Thursday, September 25, 2014
Tuesday, September 23, 2014
Monday, September 22, 2014
Onko itsenäinen toimittajien ammattikunta virhe
Mitä tekee pelkän toimittajakoulutuksen tehnyt toimittaja. Hän seuraa mitä ympärillä tapahtuu ja kirjoittaa isoimmista asioista sekä poikkeuksellisista asioista. Ja lehden toimitus ja omistajat ovat erityisen tyytyväisiä perinteisesti olleet kuohuttavista aiheista koska ne myyvät.
Perinteisen toimittajan pitää siis olla hysterian hermolla saadakseen aikaan myyviä juttuja.
Mutta toimittajan pitää olla kaikkitietävä koska hän kirjoittaa kaikesta. Mutta kun toimittajakoulussa ei opeteta kaikkitietävyyttä niin siitä seuraa että toimittaja tietää kaikesta vähän ja ei mistään kunnolla.
Tietenkin toimittajat erikoistuvat eri aiheisiin.
Mutta silti on aivan eri asia opiskella korkeakoulussa jotain aihetta syvällisesti ja siten hankkia siihen jatkoksi toimittajan koulutus. Jutuissa on tällöin aivan toisella lailla syvyyttä ja tiedon laajuutta kuin pienillä lisäopeilla toimittajan koulutuksen päälle.
Nyt pitää oikeasti kysyä. Onko koko toimittajien itsenäinen ammattikunta virhe.
Joka ei jakele ihmisille tietoa ja ymmärrystä vaan hysteriapohjaista emootiotuuletusta.
Jussi Vaarala
Mitä tekee pelkän toimittajakoulutuksen tehnyt toimittaja. Hän seuraa mitä ympärillä tapahtuu ja kirjoittaa isoimmista asioista sekä poikkeuksellisista asioista. Ja lehden toimitus ja omistajat ovat erityisen tyytyväisiä perinteisesti olleet kuohuttavista aiheista koska ne myyvät.
Perinteisen toimittajan pitää siis olla hysterian hermolla saadakseen aikaan myyviä juttuja.
Mutta toimittajan pitää olla kaikkitietävä koska hän kirjoittaa kaikesta. Mutta kun toimittajakoulussa ei opeteta kaikkitietävyyttä niin siitä seuraa että toimittaja tietää kaikesta vähän ja ei mistään kunnolla.
Tietenkin toimittajat erikoistuvat eri aiheisiin.
Mutta silti on aivan eri asia opiskella korkeakoulussa jotain aihetta syvällisesti ja siten hankkia siihen jatkoksi toimittajan koulutus. Jutuissa on tällöin aivan toisella lailla syvyyttä ja tiedon laajuutta kuin pienillä lisäopeilla toimittajan koulutuksen päälle.
Nyt pitää oikeasti kysyä. Onko koko toimittajien itsenäinen ammattikunta virhe.
Joka ei jakele ihmisille tietoa ja ymmärrystä vaan hysteriapohjaista emootiotuuletusta.
Jussi Vaarala
Sunday, September 21, 2014
Saturday, September 20, 2014
Narsismin ja itserakkauden ero
Nykyisin on tullut lyömäaseeksi sana narsismi. Ja tässä suhteessa sekoitetaan helposti kaksi käsitettä - itserakkaus ja narsismi.
Ihmiset helposti kuvittelee että itserakas ihminen on narsisti.
Mutta ei välttämättä ulospäin itserakas ihminen ole narsisti - hän vaan tykkää itsestään ja haluaa näyttää sen ulospäin. Mutta se ei tarkoita sitä että hän välttämättä käyttäisi kylmästi ja kyynisesti ihmisiä itsekkäästi hyväkseen.
Ja toisaalta on niin että narsisti saattaa olla ja useinmiten onkin oikein hyvin käyttäytyvä ja kohtelias ja tapojen tasolla ihmisiä huomioiva - mutta tuon ulkokuoren takana kyttää kyyninen kylmä narsisti joka etsii ja odottaa vaan tilaisuuksia käyttää ihmisiä kylmästi hyväkseen.
