Tuesday, January 31, 2012

Venäjä käyttää tappajan asetta kädessään ja antaa sen takaisin

YK:n turvallisuusneuvosto on aloittanut Syyriaa koskevan päätöslauselman käsittelyn. Arabiliittoa edustavan Qatarin pääministeri vaati kokouksen aluksi, että Syyrian hallinnon "tappokone" on pysäytettävä.
Ja sanoo että Syyrian hallitus ei ole aidosti yrittänyt tehdä kanssamme yhteistyötä ja on nähnyt ainoaksi vaihtoehdoksi omien kansalaistensa surmaamisen.kumoamista, sillä sellaisesta päättää Syyrian kansa.

Syyrian läheinen tukija Venäjä on ilmoittanut, ettei se hyväksy päätöslauselmaa, jossa vaaditaan Syyriaan vallansiirtoa tai ulkomaista väliintuloa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton varoitti puheessaan, että jos YK:n turvallisuusneuvosto ei kykene toimiaan Syyrian kriisin ratkaisemiseksi, horjuttaa se koko maailmanjärjestön uskottavuutta.

Venäjä on asettanut tässä tapauksessa selvästi itsensä asemaan jossa se käyttää tappajan asetta omassa kädessään ja antaa sen tappajalle takaisin.

Venäjällä pitäisi tajuta missä menee raja jonka ylittäminen ylittää myös valtioidenvälisen ystävyyden lojaliteetin.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Ihmiselon ruokalista

Ihmiselon ruokalista:

Taivaassa on ikuisuus ja maan päällä aika.

Ei kannata yrittää tilata ja nauttia ikuisuudesta kun on vain aikaa tarjolla.


Jussi Vaarala 31.1.2012

Suomelle rauhaanpakottamisen ja rauhanneuvottelijan roolit kahdella tavalla ristiriidassa keskenään

Suomalaiset rauhanturvaajat voivat joutua nykyistä ”tiukempiin paikkoihin”, mikäli Suomen jäsenyys YK:n turvaneuvostossa toteutuu, varoittaa presidenttiehdokas Sauli Niinistö (kok.).

Mutta kysyä seuraavia kysymyksiä.

Eikö erityisesti amerikkalaisten rooli sotilaallisen aktiivisena osaajana olisi ilmeisempi rauhaanpakottamisessa kuin suomalaisten joilla varsinainen sotakokemus ajoittuu reilun kuudenkymmenen vuoden taakse.

Miksi ruveta leikkimään asiantuntijaa sellaisella alalla jossa asiantuntija ei ole. Suomi on selvästikin neuvottelupöydässä tapahtuvan diplomatian melkeinpä suurvalta - miksi pyrkiä minkäänlaiseksi sankariksi sotaisammilla tantereilla - kun se sankariksi pyrkiminen voi haitata pahalla ja pysyvällä tavalla mahdollisuutta vaikuttaa diplomatian keinoin neuvottelupöydässä - sotaakin tärkeämmällä tavalla - nimittäin estäen sen sodan.

Toiseksi Suomen asema maantieteellisesti on ja pysyy niin erilaisena valtaosaan muihin maihin verrattuna ja sen lisäksi Suomi on kansana niin pieni itänaapuriinsa nähden että ei ole lainkaan viisasta mennä ulkopoliittisessa mielessä mukaan sotaisiin toimiin perinteisten rauhanturvaamisen ja dilpomatiatoimien lisäksi koska kovin usein on tilanne jossa Venäjä on valinnut puolensa tavalla joka saattaa jättää epämieluisan jäljen ulkopoliittiseen käytäntöömme itänaapurin suhteen.

Eli miksi Suomen pitäisi maantieteellisen ja geopoliittisen asemansa vuoksi alkaa uhraamaan sotaisiin rauhanpakottamisiin osallistumalla koko maan ulkopoliittista turvallisuutta - kun sitä muut rauhanpakottamiseen sotaisasti osallistuvat maat eivät tekisi. Ei jollekin Saksalle tai Ranskalle ole mikään valtiollinen uhkatekijä osallistua sotaisasti rauhaanpakottamiseen missä päin maailmaa vain - kun sellainen saattaisi Suomelle olla.

Näin ollen on turha kärhämöittää välejään itänaapuriin - kun sillä tavoin voi lisäksi menettää sen taitavan rauhanneuvottelijan diplomaattisen statuksensa joka Suomella on ollut ja voi yhä enemmän olla.

Suomi voi olla rauhanneuvottelun suurvalta - eikä tarvitse olla rauhaanpakottamisen osaaja millään tavalla.

Suomelle rauhanneuvottelijan ja rauhaanpakottajan roolit ovat selvästikin kahdella tavalla ristiriidassa keskenään.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Monday, January 30, 2012

Yritysten sijoituspaikkakuntavastuu - eli toimipisteensä lopettaville yrityksille käypähinta sijoituspaikkakunnassa käyttämistään palveluista

Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää rakennemuutostukia liian lyhytaikaisina korvaavien pysyvien työpaikkojen saamiseksi. Kun pieneltä paikkakunnalta lakkautetaan paperitehdas katoaa sen mukana satoja työpaikkoja joita ei pystytä mitenkään korvaamaan parissa vuodessa.

Mutta onko rakennemuutostuki oikea lähestymistapa. Sehän tarkoittaa vain sitä että yritys lähtiessään paikkakunnalta ottaa verohyötyä sillä ettei se vastaa jättämästään taloudellisesta tyhjiöstä - vaikka on saanut valtaisan hyödyn kaikista yhteiskunnan infrastruktuuri- ja hallinto- sekä tukipalveluista. Kuten teistä, erilaisista virastoista sekä mm poliisin tarjoamista turvallisuuspalvelusta - joka järjestäytyneessä demokratiassa on ja maksaa vaikka sen olemassaolo ei aina näykään.

Pitäisikö veronmaksajien kustantaman rakennemuutostuen sijaan siirtää muutoksen aiheuttamaa painopistettä enemmän vastuuvelvoittavampaan suuntaan yrityksille niin että ne joutuisivat maksamaan käyvän hinnan käyttämistään yhteiskunnan ja sijaintipaikkakunnan palveluista lopettaessaan toimintansa paikkakunnalla.

Kysyä nimittäin voi erittäinkin aiheellisesti - miksi suuryrityksen voitontavoittelu toimipaikkojen lopettamisina pitää aina olla yhteiskunnan ja sijaintipaikkakunnan tappio.

Voisimmeko alkaa puhua yritysten sijaintipaikkakuntavastuusta ja alkaa hahmottaa mitä velvoitteita ja käypää hintaa se kulloisessakin tapauksessa yrityksen maksettavaksi tarkoittaisi.

Se voisi olla oikeanlaista aluepoliittista toimintaa - koska mitä pienemmällä paikkakunnalla yrityksen toimipiste sijaitsee sitä pienemmät sen kayvät hinnat paikkakunnan tarjoamista yrityksen toiminnan mahdollistavista palveluista.

Silloin yritysten kannattaa hakeutua alueellisesti laajemmalle alueelle kasvukeskuksiin keskittymisen sijaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Sunday, January 29, 2012

Onko laissa rangaistuspykälää identiteetin salaamiseen pakottamisesta

Onko laissa rangaistuspykälää "identiteetin salaamiseen pakottaminen".

Pitäisi olla sillä jos joku ei esimerkiksi työnantajan uhkaamana uskalla julkisesti keskustella poliittisesti tai muuten omalla nimellään on kyse identiteetin salaamiseen pakottamisesta.

Ja se on perustuslaillisen mielipiteen ilmaisun vapauden vastaista toimintaa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Elegie 29.1.2012 piano improvisation Jussi Vaarala

Ensimmäinen novellini: Sepeteuksen vatsapatti

Novelli: Sepeteuksen vatsapatti

Sepeteus Seppänen, rattoisa boheemi Ykspihlajan Kakshaarasta, siirteli siirtelemästä päästyään jalkojaan. Hän oli hermostunut.

Pullean vatsanahan seasta oli löytynyt kokolias pullea patti. Se ensin pienenä harmina vierähti mielen laidasta sisään ja toisesta ulos mutta sitten alkoi mokoma vallan asumaan. Siihen se tunki aamulla makkaraleivän puraisun ja kahvin ryystähdyksen väliin, siivitti Sepeteuksen viimeisenä ajatuksena uneen ja pirulainen sitten vieläpä unessa äitivainaan ilkkuvien kasvojen otsassa törötti kuin mehevä pulla tai pahainen paise.

Siihen Sepeteus hätkähti hikisenä hereille - että pirulainen äidin muistonkin tahraa. Sen kanssa pitää ryhtäytyä lääkärille, päätti Sepeteus.

Niinpä hän nyt terveyskeskusken jonossa odotteli vuoroaan muttei malttanut istua - niin oli äidin muiston tahriutuminen hänet sapettanut ja toisaalta Sepeteusta pelotti että jospa se on se. Se pelottava se. Ei tohtinut Sepeteus asiaa nimellä sen enempää ajatella kuin ääneenkään sanoa. Oli se niin kauhistuttava asia.

