YK:sta on tullut lähitomintaa

YK:sta on tullut lähitoimintaa


Siinä missä kansallisvaltioiden vaikutusvalta on vähentynyt ylikansallisten ilmiöiden kuten globaalin kapitalismin ja internetin vaikutuksesta, perinteinen maailmanjärjestö YK ei kuitenkaan ole kyennyt vahvistamaan asemaansa.
Vuoden mittaan YK-järjestelmä on osoittanut hampaattomuutensa esimerkiksi Syyrian konfliktin ratkomisessa tai kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden edistämisessä. Myös internetin kansainvälistä hallintoa koskevat neuvottelut päättyivät tuloksetta.
- YK kylmän sodan reliikkinä ei kykene tämän vuosikymmenen globaalihaasteisiin tarttumaan, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo.
- YK on selvästi uudistamisen edessä. Siitä on paljon puhuttu, mutta nähtävästi siihen ei ole paljon tahtoa ja poliittista omistajuutta. Tämä on todella huolestuttavaa, Aaltola toteaa.

Mutta se voi olla niinkin että kylmän sodan päättyminen ja internetin aiheuttama valtioiden rajojen liudentuminen on aiheuttanut globalisaation romahduksen YK:n kohdalla - vaikkei se ole sitä tehnyt kaupan globalisaation suhteen.

Mistä siis voisi olla kyse. Siitä että missä ennen keskeisiä arvonäkökulmia ja periaatteita kanavoitiin YK:n kautta jotka sitten ylsivät kansalaistenkin tasolle hallituksten välityksellä on prosessina loppunut.

Entä mitä olemme saaneet tilalle - sen että internetin myötävaikutuksesta toisaalta ihmiset liikkuvat vapaammin mitään miltään YK:lta kysymättä.

Mutta ennenkaikkea sen että ei YK ole lakannut - se vaan on liukunut ihmisten lähitoiminnan kaipuun ja sen aikaansaamisen myötä lähitoiminnaksi.

YK:sta on tullut lähitoimintaa.

Ja siellä YK:n arvot ovat elävää todellisuutta - ihmisten jatkuvasti kasvavassa lähitoiminnassa jossa arvot elävät oikeasti jos missä.

Näin ollen se lippu jota YK on liehuttanut ei ole lakannut vaan se liehuu lähitoiminnassa. Johon liittyy globalisaationa kaupan ja ihmisten lisääntyneen liikkuvuuden globalisaatio.

Eli internetin ja ihmisten vapaan liikkuvuuden myötä maailma elää sekä lähellä että globalisaatiossa.

Jossa tietenkin toivoisi että ihmiset ja sitä myötä kulttuurit liikkuisivat paikasta toiseen eikä tavarat. Koska se on paljon hauskempaa.

Ja tässä tavaroiden globaalisaatiossa on paljon ympäristövetoista kehittämistä joka onneksi on jo alkanut.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya. Turkki

Lapissa ei paljon poliisin hälytysvalot vilku - pohjantähti ja revontulet vain

Tunturi-Lapissa Levillä on juoksutettu poliisia

Poliisin tietoon tuli kaksi pahoinpitelytapausta, poliisille ilmoitettiin myös suomalaisten ja norjalaisten välisestä joukkotappelusta Levin keskustassa, mutta nahistelijat ehtivät poistua paikalta ennen poliisin tuloa.

Leviltä tuli ilmoitus myös kahdesta epäillystä rattijuoposta, joita kumpaakaan ei tavoitettu. Toinen ajoi autollaan kiertoliittymää väärään suuntaan ja toinen ajoi ilmoituksen mukaan yleisellä tiellä moottorikelkalla alasti.

Peräpohjolan poliisin mukaan liki samaan kummallisten tapahtumien sarjaan voidaan lukea myös ilmoitus, joka tuli Kolarista. Sen mukaan Ylläksellä Venäjän rekisterissä olevan auton hinauksessa oli lumilautailija.
- Tässäkin tapauksessa poliisipartio sattui olemaan sen verran etäällä, että kohdetta ei tavattu, todetaan Peräpohjolan poliisista.