Ja senkin erehdyksen ihmiset vielä tekevät että käsittävät hyvät tavat hyviksi teoiksi. Hyvät tavat ovat vain sosiaalista vuorovaikutusta ja kohteliaisuutta ja siksi oiva piilopaikka sille että muilla teoilla ihminen kyynisesti ottaa toisesta kaiken sen irti mitä ikinä saa.
Narsismin ja itserakkauden sekä tapojen ja tekojen erottaminen toisistaan ja niiden oleellisen ero oivaltaminen auttaa sen narsismirummutuksen oivaltamisessa mitä jatkuvasti ja kiihtyvästi mm. sosiaalisessa mediassa tapahtuu.
Jussi Vaarala
20.9.2014
Nykyisin on tullut lyömäaseeksi sana narsismi. Ja tässä suhteessa sekoitetaan helposti kaksi käsitettä - itserakkaus ja narsismi.
Ihmiset helposti kuvittelee että itserakas ihminen on narsisti.
Mutta ei välttämättä ulospäin itserakas ihminen ole narsisti - hän vaan tykkää itsestään ja haluaa näyttää sen ulospäin. Mutta se ei tarkoita sitä että hän välttämättä käyttäisi kylmästi ja kyynisesti ihmisiä itsekkäästi hyväkseen.
Ja toisaalta on niin että narsisti saattaa olla ja useinmiten onkin oikein hyvin käyttäytyvä ja kohtelias ja tapojen tasolla ihmisiä huomioiva - mutta tuon ulkokuoren takana kyttää kyyninen kylmä narsisti joka etsii ja odottaa vaan tilaisuuksia käyttää ihmisiä kylmästi hyväkseen.
Ja senkin erehdyksen ihmiset vielä tekevät että käsittävät hyvät tavat hyviksi teoiksi. Hyvät tavat ovat vain sosiaalista vuorovaikutusta ja kohteliaisuutta ja siksi oiva piilopaikka sille että muilla teoilla ihminen kyynisesti ottaa toisesta kaiken sen irti mitä ikinä saa.
Narsismin ja itserakkauden sekä tapojen ja tekojen erottaminen toisistaan ja niiden oleellisen ero oivaltaminen auttaa sen narsismirummutuksen oivaltamisessa mitä jatkuvasti ja kiihtyvästi mm. sosiaalisessa mediassa tapahtuu.
Jussi Vaarala
20.9.2014
Näin luodaan lamautunut tehoton yhteiskunta
Etkö tiedä mikä sinuun iski.
Oliko sinulla hyvä työpaikka ja sitten vaan yhtäkkiä sait potkut eikä kukaan selittänyt miksi.
Lähtikö puolisosi ihan yllättäen selittämättä mitään. Ja niin edelleen.
Täysin arvaamattomat yllättävät iskut tai menetykset ilman selityksiä ovat ihmiselle hyvin traumaattisia. Ja nimenomaan pitkäkestoisella ihmistä huomattavasti lamaavalla tavalla.
Ihmiset haluavat elämäänsä ennustettavuutta ja turvallisuutta ja yksilöstä riippuen myös jossain määrin ennustamattomuutta - mutta niin että se on heidän hallittavissaan.
Lisäksi ihmiset haluavat vaikuttaa elämäänsä ja saada myös itsestään ja muusta maailmasta niin tietoa että omaan elämään vaikuttaminen onnistuu.
Selityksiä vaille jäävät ikävät yllätykset ja menetykset rikkovat pahasti tuota ihmisen perusturvallisuuden tarvetta.
Mutta kyse ei ole vain yksilöistä vaan kyse on - aina - myös yhteiskunnan terveydestä sen suhteen kuinka se tukee ihmisten kykyä ennustettavaan heidän itsensä hallitsemaan elämään.
Ja mitä enemmän yhteiskunnassa on ihmisiä jotka ovat kokeneet edes yhden saati sitten useampia traumaattisia yllättäviä ikäviä menetyksiä sitä enemmän yhteiskunta on lamautunut.