Sepeteusta ihmetytti miten rauhallisia olivat vanhemmat ihmiset jonossa, joita oli kokolailla kahdeksisen kappaletta kahdestatoista. Sepeteus ei lukenut itseään vanhaksi, olihan hän sentään vain 47 vuotias.
Kumma rauha näkyi vanhusten kasvoilla ja eleissä ja silmissä. Eivätkö he muka tienneet että tuon aneemisen valkoisen oven takana jaettiin heille yhä vähemmän toivoa - ja annettiinpa taatusti joillekin allakkaan päivämäärä että mahtanet olla tuon päivämäärän jälkeen kuollut. Hähhää ajatteli Sepeteus ilkikurisesti, että ehkäpä joku lääkärin pirulainen saattoi jopa lyödä vetoa potilaan kanssa että elääkö potilas kauemmin vai ei - että jos eläisi voisi tulla perimään lääkäriltä vetona olevan satasen. Ihan vaan ilkikurisuuttaan ja potilaalle toivoa antaakseen - ja ahneimmille potilaille syyn sinnitellä hengissä sinne asti että saisi edes osan niistä rahoista takaisin, jotka oli lääkärille kantanut. Huono sijoitus kun oli lääkärilaskut koskapa ne johtivat kuitenkin ristin merkkaamiseen allakkaan ennakoidun kuoleman merkiksi.

Sepeteusta alkoi mielikuvituksensa laukkajäljet niin mietityttää että meinasi niiltä jaloiltaan lähteä pois mokomien lääkärihuijareiden kynsistä, jotka vain veisivät hänen rahansa, uskottelisivat hänelle terveyttä ja toivoa ja sitten kumminkin merkkaisivat allakkaan ristinmerkin ja päälle päätteeksi löisivät vetoa hänen päänsämenon päivämäärästä ja jonka vedon hän joka tapauksessa häviäisi - sillä vaikka eläisi ristinmerkillä merkattua päivämäärää pidemmälle ja hakisi lääkäriltä satasensa, niin silti pian kuitenkin kuolisi eikä sillä satasellakaan siten mitään tekisi.

Sepeteuksella nousi pala kurkkuun ja kylmä hiki ja hän tunsi polviensa notkahtelevan - niin vastenmielisen etova oli hänen ajatuskaarensa lento mokomista lääkärihuijareista. Pian hän kuitenkin unohti oman hätänsä kun taas palasi ihmettelemään rauhallisten vanhusten olemusta tuosta aneemisen valkoisesta ovesta sisäänpääsyä odotellessaan. Vanhukset jo vilkuilivat takaisin hänen hermostuneen olemuksensa ja hionneet kasvonsa huomattuaan ja jokunen nyökkäili Sepeteukselle ystävällisesti hymyillen. Niin siis hymyillen - ja ystävällisesti. Jostain syystä Sepeteusta sieppasi niin tuo tympeä ystävällinen hymyily ja rauhallinen olemus että hän paneutui seuraavaksi pohtimaan piru mielessään että miten näiden häntä ilmiselvästi häiritsevä vanhusten rauhallisuus odotushuoneessa saataisiin pahemman kerran järkytettyä.

Sepeteus keksi oivan ja niin yksinkertaisen keinon että häntä itseäänkin ällistytti kuinka yksinkertaista se kaikki olisi. Sepeteus alkoi oikein hymyillä kaukaisuuteen katsoen ajatusta kehitellessään ja alkoi kerätä melkeinpä huolestuneita katseita itseensä. Mutta sitä Sepeteus ei huomannut, niin uppoutunut hän oli ideansa kehittelyyn.

Sepeteuksen idea oli kaikessa yksinkertaisessa pirullisuudessaan tämä. Jospa tuosta aneemisen valkoisesta ovesta ei palattaisikaan odotushuoneeseen vaan vastaanottohuoneesta poistuttaisiin muuta reittiä pois niin että odotushuoneessa odottavat eivät sitä näkisi. Sepeteus ajatteli melkeinpä pirullisuuden hurmoksessa kuinka odotushuoneessa odottaville nousisi vähitellen kauhu että mitä siellä vastaanottohuoneessa oikein tehdään - antaako tohtori kuolemanpiikkejä, viedäänkö joku hullujenhuoneelle luulosairaana ties kuinka monetta kertaa kuviteltua sairautta valittamasta.

Sepeteus ajatteli että suuressa kaupungissa tuollainen aiheuttaisi suoranaisen kauhun vastaanotolle menoa kohtaan koska kun ihmiset eivät tunne toisiaan niin eivät voi tarkistaa että miten sille ja sille potilaalle vastaanotolla oikein kävi. Pienessä kunnassa, jossa kaikki tuntevat toisensa, se taas aiheuttaisi kaikenlaisten huhujen ja juorujen myllyn että kuinkahan sillekin kävi vastaanotolla ja myös tarkistussoittoja että

- Oletko nähnyt naapuriasi pihallaan pyörimässä niin että onko se vielä hengissä.

Sepeteus vilkaisi ajatusaherruksensa keskeltä rauhallisia vanhuksia ilkikurisesti ja palasi takaisin ankaraan kehittelyynsä aivojensa otsalohkon sisällä jossa Sepeteus oli kuullut ajattelun sijaitsevan.

Sepeteus tunsi itsensä suorastaan yhteiskunnan hyväntekijäksi ajatellessaan kuinka hänen ideansa vähentäisi vastaanotolle tulijoita ja ihmiset kuolisivat ennenaikaisesti kun eivät uskaltaisi mokomaan epäilyttävään loukkoon vaivonensa astua. Näin säästyisi terveydenhuollolta rahaa ja jopa ikäjakauma tulisi edullisemmaksi kansakunnalle kun nuo juuri nyt vastaanotossa rauhallisena istuvat vanhukset pelästyneinä eivät uskaltaisi tulla vastaanotolle ja kuolisivat pian pieneenkin hoitamattomaan vaivaan.

Sepeteus vääntelehti hymyillen mieletöntä ideaansa kunnes ajatuksenkulku leikkautui kuin riimisuolattu häränsiivu huipputerävän veitsen alla. Aneemisen valkoinen ovi oli jälleen kerran avautunut ja pitkään lääkärintakkiin sonnustautunut lääkäri kutsui

- Sepeteus Seppänen.

Sepeteus oikaisi notkahtaneet polvensa ja keräsi itsensä tähän hetkeen sen kymmenen askelen aikana, jonka kesti kävellä aneemisen valkoiselle ovelle.

Lääkäri saatteli Sepeteuksen sisään, kätteli ja istutti pöytänsä nurkalla olevalle tuolille.

- Mikä teitä vaivaa tokaisi lääkäri melkein tylysti.

Sepeteus nosti hieman ujostellen paitaansa - poikamies kun oli ja oli aina ollut - ja näytti.

- Löysin vatsastani tällaisen patin tai miksi sitä nyt sanoisi.

Sepeteus säikähti perinpohjin sillä kaiketi kaiken nähnyt lääkäri hätkähti oikein huomattavasti. Lääkäri rauhoittui kuitenkin nopeasti vilkaisi Sepeteusta silmiin, sipaisi kevyesti Sepeteuksen pattia ja alkoi kirjoittaa. Välillä hän tokaisi lyhyesti

- Kirjoitan teille hoito-ohjetta ja jatkoi kirjoittamistaan.

Lopetettuaan lääkäri ojensi Sepeteukselle paperin ja sanoi.

- Noudatatte noita ohjeita ja tulette kahden kuukauden kuluttua näyttämään uudestaan niin katsotaan tilannetta uudestaan ja tehdään sitten tarkempi diagnoosi.

- Muttaaah, ehti Sepeteus juuri ja juuri sopertaa kun lääkäri oli jo hänet kätellyt ja saatellut ovesta ulos.

Sepeteus oli tyrmistynyt. Hän tunki paperin sen taiteltuaan lukematta taskuunsa ja vuoroin kuumaa ja kylmää hikeä pukaten käveli suutahtamisesta pelkoon ja päinvastoin tempoillen rivakasti kotiinsa 3 kilometrin päähän kuin tuli persuuksissa.

Kotiin tultuaan Sepeteus haparoi avaimen ulko-oven lukkoon ja käänsi sen auki ja räväytti oven auki että se oli saranoiltaan lähteä ja avaimet singahtivat kukkapenkin sekaan niin että hänellä kesti myöhemmin tovin niitä sieltä esiin onkia. Hän syöksyi sisään kuin tsunami ja jalat harallaan käsiä nyrkkiin ankarasti puristaen hän vuodatti kolmen minuutin yhtäjaksoisen perkele-perkele-perkele -sarjan ettei siitä meinannut loppua tulla. Enimmät paineensa noin purettuaan Sepeteus tuli seuraavaksi levottomaksi. Hän kiirehti asunnossaan sinne tänne välillä istahtaen ja taas jaloilleen sinkoutuen levottomaan eestaas käyskelyynsä. Samalla alkoi Sepeteuksen mielikuvitus laukata. Hän keksi nin mahdottomat määrät niin mahdottomia ajatuksia että hän tajusi - on pakko rauhoittua ja uskaltautua lukemaan paperi.

Sepeteus istui alas tuolille keittiön pöydän ääreen jännittyneenä kuin vieteriukko valmiina pienestäkin yllykkeestä pomppaamaan ylös kaikella voimalla.

Sepeteus luki aluksi puoleksi ääneen ja loppua kohden hieman huuliaan liikutellen: " Teette kahden kilometrin juoksulenkin joka toinen päivä.." ynnä muuta kuntoiluohjetta ja sitten syöntirajoituksia makkaralle, läskille, rasvaisille juustoille, rajoituksia oluen ja viinan juonnille eikä lainkaan tupakkaa. Ja seksiä saa harrastaa rajoituksetta luki kuin kivitalon kokoisena kirsikkana kaiken muun komeuden päällä.

- Mitä helv..., ehti Sepeteus puuskahtaa ennenkuin hänen vieterinsä laukesi ja hän pomppasi pystyyn niin että keittiön pöytä kaatui ja pöydällä ollut kukka ruukkuineen hajosi pitkin keittiön lattiaa.

