Wednesday, February 29, 2012

Suomalainen kulkurin jenkka, lauluntekijä laulaja Jussi Vaarala

Soittolista lauluistani Youtubessa - tällä hetkellä ;))

I collected my songs to playlist of songs I have in youtube and it made 40 songs - so - enjoy - and please comment

http://www.youtube.com/playlist?list=PL5AF18819A22A0AED&feature=view_all

Vapautetaan pääoma teollisuuden käsiraudoista

Kataisen kokoomusvetoinen hallitus yrittää ympätä mm kuntauudistuksessa teollisuuden tuotantoajattelua yhteiskuntaan - mutta se on väkinäistä perusajattelutavan vääristyneisyyden vuoksi.

Teollisuus kun ajattelee pääoman ohella että ihmiset ovat toisaalta tuotantotekijä ja toisaalta kulutustekijä. Ja tätä roolia ihmisille ja heidän elämälleen pitää koko poliittinen järjestelmä väkinäisesti pystyssä kuin entisessä terästehtaiden Neuvostoliitossa.

Ihmiset taas ajattelee että mitä teollisuus tai edes kauppa tuottaa on vain sivuosa heidän elämässään - että heidän roolinsa olisi kaikista vähiten sitä mitä teollisuus ja pääoma toivoo - eli olevan tuotanto- ja kulutustekijä.

Ja tämän perusväärinkäsityksen takia hallitus ja puolue toisensa jälkeen erehtyy pakottamaan ja juustohöyläämään ihmisten elämää kapean likuhihina-ihmiskäsityksensä eteen.

Jolloin ei edes synny vapaata kilpailutilannetta sille että ihmisillä ja yhteiskunnalla olisi vapaus valita minkä painoarvon ne tuotanto/kulutus-roolin ja elämän muun roolin välille valitsevat.

Mutta sellainen kilpailutilanne on kuin onkin synnytettävissä - siten että vapautetaan pääoma teollisuuden tuotanto/kuluttaja-käsiraudoista.

Eli nostetaan kansalaispalkka niin suureksi vaikkapa luokkaa 1000 - 1500 euroa jolloin ihmiset itse saisivat valita minkälaisen roolin yhteiskunnassa ottavat - kuinka paljon se on tuotantotekijän, kuinka paljon kulutustekijän ja kuinka paljon noiden ulkopuolella oleva rooli.

Tällä tavoin yhteiskunnan toiminta hakeutuisi sellaisiin tarve- ja kulutuslähtöisiin uomiin johon se on vapaasti hakeutuessaan voisi mennä.

Ja sijoitetun pääoman tuoton idea ei syntyisikään niinkään siitä että ihmiset tekevät työtä vaan siitä että he käyttävät rahansa.

Asia voisi jopa johtaa siihen että palkkoja voitaisiin laskea koska toisaalta valtava määrä kontrollihallintoa voitaisiin lakkauttaa verotuloja syömästä ja toisaalta osa ihmisten palkasta olisi sitä minkä he saavat kansalaispalkkana - ja tekisivät sen päälle töitä sen mukaan kun on lisärahan tarvetta.

Tämä lisäisi ihmisten yksilöllistä henkilökohtaistakin vapautta koska on ihmisiä joille tärkeää olla mukana tuotannon rattaissa, toiset taas viihtyvät kuluttajina ja kolmannet taas noita vähemmän muissa elämäntavoissa.

Olisiko tämä se vapauden perusideologia ja aalto joka näyttäisi asioita oikeassa niiden elämänmukaisessa valossa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tuesday, February 28, 2012

Julkisen sektorin ohjelmistoalan surkeat myynti- ja ostotavat

Julkiseen sektoriin kohdistuvaan tietokoneiden ohjelmistoalaan on kaikesta päätellen pesiytynyt paha keskeneräisten osaamisen ja tuotteiden kauppatapa.

Jota vahvistaa yhtä luokaton poliitikkojen ja virkamiesten tohelointi hankintaosaamisessa.

Poliitikoille ja virkamiehille jopa niin yksinkertaisen asian vaatiminen kuin mikä tavalliselle kansalaiselle on aivan selvää että toimimatonta tuotetta ei osteta ja voidaan palauttaa - ja että tuotteeseen kuuluu takuu - jonka kustannuksista vastaa tuotteen myyjä ja valmistaja.

Laittakaa ohjelmistoala ensin harjoittelemaan omissa nurkissaan tuotteensa valmiiksi ennenkuin tulevat sitä kaupan. Ja turha tulla valittamaan että ohjelmistoala kehittyy nykyisen menettelyn kautta. Jos kehittyy niin kehittyköön omalla kustannuksellaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Isoista kunnista pieniin lähiajattelun mukaisiin palvelurakennekuntiin

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii rakenteiden uudistamista - niistä asioista luopumista jotka eivät tuota hyvinvointia.

Hallinto ei tuota sinänsä hyvinvointia vaikka avustaakin siinä. Siis hallintoa voitaisiin leikata niin että työ tapahtuu eniten siellä missä työn laadullinen tuottavuus on suurinta työajasta - joka merkitsee matalia kaksitasoisia palvelurakenteita luokkaa esimies-suorittava taso.

Juuri tuossa on hallinnon tuottaman hyvinvoinnin tehopakkaus.

Mutta hallitus on pyrkimässä päinvastaiseen. Tekemällä entistä isompia kuntia hallitus kasvattaa entisestään hallinnon taakkaa tuon hyvinvoinnin tehopakkauksen niskassa - kuluja aiheuttaen ja asioiden aikaansaamisen nopeutta hidastaen.

Kun pitäisi tuottaa lähiajattelun mukaisia matalia palvelurakenteita luokkaa esittämäni perusterveydenhuollon lääkäri-sairaanhoitaja terveysasema kyliin ja lähiöihin.

Jolloin tietokoneyhteyksillä saadaan puitteet muutaman terveysaseman huoneen lisäksi keveän ja tehokkaan ja lähitietoisen palvelurakenteen tueksi.

Ja samassa lähiajattelun hengessä voisi vaikkapa Lauttasaari Helsingissä olla ihan oma palvelurakennekuntansa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

In Little Village of Southern Finnish Town, songwriter Jussi Vaarala

Sunday, February 26, 2012

Arvovapaata pragmaattisuutta ei ole olemassakaan

On esitetty kokoomuksen harjoittavan pragmaattista käytännönläheistä politiikkaa - jota ei ohjaa niinkään poliittinen aate kuin käytännön tarve.

Kaikkea ohjaa arvot - ja kaikkien arvojen takana on positiivinen tai käänteisesti negatiivinen tunnevaraus - kysymys on siitä mitä ja kenen arvoja toteutetaan.

Tästä syystä pragmaattisuuden ottaminen perusteeksi on arvojen piilottelua väistämättömäksi esitetyn taakse.

Ikäänkuin väistämätön ei olisi arvovalinta - kun itseasiassa väistämättömäksi esitetty on historiassakin ollut usein mitä voimakkain ja usein myös mitä karmein arvovalinta.

Siten puhtaasti pragmaattista arvovapaata politiikkaa ei ole olemassakaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Ihmisten suhde kulttuuriin yleisimmin pinnallista ja erittäin asenteellista

Ihmisten suhde kulttuuriin on yleisemmin aika pinnallinen.

Naisten suhde liittyy hyvänmielen tuottamiseen ja kauneuteen - miehillä kysymys on yleisimmin "miten siitä saa rahaa".

Syvempi kiinnostus kulttuurin syntyprosesseihin on ylivoimaisella valtaosalla ihmisiä koulutustasosta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta aivan olematonta.

He keskittyvät mieluummin television viihdesarjoihin kuin kulttuurin moninaisuuden syvempään ymmärtämiseen. Josta syystä suomalaisten kyky keskustella kulttuurista on äärimmäisen heikko ja erittäin asennelatautunut.

Tämä on tyly totuus - suomalaiset ovat kulttuuriorientoituneisuudessaan valtaosin erittäin pinnallisia tai kielteisiä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Quitar Is Crying in Average Day, songwriter singer Jussi Vaarala

Friday, February 24, 2012

Ajankuvaa vuodelta 1954 - ja kyllä pysähdytti

Löytyipä vanha Helsingin Sanomat tammikuun 9. päivältä 1954 ja siellä kaksi murheellista ilmoitusta - ja ajankuvaa lienee - palstalta "Henkilö- ja osoiteasioita":

- Lapsi annetaan omaksi tai kasvatiksi hyvään kotiin. Arv. vast. Kouvolan Sanomain konttori, Kouvola, nimimerk. " Äiti".

- Terveet poika ja tyttö, 8-4 vuotiaat annetaan omaksi tai kasvatiksi hyvään kotiin. Tiedustelut H.S. Hämeentien kontt. viikon aik. nim. " Ei äitiä, sairas isä - I - 2851"


Pakko sanoa - kyllä kouraisi - ja pani miettimään yhteiskunnallista ilmapiiriä ja sen vaikutusta jopa itseeni koska neljää kuukautta myöhemmin samana vuonna itse synnyin - että mitä tuollainen maailma josta en aiemmin tiennyt on vaikuttanut yleiseen ilmapiiriin lapsen ja perheiden maailmassa. On noista ajoista sentään kehitytty ettei lapsia heitellä lehti-ilmoituksilla sinne tänne.

Niin että parempi sentään sittenkin lastensuojelu kuin lasten jakelu lehti-ilmoituksilla "hyvään kotiin".

Kuinkahan hyviä monikin lapsia vastaanottavista kodeista itseasiassa oli - ja kuinka paljon tuollaisia ilmoituksia vuonna 1954 kaiken kaikkiaan oli kun jo yhdessä ainokaisessa lauantain lehdessä niitä oli kaksi. Oliko lauantai kenties tällaisten ilmoitusten suosikkipäivä vai oliko niitä pitkin viikkoa.