Sillä miten ihminen uskaltaa ja haluaa tehdä ja yrittää mitään uutta jos heidän subjektiivisessä odotushorisontissaan väijyy menetyksen mahdollisuuksia vailla selityksiä.
Siksi kun ikäviä asioita elämässä tehdään pitäisi luoda yhteiskunnassa ikävien toimien selitysnormi - että kerrotaan ihmiselle miksi hänelle nyt tehdään näin.
Jos niin tehdään se voi olla opettavaa mutta jos ei tehdä se on traumatisoivaa. Ja sen jälkeen lamaavaa.
Yhteiskuntaa voidaan tietysti yrittää hallita yllätysmomentein pelolla - mutta sitäkin varmemmin on tuloksena alakuloinen lamaantunut yhteiskunta joka ei oikein uskalla mitään mitä pomot ei käske.
On aina parempi hallita mitä tahansa tilannetta ihmisten elämän itsehallintaa vahvistamalla kuin sitä traumatisoimalla.
Jussi Vaarala
20.9.2014
Etkö tiedä mikä sinuun iski.
Oliko sinulla hyvä työpaikka ja sitten vaan yhtäkkiä sait potkut eikä kukaan selittänyt miksi.
Lähtikö puolisosi ihan yllättäen selittämättä mitään. Ja niin edelleen.
Täysin arvaamattomat yllättävät iskut tai menetykset ilman selityksiä ovat ihmiselle hyvin traumaattisia. Ja nimenomaan pitkäkestoisella ihmistä huomattavasti lamaavalla tavalla.
Ihmiset haluavat elämäänsä ennustettavuutta ja turvallisuutta ja yksilöstä riippuen myös jossain määrin ennustamattomuutta - mutta niin että se on heidän hallittavissaan.
Lisäksi ihmiset haluavat vaikuttaa elämäänsä ja saada myös itsestään ja muusta maailmasta niin tietoa että omaan elämään vaikuttaminen onnistuu.
Selityksiä vaille jäävät ikävät yllätykset ja menetykset rikkovat pahasti tuota ihmisen perusturvallisuuden tarvetta.
Mutta kyse ei ole vain yksilöistä vaan kyse on - aina - myös yhteiskunnan terveydestä sen suhteen kuinka se tukee ihmisten kykyä ennustettavaan heidän itsensä hallitsemaan elämään.
Ja mitä enemmän yhteiskunnassa on ihmisiä jotka ovat kokeneet edes yhden saati sitten useampia traumaattisia yllättäviä ikäviä menetyksiä sitä enemmän yhteiskunta on lamautunut.
Sillä miten ihminen uskaltaa ja haluaa tehdä ja yrittää mitään uutta jos heidän subjektiivisessä odotushorisontissaan väijyy menetyksen mahdollisuuksia vailla selityksiä.
Siksi kun ikäviä asioita elämässä tehdään pitäisi luoda yhteiskunnassa ikävien toimien selitysnormi - että kerrotaan ihmiselle miksi hänelle nyt tehdään näin.
Jos niin tehdään se voi olla opettavaa mutta jos ei tehdä se on traumatisoivaa. Ja sen jälkeen lamaavaa.
Yhteiskuntaa voidaan tietysti yrittää hallita yllätysmomentein pelolla - mutta sitäkin varmemmin on tuloksena alakuloinen lamaantunut yhteiskunta joka ei oikein uskalla mitään mitä pomot ei käske.
On aina parempi hallita mitä tahansa tilannetta ihmisten elämän itsehallintaa vahvistamalla kuin sitä traumatisoimalla.
Jussi Vaarala
20.9.2014
Friday, September 19, 2014
Löysän läpänheiton joojoo-ryhmät
Sangen monelle sopisi ohjeeksi:
Ajattele ensin perusteellisesti asiat oikeista lähtökohdistaan ja sitten loppuun saakka.
Löysiltä pohjilta löysää läpänheittoa osaa kaikki.
Internetin avattua ihmisille vapaan sosiaalisen kanssakäymisen alustan se on avannut myös alustan
löysälle läpänheitolle - ja löysän läpänheiton aktivisteille.