Sepeteus huusi suoraa huutoa minuutin, jota ohikulkevalla tiellä pysähdyttiin ihmettelemään koskapa ulko-ovi oli auki ja ihmetys oli suuri että miten se aina niin rattoisa ja rauhallinen Sepeteus noin elämöi. Eräs naapuri kävikin ovella kyselemässä että mikä hätänä ja Sepeteus sai avuttomasti " Eipä tässä, eipä tässä" sopertaen työnnettyä naapurin ulos ja lyötyä ulko-oven hänen nenän edessään kiinni. Sepeteus ei tiennyt että tätä tapausta pohdittaisiin vielä tovi jos toinenkin - ja Sepeteus tulisi myöhemmin vielä antamaan lisää ihmetyksen aihetta.

Pienen naapurin keskeytyksen jälkeen Sepeteus palasi mielen tornadonsa kieputukseen hypittyään ensin minuutin lääkärin paperin päällä niin että siitä irtosi kulma ja se tuli lattialla olevasta hiekasta pieniä reikiä täyteen.

Sepeteus otti esiin kännykkänsä ja yritti soittaa niin terveyskeskukseen kuin kaupungintalollekin valittaakseen mutta oli niin hermostunut ettei osunut oikeisiin numeroihin ja kolme kertaa väärään numeroon soitettuaan luopui aikeestaan ja löi niin lujaa kännykän pöytään että sen takakansi irtosi ja akku irtosi lentäen lattialle.

Sepeteus oli lyöty. Hän ryömi henkisesti tv-tuoliinsa ja lysähti siihen toivonsa menettäneenä kuin olisi hirttoköyden varaan heittäytynyt. Hän tuijotti tovin yhteen paikkaan aivan tylsistyneenä kunnes hänen katseensa alkoi vaeltaa ja päätyi tuijottamaan keittiön lattialla lojuvaa hiekkajyvästen rei´ittämää paperia.

Sepeteus sai koottua voimansa ja ripustettua itsensä jaloilleen hakeakseen paperin melkein alistunutta nöyryyttä tuntien. Hän luki paperin uudestaan eikä voinut mitenkään käsittää miten tämä kaikki saattoi liittyä hänen vatsassa olevaan pattiinsa mutta päätti sitten lopulta noudattaa lääkärin ohjetta. Olihan kyse vain kahdesta kuukaudesta ja sellainen aika kuluisi kyllä ennemmin tai myöhemmin.

Aamulla Sepeteus oli jälleen vanha kunnon rattoisa Sepeteus, ehkä tavallistakin reippaampi. Eilinen oli uuvuttanut hänet syvään ja pitkään uneen ja unessa äitivainaakin pistäytyi käymässä hymyillen - ilman pattia otsassa. Tukevasti syötyään Sepeteus tarkisti lenkkikenkiensä kunnon ja totesi että oli aika hankkia uudet. Niinpä Sepeteus kohta kirmaisi urheiluliikkeeseen ja osti kalliinpuoleiset uutuuttaan tuoksuvat lenkkarit, joissa myyjän puheiden mukaan oli ties minkälaisiä vieteriominaisuuksia että Sepeteusta huvitti minkälaisena vieteriukkona hän kohta pomppisikaan lenkkipolulla.

Niinpä Sepeteus alkoi lääkärin määräämän ravinto- ja liikuntaohjelman ja oikeinpa laittoi lääkärin paperin lasin alle kehystettynä keittiön seinälle huoneentauluksi - näytti melkeinpä taiteelliselta pienine hiekkamurusten aiheuttamine reikineen.

Vaikeaa oli aluksi raahata ylipainonsa lenkkipolkua kiertämään ja kieltäytyä yhdestä sun toisesta mieliasiasta ruokavaliossa mutta Sepeteus oli päättänyt ohjelmaa noudattaa ja päätöksensä pitää.

Sepeteus laihtui vinhaa vauhtia mikä riemastutti häntä mutta kun hän samalla välillä vaivihkaa tarkasteli pattiaan vatsassa niin se ei näyttänyt pienenevän - pikemminkin suureni vai näkikö hän vain väärin. Kunto koheni päivä päivältä ja huoli kasvoi saman tien että patti ei näyttänyt pienenevän.

Niin oli pian kaksi kuukautta kulunut ja Sepeteus varasi lääkärille ajan. Jännityksestä sydän pamppaillen hän odotti aneemisen valkoisen oven takana vuoroaan joka pian tulikin. Sepeteus kutsuttiin sisään, lääkäri kätteli hänet ja istutti taas tutulle tuolille työpöytänsä nurkalla.

- Mitenkäs on mennyt, kyseli lääkäri ja Sepeteus valaisi lääkärin ohjeen noudattamisen yksityiskohtia. Sitten hän sai huolensekaisella äänellä sanottua mutta kun tuo patti ei ole pienentynyt vaan päinvastoin vaikuttaa suurentuneen.

Sepeteus nosti paitaansa ja näytti vatsaansa.

- No se näyttää suurentuneen kun vatsanne on roimasti pienentynyt. Ja lopullisena diagnoosina sanon nyt teille Sepeteus Seppänen että tuo patti on teidän napanne.

- Mitääh, parahti Sepeteus hölmistyneenä, minun napani.

- Niin juuri, sanoi lääkäri.

- Te olette kunnostanne ja painostanne huonosti huolehtiessanne unohtaneet napanne ja sitten yhtäkkiä löysitte sen läskisen vatsanne keskeltä. Kaikki hyvin Sepeteus Seppänen, nythän te vaikutatte oikein sutjakalta mieheltä. Ties vaikka naisväkikin perään katselisi.

Sepeteus kuunteli pää humisten kuin etäisyydestä lääkärin sanoja ja kun lääkäri otti esiin almanakan ja ehti lausua

- Ja lyödäänkö vetoa.., niin silloin Sepeteus pomppasi pää punaisena tuoliltaan niin että tuoli sinkosi kauas, ryntäsi sanaakaan sanomatta ulos ja yhtä juoksua paineli kotiin kuin viimeistä päivää.

Sen koommin Sepeteus ei lääkärillä käynyt. Hän huolehti kunnostaan ja ruokavaliostaan niin antaumuksella ettei jäänyt pienintäkään mahdollisuutta lääkärissä käynnin tarpeelle. Näin Sepeteus eleli loppuelämänsä kunnes kuolema korjasi hänet huomaansa kuten se ennemmin tai myöhemmin kaikille tekee. Sepeteuksen kuolema oli ennenaikainen eikä ollut luonnollinen. Hän tukehtui lihanpalaan laivaristeilyllä arvioituaan pureskelemansa lihapalan pienemmäksi kuin se oli jolloin se juuttui hänet kurkkuunsa. Ja niin kuoli Sepeteus potkien sinnikkäästi vastaan kuten hyväkuntoinen 74 vuotias jaloillaan vastaan potkia voi.

Jussi Vaarala 23.5.2011

Presidentivaaleissa on jo nyt kaksi voittajaa - ja uudenlainen tahtohumanismi on tulossa

Presidentinvaaleissa on jo nyt kaksi voittajaa kävi itse vaalissa kuinka vaan.

Ensimmäinen voittaja on suvaitsevaisuus. Koko prosessi on nostanut suvaitsevaisuuden homoseksuaalisuutta kohtaan uuteen avarakatseisuuteen. Usein käy niin että uusi outo asia saa voimakkaan torjunnan jos sen etenkin esittää ns tavallisen kansan silmissä epäilyttävä tyyppi. Mutta kun toisaalta aika on uudelle asialle kypsempi ja asian esittää kunnollisen oloinen ihminen niin tämä ihminen toimii ikäänkuin hyväksyttävyyden raamina jossa tavalliset ihmiset voivat ajatella uutta asiaa vähemmän jäykästi ja torjuvasti ja voivat sen nähdä tavallisen elämän ilmiönä.

Ja tätä ensimmäistä voittoa on edesauttanut tietenkin hauskan lupsakka huulenheitto sekä homo- että heteroseksuaalisuudella molempien loppusuoran ehdokkaiden toimesta.

Toinen voitto on se että humanismi on noussut ja osoittanut omaavansa kannatusta paljon laajemmin kuin on kovassa maailmassa odotettu.

Eikä humanismin tarvitsekaan olla puolustuskyvytön päähänpotkittava ja kiusattava tai piittaamaton mukasivistynyt sivustakatsoja vaan humanismi voi olla myös määrätietoinen loppuunsaakka painava tahtotila joka ei kertakaikkiaan anna periksi sen enempää pahalle kuin piittaamattomuudellekaan.

Sitä ei tässä presidnetinvaaliprosessissa ole vielä nähty. Mutta se tulee.

Määrätietoinen passiivisesta sivustakatsomisesta ja uhrin roolista luopuva tahtohumanismi tulee.

Aika on sille kypsä. Ja valtaisa joukko ihmisiä tarpeeksi sivistyneitä sitä toteuttamaan - sen osoitti ja osoittaa Haaviston saama huikea kannatus.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Saturday, January 28, 2012

Ministeriöt ja kunnat eivät valista lumieristämisestä

Lumi on loistava sokkelieriste pakkasilla. Mutta missä on ministeriöiden valistava tiedote kansalaisille miten lumella voi eristää että ei tee virheitä.

Aivan selvää kuitenkin on että jos talossa on kivisokkeli ja siihen pakkanen pääsee suoraan niin siitä tulee valtava kylmänaiheuttaja ja lämmönhukka taloon.

Mutta jos pakkasen suora vaikutus lumella estetään lumikerroksella sokkelia vasten niin ilman muuta talon alapohja on lämpimämpi.

Karhukin sen tietää että lumi on loistava talviunieriste. Mutta meidän ministeriöt ei.

Hopi hopi tiedotetta kansalaisille - pakkaset tuloo.

Jännä nähdä osaako ministeriöt nopean tiedotustoiminnan. Aikaa koviin pakkasiin on muutamia päiviä ainakin Etelä-Suomessa.

