Istun bussissa.

Tuulee avoimesta ikkunasta
raikastavasti.

Minulla on
merellä olon

raikas
tuulettuva

vapaa tunne.


Olen
tässä hetkessä

onnellinen.


Jussi Vaarala
1.8.2014

Kun metsä ei enää soinut


Metsä ei soinut. 

Hämärä valeli sen
oksat hiljaisuudella
kietoi rungot
tummaan kosteuteen

joka tuoksui
mustaa lohduttomuuttaan
jo katseeseen asti.

Vastaansanomaton
kesän loppu oli tullut.

Siitä ei ollut
sanan sijaa
katsoessa
tummaan liikahtamattomuuteen
runkojen vastenmieliseen
synkkyyteen.

Mutta syksylläkin oli
vain
aikansa.

Kaikella on.

Kohta ilmassa olisi
kirpeyttä
lupausta pakkasen
tuulahduksesta
joka häätäisi
kostean tumman kaavun.

Ja toisi mukanaan
punertavan kajon odotuksen.

Jossakin kaukana
talven selän takana.

Keväällä.


Jussi Vaarala
31.7.2014

Finnish trad Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, piano improvisation Jussi...

Alkaako Venäjän talous itsenäistyä ja jalostua Suomen sotakorvausvaatimusten tapaan


Venäjä aikoo vastata Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamiin talouspakotteisiin.
Sen sijaan venäläisomisteiselle Helsingin telakalle luvataan jatkoa laivatilauksiin.
Samalla Venäjällä aletaan pohtia, miten se voisi korvata vaikeutuvaa ulkomaankauppaa omalla tuotannolla.

Herää mielenkiintoisia kysymyksiä.

Nouseeko Venäjän talous raaka-ainetaloudesta jalostuneemmalle tasolle samasta ulkoisen pakon syystä kuin Suomen talous nousi sotakorvaustaakan alla.

Toinen kysymys on missä vaiheessa ja missä määrin talouselämä ja markkinatalous lakkaa puolin ja toisin toimimasta sellaisen politiikan ehdoilla jossa kaikki asetetaan ihmishenkiä ja markkinataloutta myöten politiikan keppihevoseksi.


Jussi Vaarala

Sleepy self-portrait, 50x35 cm

If I saw you on the street, songwriter Jussi Vaarala 2014

Yksinäisten miesten saalistaja, lauluntekijä Jussi Vaarala 2014

Re-painted, Self-portrait in standing position, 35x70 cm

Aforismi

Parin hakua.

Toiveikas
hakee
toista toiveikasta.

Jussi Vaarala

Finnish folksong Läksin minä kesäyönä käymään, piano improvisation Jussi...

Your tracks on beach, piano improvisation Jussi Vaarala 2014

Self-portrait with big belly, 35x70 cm

sketch for today - now I eat first well and then start to paint this - ou jee it is challenge

Aforismi


Kansallinen kulttuuriprotektionismi
on vähän sama
kuin pyrkisi
teknologian jollakin alalla
huipulle
seuraamatta alan julkaisuja
ja käymättä alan keskeisillä messuilla.

Vaikutekielteisyys on yhtä kuin kehityskielteisyys.


Jussi Vaarala

Kaijat koolla, lauluntekijä Jussi Vaarala 2014

Kaijat koolla
lauluntekijä Jussi Vaarala


Taivaalla pilvi
ei sillä mene lujaa
särmikäs neiti pilveä kuvaa.

Valo pois hiipuu
kukahan keksisi laulun
sen herttaisen laulun
jossa moitita ei.

***Kaijat on koolla
ja lörpötys käy
syyllistä miestä ei missään näy.
Riettahat jutut ja railakas suu
pilven taakse häpee kuu.

Aamuinen taivas
ja kalpeat kaijat
ryömivät kotiin
jos vielä sopii.

Siellä syyllinen oottaa
ja hän kohta kuulla saa
että vika on hänen
vaikka tekijä on nainen.

Valhees ei mahdu minun maailmaan, lauluntekijä Jussi Vaarala

The Philosopher, piano improvisation with self portrait drawing and pain...

Huomautus
huomaamattomasta hetkestä.

Et koskaan
halunnut kuulla
minua
minuna
minun elämässäni.

Ei sinua
kiinnostanut.


Jussi Vaarala

Self-portrait, the philosopher, 35x50 cm

Läntisen kulttuurin yksilöajattelun viisautta


Läntisen kulttuurin suurin viisaus on siinä että se ei ajattele että yksilö on pelkkä resurssi joka saa katsoa itse itsensä perään kohteena niin hyvin kuin taitaa kuten on vallitsevasti laita muissa kulttuureissa.

Läntiselle kulttuurille - ei siis koske ahneita pääomapiirejä - yksilö on ennenkaikkea ja lopullisesti kohde eikä loppuunsaakka kalutuksi tarkoitettu resurssi.

Ja ollessaan kohde yksilöstä tuleekin hyvin monipuolisesti hyödyllinen resurssi myös yhteiskunnalle ja samoin talouselämälle.

Paljon parempi resurssi kuin että hänet heti jaloilleen noustuaan otetaan lapsityövoiman jne kohteeksi täysin resurssivaatimuksin.

Ilman yksilön kohteena olon painotusta lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen yksilö ei voisi kehittyä sellaiseksi resurssiksi kuin hänessä lahjat ja yhteiskunnan tarve niille on.

Ja politiikan vääntö on oleellisilta osiltaan sitä miten kukakin painottaa yksilön kohde- ja resurssiominaisuutta yhteiskunnassa ja talouselämässä.

Ja silloin kun yksilö lakkaa olemasta kohde niin häneltä resurssiominaisuutta vaaditaankin lakkaa yhteiskunta olemasta sivistysyhteiskunta.


Jussi Vaarala
26.7.2014

Jussis first rag improvisation, pianist Jussi Vaarala 2014

Euroopan pitää sulkea rajojaan ja antaa kriisimaiden itse hakea ratkaisunsa



Maailma on nyt mennyt niin sotaisaan ja rauhattomaan suuntaan ja eri maanosien ja kulttuurien arvopohjat ovat niin etäällä tällä hetkellä toisistaan että on pakko kysyä seuraavia kysymyksiä.

Onko esimerkiksi mitään syytä enää mennä mestaroimaan jonkun Syyrian touhuja koska sen levottomuudet ovat toisaalta niin kaukana eurooppalaisesta demokratiasta ja toisaalta siellä jyllää euroopalle vieraat islamistiset voimat.

Pitäisikö sen sijaan ajatella että eurooppalainen kulttuuri erityisesti on niin kaukana arvopohjaltaan tällä hetkellä monestakin ilmansuunnasta että olisi kertakaikkiaan lyötävä esimerkiksi Syyrian rajat kiinni. Myös taloudellisesti niin että eduista sen suhteen ollaan luopumassa. Nythän samaan suuntaan ollaan menossa Venäjänkin suhteen että kun Venäjä on hankala niin nostetaan rajamuureja ja jätetään se oman onnensa nojaan muhimaan keskenään ongelmallisuutensa. Omassa sisäisessä politiikassaan.

Ratkaiskoon ongelmamaat ongelmansa itse ja sitten jos sieltä löytyy eurooppakelpoista arvopohjaa niin sitten olisi tervetulleita Eurooppaan.

Siis olisi ulottuvuus ehdottomasta rajojen sulkemisesta suhteellisempaan rajojen sulkemiseen ja sitten yhteistyöhön eurooppalaisessa arvohengessä jos siihen asti kasvettu on.

Kuitenkin on kiistatta tosiasia että eurooppalainen arvopohja on maailmassa kehittynein kaikilla mittareilla. Tehtäköön se tavoitteeksi niille maille joilla on sisäisiä ongelmia.

Ja se tavoite tehtäisiin niin että suljetaan rajat kaikin tavoin.

Mutta se tarkoittaisi tietenkin Euroopan maiden yhteisen puolustuksen valmiustason ja rajavalvonnan tason nostamista. Mutta se on sentään pienempi ongelma kuin mennä jonnekin Syyrian arvo-outouteen hääräämään kehitystä. Joka heidän pitää ihan itse löytää.



Jussi Vaarala
25.7.2014

Arguments, impro with drawing and painting, Jussi Vaarala 2014

Sleepy sleeper, impro lullaby for myself, Jussi Vaarala 2014

Getting clear, piano improvisation and self portrait in standing positio...

 Tyttäreni Terhikin suunnittelutöitä koulussa Aalto-ylipistossa sivut 457-460

nähtävillä myös Pori jazzin yhteydessä näyttelyssä muiden näyttelyyn valittujen ohella

www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kaupunkisuunnittelu/julkaisut/FKT5MxOiP/KoottuEsitys_small.pdf

Self-portrait in standing position, 35x70 cm

my challenge for today part 1. - now I start to paint it

Sanan kulttuuri talloo kuvan ja äänen kulttuurin päälle mediassa


Katsoin juuri italialaisen median videon säveltäjä-pianistin konsertista. Video kesti 2 min 47 sekuntia ja siinä ei ollut hetkeäkään että itse musiikki olisi kuulunut vaan koko video oli koko ajan puhetta ja selittämistä ja kuvan viuhumista säveltäjästä konserttiin ja takaisin.

Ja eikä ole kovin kauan kun katsoin saksalais-sveitsiläis-itävaltalaiselta oikein kulttuurikanavalta 3SAT ohjelman kuvataiteesta jossa jotain henkilöä kuljetettiin  toimittajan kanssa taidenäyttelyssä ikäänkuin yleisön roolissa kertomassa maalauksista. Ja efekti jälleen sama. Ei hetkeäkään kunnon rauhaa katsoa zoomaamatta ulos tai sisään tai vinosta kulmasta kuvaamatta maalauksia ja suuri osa taas oli ohjelmasta henkilöiden ja puhumisen kuvaamista.

Onko kielen kulttuurilla näin neuroottisen hermostunut suhde medioissa kuvan ja äänen kulttuureihin että sen täytyy tekotapaa ja hätäisesti sutaistuja paneutumisia myöten oikein isoilla eurooppalaisilla kulttuurikanavillakin kohdella äänen ja kuvan kulttuuria näin kelvottomasti.

Ja onko se niin vaikea käsittää empaattisesti että ihmisille pitää antaa musiikkijutussa vähintään 30 sekuntia kuulla musiikkia ilman häiritsevää sähläystä ja taidejutuissa nähdä vähintään 10 sekuntia per maalaus ilman sanan sanaa selittämistä että ihmiset voivat kohdata itsenään musiikin ja maalauksen sellaisena kuin se on.

Miten voi olla mahdollista että media on näin kehittymätöntä kuvan ja äänen kulttuurien ja ihmisiin eläytymisen suhteen ettei näin oleellista asiaa tajua.


Jussi Vaarala

Aforismi

Tärkeintä on oikean kirjoitus eikä oikeinkirjoitus.

Jussi Vaarala

Suurten kansojen hehkutusharha


Suurilla kansoilla on se vika että kun kansallisuustunne hehkutetaan huippuunsa niin kansan suuren koon varjolla sen yksilötkin alkavat kuvitella olevansa jotenkin erityisiä verrattuna muihin kansoihin.

Mutta sitten noiden kansojen vahvuus lopahtaakin siihen kun yksilötasolla pitäisi saada niin määrällisesti kuin laadullisestikin aikaan. Ja kansan suuresta koosta oletettu erinomaisuus lopahtaakin yksilöiden oletettua huonompaan suorituskykyyn. Ja samantien menee suuren kansan kilpailukykykin.

Mitä tästä seuraa - se että se kansa on aina kehittynein ja aikaansaavin jolla on neljä ominaisuutta:

1. yksilöiden laadullinen suorituskyky
2. yksilöiden määrällinen suorituskyky
3. yksilöiden innovaatiokyky
4. kansan hallinnon halu ja kyky arvostaa, palkita ja kannustaa yksilöiden kolmea suorituskykyisyyttä.

Sortumatta missään vaiheessa "kansamme on kooltaan suuri" -hehkutukseen.

Kehittyneiden, kehittyvien ja uutta luovien yksilöiden määrä, kunnioitus, arvostus ja palkitseminen ratkaisee lopulta aina kansan ja maan kilpailukykyisyyden riippumatta kansan ja maan koosta.

Yksilö on aina kehityksen ydin - miksi - siksi koska yksilössä on elämän perusydin - elämänkipinä.

Ja on hallinnon moka tai hyvyys miten se tuota elämänkipinää kautta kansan kohtelee.


Jussi Vaarala

Stand by, improvisation Jussi Vaarala 23.7.2014

Stand by, improvisation Jussi Vaarala 23.7.2014

Hard nights day, 35x50 cm

My challenge for tomorrow - YES - this is very interesting and educating process

Pitäisikö sukupuolimuuttuja poistaa tutkimuksista kokonaan


Lähes aina kun tilastollisia haastattelututkimuksia tehdään otetaan esiin yhtenä muuttujana sukupuoli.

Mutta onko se tarpeeton ja suorastaan haitallinen - mehän kuitenkin olemme sen yläkäsitteenä ihmisiä.

Sukupuolihan on asia joka pysyy hyvin harvaa lukuunottamatta muuttumattomana.

Miksi siis käyttää sitä muuttujana tutkimuksissa kun siihen vaikuttamalla ei voi asioita muuttaa eikä sukupuoli muutu asioihin vaikuttamalla.

Mutta jos otamme muuttujiksi vaikkapa asuinpaikan, työpaikan, kokemukset erilaisista asioista, saatu koulutus jne niin muuttujina ne ovat paljon parempia koska niihin vaikuttamalla voi muuttaa asioita ja asioita muuttamalla voi vaikuttaa niihin.

Siksi pitäisi sukupuoli muuttujana tutkimuksissa yksinkertaisesti jättää viimeiseksi muuttujaksi jos on aikaa ja tilaa.

Paitsi tietenkin niissä tutkimuksissa joissa sukupuoli on keskiössä.

Niin - molemmat sukupuolet plus niiden variaatiot päälle ovat yläkäsitteenä ihmisiä.


Jussi Vaarala
22.7.2014

Sleepy sleeper, 40x40 cm

Thanks, you released me, improviser Jussi Vaarala

Nordic Melancholy, improvisation Jussi Vaarala

Piano Improviser Jussi Vaarala

Disco impro 21 7 2014, pianist Jussi Vaarala

Aforismi

Muodosta
itse
käsitys itsestäsi.

Niin et pääse
syyttämään
siitä muita.

Jussi Vaarala

Aforismi

Kun ihmisen antaa olla
niin kuin se on
niin se alkaa olla
niin kuin se on.

Ja paljastaa itsensä.

Jussi Vaarala

Montako ihmishenkeä täytyy menettää että YK:n turvaneuvosto tunnistaa yhden ihmishengen menetyksen


Gazan tilanne on jatkunut ko kauan ja monia ihmisiä on kuollut ennenkuin YK:n turvaneuvosto aiotaan nyt kutsua koolle.

Kauanko ehti Syyrian tilanne kehittyä ennenkuin turvaneuvosto kokoontui.

Paljonko Sudanissa tapettiin ihmisiä ja kuinka todellakin kauan ennenkuin turvaneuvosto reagoi jne.

YK:n turvaneuvosto on kyseiselle instituutiolle väärä nimi.

Se kuuluisi olla neuvoston velttoilulla aikaansaadun ruumisröykkiön mukaisesti YK:n aikaansaamaton turvattomuusneuvosto.

Kysymys kuuluu:

Montako ruumista pitää konfliktissa tulla että YK:n turvaneuvosto tunnistaa yhden ihmishengen menetyksen.

Sen yhden jonka tulisi olla YK:n toiminnan keskeisenä ytimenä.


Jussi Vaarala 

So Fine, improvisation Jussi Vaarala

Suomeen on henkisesti sisäänrakennettu pienyrittäjyyden tappomekanismi


Suomessa ehkä suurimpia kynnyksiä menestyä taloudelliselta tulokseltaan pienenä yrittäjänä on se että mikään instituutio ja taho ei taida tunnistaa seuraavaa seikkaa.

Nimittäin esimerkiksi kirjanpitokustannukset ja varmaankin kaikki muutkin yritystoiminnan kustannukset ovat suhteellisesti aivan liian suuret verrattun suurempien yritysten vastaavien kulujen suhteelliseen osuuteen kuluista.

Mitä se merkitsee. Se merkitsee sitä että suomalainen vireää kansantaloutta puolustamaton ahneus ja joustamattomuus tekee mahdottomaksi tuloiltaan pienivolyymisen yrittäjyyden - kun aivan taivahan tosi pelkkä kirjanpitokulu saattaa olla aivan liian suuri pienelle yrityskituuttajalla maksaa.

Samalla se tietenkin paitsi veltostuttaa ja masentaa pienyrittämisen kulttuuria ja ajaa ihmisiä toivottomina työttömyyskortistoon niin myös nostaa suuremmat yritykset liian isoon painoarvoon kansantaloudessa.

Kuitenkin huikeaa kansantaloudellista vireyttä voisi löytyä juuri pienyrittäjyyden saralla- jos osakaan maksuista voisi olla sovellettuna esimerkiksi siihen realiteettiin että jollakin alalla on täysin mahdoton päästä pienyrittäjän' sellaisiin tuloihin että voisi halutut maksut maksettuaan saada edes nippa nappa minimipalkan ylittävää palkkaa.

Kun tätä kuviota katsoo niin totuushan on että Suomi ei todellakaan ole ahneudessaan ja epäeläytyvässä joustamattomuudessaan pienyrittäjyyden luvattu maa.

Ja tässä pienyrittäjyyden kuristajia ovat niin liiketilavuokraajat, pankit, tilitoimistot ja yhteiskunta myös.

Nähdään että yrittäjyyttä on se joka tuottaa hulppeaa voittoa - muttei se joka tuo vireyttä kansantalouteen ja yrittäjälle jonkinlaisen turvatun toimeentulon.


Jussi Vaarala

Aforismi

Arvotehokkaasti käytetty raha on julkisella sektorilla 
kun taas arvotehottomasti seisova raha on pääomapiireillä.

Jussi Vaarala

Aforismi

Jos on tehnyt
liian monta virhettä
matkallaan
toisen luo.

Ei enää
löydä häntä.


Jussi Vaarala

Halpisopportunismia muiden seläntakaa.


Britannian pääministeri David Cameron syyttää osaa Euroopan unionin jäsenmaista viivyttelystä Venäjän-vastaisissa toimissa Itä-Ukrainan tilanteen vuoksi.

Ja kuinkas muuten - mainitsematta mistä valtioista on kyse.

Cameronin puheet ovat saarivaltion uhittelua ja riidanhaastamista suojasta muiden EU:n valtioiden seläntakaa.

Englanti osoittaa halpisopportunismia ulkopolitiikassaan.


Jussi Vaarala

Suurvallan etuoikeus

Kysyttävä on että halusiko Venäjä osoittaa Ukraina-toimillaan että sillä on suurvallalle tyypillinen oikeus sekä synnyttää kriisi että mennä sitten sitä myös ratkomaan.

Toinen kysymys kuuluu haluavatko muut maat olla tuollaisen suurvaltojen mielivallan puristuksessa jos sellaista mielivaltaa on.

Kolmas kysymys kuuluu milloin YK - ja onko sillä edes keinoja - näpäyttää suurvaltoja tämäntyyppisistä asioista.

Suuri kun voisi olla myös turvallinen ja ennustettava eikä uhkaava ja mielivaltainen.

Kansainvälisessä politiikassa yksien ääni painaa edelleenkin enemmän kuin kaikkien muiden ääni yhteensä.

Jussi Vaarala

Oikea-aikaista dynaamista havainnointia ja reagointia

 

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdottaa, että työntekijälle ei aiheutuisi verotettavaa, jos hän käyttää irtisanomiskorvaustaan perustamansa yrityksen alkupääomana.

 

Ajatus on hyvä.

 

Se tunnistaa terävästi sen muutoksen hetken johon valtiovalta voisi vaikuttaa positiivisella tavalla. Oikea-aikainen oikea teko on usein hyvin hedelmällinen. 

 

Ongelma on vain se että tuollaisten oikea-aikaisten dynaamisten hetkien havaitseminen ei ole mikään tavallinen suomalainen juttu - ennemminkin tupataan huohottamaan etukäteen ja puuskuttamaan jälkikäteen mutta itse asian kohdalle sattuessa sitä ei usein edes huomata saatikka että siihen reagoitaisiin oikealla hetkellä oikealla tavalla.

 

Sen oikean dynaamisen hetken havaitseminen tai jopa luominen ja siihen oikea reagointihan on mm jalkapalloilija Messin taktiikka - hän vie ja muut seuraavat - tai yrittävät. Ja tulosta syntyy. 

Jussi Vaarala

Miksi en ymmärrä verojen demonisointia ollenkaan


Yksityisen ihmisen taloudellisen valinnanvaran huippuratkaisu on sijoittaa veronsa siihen että saa julkiselta sektorilta niin valtaisan kirjon niin korkeatasoista arvotuottoa kuin mitä esimerkiksi suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuottanut.

Siihenhän pitäisi olla loputtoman tyytyväinen että saa maksaa veroja Suomeen - koska niiden rahojen arvotuotto on maailman mitassakin huipputasoa.

Siksi en ymmärrä verotuksen totaalista demonisointia ollenkaan.


Jussi Vaarala

Isi maksaa, yhteiskunta kustantaa -nuoret


Nyt on jo olemassa "isi maksaa" varakkaampien perheiden nuorten sukupolvi.

Jos perintövero poistetaan merkitsee se jatkossa sitä että yhteiskunnalta jää toimivuuden kannalta huima summa saamatta veroa. Tietenkin entisestäänkin palveluja heikentäen.

Ja sen rahan saa jo entisestäänkin varakkaat.

Sen jälkeen voi sanoa: on syntynyt "isi maksaa, yhteiskunta kustantaa" varakkaampien perheiden nuorten sukupolvi.

Siinä mällätään suoraan vanhuspalveluiden ja pidentyvien leikkausjonojen rahoilla.


Jussi Vaarala

Piano improvisation 18 7 2014, pianist Jussi Vaarala

Asioita joita pitäisi ymmärtää ja toimia sen mukaan


Yhteiskunnassa on kolme keskeistä tahoa joiden pitäisi olla balanssissa.

Ne ovat rahan kasaajat, rahan investoijat ja rahasta arvoja tekevä julkinen sektori.

Terveen yhteiskunnan ja markkinatalouden periaatteena pitää olla se että rahaa annetaan sinne tavalla tai toisella jossa ihmisten arjen elämästä nousee investointitarpeita. Koska sinne köyhimpiä  myöten annettu raha palautuu heti kansantalouden kiertoon ihmisten erilaisina investointeina ja ostoksina ja siten pyörittää  yrityksiä ja luo työpaikkoja.

Sen sijaan mitä enemmän rahaa kasautuu suhteessa rahan kasaajille - eli entistä enemmän rikastuville rikkaille ja pääomapiireille - investointi-ihmisten ja rahasta arvoja tuottavan julkisen sektorin sijaan, sitä enemmän kaikki siis aivan kaikki markkinatalous ja yhteiskunnan toimet alkavat tökkiä.

Ja tätä asiaa rahankasaamispiireissä ei ymmärretä ollenkaan - eikä edes sitä että tuo kierre vie heidän omankin omaisuutensa yhä ahtaampaan rakoon.

Siksi Suomessa suurten ikäluokkien suurten perintöjen jaon suhteen ehdoteltu perintöverosta luopuminen olisi kaiken markkinatalouden katastrofi koska se

1. lamaisi entisestään rahasta arvoja tuottavaa julkista sektoria verotulojen menetysten kautta

2. suurentaisi tuloerokuilua köyhien ja rikkaiden välillä niin että entistä vähemmän olisi köyhillä investointivoimaa

3. löisi luukkuja kiinni monessa firmassa koska mitä vähemmällä ihmisjoukolla on rahaa sitä vähemmän on yrityksiä ylläpitäviä investointi-ihmisiä.

Jos näitä asioita ei ymmärretä ja oikaista menee Suomella, markkinataloudella ja koko maailmalla entistä huonommin - jossa rahankasaajapiirit eivät todellakaan näe ollenkaan omaa etuaan pidemmälle edes sen olemusta jossa itse toimivat ja jota markkinataloudeksi kutsutaan.

Asia on näin - rahan antaminen köyhälle on suora investointi yritysten ylläpitoon.


Jussi Vaarala
17.7.2014

Piano improvisation 16 7 2014, pianist Jussi Vaarala

Sitting self-portrait, 35x50 cm

Self-portrait in heavy thoughts, 40x40 cm

my challenge to paint tomorrow

the position I use to think with free toughts

Suomessa ytimeltään falskia politiikkaa


Suomen politiikassa kokoomusta ja demareita ei yhdistä yhteiset asiat eikä asiat ollenkaan vaan se ulkoinen tekijä että kokoomuksen ja demareiden yhteistyöllä saadaan perussuomalaiset ja keskusta pidettyä vallankahvasta ulkopuolella.

Ja sitä vallankahvaa sitten pidetään yhteiskuntaa ja demokratiaa halveksien suostumalla vaikka minkälaisiin sopuiluihin kokoomuksen ja demareiden välillä.

Ja siinä poliittisessa pelissä riittää ministeriksi melkein kuka vaan kuten nähty on.

Suomalainen politiikka on kauan levännyt perussuomalaisten jytkyvoiton jälkeen demokratian kannalta sangen teennäisellä pohjalla.

Puolustusasemissa sitä tosiasiaa vastaan että kansa ajattelee asioista yhä enemmän ihan eri tavalla kuin johtavat hallituspuolueet.


Jussi Vaarala

Tämä rakkaus jaksaa vain satuttaa, lauluntekijä Jussi Vaarala

Good luck for me, improviser Jussi Vaarala

Karkasiko hyvä maku tai hyvä ratkaisu lisukkeiden alle


Uusi peruna, voi ja siihen pikkasen suolaa on tunnettu huippukulinaarinen nautinto - joka ei kaipaa yhtään mitään muuta.

Tämän huomasin nauttiessani juuri uusista perunoista ja voista. Otin siihen rinnalle leipää että sitäpä syön siinä ohessa. Mutta sitten huomasinkin että sehän vie ja häiritsee uuden perunan ja voin yhteismakunautintoa.

Tästä heräsi kysymys että kuinka usein mahtaakaan käydä ruuan kanssa että kun joku yhdistelmä on ehdotonta herkkua niin siihen jotakin ymppäämällä pilataan se.

Mutta asiaa voi kysyä - perustellusti - muidenkin asioiden suhteen.

Että kun on joku asia ja ratkaisu hyvä niin käykö siinä niin että sitä kehittelemään lähtemällä pilataan koko hyvä asia tai painetaan sivuun tai unohduksiin.

Onko käynyt näin esimerkiksi hallinnossa, teknologiassa. Entä rakennusalalla. Onko siellä olemassa sellaisia ikiaikaisen hyviä ratkaisuja jotka on kehittelyinnossa unohdettu ja joita ei kukaan enää edes osaa.

En tietenkään mene sanomaan että kaikki vanha on hyvää ja kaikki uusi kehittely huonoa. Mutta kysyä ja jäljittämäänkin voi ryhtyä mitä tapahtuikaan alunperin hyvälle asialle kun sitä alettiin roplaamaan.

Kahta en enää vaihda - uutta perunaa ja voita hiukkasen suolaa lisäämällä kun haluan syvimmistä perusasioista ruokailussa nauttia helpoimmalla, halvimmalla ja tehokkaimmalla tavalla.


Jussi Vaarala

Self-portrait Good luck for me, 40x40 cm

Suunnittele ruokasi suhde luontoon luontoystävälliseksi


Ihmisen tulisi tiedostaa oma suhteensa luontoon ravintonsa suhteen.

Tässä mielessä lihansyöntiä tulisi vähentää ja syödä runsaasti kasviksia.

Mutta voisiko tämänkaltainen laskentatapa olla keino jolla tiedostaa oman ravintonsa suhde luontoon ja luonnosta huolehtimiseen.

Kana munii enintään munan päivässä ja tuoreempien tutkimusten mukaan yhden munan syömisellä päivässä ei pitäisi olla haitallisia terveysvaikutuksia ihmiselle.

Siis voimme hyvinkin syödä sen munan päivässä jonka kana munii.

Mutta kanaa voi syödä myös lihana - vaikkapa kananrintaa josta saa leikattua kuusi leikettä pannulla paistettavaksi - siis riittää hyvinkin yhden henkilön kolmen päivän perusruuaksi lihapuolelta.

Toisin sanoen voisi syödä yhden kanan munimat munan päivässä ja yhden kanan lihat viikossa niin olisiko silloin aika keskeisesti lihan tarve ihmisellä täytettynä.

Entä voisiko samoin ajatella että jos söisi sen lisäksi vaikkapa puolikkaan kirjolohifileen viikossa niin olisiko se kalansyönnin puolella riittävä ruoka viikossa.

Eli olisiko kananmuna päivässä ja kanan ja puolikkaan kirjolohen lihat viikossa jo riittävä ateria lihansaannin kannalta.

Eikö tällaista ajattelutapaa pitäisi ruveta viljelemään että ihmisillä olisi luonnonkin kannalta hallussa se miten he ruuallaan vaikuttavat luontoon.

Esittämäni lihan ruokailukaava tuskin on mikään katastrofi luonnolle - vai onko.


Jussi Vaarala

In discussion, 40x40 cm

now to the challenge number two - painting this sketch

This text seems to be released widely in newspapers in Finland

Tekstikoko A A

Vossikkaliikennettä kaupunkeihin

Lukijoilta | Turun Sanomat 03:30 | 0

Ajatukseni suuntasi muun muassa Hämeenlinnan kauniiseen vanhaan kaupunkiin, Vanhaan Raumaan, Porvoon koko keskusta-alueeseen. Eiraan Helsingissä, nykyisiin ja tuleviin kävelykatumiljöisiin kokonaisina kortteleina ja autoilta kiellettyinä kaupunginosina eri puolilla Suomea. Ja eri puolilla maailmaa.
Mieleeni tuli tämä ajatus. Miksi tuollaisilla autojen vielä tärväämättömillä tai niiltä suljettavissa olevilla alueilla ei voisi harrastaa ainakin lumettomana aikana hevosvetoista vossikkaliikennettä? Siis pari hevosta vetämään katettua vaunua, johon ihmiset voisivat astua vossikkapysäkiltä kuin matalalattiaiseen raitiovaunuun.
Eikö se olisi nykyihmiselle hyvä huomata miten paljon elämässä on kiirettä ja miten paljon jää ympäristöstä havainnoimatta polttomoottorivetoisessa maailmassa?
Sen paljastaisi vossikkaliikenteellä kulkeminen. Siis luonnonvoimalla luonnonmukaisella nopeudella toivottavasti mahdollisimman luonnonmukaisessa maisemassa.
Mikä olisikaan somempaa kuin kuulla autoilta kokonaan kielletyssä kaupunginosassa avoimena olevasta ikkunastaan lintujen laulua, lasten leikkien ääntä ja vossikan kavioiden kopinaa sen kulkiessa omaan verkkaiseen tahtiinsa seuraavalle vossikkapysäkille.
Ei kaikki vanha ole vain erikoisuutta – se voi olla moniarvoisempaa kuin sen ohi kiitäessä ja taaksemme jättäessä huomaammekaan.

Jussi Vaarala

Jaa artikkeli:

Happy of music, composer Jussi Vaarala

Breakfast blues 11 7 2014, pianist Jussi Vaarala

On komeaa olla minä


Jatkuvasti päähänpotkittuna ja tallottuna
voin silti näyttöjeni jälkeen sanoa:

On komeaa olla minä.

Jussi Vaarala 
11.7.2014

Onko remonttien aikataulujen venyminen tahallista ja harkittua


Aika usein kuulee kuinka tavallisen kansalaisen remontit viipyy sen takia kun remonttimies ei ehdi tekemään luvatussa aikataulussa.

Miksi ei ehdi.

Onkohan syy se että remonttimiehet ottavat töitä tietäen etteivät saa tehtyä niitä luvatussa aikataulussa.

Vain sen takia että saavat tilauskirjan pitkälle tulevaisuuteen täyteen ja samalla pelattua kilpailijoita ulos työkeikoista.

Onko tämä remonttimiesten aikataulujen venyminen niin iso ongelma että siihen pitäisi eduskunnan jo jotenkin puuttua. Kysymys kun aika usein on jopa yli vuodenkin venymisistä aikataulussa.

Ajatellaanpa tapausta jossa joku aikoo myydä asuntonsa ja ei saa sitä tehtyä kun remontti venyy venymistään. Harmi ja haitta on tuollaisessa tapauksessa aivan ilmeinen. Puhumattakaan siitä kun ihmiset joutuvat asumaan ja elämään keskeneräisen remontin keskellä jopa yli vuoden.


Jussi Vaarala

Country fun impro 10 7 2014, Multicreative productions Jussi Vaarala

Self-portrait in resting position, 40x40 cm

Blues improvisation 9 7 2014, Multicreative productions Jussi Vaarala

Aforismi


Jos
ei ole elämässään
osallinen
on siitä osaton.


Jussi Vaarala

It is everyday missing, songwriter Jussi Vaarala

Iloisin mielin linja-autossa ympäristön ja jälkikasvunsa tulevaisuutta säästäen


Eduskunnan liikennevaliokunnassa pohditaan uudenlaista liikkumisen kokonaisverotusta jossa painopiste siirtyisi auton hankinnan verottamisesta ajoneuvojen käytön verottamiseen. Myös julkisen liikenteen tukipotti pantaisiin uuteen harkintaan.

Liikenteen verotuksessa painopistettä siirrettäisiin auton hankinnasta ajoneuvojen käytön verotukseen.
Myös ulkomaiset ajoneuvot ja julkinen liikenne pantaisiin jatkossa teiden ylläpidon maksumiehiksi.
Tiet ovat paikoin hyvinkin huonossa kunnossa ja rahaa valtion kirstussa yhä vain vähemmän.
– Miten me jatkossa pidetään huolta tiestöstä ja rahoitetaan tulevat liikenneinvestoinnit, siihen meidän pitää nyt rohkeasti hakea uusia malleja, sanoo kokoomuksen kansanedustaja.


Linjauksissa nousee esiin kaksi asiaa.

Ensinnäkin se että suositaan sellaisen materialistisen kaupunkien nykyturhahyödykkeen kuin auton hankintaa seisomaan pihaan ja kadunvarsiin ja niille turhaan rakennettaviin autotalleihin ja parkkihalleihin.

Kun nykytrendi on selvästi se että autolla on yhtä huono tulevaisuus liikenteen säpälöimässä kaupunkimiljöössä kuin oli tupakalla yleisesti ennenkuin siihen käytiin toden teolla kiinni.

Toinenkin materialistinen nykyturhahyödyke nousee esiin linjauksessa - se ajatus että materialistisen kasvun vanhaa asiaa eli suurelta osin tarpeetonta tieverkkoa pidetään yllä.

Miksi tarpeetonta - siksi että jos on vaikkapa nykyistä autokantaa 2/3 pienempi autokanta niin teiden tarvekin on niin paljon pienempää että helposti voitaisiin suurin osa moottoriteistä tehdä leveiksi kaksikaistateiksi neljän kaistan sijaan.

Kun ei siellä olisi yksinkertaisesti liikennettä.

Näin kokoomuslainen uusajattelu on lähtökohdissaan vanhaa ja materialistisen kasvun pakkosyöttöä - sekä autojen tarpeettoman hankinnan että teiden ylläpidon ja uusinvestointien suhteen.

Täytyy muista että linja-autossa nelisenkymmentä ihmistä vie suurin piirtein saman neliömäärän tiepinta-alasta kuin yksityisautolla yksin matkaava.

Ja linja-auto pienin palvelujärjestelyin voi olla tavallisellekin ihmiselle ja tavallisellekin linjaliikenteelle huippuluksusta nettiyhteyksineen ja televisioineen ja tarjoiluineen. Ja kaikki se huipputurvallisella tavalla.

Ja iloisin mielin siitä että linja-automatkaajana säästää sekä ympäristönsä että jälkikaasvunsa tulevaisuutta.


Jussi Vaarala
9.7.2014

Drumplayers hands, 40x40 cm

Moon dance, multicreative productions Jussi Vaarala 2014

Blu blu blues, Jussi Vaarala Creative Productions 2014

Bottles, 40x40 cm

Freedom blues, Jussi Vaarala Creative Productions 2014

Ugly flowers in white vase, 40x40 cm

Sääntöjen vaikea tarkoituksenmukaisuusharkinta eduskunnan tietoon ja ajoissa


Festivaaleille Valviran toimesta annettu nesteiden vientikielto perinteiseen festivaalien tapaan on nostattanut raivon virkamiesten mahdollisuutta kohtaan terrorisoida säännöillä ihmisten elämää.

Yhteiskunta on lakien ja sääntöjen varassa ja niille on määritelty tarkoitus miksi sääntö ja laki on luotu.

Mutta laissa on myös tarkoituksenmukaisuusharkinta.

Ja sellainen laki ja sääntö joka suoraan sellaisenaan poistaa tarkoituksenmukaisuusharkinnan ei voi olla kohdallaan.

Eikä ole mitenkään niinpäin kohdallaan että virkamies soveltaa sääntöä suoraan ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa niin että se palaa kansan raivon kautta eduskuntaan ja edustuksellisen demokratian piiriin.

Kun asia pitäisi toimia niin päin että asiassa jossa voi odottaa kansan voimakasta vastustustusta virkamies informoi eduskuntaa aikeestaan jolloin eduskunta voi käsitellä asiaa pikaisesti ja hakea tarkoitusmukaisesti soveltuvaa ratkaisua.

Siis tässä ei oikeastaan toiminut väärin virkamies.

Vaan väärin toimi demokratia kun se ei tunne reittiä että virkamiehen pitäisi vaativissa sääntöjen tarkoituksenmukaisuuskysymyksissä informoida eduskuntaa.

Ja ajoissa - eikä niinkuin nyt että heitettiin kylmää vettä festivaalien ja niiden yleisön niskaan perinnettä rumasti kurittamalla.


Jussi Vaarala

Summer scene , 50x35 cm

Aforismi

Raha on riesa jos se on myynnin este liian korkeana hintana.

Jussi Vaarala

My extremely important text released in media

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/paaoman-valta-johtaa-turhiin-toihin-1.1641705

Vossikkaliikennettä kaupunkeihin


Ajatukseni kierteli mm Hämeenlinnan kaunista vanhaa kaupunkia, Vanhaan Raumaan, Porvoon koko keskusta-alueeseen, Eiraan Helsingissä, nykyisiin ja tuleviin kävelykatumiljöisiin kokonaisina kortteleina ja autoilta kiellettyinä kaupunginosina - eri puolilla Suomea.  Ja eri puolilla maailmaa.

Ja mieleeni tuli tämä ajatus. Miksi tuollaisilla autojen vielä tärväämättömillä tai niiltä suljetuilla tai suljettavissa olevilla alueilla ei voisi ruveta harrastamaan ainakin lumettomana aikana hevosvetoista vossikkalinja-liikennettä.

Siis pari hevosta vetämässä katettua vaunua johon ihmisten astua kuin matala-lattiaiseen raitiovaunuun ikään vossikkapysäkiltä.

Eikö se olisi nykyihmiselle hyvä huomata miten paljon elämässä on tehtyä kiirettä ja miten paljon jää kaikenlaista ympäristöstä havainnoimatta polttomoottorivetoisessa maailmassa.

Jonka paljastaisi vossikkaliikenteellä kulkeminen. Siis luonnonvoimalla luonnonmukaisella nopeudella toivottavasti mahdollisimman luonnonmukaisessa maisemassa.

Mikä olisikaan somempaa kuulla autoilta kokonaan kielletyssä kaupunginosassa avoimena olevasta ikkunastaan kuin lintujen laulua, lasten leikkien ääntä - ja vossikan kavioiden kopinaa sen laskeutuessa omaan verkkaiseen tahtiinsa seuraavalle vossikkapysäkille.

Ei kaikki vanha ole vain erikoisuutta - se voi olla moniarvoisempaa ja moniarvotehokkaampaa maailmaa kuin sen ohi kiitäen ja sen taaksemme jättäen olemme huomanneetkaan.


Jussi Vaarala

Shine of day, 40x40 cm

Rather loser than winner and a fool, songwriter Jussi Vaarala

Sailing to the moon, 40x30 cm