On syntynyt suorastaan asenteita ja ennakkoluuloja - jota ei pidä sekoittaa ajatteluun - ruokkivaa
sosiaalista ryhmänmuodostusta mutta ei asioiden oikeista lähtökohdista perusteellisesti ja ajattelultaan
loppuunsaakka vietyä tiedon muodostusta.
Selvästikin enemmän kuin usein on näiden läpänheiton joojoo-ryhmien lähtökohtaperusteita
ammuttava hajalle ja uuteen asentoon että oikea ymmärrys ja eteenpäinvievä tiedonmuodostus
syntyisi.
Mutta tämä läpänheiton joojoo-ryhmäily ei ole vain internetin asia. Sehän on suorastaa sangen usein
niin median kuin poliitikkojenkin leipä. Ja jopa puolueissa on taipumusta siihen.
Huumorimielessä lähtökohdiltaan kevyt läpänheitto on ok. Mutta asioihin liittyvää asenne- ja
ennakkoluulovyörytystä joojoo-nyökyttelyineen on vaikea hyväksyä.
Koska se ei edistä yhtään mitään joka on tärkeää.
Mutta on yksi ryhmä joka aivan ammatikseen pitää asiallisuuden päätä pinnalla.
Se on suoritustason virkamiehet ja yksityisen sektorin palvelutaso.
Ja se on suurempi onni Suomelle kuin harva asennevyörytykseltään uskaltaa edes ajatella.
Jussi Vaarala
20.9.2014
Sangen monelle sopisi ohjeeksi:
Ajattele ensin perusteellisesti asiat oikeista lähtökohdistaan ja sitten loppuun saakka.
Löysiltä pohjilta löysää läpänheittoa osaa kaikki.
Internetin avattua ihmisille vapaan sosiaalisen kanssakäymisen alustan se on avannut myös alustan
löysälle läpänheitolle - ja löysän läpänheiton aktivisteille.
On syntynyt suorastaan asenteita ja ennakkoluuloja - jota ei pidä sekoittaa ajatteluun - ruokkivaa
sosiaalista ryhmänmuodostusta mutta ei asioiden oikeista lähtökohdista perusteellisesti ja ajattelultaan
loppuunsaakka vietyä tiedon muodostusta.
Selvästikin enemmän kuin usein on näiden läpänheiton joojoo-ryhmien lähtökohtaperusteita
ammuttava hajalle ja uuteen asentoon että oikea ymmärrys ja eteenpäinvievä tiedonmuodostus
syntyisi.
Mutta tämä läpänheiton joojoo-ryhmäily ei ole vain internetin asia. Sehän on suorastaa sangen usein
niin median kuin poliitikkojenkin leipä. Ja jopa puolueissa on taipumusta siihen.
Huumorimielessä lähtökohdiltaan kevyt läpänheitto on ok. Mutta asioihin liittyvää asenne- ja
ennakkoluulovyörytystä joojoo-nyökyttelyineen on vaikea hyväksyä.
Koska se ei edistä yhtään mitään joka on tärkeää.
Mutta on yksi ryhmä joka aivan ammatikseen pitää asiallisuuden päätä pinnalla.
Se on suoritustason virkamiehet ja yksityisen sektorin palvelutaso.
Ja se on suurempi onni Suomelle kuin harva asennevyörytykseltään uskaltaa edes ajatella.
Jussi Vaarala
20.9.2014
Thursday, September 18, 2014
Wednesday, September 17, 2014
Tuesday, September 16, 2014
Mutta minkälaista on naisten harrastama seksiturismi
Seksiturismista kun julkisesti keskustellaan niin se säännömukaisesti kytketään miehiin että miehet harrastavat seksiturismia.
Monday, September 15, 2014
Kaiken ammattieettisen stressin takana on pääomapiirit
Päivystyspoliklinikan hoitajat kokevat työssään kuormitusta, koska kiire ajaa antamaan huonompaa hoitoa kuin mitä henkilökohtainen ammattietiikka antaisi myöten.
Hoitajat kokevat siis ammattieettistä stressiä.
Herää kysymyksiä.
