sairautena.
Hän esittää perusajattelunaan että " Jos aikuinen ihminen kävelee huonosti, kuolaa ja käyttää vaippoja eikä osaa puhua tai kirjoittaa, ajattelen, että hänellä on vakava sairaus".
Toisaalta hän ansiokkaasti hakee uusia kytkentöjä vammaisalan suhteen lääketieteen ja sosiaalialan välille - mutta menee mielestäni aivan liian pitkälle vaatiessaan että vammaisuutta pitäisi käsitellä sairautena.
Paulin lähestymistavassa ongelmallista on että hän aitaa kaiken vammaisuuden oitis sairaudeksi - eikä ajattele niinkuin valtaosa sosiaalialan ja myös epäilemättä terveydenhuoltoalan ihmisistä ajattelee että on olemassa vammaisuutta joka on hyväksyttävä sairauden sijasta ominaisuudeksi sillä perusteella ettei siitä voi parantua.
On vaarallinen tie että ihmisten ominaisuuksia aletaan lääketieteellistä sairauksiksi - koska se merkitsee jonkun ihanneihmisen idealln tyranniaa - vaikka sellaista ideaali-ihmistä ei taaatusti ole edes olemassa.
Kaikilla ihmisillä on joko fyysisesti tai henkisesti ominaisuuksia jotka eivät vastaa ideaalia. Kukin kompuroi tavallaan sen tarvitsematta olla sairautta - vammainen vammansa kanssa josta hän ei voi parantua, vanheneva ihminen vanhenemisensa kanssa, henkisesti jollain tavalla poikkeva niin että siitä on hänelle tai muille haittaa - ujo, arka, ylivilkas, passiivinen, voimakastahtoinen.
Se että asetetaan ihmisen ominaisuuksia jostain lääketieteen erikoisalueen suunnasta sairaudeksi hävittää ihmisten oikeutta kompuroida elämäänsä niillä ominaisuuksilla joita hänellä on.
Sisätautiopin dosentin kirjoitus on hänen kompurointiaan - ja mielestäni hänen tarjoamansa kaiken vammaisuuden sairaudeksi luokittamisen sijaan olisi suotavampaa pysyttäytyä siinä että se vamma - ja mikä tahansa ominaisuus - joka ei ole parannettavissa hyväksytään ominaisuudeksi muiden ihmisten ominaisuuksien joukkoon - ja niitä vammaisuuden piirteitä joita voidaan parantaa otetaan lääketieteellisen sairausluokituksen piiriin.
Joka asettaa sosiaaliselle yhteisölle haasteen alkaa hyväksyä paremmin pelkkinä ominaisuuksina sellaisia piirteitä joihin kukaan ei voi vaikuttaa - ja niin että näkyvätkään ominaisuudet eivät peitä sosiaalisesti taakseen sitä ihmistä joka kukin ominaisuuksineen on ja niiden kanssa kompuroi.
Jussi Vaarala
eettis-reaistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ethical-realistic thinking bases on two things: 1. the more in things is both ethics and realism the better it is as solution 2. most profound ethics is this: good life span for everyone in the world without harming other people or nature. Jussi Vaarala, creator of ethical-realistic thinking
Saturday, May 26, 2012
Thursday, May 24, 2012
Pohdintaa maahanmuutosta
Kuuluu aika ajoin kauhunsekaisia parahduksia sieltä täältä että maahanmuuttajien usein korkeampi syntyvyys täyttää vaikkapa pohjoismaat maahanmuuttajilla - ja että se olisi ainoastaan paha asia ja uhka.
Onko näin - asiaa on syytä analysoida laajemmin kuin tähän asti.
Ensinnäkin korkeampi syntyvyys maahanmuuttajien keskuudessa on suoraan kahden asian tuontia maahan - nuoren vireän työvoiman tuontia - ja sitä että samalla suhteellisesti lisääntyvä lapsien osuus lisää myös kotimarkkinoiden vireyttä ja kasvua.
Lapset kun nimittäin sekä työllistävät että vireyttävät yhteiskuntaa kovasti - oli lapset mitä alkuperää tahansa.
Ja on käsittämätöntä että yritysmaailma - joka kannatti pääoman ja työvoiman globalisaatiota eli vapaata liikkuvuutta - ei nyt osaa eikä ennenkaikkea ymmärrä tarttua tilanteeseen työvoiman saannin näkökulmasta vaan panttaa maahanmuuttajilta työpaikkoja sen kun kerkiää.
Nimittäin kansakunnan vanheneva ja eläköityvä joukko ei edes kuluta eikä työllistä juuri mitään eikä siitä ole edes työhön. Ja se on monen yrityksen tuho kun sillä ei ole kohta kotimarkkinoilta saatavissa sen enempää kysyntää kuin työvoimaakaan.
Ja jotta miettiliäs ilme hiipisi yritysjohtajien kasvoilla niin kannattaa tsekata omien työntekijöiden ikäjakauma havaitakseen miten vanhaksi on työntekijät päässeet lipsahtamaan - ja ettei nuoren työvoiman saantia esittämässäni ole edes pohdittu.
Toisin sanoen - yritysmaailman palkatessa ulkolaisia nuoria ihmisiä töihin ei iske työvoimapula päälle - jota myöten ei iske kyllä kotimarkkinodien kysynnän laskukaan - kas kun runsaasti sikiävät maahanmuuttajat panevat palkkansa ensimmäiseksi lastensa aiheuttamaan kulutukseen. Ja vireyttävät kansantaloutta.
Ja siten se että työnantajat työllistävät nuoria isolapsisesti perheellisiä maahanmuuttajia palautuu heille takaisin lapsien aiheuttaman talouskasvun kautta. Lapset kun ovat talouskasvun ytimessä.
Mutta erityistä kummastusta aiheuttaa se etteivät yritykset edes suomalaisia nuoria työllistä vaan kasvavassa määrin ovat vastuussa myös suomalaisen nuorison kasvavasta työttömyydestä.
Maahanmuuttajien korkeammat syntyvyysluvut ovat aiheuttaneet myös pelkoja että he valtaavat maan poliittisesti. Mutta ei se niin mene - he ovat ja jäävät vähemmistöksi puoluekentässä - ja sitä paitsi hajaantuvat kannatukseltaan eri puolueisiin eli mitään ison ulkomaalaispuolueen syntyäkään ei tarvitse pelätä.
Mutta miksi maahanmuuttajiin kannattaa suhtautua kiihkottoman realistisen avoimesti. Edellämainituista syistä tietenkin mutta myös siitä oleellisesti pysyvästä realiteetista johtuen että internet on tullut pysyäkseen.
Ja internet välittää tietoa ympäri maailmaa eri maiden olosuhteista, työllisyydestä, tavoista jne - ja se informaatio laskee ratkaisevasti ihmisten kynnystä muuttaa muihin maihin kotimaastaan.
Ja arvelen sen olevan sen kaltainen trendi tulevaisuudessa että suomalaisten ei tarvitse jatkossa hankkia enää montaa ammattia tullakseen toimeen - vaan he voivat muuttaa yhden ja saman ammatin varassa ympäri Eurooppaa ja maailmaakin.
Näin voidaan itse asiassa todeta että monikulttuurisuus ei ole maiden sisäinen asia - se on maiden välinen asia - ja se on jo nyt kaikkialla.
Mutta ei sen tarvitse olla pelottava peikko - sen osoittaa ylläoleva pohdinta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko näin - asiaa on syytä analysoida laajemmin kuin tähän asti.
Ensinnäkin korkeampi syntyvyys maahanmuuttajien keskuudessa on suoraan kahden asian tuontia maahan - nuoren vireän työvoiman tuontia - ja sitä että samalla suhteellisesti lisääntyvä lapsien osuus lisää myös kotimarkkinoiden vireyttä ja kasvua.
Lapset kun nimittäin sekä työllistävät että vireyttävät yhteiskuntaa kovasti - oli lapset mitä alkuperää tahansa.
Ja on käsittämätöntä että yritysmaailma - joka kannatti pääoman ja työvoiman globalisaatiota eli vapaata liikkuvuutta - ei nyt osaa eikä ennenkaikkea ymmärrä tarttua tilanteeseen työvoiman saannin näkökulmasta vaan panttaa maahanmuuttajilta työpaikkoja sen kun kerkiää.
Nimittäin kansakunnan vanheneva ja eläköityvä joukko ei edes kuluta eikä työllistä juuri mitään eikä siitä ole edes työhön. Ja se on monen yrityksen tuho kun sillä ei ole kohta kotimarkkinoilta saatavissa sen enempää kysyntää kuin työvoimaakaan.
Ja jotta miettiliäs ilme hiipisi yritysjohtajien kasvoilla niin kannattaa tsekata omien työntekijöiden ikäjakauma havaitakseen miten vanhaksi on työntekijät päässeet lipsahtamaan - ja ettei nuoren työvoiman saantia esittämässäni ole edes pohdittu.
Toisin sanoen - yritysmaailman palkatessa ulkolaisia nuoria ihmisiä töihin ei iske työvoimapula päälle - jota myöten ei iske kyllä kotimarkkinodien kysynnän laskukaan - kas kun runsaasti sikiävät maahanmuuttajat panevat palkkansa ensimmäiseksi lastensa aiheuttamaan kulutukseen. Ja vireyttävät kansantaloutta.
Ja siten se että työnantajat työllistävät nuoria isolapsisesti perheellisiä maahanmuuttajia palautuu heille takaisin lapsien aiheuttaman talouskasvun kautta. Lapset kun ovat talouskasvun ytimessä.
Mutta erityistä kummastusta aiheuttaa se etteivät yritykset edes suomalaisia nuoria työllistä vaan kasvavassa määrin ovat vastuussa myös suomalaisen nuorison kasvavasta työttömyydestä.
Maahanmuuttajien korkeammat syntyvyysluvut ovat aiheuttaneet myös pelkoja että he valtaavat maan poliittisesti. Mutta ei se niin mene - he ovat ja jäävät vähemmistöksi puoluekentässä - ja sitä paitsi hajaantuvat kannatukseltaan eri puolueisiin eli mitään ison ulkomaalaispuolueen syntyäkään ei tarvitse pelätä.
Mutta miksi maahanmuuttajiin kannattaa suhtautua kiihkottoman realistisen avoimesti. Edellämainituista syistä tietenkin mutta myös siitä oleellisesti pysyvästä realiteetista johtuen että internet on tullut pysyäkseen.
Ja internet välittää tietoa ympäri maailmaa eri maiden olosuhteista, työllisyydestä, tavoista jne - ja se informaatio laskee ratkaisevasti ihmisten kynnystä muuttaa muihin maihin kotimaastaan.
Ja arvelen sen olevan sen kaltainen trendi tulevaisuudessa että suomalaisten ei tarvitse jatkossa hankkia enää montaa ammattia tullakseen toimeen - vaan he voivat muuttaa yhden ja saman ammatin varassa ympäri Eurooppaa ja maailmaakin.
Näin voidaan itse asiassa todeta että monikulttuurisuus ei ole maiden sisäinen asia - se on maiden välinen asia - ja se on jo nyt kaikkialla.
Mutta ei sen tarvitse olla pelottava peikko - sen osoittaa ylläoleva pohdinta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, May 23, 2012
Sinulle riittää kaikkea - vai riittääkö
Näiden kolmen tahon - teknologian, markkinoinnin ja hyvinvoivien ihmisten - välille on muodostunut kytkentä joka on narsistisesti paitsi maapallon realismista irrallaan niin myös sille tuhoisaa - ja tietenkin narsismille tyypillisesti etuoikeutetun elitistisesti heille ilman muuta suotua.
Noiden kolmen keskinäinen viestintä kuuluu:
Sinulle riittää ruokaa ja energiaa sen tuottamiseen ja kuljettamiseen niin että voit huoleti heittää kaikesta ostamastasi ruuasta 25-30 % pois.
Sinulle riittää vettä niin että voit holvata itseäsi suihkussa niin paljon kuin ikinä haluat kenenkään muistuttamatta että vesikin on yhä rajallisempi hyödyke.
Sinä voit mennä etuoikeutetusti kauppaan ostamaan vain 1prosenttisesti hajonneen laitteen tilalle täysin uutta muistuttamatta kauppiasta että tämmöinen tuhlaaminen on ympäristöä tuhoavaa.
Sinulle kerrotaan mainoksissa ja markkinoinnissa autereisesta valoisasta elämästä vailla murheen häivää - ja vailla niitä vastuita ja uhkia joita sinulla ympäristöstäsi ja sen tuhoamisesta on.
On aika lopultakin siihen että vaaditaan niin teollisuudelta, kaupalta kuin markkinoinniltakin ettei eletä enää ympäristöepätietoisessa harhassa ja levitetä sitä koko teollisuus-markkinointi-kauppa ketjun kautta myös yhteiskunnan johtavaksi materialistisen kasvun ideologiaksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Noiden kolmen keskinäinen viestintä kuuluu:
Sinulle riittää ruokaa ja energiaa sen tuottamiseen ja kuljettamiseen niin että voit huoleti heittää kaikesta ostamastasi ruuasta 25-30 % pois.
Sinulle riittää vettä niin että voit holvata itseäsi suihkussa niin paljon kuin ikinä haluat kenenkään muistuttamatta että vesikin on yhä rajallisempi hyödyke.
Sinä voit mennä etuoikeutetusti kauppaan ostamaan vain 1prosenttisesti hajonneen laitteen tilalle täysin uutta muistuttamatta kauppiasta että tämmöinen tuhlaaminen on ympäristöä tuhoavaa.
Sinulle kerrotaan mainoksissa ja markkinoinnissa autereisesta valoisasta elämästä vailla murheen häivää - ja vailla niitä vastuita ja uhkia joita sinulla ympäristöstäsi ja sen tuhoamisesta on.
On aika lopultakin siihen että vaaditaan niin teollisuudelta, kaupalta kuin markkinoinniltakin ettei eletä enää ympäristöepätietoisessa harhassa ja levitetä sitä koko teollisuus-markkinointi-kauppa ketjun kautta myös yhteiskunnan johtavaksi materialistisen kasvun ideologiaksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Aforismi
Aforismi
Jotkut harvat ihmiset ovat niin kaukana ihmisille tutuista maamerkeistä etteivät he löydy ihmisten kartoista.
Jussi Vaarala
Jotkut harvat ihmiset ovat niin kaukana ihmisille tutuista maamerkeistä etteivät he löydy ihmisten kartoista.
Jussi Vaarala
Tuesday, May 22, 2012
Mutta jospa Zuckerberg haluaakin tuhota Facebookin taloudellisen arvon
Uutisissa otsikoidaan: " Suomalaista epäilyttää: ”Zuckerberg voi tuhota Facebookin arvon”. Epäilyksen siis kohdistuessa Facebookin taloudelliseen arvoon.
Asetelma on mielenkiintoinen - todella herkullinen - tuossa asiassa.
Zuckerberg siis loi Facebookin - hän loi sen sisällön - sen aineettoman sisällön josta ihmiset tykkäsivät ja alkoivat käyttää Facebookia. Siis ensin tuli aineeton arvo joka ihmisiä kiinnosti ja sitten huiman kasvun myötä taloudellinen arvo Facebookille. Ja juuri tuon taloudellisen arvon tuhoutumista sijoittajapiirit pelkäävät.
Mutta kun sijoittajapiirit ovat huolissaan vain taloudellisista arvoista niin voidaan kysyä ovatko he huolissaan muista arvoista ja periaatteista - ja että ne voisivat olla jopa ylitse taloudellisen arvon.
Eivät ole - jo pankkimies Wahlroosin julkilausuma "yrityksellä ei voi olla moraalia, sen tehtävä on taloudellisen voiton tuottaminen" osoittaa sen mikä on valitettava tosiasia johon on aika lopultakin alkaa todenteolla tarttua.
Nimittäin taloudellisen hyödyn vimmaiset sijoittajapiirit ovat kautta taloushistorian aivan liian usein surutta taloudellista arvoa jahdatessaan tuhonneet niin mitä tahansa muita arvoja kuin myös periaatteita ja jopa ihmiskunnan kaikenlaista perintöäkin. Moni hyvä brändi on tuhottu tällä tavoin - asettamalla taloudellinen arvo ylitse brändin aineettoman arvon ja "tahrimalla" se taloudellisilla arvoilla - myös ihmisten silmissä.
Mikään ei ole rahan ahneudelle pyhää - ja se näkyy myös nykyään - kaikessa ja kaikin tavoin.
Mitähän jos Zuckerbeg haluaakin tuhota luomansa Facebookin aineettoman arvon - jotta siitä eivät hyötyisi kaikki arvot ahneutensa alle alistavat sijoittajasudet.
Mitähän jos Zuckebarg haluaakin protestoida törkeää aineettomien arvojen alistamista taloudellisille arvoille - tuhoamalla luomansa Facebookin taloudellisen arvon.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Asetelma on mielenkiintoinen - todella herkullinen - tuossa asiassa.
Zuckerberg siis loi Facebookin - hän loi sen sisällön - sen aineettoman sisällön josta ihmiset tykkäsivät ja alkoivat käyttää Facebookia. Siis ensin tuli aineeton arvo joka ihmisiä kiinnosti ja sitten huiman kasvun myötä taloudellinen arvo Facebookille. Ja juuri tuon taloudellisen arvon tuhoutumista sijoittajapiirit pelkäävät.
Mutta kun sijoittajapiirit ovat huolissaan vain taloudellisista arvoista niin voidaan kysyä ovatko he huolissaan muista arvoista ja periaatteista - ja että ne voisivat olla jopa ylitse taloudellisen arvon.
Eivät ole - jo pankkimies Wahlroosin julkilausuma "yrityksellä ei voi olla moraalia, sen tehtävä on taloudellisen voiton tuottaminen" osoittaa sen mikä on valitettava tosiasia johon on aika lopultakin alkaa todenteolla tarttua.
Nimittäin taloudellisen hyödyn vimmaiset sijoittajapiirit ovat kautta taloushistorian aivan liian usein surutta taloudellista arvoa jahdatessaan tuhonneet niin mitä tahansa muita arvoja kuin myös periaatteita ja jopa ihmiskunnan kaikenlaista perintöäkin. Moni hyvä brändi on tuhottu tällä tavoin - asettamalla taloudellinen arvo ylitse brändin aineettoman arvon ja "tahrimalla" se taloudellisilla arvoilla - myös ihmisten silmissä.
Mikään ei ole rahan ahneudelle pyhää - ja se näkyy myös nykyään - kaikessa ja kaikin tavoin.
Mitähän jos Zuckerbeg haluaakin tuhota luomansa Facebookin aineettoman arvon - jotta siitä eivät hyötyisi kaikki arvot ahneutensa alle alistavat sijoittajasudet.
Mitähän jos Zuckebarg haluaakin protestoida törkeää aineettomien arvojen alistamista taloudellisille arvoille - tuhoamalla luomansa Facebookin taloudellisen arvon.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tässäkö Sauli Niinistön Nato-hivutustaktiikka
Olin kerran kokouksessa jossa eräs hyvässä asemassa oleva henkilö asettui käsitteillä olevan asian suhteen tietylle kannalle saaden sen kannattajat puolelleen ja kokouksen edetessä pikkuhiljaa hivutti heitä vastakkaiseen kantaan asiassa.
Onko tämä Sauli Niinistö Nato-hivutustaktiikka - ensin asettuu vastustamaan ja sitten pikkuhiljaa siirtää ihmisiä vastakkaisen kannan taakse.
Pertti Salolaisen "olemme niin lähellä Natoa kun olla voi" ja Niinistö matka saattaisivat olla viitteitä tähän suuntaan.
Perustaustana suomalaisten kannattaisi huomata tämä - vaikka kokoomuksen toiminta vaikuttaa kuinka "fantastiselta" niin silti kansa voi henkisesti aina vaan huonommin.
Joku siis huijaa - ja se ei varmasti ole kansa joka oirehtii nykyisin varmasti enemmän ja rajummin kuin koskaan Suomen historiassa.
Perustausta kannattaa pitää mielessä myös sen suhteen jos epäilee kokoomuksen yrittävän huijata suomalaiset Naton jäseniksi.
Kokoomuksen " fantastinen kuulolla Suomi " voi todella huonosti.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko tämä Sauli Niinistö Nato-hivutustaktiikka - ensin asettuu vastustamaan ja sitten pikkuhiljaa siirtää ihmisiä vastakkaisen kannan taakse.
Pertti Salolaisen "olemme niin lähellä Natoa kun olla voi" ja Niinistö matka saattaisivat olla viitteitä tähän suuntaan.
Perustaustana suomalaisten kannattaisi huomata tämä - vaikka kokoomuksen toiminta vaikuttaa kuinka "fantastiselta" niin silti kansa voi henkisesti aina vaan huonommin.
Joku siis huijaa - ja se ei varmasti ole kansa joka oirehtii nykyisin varmasti enemmän ja rajummin kuin koskaan Suomen historiassa.
Perustausta kannattaa pitää mielessä myös sen suhteen jos epäilee kokoomuksen yrittävän huijata suomalaiset Naton jäseniksi.
Kokoomuksen " fantastinen kuulolla Suomi " voi todella huonosti.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, May 21, 2012
Nykyinen poliitikkojen ja virkamiesten erottamismalli palkitsee vain tunareita ja pelureita
Urheilussa vaihdetaan valmentajaa jos ei tulosta synny - menettely jonka hyväksyvät kaikki nurisematta.
Myös politiikassa ja hallinnossa pitää soveltaa samaa.
Ei ole mitään syytä ottaa raskaasti epäonnistuneen tai kyvyttömän poliitikon tai virkamiehen kyvyttömyyttä demokratian taakaksi - vain sen takia ettei yhteiskunta kykene erottamaan tai siirtämään muihin tehtäviin sellaista joka ei tehtäväänsä ja sen vaatimuksiin sovellu.
Ja ei ole häpeä sekään jos virkamies tai poliitikko itsekin sanoo että annettu vastuu ja vaatimustaso on ainakin tällä hetkellä hänelle liian kova. Sellainen päinvastoin on kunniakasta.
Selvää on että yhteiskunta joka kykenee reagoimaan asianmukaisella tavalla niin kyvyttömyyteen, raskaisiin epäonnistumisiin kuin myös ansiokkuuteen ihmisten toiminnassa on huomattavalla ja ratkaisevalla tavalla kehityskykyisempi kuin se joka urheilun valmentajien erotusmallia ei kykene noudattamaan - tai palkitsemaan ansiokkuudesta kansalaisiaan.