Onko meillä edes nopean toiminnan ministeriöitä. Ja nopean toiminnan kuntia.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Persut oppivat nopeasti äänestäjien moralisoinnin

Eduskunnan varapuhemies kansanedustaja Anssi Joutsenlahti (ps) toivoo Paavo Lipposen tulevan toisiin ajatuksiin ja kävisi äänestämässä.

Joutsenlahti sanoo huolestuttavan monen ilmoittaneen jättävänsä äänestämättä toisella kierroksella - ja muistuttaa että äänestäminen on paitsi oikeus myös velvollisuus.

Joutsenlahti - vallan asemiin päässeenä ja vallan asemaa kyseenalaistamatta puolustaen - ei käsitä asian oleellisinta puolta - joka Lipposenkin änkyräreaktiossa toiselta puolelta näkyy.

Nimittäin sitä että ihmiset jättävät äänestämättä kahdesta syystä. Siitä että 1. heidän äänensä ei kuulu muutenkaan niin miksi sitten jonkun numeron tälläämisenä äänestyslippuun ja 2. siksi että heitä suututtaa se - joka suuttumus on Lipposenkin änkyrätemppuilun lähde mutta äärisubjektiivisista vallanomaamisen poispilaamista syistä.

Miksi kansalaisen kannattaa yrittää huutaa äänestyskopissa äänestyslipulle kun se huuto ei itse asioistakaan kuulu asioiden itsensä äärellä.

Niin että Joutsenlahti kääntää demokratian edustukselliset velvollisuudet äänestäjien moralisoimiseksi - kas kun ei äänestyspakkoa ehdota.

Kovinpa nopeasti ja rasvatun sujuvasti perussuomalaiset - tuttavallisesti persut - lipsahti vallan viettelykseen. Alkaen moralisoimaan kansaa siitä kun demokratia ei toimi - kun ennen eduskuntavaaleja suurimpaan ääneen huusi kuinka demokratia ei toimi.

Muistaakseni joku sanoi joskus - että kyllä kansa tietää.

Seuraavissa vaaleissa tavataan - persut.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Friday, January 27, 2012

Design onkin ympäristölle vaarallisimpia ilmiöitä mutta taide ei

Desing - tuotteen esteettis-käytännöllinen olemus, sen visuaalinen myyntivaltti - onkin ympäristölle vaarallisimpia ilmiöitä - suoranainen häpeätahra taiteelliselle luovuudelle.

Kun jo nykyään teknologiatuotteissa on olemassa ympäristölle kestämätön kertakulutusmeininki - eli jos yksi osa rikkoutuu niin yleensä halvin ja jopa ainoa mahdollisuus on ostaa uusi - niin sen lisäksi myös designista on tullut tuotteen kelvottomuuskriteeri.

Jos design vanhenee niin samalla tuote vanhenee tavalla jota ei voi korjata ja koko tuote hylätään.

Eli designista niin teknologiassa kuin muodissakin on tullut hylkytekijä joka edistää ympäristön tuhoamista - muotitietoisten ihmisten kylväessä jälkeensä joukoittain design-kelvottomiksi tulleita tuotteita. Niin teknologiassa kuin vaatetuksenkin osalta.

Varsinainen taidehan on ympäristöeettistä - hyvä katsojalleen esteettisesti arvokas taulu tulee rakkaaksi tavalla joka kestää vuosikymmeniä. Joka ei rikkoonnu ja jonka osia ei tarvitse edes vaihtaa.

Mitä tästä kaikesta seuraa.

Se että ympäristöeettisesti valistunut taiteilija ei ryhdy desing-suunnittelijaksi tuotteille joissa esteettinen desingkuori on mahdotonta vaihtaa vaikka muuten tuote olisi käyttökelpoinen ja ehjä - ja joissa jokainen tuotteen osa ei ole ole vaihdettavissa uuteen mikäli se rikkoontuu.

Muussa tapauksessa taiteilija ei voi pitää itseään esteettis-eettisesti valistuneena ja sivistyneenä luovan alan toimijana.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Thursday, January 26, 2012

Koneellinen ilmanvaihto lämmönpoistoa

Olen alkanut epäillä koneellisen ilmanvaihdon ja asetettujen asuntojen ja julkistenkin tilojen lämpönormien mielekkyyttä.

Vaikuttaa nimittäin siltä että asunnoissa on nykyään ennemminkin kolkon koleaa ja vetoisaa koneellisen ilmanvaihdon ansiosta kuin kodikkaan mukavan lämmintä.

Entä johtuuko myös suuri osa flunssista ja kuumepäivistä kouluissakin siitä että niissä on kolkon koleaa ja vetoisaa ilmanvaihdon vuoksi - että siellä väkisinkin ihmiset vilustuu.

Ja ollaanko lämpönormien soveltamisessakin menossa siihen suuntaan että vaaditaan asuntoihin lämpötehokkuuden nimissä valtaisia eristekerroksia - ja eristeen mahdollistama lämmön tuntu poistetaan koneellisen ilmanvaihdon aiheuttamalla koleudella ja vetoisuudella.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Pianoimprovisation 2. 25.1.2012 with 60 years old Steinway et Sons piano...

Pianoimprovisation 1. 25.1.2012 with 60 years old Steinway et Sons piano...

Siltarumpupoliitikko vai yleispoliitikko presidentiksi

Vuodesta 1989 lähtien on eduskunnan tietojen mukaan Niinistö tehnyt 34 aloitetta ja Haavisto 28.

Niinistön aloitteista 23 on raha-asia-aloitteita määrärahan osoittamisesta Salon tai Halikon seudulle.

Haavisto on selkeästi periaate- ja arvotasolla aloitteitaan tehnyt nimenomaan yleispoliitikkona.

Haluammeko tasavallan presidentiksi kapeakatseisen siltarumpupoliitikon vai laajakatseisen yleispoliitikon.


Jussi Vaarala
Somerniemi

Tuesday, January 24, 2012

Joitain tekstejäni muissa medioissa

http://www.tamperelainen.fi/blogit/lukijalta/89975-joko-taivastalous-tipahtaa

http://www.ur.fi/kansankanava/lounasruokailu_mukautuu_kysynt%C3%A4%C3%A4n_3437822.html

http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/299259.html

Arabien kevät kansannousuineen saapui Suomeen - presidentivaaleista tulossa kokoomus - EK akselin vastainen kansannousu ja jytky

Presidentinvaalit ovat laajenemassa kokoomuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton yhteistyön sanelupolitiikan vastaiseksi äänestystapahtumaksi.

Niinistön puheet lakko-oikeuksista ja Kataisen puheet hallintoväkivaltaisesta 100 kunnan pakkokuntauudistuksesta ovat sen kaltaista Elinkeinoelämän keskusliiton sanelupolitiikkaa kokoomuksen suulla lähes kaikki demokratian ja toimivan pohjoismaisen demokratian arvot ylikävellen että ei ihme että Haaviston humaanimpi linja vetää taakseen vyöryn kannattajia kaikista puolueista - kokoomuslaiset mukaanlukien.

Olemmekin presidentinvaaleissa sen kysymyksen edessä että halutaanko elinkeinoelämän enää sanelevan tässä maassa kaikkea mielen määrin kuten se aina on tehnyt kokoomuksen suulla.

Emme halua - siksi äänestämme Haavistoa seuraavaksi presidentiksi.

Suomeen saapui kuin saapuikin keskelle talvea arabien kevät kansannousuineen.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Monday, January 23, 2012

Puoluekartan olemus menossa uusiksi

Ensin nuijittiin keskusta maahan - sitten meni demarit - ja nyt on presidentivaalien kohteena se että vanhoista kolmesta suuresta myös kokoomus menettää asemansa.

Uudistustuulet puhaltaa - ja mitä kummallisimmalla tavalla - jytkyt kannattaa vastajytkyä ja eiköhän kokolihaa syövät heteromiehetkin asetu Haaviston taakse.

Suomalainen politiikka uudistuu oikein urakalla.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Sunday, January 22, 2012

Presidentinvaalien ilahduttavin tulos

Erityisen ilahduttava ja yhtä ja kahtakin presidentin virkakautta pitempi erittäin merkittävä tulos on se että kaiketi niin kansa kuin johtava poliitikkokaartikin valitsi kampanjiensa ja poliittisen keskustelukulttuurinkin linjaksi amerikkalaisen loanheiton sijaan sivistyneen ja niin toisia ehdokkaita kuin heidän arvojaankin kunnioittavan linjan.

Se on erittäin kunnioitettava peruslinjaus suomalaisilta ja erityisesti suomalaisilta poliitikoilta ja puolueilta.

Ja jopa kansainvälisen huomion ansaitseva tulos - jopa suomalaisille kansainvälisen edelläkävijän roolinkin antava - näyttämään että politiikkaa voi tehdä kiistanalaisistakin asioista sivistyneesti.

Ja se on myös linjaus joka tulee kantamaan suomalaisessa politiikassa kauas - sekä myös kannattelemaan koko yhteiskuntaakin paljon paremmin vaikeidenkin aikojen yli sellaisella yksituumaisuudella jota sanotaan vaikkapa sotienkin aikaan tarvittiin.

Kunhan vielä tähän sivistyneeseen hyväeleisyyteen saataisiin se piirre mukaan että huolehditaan aina kaikissa tapauksissa huonommin voivista joilla ei yleensä ole enää juuri alaspäin joustamisen varaa huono-osaisuutensa suhteen.

Sivistyksen pitää näkyä myös teoissa - eikä vain eleissä ja käyttäytymisessä. Professori Matti Klingeä lainaten - sivistys on tiedon käyttämistä toisten hyväksi.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Protect me from unreliable musicians, piano improvisation 22.1.2012 Juss...

Wednesday, January 18, 2012

Kiristävätkö lääkärit kunnilta yksityistämistä

Kuntien tarjoamien virkalääkäripaikkojen rinnalle ovat nousseet aivan uudet markkinat, kun kunnille yksityisiä lääkäripalveluja välittävät yritykset ovat vallanneet alaa.

Mikäli kunta ei saa palkattua riittävästi lääkäreitä, joutuu se palvelut taatakseen hankkimaan terveyspalvelut yrityksiltä. Lääkäreiden vuokraamisen lisäksi kunnat ovat joutuneet ulkoistamaan toimintojaan. Erityisesti ulkoistuksen kohteeksi ovat joutuneet päivystyspalvelut.
Yksityisten lääkäripalvelujen kilpailuttaminen on kunnille paikoin mahdotonta. Erityisesti pienistä kunnista moititaan, ettei todellisia vaihtoehtoja ison yrityksen tekemälle tarjoukselle ole. Lääkäripalveluja kunnille tarjoavat yritykset ovat kasvaneet ja keskittyneet viime vuosina voimakkaasti.

Kysymykset kuuluu:

1. kiristävätkö lääkärit kuntien lääkäripulalla yksityiselle sektorille lisää markkinoita

2. miksi ei kilpailuvirasto puutu siihen että kilpailu puuttuu alalla liian suuren keskittymisen takia.

Siis toimiiko kuntien ja terveyspalveluiden rahastusjärjestelmä lääkäreiden toimesta niin että ensin suljetaan lääkäreiden saantihanat kunnilta - ja sitten tarjotaan vain yhtä tai muutamaa yksityistä yritystä pulaan.

Tämä prosessi merkitsee kahta asiaa:

1. terveyspalvelut ajautuvat monopolien - ja ulkolaisen pääoman - valtaan kuntien ja demokratian omista hyppysistä

2. hintataso nousee niin karmeaksi että se estää terveyspalveluiden asianmukaisen tuottamisen.

On kelvotonta ettei poliitikot ja virkamiehet ole tätä kehitystä havainneet ja nostaneet seinälle.

Suomessa on menossa karmea - ja ihmisiä loppujen lopuksi sairauksiinsa aiheettomasti tappava - terveydenhuoltorahojen ulospumppaus.

Tilanne on hälyttävä - ja siihen pitää puuttua lainsäädännön keinoin että yksityistämiskiristys saadaan estettyä ja jopa kriminalisoitua - koska tuon tien päässä odottaa ennenaikaisesti sairauksiinsa hoidonpuutteessa kuolleita suomalaisia ruumiita.

Ja onko tässä prosessilla keinoteltu lainsäädännön toimesta niin että kuntien omien lääkäripalvelujen kilpailukykyä ei edes arvioida niin että sen edes voitaisiin harkita olevan yksitystä palvelua edullisempaa ja laadukkaampaa.

Onko kyseessä terveydenhuoltoalan lainsäädännön tasoinen huijaus.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Niinistöllä naisten passiivisen aktiivisuuden taktiikka

Niinistö on poliitikkona alistunut samankaltaiseen passiivisen aktiivisuuden toimintaan kuin tyypillisesti naiset tekee - siis naisten passiivisen aktiiviseen taktiikkaan.

Niinistö selvitteli lakkosakkojen korottamisesta noussutta kohua ja sanoi että hän vastasi kun häneltä kysyttiin mutta lisäsi että laajempi vastaus olisi ollut paikallaan.

Siis satuin olemaan paikalla kun kysyttiin.

Kerran eräältä julkisuuden henkilöltä kysyttiin miten hän oli saanut itselleen vaimoksi toisen julkisuuden henkilön - kauniin muodokkaan vaimon.

Mies vastasi - en mä sitä iskeny - se merkkasi minut ja asettui saaliiksi.

Niinistöllä on samankaltainen "satuin olemaan paikalla kun multa satuttiin kysymään" passiivisen aktiivinen taktiikka.

Minusta sellainen villahousupresidentti ei sovi Suomelle joka maana on koko ajan sijaintinsa puolesta ikäänkuin maailmanpolitiikan vereslihalla.

Tarvitaan tahtopresidenttiä - eikä paikalle ajelehtijaa. Ja jälkikäsiselittelijää.


Jussi Vaarala
Somerniemi

Tuesday, January 17, 2012

Tuesday blues improvisation 17.1.2012 pianist Jussi Vaarala

Itsensäputsaajan perusongelma

Jatkuvan itsensäputsaajan perusongelma - enkelien siivet tulevat usein puhtaudesta liian raskaiksi lentää.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Elämän voi viedä vaikkei henkeä veisikään

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini torjuu netissä uhanneen rovaniemeläisen valtuutetun Hemmo Koskiniemen kuntavaaliehdokkuuden puolueen listoilta.

- Eihän tällaisia voi kirjoittaa eikä pidä edes ajatella. Toisen ihmisen henki ja terveys on pyhä asia. Kirjoitus oli erittäin harkitsematonta.Sanoo Soini.

Asia sai minut miettimään hengissä olemisen ja elämän eroa.

Usein yhteiskunnassa tuomitaan kuten pitääkin se että toiselta viedään henki. Mutta ei sitä että toiselta viedään elämä.

Tietenkin viemällä henki toiselta viedään myös elämä ja molemmat peruuttamattomalla tavalla koska ihmistä ei saa enää eloon jos hän on kuollut.

Mutta ihmiseltä voidaan viedään elämä vaikkei henkeä vietäisikään - ja tähän asiaan suhtaudutaan aivan liian lepsusti jos ymmärretään ollenkaan.

Esimerkiksi koulukiusaajat vievät usein kiusatulta elämän vaikkeivat henkeä viekään koska usein traumat ovat kehittyvässä lapsessa niin pahoja että ne varjostavat koko elämää sen käytännössä pilaavalla tavalla vahingoittaen.

Samoin esimerkiksi finanssikeinottelijat pilaavat valtaisan joukon ihmisten elämiä vehkeilyillään.

Myös virkamies saattaa ja jopa lainsäädäntö pilata ihmisen elämän päätöksillään - ja vain siksi kun ei edes tiedosta mikä on ihmisen elämä - mikä on se kaunis ja hieno jota pitäisi luoda, ylläpitää ja varjella.

Mutta myös liike-elämä usein teloo ihmisen elämän vaikkei henkeä veisikään - viimeisimpänä esimerkkinä Elinkeinoelämän keskusliiton kanta että eläkeikää pitäisi vaan nostaa vaikka yli 60 v työttömien - toivottomasti työttömien - määrä on räjähdysmäisesti kasvanut.

Olenkin ollut sitä mieltä jo kauan että kaikista eniten ihmisten elämästä vieraantunut instituutio yhteiskunnassa on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Ja ei ole järin uskottava sen liekanarussa häärivä kokoomuskaan - viimeisimpänä esimerkkinä kuntaremonttitöpeksintä - joka näyttää kompuroivan kivestä kiveen.

Näin se on - jos ei ymmärrä mikä on ihmisen elämän ja elämänkaaren ydin ei ymmärrä oleellisella tavalla maailmasta ja elämästä mitään.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Saturday, January 14, 2012

Miten ja miksi sota luo talouskasvua

Miksi sota on aina ollut pääoman tuotto-odotusten ja taloudellisen kasvusykäysten kärjessä. Tietysti sen takia että sota on yleensä aina rosvoretki - väkivaltainen keino hankkia itselleen toisen omaa - väkivaltainen pyrkimys vaikuttaa poliittisesti ja hallinnollisesti hyökkäyksen kohteena olevaan maahan niin että hyökkääjä hyötyy kyseisestä maasta enemmän kuin aiemmin.

Mutta on toinenkin syvällinen syy miksi sotia oikein hakemalla haetaan ja synnytetään. Ja avainasia on sen ymmärtäminen että reaalitaloutta huomattavasti suurempi finanssitalous - eli se rahamassa jolla ei ole muuta substanssia kuin määräänsä osoittava lukuarvo sekä rahamassaan kohdistetut tuotto-odotukset - hakee epätoivoisesti reaalitalouden kytkentää kuin kotia hakeva kulkukissa koska muussa tapauksessa raha menettää arvonsa jos sillä ei ole reaalitaloudellista vastinetta. Jolloin finanssitaloutta vaivaa reaalitaloudellinen kodittomuus ja menehtyminen siihen.

Ja kun reaalitaloudesta irrallista pankkien reaalitalousvapaalla holtittomalla lainanannolla luotua rahaa on hirmuiset määrät sijoittajien hyppysissä niin siitä seuraa tämä prosessi.

Kun tavallinen elämä on rajallista niin ettei ihminen voi syödä kuin rajallisesti että siitä voisi talouskasvua odottaa eikä muukaan elämä tavallisissa uomissaan tarjoa mitään ihmeellisiä muutoksia joka synnyttäisi talouskasvua niin reaalitaloudesta irralliset pääomat tulevat epätoivoisiksi. Niiden tuotto-odotuksille ei ole normaalista elämästä mitään toivoa toteutumiseen - ja sen lisäksi sitä myöten alkaa paljastua että se valtava rahamassa joka reaalitaloudesta irrallaan liikkuu osoittautuukin kuplaksi.

Siksi valtavat kuplapääomamassat hakee hakemalla reaalitalouden substanssia ja muutosta johon ne voisivat iskeytyä kiinni saaden näin paitsi reaalitalouden kytkennän niin valtavan kasvumahdollisuuden.

Ja kun tavallinen elämä ei mitään niin radikaalia synnytä että se voisi kuplarahamassan kasvuodotukset tyydyttää niin pääomapiirit tekevät itse poliitikkojen avulla sellaista että talouskasvua syntyy - ja reaalitalouteen liittyen.

Silloin pääomapiirit ja poliitikot talouskasvua synnyttääkseen tekevät määnjäristyksen luontoisen - ja myös yhtä tuhoisan - eleen. Ne synnyttävät vaikka väkisin sodan - joka siis palvelee edelleen rosvoretkiperiaatetta toisen maille mutta myös heilauttaa rajusti maailmantaloutta ainakin alueellisesti niin että niin sotateollisuus kuin jälleenrakennusteollisuuskin saavat niin sanotusti töitä ja talouskasvua.

Mitä sillä on väliä että ihmisiä kuolee ja monen elämä tai sen ilo tuhotaan tappamalla ja tuhoalla rakennuksia jne hyökkäyksen kohteena olevassa maassa. Koska näin sentään saadaan aikaan taloudellinen piristysruiske ja talouskasvua.

Mutta samalla jää näkemättä se tosiasia että sen sijaan että synnytettäisiin tahallaan sotia edelleen kuplataloutta ylläpitämään niin voitaisiin leikata rajusti leikkurilla kuplataloudesta kymmeniä prosentteja - jotta sen jäljellejäävän finanssitalouden voisi myös aito reaalitalous pitää realistisesti oikeaan elämään kytkeytyen hengissä.

Ettei sitä oikeaa elämää tarvitsisi tappaa ja tuhota että finanssitalouden kuplatalousluontoisuus pysyisi hengissä.

Ja käteen on otettava se realismi että jos kerran pääomalla ei ole reaalista vastinetta niin se on rahaa jota ei ole. Eikä edes reaalitalouden kasvuoletus ole reaalista vastinetta rahalle kun se kasvuodotus on epärealistinen - tyyliin ei ihminen voi esimerkiksi syödä mahdottomia vain että se synnyttäisi talouskasvua.

Näin ollaan tultu siihen lopputulemaan että sotien välttämiseksi pitäisi leikata rajusti finanssitalouden osuutta kokonaistaloudesta ja puhkaistava se raadollinen kupla jota finanssitalous on niin valuuttakeinotteluna kuin sotien tahallisena synnyttämisenäkin talouskasvun aikaansaamiseksi.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

ps. oleellista on

että tuotto-odotuksia odottavaa pääomaa on aivan liikaa että mikään tavallisen elämän tavanomainen toimi voisi täyttää sen odotuksia

siksi tuotto-odotuksille bisnes pitää luoda väkisin eli kun tavallinen rauhallinen elämä ei voi vastata liiallisuuksiin paisutetun pääomamassan tuotto-odotuksia niin tuhotaan se tavallinen elämä - rikotaan sen rauha ja olemus - ja synnytetään sota jolloin hirmuisesti rahaa palaa sotaan ja toinen hirmuinen määrä palaa jälleenrakentamiseen

ja tämä on sairasta - ja johtuu siitä että pankit ovat pumpanneet lainapolitiikallaan markkinoille rahaa jolle ei ole reaalista vastinetta eli "raha on reaalitalouden vaihdannan väline" - luonnetta

eli PANKIT LAINANANNOLLAAN ovat syypäitä sotiin siltä osin kuin pankkien iso kuplaraha asettaa tuotto-odotuksia joita tavallinen elämä ei voi millään täyttää

Friday, January 13, 2012

Valmistautuuko pääomat Iranin sotaan

Euroopan valtioiden lainanhoitokulut ovat voimakkaasti laskeneet - onko tämä merkki Euroopan finanssikriisin laantumisesta kokonaan.

Onko perimmäinen syy se että pääomat valmistautuvat Yhdysvaltojen hyökkäykseen Iraniin ja Iranin sotaan.

Onko Yhdysvaltojen johto saanut pääoman - sotateollisuudelta ja rakennusteollisuudelta tottakai - ehdotuksen aloittaa hyökkäys Iraniin ja Iranin sota.

Näinkö tässä asiassa on menty. Näinkö pääomat manipuloi mitä tahansa jotta saadaan kyseenalaista kasvua - ja mikä sen kyseenalaisempaa kasvua on kuin sota.

Se on sairasta teknologista taloudellista kasvua.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kokoomuksen valta lisännyt pakkotoimi-ilmapiiriä

Kokoomuksen tultua valtaan olisi luullut ihmisten ja yhteisöjen omista lähtökohdistaan nousevan oma-aloitteisuuden ja itsenäisyyden pyrkimyksen yrittäjyyden hengessä tulleen kannustetuksi ja tuetuksi.

Mutta toisin on käynyt - yhä autoritaarisempia pakkotoimia aina kuntaliitoksia myöten ollaan tekemässä.

Se että lähtökohtana olisi "antaa kaikkien kukkien kukkia" -periaate on häipynyt unholaan ja yksilöiden ja yhteisöjen itse itsensä kehittäminen ja kasvattaminen on häipymässä koko ajan yhä enemmän pakkovaltaisuuden tieltä.

Ja siitä ei seuraa koskaan muuta kuin traumoja, kaunoja ja passiivista aloitteettomuutta kun omista lähtökohdista nousevien pyrkimysten suhteen ollaan kuurokorvaisia ja pakkotoimisia - tylyn vallan loukatessa karusti niin itsetuntoa kuin itsemääräämisoikeuttakin - jättäen täysin tukematta sen tärkeän seikan että kullakin yksilöllä ja yhteisöllä on näkemyksensä lähtökohdistaan jota haluaa kehittää ja viedä - joka on aina ja ikuisesti ollut se ainoa oikea oikena kehityksen lähtökohta eikä autoritaariset pakkotoimet.

Vai onko kokoomuksella - tuolla vanhalla "anna kaikkien kukkien kukkia" moniarvoisuuspuolueella - tavoite että se on vain yksi kukka joka saa kukkia.

Kokoomuksen sininen ruiskaunokki - pakkovaltaideologioineen.

Mitä voimme päätellä. Kokoomuksen oma ideologia on aivan hukassa ja sen tilalla on suoraviivainen suoran viivan alle tulosta tuijottava pääoman ja työnantajien ideologia.

Kokoomus petaa hyvää vauhtia syvää kannatusnotkahdusta seuraavissa vaaleissa presidentivaalien jälkeen.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Thursday, January 12, 2012

On aika perustaa pienten kuntien etujärjestö

Kuntauudistus koettelee jopa kokoomusta jossa osa on meneillään olevaa kuntauudistusta vastaan ja uhkaa jopa puolueesta eroamisesta asian vuoksi.

Mutta myös useat kunnat harkitsevat Kuntaliiton jäsenmaksun maksamatta jättämistä koska kokevat ettei se aja pienten kuntien etua.

Niinpä lienee aikaa perustaa uudelleen pienten kuntien etujärjestö vastapainoksi Kuntaliiton suurten kasvukeskusten jyräävien otteiden myötäilypolitiikalle.

Pieni on kaunista - mutta myös tehokasta.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Early Spring Sun

Wednesday, January 11, 2012

Perhesurmien taustasyistä

Perhesurmien yhteydessä ovat perheneuvonnan toimijat nostaneet esiin resurssipulaa yhdeksi syyksi ettei ongelmissa olevat perheet saa apua vaikka haluaisivat.

Varmaan niinkin mutta kyllä lapsi- ja perheneuvonnassa on sisäistä törkeääkin kyvyttömyyttä nähdä asioiden ytimiin niin että ongelmat tulisivat edes kuulluksi saati autetuiksi - yhtenä esimerkkinä vaikkapa aivan liian äiti-madonnaorientoitunut isän kaikessa pahaksi näkevä asenne. Ja toisensuuntaisena esimerkkinä mm sellainen tiedossani oleva tapaus jossa eronnut isä valitti kahteen otteeseen että äiti järjestää lapsen kesäisen ohjelman niin omiin sukulaisiin painottuen että lapsella isän tapaamiseen kesällä ei jää edes aikaa. Jolloin lapsi tottakai vieraantuu isästään josta kuitenkin pitää ja saa elämänsä mittaisen alakulon asiasta - ja tässä tilanteessa sosiaaliviranomaiset ei edes inahda - koska niin luottavat ääliömäisen putiputsaavaan äidin moitteettomaan madonna-äiti käsitykseen. Kun tosiasiassa nainen ja äitikin voi olla paha - aina luonnevikaisuuteenkin asti.

Ja jos sosiaaliviranomaiset ovat noin holtittoman ulalla oman substanssinsa oleellisista keskeiskysymyksistä niin kysyä sopii minkälaista on esimerkiksi ammattioppilaitosten koulutus perheasioissa - onko se niin ideologislähtöisesti vinoutunutta että isälle ei äidin järjestämissä lapsenhoitosadismeissa jää muuta käteen kuin toivottomuus myös viranomaisten toiminnan suhteen. Joka saattaa laueta toivottomina tekoina myös.

Mutta perhesurmiin voi olla kaksi muutakin syytä - toinen se että yksilöllisyyden ja itsekkään itsenäisyyden sietämätön keveys on nostettu niin korkeaan arvoon yhteiskunnassa niin että lapset ja perhearvot ovat jääneet aivan jonnekin taustalle ja taakaksi koetuksi asiaksi johon kukaan ei halua osallistua ellei ole pakko erehdyttyään tekemään lapsia. Jos päättäjiin on päässyt hivuttautumaan tuollainen arvo- ja asennemaailma niin he huomaamattaankin suosivat vastuutonta yksilönvapauden ideologiaa sosiaalisesti vastuullisten näkökulmien kustannuksella.

Mutta on vielä toinenkin syy ehkä perhesurmien yleistymiseen - se että melkein kantilta kuin kantilta maailman ja yhteiskunnan tulevaisuus perheet mukaanlukien näyttää - mutta vain näyttää - toivottomalta ja siksi heikkona hetkenä heikoimmat lenkit saattavat päättää lopettaa koko perheensä toivottomuuden jo etukäteen.

Miten niin vain näyttää toivottomalta. Siten niin että edelleenkin junnataan niissä yhteiskunnallisissa ja talouselämän ideologioissa kiinnijuuttuneena joiden jo vuosikymmeniä sitten on todettu johtavan vain ja ainoastaan siihen että mm materialistisen kasvuideologian mahdottomuus toteutuu monenlaisina katastrofeina mukaan lukien ilmastonmuutoksen myllerrys.

Vaihtoehtoisia näkemyksiä toivottomuuteen siis olisi - niihin eivät vaan poliitikot - VIELÄ - tartu. Mutta aivan varmasti kohta ja yhä enemmän tarttuu. Jo typerä finanssikriisisekoilukin osoittaa että uutta on kuoriutumassa esiin vanhan kelvottoman alta.

Siksi toivoa on - perheilläkin.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Maailmantaloudessa pitää vaihtaa reseptikirjat ja kokit

Tuloerojen pysyvä kasvu, valtioiden alijäämä ja ylivelkaantuminen, kasvihuonepäästöt sekä vesikriisi.

Tässä ovat neljä todennäköisintä ongelmaa, joiden kanssa ihmiskunta joutuu kamppailemaan seuraavan vuosikymmenen ajan, kertoo Maailman talousfoorumin tuore raportti.

Talousfoorumi arvioi 469 asiantuntijan kanssa maailmanlaajuiset ihmiskuntaa uhkaavat ongelmat. Tärkeimmät ja samalla akuuteimmat liittyivät talouteen ja yhteiskuntaan: tuloeroihin ja kansalaisten riippuvuuteen valtioista.

- Yhdessä nämä ongelmat kiihdyttävät nationalismia, populismia ja protektionismia ajassa, jolloin yhteiskunnat ovat heikoilla maailmantaloudessa, foorumin johtaja Howell sanoo.

Miten niin se on jotenkin rasite että ihmiset ovat riippuvaisia valtiosta - sehän on käsittämätön näkemys kun valtion ja yhteiskunnan kautta kulkee ja kehittyy liki kaikki mikä on kehittämisen arvoista. Näin sokeaa on maailmantalouden gurujoukko todellisten peruskysymysten kanssa.

Eikä vakuuta kyseiset gurut siinäkään kohden kun sanotaan että yhteiskunnat ovat heikoilla maailmantaloudessa - kun suurin ongelma on se että nykyinen maailmantalous on ideologioineen itse eniten heikoilla maailmantaloudessa - yhteiskunnat ja valtiot kun pärjää aina - miksi - siksi kun valtioilla on sekä maa-alueensa vesineen ja lehtivihreineen sekä ruokaa tarvitseva kansa. Ei sellainen systeemi ole koskaan heikoilla.

Kyseisestä nähtävästi itseään arvovaltaisena pitävästä foorumista voi sanoa - niin on surkea soppa kuin on surkeat kokitkin.

Eiköhän maailmantaloudessa ole syytä vaihtaa niin reseptikirjat kuin kokitkin.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Night lights

Snowfall 11.1.2012 piano improvisation Jussi Vaarala

Tuesday, January 10, 2012

Jatkuva henkinen koulukiusaaminen verrattavissa fyysiseen murhaan

Jälleen on henkisesti koulukiusattu tehnyt kiusaamisen seurauksena ja kostona fyysisen väkivallantekoja toista ja kaiketi myös itseään kohtaan.

Jälleen se välttelevä asenne joka edes kiusaamisen julkisuudessa myöntämiseen liittyy osoittaa sen kuinka avuton yhteiskunta on henkisen väkivallan edessä - eikä osaa sitä edes hahmottaa voidakseen siihen puuttua.

Henkisyys on yhteiskunnassa vaikea asia ja siksi sitä on vaikea kohdata eri tavoin kuin fyysisyyttä.

Mutta sitä voi yrittää ymmärtää - sen takia että jos ei ymmärrä yhteiskunnan pahanteon rakenteita niin ei voi ymmärtää yhteiskunnallista pahaa oloakaan. Puhumattakaan että pahanolon rakenteisiin voisi puuttua että paha olokin poistuisi.

Kiusaamisen pahanteon rakennetta voidaan lähestyä fyysisen väkivallan termein - jolloin erityisesti koulu- ja työpaikkakiusaamisen karmea luonne paljastuu kaikessa raadollisuudessaan.

Nimittäin kiivastuksissa tehtyä henkistä solvausta ja kenties pysyvänkin trauman jättänyttä loukkausta voidaan verrata kiivastuksissa tehtyyn fyysiseen pahoinpitelyyn ja tappoon - siinä mielessä että ne ovat henkisesti vahingoittavia mutta harkintakyvyn äkillisesti lakatessa kiivastuksissa tehtyjä molemmat.

Mutta henkistä koulu- ja työpaikka- ja miksei myös jatkuvaa parisuhdekiusaamista voi verrata fyysiseen murhaan jolloin ihminen kuolee - koska molemmissa tapauksissa teot ovat tietoisesti harkittuja ja toteutettuja.

Tekoja joissa vapaan yhteiskunnan vapaa ihminen on valinnut tietoisen pahanteon ja kiusaamisen tien - kun olisi voinut olla valitsemattakin.

Ja tuota yksilön henkisen vapauden karmeaa väärinkäyttöä mm koulumaailmassa yhteiskunta ja media ei edes pysty kohtaamaan niinkuin asian laita henkisenä murhaamisena itse asiassa on.

Ja niinpä se jota henkisesti kiusaamisella murhataan päätyykin jatkuvasti siihen että tekee fyysisen murhan muita ja yleensä myös itseään kohtaan.

Koulukiusatut ovat fyysiseen väkivaltaan ladattuja pommeja koululaisten ja opiskelijoiden joukossa - koulukiusaajien lataamina.

On lopultakin aika ottaa henkinen pahanteko myös juridiseen piiriin siltä osin että tietoisesta henkisestä murhaamisesta luokkaa tietoinen henkinen kiusaaminen rangaistaan.

Liian paljon on yhteiskunnassa pahaaoloa vain sen takia että yhteiskunta ei osaa tarttua siihen kun joku tietoisena valintana alkaa toteuttaa pahaa tahtoaan toista ihmistä kohtaan jopa maksimaalisia tragedioita koulujoukkusurmien tapaan välillisesti aiheuttaen.

Tietoinen valittu jatkuva kiusaaminen on katsottava henkisen murhanteon kaltaiseksi teoksi fyysisen murhan tapaan. Ja henkisestä pysyvästä vahingonteosta myös ankaramman mukaan rangaistava.

Muuten ei tietoinen kiusaaminen ja sen aiheuttama pahaolo lopu.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tervetuloa Guggenheim kansainvälisen kulttuurin tuontisatamaksi

Vaikka vierastan ajatusta että amerikkalaisuus taas kulttuuri-imperialisoi Suomea Guggenheim-museon kautta jos sellainen tulee niin silti on keskustelussa seikka joka puoltaa sen rakentamista - ja erityisesti Katajanokalle.

Ja syy on se että Guggenheim museo voisi - ja sen pitäisi olla - aivan sananmukaisesti kansainvälisen kulttuurin ja kulttuurivaihdon satama Suomeen ja Suomesta ulos.

Ja se on parasta mitä Guggenheim-museo voisi tehdä on tuoda vuolaasti virtaavat taiteen, arkkitehtuurin ja designin virtaukset huuhtelemaan avarampaan asentoon kovin suomalais-lähiölämpöisiä kulttuuri-ilmapiirejä niin suurissa kaupungeissa kuin maaseudullakin.

Suomalainen kulttuuri eritoten kuvataiteen osalta on osin median vuosikymmenisen tökerön kulttuuritoimittamisen vuoksi niin kuvataiteesta tietämätöntä ja ymmärtämätöntä että kaikki tuuletus vaikka Guggenheimin kautta olisi sille tarpeen.

Eikä arkkitehtuurinkaan suhteen Suomessa ole kaksista sanottavaa. Designista sentään jotain.

Tervetuloa kansainvälisen kulttuurin tuontisatamaksi Guggenheim. Kansainväliseltä Helsinki vaikuttaa jo muutenkin valmiiksi.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kauppajättien maine synkkenee ja syvenee entisestään

Kilpailuviraston mukaan ruokakaupoilla on kyseenalaisen paljon valtaa. Mittava selvitys on paljastanut kauppojan siirtävän riskinsä monin eri tavoin ruokatehtaille – kuten vaatimalla tuottajia maksamaan myymättä jääneistä tuotteista.

Kaupat vaativat tuottajilta myös markkinointirahaa - vastikkeena vain paikka kaupan hyllystä.

Tämähän on kuin kauppajättien harrastamaa mafiatoimintaa tuottajiin ja tavarantoimittajiin nähden.

Kauppajättien maine synkkenee ja syvenee entisestään.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Monday, January 09, 2012

Joko taivastalous romahtaa

Saksan tänään liikkeelle laskemat joukkovelkakirjat on ostettu sijoittajien toimesta miinuskorolla - eli niin että kansainväliset korkosijoittajat ovat niin peloissaan että maksavat siitä että heidän rahansa on tallessa puolen vuoden ajan.

Vai onko enemmänkin kyse sen pelosta että heidän rahansa - siis osa siitä rahasta joka on pumpattu pelkkinä numeroina markkinoille ilman reaalikatetta - alkaakin osoittautua pelkäksi kuplaksi vailla mitään reaalista vastinetta. Että sitä rahaa ei itse asiassa ole olemassakaan.

Ja näin varmaan käykin - iso joukko ellei valtaosa finanssikeplottelijoista huomaa ettei heillä ollutkaan rahaa joita luulivat itsellään olevan - vaan se olikin suurten liikepankkien petos ja korkosijoittajien itsepetos joka kasvatti kuplan jota ei kohta ole.

Kas kun odotusarvo ilman reaalimaailman kosketusta on pelkkää haaveilua vaan - ja siksi korkosijoittajien massiiviset itsepetosrahat osoittautuvatkin pelkäksi haaveiluksi.

Kysymys kuuluukin - missä vaiheessa lailliset demokratiat edesauttavat keplottelijoiden romahdusta sillä että eivät ota suojatikseen kuplarahaa jolla ei ole reaalista vastinetta.

Sitä samaa joka on jo kauan yrittänyt kyykyttää laillisia demokratioita pumpatakseen itselleen veronmaksajien rahoja.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Teknologiateollisuduen ja kaupan suhde ympäristöön ei kestä eettistä tarkastelua

Usein sanotaan että on pitempien kuljetusten vuoksi ympäristöystävällisempää ostaa tuote kotimaisesta kaupasta itse hakien kuin internetin kautta ulkolaisesta kaupasta tilaten.

Mutta asia ei olekaan näin vaan yleisesti ottaen tuote kulkee aina saman matkan tehtaasta tukkuun ja siitä vähittäiskaupan kautta kuluttajalle sekä ulkomailta tilaten että kotimaasta ostaen - matka vähittäiskaupasta kuluttajalle on ulkomailta tilattaessa vain pitempi kuin kotimaisesta kaupasta ostettuna. Siis ympäristöystävällisyys ei voi olla ulkolaisesta kaupasta ostamatta jättämisen syy - kotimainen työllistävyys voi tietenkin sitä olla.

Sen sijaan kun haetaan teknisten laitteiden ympäristöystävällisyyden mustinta kohtaa niin se on se että laitteista tehdään usein niin korjauskelvottomia joko rakenteen vuoksi tai korjauskustannusten vuoksi että on suorastaan pakko ostaa uusi tuote vaikka laitteesta olisikin rikkoutunut osa joka on vaikkapa 5 % kaikista sen osista.

Josta seuraa että sen sijaan että kuluttaja veisi sen korjaajalle jolle tuotaisiin tehtaasta korjattava osa niin kuljetetaankin kaikki uuden laitteen osat kymmenistä tehtaista koottavaksi ja kuljetettavaksi tukun kautta vähittäiskaupan jakeluun ja kuluttajan sieltä haettavaksi tai internetin kautta tilattavaksi.

Joten - se kuljetusten epäympäristöystävällinen määrä joka syntyy uutta laitetta varten siihen verrattuna että vanhaa ei voi eikä kannata korjata on aivan hirmuinen.

Ja kaikki tuo ympäristön tietoinen tuhoaminen vain sen vuoksi että teollisuus on kasvattanut maailmaan yksi-osa-hajosi-koko-laite-roskiin -kertakäyttökulttuurin.

Teknokratian, teollisuuden ja kaupan eettinen suhde ympäristöön teknisten laitteiden osalta ei todellakaan kestä kriittistä tarkastelua.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Saturday, January 07, 2012

Nimimerkkien käytön takana usein perustuslaillisen sananvapauden loukkaus

Usein kuulee perusteltavan nimimerkin käyttöä julkisuudessa sillä että pelkää joutuvansa jotenkin työpaikallaan tai muuten silmätikuksi julkisuudessa esittämiensä mielipiteiden tai ajatusten vuoksi.

Mielestäni jo se että ihminen pelkää joutuvansa jonkun uhan alaiseksi on perustuslaillisen yksilön- ja sananvapauden loukkaus puhumattakaan että niin sitten myös kävisi. Koska oleellinen seikka demokratiassa on sananvapaus - ja oikeusvaltion turvaama sellainen - esittää yhteisistä asioista tai ylipäätään mielipiteitään ja ajatuksiaan. Ja jos se ei toteudu ollaan helposti nurkan takana kuiskimisten ja kabinettikähmintöjen maailmassa josta ei ole koskaan hyvää seurannut.

Ja siksi jo se että joutuu turvautumaan uhan vuoksi nimimerkkiin ansaitsee tarpeen miettiä pitäisikö tuollaisessa asiassa tehdä oikein poliisitutkinta onko jossain yhteisössä, yrityksessä tai julkisen hallinnon virastossa esitetty uhkaa tai todettavaissa uhkaa sille että joutuu kärsimään jos esittää mielipiteitään omalla nimellään julkisesti.

Laillisen demokraattisen oikeusvaltion sananvapauteen kuuluu - uhkaa edes kokematta - saada esittää mielipiteensä asiasta kuin asiasta ellei kyseessä ole joku yrityssalaisuuden tapainen asia - joka sekin on tietysti oikeustoiminkin arvioitavissa onko näin.

Siksi on syytä alkaa tutkia missä tapauksissa rikotaan perustuslaillisia yksilönvapauksia nimimerkkien käytön yhteydessä.

Jopa niinkin on ajateltava että omalla nimellään reilusti asiansa ilmaisemista pitää suorastaan suosia.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Friday, January 06, 2012

Verbaalinen pilakuva Soinista joukkoineen

Kuva 1. Perussuomalaiset Soinin turvallinen hahmo takanaan heittävät bumerangin tähdäten ja usein loukkaavasti osuenkin milloin mihinkin arvoon.

Kuva 2. Kirkko ja kaupunki -lehti palauttaa bumerangin joulupilakuvallaan Soinista ja perussuomalaisista lausumassa hyvää joulua valkoihoisille heteroille ja paskaa joulua muille.

Kuva 3. Soini nappaa bumerangin ilmasta kiinni ettei se osu omiin bumerangin heittäjiin ja selittelee että ei bumerangin takaisinpalauttaminen ole oikein kaunista käytöstä ja ettei " meidän pojat ja tytöt bumerangeja heittele".

Kuva 4. Perussuomalaiset valittaa ties mihin oikeusistuimeen että "nuo heitti bumerangilla meitä - ei meitä saa heittää bumerangilla vaikka me heitetään".


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tuesday, January 03, 2012

Sähköyhtiöiden puutteellinen vikakäsitejärjestelmä

Soitin sähköyhtiön vikailmoitusnumeroon oheisesta kuusesta linjan päällä josta olen aiemminkin jo ilmoittanut. Näppäiltyäni yhtiön automaattivastajaan sen pyytämän postinumeron ilmoittaa vastaajan ääni ettei heillä ole tiedossa alueella olevia sähkölinjan vikoja.

Mutta kun tuo suuri kuusi yltyvässä lumisateessa on koko ajan suurempi ja suurempi hengenvaaran aiheuttaja suoraan kulkutien päällä mahdollistaen juuri ja juuri latvan puolelta ohikulkemisen mutta ei ollenkaan mm hälytysajoneuvojen kulun merkitsee se sitä että sähköyhtiöillä on auttamattoman puutteellinen ja oman tehtäväkenttänsä yhteiskunnassa kapeasti hahmottava käsitejärjestelmä - josta aiheutuu vakavaa hengenvaaran mahdollisuutta.

Voisi kysyä onko asia sähköyhtiön vastuulla koska sähkö kyllä kulkee ko langassa. On se koska se on sähköyhtiön lanka jonka varassa puu roikkuu ja olisi kaatunut maahan asti aiheuttamatta enää potentiaalista vaaraa jos ei lankaa olisi.

Asiaan pitää hallituksen ja ministeriöiden tasolla pikaisesti puuttua muidenkin vastaavien yleishyödyllisten instituutioiden vastaavien käsitepuutteellisuuksien osalta jos sellaisia on.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Candlelight dance, piano improvisation Jussi Vaarala

Monday, January 02, 2012

Vähäosaisilla kaikista kovin verotuksen progressio - Suomi on pahoinvointi-antipaattinen yhteiskunta jopa koulukiusaajan luontoisella tavalla

Työttömyysturvaan tehtiin tasokorotus - ja kun kunnat käsittävät sen lisätuloksi vaikuttaen muun tuen poispudottamiseen jopa niin että vähäosaisten käteen saattaa jäädä vain 25 % työttömyysturvan tasokorotuksesta - niin asia menee näin:

Ensinnäkin menettely on vähäosaisten heikon elämäntilanteen pilkkaamista - muka annetaan ja sitten viedään suurin osa pois. Kuulostaa suoranaiselta yhteiskunnan sadismilta pahoinvointia kohtaan.

Toiseksi se merkitsee sitä että vähäosaisuuteen putoaminen merkitsee Suomessa myös - ehkä koko maailmassa - rajuinta verotuksen progressiota.

Vai mitä muuta voi sanoa siitä että työttömyysturvan tasokorotus lisätulona johtaa joillekin heidän elämänsä käytännön tasolla 75 % veron lisäykseen - kyse on vähäosaisen kannalta kuitenkin siitä että yhteiskunta verottaa hänen tuloaan - oli se muoto mikä tahansa - kuten vaikkapa jonkun toisen tuen leikkaaminen kun toista saa lisää.

Eikä kaksisen empaattinen ole yhteiskunnan kohtelu siinäkään kohdin jos joutuu valtion ulosoton maksujärjestelyn kohteeksi - kas kun sielläkin on korko maksettavalle summalle sitä luokkaa että lieneekö samanlaista korkoa missään pankissa.

Suomi on koulukiusaajan luontoinen yhteiskunta suhteessa huono-osaisiinsa.

Pahoinvointi-antipaattinen on Suomi yhteiskuntana empaattisen sijaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi