektiluontoista joustoa löytyy siihen että perheet selviäisivät ilman raakaa lasten huostaanotto pudotuspeliä.
Rahan irroittaminen sen arvotuotosta on kylmää kyytiä
Kuten havaita saattaa raha ja palkkaus on onnistuttu pahasti irrottamaan siitä mitä arvoja rahasta yhteiskunnallisesti kaikkien tahojen mukanaollen tuotetaan. Seurauksella että rahan irrallisuus muusta on tuonut hyytävän kylmät ja kyyniset tuulet yhteiskuntaan.
Ehkäpä tässä olisi ajatusmalleja ainakin aukaisemaan silmiä uudella tavalla.
Etten sanoisi uuteen toiveikkaampaan aamuun.
Jussi Vaarala
Eikö media osaa analyyttista ajattelua
Naapurit suhtautuvat ennakkoluuloisesti kehitysvammaisiin ja heistä valitetaan entistä herkemmin. Törkeimmin kohdellaan aivovamman saaneita ja mielenterveysongelmaisia.
Näin uutisoi media - äärimmäisen epäanalyyttisesti.
Ensinnäkin käytetään käsitettä vammainen - joka on rajattu käsite - ja asia josta vammainen ei pääse irti.
Mutta sitten käytetään asetelman toisena käsitteenä käsitettä naapuri - joka on siinä mielessä rajattu käsite että kaikki ovat naapureita - mutta samaan aikaan ei ole millään tavalla rajattu koska käsitteen olemassaolo edellyttää sen katsomista itsensä ulkopuolelta sen negaatiosta käsin - tyyliin käsitettä pitkä ei voi olla jos ei ole käsitettä lyhyt.
Mutta kun sanotaan että naapurit suhtautuvat epäluuloisesti vammaisiin sanotaan että kaikki naapurit - siis kaikki ihmiset koska kaikki ovat jonkun naapureita - suhtautuvat epäluuloisesti vammaisiin.
Siis koko asetelma naapuri-vammaiset päästää törkeästi vammaisiin suhtautuvat pälkähästä yleistämällä törkeän suhtautumisen kaikkiin ihmisiin yleistämällä sen kaikkiin naapureihin.
Ja kun media eikä kukaan muukaan edes yritä tutkia - makkaran markkinahoukuttelevuutta ja puolueiden kannatusta kyllä tutkitaan - sitä minkälaiset ihmiset ja miksi suhtautuvat epäluuloisesti vammaisiin niin sitten ei edes päästä selville saati sitten vaikuttamaan siihen että he lakkaisivat moisen törkeyden.
Ja heidän käsitystensä kimppuun pitäisi käydä eikä naapuruuden.
Ehdotan että ihmiset tällaisista uutisoinneista tekevät ryhmäkanteen oikeuslaitokselle kunnianloukkauksesta sen suhteen että heidät yleisesti naapureina yhdistetään halpamaiseen suhtautumiseen vammaisia kohtaan.
Minua ainakin loukkaa se että minut naapurikäsitteen kautta yhdistetään halpamaiseen suhtautumiseen eri tavoin vammaisia kohtaan.
Jussi Vaarala
Thursday, January 16, 2014
oh yeah
I am going to sing in karaoke in Saturday next week Toreadors aria from Bizets opera Carmen in Meltem restaurant in Mahmutlar in Alanya.
Meinaan laulaa viikon päästä lauantaina Carmenista Toreadorin aarian Meltem ravintolassa Mahmutlarissa Alanyassa.
Meinaan laulaa viikon päästä lauantaina Carmenista Toreadorin aarian Meltem ravintolassa Mahmutlarissa Alanyassa.
Wednesday, January 15, 2014
Suomessa saa korkealla veroasteella hyvää julkista palvelua
Tasavallan presidenti Sauli Niinistö tylytti keskiviikon Selkärankaseminaarissa julkista sektoria toteamalla, että sen 58 prosentin osuus bkt:sta on täysin kestämätön. Samaa julkisen sektorin ylisuuruutta valittaa Elinkeinoelämän keskusliitto.
Tällaisessa keskustelussa kävellään täysin ihmisten omien halujen yli ja tarjotaan mallia joka ei edes kysy mihin ihmiset haluavat rahansa sijoittaa ja mihin eivät.
Ehkäpä ihmiset haluavat ostaa hyviä julkisia palveluita - jollaisia ne Suomessa ovat mihin tahansa maahan verraten - ja siksi haluavat jopa korottaa kunnallisveroa maksaakseen hyvästä.
Jussi Vaarala
Tasavallan presidenti Sauli Niinistö tylytti keskiviikon Selkärankaseminaarissa julkista sektoria toteamalla, että sen 58 prosentin osuus bkt:sta on täysin kestämätön. Samaa julkisen sektorin ylisuuruutta valittaa Elinkeinoelämän keskusliitto.
Tällaisessa keskustelussa kävellään täysin ihmisten omien halujen yli ja tarjotaan mallia joka ei edes kysy mihin ihmiset haluavat rahansa sijoittaa ja mihin eivät.
Ehkäpä ihmiset haluavat ostaa hyviä julkisia palveluita - jollaisia ne Suomessa ovat mihin tahansa maahan verraten - ja siksi haluavat jopa korottaa kunnallisveroa maksaakseen hyvästä.
Jussi Vaarala
Tuesday, January 14, 2014
Tärkeä strateginen tieto Turkista
Turkki on nuori kansa: Maan noin 75 000 000 asukkaasta puolet on alle 30-vuotiaita, ja keski-ikä on 30,1 vuotta.
Tämän pitäisi olla tärkeä strateginen tieto Suomelle ja myös Euroopalle ja EU:lle monessakin mielessä.
Kysymys kuuluu - onko tämä asia strategisessa suunnittelussa tiedostettu.
Jussi Vaarala
Turkki on nuori kansa: Maan noin 75 000 000 asukkaasta puolet on alle 30-vuotiaita, ja keski-ikä on 30,1 vuotta.
Tämän pitäisi olla tärkeä strateginen tieto Suomelle ja myös Euroopalle ja EU:lle monessakin mielessä.
Kysymys kuuluu - onko tämä asia strategisessa suunnittelussa tiedostettu.
Jussi Vaarala
Monday, January 13, 2014
Teknologia välinelelu-unessa
Teknologiasta on tullut nykyisin aika lailla välinelelu - vähän samaan tapaan kuin ostaisi vasaran, ihailisi sen ominaisuuksia ja tuskin juuri lainkaan käyttää sitä rakentamisen tarkoitukseen.
Välinelelun arvoon nousseella teknologialla on vain se haittavaikutus että se vie yhteiskunnallisia resursseja muilta ja jopa huutavan tarpeellisilta tarkoituksilta.
Tässä nimeomaisessa mielessä etenkin kulutusteknologia on elänyt jo vuosikymmeniä itseriittoisessa välinelelu-unessa.
Välinelelukuluttajien runsaskätisesti rahoittaen.
Jussi Vaarala
Teknologiasta on tullut nykyisin aika lailla välinelelu - vähän samaan tapaan kuin ostaisi vasaran, ihailisi sen ominaisuuksia ja tuskin juuri lainkaan käyttää sitä rakentamisen tarkoitukseen.