Missä ammatissa ja työtehtävissä voi tehdä työnsä niin hyvin ettei koe ammattieettistä stressiä.
Toiseksi mistä ammattieettinen stressi syntyy.
Siitä julkisella sektorilla että työn pitää olla tuottavampaa joka merkitsee kiirettä ja työn laadun heikkenemistä. Yksityisellä sektorilla taas siitä että pitää tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja vähillä resurssilla taloudellista tulosta. Joka taas aiheuttaa henkilökohtaisen elämän eettistä stressiä kun ei ehdi olla kotona niin paljon kuin esimerkiksi lasten kasvun kannalta olisi suotavaa.
Siis kaiken ammattieettisen stressin pääasiallinen synnyttäjä on pääomien tuotto-odotukset ja julkisen sektorin kutistamispyrkimykset.
Onko tuommoiset ammattieettistä stressiä tuottavat pääomapiirit enää terve ilmiö.
Jussi Vaarala
Huonosti on asiat kun määrällä kävellään laadun yli
Suomi on vähän asiassa kuin asiassa maailman kärkeä.
Mutta silti Suomella menee huonosti.
Onkohan nyt arvoissa ja mittareissa ja/tai niiden asettajissa jotain vikaa.
Miksikähän näin.
Siksi että sijoitetun pääoman tuotto on määrällinen käsite kun taas se missä Suomi on maailman kärkeä on laadullinen käsite.
Ja kun määrällisillä käsitteillä kävellään laadullisten käsitteiden yli on huonosti asiat ja niiden realistinen hallinta.
Tässä suhteessa Suomessa vallitsee suorastaan todellisuudentajun häiriö.
Jussi Vaarala
Suomi on vähän asiassa kuin asiassa maailman kärkeä.
Mutta silti Suomella menee huonosti.
Onkohan nyt arvoissa ja mittareissa ja/tai niiden asettajissa jotain vikaa.
Miksikähän näin.
Siksi että sijoitetun pääoman tuotto on määrällinen käsite kun taas se missä Suomi on maailman kärkeä on laadullinen käsite.
Ja kun määrällisillä käsitteillä kävellään laadullisten käsitteiden yli on huonosti asiat ja niiden realistinen hallinta.
Tässä suhteessa Suomessa vallitsee suorastaan todellisuudentajun häiriö.
Jussi Vaarala
Sunday, September 14, 2014
Saturday, September 13, 2014
Suomi kulkee kaksia raiteita
Suomessa ovat ihmiset alkaneet kääntää selkäänsä poliittiselle vallalle ja myös talouselämälle koska ne eivät ole tässä päivässä mitä arvoihin ja ympäristötietoisuuteen tulee.
Ja nämä ihmiset vievät arvo- ja ympäristötietoisina kahta asiaa eteenpäin yhä isommalla joukolla.
Ensimmäinen asia on materialistisen kulutuksen korvaaminen aineellisilla arvoilla.
Ja toinen asia on lähitoiminta ja lähiarvotietoisuus ja niiden kehittäminen.
Mutta poliitikot ja talouselämä elävät edelleen samaa materialistisen kasvuhuuhaan toimintaansa tajuamatta miten syväluotaavaa tulevaisuustietoisuutta ja eettisyyttä aineettomien arvojen ja lähitoiminnan kehittäminen sisällään pitävät.
Ja niinpä politiikka ja talouselämä alkaa päivä päivältä enemmän muistuttaa huonosti käsikirjoitettua huonosti näyteltyä näytelmää kulisseissa joista aika on jo kauan sitten ajanut ohi.
Jussi Vaarala
Suomessa ovat ihmiset alkaneet kääntää selkäänsä poliittiselle vallalle ja myös talouselämälle koska ne eivät ole tässä päivässä mitä arvoihin ja ympäristötietoisuuteen tulee.
Ja nämä ihmiset vievät arvo- ja ympäristötietoisina kahta asiaa eteenpäin yhä isommalla joukolla.
Ensimmäinen asia on materialistisen kulutuksen korvaaminen aineellisilla arvoilla.
Ja toinen asia on lähitoiminta ja lähiarvotietoisuus ja niiden kehittäminen.
