Päivittäinen postinkanto historiallinen jäänne
Päivittäinen postinkanto on historiallinen jäänne josta voisi luopua.
Kun
painettujen sanomalehtien alamäkikin kiihtyy ja ihmiset yhä enemmän
siirtyvät niin tiedon saamisen kuin lähettämisenkin puolella internetiin
niin on aihetta hahmottaa koko postinjakelu uudella tavalla.
Ensinnäkin
medioiden pitäisi kokonaan luopua paperiversioista ja alkaa myymään
pelkkiä sähköisiä internetversioita. Toiseksi kirjeet yms. voisi aivan
hyvin kantaa postilaatikkoon kerran viikossa -sikäli kun niitäkään enää
paljon on kun virastokulttuurikin vääjäämättä siirtyy sähköiseen
viestintään ja ihmisetkin kommunikoi lähes kokonaan sähköpostilla jne.
Vaikuttaa
siltä että koko postinkannolla on lähitulevaisuudessakin kovin heikko
tulevaisuus. Etenkin kun pakettienkin kuljetus tapahtuu enenevästi
erilaisilla kuriirifirmoilla.
Posti ja postinkanto alkaa selvästikin hiipua historiaan.
Jussi Vaarala
Thursday, October 10, 2013
Wednesday, October 09, 2013
Tuesday, October 08, 2013
Dekorativistit taiteen yleisössä
Kauneus ei todellakaan ole merkityksen synonyymi taiteessa. Paitsi niille joille kauneus, näköisyys ja taito ovat ainoat taiteen merkitykset.
Ja enemmän kuin usein ne jotka haluavat taiteelta kauneutta eivät voi sietää taiteen muita merkityksiä.
Heitä voisi kutsua taideyleisön dekorativisteiksi.
Jussi Vaarala
Kauneus ei todellakaan ole merkityksen synonyymi taiteessa. Paitsi niille joille kauneus, näköisyys ja taito ovat ainoat taiteen merkitykset.
Ja enemmän kuin usein ne jotka haluavat taiteelta kauneutta eivät voi sietää taiteen muita merkityksiä.
Heitä voisi kutsua taideyleisön dekorativisteiksi.
Jussi Vaarala
Decorativist audience in art
Beauty is certainly not synonymous with the meaning in art. Except for those whom beauty, resemblance and the skill to paint are the only meanings of art.
And more than often those who want beauty of art can´t stand any other meanings in it.
Those people in audience of art could be called decorativists.
Jussi Vaarala
Beauty is certainly not synonymous with the meaning in art. Except for those whom beauty, resemblance and the skill to paint are the only meanings of art.
And more than often those who want beauty of art can´t stand any other meanings in it.
Those people in audience of art could be called decorativists.
Jussi Vaarala
Monday, October 07, 2013
Aforism
Only and very essential success you should take care of is your own development - not being successful in the eyes of other people.
So - be careful for knowing when you are actually developed and when not - don´t lean on what people say concerning your success.
Just know self where your development is going.
Success is development - not what people say or say not.
Jussi Vaarala
Only and very essential success you should take care of is your own development - not being successful in the eyes of other people.
So - be careful for knowing when you are actually developed and when not - don´t lean on what people say concerning your success.
Just know self where your development is going.
Success is development - not what people say or say not.
Jussi Vaarala
Sunday, October 06, 2013
Saturday, October 05, 2013
Kuinka Venäjä ja Yhdysvallat voisivat löytää EU:n kaltaisen rauhanomaisen yhteistyön
On hyvin tyypillistä että pitkään samoihin asemiin juuttuneet vihollisuudet vaikkeivät ne ilmiliekeissä roihuaisikaan jähmettävät myös muuta kehitystä.
Mutta tyypillistä on myös että kun viholliset löytävät hedelmällisen yhteistyömallin niin se pyyhkii hyvinkin nopeasti vihollisuudet pois ja alkaa kestävä rauhantila. Tämä lienee EU: ydinkehitys.
Venäjä ja Yhdysvallat ovat kauan olleet vihollisuuden ja epäluulon tilassa joka on jähmettänyt runsaasti muitakin asioita.