Vedätetäänköhän ja juoksutetaankohan tässä sitäkin vähää poliisia keksityillä ilmoituksilla tietoisena siitä että poliisilla ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä ajoissa paikalle kuin sattumalta.

Täällä Turkissa Alanyassa on toisin. Paikalliset sanoo että joka 15 minuutin välein näkyy poliisi. Ja poliisit on täällä lisäksi sen verran fiksuja että ajelevat välillä ihan rauhassa hälytysvalot vilkkuen ilman sireenejä jotta kaikille tulee tiedoksi että poliisi on läsnä.

Ja niinpä täällä on tuiki turvallista mitä ravintola- ja katuelämään tulee kaikkina vuorokauden aikoina.

Lapissa ei paljon muu vilkukaan kuin pohjantähti ja revontulet.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Miehiset ja miehekkäät miehet

Miehiset ja miehekkäät miehet


Olisikohan aika alkaa käyttää miesten kuvaamiseksi kahta termiä koska vaikuttaa siltä että ne maskuliiniset piirteet joita miehekkyyteen tyypillisesti lisätään ovat automaattsiesti niin vallitsevia että muut kuin perinteiset miehekkäät piirteet eivät saa sijaa mieheen liittyvässä käsitemaailmassa.

Ehdotankin että aletaan käyttää miehestä kahta kuvaavaa adjektiivia - miehekäs ja miehinen.

Miehekäs on tyypillisesti mielletty maskuliinista ja suorastaan machoa kuvaavaksi adjektiiviksi - kun taas miehinen ei sitä ole. Oikeastaan miehekkään usein kukkopoikamaista piirrettä kuvataan jo tiedostamatta kielen sanontojen kauttakin - nimittäin sanotaan " Nyt tarvittaisiin miehistä apua! " mutta ei " Nyt tarvittaisiin miehekästä apua! ".

Toisaalta sanonta " Nyt tarvittaisiin miehistä apua! " kuvaa loistavasti että elämä on sellaista ettei miehekäs pullistelu auta vaan tarvitaan pullistelun sijasta tekoja ja vaikutusta.

Tästä tullaankin siihen ensimmäiseen sanaparivertailuun jota sanojen miehekäs ja miehinen välillä voi tehdä:

miehekäs - valta, miehinen - vaikutus
miehekäs - voima, miehinen - taito
miehekäs - bodybuilding, miehinen - brainbuilding
miehekäs - urheilu, miehinen - kulttuuri
miehekäs - uralla eteneminen, miehinen - aikaansaannoksissa eteneminen
miehekäs - auto. moottoripyörä, miehinen - polkupyörä, skootteri


Niin - minusta miehiseen voisi lisätä vielä sellaiset perusominaisuudet että mies on miehinen vasta kun a. soittaa jotain instrumenttia tai laulaa b. tekee kuvataidetta ja c. tekee tai lukee runoja.

Ja vielä näinkin - ajatelkaapa jos Hitler olisi pysynyt miehisenä ja jatkanut taiteessa eikä sairastunut valtaan - niinpä, vaikutuksista usein perimiehekkäällä tavalla piittaamatta - niin hän olisi saanut paljon vähemmän vahinkoa aikaan.

Mutta silti - miehinen kulttuuriorientoitunut, vaikutustahtoinen ja aikaansaannoksissa etenemisestä kiinnostunut mies on vallassa paljon parempi kuin miehekäs, vallasta, voimasta, näyttävyydestä ja uralla etenemisestä kiinnostunut mies.

Sikäli kun ei sairastu valtaan - josta voisi sanoa määritelmän omaisesti että sitä enemmän on sairastunut valtaan mitä vähemmän piittaa sen seurauksista.

Oikeastaan voisi niinkin sanoa että viisaus piilee paljon enemmän miehisissä kuin miehekkäissä miehissä - edelläolevasta luetteloinnista asia on tuiki helppo päätellä.

Nyt herääkin kysymys kun vaikuttaa selvästikin olevan miehissä kahta laatua kuten esitän niin kuka sen arvovalinnan oikeastaan tekee kulttuurissa että miehekäs mies on nostettu vallitsevaksi miehen ominaisuuksien konstellaatioksi - miehet itse vai naiset. Ja jos naiset niin siksikö että media toitottaa miehekkyyttä muttei miehisyyttä.

Ja se kun naiset ovat nostaneet miehekkään miehen ominaisuudet pintaan on hyvin vanhahtava näkökulma koska se liittyy siihen ihmiskunnan sivistysvaiheeseen jolloin voimalla ja sodalla vietiin asioita eteenpäin ja suojeltiin omia - ja siihen sopi paremmin miehekäs voima, valta ja vaikutuksista vähemmän piittaava asenne.

Mutta nykyisin sivistyksen edettyä niin että demokratia ja järjestäytynyt yhteiskunta on yhä paremmin kyennyt hillitsemään niin sotaisuutta kuin sitä palvelevia että synnyttäviä miehekkyyden arvoja niin silloin olisi aika jo astua ihmiskunnan historiassa tilanteeseen jossa miehisyys korvaa miehekkäitä arvoja.

Onko jopa niin että miehekkyys ja miehekkäät arvot ovatkin enemmän mainonnan ja markkinoinnin luoma kupla kuten on urheilun mukatärkeyskin.

Onko koko miehekäs oikeastaan nykyään kulttuurin myyttinen tarina joka on oikeastaan kupla vailla todellista vastinetta miehissä muuta kuin harvoissa miehissä ja heistäkin tilanteessa jossa miehekkyytä tarvitaan kuten sodassa - johon miehekkyyteen kyllä kykenee miehisetkin miehet kun tarve on.

Eli miehinen mies ei ole myyttisen tarinan mukaan pehmeä vaan luja. Ja usein nimenomaan henkisellä areenalla jossa perinteisellä miehekkäällä machomiehellä loppuu pinna alkuunsa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Lake scene, improvised impression 30x40 cm

Happy Swinging New Year 2013, pianist Jussi Vaarala

For seeing that culture is an elitistic concept not at all

http://www.youtube.com/watch?v=Us-TVg40ExM&feature=share&list=FLYLDkCWQgVx5_WabmbaoeGg

Useiden kulttuurikotien etiketti päälleliimattua - kirjaimellisesti


Millaista kotia voi nykypäivänä kutsua kulttuurikodiksi? Muutama peruselementti tarvitaan, sanovat kansatieteilijä, huhtikuussa tohtoriksi väittelevä Jukka Relas  ja historianprofessori Matti Klinge. 
- Pitää olla kirjoja, tauluja, musiikki-instrumentteja, luettelee Relas. Hän painottaa, etta asukkaalla tulee olla kulttuuriesineisiinsä voimakas henkilökohtainen side, ne eivät saa olla pelkkiä koristeita.
Professori Klinge listaa myös kulttuurikotiin kuuluviksi kirjat, taulut, musiikin ja tieteen, mutta hän lisää keskeisenä aspektina mukaan ihmiset:
- Kulttuurikotiin kuuluvat olennaisena osana paitsi asukkaat myös vieraat. He yhdessä luovat sen tason millä liikutaan, keskustelut ja sosiaalisen elämän ylipäätään, sanoo Klinge.
Tuota noin öh - nyt muuten sangen paljon arvostamani professori Klinge vetää reippaan ohilaukauksen - ja tekee kulttuurista sosiaalisen elitismin ja peilailun välineen, tason mittarin sosiaalissa suhteissa.

Ei kulttuuri ole oleellisesti sosiaalinen ilmiö - se on yksilön henkilökohtaisesti koettu sisäinen ilmiö jota voi olla edes vaikea kuvata - ja joka on olemassa vaikka sillä ei ole mitään sosiaalista kontaktia.