Välinelelun arvoon nousseella teknologialla on vain se haittavaikutus että se vie yhteiskunnallisia resursseja muilta ja jopa huutavan tarpeellisilta tarkoituksilta.
Tässä nimeomaisessa mielessä etenkin kulutusteknologia on elänyt jo vuosikymmeniä itseriittoisessa välinelelu-unessa.
Välinelelukuluttajien runsaskätisesti rahoittaen.
Jussi Vaarala
Aforism about instrumental value of technology
Technology and especially its marketing nowadays includes quite much pure instrumental value - as if buying a hammer and admiring it and its qualities more than using it as a real tool for real purpose.
Problem is that such instrumental value thinking takes resourses from other things and from other real even urgent needs in society.
Jussi Vaarala
Technology and especially its marketing nowadays includes quite much pure instrumental value - as if buying a hammer and admiring it and its qualities more than using it as a real tool for real purpose.
Problem is that such instrumental value thinking takes resourses from other things and from other real even urgent needs in society.
Jussi Vaarala
Sunday, January 12, 2014
Aphorism about asceticism
Asceticism - abstinence from materialistic pleasures - is not deficience of materialistic things but controlled abandoment of materialistic things that cause deficience.
Controlled asceticism, therefore, means more time and freedom to enjoy immaterialistic values.
Jussi Vaarala
Asceticism - abstinence from materialistic pleasures - is not deficience of materialistic things but controlled abandoment of materialistic things that cause deficience.
Controlled asceticism, therefore, means more time and freedom to enjoy immaterialistic values.
Jussi Vaarala
Dubbaus eli jälkiäänitys on moninkertaisesti haitallista ja pitäisi lopettaa
Dubbaus eli elokuvien ja televisiosarjojen ääniraidan uudelleen äänitys toiselle kielelle pitäisi lopettaa moninkertaisesti haitallisena.
Ensinnäkin se suorastaan houkuttelee lukutaidottomuuteen sillä jos ihminen ei lue juuri mitään eikä sitä tee elokuvien ja televisiosarjojen tekstityksessäkään niin se heikentää yleistä valmiutta lukemiseen.
Joka taas heikentää yleisesti eläytymiskykyä ja ymmärrystä oman elämänpiirinsä ja kokemuspiirinsä ulkopuolella kun ei osaa lukea. Ja ihminen joka ei pääse kielen avulla oman elinpiirinsä ulkopuolelle lukutaidottomuuttaan tuppaa olemaan myös ajattelukyvyltään rajoittunut.
Toiseksi tilanne jossa kuulee sekä alkuperäisen kielen että näkee sen käännöksen tekstityksessä auttaa vieraiden kielten oppimisvalmiutta.
Kolmanneksi dubbaus on elokuvien ja televisiosarjojen kulttuuriväkivaltaa jossa alkuperäistä teosta ei kunnioiteta.
Neljänneksi se edesauttaa ja etenkin luo kuvitelmaa kunkin kielialueen sisäänpäinkääntyneisyydestä joka on omiaan luomaan ja ylläpitämään ennakkoluuloja muita kieliryhmiä kohtaan.
Lukutaito on asia jota enemmän kuin mitään pitäisi Euroopassa kansalaisilta edellyttää ja siksi jopa dubbauksen kieltäminen ainakin EU:n alueella ei olisi pelkästään toivottavaa vaan sen pitäisi olla suorastaan itsestäänselvyys.
Jos ihmisiltä ei edellytetä lukutaitoa he eivät sitä hanki ja ylläpidä kun siihen ei ole syytä.
Jos EU:n alueelle dubbauksena kaltaisella omaan kieleen ja kielialueeseensa jumittumisesta seurauksena on lukutaidottomuuden lisääntyminen on tehty Euroopan kulttuurille niin iso munaus ettei suurempaa juuri voi kuvitella.
Jussi Vaarala
Dubbaus eli elokuvien ja televisiosarjojen ääniraidan uudelleen äänitys toiselle kielelle pitäisi lopettaa moninkertaisesti haitallisena.
Ensinnäkin se suorastaan houkuttelee lukutaidottomuuteen sillä jos ihminen ei lue juuri mitään eikä sitä tee elokuvien ja televisiosarjojen tekstityksessäkään niin se heikentää yleistä valmiutta lukemiseen.
Joka taas heikentää yleisesti eläytymiskykyä ja ymmärrystä oman elämänpiirinsä ja kokemuspiirinsä ulkopuolella kun ei osaa lukea. Ja ihminen joka ei pääse kielen avulla oman elinpiirinsä ulkopuolelle lukutaidottomuuttaan tuppaa olemaan myös ajattelukyvyltään rajoittunut.
Toiseksi tilanne jossa kuulee sekä alkuperäisen kielen että näkee sen käännöksen tekstityksessä auttaa vieraiden kielten oppimisvalmiutta.
Kolmanneksi dubbaus on elokuvien ja televisiosarjojen kulttuuriväkivaltaa jossa alkuperäistä teosta ei kunnioiteta.
Neljänneksi se edesauttaa ja etenkin luo kuvitelmaa kunkin kielialueen sisäänpäinkääntyneisyydestä joka on omiaan luomaan ja ylläpitämään ennakkoluuloja muita kieliryhmiä kohtaan.
Lukutaito on asia jota enemmän kuin mitään pitäisi Euroopassa kansalaisilta edellyttää ja siksi jopa dubbauksen kieltäminen ainakin EU:n alueella ei olisi pelkästään toivottavaa vaan sen pitäisi olla suorastaan itsestäänselvyys.
Jos ihmisiltä ei edellytetä lukutaitoa he eivät sitä hanki ja ylläpidä kun siihen ei ole syytä.
Jos EU:n alueelle dubbauksena kaltaisella omaan kieleen ja kielialueeseensa jumittumisesta seurauksena on lukutaidottomuuden lisääntyminen on tehty Euroopan kulttuurille niin iso munaus ettei suurempaa juuri voi kuvitella.
Jussi Vaarala
Saturday, January 11, 2014
Friday, January 10, 2014
Kansainvälinen lainsäädäntö sallii nyt tappamismatkailun
Nykyinen kansainvälinen lainsäädäntö sallii sen että kuka tahansa voi mennä mihin tahansa sotimaan mille tahansa puolelle haluaa ja sitä ei pidetä rikoksena.
Kun kyse on kuitenkin siitä että nykyinen kansainvälinen lainsäädäntö sallii tappamismatkailun.
Pitäisi olla niin että sotaan saa osallistua laillisella luvalla sodassa tappaa vain sen maan kansalainen joka on mukana sodassa.
Jussi Vaarala
Nykyinen kansainvälinen lainsäädäntö sallii sen että kuka tahansa voi mennä mihin tahansa sotimaan mille tahansa puolelle haluaa ja sitä ei pidetä rikoksena.
Kun kyse on kuitenkin siitä että nykyinen kansainvälinen lainsäädäntö sallii tappamismatkailun.