Venäjä ja Yhdysvallat voisivat löytää ylhäällä esitetyn rauhanomaisen molemminpuolin hedelmällisen yhteistyömallin seuraavista lähtökohdista:
Venäjällä on runsaasti raaka-aineita ja muita resursseja - Yhdysvalloilla on kykyä tehokkaasti hyödyntää raaka-aineita.
Venäjällä raaka-aineet Yhdysvalloilla jalostusresurssit - siitä voisi poikiutua EU:n kaltainen kestävä rauhantila maiden välille.
Jussi Vaarala
On hyvin tyypillistä että pitkään samoihin asemiin juuttuneet vihollisuudet vaikkeivät ne ilmiliekeissä roihuaisikaan jähmettävät myös muuta kehitystä.
Mutta tyypillistä on myös että kun viholliset löytävät hedelmällisen yhteistyömallin niin se pyyhkii hyvinkin nopeasti vihollisuudet pois ja alkaa kestävä rauhantila. Tämä lienee EU: ydinkehitys.
Venäjä ja Yhdysvallat ovat kauan olleet vihollisuuden ja epäluulon tilassa joka on jähmettänyt runsaasti muitakin asioita.
Venäjä ja Yhdysvallat voisivat löytää ylhäällä esitetyn rauhanomaisen molemminpuolin hedelmällisen yhteistyömallin seuraavista lähtökohdista:
Venäjällä on runsaasti raaka-aineita ja muita resursseja - Yhdysvalloilla on kykyä tehokkaasti hyödyntää raaka-aineita.
Venäjällä raaka-aineet Yhdysvalloilla jalostusresurssit - siitä voisi poikiutua EU:n kaltainen kestävä rauhantila maiden välille.
Jussi Vaarala
How could Russia and United States find EU-like peaceful cooperativeness
It is regularly seen how two enemies very easily are stuck in such positions that they stagnate also many other possibly fruitful things.
But when enemies find something that doing together will be more fruitful than keeping enemy relationships it push very soon and very effectively old quarrels away.
Such was case for example in birth of Europian Union.
But in the world exists a many decades lasted enemy relationship that have enormous possibilities in the meaning above.
It is question of Russia and United States. Russia has enormous resourses in its vast land - United States has technology and wellknown effectiviness how to use rawmaterials.
In this way Russia and United States could find very fruitful cooperative peace state that would last long.
And that would also have positive effect to worlds economy.
Jussi Vaarala
It is regularly seen how two enemies very easily are stuck in such positions that they stagnate also many other possibly fruitful things.
But when enemies find something that doing together will be more fruitful than keeping enemy relationships it push very soon and very effectively old quarrels away.
Such was case for example in birth of Europian Union.
But in the world exists a many decades lasted enemy relationship that have enormous possibilities in the meaning above.
It is question of Russia and United States. Russia has enormous resourses in its vast land - United States has technology and wellknown effectiviness how to use rawmaterials.
In this way Russia and United States could find very fruitful cooperative peace state that would last long.
And that would also have positive effect to worlds economy.
Jussi Vaarala
Friday, October 04, 2013
YK:n asuinyhdyskuntaohjelma ajastaan pahasti jäljessä
YK:n mukaan ihmisten pitäisi asua kaupungeissa entistä tiheämmin. YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitat kehottaa kaupunkisuunnittelijoita suunnittelemaan kaupungeista tiiviimpiä, jotta nopeasti kasvavan kaupunkilaisväestön hyvinvointi olisi taattu.
UN Habitatin pääjohtajan Joan Closin mukaan kaupungit ovat nykyään niin levittäytyneitä, että ihmisten on vaikea kulkea ja saada peruspalveluita. Hänen mukaansa näin on etenkin slummeissa, joiden asukkaat asuvat kaukana työpaikoista, terveyspalveluista ja ruokakaupoista.
Closin mielestä kasvavat lähiöt eivät innosta julkisen liikenteen käyttöön, pyöräilyyn tai kävelyyn vaan pikemminkin autoiluun, joka on huono asia ympäristölle.
YK:n asuinyhdyskuntaohjelma ei näytä kuulleen sanasta lähiajattelu ja lähipalvelut - vaan katsoo että se on asumisväljyys joka joustaa eikä yksityisten ja julkisten palveluiden palvelutapa.