Ja joka sitä paitsi voi ruveta ujostelemaan ja vetäytyä pois moisesta touhusta jossa rakkaasta kulttuurista tehdään sosiaalisen elitismin, peilailun ja sosiaalisen tason mittari.

Ja mikä pahinta - Klingen käsitys kätilöi vallan kulttuurin ja kulttuurikodin arvostuksessa niille joilla on toisiin sosiaalista valtaa - ja siten myös valtaa määritellä missä on kulttuurikoti, kuka on kulttuurihenkilö ja mikä on kulttuuria.

Jotka tietenkin sitten määrittelee esimerkiksi Björn Wahlroosin kodin kulttuurikodiksi - kun minusta Wahlroos on suorastaan humanismin vihollinen eikä minkään tason tai laadun kulttuuri-ihminen oli hänellä millainen tauluvarasto hyvänsä ja ramppasi kuinka hyvänsä kulttuuritilaisuuksissa..

Ei ole tainnut Klinge kuulla kulttuurin portinvartijailmiöstä sen hallinnoinnin tasolla moisia laukoessaan.

Mutta tästäpä tulikin hauska mielikuva kun puhutaan etiketistä ja vaikkapa sitten kulttuurikodin etiketistä - kas kun etiketti on päälle liimattu - kirjaimellisesti.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

 Onko näiden katusoittajien kodit kulttuurikoteja - ovat - koska he rakastavat musiikkia ainakin ja se näkyy heistä https://www.youtube.com/watch?v=Us-TVg40ExM&list=FLYLDkCWQgVx5_WabmbaoeGg

A Freedoms Tear, songwriter singer, Jussi Vaarala

Echoes, pianoimprovisation Jussi Vaarala

Mallioppilas-partiopoika Kataisen kuuliaisuus Suomen etua vastaan


Jos sanottiin, että EU:n lainsäädäntö kieltää Suomen hallitusta lainaamasta rahaa, niin voi vain kysyä, miten Ranska sitten on saanut rahoituksen kuntoon. Sama emoyhtiö on Ranskan telakalla kuin meilläkin, sanoo Turun telakan pääluottamusmies Jari Aalto jättiristeilijätilauksen mentyä Ranskaan kun hallitus ei myöntänyt Turun telakalle 50 miljoonan lainaa.


Mielenkiintoinen näkökulma nousee esiin:

tehtaileeko EU:n mahtivaltiot kuten Ranska ja Saksa lainsäädäntöä josta itse lipsuvat - ja samalla pelaavat pienempiä vallan periferiamaita kuten Suomea ulos taloudellisista hyödyistä EU:ssa

Tämäkö on kaava jolla valtiot EU:ssa käyvät taloudellista sotaa keskenään. Ja mallioppilas-partiopoika kokoomus ja Katainen tekee kuuliaisesti mitä säädetty on suurten valtioiden siitä lipsuessa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Yksimielistä aihetta ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin

Saarikangas syyttää hallitusta telakkateollisuuden tuhosta.

Vuorineuvos Martin Saarikangas sanoo, että elinkeinoministeri Jan Vapaavuori saattaa jäädä historiaan miehenä, joka tappoi suomalaisen telakkateollisuuden.

Niin - alkaa Suomessa kiertyä esiin käsitys että kokoomus ja Kataisen hallitus ei ole Suomen puolella ollenkaan vaan jonkun toisen puolella.

En ihmettelisi jos syntyisi aihetta piankin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Sen aikaansaaminen taitaa olla demareiden ja vasemmistoliiton käsissä.

Jotta kokoomus saadaan maata tuhoamasta oppositioon.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Energiakeskustelua vain vokaaleilla


Keskustelu energiasta on juuttunut vain sen kiistelyyn miten sähköenergia tuotetaan - mutta koskettelee kovin kainosti sitä asiaa miten sitä kulutetaan.

Ei auta jos energian tuottamisessa ollaan ympäristöystävällisiä jos sen saavutuksen syö täysin kritiikitön energian käyttö.

Ja voi sanoa hyvin pitkälle "täysin kritiikitön" kun esimerkiksi asunnoissa on edelleen hulvattoman pinta-alan ja huonekorkeuden ihanteet ja käytäntö per henkilö.

Mitä auttaa pyrkiä energiatehokkuuteen taloissa jos neliö- ja kuutiomäärä asunnoissa on paisunut aivan kohtuuttomuuksiin - eikä asiasta edes keskustella.

Kun asumispinta-alan per henkilö voisi huoletta puolittaa nykyisestä ja vaatia myös julkisten rakennusten pinta-ala ja kuutionormien asettamista alemmaksi.

Keskustelunäkökulmien yksipuolisuus pelkän tuottamisen suuntaan kuluttamisen suuret energian tuhlaukset sivuutten on sama kuin käytäisiin keskustelua puhuen - mutta pelkillä vokaaleilla.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Miksi julkisten palvelujen yksityistäminen usein kompuroi


Yksityisten yritysten hoitoon annetut julkiset palvelut kompuroivat tuon tuosta käsittämättömilläkin tavoilla.

Mutta kyse ei ole siitä että yksityiset toimijat eivät olisi päteviä tietojen ja osaamisen kannalta.

Kysymys on enemmänkin siitä että he ovat omaksuneet yksityisellä sektorilla yleisesti vallitsevan julkisen sektorin halveksinnan - että yksityinen sektori on eliittiä ja julkinen sektori roskaa - yksityinen sektori on päämäärä ja julkinen sektori sen väline - ja jos ei ole se on yksityisen sektorin taakka.

Josta syystä ei voi muuta odottaakaan kuin eettisiä romahduksia ja muuta välinpitämättömyyttä ja raakaa rahastusta julkisen sektorin kansakunnan sydämessä olevilla arvoilla.

Pääsi yksi pikkujuttu unohtumaan yksityissektorilla ainakin sadan vuoden ajan - se ettei yksikään valtio ja yhteiskunta toimi kunnolla ja turvallisesti ilman järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja sen ydintä julkista sektoria.



Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Dancing Queen of Night, songwriting to painting, Jussi Vaarala

Dancing queen of night, improvised impression 30x40 cm

Luontosuhteen epäsuhtaa - ja miksi hirvi on niin terve

Omakotitalojen ja rivitalojen pihoilla liikkunut yksinäinen susi on ammuttu Vieremällä Pohjois-Savossa.

Poliisin ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijan mukaan susi oli liikkunut huonosti. Se oli muun muassa raahannut toista jalkaansa.

Jälkien perusteella susi oli etsinyt ruokaa jätekatoksista.

Arvion jälkeen poliisi määräsi suden lopetettavaksi.

Niin - mutta entäpä jos susi olisikin otettu kiinni ja hoidettu kuntoon ja päästetty luontoon takaisin.

Näin ei tehty - sudesta ei huolehdittu vaan se ammuttiin.

Mutta samalla suden sukulaiselta koiralta edellytetään ihmisen herkeämätöntä vartiointia - jota se tekeekin henkensä uhallakin.

Ja viimeiseksi koiran odotetaan pettävän isäntänsä - niinkuin ihminen hylkäsi tapettavaksi sairaan suden.

Mutta - pannaanpa tähän jatkoksi toinen tekstini vuosien takaa - panee pohtimaan mikä onkaan oikeastaan suhteemme luontoon - onko se edes meille itsellemme terveellinen.

Onko hirvi viksumpi kuin ihminen


Internetistä hakiessani en löytänyt juurikaan tietoa hirven sairauksista. Ainoa merkittävä tieto oli paikallisesti Kainuussa esiintynyt keuhkosairaus. Mitä? Onko hirvi todella näin terve eläin. Miten se on mahdollista, eihän se ole edes käynyt kouluja eikä sillä ole yliopistoja silottamassa tietä terveelliseen elämään.