Kyllä pysähdytti niin prosessien kuin dynamiikkojenkin kannalta miettien että mistä ja minne on tultu ja minne ollaankaan menossa. Pankkimies Wahlroosin puheet julkisuudesta muistaen.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Are You Gonna ...hmm, songwriter singer Jussi Vaarala

Thursday, February 23, 2012

Live Your Dreams As They Are songwriter singer pianist Jussi Vaarala.wmv

Onko poliittiseen ja taloudelliseen valtaan antijalostunut omanedunkuppaajia

Optiomiljonäärijohtajat ja muut epäeettiset palkkiojärjestelyt, pääomapiirien mahdollisuus verokikkailla verotus liki olemattomiin, kaupan S-ryhmän henkilökuntaedun - 15% alennus käyttötavaroista ja 3 % ruuasta - ulottaminen myös hallintoneuvostojen perheenjäsenille niihin kuuluen kansanedustajia ja kuntapäättäjiä, pääosin ruotsalaisen lääkäriasema Mehiläisen verokuppaus Suomesta, taannoinen tökeröshow vaalirahoituksesta mukaanlukien se että yhdistyksetkin ay-liikettä myöten voivat äänestää rahalla siis korruptoida omaa kansanedustajahevosta jne jne ja vielä kerran jne.

Tästähän ei voi tulla kuin yksi asia mieleen - siivilöityykö ja antikultivoituuko valtaan ja päättäjiin kaikkein tökeröimpiä omanedunkuppaajia - jotka vie omaa uraansa eteenpäin paha veli-verkoston jaettuun omanedunkuppausrinkiin osallistumalla. Björn Wahlroosin puheet tuon joukon taloudellisten päättäjien kaapin päältä pelottaa - tuollaisiinko ajatuskuvioihin ja surkeaan yhteiskunnalliseen kapeuteen valta ja päättäminen onkin antijalostunut.

Kysyähän voi että kuinka sellaiset henkilöt voi laisinkaan eläytyä saati sitten ymmärtää sisäistyneellä ja arvo- ja periaatetietoisella tavalla niitä asioita jotka ovat paljon laajempia ja paljon tärkeämpiä vaikutustekijöitä kuin lapsellisen yksinkertainen ihmisyyttä ja sivistystä lokaan vetävä omanedunkuppaaminen rinkeineen.

Oikein hävettää noiden kuppaajien puolesta miten syväsivistmättöminä he ulospäin näyttäytyvät sitä itse tajuamatta.

Ja kysyä myös voi - onko tällaisista omanapavetoisista päättäjistä siihen valtaan johon heidät on uskottu - niin politiikassa kuin talouselämässäkin.

Kas kun omanedunkuppausringiltä jää yksi asia piiloon ja vaikeasti tajuttavaksi - nimittäin kun kaikessa yhteiskuntaelämässä kaikki muu kuin omanedunkuppaaminen on ainakin 90 % kaikesta inhimillisestä toiminnasta.

Näin alas on valta ja päättäjät ja pääomapiirit maailmassa vajonneet omaan napaansa - ja sen nöyhtiin. Ja näin surkeissa käsissä on maailmassa tällä hetkellä valta.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Wednesday, February 22, 2012

Änkyräsuomalainen ottaa muotista mittaa

Luulen että yhtenä yleisenä vallan vastustamisen ilmiönä vaikkapa karppausilmiössä on osin kyse siitä periaatekysymyksestä että ylhäältä tai edes samalta tasalta saneltua asiantuntijavaltaa halutaan vastustaa - halutaan tehdä ihan kuin itse halutaan - pienellä anarkistisella vallan vastustamisen mausteella ripautettuna.

Tämä tietenkin on merkki siitä että toisaalta asiantuntijat eivät osaa asiaansa oikein esittää - jotta asia tulisi kuulluksi ja ymmärretyksi - ja että myös vastaanottajan kunnioitus ja oma arvostelukyky ja toiveet tulisi huomioitua.

Mutta siinä että asiantuntijoita ja valtaa vastaan noustaan herkästi kahdelle jalalle on kyse myös kahdesta muusta periaatteellisesta isosta asiasta.

Toisaalta siitä että Suomi on niin auttamattoman pääkaupunkiseutukeskeinen ja sen taluttelema - eikä surkeutta yhtään vähennä vaikka kuinka muita kasvukeskuksia vahvistettaisiin sillä keskittymishölmöilyssä näin laajassa ja monitahoisessa maassa on mukana myös oikeinpa päävaikuttajana Helsingin Sanomat - ollen vieläpä ylivoimaisesti suurin sanomalehti Suomessa.

Toisena kantona kaskessa asiantuntijuuden ja tiedon levittämisen tiellä on ite suomalainen - se joka sanoo olevansa hyvinkin rationaalinen ja analyyttinen - mutta onkin tosiasiassa kaikessa puuskittelemisessaan niin emotionaalinen ettei mihinkään raameihin mahdu. Änkyräsuomalaisen pitää olla periaatteesta änkyrä vaikka kaikki muu sitten menisikin pieleen. Ja onnetonta tuossa emotionaalisuuspohjaisessa asenteellisessa ja ennakkoluuloisessa änkyräsuomalaisuudessa on se että sehän on yksinkertaisesti älyn käytön este ja sen kehityksen taannuttaja.

Olkoon suomalainen emotionaalinen - mikäs siinä - mutta onko se oltava siinä kohdin missä pitäisi olla rationaalinen ja järkevä. Ja sitten taas ei osata olla avoimen rohkean emtionaalinen siellä missä voisi ja pitäisi olla kuten vaikkapa sosiaalisesti ja ihmissuhteissa. Ikäänkuin suomalaisen emotionaalisuus olisi ankkuroitu viinaan, puukkoon ja herrojen vastustamiseen - ja nykyään kaiken sen kauhistelemiseen mitä rajojen takaa ulkomailta maahan on tullut ja tulossa.

Mutta sen vastakappaleena että suomalainen on sanoisinko poliittisesti ryöppyävän änkyräemotionaalinen on Suomi maana myös yksimuottinen - kaikki koetetaan valaa jäännöksettä yhteen muottiin - ja yleensä aina siihen pääkaupunkiseudun muottiin.

Tästä on karmeita henkisiä seurauksia suomalaisuudelle - se mikä voisi olla alueellinen ja paikallinen rikkaus ja kaunis arvo missä päin maata vain onkin nirkkanokkien pääkaupunkiseutulaisten peukalo ylös-peukalo alas -arvionnin kohde. Ikäänkuin maailman napa olisi Helsinki - eikä muuten ole - ei sinne päinkään.

Toinen seuraus on tietenkin se että yksilöllisyys ja luovuus on pannassa - ikäänkuin kansakunnan ja kansalaisuuden kutsumuksena olisi olla kuolinvuoteella päästä toteamaan " onnistuin elämässäni - vältyin poikkeamasta kaikin tavoin sosiaalisen peilaamisen muotista ja olemasta millään laatua yksilöllinen"

Suomalaisuuden kuva on siis perin surkea - ensinnäkin emotionaalisuutta ei viljellä sosiaalisissa suhteissa vaan siellä missä järjen pitäisi pystyä toimimaan eli yhteisissä yhteiskunnan riennoissa - ja toisaalta yksilöllisyys ja luovuus on niin pahasti sosiaalisen peilaamisen pakkopaidassa ettei pahemmin voi olla.

Mutta ehkä alkaa nyt tapahtua - änkyräsuomalainen on alkanut ottaa mittaa muotista.

Kuntauudistus on aivan surkean reppana muottiajattelun keinokukkanen - johon kansakuntaa yritetään viedä kuin yhteen totuuteen. Ja vastassa on änkyräsuomalaisuuden emootioiden voima - ja halu elää omilla seuduillaan oman itsemääräämisen keinoin.

Saa nähdä kuinka käy - kestääkö enää se muotti jota Suomeen ei koskaan olisi pitänyt tullakaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

A New Morning Again, piano improvisation Jussi Vaarala

No Chanson to Hear Anymore, songwriter singer Jussi Vaarala

Tuesday, February 21, 2012

Aamuöisten pahoinpitelyjen psykologinen syy

Ravintoloiden anniskeluaikaa aiotaan lyhentää muutamalla tunnilla aamuöisin lisääntyneiden pahoinpitelyjen vuoksi ravintoloiden läheisyydessä ja kaduilla.

Ja se on oikea suunta. Norjalaisen tutkimuksen mukaan yhden tunninkin anniskeluajan lisääminen lisää keskustan viikonlopun pahoinpitelyjä 16 % - ja vastaavasti yhden tunnin vähentäminen vähentää pahoinpitelyjä 16 %.

Mutta miksi aamuöisin tapahtuu niin paljon runsaammin pahoinpitelyjä. Syy on psykologinen.

Ihmiset jotka ovat humalassa kaduilla käyvät yleensä päivisin tai iltaisin töissä ja nukkuvat yöllä ja etenkin aamuyöstä.

Kun aamuöiseen humalaan lisätään aamuyöllä selvinpäinkin ihmisessä havaittava psyykkisen suorituskyvyn lasku mukaanlukien ärtymysherkkyyden nousu on asia aivan ilmeinen - harkintakyky laskee ja impulsiivinen toiminta mukaanlukien aggressiiviset välienselvittelyt tai muu vastaava lisääntyvät.

Eipä siis ihme että aamuöiset pahoinpitelyt ovat niin yleisiä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Fast and Fun, piano improvisation 22.2.2012 Jussi Vaarala

Typical Girls of Now, songwriter Jussi Vaarala

Monday, February 20, 2012

Waves of Time, piano improvisation Jussi Vaarala

Nouskaa jo helvetti sieltä ojasta ja vaatikaa miten itte haluatte palvelunnne järjestää

eskustan kansanedustaja Lasse Hautala kehottaa että "kuntien ote ei saa herpaantua".

Hän jatkaa

" - Tähän mennessä kunnissa on puhuttu enemmän kuntarakenteesta ja jätetty palvelut myöhempään tarkasteluun. Mielestäni näissä asioissa on edetty vääräässä järjestyksessä. Siksi on tärkeää, että kunnat eivät herpaannuttaisi otettaan tämän ensimmäisen kuulemiskierroksen jälkeen, vaan seuraisivat hyvin tarkasti sitä, mitä myöhemmin näissä muissa rakenneselvityksissä tulee esiin, Lasse Hautala toteaa.
Kuntayhtymät hajoamassa

Hautala nostaa pohjalaismaakunnista esiin muun muassa Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan, jotka muutama vuosi sitten muodostivat JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän.