Vaikka asumisväljyys olisi suuri aina suomalaiseen haja-asutusalueiden väljyyteen asti niin jokaisessa tapauksessa palveluiden lähiajattelu tuo tärkeimmät päivittäiset palvelut useinmiten jopa kävelymatkan päähän. Ja vie autoilun tarpeen muussa kuin työhön menossa haja-asutusaluilta olemattomiin.
Lähiajattelu on asia joka vaatii vain poliittista ja talouselämän tahtoa - tavallisten ihmisten tahtotila siihen on jo - kumma vaan ettei se toteudu.
Ja YK:n asuinkuntaohjelma erehtyy perusteellisesti käsityksessään että asumisen tiivistäminen toisi työpaikat lähemmäksi. Eivät tuo. Suurin osa työpaikoista on sellaisia että asumisen tiivistämisellä niitä ei saada lähemmäksi. Eikä varsinkaan kun ihmiset sangen tiuhaankin saattavat vaihtaa niin ammattia kuin työpaikkojakin. Eikä näytä YK:n asuinkuntaohjelma kuulleen tietokoneella kotona tehtävästä etätyöstäkään aina kotona tehtävistä videoneuvotteluista alkaen. Kysyä pitää millaisella vanhalla vakioituneella työpaikkakäsityksellä YK asiassa toimii.
YK:n asuinyhdyskuntaohjelma näyttää ajattelevan suurten yritysten markkina- ja työvoimatarpeiden ehdoilla - ja haluaa slummiuttaa ihmiset ylitiiviisiin kaupunkikolosseihin jossa kaikkinainen luonnonmukainen on minimissään mukaanlukien ääni- ja valosaasteet.
Ihminen on osa luontoa joka on väljän asumistiheyden keskeisimpiä elementtejä etenkin hyvin harvassa asumistiheydessä. YK:n asuinyhdyskuntaohjelman mukaan näin ei olisi. Ja siksi se on ajastaan ja ajan hengestä pahasti jäljessä. Ja luonnosta aivan keskeisellä tavalla ulkona.
Jussi Vaarala
YK:n mukaan ihmisten pitäisi asua kaupungeissa entistä tiheämmin. YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitat kehottaa kaupunkisuunnittelijoita suunnittelemaan kaupungeista tiiviimpiä, jotta nopeasti kasvavan kaupunkilaisväestön hyvinvointi olisi taattu.
UN Habitatin pääjohtajan Joan Closin mukaan kaupungit ovat nykyään niin levittäytyneitä, että ihmisten on vaikea kulkea ja saada peruspalveluita. Hänen mukaansa näin on etenkin slummeissa, joiden asukkaat asuvat kaukana työpaikoista, terveyspalveluista ja ruokakaupoista.
Closin mielestä kasvavat lähiöt eivät innosta julkisen liikenteen käyttöön, pyöräilyyn tai kävelyyn vaan pikemminkin autoiluun, joka on huono asia ympäristölle.
YK:n asuinyhdyskuntaohjelma ei näytä kuulleen sanasta lähiajattelu ja lähipalvelut - vaan katsoo että se on asumisväljyys joka joustaa eikä yksityisten ja julkisten palveluiden palvelutapa.
Vaikka asumisväljyys olisi suuri aina suomalaiseen haja-asutusalueiden väljyyteen asti niin jokaisessa tapauksessa palveluiden lähiajattelu tuo tärkeimmät päivittäiset palvelut useinmiten jopa kävelymatkan päähän. Ja vie autoilun tarpeen muussa kuin työhön menossa haja-asutusaluilta olemattomiin.
Lähiajattelu on asia joka vaatii vain poliittista ja talouselämän tahtoa - tavallisten ihmisten tahtotila siihen on jo - kumma vaan ettei se toteudu.
Ja YK:n asuinkuntaohjelma erehtyy perusteellisesti käsityksessään että asumisen tiivistäminen toisi työpaikat lähemmäksi. Eivät tuo. Suurin osa työpaikoista on sellaisia että asumisen tiivistämisellä niitä ei saada lähemmäksi. Eikä varsinkaan kun ihmiset sangen tiuhaankin saattavat vaihtaa niin ammattia kuin työpaikkojakin. Eikä näytä YK:n asuinkuntaohjelma kuulleen tietokoneella kotona tehtävästä etätyöstäkään aina kotona tehtävistä videoneuvotteluista alkaen. Kysyä pitää millaisella vanhalla vakioituneella työpaikkakäsityksellä YK asiassa toimii.
YK:n asuinyhdyskuntaohjelma näyttää ajattelevan suurten yritysten markkina- ja työvoimatarpeiden ehdoilla - ja haluaa slummiuttaa ihmiset ylitiiviisiin kaupunkikolosseihin jossa kaikkinainen luonnonmukainen on minimissään mukaanlukien ääni- ja valosaasteet.
Ihminen on osa luontoa joka on väljän asumistiheyden keskeisimpiä elementtejä etenkin hyvin harvassa asumistiheydessä. YK:n asuinyhdyskuntaohjelman mukaan näin ei olisi. Ja siksi se on ajastaan ja ajan hengestä pahasti jäljessä. Ja luonnosta aivan keskeisellä tavalla ulkona.
Jussi Vaarala
Joutuuko ulkopoliittinen johto valehtelemaan joka suuntaan epärealististen amerikkalaisten aiheuttamassa ristipaineessa
Helsingin pian jättävä Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck sanoi lähtöhaastattelussaan, että Suomella on turvallisuusratkaisuissaan oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: puolustusmenojen korotus tai suuntautuminen kohti liittoutumista.
Lausunnnollaan Oreck paljasti Yhdysvaltain Skandinaviaa ja Suomea koskevan ydinstrategiansa - Venäjä on ja pysyy vihollisena.
Samalla hänen lausuntonsa paljastaa että sitä vaihtoehtoa ei ole amerikkalaisille joka toteutuu koko ajan kasvavana kaikenpuolisena vuorovaikutuksena Suomen ja Venäjän välillä - että maiden välinen raja madaltuu Suomen ja Ruotsin rajan tasoiseksi mataluudeltaan - joka jos mikä olisi paras turvallisuustae Suomelle pitkäksi aikaa.
Tilanteesta seuraa että se asettaa Suomen ulkopoliittisen johdon outoon asemaan - amerikkalaiset vääntävät Pohjolaan vanhaa kylmänsodan henkeä ja todellisuus kulkee koko ajan toiseen suuntaan käytännön vuorovaikutuksen tasolla.
Herää kysymys - joutuuko ulkopoliittinen johto valehtelemaan vähän joka suuntaan kyseisessä ristipaineessa.
Olisi aika erikoinen tilanne jos Suomessa vallitsisi poliittisella tasolla kylmän sodan amerikkalainen epäluulo ja kansalaisten ja talouselämän tasolla kasvu olisi täysin päinvastaiseen suuntaan.
Vaikuttaa siltä että amerikkalaiset eivät ole oikein maailmankartalla nykyään.
Jussi Vaarala
Helsingin pian jättävä Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck sanoi lähtöhaastattelussaan, että Suomella on turvallisuusratkaisuissaan oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: puolustusmenojen korotus tai suuntautuminen kohti liittoutumista.
Lausunnnollaan Oreck paljasti Yhdysvaltain Skandinaviaa ja Suomea koskevan ydinstrategiansa - Venäjä on ja pysyy vihollisena.
Samalla hänen lausuntonsa paljastaa että sitä vaihtoehtoa ei ole amerikkalaisille joka toteutuu koko ajan kasvavana kaikenpuolisena vuorovaikutuksena Suomen ja Venäjän välillä - että maiden välinen raja madaltuu Suomen ja Ruotsin rajan tasoiseksi mataluudeltaan - joka jos mikä olisi paras turvallisuustae Suomelle pitkäksi aikaa.
Tilanteesta seuraa että se asettaa Suomen ulkopoliittisen johdon outoon asemaan - amerikkalaiset vääntävät Pohjolaan vanhaa kylmänsodan henkeä ja todellisuus kulkee koko ajan toiseen suuntaan käytännön vuorovaikutuksen tasolla.
Herää kysymys - joutuuko ulkopoliittinen johto valehtelemaan vähän joka suuntaan kyseisessä ristipaineessa.
Olisi aika erikoinen tilanne jos Suomessa vallitsisi poliittisella tasolla kylmän sodan amerikkalainen epäluulo ja kansalaisten ja talouselämän tasolla kasvu olisi täysin päinvastaiseen suuntaan.
Vaikuttaa siltä että amerikkalaiset eivät ole oikein maailmankartalla nykyään.
Jussi Vaarala
Avoin Natoon ujuttaminen alkanut
Presidentti
Niinistön ulkopoliittinen sooloilu parlamentarismin ulkopuolella -
Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Oreckin puheet Suomen
puolustusmenojen nostosta tai askeltamisesta kohti liittoutumista.Mitä muuten kuuluu suurlähettiläs Oreckille Suomen määrärahapolitiikkaan puuttuminen.
Tulee mieleen Virosta tullut viesti suomalaisen ministerin vierailun perumisineen että Viron asioita hoitaa virolaiset poliitikot - ei suomalaiset.
Jussi Vaarala
Älä kanna kotoa ruokia roskiin - älä tee ympäristöhaitallista elintarvikebisnestä
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkimusten mukaan ihmisen kulutuksen vaikutuksista ympäristöön jopa 40 % aiheutuu ravinnosta. Tarkoittaen elintarvikkeiden vaikutuksia kaikkeen ympäristöön. Ympäristövaikutuksia voivat olla muun muassa päästöt vesistöön ja maaperään, myrkylliset aineet, meriin kulkeutuvat mikromuovit sekä vaikutukset ilmakehään.
Prosenttiosuus 40 % ihmisen vaikutuksesta ympäristöön on huomattavan suuri - antaen aiheen tietenkin myös kohdistaa asiaan paljon huomiota.
Nykyään valitettavasti vain keskitytään lähtökohtana väärään kohtaan kun pyritään saamaan asiaan parannusta. Korostetaan yksilön valinnan vastuuta vain kaupassa asian suhteen.
On kuitenkin kaksi asiaa joiden lähtökohdaksi ottaminen tekee asiaan lähestymisen sekä realistiseksi että eettiseksi kysymykseksi asiaan tehokkaimmin vaikuttavalla tavalla.
Ensimmäinen ja keskeisin ydin on se että ihmisen pitäisi syödä juuri sen verran kun kuluttaa - mitään ei saisi ravintolassa jäädä syömisen jälkeen lautaselle eikä viedä kotoa roskiin paitsi syötäväksi kelpaamattomat osat.
Ja niin että ihminen ei ole sen enempää ylipainoinen kuin aliravittukaan.
Tämän asian pitäisi olla kaiken elintarvikeajattelun ydin - joka tietysti heijastuu myös positiivisesti kansanterveyteen ympäristön terveyden lisäksi.
Mutta periaatteen "syö ruokaa sen verran kuin kulutat energiaa" vastapooli myös unohdetaan.
Ja se on elintarvikkeilla ja ihmisten ravinnontarpeella tehty bisnes. Jonka ympäristön kannalta pahin ydin on se että elintarviketeollisuus pyrkii saamaan ihmiset syömään enemmän kuin ihmisten optimaalinen ravinnon käytön ja energian kuluttamisen suhde on. Jonka vaikutukseen ympäristöön ollaan vasta heräämässä.
Ja tämä elintarvikebisneksen vaikutus näkyy tietenkin siinä että ihmiset ostavat enemmän ruokaa kotiin kuin syövät vieden ympäristöhaitallisesti loput roskiin - että ihmiset ylittävät optimaalisen ravinnontarpeensa lihoen kansanterveystaloudelliseksi rasitteeksi - että ihmisille tuodaan enemmän ruokaa pöytään ravintolassa kuin he syövät - ja että kauppa tuottaa hyllyilleen enemmän ruokaa kuin myy jolloin loput heitetään roskiin.
Siis elintarvikeajattelussa on selvästikin keskityttävä ihmisen optimaalisen ravinnonkäyttöön ja siihen miten ympäristövastuuttomasti elintarviketeollisuus tekee alallaan bisnestä.
Koska ihmisen haitallisesta vaikutuksesta ympäristöön aiheutuu 40 prosenttia ruuasta niin selvää on että kaikki se miten ihmiset onnistuvat optimaalisessa syöminen/energiankulutus suhteessaan ja kaikki se miten elintarviketeollisuus onnistuu ympäristörealistisesti ja -eettisesti toiminnassaan vaikuttaa suhteellisesti myös voimakkaasti ympäristön hyvinvointiin.
Älä vie kotoa ruokia roskiin ja vaadi ravintolassa sen kokoinen annos kuin syöt. Älä tee ruualla bisnestä sen kautta että ihmiset lihovat, kantavat ruokaa roskiin ja kaupan hyllyiltä viedään myymättömiä elintarvikkeita roskiin.
Siinä on heti ohjeita joilla saadaan tehokas ote ruuan suureen vaikutukseen ympäristöhaitoissa.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Jussi Vaarala
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkimusten mukaan ihmisen kulutuksen vaikutuksista ympäristöön jopa 40 % aiheutuu ravinnosta. Tarkoittaen elintarvikkeiden vaikutuksia kaikkeen ympäristöön. Ympäristövaikutuksia voivat olla muun muassa päästöt vesistöön ja maaperään, myrkylliset aineet, meriin kulkeutuvat mikromuovit sekä vaikutukset ilmakehään.
Prosenttiosuus 40 % ihmisen vaikutuksesta ympäristöön on huomattavan suuri - antaen aiheen tietenkin myös kohdistaa asiaan paljon huomiota.
Nykyään valitettavasti vain keskitytään lähtökohtana väärään kohtaan kun pyritään saamaan asiaan parannusta. Korostetaan yksilön valinnan vastuuta vain kaupassa asian suhteen.
On kuitenkin kaksi asiaa joiden lähtökohdaksi ottaminen tekee asiaan lähestymisen sekä realistiseksi että eettiseksi kysymykseksi asiaan tehokkaimmin vaikuttavalla tavalla.
Ensimmäinen ja keskeisin ydin on se että ihmisen pitäisi syödä juuri sen verran kun kuluttaa - mitään ei saisi ravintolassa jäädä syömisen jälkeen lautaselle eikä viedä kotoa roskiin paitsi syötäväksi kelpaamattomat osat.
Ja niin että ihminen ei ole sen enempää ylipainoinen kuin aliravittukaan.
Tämän asian pitäisi olla kaiken elintarvikeajattelun ydin - joka tietysti heijastuu myös positiivisesti kansanterveyteen ympäristön terveyden lisäksi.
Mutta periaatteen "syö ruokaa sen verran kuin kulutat energiaa" vastapooli myös unohdetaan.
Ja se on elintarvikkeilla ja ihmisten ravinnontarpeella tehty bisnes. Jonka ympäristön kannalta pahin ydin on se että elintarviketeollisuus pyrkii saamaan ihmiset syömään enemmän kuin ihmisten optimaalinen ravinnon käytön ja energian kuluttamisen suhde on. Jonka vaikutukseen ympäristöön ollaan vasta heräämässä.
Ja tämä elintarvikebisneksen vaikutus näkyy tietenkin siinä että ihmiset ostavat enemmän ruokaa kotiin kuin syövät vieden ympäristöhaitallisesti loput roskiin - että ihmiset ylittävät optimaalisen ravinnontarpeensa lihoen kansanterveystaloudelliseksi rasitteeksi - että ihmisille tuodaan enemmän ruokaa pöytään ravintolassa kuin he syövät - ja että kauppa tuottaa hyllyilleen enemmän ruokaa kuin myy jolloin loput heitetään roskiin.
Siis elintarvikeajattelussa on selvästikin keskityttävä ihmisen optimaalisen ravinnonkäyttöön ja siihen miten ympäristövastuuttomasti elintarviketeollisuus tekee alallaan bisnestä.
Koska ihmisen haitallisesta vaikutuksesta ympäristöön aiheutuu 40 prosenttia ruuasta niin selvää on että kaikki se miten ihmiset onnistuvat optimaalisessa syöminen/energiankulutus suhteessaan ja kaikki se miten elintarviketeollisuus onnistuu ympäristörealistisesti ja -eettisesti toiminnassaan vaikuttaa suhteellisesti myös voimakkaasti ympäristön hyvinvointiin.
Älä vie kotoa ruokia roskiin ja vaadi ravintolassa sen kokoinen annos kuin syöt. Älä tee ruualla bisnestä sen kautta että ihmiset lihovat, kantavat ruokaa roskiin ja kaupan hyllyiltä viedään myymättömiä elintarvikkeita roskiin.
Siinä on heti ohjeita joilla saadaan tehokas ote ruuan suureen vaikutukseen ympäristöhaitoissa.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Jussi Vaarala
Subscribe to:
Posts (Atom)