Mutta poliitikot ja talouselämä elävät edelleen samaa materialistisen kasvuhuuhaan toimintaansa tajuamatta miten syväluotaavaa tulevaisuustietoisuutta ja eettisyyttä aineettomien arvojen ja lähitoiminnan kehittäminen sisällään pitävät.
Ja niinpä politiikka ja talouselämä alkaa päivä päivältä enemmän muistuttaa huonosti käsikirjoitettua huonosti näyteltyä näytelmää kulisseissa joista aika on jo kauan sitten ajanut ohi.
Jussi Vaarala
Thursday, September 11, 2014
Wednesday, September 10, 2014
Poliittisen vallan ylätaso suojelee itseään epäonnistumisen mielikuvilta
Miksi Jyrki Kataiselle ei annettu oikeaa komissaarin salkkua.
Miksi hänet ylipäätään nimitettiin komissaariksi.
Siksi
että Euroopan vallan ylätaso mukaanlukien pääministerin tehtävä
Suomessa haluaa varjella itseään siltä tosiasialta että joskus
poliitikko ei vain osannut vaikka olisi kuinka korkealla tasolla.
Jussi Vaarala
Taloudellista houkutinta sovittelun käyttöön
Sovittelu on käräjöintiä halvempi ratkaisu.
Sovittelumenettelyä käytetään eniten väkivalta- ja omaisuusrikosten sekä ilkivallan ja erilaisten riita-asioiden selvittelyssä.
Mutta voisiko sovitteluun luoda sellainen pykälä että jos oikeuslaitos katsoo että jokin rikosasia sujuisi sovittelunakin niin eikö voisi myöskin taloudellisesti ohjata siihen.
Että jos asian osapuolet eivät suostu suositeltuun sovitteluratkaisuun niin heille koituisi maksettavaksi sovittelun ja käräjien välinen kustannusero.
Jussi Vaarala
Sovittelu on käräjöintiä halvempi ratkaisu.
Sovittelumenettelyä käytetään eniten väkivalta- ja omaisuusrikosten sekä ilkivallan ja erilaisten riita-asioiden selvittelyssä.
Mutta voisiko sovitteluun luoda sellainen pykälä että jos oikeuslaitos katsoo että jokin rikosasia sujuisi sovittelunakin niin eikö voisi myöskin taloudellisesti ohjata siihen.
Että jos asian osapuolet eivät suostu suositeltuun sovitteluratkaisuun niin heille koituisi maksettavaksi sovittelun ja käräjien välinen kustannusero.
Jussi Vaarala
Monday, September 08, 2014
Nykysuomalainen kovuuden ydin
Nykysuomalainen haluaa olla huoleton.
Ei huolehtia.
Se on suomalaisen yhteiskunnan kovuuden ydin.
Mutta onko se totta että niin julkisissa instituutioissa kuten kasvavasti myös yksityisissä toimijoissa ainakin asiakkaiden suuntaan halutaan enemmän huolehtia kuin jättää heitteille.
Jos näin olisi niin toivoisi että huolehtimisen suhteen se mitä isot edellä - julkiset ja yksityiset toimijat - niin sitä pienet perässä - eli yksityiset kansalaiset.
Jussi Vaarala
Nykysuomalainen haluaa olla huoleton.
Ei huolehtia.
Se on suomalaisen yhteiskunnan kovuuden ydin.
Mutta onko se totta että niin julkisissa instituutioissa kuten kasvavasti myös yksityisissä toimijoissa ainakin asiakkaiden suuntaan halutaan enemmän huolehtia kuin jättää heitteille.
Jos näin olisi niin toivoisi että huolehtimisen suhteen se mitä isot edellä - julkiset ja yksityiset toimijat - niin sitä pienet perässä - eli yksityiset kansalaiset.
Jussi Vaarala
Sunday, September 07, 2014
Saturday, September 06, 2014
Friday, September 05, 2014
Kylmän sodan sijasta arvomuuri
Venäjä on tuomassa laajentumishaluisesti lähialueilleen ja siten myös EU:n lähialueille arvoja ja ihmisarvonkäsitystä joka ei eurooppalaiseen sivistykseen istu, sovi eikä kuulu.