- Työryhmän esittämässä kuntajakomallissa nämä kunnat suuntautuisivat osin Seinäjoelle, osin Kauhajoelle. Kunnille on tässä tilanteessa erittäin tärkeä tietää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan jatkossa järjestää. "


Hautala tuo esille suomalaisuuteen jo Bobrikovin ajoilta periytyneen ylemmän käskyä odottavan alamaisajattelun jossa oma-aloitteisuus on nollassa - jota hallitus vahvistaa sanelupolitiikallaan.

Hautala kehottaa ettei kuntien ote saisi herpaantua - kun se on jo herpaantunut - jo Bobrikovin muiden-sanelu-ajoista. Ja sen käsityksen kansanedustaja Hautala vahvistaa käyttämällä sanoja: "aiotaan jatkossa järjestää".

Siis joku muu aikoo - mutta ei kunnat itse - ei maakunnat itse. Tällaista on suomalainen pääkaupunki-hesari-keskeinen alamais-kolonialismi.

Jota alamaiskansalaiset kansanedustajia myöten perässälaukkaavat.

Ei maakuntien kansanedustajia eduskuntaan valittu pääkaupunkiseutua nöyristelemään.

Nouskaa jo helvetissä sieltä ojasta - ja vaatikaa miten te ITTE HALUATTA PALVELUNNE JÄRJESTÄÄ.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen ajattelun kehittäjä
Somerniemi

Bright promise of Spring, piano improvisation Jussi Vaarala

Raatteentien opetus: väheneville puolustusvoimille kaukotarkkuuvoimaa lähitaisteluvoiman tilalle

Puolustusvoimat ovat muuttamassa strategiaansa niin että kolmen taistelijan partio on paljon itsenäisempi yksikkö ja silti voi välittää kuvatietoa joukkueen johdolle tietokoneella.

Reippaasti väheneviä joukkoja aiotaan korvata vielä maavoimien paikallisjoukoilla vahvistamaan paikallispuolustusta.

Mutta yhtä asiaa pitäisi vielä muuttaa - nimittäin aseistusta.

Vaikka rynnäkkökivääri on sangen tulivoimainen ja tarkkakin ase niin silti sen kantama liian lyhyt vaikkapa kyseiselle kolmen ryhmän partiolle. Tarkkuuskiväärin kantama toisi tulivoimaisen hallinnan paljon pitemmälle matkalle joka niin auttaisi piilossa pysymistä kuin taistelutilanteesta irtautumistakin. Rynnäkkökiväärin kantamalla sen sijaan joutuu vihollisen päästämään niin lähelle että kolmen miehen ryhmällä ei paljon jää muuta mahdollisuutta kuin voita tai häviä - jolloin vähänkin isomman vihollisjoukon kanssa jää helposti tappiolle - ja tulee taatusti helpommin havaittavaksi kuin tarkkuuskiväärillä ja myös irtautuminen taistelutilanteesta on paljon vaikeampaa.

Ja mitä hyötyä siitä on että rynnäkkökiväärin sadan laukauksen sarjatulesta ei osu ehkä yhtään kun sen sijaan tarkkuukiväärillä voi osua vaikkapa joka toinen laukaus. Ja huomattavasti kevyemmäksi tulevaa taistelijan kantamusta voidaan korvata miinoilla yms. sen sijaan että taistelija kantaa mukanaan satoja varmoja ohilaukauksia kiväärin panoksina.

Näin ollen voisi aseistuskysymystä ajatella jopa näin:

1. etenkin metsäisissä olosuhteissa taistelijoiden pääase pitäisi olla pitkänkantaman tarkkuuskivääri ja mielellään niin että sillä voisi läpäistä ohuita panssareitakin räjähtävin ammuksin

2. lisäksi taistelijalla voisi olla Uzi-konepistoolin tapainen mutta kantavampi luokkaa 100 - 150 m hyvin tulivoimainen lähitaisteluase tilanteisiin jossa joutuu kohtaamaan vihollisen läheltä.

Raatteentieltä pitäisi ottaa opiksi se että kaukotarkkuustulivoima on pienen joukon paras ase voimakkaan lähitaisteluvoiman sijaan.

Ps. Joku voi ihmetellä miten eettis-realismin aatteeseen kuuluu jopa toisen tappamisen suunnittelu maanpuolustuksessa. Vaikka tappaminen on tietenkin moraalisesti väärin niin oman maansa puolustaminen myös tappaen on eettisesti perusteltua - eettisesti perusteltua ei sen sijaan ole jättää puolustamatta ja antaa moraaliton ylivalta hyökkääjälle joka tappaa oman maan kansalaisia kenenkään hyökkääjää vastaan kättään nostamatta. Mutta tietenkin koko asian mahdollisuus on sitä kauempana mitä paremmin valtiojohto hoitaa tehtävänsä suhteessa naapurivaltioiden kanssakäymiseen.



Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Sunday, February 19, 2012

Characters in moral tension - he is uritaning in marketplace

Blogiani on alettu seuraamaan Yhdysvalloissa ja Venäjällä tiuhenevaan tahtiin


Suomenkielistä blogiani on alettu viime kuukausina seuraamaan kovin aktiivisesti sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä - yhteensä jopa enemmän kuin Suomessa - joka on erikoista kun blogini on sentään täysin suomenkielinen. Tässä kaikki käynnit noiden kolmen osalta toukokuusta 2009 jolloin blogin avasin - jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän osuus suhteessa suomalaisten käynteihin on selvästi pienempi

Suomi
4 332

Yhdysvallat
954

Venäjä
368



Tässä valokuva käyntiseurannasta viimeisen kuukauden ajalta

Saturday, February 18, 2012

Katainen edes hiukan oikeansuuntaisilla jäljillä

Päämisteri Kataisen mukaan Suomi tarvitsee kasvua joka puolella: viennin tulee kasvaa, mutta myös hyvinvointivaltion tulee kasvaa.

Katainen on oikean suuntaisilla jäljillä.

Ei alkuunkaan riitä elinkeinoelämän sokea hokema julkisen sektorin leikkaamisesta - oikein ihmetellä täytyy elinkeinoelämän puutteellista kykyä ajatella laajemmin kuin omanapaisesti. Että onko siellä laisinkaan kykyä nähdä elinkeinoelämää laajempia kokonaisuuksia - ja edes yritystoiminnan puolella sitä mikä olisi mahdollista - ja joka olisi peräti niin kuntien kuin aluepolitiikankin kannalta loistava asia - koska se toisi tuloja ja työtä ja pidättäisi rahaa kunnan tai sitä laajemman paikallisen yksikön alueella.

Ja se keino on lähiomavaraisuus - siis niin että kun kunta esimerkiksi järjestää kuntalaisilleen energian saannin omalta alueeltaan niin raha ei virtaakaan ulkopuolelta ostettuun energiaan vaan se voidaan käyttää muuhun. Ja samalla myös työllistetään ihmisiä tällä lähiomavaraisuuden tiellä.

Alkaa jo olla aika kysyä että onko Suomessa nyt surkeampi elinkeinoelämä kuin koskaan - niin kapeaa saman inttämistä on sen puheet pääsemättä edes tämän kaltaiseen ideointiin jota itse olen esittänyt.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Pyrkiikö Tarja Halonen YK:n pääsihteeriksi

Pyrkiikö Tarja Halonen presidenttitehtävänsä päätyttyä YK:n ensimmäiseksi naispuoliseksi pääsihteeriksi.

Nykyisen YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin ensimmäinen kausi päättyy tämän vuoden lopulla ja vaikka pääsihteeri on ollut tapana valita toiselle kaudelle niin Ban Ki-moon on osoittanut niin ponnetonta ja näkemyksetöntä otetta että hänen uudelleen valintansa ei ole suotavaa. Ja olisi hyväksi sekin ettei pääsihteeriä valittaisi toiselle kaudelle lainkaan koska yksi kausi kestää viisi vuotta ja kahden kauden 10 vuoden jakso on kyllä aivan liikaa YK:n jähmettämistä siihen asentoon jonkalainen pääsihteeri on.

Mutta onko Halosesta YK:n pääsihteeriksi. Ei minun mielestäni. Hänen visionäärisyytensä ja läpivientikykynsä on ollut niin ponnetonta että ei sellaisesta ole juurikaan hyötyä YK:n pääsihteerinä - tällaisessa alati multiproblematisoituvassa maailmassa. Eikä siihen riitä sekään että Halonen olisi ensimmäinen naispääsihteeri - eikä naisnäkökulman toitottaminenkaan joka paikkaan. Maailman ongelmat eivätkä edes niiden ratkaisut valtaosin edes tunnista sukupuolisuutta.

YK:n pääsihteerillä maailman kattojärjestön johdossa pitää olla sellaista laajakatseista näkemyksellisyyttä ja viisautta että pääsihteeri voi rikastuttaa ja osaltaan johtaa maailmanpolitiikan kehittymistä omasta roolistaan - ei olla minkään tahon marionetti - eikä liioin tietenkään niin ponneton kuin nykyinen pääsihteeri on ollut.

Tuonkaltaisen roolin luulisi maailman johtaville valtioillekin olevan mieleen koska sellainen pääsihteerin rooli loisi hyvää kehitysjännitettä erilaisiin maailmanpolitiikan asioihin - menemättä silti puolelle tai toiselle kiistojen ja konfliktien osapuolien suhteen. Pääsihteeri siis voisi oikein palkatussa roolissa kyseenalaistaa ja myös kannustaa mitä tahansa asiaa siten että kiistan osapuolet sen voisivat näkökulmana hyväksyä.

Tästä syystä YK:n pääsihteerin pitäisi olla niin arvo- kuin periaateasioissakin sangen valistunut - jotta voisi johtaa YK:ta korkeaan arvo- ja periaatevalistuneisuuden asteeseen myös operatiivisella tasolla.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Thursday, February 16, 2012

Onko se niin vaikea tajuta että yhteiskunta puhaltaa itse kiusaamisen pahuuden hiileen niin että se leimahtaa aika ajoin kiusatun kostoksi

Onko se niin vaikea tajuta että koulu- tai työpaikkakiusaajaksi ryhtyminen on aina kiusaajan tietoinen tahdonalainen valinta ja aina kiusaajan vastuulla kaikkien kiusausten seurausten suhteen mukaanlukien se jos kiusaaja esimerkiksi kuolee kiusatun koston vuoksi.