Herää muutamia mielenkiintoisia ajatuksia.

Ensinnäkin se, että olemmeko me ihmiset - periaatteessa hirven kanssa samanlaisina biologisina olentoina - luoneet tieteen ja teknologian kokoisen etäisyyden luonnosta niin, että se haittaa terveyttämme.

Toiseksi jos hirvi on niin terve, niin sillähän täytyy olla jokin tieto siitä mitä syödä ja milloin ja mitä ei. Mistä se tuon tiedon saa ja miten se välittyy nuoremmille hirville.

Entä onko hirvellä jokin toisenlainen välittömän kokemuksen suhde luontoon niin että se tietää jo hajusta tai mausta tai ruumiin reaktioista että tämä ravinto on mulle hyväksi. Ja johdannaisena siitä, että onko ihminen siten menettänyt tuon kykynsä tietää kropan tasolla mikä on hyväksi ja mikä ei. Siis olemmeko me kadottaneet osan tietoisuudestamme, joka eläimillä on. Ja onko eläimillä sitten sittenkään niin vajavainen tietoisuus kuin me viksut verbaaliset ihmiset olemme käsitykseksemme luoneet. Muistuu vain mieleen muutama aika radio ylen ykkösessä ohjelma, jossa joku professorismies kertoi mm. kuinka muistaakseni Englannissa linnut oppivat avaamaan maitopullon ja kuinka se tieto levisi nopeasti manner-Eurooppaan, muiden mielenkiintoisten juttujen lomassa.

Niin että elääkö ihminen omahyväisen tieteellisteknisessä umpiossaan, joka tuottaa - anteeksi vain - käsityskykynsä rajoittuneisuuttaan liki saman määrän ongelmia kuin ratkaiseekin. Ja on vieläpä tuottanut ympäristöuhkissa vielä suuremman ongelman kuin osasi kuvitellakaan.

Niin että pitäisköhän tieteen perusteita näiltä osin jo ihan soveltavankin tieteen näkökulmasta ruveta rukkaamaan toiseen asentoon ja ruveta miettimään onkohan noiden eläinten suhteessa luontoonjotain viisasta - viisaampaa kuin meillä viksuilla ihmisillä. Mutta ei mystiikan ajatuksin eikä keinoin. Voisihan psykologialla olla tässä annettavaa luonnontieteiden rinnalla kun aletaan tutkia, miten ja miksi joku ruoka koetaan kuin koetaan. Jo se, että joku raskaana oleva nainen ahmii laastia kuin muurarin apulainen herättää kysymyksen, että onko siinä joku syvempi biologis-psykologinen tietoisuus lyönyt läpi tieteellisen maailmankatsomuksemme turruttaman tietoisuuden raskauden aikana.

Siis tutkittakoon ei mystiikan vaan tieteen keinoin.

Jussi Vaarala
Somerniemi

Olis pikku probleemiin pikku kysymys.

Mullakin täällä Turkissa on tuolla katolla iso vesisäiliö joka lämpiää siis - siis lue kuumenee melkein hiehuvaksi kesällä - aurinkokennolla. Joka on siis niin tehokas että nytkin vaikka on ollut jotain 16-17 päivällä ja yöllä n 12 astetta niin kun olen laskenut lämmintä vettä niin sehän on ollut kädenlämpöistä - jopa niin että en ole näin ollen edes aikonut laittaa vessan nurkassa olevaa sähköllä toimivaa lämminvesivaraajaa päälle vaan olen laskenut katon säiliöstä vettä noin 15 litsan ämpäriin ja kiehauttanut vedenkeittimellisen vettä jatkoksi niin lämmintä suihkua kauhatouhullahan siitä saa. Ja esimerkiksi tänään kun paistoi noin 20 astetta ulkona niin laskin tossa just iltapävällä ko 15 litran ämpärin ja myös toisen samankokoisen astian täyteen lämmntä vettä ja annan niiden lämmittää vessaa ja sieltä levitä myös muualle. Ja lämmittäähän ne - vesi taitaa olla paras lämmönvaraaja.