Pitäisi olla niin että sotaan saa osallistua laillisella luvalla sodassa tappaa vain sen maan kansalainen joka on mukana sodassa.
Jussi Vaarala
Thursday, January 09, 2014
Tiedosta ja osaamisesta piittaamaton katteeton ylimielisyys on vallannut yhteiskuntaa
Oli aikoinaan Tupla vai kuitti -tietokilpailut joissa kysymykset oikeasti vaativat tietämistä - sitten tulivat maisteri Frangenin vetämät tietokilpailut joissa tietämisestä tehtiin arvaamista - ja siten tietämisen farssia - mahdottomilla kysymyksillä luokkaa paljonko on Brittein saarten rannikon yhteenlaskettu pituus ettei vastauksia voinut tietää kukaan. Jolloin täysin tietämätön hölmökin saattoi sanoa pärjänneensä tietokilpailussa.
Sitten tuli paikallisradioihin selostajahöpöttäjät jotka olivat niin tietopuolisesti sivistymättömiä ettei hävennyt kuunnella sellaista soopailua.
Edelleen tapahtui niin että ns juontajien esiintymisen osuus lähes kaikessa alkoi kasvaa siihen mittaan että ne vievät sekä ansioita että esiintymisaikaa niiltä kulttuurintekijöiltä joiden esiintymistä varten esimerkiksi kulttuuriohjelmat on tehty. Niin että läpänheittojuontajista on suorastaan tullut esiintyvän kulttuurin ydin paikoin - että muu kulttuurintekijäjoukko on juontajan kulissia.
Ja myös niin että radio-ohjelmissa keveä pintaliitoinen läpänheitto - henkenään tietämisen ja syvällisemmän ymmärtämisen halveksiminen - on tullut yhä yleisemmäksi. Tyyliin että kaikkeen keveän sivuuttavasti suhtautuminen ilman minkäänlaista syvyyttä on noussut keskiöön.
Tyyliin - hoidetaan asiat keveästi limboillen pois päiväjärjestyksestä muka asiapohjaisella huumorisävyisellä small talkilla.
Ilmiö on huolestuttava koska sen takana on tiedon ja osaamisen toisarvoistaminen esiinpyrkimisen kustannuksella - jossa se että osaat vallata kulloisenkin median tarjoaman tietoisuuden on tärkeämpää kuin se mitä todella osaat ja tiedät.
Jolloin tuosta läpänheittomediasta on tullut tiedonvälittämisen sijasta tiedonvalittämättömyyden ja tiedostavälittämättömyyden mediaa.
Että kepeällä hoidetaan pois päiväjärjestyksestä -taktiikalla tieto ei vaikuta vastaanottajaansa vaan sen vaikutus ja vaativuus sivuutetaan läpänheittometodilla.
Josta seuraa - ja jota kansanosaa se myös ilmentää - että osaamisen, tietämisen ja ymmärtämisen suhteen katteeton ylimielisyys on vallannut alaa.
Siis se että aivan sama millä keinolla pääset esille, valtaan tai asemaan kunhan se ilmentää enemmänkin narsistista ylimielisyyttä - myös tietoa ja osaamista kohtaan - kuin nimenomaan tuota tietoa ja osaamista.
Tämä suoraan sanoen tyhmyyden ylistys on niin salakavalasti astunut popularisoinniksi että esimerkiksi taannoin puolustusvoimat järjesti jonkin sorttista kansalaiskertausharjoitustoimintaa jossa jokainen kadulla kävellyt torvelo pääsi leikkimään sotilasta ja maanpuolustajaa muistaakseni jopa aseenvarteen ampumaradalla vailla mitään varusmieskoulutusta.
Vain ja ainoastaan että saatiin läpänheittomedialle popularisoitua maanpuolustusta.
Asia on erittäin huolestuttava. Miksi. Sen takia että kun kaikenlainen läpänheittotoopeilu pääsee valtaan esimerkiksi politiikan kautta vaatimatta muuta kuin röyhkeän kaiken muun tallovan ylimielisyyden vailla kunnon tieto- ja osaamispohjaa niin yhteiskunta alkaa yhä enemmän loitota siitä minkä varaan se on vuosikymmeniä rakentunut.
Nimittäin rationaalisen, eettisen tieteen ja aidosti osaamista vaativan kulttuurin sekä aidosti tieto- ja ymmärryspuolisen tiedonvälityksen varaan.
Ja silloin kun noiden ote lopullisesti irtoaa vallan kahvasta painutaan sekopäiseen maailmaan jossa ei enää tieto- ja ymmärryspuolisella otteella ole enää mitään väliä kunhan osaat olla vain röyhkeän tehokkaan ylimielinen vailla mitään kontaktia osaamiseen ja tietämiseen ja että osaat sen ylimielisyytesi kätkeä sopivaan sosiaaliseen lipovuuteen ja peilaamiseen.
Kysymys kuuluu - olemmeko jo sellaisessa maailmassa.
Jussi Vaarala
Oli aikoinaan Tupla vai kuitti -tietokilpailut joissa kysymykset oikeasti vaativat tietämistä - sitten tulivat maisteri Frangenin vetämät tietokilpailut joissa tietämisestä tehtiin arvaamista - ja siten tietämisen farssia - mahdottomilla kysymyksillä luokkaa paljonko on Brittein saarten rannikon yhteenlaskettu pituus ettei vastauksia voinut tietää kukaan. Jolloin täysin tietämätön hölmökin saattoi sanoa pärjänneensä tietokilpailussa.
Sitten tuli paikallisradioihin selostajahöpöttäjät jotka olivat niin tietopuolisesti sivistymättömiä ettei hävennyt kuunnella sellaista soopailua.
Edelleen tapahtui niin että ns juontajien esiintymisen osuus lähes kaikessa alkoi kasvaa siihen mittaan että ne vievät sekä ansioita että esiintymisaikaa niiltä kulttuurintekijöiltä joiden esiintymistä varten esimerkiksi kulttuuriohjelmat on tehty. Niin että läpänheittojuontajista on suorastaan tullut esiintyvän kulttuurin ydin paikoin - että muu kulttuurintekijäjoukko on juontajan kulissia.
Ja myös niin että radio-ohjelmissa keveä pintaliitoinen läpänheitto - henkenään tietämisen ja syvällisemmän ymmärtämisen halveksiminen - on tullut yhä yleisemmäksi. Tyyliin että kaikkeen keveän sivuuttavasti suhtautuminen ilman minkäänlaista syvyyttä on noussut keskiöön.
Tyyliin - hoidetaan asiat keveästi limboillen pois päiväjärjestyksestä muka asiapohjaisella huumorisävyisellä small talkilla.
Ilmiö on huolestuttava koska sen takana on tiedon ja osaamisen toisarvoistaminen esiinpyrkimisen kustannuksella - jossa se että osaat vallata kulloisenkin median tarjoaman tietoisuuden on tärkeämpää kuin se mitä todella osaat ja tiedät.
Jolloin tuosta läpänheittomediasta on tullut tiedonvälittämisen sijasta tiedonvalittämättömyyden ja tiedostavälittämättömyyden mediaa.
Että kepeällä hoidetaan pois päiväjärjestyksestä -taktiikalla tieto ei vaikuta vastaanottajaansa vaan sen vaikutus ja vaativuus sivuutetaan läpänheittometodilla.
Josta seuraa - ja jota kansanosaa se myös ilmentää - että osaamisen, tietämisen ja ymmärtämisen suhteen katteeton ylimielisyys on vallannut alaa.
Siis se että aivan sama millä keinolla pääset esille, valtaan tai asemaan kunhan se ilmentää enemmänkin narsistista ylimielisyyttä - myös tietoa ja osaamista kohtaan - kuin nimenomaan tuota tietoa ja osaamista.
Tämä suoraan sanoen tyhmyyden ylistys on niin salakavalasti astunut popularisoinniksi että esimerkiksi taannoin puolustusvoimat järjesti jonkin sorttista kansalaiskertausharjoitustoimintaa jossa jokainen kadulla kävellyt torvelo pääsi leikkimään sotilasta ja maanpuolustajaa muistaakseni jopa aseenvarteen ampumaradalla vailla mitään varusmieskoulutusta.
Vain ja ainoastaan että saatiin läpänheittomedialle popularisoitua maanpuolustusta.
Asia on erittäin huolestuttava. Miksi. Sen takia että kun kaikenlainen läpänheittotoopeilu pääsee valtaan esimerkiksi politiikan kautta vaatimatta muuta kuin röyhkeän kaiken muun tallovan ylimielisyyden vailla kunnon tieto- ja osaamispohjaa niin yhteiskunta alkaa yhä enemmän loitota siitä minkä varaan se on vuosikymmeniä rakentunut.
Nimittäin rationaalisen, eettisen tieteen ja aidosti osaamista vaativan kulttuurin sekä aidosti tieto- ja ymmärryspuolisen tiedonvälityksen varaan.
Ja silloin kun noiden ote lopullisesti irtoaa vallan kahvasta painutaan sekopäiseen maailmaan jossa ei enää tieto- ja ymmärryspuolisella otteella ole enää mitään väliä kunhan osaat olla vain röyhkeän tehokkaan ylimielinen vailla mitään kontaktia osaamiseen ja tietämiseen ja että osaat sen ylimielisyytesi kätkeä sopivaan sosiaaliseen lipovuuteen ja peilaamiseen.
Kysymys kuuluu - olemmeko jo sellaisessa maailmassa.
Jussi Vaarala
Missä tapauksessa lapsen huostaanotto on ihmiskauppaa
Ihmiskauppa on YK:n mukaan toisen ihmisen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa värväystä, kuljettamista, kätkemistä ja/tai vastaanottamista, johon liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista.
Onko lasten huostaanotto ihmiskauppaa tapauksessa jossa kunta viranomaistoimintana hankkii kunnalle lisätuloja valtiolta sillä että kyseenalaisin perustein suorittaa lasten huostaanoton.
Siinähän selvästi tehtäisiin lapsesta kauppatavaraa harhaanjohtavin perustein.
Tämä asiahan on juridinen musta aukko koska huostaanoton perusteista ei voi salassapitovelvollisuuden takia julkisesti keskustella.
Silloin viranomaistoimintaa ei voi arvioida kukaan muu asianomaiset viranomaiset itse.
Joka sellaisena on terveelle demokratialle vieras asia - että joistain yhteiskunnallisista asioista ei voisi ja saisi julkisesti ja poliittisesti keskustella.
Ihmiskauppa lisättiin Suomen rikoslakiin kesällä 2004 - siis vasta 2004 ???.
Ihmiskaupasta voidaan tuomita 4 kuukauden - 6 vuoden vankeuteen ja törkeästä ihmiskaupasta 2-10 vuoden vankeuteen.
Kysymys siis kuuluu löytyykö joistain huostaanotoista ihmiskaupan tunnusmerkkejä.
Jussi Vaarala
Ihmiskauppa on YK:n mukaan toisen ihmisen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa värväystä, kuljettamista, kätkemistä ja/tai vastaanottamista, johon liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista.
Onko lasten huostaanotto ihmiskauppaa tapauksessa jossa kunta viranomaistoimintana hankkii kunnalle lisätuloja valtiolta sillä että kyseenalaisin perustein suorittaa lasten huostaanoton.
Siinähän selvästi tehtäisiin lapsesta kauppatavaraa harhaanjohtavin perustein.
Tämä asiahan on juridinen musta aukko koska huostaanoton perusteista ei voi salassapitovelvollisuuden takia julkisesti keskustella.
Silloin viranomaistoimintaa ei voi arvioida kukaan muu asianomaiset viranomaiset itse.
Joka sellaisena on terveelle demokratialle vieras asia - että joistain yhteiskunnallisista asioista ei voisi ja saisi julkisesti ja poliittisesti keskustella.
Ihmiskauppa lisättiin Suomen rikoslakiin kesällä 2004 - siis vasta 2004 ???.
Ihmiskaupasta voidaan tuomita 4 kuukauden - 6 vuoden vankeuteen ja törkeästä ihmiskaupasta 2-10 vuoden vankeuteen.
Kysymys siis kuuluu löytyykö joistain huostaanotoista ihmiskaupan tunnusmerkkejä.
Jussi Vaarala
Wednesday, January 08, 2014
Kansalaispalkka lisäansioluvalla ja kokonaistulorajalla on kokeilemisen arvoinen ratkaisu
Kansalaispalkalla olisi yllättävää aktivoivaa vaikutusta seuraavalla tavalla.
Jos kansalaispalkka olisi vaikkapa 800 € kk ja lisätyöstä ei rangaistaisi kokonaisuudella olisi huomattavaa säästö- ja aktivointivaikutusta.
Ensinnäkin se leikkaisi hallintokuluja julkiselta sektorilta koska tuo malli ei tarvitse juuri mitään hallintoa ja etenkään kontrollia.
Toisaalta se mahdollistaisi jonkunlaisen minimitoimentulon ilman sosiaalitoimen lisätukia.
Ja lisäksi se mahdollistaisi työnteon sille johonkin tulorajaan saakka joka kokee tarvetta ansaita jollain lailla enemmän tuloja ilman että kansalaispalkan menettää.
Ja kun näin rahaa tulisi sille köyhimmälle kansanosalle jolla on aina erilaisia investointipaineita niin köyhimmälle kansanosalle annettu raha palautuisi kansantalouden kiertoon ja vireyttäisi siten kansantaloutta reaalitalouden osalta.
Kansalaispalkka lisäansioluvalla ja kokonaistulorajalla on hyvä ratkaisu jota pitäisi jossain maakunnassa kokeilla kokemusten saamiseksi.
Jussi Vaarala
Kansalaispalkalla olisi yllättävää aktivoivaa vaikutusta seuraavalla tavalla.
Jos kansalaispalkka olisi vaikkapa 800 € kk ja lisätyöstä ei rangaistaisi kokonaisuudella olisi huomattavaa säästö- ja aktivointivaikutusta.
Ensinnäkin se leikkaisi hallintokuluja julkiselta sektorilta koska tuo malli ei tarvitse juuri mitään hallintoa ja etenkään kontrollia.