Onko se niin vaikea tajuta että oli mikä erilaisuus tai poikkeavuus kiusatussa hyvänsä niin koskaan se ei oikeuta sanoa sitä kiusaamisen aloittamisen syyksi vaittäen kiusatun provosoineen - tuollaisen perustelun kuuleminen kiusaajan suusta on merkki narsistisesta psykopaattisesta persoonallishäiriöstä josta löytyy hyvää kuvausta mm Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoista.

Onko se niin vaikea tajuta että kun koululaitos ei puutu heti ja suoraan täysin vastuun kiusaajalle siirtäen kiusaamiseen niin kun koululaitos, kunnan viranomaiset, kansanedustajat, hallitus, ministeriöt ja oikeuslaitos - sekä kiusaajan vanhemmat - eivät puutu kiusaamisen sen pysäyttäen niin ne jatkossa ovat vastuussa myös kiusatun koston seurauksista mukaanlukien mahdollisen kiusaajan kuolema - vastuun oman kiusaavan lapsen tai nuoren kuolemasta koston seurauksena ollen myös hänen omilla vanhemmillaan kun eivät lapsensa kiusausharrastukseen puuttuneet.

Onko se niin vaikea tajuta että on lähtenyt liikkeelle sosiaalisen mallioppimisen kierre jossa kiusatut alkavat yhä todennäköisemmin kostaa kiusaajilleen - sitä varmemmin mitä varmemmin

- kiusaajan vanhemmat
- kiusaajan koulutoverit
- kiusaajan opettajat ja koulu
- kiusaaja itse

eivät puutu kiusaamiseen sen lopettaen.

Mutta aivan varmasti erityisen vaikea on tajuta että suomalainen yhteiskunta, Suomen kansa, suomalainen virkamiehistö ja suomalainen poliitikkokunta on jo vuosikymmeniä tässä kiusaamisasiassa ollut aivan eettisessä konttausiässä kaukana siitä varmasta suoraselkäisesti kävelystä jota eettisesti näin itsestäänselvässä asiassa pitäisi osata ajatella ja toimia.

Tämmöinen eettinen matalaotsaisuus suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi vaikuttaa kaikkiin niihin positiivisiin arvioihin mitä Suomesta on tehty mukaanlukien taloudelliset mittaukset yms. koska kiusaaminen vaikuttaa suoraan sekä yhteiskunnan vakauteen että myös kulurakenteeseen sillä selvä on myös se että kiusatut usein jahdataan siihen kuntoon kiusaajien puolelta että kiusatun jopa työkykyisyys on kiusaustraumojen vuoksi vahingoittunut.

Se yhteiskunta joka ei pysty tarttumaan tietoisesti valittuun pahuuteen erityisesti kasvuiässä olevien lasten ja nuorten suhteen on itse paha.

Sellainen yhteiskunta puhaltaa itse koko ajan pahuuden hiileen niin että se varmasti leimahtaa aika ajoin väkivallan liekkiin luokkaa koulukiusattujen kostot.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Cold country, piano improvisation and photos Jussi Vaarala

Älä aja pihanurmikolleni telaketjuilla

Arvo on tavoiteltavan tai säilytettävän asian mittari. Arvossa on sekä asiaelementti että tunne-elementti. Otetaan esimerkkinä isänmaa - jollakin kansalla joka on toisen vallan alla ja haluaa itsenäisyyttä isänmaa on myönteisen tunnelatauksen omaava tavoiteltava arvo. Säilytettävä arvo isänmaa on silloin kun se on saavutettu ja se halutaan säilyttää - siis on olemassa niin isänmaan arvo kuin myös isänmaan arvon tunnekokemus isänmaallisuus.

Jossa kuten kaikissa arvoissa on tunne joka liikuttaa käsitteitä eikä päinvastoin - se kun on arvojen luonne. Sopii testata teoria menemällä hyppelemään toiselle tärkeiden arvojen päälle että löytyykö sieltä tunnetta oikein paatokseen asti vai ei.

Useinmiten ihmisten arvot ovat kuitenkin tavallisia arkisia omaan elämään liittyviä arvoja kuten perheen, lasten ja puolison hyvinvointi, taloudellinen turvallisuus, mahdollisuus vaikuttaa asioihin kaikissa niissä yhteyksissä jossa ihminen on yhteiskunnassa tekemisissä kuten työelämä, koulutus ja demokratia sekä itsensä kehittäminen ja toteuttaminen.

Jos noista arvoista nostetaan keskeisimpiä esiin niin yleisenä kaikkia koskevana arvona lienee isänmaallisuus - myöskin sen osamuoto eli kotiseuturakkaus - sekä sen ikäänkuin muunnoksena toimiva oikeudenmukainen yhteiskunta.

Yksilöarvoista taas mielestäni nousee keskeisimmiksi nämä kaksi - mahdollisuus vaikuttaa itse asioihin jotka on omia tai joihin liittyy ja nauttia siinä onnistumisen elämyksistä - ja mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään.

Siis yhteistä näin ollen sekä isänmaa-arvolle, paikallisen kotiseututunteen arvolle kuten myös yksilötason arvolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen minkä kanssa on tekemisissä.

Siis mahdollisuus vaikuttaa asioihin olisi arvoista ytimekkäimpiä jota käsitystä puolustaa sekin että se on myös yrittäjyyden ja yritysten keskeisin arvo. Sillä jos yrittäjä ei koe voivansa itse vaikuttaa ratkaisuihinsa ja tulevaisuuteensa niin on aika vaikea kokea olevansa oikea yrittäjä niin riskin uhan kuin onnistumisenkin ilon kokemisella.

Hallitus on sanonut että tämän hallituksen aikana on niin ja niin monta kuntaa. Kuulostaa siltä että tuo käsitys on aikaansaatu taskulaskimella - ja taskulaskin ei tunnista arvoja - kysykää vaikka Björn Wahlroosilta - paitsi että se tunnistaa kyllä viivan alle saatavan voiton arvon - ja sitä kautta sen arvon että pääoma haluaa voittoa - jota pääoma sitten käyttää niihin arvoihin jotka sille on tärkeitä - yleensä punaisiin ferrareihin ja muihin omaa elitististä erinomaisuutta korostaviin hyperkalliisiin arvoihin jolla näyttää että paalua on kato.

Mutta eihän se näin voi mennä että pääoman taskulaskinarvot ovat tärkeämpiä kuin muut arvot - ikäänkuin se että saadaan yhteiskunnan kuluja pois kuntia vähentämällä elinkeinoelämän filosofiauskoisen kokoomuksen toteuttamana olisi jotenkin keskeisempää kuin maan itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus, kuntien ja paikallisten alueiden itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus ja yksilön vaikuttamismahdollisuus ja itsensätoteuttaminen ihka omassa elämässään ja lähipiirissään on.

Että pääoman tuotto kävelisi itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden, vaikuttamismahdollisuuksien ja itsensätoteuttamisen arvojen yli.

Että Suomessa pitää olla kohta tietty määrä kuntia kun hallitus on taskulaskimella niin määritellyt - ja että hallitus kyllä kuuntelee kuntia ja ottaa vastaan esityksiä - mutta siitä ei luovuta että kuntia vähennetään.

Mitä ihmettä - kuntiahan voisi itseasiassa suorastaan lisätä. Miksi esimerkiksi joku Helsingin kaupunginosa ei voisi ollla oma kunta tai kunnantapainen. Eikö se lisäisi niin palveluorganisaation mataluutta kuin reaktioherkkyyttäkin ja toisi niin itsenäisyyttä kuin vaikiuttamismahdollisuuttakin lähemmäs tavallista ihmistä ja tavallista elämää.

Niin että demokratiassa kaikuisi oikea elämä - eikä taskulaskimen rapina ja setelien kahina.

Ei voi yleisesti ottaen välttyä vaikutelmalta että pääministeri- ja presidenttitaskulaskinvetoinen kokoomus on päässyt - myöskin hyvässä tottakai - monen puolueen juoksuhautoihin ja suorittaa siellä juoksuhautojen vyörytystä. Vihreät ovat aivan vetelää kuminauhaa kokoomuksen ja rkp:n käsissä, demarit ei ideologiakriisissään oikein tiedä kenen juoksuhaudassa ne ovat - omassa vai kokoomuksen. Ja perussuomalaiset huutaa pääosin naama punaisena suoraa huutoa.

No - kuntauudistusmyllerrys tuottaa varmasti monta hyvää ja huonoa asiaa - eikä huonona voi varmaan pitää tätä arvokatsaustani taustoittamaan arvo- ja periaateabstraktioiden tasolla missä oikein mennään.

Mutta epäilemättä monella on tunne kuin joutuisi sanomaan - älä aja minun pihanurmikolleni telaketjuilla. Älä aja pääoman arvoilla minun arvojeni yli.

Ja on pakko sanoa että sitä telaketjua edustaa maassa vuosikymmenien historialla myös pääkaupunkiseutu - sen kolonialismi - ja kyvyttömyys itse ratkaista järjettömiin mittoihin paisuneita kulu ja rakenneongelmiaan. Joka on sentään kummallista - pääkaupunkiseudulla on sentään maan kouluteutuin ja älykkäin väestö keskimäärin luulen.

Vai onko - vai onko niin että pääkaupunkiseutu Helsingin Sanomien myötäsyleillen syleilee pääkaupunkiseutulaisen niin paljon vähemmän älykkääksi elitistisissä tepasteerailuissaan ettei hän itsekään tajua miten tyhmäksi on laittautunut.

Siis että kun pääkaupunkiseutu on hölmö niin sen hölmöyden ja aikaansaamattomuuden vuoksi pitää piestä muuta maata milloin milläkin prosessilla. Vähän niinkuin entivanhaan että ku isällä oli vaikeeta niin hakkasi vaimon ja lapset. Tällä tasolla nimittäin pääkaupunkiseudun toilailu liikkuu.