No se kysymykseni on nyt tämä - mulla on olkkarissa ilmalämpöpumppu jota on kesällä' ihan pakko käyttää viilentämiseen kun on meinaan yölläkin yli 30 usein. ja heräsi kysymys onko jotenkin mahdollista saada kesäisin tuo kuuma vesi katolta muunnettua ilmalämpöpumpun systeemin tapaan viileydeksi - tai on mahdollista hyödyntää aurinkokennoa niin että se antaa sähkön ilmalämpöpumpulle kesällä sen viilennykäyttöön.

Vähän kun mietityttää että katolla on hirmuinen määrä melkein kiehuvaa vettä kaikista kuumimpaan aikaan jota en siis edes paljon käytä ja että sen lämpöenergian voisi kääntää vileydeksi ja johtaa asuntoon - vaikkapa laskemalla sitä tuohon vessan lämminvesivaraajaan jossa se kuumasta kylmäksi kääntösysteemi voisi olla - tai sitten kytkettynä katon vesisäiliöön ja sieltä johtaa jotenkin vaikka letkulla ilmasuihkuna asuntoon.

Viekää asiaa eteenpäin jos tunnette jonkun joka voisi tämän asian kehittää - ja voisin toimia pilottina - kas kun ei taida täällä tuollaisia systeemeitä olla ja katot on täynnä noita säiliöitä.

Onko urheilu ja väkivalta-seksi viihde pilanneet henkisesti ihmiskunnan

Onko urheilu-media yhdistelmä ja väkivalta-seksi viihde köyhdyttänyt ja pilannut ihmiskuntaa emotionaalisesti, älyllisesti ja sosiaalisesti


Urheilu on emotionaalisesti sangen köyhää - sisältäen pääosin vain onnistumisen ja epäonnistumisen tunteet ja tuuletukset - jolloin voi kysyä:

Onko urheilu-media yhdistelmä köyhdyttänyt ihmiskuntaa emotionaalisesti. Nimittäin jos tankkaa mediasta vain urheilun emootiomaailman ja täydentää sitä elokuvien ja pelien väkivalta- ja seksiemootimaailmalla niin  johtopäätös on selvä.

Sellaisessa emootiomaailmassa jo pienestä pitäen kylpenyt ihminen ei voi olla muuta kuin emotionaalisesti köyhä, yksioikoinen ja vääristyneellä tavalla kehittynyt.

Jos verrataan urheilua ja väkivalta-seksi elokuvamaailmaa kulttuurihistorian parhaisiin näytelmiin niin ero on suorastaan huikaiseva emootioiden monipuolisuudessa ja nyansoituneisuudessa. Mutta ei vain siinä vaan myös älyllinen ero on myös niin hurja että voi todeta kunnon näytelmiin verrattuna että urheilu köyhdyttää ihmistä myös älyllisesti - koska urheilussa ei ole anakaan katsojan kannalta mitään älyllisesti haastavaa.

Ja kun vielä jatkoksi otetaan se miten näytelmät kehittävät ihmisen sosiaalisia valmiuksia sekä emotionaalisesti että älyllisesti niin murskaava lopputulos on että urheilu etenkin väkivalta-seksi elokuvien ja pelien kumppanina on ihmistä myös sosiaalisten valmiuksien suhteen köyhdyttävää.

Ja niinpä voi kysyä kolme kysymystä:

1. onko urheilu-media yhdistelmä köyhdyttänyt ihmiskuntaa emotionaalisesti yhdessä väkivalta-seksi elokuvien ja pelien kanssa niin pahasti että se mitä järjettömyyksinä maailmassa nykyään näemme on pitkälti sen köyhdyttämisen tulosta.