Toisaalta se mahdollistaisi jonkunlaisen minimitoimentulon ilman sosiaalitoimen lisätukia.
Ja lisäksi se mahdollistaisi työnteon sille johonkin tulorajaan saakka joka kokee tarvetta ansaita jollain lailla enemmän tuloja ilman että kansalaispalkan menettää.
Ja kun näin rahaa tulisi sille köyhimmälle kansanosalle jolla on aina erilaisia investointipaineita niin köyhimmälle kansanosalle annettu raha palautuisi kansantalouden kiertoon ja vireyttäisi siten kansantaloutta reaalitalouden osalta.
Kansalaispalkka lisäansioluvalla ja kokonaistulorajalla on hyvä ratkaisu jota pitäisi jossain maakunnassa kokeilla kokemusten saamiseksi.
Jussi Vaarala
Euroopan ja Yhdysvaltojen teollisuus romahtaa ja alkaa aineettomien arvojen kasvun aika
Raaka-aineiden hinnat rajussa nousussa, keskiluokan kulutus siirtyy muutamassa vuosikymmenessä Aasiaan - jossa on myös halvimmat työvoimakustannukset.
Mitä siitä seuraa - se että Euroopan ja Yhdysvaltojen teollisuus tulee kokemaan suuren romahduksen koska kilpailukyky Aasian kasvavien markkinoiden suhteen heikkenee rajusti.
Toisaalta Euroopassa ja Yhdysvalloissa materialistinen kasvuvara on käytetty - on vain tehokkampien ja kestävämpien materialististen ratkaisujen aika.
Edelleen nähdään että suurissa sykleissä luettavissa oleva tietotekniikka on menettänyt kasvupotentiaalinsa.
Edellä sanotusta seuraa se että Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellisen kasvun tulevaisuus on kaikki reunaehdot huomioiden olemassa vain aineettomassa kasvussa.
Eli kun nyt alkaa Aasian materialistisen kasvun aika alkaa samaan aikaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa aineettomien arvojen kasvun aika.
Jussi Vaarala
Raaka-aineiden hinnat rajussa nousussa, keskiluokan kulutus siirtyy muutamassa vuosikymmenessä Aasiaan - jossa on myös halvimmat työvoimakustannukset.
Mitä siitä seuraa - se että Euroopan ja Yhdysvaltojen teollisuus tulee kokemaan suuren romahduksen koska kilpailukyky Aasian kasvavien markkinoiden suhteen heikkenee rajusti.
Toisaalta Euroopassa ja Yhdysvalloissa materialistinen kasvuvara on käytetty - on vain tehokkampien ja kestävämpien materialististen ratkaisujen aika.
Edelleen nähdään että suurissa sykleissä luettavissa oleva tietotekniikka on menettänyt kasvupotentiaalinsa.
Edellä sanotusta seuraa se että Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellisen kasvun tulevaisuus on kaikki reunaehdot huomioiden olemassa vain aineettomassa kasvussa.
Eli kun nyt alkaa Aasian materialistisen kasvun aika alkaa samaan aikaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa aineettomien arvojen kasvun aika.
Jussi Vaarala
Tuesday, January 07, 2014
Parhaan eliittitason yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn kaksi tunnusmerkkiä
Minkälainen on hyvä yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn työskentely - millaista se on kun on kyseessä asian hallitsemisen eliitti. Kysymyksessä on korkeimman vaativuustason asettaminen muistaen että valmiiksi hyvin pyörivää jopa erittäin hyvää tulosta tekevää yritystä osaa toopekin katsoa päältä.
Yritysjohtamisen eliittitason asiaa ei mitata pikavoitto-wahlroosittain rahalla vaan rahasta riippumattomilla arvoilla - siis se että yritys tekee kovaa tulosta ei ole yritysjohtamisen ja hallitustyöskentelyn eliitin merkki. Asia joka aivan selvästi on kadonnut pääomapiirien näkökentästä.
Ensimmäinen yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn eliitin merkki on kyky ennakoida muutoksia ulkoisessa toimintaympäristössä ja tunnistaa omien kosketuspintojensa ominaisuudet suhteessa toimintaympäristöön.
Toinen eliittiosaamisen merkki on osata tehdä osuvia strategisia päätöksiä.
Ja usein strateginen päätös leikata kuluja on osoitus siitä ettei ulkoisen toimintaympäristön ennakointi ja kontaktipinnat ole kunnossa ja paetaan sitä sisäisiin kulujen leikkauksiin. Yritys tekee kuitenkin aina ennenkaikkea tulosta tulojen suunnassa eikä kulujen suunnassa.
Jos yritysjohto - siis toimitusjohtaja ja hallitus - tekee tulosta kulujen suunnassa ja on ollut havaittavissa kyvyttömyyttä ennakoida toimintaympäristön muutoksia on sellainen hallitus ja toimitusjohtaja yhtäläisyysmerkki katastrofin kanssa ja heti vaihdettava.
Summa summarum - siis kun arvioidaan toimitusjohtajan ja hallituksen toimintaa on katsottava kahta asiaa - kykyä arvioida toimintaympäristöä ennakoivasti ja kykyä tehdä strategisia päätöksiä.
Ja näitä arvioita on ilmeisesti aika helppo tehdä pitkään toimineesta nykyisestä suomalaisesta piiri pieni pyörii -hallitustyöskentelijöistä ja toimitusjohtajista. Eikä näissä asioissa kannata luottaa headhuntereihin. He tekevät vain ja ainoastaan rahaa olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ehdotellessaan kanditaatteja eri tehtäviin. Headhunter on ainoastaan ja vain kalliiksi tuleva postipoika.
Ja sitten kun arviot yritysten historiasta on tehty onkin sitten aika tehdä johtopäätöksiä.
Jussi Vaarala
Minkälainen on hyvä yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn työskentely - millaista se on kun on kyseessä asian hallitsemisen eliitti. Kysymyksessä on korkeimman vaativuustason asettaminen muistaen että valmiiksi hyvin pyörivää jopa erittäin hyvää tulosta tekevää yritystä osaa toopekin katsoa päältä.
Yritysjohtamisen eliittitason asiaa ei mitata pikavoitto-wahlroosittain rahalla vaan rahasta riippumattomilla arvoilla - siis se että yritys tekee kovaa tulosta ei ole yritysjohtamisen ja hallitustyöskentelyn eliitin merkki. Asia joka aivan selvästi on kadonnut pääomapiirien näkökentästä.
Ensimmäinen yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn eliitin merkki on kyky ennakoida muutoksia ulkoisessa toimintaympäristössä ja tunnistaa omien kosketuspintojensa ominaisuudet suhteessa toimintaympäristöön.
Toinen eliittiosaamisen merkki on osata tehdä osuvia strategisia päätöksiä.
Ja usein strateginen päätös leikata kuluja on osoitus siitä ettei ulkoisen toimintaympäristön ennakointi ja kontaktipinnat ole kunnossa ja paetaan sitä sisäisiin kulujen leikkauksiin. Yritys tekee kuitenkin aina ennenkaikkea tulosta tulojen suunnassa eikä kulujen suunnassa.
Jos yritysjohto - siis toimitusjohtaja ja hallitus - tekee tulosta kulujen suunnassa ja on ollut havaittavissa kyvyttömyyttä ennakoida toimintaympäristön muutoksia on sellainen hallitus ja toimitusjohtaja yhtäläisyysmerkki katastrofin kanssa ja heti vaihdettava.
Summa summarum - siis kun arvioidaan toimitusjohtajan ja hallituksen toimintaa on katsottava kahta asiaa - kykyä arvioida toimintaympäristöä ennakoivasti ja kykyä tehdä strategisia päätöksiä.
Ja näitä arvioita on ilmeisesti aika helppo tehdä pitkään toimineesta nykyisestä suomalaisesta piiri pieni pyörii -hallitustyöskentelijöistä ja toimitusjohtajista. Eikä näissä asioissa kannata luottaa headhuntereihin. He tekevät vain ja ainoastaan rahaa olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ehdotellessaan kanditaatteja eri tehtäviin. Headhunter on ainoastaan ja vain kalliiksi tuleva postipoika.
Ja sitten kun arviot yritysten historiasta on tehty onkin sitten aika tehdä johtopäätöksiä.
Jussi Vaarala
Ei työttömyys ole jostakin tuleva sattuma - se on jonkun päätös - ja surkean yritysjohtamisen lopputulema
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) yhtyy suomalaisen enemmistön näkemykseen siitä, että nykymuotoiset sosiaalituet passivoivat ihmisiä.
Risikko sanoo, että ihminen saattaa passivoitua herkästi, vaikkei niin kaikille käykään.
– Jos ihmiselle sattuu paljon elämässä muutoksia ja tulee epäonnistumisia ja työttömyyttä, ehkä sairauttakin siihen, niin on vaarana, että jos kasautuu epäonnistumiset ja vastoinkäymiset, niin kyllä siinä vaara sitten on siihen, että passivoituu, hän sanoo.
Epäonnistumisia ja sairauksia sattuu - työttömyys ei tule sattumana - se on aina jonkun päätös.
Ja se on huonojen päätöksien summa nimenomaan ja ennenkaikkea yritysjohdossa ja sen lisäksi osittain poliitikkojen toimesta.
Tyypillistähän Suomessa - pääministeri Kataista myöten - on ollut sympatiseerata yritysjohdon toimintaa Suomessa ja selitellä surkeaa taloudellista tilannetta maailmantalouden muutoksilla jne jne . että olosuhteet ovat vastuussa eikä yritysjohtajien tekemiset.
Sillä linjauksella pääministeri Katainen ja kokoomus antaa kohtalokkaan synninpäästön surkeille yritysjohtajille.
Miksi kohtalokkaan - siksi että jos maassa käännetään kaikki muut asiat ylösalaisin talouden parantamiseksi muttei yritysjohtajien asemaa ja pätevyyskysymystä niin sehän on varma nakki että talouselämällä menee huonosti kun surkeat yritysjohtajat ja surkeat yritysten hallitukset saavat sählätä aivan kuten aiemminkin.
Tätä yritysjohtoa, hallituksia ja pääomaa sympatisoivaa synninpäästöä voi pitää Kataisen hallituksen kaikkein katalimpana virheenä.
Jussi Vaarala
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) yhtyy suomalaisen enemmistön näkemykseen siitä, että nykymuotoiset sosiaalituet passivoivat ihmisiä.
Risikko sanoo, että ihminen saattaa passivoitua herkästi, vaikkei niin kaikille käykään.
– Jos ihmiselle sattuu paljon elämässä muutoksia ja tulee epäonnistumisia ja työttömyyttä, ehkä sairauttakin siihen, niin on vaarana, että jos kasautuu epäonnistumiset ja vastoinkäymiset, niin kyllä siinä vaara sitten on siihen, että passivoituu, hän sanoo.
Epäonnistumisia ja sairauksia sattuu - työttömyys ei tule sattumana - se on aina jonkun päätös.
Ja se on huonojen päätöksien summa nimenomaan ja ennenkaikkea yritysjohdossa ja sen lisäksi osittain poliitikkojen toimesta.
Tyypillistähän Suomessa - pääministeri Kataista myöten - on ollut sympatiseerata yritysjohdon toimintaa Suomessa ja selitellä surkeaa taloudellista tilannetta maailmantalouden muutoksilla jne jne . että olosuhteet ovat vastuussa eikä yritysjohtajien tekemiset.
Sillä linjauksella pääministeri Katainen ja kokoomus antaa kohtalokkaan synninpäästön surkeille yritysjohtajille.
Miksi kohtalokkaan - siksi että jos maassa käännetään kaikki muut asiat ylösalaisin talouden parantamiseksi muttei yritysjohtajien asemaa ja pätevyyskysymystä niin sehän on varma nakki että talouselämällä menee huonosti kun surkeat yritysjohtajat ja surkeat yritysten hallitukset saavat sählätä aivan kuten aiemminkin.
Tätä yritysjohtoa, hallituksia ja pääomaa sympatisoivaa synninpäästöä voi pitää Kataisen hallituksen kaikkein katalimpana virheenä.
Jussi Vaarala
Ota henkilökohtainen lämpö talteen ja säästä lämmityskuluissa
Puhutaan energian säästämiseksi asuntojen ja talojen lämmön talteenotosta - mutta ei henkilökohtaisesta lämmön talteenotosta.
Itse löysin yksinkertaisen ja tehokkaan keinon henkilökohtaisen lämmön talteenotoksi kotioloissa.
Kietaisin nukkapintaisen ja siten aika hyvin lämpöä eristävän päiväpeiton ympärilleni niin että se ulottuu maahan saakka ja kietaisin sen vyötäröltä vyöllä kiinni.
Tällä tavoin maahan asti ulottuva alaosa ottaa talteen lämmön jaloistani teltan tavoin ja kun yläosa päiväpeitosta on vapaa niin voin sen vetää hartioitteni ja käsivarsieni yli tai vaihtoehtoisesti antaa roikkua vyön varassa lantiollani sen mukaan miten lämmin ylävartalossani on. Toimivuutta voisi lisätä vielä sillä että laittaa muutamalla nepparilla tai tarranauhalla helman alhaalta kiinni niin se ei aukea istuessakaan.
Erittäin yksinkertainen ja tehokas konsti ottaa henkilökohtainen lämpö talteen kotioloissa.
Jolla tietenkin vähentää samantien myös lämmityksen tarvetta asunnossa.
Ota henkilökohtainen lämpö talteen niin säästät lämmityskuluissa.
Jussi Vaarala
Puhutaan energian säästämiseksi asuntojen ja talojen lämmön talteenotosta - mutta ei henkilökohtaisesta lämmön talteenotosta.
Itse löysin yksinkertaisen ja tehokkaan keinon henkilökohtaisen lämmön talteenotoksi kotioloissa.
Kietaisin nukkapintaisen ja siten aika hyvin lämpöä eristävän päiväpeiton ympärilleni niin että se ulottuu maahan saakka ja kietaisin sen vyötäröltä vyöllä kiinni.
Tällä tavoin maahan asti ulottuva alaosa ottaa talteen lämmön jaloistani teltan tavoin ja kun yläosa päiväpeitosta on vapaa niin voin sen vetää hartioitteni ja käsivarsieni yli tai vaihtoehtoisesti antaa roikkua vyön varassa lantiollani sen mukaan miten lämmin ylävartalossani on. Toimivuutta voisi lisätä vielä sillä että laittaa muutamalla nepparilla tai tarranauhalla helman alhaalta kiinni niin se ei aukea istuessakaan.
Erittäin yksinkertainen ja tehokas konsti ottaa henkilökohtainen lämpö talteen kotioloissa.
Jolla tietenkin vähentää samantien myös lämmityksen tarvetta asunnossa.
Ota henkilökohtainen lämpö talteen niin säästät lämmityskuluissa.
Jussi Vaarala
Monday, January 06, 2014
Keskeneräistä yhteiskunnallista ajattelua
"Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään"
esitetään yhtenä väittämänä Ylen arvokyselyssä. Ja tuota mieltä oli yli puolet kyselyn vastanneista.
Arvokysymys edustaa keskeneräistä yhteiskunnallista ajattelua joka tekee seurauksesta syyn.
Eli sosiaalituista tehdään syy siihen ettei ihminen ota vastuuta omasta elämästään kun aivan muista syistä yhteiskunta ei edes mahdollista sitä että ihmiset voisivat ottaa vastuun omasta elämästään.
Esimerkkinä vaikkapa se että vaaditaan eläkeiän nostoa ja samalla ei edes palkata vanhempia ihmisiä työhön vaikka he haluaisivat.
Tai että kasataan rikkaille rahaa homehtumaan entisten päälle sen sijaan että annettaisiin sitä lisää köyhille joilla satavarmasti on aina investointikohteita niin että köyhän saama lisäraha lähtisi samantien takaisin kansantalouden reaalitaloudelliseen kiertoon.
Suomea vaivaa paha yhteiskunnallisen ajattelun keskeneräisyyden sairaus jonka pääpesäke on Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen ajatusmallien seuraajat sekä valitettavasti myös päähallituspuolue kokoomus.
On sangen heikko esitys jos poliitikot ja puolueet ovat eksyksissä yhteiskunnallisen ajattelun ydinkysymyksissä.
Ydinkysymys kun on aivan varmasti se että mahdollistaako yhteiskunta sen että ihminen voi ottaa elämästään vastuuta sellaisena kuin on ja haluaa olla.
Eikä se että mahdollistaako yhteiskunta sen että ihminen on sellainen kuin Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa hänen olevan.
Kuten oli taannoinen tapaamani nuori mies joka menetti Nokialla työskennelleenä nuoren vaimonsa ja avioliittonsa ja kotinsa sen takia kun ei työpaineiden takia ollut koskaan kotona.
Eli kyllä Suomessa on vinossa ihan muut asiat kuin oireen sijasta syyksi laitettu sosiaaliturva.
Jussi Vaarala
"Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään"
esitetään yhtenä väittämänä Ylen arvokyselyssä. Ja tuota mieltä oli yli puolet kyselyn vastanneista.
Arvokysymys edustaa keskeneräistä yhteiskunnallista ajattelua joka tekee seurauksesta syyn.
Eli sosiaalituista tehdään syy siihen ettei ihminen ota vastuuta omasta elämästään kun aivan muista syistä yhteiskunta ei edes mahdollista sitä että ihmiset voisivat ottaa vastuun omasta elämästään.
Esimerkkinä vaikkapa se että vaaditaan eläkeiän nostoa ja samalla ei edes palkata vanhempia ihmisiä työhön vaikka he haluaisivat.
Tai että kasataan rikkaille rahaa homehtumaan entisten päälle sen sijaan että annettaisiin sitä lisää köyhille joilla satavarmasti on aina investointikohteita niin että köyhän saama lisäraha lähtisi samantien takaisin kansantalouden reaalitaloudelliseen kiertoon.
Suomea vaivaa paha yhteiskunnallisen ajattelun keskeneräisyyden sairaus jonka pääpesäke on Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen ajatusmallien seuraajat sekä valitettavasti myös päähallituspuolue kokoomus.
On sangen heikko esitys jos poliitikot ja puolueet ovat eksyksissä yhteiskunnallisen ajattelun ydinkysymyksissä.
Ydinkysymys kun on aivan varmasti se että mahdollistaako yhteiskunta sen että ihminen voi ottaa elämästään vastuuta sellaisena kuin on ja haluaa olla.
Eikä se että mahdollistaako yhteiskunta sen että ihminen on sellainen kuin Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa hänen olevan.
Kuten oli taannoinen tapaamani nuori mies joka menetti Nokialla työskennelleenä nuoren vaimonsa ja avioliittonsa ja kotinsa sen takia kun ei työpaineiden takia ollut koskaan kotona.
Eli kyllä Suomessa on vinossa ihan muut asiat kuin oireen sijasta syyksi laitettu sosiaaliturva.
Jussi Vaarala
Sunday, January 05, 2014
Ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan - henkisen, fyysisen, sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvointivaltion ydin
Ollakseen toimiva hyvinvointivaltion ytimessa on oltava ajatus - ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan.
Vanhaa sanontaa muuntaen voisi sanoa - ei ulkoa kannettu voima sisässä pysy.
Siksi voima täytyy sytyttää sisältäpäin - mutta siihen ei voi pakottaa - syy minkä takia kaikki totalitarismi ulkoa päin annettuna komenteluna ja ohjailuna aina epäonnistuu jos ja kun se ei kykene sytyttämään ihmisissä sisäistä voimaa.
Mutta sisäiseen voimaan sytyttäminen ja sen ylläpitäminen täytyy koskea kaikkia yhteiskuntaelämän alueita.
Henkisellä puolella esimerkiksi kulttuurissa pitää oitis tarjota toimintatiloja jos sellaiseen halua on - itse kummeksun suuresti tällä hetkellä Turkin Alanyassa miksi kymmenien tuhansien ihmisten alueella ei kyetä järjestämään musisointihalukkaille ihmisille toimintatilaa joka vastaa mm äänieristyksen kannalta musisoinnin vaatimuksia. Siis periaatetasolla jos ihminen syttyy kulttuuriin vaikka soittamaan jotain niin pitäisi olla sisäistä voimaa vaalivassa hyvinvointiyhteiskunnassa itsestäänselvyys että soittohaluinen saa soittimen tarpeeseensa.
Fyysisellä puolella esimerkiksi periaate ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan tarkoittaa ihmisen oman fyysisen aktiviteetin vaalimista ulkoisen hoivan sijaan jota tietenkin sitäkin tarvitaan kannustuksen ja huolenpidon muodossa. Siis mikä lähtee omasta lihaksesta on aina parempi kuin se joka siihen lihakseen ulkoapäin annetaan.
Sosiaalisella puolella periaate voisi tarkoittaa että ihminen menee ihmisten luo eikä päinvastoin. Siksi esimerkiksi vanhustenhoidossa olisi päästävä siihen että vanhuksen halu lähteä aika ajoin laitoshoidosta ulkopuoliseen maailmaan ihmisten joukkoon olisi voitava tyydyttää.
Taloudellisen hyvinvoinnin suhteen on tietenkin hyväksi jos ihminen pyrkii johonkin työelämänpuitteissa tai muuten joka luo yhteiskuntaan kansantaloutta vireyttäviä tekijöitä. Mutta asia ei voi olla niin että työnantajapuolella ihmisten sisäinen voima tyhjennetään niin että hänestä tulee ulkoisen hoivan kohde.
Jo sinänsä se että sisäinen voima tyhjennetään, vaiennetaan tai syrjäytetään on erittäin huono asia yhteiskunnalle saati talouselämälle joka itse joutuu maksamaan veroissa sen että on ensin tyhjentänyt sisäisen voiman ja heittänyt ihmiset ulkoisen hoivan varaan.
Lienee selvä että talouselämässä on aihetta ihan omaan sisäiseen tukistukseen tässä asiassa.
Mutta sisäisen voiman suhteen täytyy ylläpitää myös seuraavaa periaatetta:
On erittäin hyvä jos ihminen syttyy mihin tahansa positiiviseen toimintaan koska silloin yhteiskuntaan tulee aina uutta sisäistä voimaa ja myös intohimoa.
Oikeastaan vaikea on keksiä osuvampaa slogania dynaamiselle hyvinvointivaltiolle kuin on - ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan.
Jussi Vaarala
Ollakseen toimiva hyvinvointivaltion ytimessa on oltava ajatus - ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan.
Vanhaa sanontaa muuntaen voisi sanoa - ei ulkoa kannettu voima sisässä pysy.
Siksi voima täytyy sytyttää sisältäpäin - mutta siihen ei voi pakottaa - syy minkä takia kaikki totalitarismi ulkoa päin annettuna komenteluna ja ohjailuna aina epäonnistuu jos ja kun se ei kykene sytyttämään ihmisissä sisäistä voimaa.
Mutta sisäiseen voimaan sytyttäminen ja sen ylläpitäminen täytyy koskea kaikkia yhteiskuntaelämän alueita.
Henkisellä puolella esimerkiksi kulttuurissa pitää oitis tarjota toimintatiloja jos sellaiseen halua on - itse kummeksun suuresti tällä hetkellä Turkin Alanyassa miksi kymmenien tuhansien ihmisten alueella ei kyetä järjestämään musisointihalukkaille ihmisille toimintatilaa joka vastaa mm äänieristyksen kannalta musisoinnin vaatimuksia. Siis periaatetasolla jos ihminen syttyy kulttuuriin vaikka soittamaan jotain niin pitäisi olla sisäistä voimaa vaalivassa hyvinvointiyhteiskunnassa itsestäänselvyys että soittohaluinen saa soittimen tarpeeseensa.
Fyysisellä puolella esimerkiksi periaate ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan tarkoittaa ihmisen oman fyysisen aktiviteetin vaalimista ulkoisen hoivan sijaan jota tietenkin sitäkin tarvitaan kannustuksen ja huolenpidon muodossa. Siis mikä lähtee omasta lihaksesta on aina parempi kuin se joka siihen lihakseen ulkoapäin annetaan.
Sosiaalisella puolella periaate voisi tarkoittaa että ihminen menee ihmisten luo eikä päinvastoin. Siksi esimerkiksi vanhustenhoidossa olisi päästävä siihen että vanhuksen halu lähteä aika ajoin laitoshoidosta ulkopuoliseen maailmaan ihmisten joukkoon olisi voitava tyydyttää.
Taloudellisen hyvinvoinnin suhteen on tietenkin hyväksi jos ihminen pyrkii johonkin työelämänpuitteissa tai muuten joka luo yhteiskuntaan kansantaloutta vireyttäviä tekijöitä. Mutta asia ei voi olla niin että työnantajapuolella ihmisten sisäinen voima tyhjennetään niin että hänestä tulee ulkoisen hoivan kohde.
Jo sinänsä se että sisäinen voima tyhjennetään, vaiennetaan tai syrjäytetään on erittäin huono asia yhteiskunnalle saati talouselämälle joka itse joutuu maksamaan veroissa sen että on ensin tyhjentänyt sisäisen voiman ja heittänyt ihmiset ulkoisen hoivan varaan.
Lienee selvä että talouselämässä on aihetta ihan omaan sisäiseen tukistukseen tässä asiassa.
Mutta sisäisen voiman suhteen täytyy ylläpitää myös seuraavaa periaatetta:
On erittäin hyvä jos ihminen syttyy mihin tahansa positiiviseen toimintaan koska silloin yhteiskuntaan tulee aina uutta sisäistä voimaa ja myös intohimoa.
Oikeastaan vaikea on keksiä osuvampaa slogania dynaamiselle hyvinvointivaltiolle kuin on - ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan.
Jussi Vaarala
Saturday, January 04, 2014
Friday, January 03, 2014
Thursday, January 02, 2014
Vastikkeeton kansalaispalkka paras kansantalouden vireänä pitäjä
Markkinataloudessa toimivan hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä pitäisi olla tämä totuus:
Kun annat lisää rahaa rikkaalle hän laittaa sen pankkitilille talteen - kun annat lisää rahaa köyhälle se menee varmasti kansantalouden kiertoon.
Koska köyhällä on aina investointitarpeita jotka rikas on tehnyt jo aikapäiviä sitten.
Siksi se että antaa lisää rikkaille eikä köyhille seisahduttaa kansantaloutta ja talouskasvua.
Toisin sanoen - köyhyydessä on aina kansantalouden paras kasvupotentiaali yhdistyneenä parhaaseen hyvinvointiyhteiskunnan kehityspotentiaaliin.
Siksi vastikkeeton kansalaispalkka on loistava tapa pitää kansantaloutta vireänä ja hyvinvointia kasvussa.
Kansalaispalkka mahdollistaa köyhälle edes kuluttajan roolin vaikka hän ei useinmiten olekaan työntekijän roolissa.
Jussi Vaarala
Markkinataloudessa toimivan hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä pitäisi olla tämä totuus:
Kun annat lisää rahaa rikkaalle hän laittaa sen pankkitilille talteen - kun annat lisää rahaa köyhälle se menee varmasti kansantalouden kiertoon.
Koska köyhällä on aina investointitarpeita jotka rikas on tehnyt jo aikapäiviä sitten.
Siksi se että antaa lisää rikkaille eikä köyhille seisahduttaa kansantaloutta ja talouskasvua.
Toisin sanoen - köyhyydessä on aina kansantalouden paras kasvupotentiaali yhdistyneenä parhaaseen hyvinvointiyhteiskunnan kehityspotentiaaliin.
Siksi vastikkeeton kansalaispalkka on loistava tapa pitää kansantaloutta vireänä ja hyvinvointia kasvussa.
Kansalaispalkka mahdollistaa köyhälle edes kuluttajan roolin vaikka hän ei useinmiten olekaan työntekijän roolissa.
Jussi Vaarala
Subscribe to:
Posts (Atom)