Sellainen yhteiskunta joka ei tuohon kykene harrastaa henkilöresurssien suhteen ongelmanratkaisun varjonyrkkeilyä.
Ja palkitsee itse asiassa vain tunareita ja pelureita.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Myös politiikassa ja hallinnossa pitää soveltaa samaa.
Ei ole mitään syytä ottaa raskaasti epäonnistuneen tai kyvyttömän poliitikon tai virkamiehen kyvyttömyyttä demokratian taakaksi - vain sen takia ettei yhteiskunta kykene erottamaan tai siirtämään muihin tehtäviin sellaista joka ei tehtäväänsä ja sen vaatimuksiin sovellu.
Ja ei ole häpeä sekään jos virkamies tai poliitikko itsekin sanoo että annettu vastuu ja vaatimustaso on ainakin tällä hetkellä hänelle liian kova. Sellainen päinvastoin on kunniakasta.
Selvää on että yhteiskunta joka kykenee reagoimaan asianmukaisella tavalla niin kyvyttömyyteen, raskaisiin epäonnistumisiin kuin myös ansiokkuuteen ihmisten toiminnassa on huomattavalla ja ratkaisevalla tavalla kehityskykyisempi kuin se joka urheilun valmentajien erotusmallia ei kykene noudattamaan - tai palkitsemaan ansiokkuudesta kansalaisiaan.
Sellainen yhteiskunta joka ei tuohon kykene harrastaa henkilöresurssien suhteen ongelmanratkaisun varjonyrkkeilyä.
Ja palkitsee itse asiassa vain tunareita ja pelureita.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sosiaali- ja terveysministeriö perusteelliseen remonttiin
Sosiaali- ja terveysministeriö on epäonnistunut perijuurin ja raskaalla tavalla julkisen sektorin it-hankinnoissa kertoo eduskunnan tarkastusvaliokunta.
Tästähän pitää tehdä yksi raju johtopäätös - sosiaali- ja terveysministeriö pitää panna perusteelliseen remonttiin - ja keskeisiä avainhenkilöitä on vaihdettava kyvykkäämpiin..
Ikääntyvä ja sitä myöten yhä enemmän terveysongelmia omaava kansa ei todellakaan kaipaa terveydenhuollon alalla demokratian työrukkaseksi sellaista sosiaali- ja terveysministeriötä joka ei osaa hoitaa edes niin peruskapeaa asiaa kunnolla kuin julkisen sektorin terveydenhuollon it-hankkeet.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tästähän pitää tehdä yksi raju johtopäätös - sosiaali- ja terveysministeriö pitää panna perusteelliseen remonttiin - ja keskeisiä avainhenkilöitä on vaihdettava kyvykkäämpiin..
Ikääntyvä ja sitä myöten yhä enemmän terveysongelmia omaava kansa ei todellakaan kaipaa terveydenhuollon alalla demokratian työrukkaseksi sellaista sosiaali- ja terveysministeriötä joka ei osaa hoitaa edes niin peruskapeaa asiaa kunnolla kuin julkisen sektorin terveydenhuollon it-hankkeet.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, May 20, 2012
Suomalaisten kolme asenne-emotionaalista juuttumaa
Suomalaisia vaivaa tällä hetkellä ainakin kolme tunne- ja asennevaltaista juuttumaa - joilla tunneperäisinä ja asenteellis-ennakkoluuloisina lähestymistapoina on tyypillistä se että emotionaalisuuden paine toisaalta kapeuttaa näkökulmia uskonnonomaisiin kapeutumiin ja hokemiin - ja toisaalta jää ulkopuolelle maailman kehittymisen haluamatta ja usein edes kykenemättä näkemään sitä.
Nämä kolme tunne- ja asennevaltaista juuttumaa ovat:
1. talvisodan traumasta Nato-pakkomielteeseen
2. Karjala-trauman ylläpito
3. ulkomaalais- ja maahanmuuttajavihamielisyys.
Tunnevaltaisuus on usein ihmiselle ja yhteisölle hieno ja elähdyttävä asia - mutta asenne- ja ennaluulopohjalle juuttuneena erityisesti historiallisiin haavoihin niitä jatkuvasti itse auki repien ja niihin suolaa heittäen on hyödytöntä puuhaa joka kääntää selkänsä maailman kehittymiselle.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Nämä kolme tunne- ja asennevaltaista juuttumaa ovat:
1. talvisodan traumasta Nato-pakkomielteeseen
2. Karjala-trauman ylläpito
3. ulkomaalais- ja maahanmuuttajavihamielisyys.
Tunnevaltaisuus on usein ihmiselle ja yhteisölle hieno ja elähdyttävä asia - mutta asenne- ja ennaluulopohjalle juuttuneena erityisesti historiallisiin haavoihin niitä jatkuvasti itse auki repien ja niihin suolaa heittäen on hyödytöntä puuhaa joka kääntää selkänsä maailman kehittymiselle.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saturday, May 19, 2012
Kuinka läpivärjäävää on pääkaupunkiseutulainen ahneus
Pääkaupunkiseudun kuntien matkalipputuki säästää valtiolta noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, laskee Helsingin seudun liikenne. Valtio säästäisi lisää, jos HSL-malli laajentuisi muille kaupunkiseuduille.
Pääkaupunkiseudun kuntien julkisen liikenteen tuki säästää valtion menoja kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, sanoo Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi. Valtio säästää pienempinä työmatkavähennyksinä, kun HSL:n jäsenkunnat maksavat jopa puolet työmatkalaisten lipuista.
Oikein selkeä esimerkki kuinka oikeistolainen ja pääkaupunkiseutulainen individualistinen ahneus ja julkisen sektorin viha kääntää saamisetkin tuntumaan siltä kuin ne olisivat yleensä julkisen sektorin ja erityisesti valtion poloiseen pääkaupunkiseutuun kohdistamaa riistoa.
Särkijärveltä kun jää - kokoomuslaisen ahneusvalikoivasti tottakai - huomaamatta ja kertomatta että kun ihmiset matkalipputuen vuoksi alkavat käyttää julkista liikennettä niin samalla heidän ei usein edes tarvitse omistaa autoa saati sitten käyttää sitä.
Oikein hyvä kuva siitä miten pääkaupunkiseutulainen yksilö- ja perhekohtainen ahneus vääristää käsityskykyä käsittämättömään hölmöilyyn asti poliitikkojen mielipiteissä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Pääkaupunkiseudun kuntien julkisen liikenteen tuki säästää valtion menoja kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, sanoo Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi. Valtio säästää pienempinä työmatkavähennyksinä, kun HSL:n jäsenkunnat maksavat jopa puolet työmatkalaisten lipuista.
Oikein selkeä esimerkki kuinka oikeistolainen ja pääkaupunkiseutulainen individualistinen ahneus ja julkisen sektorin viha kääntää saamisetkin tuntumaan siltä kuin ne olisivat yleensä julkisen sektorin ja erityisesti valtion poloiseen pääkaupunkiseutuun kohdistamaa riistoa.
Särkijärveltä kun jää - kokoomuslaisen ahneusvalikoivasti tottakai - huomaamatta ja kertomatta että kun ihmiset matkalipputuen vuoksi alkavat käyttää julkista liikennettä niin samalla heidän ei usein edes tarvitse omistaa autoa saati sitten käyttää sitä.
Oikein hyvä kuva siitä miten pääkaupunkiseutulainen yksilö- ja perhekohtainen ahneus vääristää käsityskykyä käsittämättömään hölmöilyyn asti poliitikkojen mielipiteissä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, May 18, 2012
Alkoiko espanjalainen pääoma puolustaa isänmaataan
Espanjan pörssi on yllättäen ollut nousussa perjantaina. Pörssin odotettiin lähtevän laskuun, koska luottoluokitusyhtiö Moody’s laski eilen 16 espanjalaisen pankin luokitusta
Räväkimpään nousuun on lähtenyt nimenomaan ongelmapankki Bankia, joka on määrätty investointipankki Goldman Sachsin arvioitavaksi.Bankian osakkeen arvo on noussut perjantaina 28 prosenttia. Vielä eilen huhuttiin Bankian talletuspaosta.
Onko kyse siitä että espanjalaiset ovatkin ryhtyneet isänmaallisiksi - eivät teekään maastaan talletuspakoa.
Eivätkä noudata kansainvälisen pääoman luottoluokittajien kautta järjestelemää kansallisvaltioidenn finanssikyykytyskoreagrafiaa.
Alkoiko espanjalainen pääoma puolustamaan isänmaataan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Räväkimpään nousuun on lähtenyt nimenomaan ongelmapankki Bankia, joka on määrätty investointipankki Goldman Sachsin arvioitavaksi.Bankian osakkeen arvo on noussut perjantaina 28 prosenttia. Vielä eilen huhuttiin Bankian talletuspaosta.
Onko kyse siitä että espanjalaiset ovatkin ryhtyneet isänmaallisiksi - eivät teekään maastaan talletuspakoa.
Eivätkä noudata kansainvälisen pääoman luottoluokittajien kautta järjestelemää kansallisvaltioidenn finanssikyykytyskoreagrafiaa.
Alkoiko espanjalainen pääoma puolustamaan isänmaataan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Nykyinen markkinointi ja mainonta pelottavan tuhoisaa arvorakenteille
Vallitseva markkinatalousajattelu on jo pitkään ollut tuhoisaa arvoille ja niiden taustalla oleville tunnevarauksille. Mutta millä mekanismilla markkinatalous on raivannut tiensä tuhoisalle toiminnalleen. Vastaus on markkinoinnin ja mainonnan toimilla yhteiskuntaan, arvoihin ja terveisiin arvorakenteisiin.
Terveessä normaalissa yhteiskunnallisessa toiminnassa arvot ja niiden mukana niin motivaatiot kuin tunteetkin ovat eettisellä ja realistisella tavalla kiinnittyneet hedelmällisellä tavalla yhteiskuntaan.
Jolloin myös keskeiset arvorakenteet kuten perhe, vastuuntuntoinen vapaus jne toimivat eettisellä ja realistisella tavalla - olematta sen enempää sisäisesti kuin ulkoisestikaan häiriintynyt ja/tai häiritty. Arvorakenteilla on oltava sekä sisäinen rauha että terveys että ne voivat hyvin - mutta arvorakenteet ovat kytköksissä aina yhteisöön ja yhteiskuntaan joten ne eivät voi vetäytyä vastuustaan yhteiskunnan suuntaan - joskaan ulkopuoliset tahotkaan eivät saa mennä arvorakenteiden rauhaa ja terveyttä rikkomaan - toisin sanoen terve yhteiskunta vaalii terveitä arvorakenteita niin niiden sisältä kuin ulkoapäinkin.Ja arvorakenteilla on aina vastuu kahteen suuntaan - itseensä ja yhteiskunnan suuntaan.
Mutta miten markkinointi ja mainonta on ollut vaikutukseltaan haitallinen - selitystä täytyy luodata sekä historiallisesti että periaatteellisesti kaukaa tähän päivään sitten palaten.
Kauan sitten ennen nykyisen markkinoinnin ja mainonnan syntyä tilanne oli se että kun ihmisillä heräsi jokin puute niin he hankkivat tarvitsemansa asian tai tavaran ostamalla sen jostain. Siis yhteiskunnan toiminta oli elämästä poikiutuen tarvelähtöistä eikä nykyisenkaltaista markkinointityrkytystä juurikaan ollut.
Ja ennenkaikkea sellaiset arvorakenteet kuten koti, perhe, lasten kasvu jne olivat koskemattomia joiden yhtenäisyyttä ja koskemattomuutta myös vaalittiin.
Mutta sitten tuli vähitellen yhä enemmän markkinointi ja mainonta mukaan - mm sanomalehtimainonnan leviämisen myötä. Mutta tuossakin vaiheessa terveisiin yhteiskunnan arvorakenteisiin ei kajottu vaan lähinnä houkuteltiin mainonnan keinoin.
Talouselämän ja markkinatalouden keskeisiä ydinkysymyksiä on se että ihmisillä ja yhteisöillä pitää olla tarve jotta talouselämä voi siihen tarpeeseen tuotteitaan myyden vastata. Ja silloin ongelmallista markkinataloudelle on se jos ihmisillä ja yhteisöillä on asiat sen verran hyvin ja tasapainotilassa etteivät he katso tarvitsevansa mitään uutta vaan tyytyvät ainakin sillä hetkellä vallitsevaan olotilaansa.
Ja se ei markkinataloudelle ja talouselämälle käy - siksi talouselämän täytyy rikkoa tuo ihmisten ja yhteisöiden rauhaisa tasapainoinen tilanne jotta siihen syntyisi tarpeita. Siksi markkinatalous hyökkää ihmisten rauhaisan oloonsa tyytyväisyyden kimppuun - aiheuttaa epätasapainotiloja, kaivaa esiin tarpeita, luo uusia tarpeita, työntää kenkänsä ihmisten elämän ovenväliin.
Ja mikä pahinta - markkinatalous on talouselämän kaikkioikeuttavaan kaikkivoipaisuuteen uskoen alkanut rikkoa markkinoinnin ja mainonnan keinoin yhteiskunnan ja ihmisten elämän terveitä arvorakenteita, kotia, perhettä, lapsen ja nuoren herkkää kasvuvaihetta - saadakseen luomansa epätasapainon ja suoranaisen kaaoksenkin kautta esiin tarpeita ja myös luonut niitä.
Ja tämä arvorakenteiden hajottaminen on mennyt niin pitkälle että niin arvot kuin ihmisten tunteetkin on irrotettu aiemmista terveistä arvorakenteista ja ne on kytketty tuotteiden ominaisuuksiksi - luokkaa tältä tuotteelta saat hellyyttä, tässä tuotteessa on kaipaamaasi isää ja autoriteettirakennetta, tässä tuotteessa on vihallesi niin syy kuin kohdekin.
Ja jotta tilanne olisi vieläkin kaameampi ikäänkuin tuossa ei olisi jo tarpeeksi on erityisesti amerikkalaisen viihdeteollisuuden - joka on markkinointi- ja mainontaideologian päämalli - piirissä menty niin pitkälle että kun arvot ja tunteet on irrotettu terveistä arvorakenteistaan niin sen lisäksi tunteista ja emootiosta on tullut yhteiskunnassa ja monissa sen osayhteisösissä vapaasti vellovaa emootioaaltoilua - jota markkinointi ohjailee milloin minkin tuotteen suuntaan.
Tyyliin susilauma joka ajaa saaliseläimen laumastaan irralleen voidakseen raadella sen kuoliaaksi - susilauman edustaessa tässä nykyistä markkinataloutta ja saaliseläinten lauman edustaessa arvorakenteita.
Irrallaan olevilla ihmisten tunteilla on tarve kiinnittyä johonkin - etenkin kun ne alunperin lapsen syntyessä kiinnittyvät jo varhain erilaisiin ravorakenteisiin - syystä että jos niin ei tapahtuisi lapsesta ei tule tervettä ja hänen selviytymismahdollisuutensa ratkaisevasti heikkenevät - ilman varhaista tunteiden sitoutumista äitiyden ja perheen arvorakenteisiin kun lapsesta ei tule ihmistä kaikissa positiivissa ulottuvuuksissaan - eikä lapsen ja nuoren epäterveen kehityksen myötä tulee niin muodoin tervettä yhteiskunnastakaan.
Ja juuri noita terveitä arvorakenteita nykyinen markkinointi ja mainonta pyrkii rikkomaan ja saattamaan tunteet ja arvot vapaasti vellovaan tilaan saadakseen ne kytkettyä tuotteiden ominaisuuksiksi - sen sijaan että ne olisivat terveitä arvorakenteita omaavan yhteiskunnan ominaisuuksia.
Tässä mielessä talouselämä edelläkuvatun tavoin on tunkenut itsensä elämäksi sen elämän tilalle jonka pitäisi olla terveitä arvorakenteita tervein arvo- ja tunnesidoksin.
Ja seuraukset on nähtävissä juuri nyt nimenomaan korostuneella ja uudella tavalla Suomessa - joka on nähty jo kauan Yhdysvalloissa:
Yhteiskunnan tarveet arvorakenteet on rikottu ja ihmisten tunteista on tehty vapaasti vellovaa emootiomassaa jota kuljetellaan terveestä yhteiskunnan realismista ja etiikasta irrallaan taloudellisen hyödyn saamiseksi tuotteesta toiseen.
Ja samalla ihmisten irrallisuuden tunne, hätä, ahdistus, juurettomuus ja väkivaltaiset vapaasta emootiovellonnasta johtuvat väkivallan purkaukset ovat lisääntyneet - tavalla että Suomi ja suomalaisuus on koko ajan aina vaan sairaampaa ja sairaampaa.
Johtopäätös - on alettava määrätietoisesti palauttamaan arvoja ja tunteita sinne minne ne kuuluukin - terveisiin yhteiskunnan ja ihmiselämän arvorakenteisiin.
Ja pantava markkinointi- ja mainontakoneisto pikaisesti seinää vasten tekosistaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Terveessä normaalissa yhteiskunnallisessa toiminnassa arvot ja niiden mukana niin motivaatiot kuin tunteetkin ovat eettisellä ja realistisella tavalla kiinnittyneet hedelmällisellä tavalla yhteiskuntaan.
Jolloin myös keskeiset arvorakenteet kuten perhe, vastuuntuntoinen vapaus jne toimivat eettisellä ja realistisella tavalla - olematta sen enempää sisäisesti kuin ulkoisestikaan häiriintynyt ja/tai häiritty. Arvorakenteilla on oltava sekä sisäinen rauha että terveys että ne voivat hyvin - mutta arvorakenteet ovat kytköksissä aina yhteisöön ja yhteiskuntaan joten ne eivät voi vetäytyä vastuustaan yhteiskunnan suuntaan - joskaan ulkopuoliset tahotkaan eivät saa mennä arvorakenteiden rauhaa ja terveyttä rikkomaan - toisin sanoen terve yhteiskunta vaalii terveitä arvorakenteita niin niiden sisältä kuin ulkoapäinkin.Ja arvorakenteilla on aina vastuu kahteen suuntaan - itseensä ja yhteiskunnan suuntaan.
Mutta miten markkinointi ja mainonta on ollut vaikutukseltaan haitallinen - selitystä täytyy luodata sekä historiallisesti että periaatteellisesti kaukaa tähän päivään sitten palaten.
Kauan sitten ennen nykyisen markkinoinnin ja mainonnan syntyä tilanne oli se että kun ihmisillä heräsi jokin puute niin he hankkivat tarvitsemansa asian tai tavaran ostamalla sen jostain. Siis yhteiskunnan toiminta oli elämästä poikiutuen tarvelähtöistä eikä nykyisenkaltaista markkinointityrkytystä juurikaan ollut.
Ja ennenkaikkea sellaiset arvorakenteet kuten koti, perhe, lasten kasvu jne olivat koskemattomia joiden yhtenäisyyttä ja koskemattomuutta myös vaalittiin.
Mutta sitten tuli vähitellen yhä enemmän markkinointi ja mainonta mukaan - mm sanomalehtimainonnan leviämisen myötä. Mutta tuossakin vaiheessa terveisiin yhteiskunnan arvorakenteisiin ei kajottu vaan lähinnä houkuteltiin mainonnan keinoin.
Talouselämän ja markkinatalouden keskeisiä ydinkysymyksiä on se että ihmisillä ja yhteisöillä pitää olla tarve jotta talouselämä voi siihen tarpeeseen tuotteitaan myyden vastata. Ja silloin ongelmallista markkinataloudelle on se jos ihmisillä ja yhteisöillä on asiat sen verran hyvin ja tasapainotilassa etteivät he katso tarvitsevansa mitään uutta vaan tyytyvät ainakin sillä hetkellä vallitsevaan olotilaansa.
Ja se ei markkinataloudelle ja talouselämälle käy - siksi talouselämän täytyy rikkoa tuo ihmisten ja yhteisöiden rauhaisa tasapainoinen tilanne jotta siihen syntyisi tarpeita. Siksi markkinatalous hyökkää ihmisten rauhaisan oloonsa tyytyväisyyden kimppuun - aiheuttaa epätasapainotiloja, kaivaa esiin tarpeita, luo uusia tarpeita, työntää kenkänsä ihmisten elämän ovenväliin.
Ja mikä pahinta - markkinatalous on talouselämän kaikkioikeuttavaan kaikkivoipaisuuteen uskoen alkanut rikkoa markkinoinnin ja mainonnan keinoin yhteiskunnan ja ihmisten elämän terveitä arvorakenteita, kotia, perhettä, lapsen ja nuoren herkkää kasvuvaihetta - saadakseen luomansa epätasapainon ja suoranaisen kaaoksenkin kautta esiin tarpeita ja myös luonut niitä.
Ja tämä arvorakenteiden hajottaminen on mennyt niin pitkälle että niin arvot kuin ihmisten tunteetkin on irrotettu aiemmista terveistä arvorakenteista ja ne on kytketty tuotteiden ominaisuuksiksi - luokkaa tältä tuotteelta saat hellyyttä, tässä tuotteessa on kaipaamaasi isää ja autoriteettirakennetta, tässä tuotteessa on vihallesi niin syy kuin kohdekin.
Ja jotta tilanne olisi vieläkin kaameampi ikäänkuin tuossa ei olisi jo tarpeeksi on erityisesti amerikkalaisen viihdeteollisuuden - joka on markkinointi- ja mainontaideologian päämalli - piirissä menty niin pitkälle että kun arvot ja tunteet on irrotettu terveistä arvorakenteistaan niin sen lisäksi tunteista ja emootiosta on tullut yhteiskunnassa ja monissa sen osayhteisösissä vapaasti vellovaa emootioaaltoilua - jota markkinointi ohjailee milloin minkin tuotteen suuntaan.
Tyyliin susilauma joka ajaa saaliseläimen laumastaan irralleen voidakseen raadella sen kuoliaaksi - susilauman edustaessa tässä nykyistä markkinataloutta ja saaliseläinten lauman edustaessa arvorakenteita.
Irrallaan olevilla ihmisten tunteilla on tarve kiinnittyä johonkin - etenkin kun ne alunperin lapsen syntyessä kiinnittyvät jo varhain erilaisiin ravorakenteisiin - syystä että jos niin ei tapahtuisi lapsesta ei tule tervettä ja hänen selviytymismahdollisuutensa ratkaisevasti heikkenevät - ilman varhaista tunteiden sitoutumista äitiyden ja perheen arvorakenteisiin kun lapsesta ei tule ihmistä kaikissa positiivissa ulottuvuuksissaan - eikä lapsen ja nuoren epäterveen kehityksen myötä tulee niin muodoin tervettä yhteiskunnastakaan.
Ja juuri noita terveitä arvorakenteita nykyinen markkinointi ja mainonta pyrkii rikkomaan ja saattamaan tunteet ja arvot vapaasti vellovaan tilaan saadakseen ne kytkettyä tuotteiden ominaisuuksiksi - sen sijaan että ne olisivat terveitä arvorakenteita omaavan yhteiskunnan ominaisuuksia.
Tässä mielessä talouselämä edelläkuvatun tavoin on tunkenut itsensä elämäksi sen elämän tilalle jonka pitäisi olla terveitä arvorakenteita tervein arvo- ja tunnesidoksin.
Ja seuraukset on nähtävissä juuri nyt nimenomaan korostuneella ja uudella tavalla Suomessa - joka on nähty jo kauan Yhdysvalloissa:
Yhteiskunnan tarveet arvorakenteet on rikottu ja ihmisten tunteista on tehty vapaasti vellovaa emootiomassaa jota kuljetellaan terveestä yhteiskunnan realismista ja etiikasta irrallaan taloudellisen hyödyn saamiseksi tuotteesta toiseen.
Ja samalla ihmisten irrallisuuden tunne, hätä, ahdistus, juurettomuus ja väkivaltaiset vapaasta emootiovellonnasta johtuvat väkivallan purkaukset ovat lisääntyneet - tavalla että Suomi ja suomalaisuus on koko ajan aina vaan sairaampaa ja sairaampaa.
Johtopäätös - on alettava määrätietoisesti palauttamaan arvoja ja tunteita sinne minne ne kuuluukin - terveisiin yhteiskunnan ja ihmiselämän arvorakenteisiin.
Ja pantava markkinointi- ja mainontakoneisto pikaisesti seinää vasten tekosistaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, May 17, 2012
Wednesday, May 16, 2012
Suomalainen yhteiskunta amerikkalaistumisen tuhoisalla tiellä
Suomalainen yhteiskunta - kokoomus- ja keskustavetoisten hallitusten ohjaamana - on hälyttävästi kehittynyt kohti amerikkalaista yhteiskuntaa sen jyrkimpien pahoinvointien suuntaan.
Kansakunnan emootioiden lisääntynyt selittämättömyys ja hallitsematon virtailu ja järjettömät väkivallanteot sekä lisääntyvät luonnevikaistyyppiset käyttäytymismallit ja luonnevikaisuuden yleistyminen ovat täsmälleen samaa saldoa kuin mikä Yhdysvalloissa on jo vuosikymmeninen mutta Suomessa uusi perinne.
Periamerikkalaista on myös politiikan muuttuminen siihen suuntaan että yksityisten yritysten ja pääoman voitontavoittelu on yhä päälleastuvampaa arvon kuin arvon suhteen.
Sen lisäksi että oikeisto- ja keskustapoliitikot systemaattisesti - esimerkkeinä kansanedustajien Häkämies, Vapaavuori ja Pekkarinen - asettuvat puolustamaan yritysmaailman ja pääoman kaiken alleentallovaa epäeettisyyttä ja syyllistävät systemaattisesti virkakoneistoa eivätkä yritysmaailmaa.
Ja eivät tietenkään myöskään poliitikkoja - heitä itseään - joiden poliittisin toimin pääoman voittojen haaliminen keinolla millä hyvällä on aina vaan sallivampaa.
Pääministerikaksikkoa Vanhanen ja Katainen voidaan pitää oikeutetusti niinä pahoina poliitikkoina kansanedustajaesikuntineen jotka ovat tehneet ja tekemässä Suomesta villin lännen tapaan "villiä pohjoista" Euroopassa josta ei seuraa millekään asialle mitään hyvää - ei edes yritystoiminnalle sillä yhteiskunnan etiikan tuhoaminen taloudellisista syistä ja ihmisten kyynistyminen sen myötä niin laille kuin etiikallekin kääntyy varmuudella taloutta itseään vastaan. Ja tekee Suomesta ryöstöviljellyn maan josta ja jonka kohtalosta kukaan ei enää piittaa.
Muiden puolueiden - ja erityisest myös laajasti maassa edustetun keskustapoliitikkojoukon - on terästäydyttävä ja kysyttävä itseltään:
Onko järjettömien väkivallantekojen, hallitsemattomien emootiovirtojen ja kyynisen voitonpyyteen Suomi sellainen jollaiseksi he ja Suomen kansa maansa haluavat.
Suomen politiikan eettinen johto ja arvotietoisuus on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana hyvin huonoissa käsissä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kansakunnan emootioiden lisääntynyt selittämättömyys ja hallitsematon virtailu ja järjettömät väkivallanteot sekä lisääntyvät luonnevikaistyyppiset käyttäytymismallit ja luonnevikaisuuden yleistyminen ovat täsmälleen samaa saldoa kuin mikä Yhdysvalloissa on jo vuosikymmeninen mutta Suomessa uusi perinne.
Periamerikkalaista on myös politiikan muuttuminen siihen suuntaan että yksityisten yritysten ja pääoman voitontavoittelu on yhä päälleastuvampaa arvon kuin arvon suhteen.
Sen lisäksi että oikeisto- ja keskustapoliitikot systemaattisesti - esimerkkeinä kansanedustajien Häkämies, Vapaavuori ja Pekkarinen - asettuvat puolustamaan yritysmaailman ja pääoman kaiken alleentallovaa epäeettisyyttä ja syyllistävät systemaattisesti virkakoneistoa eivätkä yritysmaailmaa.
Ja eivät tietenkään myöskään poliitikkoja - heitä itseään - joiden poliittisin toimin pääoman voittojen haaliminen keinolla millä hyvällä on aina vaan sallivampaa.
Pääministerikaksikkoa Vanhanen ja Katainen voidaan pitää oikeutetusti niinä pahoina poliitikkoina kansanedustajaesikuntineen jotka ovat tehneet ja tekemässä Suomesta villin lännen tapaan "villiä pohjoista" Euroopassa josta ei seuraa millekään asialle mitään hyvää - ei edes yritystoiminnalle sillä yhteiskunnan etiikan tuhoaminen taloudellisista syistä ja ihmisten kyynistyminen sen myötä niin laille kuin etiikallekin kääntyy varmuudella taloutta itseään vastaan. Ja tekee Suomesta ryöstöviljellyn maan josta ja jonka kohtalosta kukaan ei enää piittaa.
Muiden puolueiden - ja erityisest myös laajasti maassa edustetun keskustapoliitikkojoukon - on terästäydyttävä ja kysyttävä itseltään:
Onko järjettömien väkivallantekojen, hallitsemattomien emootiovirtojen ja kyynisen voitonpyyteen Suomi sellainen jollaiseksi he ja Suomen kansa maansa haluavat.
Suomen politiikan eettinen johto ja arvotietoisuus on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana hyvin huonoissa käsissä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tiukka katse myös muuhun kuin Kreikkaan
Kreikan kriisin leviäminen on riski sanoo valtiovarainministeri Urpilainen.
Ja samalla vaaditaan ja katsotaan vaatimusten perään kreikkalaisia - ja vain kreikkalaisia.
Minusta on aika suunnata tiukkaakin tiukempi katse rahoitusmarkkinoihin.
Toimiiko ne enää millään mittarilla edes omien etujensa suhteen järkevästi.
Yksi sinnikkäiden ongelmien ja kriisien ratkaisun kultainen sääntö kuuluu - jos kriisi tai ongelma ei ota ratketakseen niin katso sen syytä ja ratkaisumahdollisuuksia aivan muualta kuin tähän asti olet tehnyt.
Jussi Vaarala
kokenut konsultti
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja samalla vaaditaan ja katsotaan vaatimusten perään kreikkalaisia - ja vain kreikkalaisia.
Minusta on aika suunnata tiukkaakin tiukempi katse rahoitusmarkkinoihin.
Toimiiko ne enää millään mittarilla edes omien etujensa suhteen järkevästi.
Yksi sinnikkäiden ongelmien ja kriisien ratkaisun kultainen sääntö kuuluu - jos kriisi tai ongelma ei ota ratketakseen niin katso sen syytä ja ratkaisumahdollisuuksia aivan muualta kuin tähän asti olet tehnyt.
Jussi Vaarala
kokenut konsultti
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, May 15, 2012
Kulutusitsekkyyden looginen kömmähdys
Suomalaiset sanovat että meitä on vajaa promille maapallon väestöstä ja sillä mitä me teemme ei ole juurikaan vaikutusta maapallon luonnonvarojen ylikulutukseen - vaikka olemme kärkijoukoissa maapallon ylikuluttajien joukossa.
Argumentti on suurinpiirtein kuin bussimatkustajalla joka valtaa kolme istuinta maaten niillä pitkin pituuttaan - ja perustelee tekoaan "eihän mun makaamisella ole vaikutusta muiden matkantekoon kun mua on vain yksi ".
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Argumentti on suurinpiirtein kuin bussimatkustajalla joka valtaa kolme istuinta maaten niillä pitkin pituuttaan - ja perustelee tekoaan "eihän mun makaamisella ole vaikutusta muiden matkantekoon kun mua on vain yksi ".
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Suomi on todistettavasti ekologisen elämäntavan muutoksen edessä
Koko ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on puolitoista kertaa maapallon kantokykyä suurempi. Maapallolta kestää siis 1,5 vuotta tuottaa täysin uudestaan ne uusiutuvat luonnonvarat, jotka kulutamme vuodessa. Jos sama tahti jatkuu maailmanlaajuisesti, tarvitsemme vuonna 2030 jo kaksi maapalloa tyydyttämään tarpeemme.
- Viisi maata, joilla on suurin ekologinen jalanjälki asukasta kohti, ovat Qatar, Kuwait, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Tanska ja Yhdysvallat. Suomi on nyt jalanjäljeltään 11. suurin, kun kaksi vuotta aikaisemmin olimme sijalla 12.
Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme melkein 3,5 planeettaa. Tieto selviää WWF:n uudesta Living Planet 2012 -raportista, joka tarkastelee ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä.
Tästä on Suomessa tehtävissä yksi johtopäätös - suomalaisten on suunnattava katseensa ja muutoksensa elämäntapaansa ja kulutustottumuksiinsa.
Ensinnäkin on karsittava kaikkea sellaista materialistista kulutusta ja elämäntapaa joka on muin keinoin vältettävissä. Yksi esimerkki sellaisesta on yksityisauton edes omistaminen kaupungeissa, joihin sangen helposti saa vaikka minkälaisen nonstop-pikkubussi järjestelmän niin että henkilöautoa kaupungeissa ei tarvita lainkaan - jopa siihen mittaan että kaupunkien ydinkeskustoissa ei saisi ajaa henkilöautolla lainkaan. Kun taas haja-asutusalueilla ja maaseudulla on ilman muuta henkilöautolle perusteltua tarvetta.
Toinen seikka on vaatia kaupassa joka ainoan teknisen laitteen kohdalla että sen kaikki kuluvat osat tulee olla vaihdettavissa ja että laitteen runko on pitkään ja kovaakin kulutusta kestävä.
Kolmas ja ehkä suurilinjaisin muutos täytyy olla se että tietoisesti valitsee elämäntavakseen aineettoman kasvun materialistisen kasvun sijaan.
Aineetonta kasvua kun mahtuu maapallolle rajattomasti - materialistisen kasvun tila ja edellytykset alkavat käydä yhä niukemmiksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
- Viisi maata, joilla on suurin ekologinen jalanjälki asukasta kohti, ovat Qatar, Kuwait, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Tanska ja Yhdysvallat. Suomi on nyt jalanjäljeltään 11. suurin, kun kaksi vuotta aikaisemmin olimme sijalla 12.
Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme melkein 3,5 planeettaa. Tieto selviää WWF:n uudesta Living Planet 2012 -raportista, joka tarkastelee ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä.
Tästä on Suomessa tehtävissä yksi johtopäätös - suomalaisten on suunnattava katseensa ja muutoksensa elämäntapaansa ja kulutustottumuksiinsa.
Ensinnäkin on karsittava kaikkea sellaista materialistista kulutusta ja elämäntapaa joka on muin keinoin vältettävissä. Yksi esimerkki sellaisesta on yksityisauton edes omistaminen kaupungeissa, joihin sangen helposti saa vaikka minkälaisen nonstop-pikkubussi järjestelmän niin että henkilöautoa kaupungeissa ei tarvita lainkaan - jopa siihen mittaan että kaupunkien ydinkeskustoissa ei saisi ajaa henkilöautolla lainkaan. Kun taas haja-asutusalueilla ja maaseudulla on ilman muuta henkilöautolle perusteltua tarvetta.
Toinen seikka on vaatia kaupassa joka ainoan teknisen laitteen kohdalla että sen kaikki kuluvat osat tulee olla vaihdettavissa ja että laitteen runko on pitkään ja kovaakin kulutusta kestävä.
Kolmas ja ehkä suurilinjaisin muutos täytyy olla se että tietoisesti valitsee elämäntavakseen aineettoman kasvun materialistisen kasvun sijaan.
Aineetonta kasvua kun mahtuu maapallolle rajattomasti - materialistisen kasvun tila ja edellytykset alkavat käydä yhä niukemmiksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, May 14, 2012
Aforismi
Edullisin laina on se, jota ei koskaan otettu.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kansalaiset velanotossa valtiotaan ja poliitikkoja viisaampia
Suomen maanantaina 14.5. ottama 5 vuoden valtionlaina jää maamme taloushistoriaan yhtenä edullisimmista lainoista.
Mutta mikä on se edullisin laina.
Se on se jota ei otettu huonona aikana - jolloin sitä ei tarvitse maksaa hyvinä aikoina takaisin.
Kansalaisten tasolla tämä yksinkertainen seikka osataan että veloista pitää pyrkiä irti.
Valtioiden tasolla sen sijaan pyritään koko ajan velkaantumaan.
Ja koko ajan velkataakkaa ylläpitävä halpoja korkoja jahtaava valtio on kansalaisille taakka - ja se on tie jolla kansalaisten päätäntävalta valtionsa taloudesta siirretään poliitikkojen toimesta velanantajille.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta mikä on se edullisin laina.
Se on se jota ei otettu huonona aikana - jolloin sitä ei tarvitse maksaa hyvinä aikoina takaisin.
Kansalaisten tasolla tämä yksinkertainen seikka osataan että veloista pitää pyrkiä irti.
Valtioiden tasolla sen sijaan pyritään koko ajan velkaantumaan.
Ja koko ajan velkataakkaa ylläpitävä halpoja korkoja jahtaava valtio on kansalaisille taakka - ja se on tie jolla kansalaisten päätäntävalta valtionsa taloudesta siirretään poliitikkojen toimesta velanantajille.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saturday, May 12, 2012
Subscribe to:
Posts (Atom)