Siksi Venäjää vastaan pitää asettaa ennenkaikkea arvomuuri - edellyttää selkeästi että Euroopan ja samalla myös kansainvälisestikin hyväksyttyjä arvoja kunnioitetaan jotta voisi olla sijaa vuorovaikutukselle.
Siksi arvomuuri on ensisijainen määrittelemisen kohde kylmän sodan sijaan.
Eurooppalaisia arvoja ei pidä myydä mistään hinnasta. Jo senkin vuoksi että Eurooppa on monen arvon suhteen keskeisin lipunkantaja maailmassa.
Jussi Vaarala
Venäjä on tuomassa laajentumishaluisesti lähialueilleen ja siten myös EU:n lähialueille arvoja ja ihmisarvonkäsitystä joka ei eurooppalaiseen sivistykseen istu, sovi eikä kuulu.
Siksi Venäjää vastaan pitää asettaa ennenkaikkea arvomuuri - edellyttää selkeästi että Euroopan ja samalla myös kansainvälisestikin hyväksyttyjä arvoja kunnioitetaan jotta voisi olla sijaa vuorovaikutukselle.
Siksi arvomuuri on ensisijainen määrittelemisen kohde kylmän sodan sijaan.
Eurooppalaisia arvoja ei pidä myydä mistään hinnasta. Jo senkin vuoksi että Eurooppa on monen arvon suhteen keskeisin lipunkantaja maailmassa.
Jussi Vaarala
Thursday, September 04, 2014
Wednesday, September 03, 2014
Tuesday, September 02, 2014
Monday, September 01, 2014
Lihatiskimetsästäjiä ja kalatiskikalastajia
Afrikassa on isoja tiloja joissa kasvatetaan leijonia isoissa aitauksissa joita sitten myydään metsästysturisteille metsästettäväksi ja ammuttavaksi.
Kuulostaa vähän samalta kaupan lihatiskiltä metsästämisen touhulta kuin se että viedään metsään omenoita ja ammutaan sitten kopista niitä syömään tulleita peuroja.
Samanlaista teennäistä touhua on mm lohenkalastamisessa.
Kemijoen voimayhtiöt haluaisivat vaihtaa istutusvelvoitteensa kalaporrasvelvoitteeksi jolloin kaloja ei istutettaisikaan vaan autettaisiin mm lohta nousemaan jokeen.
Mutta kalastajatpa vastustavat.
Kas kun kalanistutusmarketin kalatiskikalastajille pitää olla valmiiksi kesytetty ja kasvatettu - kaukana luonnonkalasta oleva - istutuskala että saa saalista.
Tällaiseksi eläinhäkkiin ampumisen ja kalankasvatusaltaasta kalastamisen maailmaksi on mennyt ns erämiesten maailma.
Jussi Vaarala
Afrikassa on isoja tiloja joissa kasvatetaan leijonia isoissa aitauksissa joita sitten myydään metsästysturisteille metsästettäväksi ja ammuttavaksi.
Kuulostaa vähän samalta kaupan lihatiskiltä metsästämisen touhulta kuin se että viedään metsään omenoita ja ammutaan sitten kopista niitä syömään tulleita peuroja.
Samanlaista teennäistä touhua on mm lohenkalastamisessa.
Kemijoen voimayhtiöt haluaisivat vaihtaa istutusvelvoitteensa kalaporrasvelvoitteeksi jolloin kaloja ei istutettaisikaan vaan autettaisiin mm lohta nousemaan jokeen.
Mutta kalastajatpa vastustavat.
Kas kun kalanistutusmarketin kalatiskikalastajille pitää olla valmiiksi kesytetty ja kasvatettu - kaukana luonnonkalasta oleva - istutuskala että saa saalista.
Tällaiseksi eläinhäkkiin ampumisen ja kalankasvatusaltaasta kalastamisen maailmaksi on mennyt ns erämiesten maailma.
Jussi Vaarala
Subscribe to:
Posts (Atom)