Sietää tätäkin näkökulmaa miettiä enemmän kuin keveästi.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Wednesday, February 15, 2012

Finger Gym piano improvisation Jussi Vaarala

Syntymässä on neljän suuren puolueen tasarintama

Syntymässä on neljän suuren puolueen tasarintama


Kuntaliitosuudistusta vastustetaan laajasti niin että Kuntaliiton tutkimuksessa vain runsas neljännes kannatti kuntaliitoksia.

Se merkitsee sitä että kokoomuksen ajaessa kuntaliitoksia seuraavissa vaaleissa syntyy neljän suuren puolueen tasaväkinen rintama keskustan, perussuomalaisten ja demareiden jakaessa kannatusromahduksen kokevan kokoomuksen äänet.

Eikä suurimmasta puolueesta seuraavissa vaaleissa voi tehdä kuin veikkauksia.

Kokoomus ei oikein osannut alue-, kunta- ja demokratiapolitiikkaa.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kaksi aforismia

Liikaa etulinjan eteen menevä johtaja ammutaan usein omien toimesta.

Kehitys kulkee aina erehdyksen rajalla.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tuesday, February 14, 2012

Ollaanko Suomea ruotsittamassa ruotsalaisten rengiksi

Ruotsin kuninkaalliset ovat vierailleet tiuhan tahtiin Suomessa - paljon enemmän kuin vaikkapa Norjan tai Tanskan.

Ruotsalaispankki Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos esiintyy toistuvasti poliittiseen ohjaukseen pyrkivänä pankkimiehenä - Ruotsin kuninkaallsiet vierailevat Wahlroosin tilalla.

Ruotsalaispankit Svenska Handelsbanken ja Nordea on haastettu suomalaisten kuntien toimesta käräjille korkomarginaalin mielivaltaisesta nostosta.

Rkp:n puheenjohtaja uhkailee perussuomalaisia kansanedustajia järeämmillä toimilla jos perussuomalaiset eivät lopeta keskustelua Dragsvikin varuskunnan säilyttämisen oikeutuksesta.

Ahvenanmaa seilaa valtaosin tavalla jolla suomalaisen yhteiskunnan poliittiset toimet eivät sinne vaikuta tai jos vaikuttavat niin Ahvenanmaa-suodattimen läpi suodatettuna.

Onko Suomessa menossa suomalaisten ja suomalaisen hallinnon vieminen ruotsittaminen renkipojan rooliin jossa ruotsalaiset ovat isäntiä - ja suomalaiset kokoomus ja rkp hallintovirkamiehiä - mukaanlukien uusi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Miksi - siksi että suomalaisilla on liikaa sekä renkipojan luonnetta että historiaa - ja siksi että Venäjän markkina paranee koko ajan ja suomalaisille halutaan maksaa siitä vain palkollisen rengin palkka ruotsalaisten ollessa pääomasijoittajia ja taloudellisen voiton ottajia.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Se on puheenjohtajan vika

Perussuomalaisissa on alkanut liikehdintä Soinin ajamiseksi pois puolueen johdosta.

Hengessä "se on puheenjohtajan vika ku meistä ei ollutkaan mihinkään".

Mutt pitäisi olla aate että voisi olla edes aatteen vaatteet.

Eikä puheenjohtaja ole aate - perussuomalaisten tapauksessa puheenjohtaja oli liike. Mutta liike ei elä jos sillä ei ole aatetta.

Pitää olla tarjota vaihtoehtoja että käy vakavastiotettavasta aatteesta - eikä puheenjohtajan vaihtaminen ole vaihtoehdon tarjoamista kansalle - ja etenkään niille jotka ovat vallassa ja valitsevat vaihtoehdoista mistä päättää.

On alkanut mennä puheenjohtaja-missikisaksi koko perussuomalaisten toiminta.

Perussuomalaisille ja Soinille kävi niin kuin komppanianpäällikölle että halusi johtaa joukkojaan etulinjassa mutta meni liian kauas oman etulinjan etupuolelle - eikä joukoista ollut sinne asti seuraajaksi. Ja liian kaukana etulinjasta ei komppanianpäällikkö sen enempää tehokkaasti taistele kuin johdakaan.

Onko perussuomalaisiin syntynyt Soinin yksinään edustama poliittinen ammattilaisosasto ja muiden edustama politiikan hiekkalaatikko-osasto.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Aika pudottaa johtajat eettisestä ja taloudellisesta erivapauskategoriastaan reaalitalouden maanpinnalle - hoitamaan tehtävänsä kunnialla

Jos tämä ei ole rumaa niin mikä sitten

Finnairin toimitusjohtaja Vehviläinen myi vuosi sitten arvoasuntonsa Helsingin keskustasta työeläkeyhtiö Ilmariselle ja jäi siihen vuokralle.

Erikoiseksi kaupat teki se, että Ilmarinen maksoi asunnosta käyvän hinnan, vaikka se oli myynnissä pitkään, vähintään kuukausia. Lisäksi Ilmarinen harvemmin ostaa yksittäisiä kerrostaloasuntoja. Kolmanneksi Ilmarinen ja Finnair ovat likeisessä suhteessa toisiinsa. Finnairin työntekijöiden eläkkeet ovat Ilmarisen vastuulla ja Ilmarinen rakennuttaa Finnairille pääkonttoria Vantaalle. Kaiken kukkuraksi Vehviläinen on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen ja Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas puolestaan Finnairin hallituksen puheenjohtaja.

Ilmarinen maksoi Vehviläiselle tämän 270 neliön arvoasunnosta vajaat kaksi miljoonaa euroa. Vehviläinen jäi työsuhdeasuntoon vuokralle maksaen siitä 2300 euron verotusarvoa kuussa. Finnairin maksettavaksi jää 6800 euron kuukausivuokrat Ilmariselle.

Eiköhän olisi aika pudottaa yritysten johtajat eettisestä ja taloudellisesta erivapauskategoriasta reaalitalouden maanpinnalle - hoitamaan tehtävänsä kunnialla.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Pitkittyneen rahoituskriisin varsinainen piilossa ollut ja sitä ylläpitävä syy

Tyypillistä kriisien pitkittymiselle ja vaikeutumiselle on se että ei nähdä sitä oleellista vikaa - joka säilyy vaikka mitä muita temppuja tehtäisiin - ja niin säilyy myös kriisi.

Mutta missä on tuosta näkökulmasta jatkuvan finanssikriisin varsinainen tulehduspesäke joka oirehtii tavalla että tulehduspesäke peittyy oirehtimisen alle.

Voisiko kyse olla tästä.

Kun pankit saavat suoltaa rahaa markkinoille ilman että sillä on muuta reaalivastinetta kuin tuotto-odotusarvonsa niin se on paitsi irrottanut rahatalouden yhä kauemmas reaalitaloudesta niin myös aikaansaanut sen varsinaisen tulehduspesäkkeen ja syyn josta kriisin pitkittyminen jatkuu.

Ja se tulehduspesäke ja syy on tämä - yritysten rahoituksen painottuminen yhä enemmän niin lainanoton kuin osakkeen hinnan nousunkin suuntaan - niin että yrityksen rahoitus ei synnykään sen varsinaisesta reaalitaloudellisesta toiminnastaan eli varsinaisesta bisneksestään.

Eli yhä enemmän rahaa otetaan yrityksen sisään niin halpoina lainoina kuin osakemarkkinoiden nousunakin - ja yhä vähemmän suhteellisesti rahaa syntyy siitä että yritys tuottaa tuotteita ja myy niitä kuluttajille ja saa sieltä yritystalouteensa rahaa.

Sen lisäksi että tämä prosessi pitää yllä finanssikriisiä ja rahoitusmarkkinoiden jatkuvaa tulehdustilaa niin se aiheuttaa myös kolme salakavalaa seikkaa josta ei hyvä seuraa yritysmaailman terveelle toiminnalle:

1. ensinnäkin tilanne rapauttaa yritysten rahoitusrakenteen epäterveeksi jossa rahaa ei saadakaan varsinaisella yritystoiminnan reaalitaloudellisella substanssilla vaan luomalla odotusarvoja yrityksen toiminnan suhteen niin lainanantajien kuin osakemarkkinoidenkin suuntaan - eli sen sijaan että tehdään rahaa yritystoiminnalla myydäänkin odotuksia yritystoiminnan tuloksesta ja tulevaisuudesta muille - ja ilmapiiri on kuin koirakilpailussa jossa rääkätään koiria niistä täysin mitään piittaamatta

2. yrityksien varsinainen substanssiosaaminen reaalitalouden puolella heikkenee koska rahaa ei tarvitse enää tehdä varsinaisessa kysyntä-tarjonta myyntitapahtumassa - ja näin yritysten kaikkinainen toiminta mitä ennen pidettiin arvossa ja kunniassa lysähtää

3. tilanne tuottaa ja on jo tuottanut - optiomiljonäärijohtajat - johtajasukupolevn jolta ei enää vaaditakaan varsinaista yritysken substanssiosaamista - kunhan johtajalla on olemassa enemmänkin odotusarvojen luomisen osaamista niin lainanantajien kuin osakemarkkinoiden suuntaankin - joka mokana on tietenkin ennenkaikkea yritysten hallitusten ja pääosakkeenomistajien vika jotka ovat päässeet optiomiljonäärijohtajuuden ylipäätään syntymään.

Ja tilanne on tätä kautta siinäkin surkea että vaikka yritys tuotteineen olisi vaikka kuinka hyvä reaalitaloudellisesti niin joku aivan irrelevanttikin seikka joka nousee vaikkapa iltapäivälehtien lööppeihin saattaa suorastaan kaataa yrityksen hyvän substanssin - vain ja ainoastaan että täysin emootioidensa ja aheutensa vallassa vellovat rahoitusmarkkinat reagoivat negatiivisesti lööppiuutiseen ja romahduttavat niin yrityksen osakkeiden arvon kuin panevat kiinni sitä kautta yrityksen lainahanatkin.

Toisin sanoen - tämän näkökulman perusteella olisi asioiden surkeaan tilaan syitä kaksi - se että pankit ovat saaneet suoltaa markkinoille tolkuttomasti rahaa vailla reaalivastinetta synnyttäen reaalivastikkeettoman kuplatalouden - ja se että yritykset ovat yhä enemmän nojanneet taloutensa tuon kuplarahoituksen varaan romahduttaen huomaamattaan reaalitaloudellisen rahoituksensa joka ennen sentään perustui siihen yritysosaamiseen että yritys itse pääosin tienasi omilla tuotteillaan rahansa jonka sitten investoi.