2. Onko urheilun ja väkivalta-seksi viihteen yhteistuloksena ihmiset sekä emotionaalisesti, älyllisesti että sosiaalisesti niin heikentyneitä että he ovat esimerkiksi työelämässä kapeudessaan suorastaan haitallisia - verraten taas siihen miten paljon kehittävämpää ovat vaikkapa oikeat kunnon näytelmät mediassa - tai vaikkapa Knalli ja sateenvarjo tapaiset hupailut niiden raikkaan humoristisuutensa vuoksi joskin vaativampiakin komedioita on pilvin pimein kuin Knalli ja sateenvarjo.

Onko tämän päättelyn lopputuloksena se että esimerkiksi YLEssä pitäisi suorastaan lopettaa urheilutoimitukset.

Ja palkata niillä rahoilla tilalle näyttelijöitä tekemään laatunäytelmiä mediaan. Ihmisiä emotionaalisest rikastaakseen ja kasvattaakseen, älyllisesti kehittääkseen ja sosiaalisia valmiuksia ihmisillä parantaakseen.

Tällaiset ovat mietteet kun katselee televisiosta apinatason mölinää mikä urheiluun yhä enemmän ja enemmän liittyy - katsomorähinöitä myöten.

Toisin sanoen - onko urheilu ja Hollywoodin kehittämä väkivalta-seksi elokuvamaailma myös pelien muodossa suorastaan pilannut ihmiskuntaa henkisesti.

Sellaisten medioiden kuten YLEn on ruvettava haastamaan urheilun ja hollywoodilaisen väkivalta-seksi viihteen vaikutus ihmisiin oikein tosissaan.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki


 Julkaistiin Uusimaa-lehdessä ja sai tämmöisen palautteen:

Vieraannuttava media



Jussi Vaarala kirjoitti aiheellisen kirjoituksen (UM 27.12.) nimipäivänäni median tajunnanvirtaan kohdistamasta hyökkäyksestä urheiluineen, voittamisineen, väkivaltoineen, sekseineen ja peleineen. Hän muistutti suoraan myös yleisradiolaista ja sen tehtävästä, kansan sivistyksellisestä tehtävästä ja esitti epäsuorasti kysymyksen, että oliko oikein lakkauttaa televisioteatteri. Teatterihan ilmeisesti lakkautettiin urheilun tieltä (?).



Kansa on helpommin manipuloitavissa kun se vajoaa tuohon ajatuksettomaan höttöön. Se vieraantuu yhteiskunnasta ja itsestään. Toisista tulevat ne tekijät, toimivat subjektit, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ja itseen.



Sen verran seuraan ruotsinkielistä ohjelmatuotantoa, että saatan todeta ruotsinkielisten pääsevän kevyemmällä "viihdytyksellä". Tämä näkyy ruotsinkielisen väestön aktiivisempana osallistumisena yhteiskunnalliseen elämään ja lähiyhteisöjensä toimintaan. Vaaralan ehdotus yleisradion tehtävän uudelleen arvioinnista saa varauksettoman kannatukseni, mutta tuskin saa sitä Ylen kokoomukselaiselta johdolta, jota (Kokoomusta) Ylen valittu ohjelmapolitiikka varauksetta tukee. Laaja "viihdepaketti" tarjoaa mahdollisuuden sisäistää maailma tai ulkoistaa se "toisten" elettäväksi.



Seksi ja liikunta kuuluvat elämään muodossa tai toisessa tai molemmissa. Molemmat voivat esineellistää näkijänsä ja kokijansa, jos liikunta muuttuu urheiluksi ja penkkiurheiluksi ja seksi saa oheensa väkivallan ja suorituspaineen. Tästä ei nouse uutta Nokiaa vaan vieraantunut ylipainoinen kansa.



Yleisradion tulisi omalla tai omilla formaateillaan kilpailla muustakin kuin katsojaluvuista. Ei viihteellistyä kansainvälisen kaupallisen massan mukana vaan pyrkiä tarjoamaan todellisempi kuva maailmasta vaikka se noiden, Vaaralankin mainitsemien "sirkushuvien" läpitunkema onkin.



Hannu Ikonen

A Moment 23.12.2012, pianoimprovisation Jussi Vaarala