Toisin sanoen se onkin tämän näkemyksen mukaan yritysmaailma joka tuhlaa enemmän kuin tienaa eikä julkinen sektori ja valtiot.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tyyppitapaus poliitikko- ja viranomaisvastuun siirtämisestä kuluttajille

Tyyppitapaus viranomais- ja poliitikkovastuun siirtämisestä kuluttajalle


Euroopan kuluttajakeskus varoittaa, että netin deittipalvelu voi tulla odotettua kalliimmaksi käyttäjälleen.

Deittipalveluiden käyttäjät ovat luulleet palvelun olevan ilmainen ja ovat yllättyneet jäsenmaksuista ja myös jäsenyyden irtisanomisessa on ollut ongelmia kertoo kuluttajakeskus.

Keskus muistuttaa, että ennen liittymistä kannattaa selvittää, mitä jäsenyys maksaa, miten sen voi irtisanoa ja miten palvelua pyörittävään yritykseen saa yhteyden.

Minusta olisi aiheellista muistuttaa että miten Euroopan kuluttajakeskus saisi moiset huijarit kiikkiin ja huijauksen loppumaan.

Tässä lienee tyypillinen tapaus missä poliitikkojen ja viranomaisten velttoutta työnnetään kuluttajien vastuuksi.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Monday, February 13, 2012

It´s just love, pianoimprovisation with synth bass Jussi Vaarala

Kirjoitin 21.8.2011 Väyrysestä näin - ja olin oikeassa

Paavo Väyrynen on raikas uudistusmiskykyinen poliitikko vaikka onkin niin avoimen opportunistinen ettei siitä läpi näe.

Ja häntä nuoremman keskustajohdon puheet vaikuttavat ällistyttävästi vanhan kansakoulun vitriinipöllöjen pölähtelyltä.

Alkakaahan nuoremmat fanittamaan Paavoa - hän paikoitellen sekä raikkaan rohkea että paikoin myös viisas.

Ja mikä parasta - Paavo ei pelkää haasteita vaan suorastaan hakee niitä - mitä epätoivoisemman tuntoinen haaste sitä parempi. Ja tässä suhteessa muut kepulaiset ovat ihan heinäkuisia lumiukkoja pihanurmikolla.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Keskustelu julkisesta sektorista asennesumuverhossa

Aivan selvää on että yksityisellä sektorilla ei yleisesti ymmärretä julkisen sektorin logiikkaa eikä julkisella sektorilla yksityisen sektorin logiikkaa - asia jolle on pakko alkaa tehdä jotain.

Ja kun tähän lisätään teollisen ajattelun ymppääminen julkiseen sektoriin - voiko väkinäisempää olla - ja sen ymppäämisen päätoteuttajien olemisen ylimmissä virkamiehissä ja nimenomaan valtionvarainministeriön virkamiehistössä ja kehittämiskonsulteissa niin tilanne on yhtä surkea ja epäanalyyttisen sattumanvarainen kuin hirvimetsällä jossa ammutaan kaikkea joka liikkuu - toiset metsästäjät mukaanlukien.

Mutta ei tämäkään surkeus vielä riitä. Sen lisäksi suuri yleisö on vuosikymmeniä ollut sellaisen emootiopohjaisen asenteellisen purkausvimman vallassa julkista sektoria kohtaan ettei siitä voi muuta ajatella kuin että onko aina kaikilla tuossa asenteellisessa pauhaamisessa enää järki tallella. Niin epäanalyyttista se on.

Ja lisäksi suhtaudutaan julkiseen sektoriin kuin se olisi tosta noin vaan helppoa hommaa - samalla halveksien huomaamatta suomalaista korkeakoulujärjestelmää - kas kun huomattava osa julkisen sektorin töistä tehdään korkeakoulutuksella. Mutta mennäänpä vaikkapa lasten päivähoidon alueelle vähänkään syvemmälle asenteella että "helppoa hommaa luokkaa vasemmalla kädellä" niin joudutaan niin monitahoisten ja syvällisten asioiden alueelle että asennepauhaajilla loppuu pian ymmärrys mitä syvemmälle sukelletaan. Eikä mitenkään hiukan vaan aivan täysin.

Jopa siihen mittaan että voi kysyä onko näin julkista sektoria kohtaan asenneoksenteleva kansa pääosaltaan missään valmiudessa valistuksen asteeltaan ymmärtämään miten ja miksi julkinen sektori on ja toimii. Ainakin varmaa on että sellainen yleinen asenneoksentelu ei lisää sen enempää julkisen sektorin ymmärrystä kuin analyyttisen älynkäytön tasoakaan. Eikä yhteiskunnan asiapohjaista ja eettistä kehitystä.

Ja kaiken tämän kyseenalaisen komeuden kruunaa monien asennemökeltäjien julkissektoriin suhtautumisasenne - vien lapsen parkkiin päivähoitoon ja auton parkkiin työpaikan parkkipaikalle.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Sunday, February 12, 2012

Lähiomavaraisuudesta kunnille elinvoimaa

Kuntauudistus on saanut ympäri maata veret liikkeelle ja posket punoittamaan.

Se on hyvä asia koska kyse on dynamiikasta - mutta miten toteuttaa sitä ja miten parhaiten hyötyä tilanteesta - tavallisten kuntalaisten kannalta.

Ratkaisu on yllättävän yksinkertainen ja samalla radikaali.

Kun hallitus pyrkii hillittömään keskittyneisyyteen ja keskittyneistä rakenteista riippuvaiseksi tekemiseen niin sille pitää olla vastavoima - vasta-aalto.

Ja se vasta-aallon ydin on paikalliseen ja alueelliseen OMAVARAISUUTEEN pyrkiminen - ja nimenomaan LÄHITOIMINNAN HENGESSÄ.

Mitä se tarkoittaa - sitä että sen sijaan että kunnan alueelle tuodaan energiaa ulkopuolelta niin kunnan alueella pitäisi pystyä tuottamaan valtaosa energiasta itse - ja sama koskien elintarvikkeita jne. Silloin se raha joka vaikkapa lämpöenergiaan tai elintarvikkeisiin menee niin kunnan alueen ulkopuolelta ostona kuin välikäsienkin palkkioina jääkin sitä enemmän kunnan omalle alueelle mitä omavaraisempia kunnan alueella asiossa ollaan.

Tästä seuraa että lähitoiminta onkin tässä mielessä alueellisen ja paikallisen elinvoiman taloudellinen vahvistaja.

Niin että siitä vaan uudestaan kuntiin energiayhtiöitä perustamaan ja vaikkapa tähtäämään siihen että lähes kaikissa rakennuksissa olisikin käytössä maalämpö.

Maalämpö onkin lähitoiminnan taloudellisena vahvistajana ovelan kaksitahoinen - ensinnäkin se työllistää oikein rysäyksellä paikallista asennusvoimaa - ja sen jälkeen energiamaksut jääkin kunnan omalle alueelle lämmön osalta kun asennukset on tehty.

Niin että veret edelleen liikkeellä ja posket punoittaen ALUEELLISEEN LÄHIOMAVARAISUUTEEN pyrkimään.

Pienet kulut ovat sitä suurempia tuloja mitä köyhemmästä on kysymys. Ja kulut voidaan saada pysyvällä tavalla kutistettua lähitoimintaa lisäämällä - tarvitsematta parhaimmassa tapauksessa mennä palveluita laisinkaan leikkaamaan.

Ajatus joka hallituksen kuntauudistus-karttahuoneessa isoine maapalloilmapalloineen tuskin käynyt edes mielessä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Ahneille elämän uudelleenarvottavaa ja periaatteistavaa psykoterapiaa

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan noin 60 000 euroa vuodessa ansaitsevat olisivat onnellisimpia - mutta mitä kauempana alapuolella tulot tuosta ovat sitä onnettomampia ihmiset ovat - mutta toisaalta lisäraha 60 000 euron tulojen yli ei kasvata onnellisuutta.

Mutta nyt pitää kysyä seuraava kysymys. Onko niin että ne jotka sitten ahnehtivat yhä kyltymättömämmin rahaa vaikka sitä olisi moninkertaisesti kyseisen rajan yli ovatkin kyvyttömiä tuntemaan onnellisuutta ja kyvyttömiä luomaan sitä itse itselleen. Ja siksi hakevat epätoivoisesti onnea kasaamalla yhä enemmän rahaa toivossa että siitä elämään onni löytyisi.

Tällä perusteella pitääkin kysyä onko suurin osa rikkaista ja yhä enemmän rikkautta hamuavista - olivat he sitten yrittäjiä tai pääoman omistajia - itse asiassa psykoterapian tarpeessa.

Pitäisikö ne ihmiset joiden ahneus ei tuota edes heille itselleen onnea - ja muille yleensä vain onnellisuuden puutetta - ohjata psykoterapiaan etsimään onnensa avaimia ihan jostain muusta kuin rahan ahnehtimisesta.

Eli kuinka paljon maailman taloudesta itse asiassa pyörii sen varassa että sen dynaamisin tekijä on ahneet epätoivoiset ihmiset jotka eivät saa onneaan edes rahan ahnehtimisesta.

Joille henkilökohtainen elämänsä uudelleenarvottava ja periaatteistava psykoterapia olisikin paras ratkaisu. Ja kyltymättömän ahneuden laantumisen jälkeen myös muille paras ratkaisu.

Asia on ihmiselle yhteisöeläimenä kuitenkin niin kuten aforismissani sanon - hyvä ei vähene jakamalla mutta pelkästään vastaanottamalla se ehtyy.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Art waltz with art, artist pianist Jussi Vaarala

Saturday, February 11, 2012

Ylimystöelitististä olosuhdevastuun siirtoa syrjäytyneille

Presidentti Tarja Halonen sanoi viimeisessä uudenvuodenpuheessaan terveyserojen Suomessa kasvaneen tuloerojen kasvun myötä. Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin mukaan tämä ei pidä paikkaansa vaan syy heikkenevälle terveydelle olisi että syrjäytyneet eivät panosta terveytensä hoitamiseen.

No ensinnäkin Wahlroosin kommentti on varmaankin loogisessa keskeneräisyydessään lapsus.

Mutta ennenkaikkea se on ylimystöelitististä olosuhdevastuun siirtoa syrjäytyneille - ja syrjäytetyille.

Liike-elämän logiikka kuuluu että suuryritysten toimipisteitä taloudellisin syin lakkauttamalla ihmisiä syrjäytetään - mutta vastuu heidän huolehtimisestaan kuuluu yhteiskunnalle eikä liike-elämälle - ja toisaalta liike-elämä katsoo koko ajan kiristyvästi että sosiaali-ja terveysmenoja on liikaa - ikäänkuin niitä olisi rajusti eläköityvässä yhteiskunnassa edes mahdollista vähentää.

Ja kun liike-elämä käyttää monin tavoin verorahoja paitsi niiden kuppaamiseen - joka tietenkään ei ole heidän mielestä väärä kuluerä yhteiskunnalle - niin sen lisäksi liike-elämä käyttää julkeasti yhteiskunnan tarjoamia materialistisia infrastruktuureja sekä aineettomia arvoja luokkaa koulutus ja turvallisuus hyväkseen ikäänkuin ne kuuluisivat liike-elämälle kuin manulle illallinen vailla mitään vastinetta.

Wahlroosin edustamassa ylimistöelitismissä on aina rappionsa siemen - ja se kasvaa aina rappion suuntaan. Ja elämälle vieraaseen suuntaan.

Ja historia on siitä esimerkkejä täynnä.

Valta ilman valistuneisuutta on aina ollut katastrofi.



Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Vanha sananlasku uusiksi

Internetaikakaudella sen keskusteluja seuratessa ei voi olla tulematta mieleen että vanha sanonta - tyhjät tynnyrit kolisee eniten - pitäisi muuttaa muotoon - tyhmät tynnyrit kolisee eniten.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Not yet Spring, piano improvisation Jussi Vaarala

Friday, February 10, 2012

Mielipiteitäni lehdissä

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lankeavatko-naiset-naisellisuuteensa-1.1142275

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/tarvitaan-moraaliterapiaa-1.1143129

http://www.forssanlehti.fi/mielipide/lukijan_aani/?newstitle=Ministeri%F6t%20eiv%E4t%20valista%20lumierist%E4misest%E4&showYear=2012

Thursday, February 09, 2012

Hallitus ei tiedä mikä on sentin pituus kun pitäisi pituutta mitata

Pääministeri Jyrki Katainen kertoo että kuntauudistusta ei voi tehdä ylhäältäpäin, kuntien parannusehdotukset otetaan huomioon mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto ja jos mitään ei tehdä romahtavat palvelut.
Hallitus ei toimi loogisella pohjalla - ensin kuunnellaan kuntien parannusehdotuksia mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.

Loogisesti ajatellen se että voidaan tehdä asiat paremmin edellyttää tietoa milloin asiat ovat hyvin - koska muussa tapauksessa paremmin tekemisestä seuraa jalkojen irtoaminen maasta ja puuttuu mittarit sille milloin asiat ovat hyvin.

Ei voi mitata esimerkiksi ihmisen pituutta senteissä ellei ole tiedossa miten pitkä on sentti.

Näin ollen hallituksen pitää voida määritellä missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin - muuten hallitusta voi sanoa vaivaavan maanis-autoritaarinen muutoksen ja paremmintekemisen pakkomielle.

No - kuntien parannusehdotuksia kuunnellaan. Jos kunta etsii parannuskohteita eikä löydä ja pystyy osoittamaan että keskimäärin kunnassa on paremmin asiat lähes kaikilla mittareilla kuin muissa kunnissa ja että niin demokratian lähitoimivuuden kuin palveluiden lähisaamisenkin kannalta maantieteellinen etäisyys lähikuntiin on järjetön niin silloin kunnan parannusehdotus on - meidän ei kannata millään mittarilla mitään muuttaa. Esimerkkinä maantieteellisestä ja palveluiden olemassaolevasta tasosta johtuen Someron ei kannata liittyä mihinkään palveluiden parantamiseksi - kun sen sijaan nykyisen suur-Salon lähikunnille oli mielekästä yhteenliittyminen maantieteellisistä syistä.

Mutta hallitus ei lupauksensa vastaisesti mm Someron perusteellisesti myös tilastollisella paremmuudella esitettyä kantaa kuuntele ja syitä on kaksi:

1. hallituksella ei ole realistista arviointipohjaa missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin ja siksi hallituksen jalat ovat irti realismista mitä tyrmistyttävän hallinto-osaamattomuuden ilmituova karttaharjoittelukin osoitti

2. hallitus ymppää väkipakolla hyvin kapeakatseista elinkeinoelämän ajamaa teollista suuruusajattelua kuntakenttään tavalla jossa paitsi puuttuu em. tieto ja ymmärrys milloin kunnassa asiat ovat hyvin kun ylipäätään teknokraattinen teollisuusajattelu ei muutenkaan ymmärrä kunnan aineettoman toiminnan kenttää ja merkitystä - menkää vaikka haastattelemaan yritysjohtajia niin hämmästytte tiedon ja ymmärryksen puutetta sekä asenteiden valtavaa määrää koskien koko julkista sektoria

Teollisuudelle ja elinkeinoelämälle on käsittämätöntä että julkinen sektori ei tuota mitään näkyvää konkreettista käsinkosketeltavaa luokkaa teollinen tuote ja sen lisäksi se vie vielä tolkuttomasti rahaa. Mutta samalla teollisuus ja elinkeinoelämä osoittaa vieläkin suurempaa kapeakatseisuutta mikäli mahdollista suorastaan todellisuudentorjuntaan asti - sillä se ei huomaa että ilman julkisen sektorin tarjoamia materialistisia infrastruktuureja ja aineettomia arvoja luokkaa koulutus ja turvallisuus elinkeinoelämällä ei olisi mitään mahdollisuuksia selvitä minkäänlaisessa kilpailussa.

Ja tuota elinkeinoelämän tahoa hallitus kuuntelee täysin kritiikittömästi - ja itsekritiikittömästi - josta osoituksena lasten päiväkotitasoinen karttaharjoittelu miten kuntia oikein tehdään.

Hallitus harhailee ja pahasti kuntauudistuksessa - eikä edes tiedä kuvaannollisesti mikä on sentin pituus kun pitäisi pituutta mitata.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Vihreät menettäneet visionsa

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) olisi valmis luopumaan valtion enemmistöosuudesta lentoyhtiö Finnairissa.

Valtion enemmistöosuus on Hautalan mukaan toissijainen asia, kunhan suorat lentoyhteydet Suomesta Eurooppaan pystytään turvaamaan.

Lentoyhteys - niin se jolla eliitti nousee ympäristötietoisuuden yläpuolelle lentelemällä superpäästöisillä lentokoneilla sinne tänne kokoustelemaan.

Miksi pitäisi aina lentää - virkamiesten, johtajien jne - kun voisi netissäkin neuvotella.

Ei voinut olla tulematta mieleen että eräs vihreiden kulmakivistä Heidi Hautala on hyvää vauhtia liukumassa muiden vihreiden tapaan kauas siitä mikä joskus oli periaatteellista.

Elitismi velvoittaa - etenkin poliittinen elitismi - esimerkiksi vihreitäkin lentämään Euroopassa sinne tänne toimittamaan asioita jotka voisi toimittaa tietokoneen ääreltäkin.

Niin muuten - kuinkahan paljon maksaa johtavan tason turha lentomatkailu joutoajankäyttönä verrattuna tupakoijien tupakkataukojen ajankäyttöön työnantajan kustannuksina.

Ja lentomatkailu saastuttaa sentään koko maailmaa - tupakoitsija vain omia keuhkojaan.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Ihmiskunnan arvotyhjiö

Materialistista kasvua on totuttu vuosituhansia pitämään tärkeänä.

Nyt se on osoittautumassa yhä enemmän ja enemmän ihmiskunnalle vaaralliseksi.

Ja samanaikaisesti pidetään aineetonta kasvua hyödyttömänä.

Ihmiskunta on selvästikin perustavanlaatuisen arvotyhjiön edessä.



Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Winterscenes minus 20 Celcius 9.2.2012 video and pianoimprovisation Juss...

Tuesday, February 07, 2012

Teknologiassa ja kaupassa automaattinen onnellisuuskoodioletus

Aineeton kasvu ja sen välttämättömyys materialistisen kasvun syrjäyttäjänä myönnetään yhä laajemmin kansalaispiireissä. Mutta erityisesti perinteisissä suurimmissa puolueissa ja myöskin perussuomalaisissa ajatusta vieroksutaan.

Vaikuttaakin siltä että siinä missä kansalaiset yksilötasolla oivaltavat ja hyväksyvät uudet - elämästä poikiutuvat - välttämättömät asiat niin puolueet ja muut instituutiot ja erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto ja ammattiyhdistysliike ovat tulevaisuuden välttämättömyyksien suhteen - omiin elämää kapeampiin näkökulmiin nojaten - pahasti takakenossa ja oikein junttautuneet siihen.

Aivan kuin puolueissa ja muissa instituutioissa vallitsisi käsitys että ainostaan se on työtä josta syntyy jotain näkyvää aikaan - ja se ei olisi työtä josta jää jotain tunnetasolla tuntuvaa, myönteistä ja pysyvää aikaan.

Eli ei sillä ole merkitystä oletko onnellinen ja onko sinulla turvallinen olo vaan että sillä ei ole väliä oletko onnellinen kunhan sulla on kaikin tavoin kalliiksi tulleet materialistiset raamit elämällesi - että teknologiassa ja materialistisessa kaupassa on ilman muuta onnellisuuskoodi sisään rakennettuna.

Joka merkitsee sitä että puolueissa ja instituutioissa materia ohjaa arvoja sekä niiden takana olevia tunteita.

Eikä siis siten että tunteet ohjaavat arvoja ja arvot materiaa ja sen tuottamista - ja etenkin sen materian tarpeellisuutta.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Monday, February 06, 2012

Tarvitaan moraaliterapiaa

Terapiassa on lähes aina sellaisia ihmisiä joita on haavoitettu tai jotka ovat haavoittamisen jälkeen suorastaan rikki.

Mutta terapiassa eivät käy ne jotka niitä haavoja aiheuttavat - siis ne haavoittajat tai muuten petolliset ihmiset.

Pitäisi varmaan aloittaa moraaliterapeuttinen toiminta - ja psykologien ja psykiatrien kehoitukset monille ihmisille hakeutua moraaliterapiaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Sunday, February 05, 2012

Lankeavatko naiset itse naisellisuuteensa enemmän kuin miehet

Millä naiset ihan itse varsin paljon takaavat epätasa-arvoa miesten suhteen.

Sillä että he lukevat suurimpiin ansioihinsa sen että ovat naisia.

Eli lankeavatko naiset omaan naisellisuuteensa enemmän itse kuin miehet. Sopii kysyä.

Olisiko aito ystävyys yksityiselämässä - jopa parisuhteessa - ja asiapohjainen osaaminen työelämässä sittenkin sukupuolinäkökulmaa parempi lähtökohta kaikkeen.

Sukupuolisuus jyllää tunne-elämässä ja sängyssä mutta muuten se tahtoo ajaa karille asiassa kuin asiassa.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

70 paintings with two piano improvisations, artist and pianist Jussi Vaa...

Saturday, February 04, 2012

Venäjällä Syyriassa arvovallan osoittamisen paikka

Venäjällä ja arvostetulla ulkoministeri Lavrovilla on edessä arvovallan näytön paikka.

Ja paikka nousta takaisin oikeaksi rakentavaksi voimaksi maailmanpolitiikkaan - vääryykisen oikaisijaksi niiden itsepintaisen puolustelijan sijaan.

Venäjä yhdessä Kiinan kanssa käytti veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa äänestyksessä päätöslauselmalle vaatia välitöntä loppua väkivallalle Syyriassa ja tuomita se.

Nyt Lavrov matkustaa Syyriaan. Ja sopii odottaa että se saisi myös aikaan jotain sellaista että väkivalta kansalaisia vastaan Syyriassa loppuu.

Ja se on Venäjälle arvovallan näytön paikka jos mikä - ja paikka nousta myönteiseksi vaikuttajaksi maailmanpolitiikkaan.



Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

One, two, three,four - Improvise !

Evolving Springlight 4.2.2012 piano improvisation Jussi Vaarala

Friday, February 03, 2012

Redhead with younger and older man

Yellow house in Spring landscape

Naisilla erivapauksia seksin suhteen

Naisilla on nykyään erivapauksia seksin suhteen verrattuna miehiin - ja se näkyy monin tavoin asenneilmapiirissä etenkin naisten keskuudessa. Mutta myös miehet ovat usein huomaamattaan mukana asenneilmapiirissä joka ruokkii ja ylläpitää naisten erivapauksia seksin suhteen.

Jos alamme puhumaan missä vaan seksileluista - eli keinopeniksistä ja keinovaginoista - niin se että nainen käyttää sellaista on sangen normaaliksi hyväksyttyä nykyään. Mutta auta armias kun puhe tulee miehen keinovaginasta niin sellaista pidetään pervona ja epäillään miehen miehisyyttä ja haluttavuutta muutenkin - kun naisen naisellisuuden ja haluttavuuden epäileminen ei tule keinopeniskeskustelussa kuuloonkaan. Ja hämmästyttävää kyllä miehet ovat täysillä mukana tässä asenneilmapiirissä - naisten puolesta hyvin koulutettuina kai.

Ja samaa sarjaa erivapausajattelua esiintyy myös siinä että joku aika sitten normaalien paivittäistavarakauppojen hyllylle ilmaantui naisille tarkoitettuja keinopeniksiä - mutta miehille tarkoitettuja keinovaginoita ei. Eikä kukaan kehtaa edes sellaista ehdottaa.

Asia on tavallaan vähäpätöinen mutta se on mielenkiintoinen mahdollisuus kurkistaa siihen millainen on naisten erivapausajattelu seksuaalisuduen suhteen ja miten jopa miehet ja koko yleinen asenneilmapiiri on siinä mukana.

Eli missä määrin naiset maailmaa taluttaa - vaikkei se heti päällisin puolin siltä näyttäisikään - vaan täytyy päätellä edellisen tapaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Thursday, February 02, 2012

Selfportrait in cold winterday

Eräs keinoko sitouttaa pääomia enemmän reaalitalouteen

Maailmantalouden keskeisimpiä ongelmia lienee että pankit ovat ensinnäkin pumpanneet valtaisat määrät pelkkää numerorahaa markkinoille jolla ei ole reaalivastinetta missään.

Ja toinen ongelma on lienee että tuo valtaisa rahamassa seilaa yhtä holtittomasti irrallaan reaalitaloudesta kuin se siitä irralleen luotiinkin.

Yksi keino asian korjaamiseksi on se että puhkaistaan finanssitalouden reaalitaloudettomuuden kupla jolloin raha lähestyy enemmän reaalitalouden aitoa vaihdannan välineen merkitystä.

Toinen keino on se että verotuksella ohjataan osakesijoittamista pitempään omistuskaareen asuntojen tapaan - että jos myy osakkeensa ennen kuin sen on omistanut sen sanotaan 5 vuotta niin siitä rangaistaisiin verolla kun sen jälkeen myynti olisi vähemmän verotettua.

Tämä saattaisi sitouttaa pääomat enemmän kiinni reaalitalouteen nykyiseen lotonkaltaisen onnenkantamoisen veikkailun sijaan.

Tilannehan on finanssitalouden ja reaalitalouden suhteen sama kuin että on painettu runsaasti muovisia rulettipelimerkkejä joille ei ole ruletin kassassa annettavissa vastineeksi oikeaa rahaa jos kaikki pelaajat haluavat vaihtaa yhtäkkiä merkkinsä rahaksi. Ja silti he uskovat ja heille uskotellaan että heidän pelimerkeillään on oikea rahallinen vastine.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Wednesday, February 01, 2012

Vallanhimoisen poliitikon, virkamiehen ja johtajan tunnusmerkki

Vallanhimoisen poliitikon, virkamiehen ja johtajan tunnusmerkki.

Haluaa aina vaan isomman hiekkalaatikon vaikkei siihen riitä edes lelut.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Uusi käsite ja kuntien hallinnollinen dynaaminen malli - kuntamarkkinatalous

Markkinatalous on talousjärjestelmä jossa sekä yritysten perustaminen ja hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa - ja miten kohdentavat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Sen vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous jossa valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin.

Kysymys kuuluu - miksei markkinatalouden periaatteiden mukaan voisi tapahtua myös kuntien muodostuminen - että olisi jopa käsite "kuntamarkkinatalous"..

Siis niin että kansalaiset työssäkäyntialueiden, lähipalvelualueiden, perinteiden, maantieteellisten olosuhteiden sekä tietenkin oman halunsa perusteella muodostavat kuntia, yhdistyvät toisiin kuntiin tai peräti eroavat jostakin kunnasta pienemmäksi kunnaksi - jos se heistä tuntuu luontevalta. Ja jos he kykenevät hoitamaan kunnille säädetyt palvelut normien ja säädösten mukaisella tavalla.

Siis niin että kansalaisten alueellisen ja paikallisen palvelukysynnän perusteella he itse muodostavat kunnan jos pystyvät sen hoitamaan säädetyllä tavalla ja taloudellisesti sekä palveluiden laatunormien mukaisesti - aivan kuin markkinataloudessa - että on kysyntä palveluille - ja jokin paikallinen ihmisjoukko haluaa kuntana ne tuottaa ja siten hakevat kuntastatusta ja verotusoikeutta.

Mutta voisiko myös joku kylä perustaa kunnan - kyläkunnan tai lähiökunnan tai kaupunginosakunnan - jossa ydin olisi että se järjestäisi itse tai ostaisi muualta palvelut kaikkien tiedossa olevien mahdollisuuksien kautta.

Mutta jotta se voisi kyläkuntana tai lähiökuntana toimia niin ei voi edellyttää että sillä itsellään on kaikkien alojen asiantuntemus kuten kuntien keskeisillä virkamiehillä on.

Entäpä jos kyseinen kyläkunta tai lähiökunta tai kaupunginosakunta itse tuottaisi palvelunsa tai ostaisi ne mutta palveluiden virkamiesnormiohjaus ostettuna olisikin emokunnalla - joka valvoisi että normeja toteutetaan palveluissa. Joka emokuntakin voisi olla mikä vaan kunta jossa asiantunteva virkamies istuu.

Näin siis oltaisiin tilanteessa jossa markkinatalouden yrittämisen vapauden tapaan kansalaiset voisivat perustaa kuntia tai kylä- ja lähiökuntia. Jotka säilyisivät jos siihen taloudellisesti oman verotuksensa kautta kykenevät ja normien rajoissa palveluissa pysyvät.

Mitä tästä seuraisi. Esimerkiksi se että pääkaupunkiseudun tolkuton hallinnollinen tehottomuus ja suorastaan pysähtyneisyys paikoin pitäisi purkaa terveeksi "kuntamarkkinatalouden" kehitykseksi siten että lähiöitä ja kaupunginosia itsenäistyy omiksi lähiö- tai kaupungiosakunniksi verotusoikeuksineen ja palveluiden normivelvollisuuksineen kuvaamallani tavalla. Silloin purkautuisi oitis pahat taloudelliset tukkeumat monissa palvelurakenteissa ja taloudellisuus tehostuisi huomattavasti - palvelut madaltuisivat ja tulisivat oikeasti ihmisiä lähelle jopa niin että palvelun tuottaja tuntisi oman lähiökuntansa asukkaat ja heidän olosuhteensa hyvin.

Näin olemme päätyneet kuntamarkkinatalouden mallissa siihen että kuntia voidaan niin perustaa, lakkauttaa kuin liittääkin. Kysynnän ja tarjonnan - ja kuntamarkkinatalouden vapauden hengessä.

Minusta tämä olisi selvästi parempi lähestymistapa kuin kokoomusjohtoisen hallituksen neuvostoliitto-henkinen komentokuntatalous ja suunnitelmakuntatalous.

Joka ei todellakaan ole tästä ajasta.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi