Tuesday, August 05, 2014
Monday, August 04, 2014
Sunday, August 03, 2014
Teknistaloudellinen kehitys jättänyt taakseen arvotyhjiön josta kilpaillaan
Tekesin työelämäkysymyksiin erikoistunut johtava asiantuntija ja Helsingin yliopiston dosentti Tuomo Alasoini kirjoittaa Talouselämässä 17.6.2014 Talouselämä -lehdessä näin.
Jo vuonna 2020 suurten ikäluokkien 1945-60 väistyessä työmarkkinat valtaa 1970-luvun lopun ja 1990-luvun lopun välillä syntynyt Y-sukupolvi, joka kuuluu digipioneereihin - ja jopa digiosaamiseltaan ja ongelmanratkaisutaidoiltaan tutkimusten mukaan maailman huippuluokkaa.
Joka näkyy Alasoinin mukaan suomalaisyritysten menestymisenä esimerkiksi digitaalisten pelien tuottajina.
Kyseinen kirjoitus nostaa huomaamattaan esiin sellaisen näkökulman jonka pitäisi kiinnostaa maailman suurimpia päättäjiä ja tutkimusta enemmän kuin huomattavasti.
Nimittäin teknologian ja sen materialistisen arvoköyhän vallan tie on tullut tiensä päähän.
Koska maailmaa ei parannetta hyvillä digitaalisten pelien nikkaroinnilla - eikä myöskään pääoman kasinotemppuiluilla niin yrityksillä kuin valtioidenkaan suhteen.
Ongelma on äärimmäisen iso ja äärimmäisen vakava.
Nimittäin vuosikymmeniä jatkunut teknistaloudellisen vallan arvotyhjyys ja huonokuuloisuus muille arvoilla kuin teknologialle ja rahalle on jättänyt jälkeensä koko maailman mitassa ammottavan suuren arvotyhjiön.
Tilanteen jossa materialististen teknokraattien ja rahaa ahnehtivien pääomapiirien toimesta aineettomat arvot on työnnetty niin vähäpätöiseen rooliin maailmassa että jäljelle on jäänyt suuri arvotyhjiö.
Ja siitä arvotyhjiöstä nyt taistellaan. Tai aletaan taistella.
Hyvänä esimerkkinä siitä on se läntisen teknistaloudellisen arvotyhjiön täyttämisyritys jota islamistien eteneminen Irakissa edustaa.
Euroopan on syytä pian löytää takaisin juurilleen aineettomien arvojen kulttuuriinsa jossa suhteessa Eurooppa onkin ylivertainen niin laajuudessaan kuin saavutustensa korkeudessa.
Uskontojen ja kulttuurin on tuossa teknistaloudellisen arvotyhjiön täyttämispyrkimyksessä löydettävä toisensa niin että saadaan aikaan kulttuurisesti rikas ja samalla korkeaeettinen aineettomien arvojen uusi nousu yli aiemman teknistaloudellisen arvotyhjiöisen vallan.
Jussi Vaarala
4.8.2014
Tekesin työelämäkysymyksiin erikoistunut johtava asiantuntija ja Helsingin yliopiston dosentti Tuomo Alasoini kirjoittaa Talouselämässä 17.6.2014 Talouselämä -lehdessä näin.
Jo vuonna 2020 suurten ikäluokkien 1945-60 väistyessä työmarkkinat valtaa 1970-luvun lopun ja 1990-luvun lopun välillä syntynyt Y-sukupolvi, joka kuuluu digipioneereihin - ja jopa digiosaamiseltaan ja ongelmanratkaisutaidoiltaan tutkimusten mukaan maailman huippuluokkaa.
Joka näkyy Alasoinin mukaan suomalaisyritysten menestymisenä esimerkiksi digitaalisten pelien tuottajina.
Kyseinen kirjoitus nostaa huomaamattaan esiin sellaisen näkökulman jonka pitäisi kiinnostaa maailman suurimpia päättäjiä ja tutkimusta enemmän kuin huomattavasti.
Nimittäin teknologian ja sen materialistisen arvoköyhän vallan tie on tullut tiensä päähän.
Koska maailmaa ei parannetta hyvillä digitaalisten pelien nikkaroinnilla - eikä myöskään pääoman kasinotemppuiluilla niin yrityksillä kuin valtioidenkaan suhteen.
Ongelma on äärimmäisen iso ja äärimmäisen vakava.
Nimittäin vuosikymmeniä jatkunut teknistaloudellisen vallan arvotyhjyys ja huonokuuloisuus muille arvoilla kuin teknologialle ja rahalle on jättänyt jälkeensä koko maailman mitassa ammottavan suuren arvotyhjiön.
Tilanteen jossa materialististen teknokraattien ja rahaa ahnehtivien pääomapiirien toimesta aineettomat arvot on työnnetty niin vähäpätöiseen rooliin maailmassa että jäljelle on jäänyt suuri arvotyhjiö.
Ja siitä arvotyhjiöstä nyt taistellaan. Tai aletaan taistella.
Hyvänä esimerkkinä siitä on se läntisen teknistaloudellisen arvotyhjiön täyttämisyritys jota islamistien eteneminen Irakissa edustaa.
Euroopan on syytä pian löytää takaisin juurilleen aineettomien arvojen kulttuuriinsa jossa suhteessa Eurooppa onkin ylivertainen niin laajuudessaan kuin saavutustensa korkeudessa.
Uskontojen ja kulttuurin on tuossa teknistaloudellisen arvotyhjiön täyttämispyrkimyksessä löydettävä toisensa niin että saadaan aikaan kulttuurisesti rikas ja samalla korkeaeettinen aineettomien arvojen uusi nousu yli aiemman teknistaloudellisen arvotyhjiöisen vallan.
Jussi Vaarala
4.8.2014
Alkoholipolitiikkaan kulujen ja tuottojen tarkistus paikallaan
Vantaanjoella lauantaina seilannut kaljakellunta jätti joen ja sen rannat roskaiseen kuntoon.
Sunnuntaiaamuna Tapaninvainion kohdalla otetuista kuvista näkyy, kuinka kumiveneiden raatoja, puhallettavia uima-altaita ja muita vesileluja makaa joen rannoilla ja kelluu joessa.
Tämäkin sotku pitäisi lisätä alkoholin hintaan. Kuten terveyskeskuksen vastaanottokulut kännisten itselleen aiheuttamista ruhjeista.
Aiheuttaja maksaa.
Se periaate pitäisi sisältää alkoholin hinnoitteluun.
Joka vuosi määritellään vaikkapa kahden vuoden takaa takautuvasti se rahamäärä joka sisällytetään alkoholin hintaan niistä kustannuksista joita alkoholi yhteiskunnalle aiheuttaa.
Samaan hengenvetoon pitää kysyä. Miten voi olla mahdollista että kaikkein keskeisimmillä paikoilla kaupungeissa kaikista isoimmat liiketilat on valjastettu pääosin alkoholia myyville ravintoloille.
Siten että siellä tahkotaan suhteettomasti rahaa verrattuna muihin aloihin - etenkin kun nuo keskustojen liiketilojen alkoholia suurkuluttavat asiakkaat aiheuttavat muutenkin valtavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Tässä asiassa on selvästikin nyt kustannus- ja tuottosokeutta koko yhteiskunnassa.
Juoda saa - mutta maksakoon kukin juopottelunsa kustannukset myös.
Jussi Vaarala
Vantaanjoella lauantaina seilannut kaljakellunta jätti joen ja sen rannat roskaiseen kuntoon.
Sunnuntaiaamuna Tapaninvainion kohdalla otetuista kuvista näkyy, kuinka kumiveneiden raatoja, puhallettavia uima-altaita ja muita vesileluja makaa joen rannoilla ja kelluu joessa.
Tämäkin sotku pitäisi lisätä alkoholin hintaan. Kuten terveyskeskuksen vastaanottokulut kännisten itselleen aiheuttamista ruhjeista.
Aiheuttaja maksaa.
Se periaate pitäisi sisältää alkoholin hinnoitteluun.
Joka vuosi määritellään vaikkapa kahden vuoden takaa takautuvasti se rahamäärä joka sisällytetään alkoholin hintaan niistä kustannuksista joita alkoholi yhteiskunnalle aiheuttaa.
Samaan hengenvetoon pitää kysyä. Miten voi olla mahdollista että kaikkein keskeisimmillä paikoilla kaupungeissa kaikista isoimmat liiketilat on valjastettu pääosin alkoholia myyville ravintoloille.
Siten että siellä tahkotaan suhteettomasti rahaa verrattuna muihin aloihin - etenkin kun nuo keskustojen liiketilojen alkoholia suurkuluttavat asiakkaat aiheuttavat muutenkin valtavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Tässä asiassa on selvästikin nyt kustannus- ja tuottosokeutta koko yhteiskunnassa.
Juoda saa - mutta maksakoon kukin juopottelunsa kustannukset myös.
Jussi Vaarala
Saturday, August 02, 2014
Friday, August 01, 2014
Työyhteisöjen haitallisia erilliskulttuureita
Terveydenhuollon työntekijöiden päihdeongelmiin puututaan yhä useammin – "15-20 vuotta sitten katsottiin sormien läpi"
Kanteluita terveydenhuollon työntekijöistä tekevät niin asiakkaat, esimiehet kuin poliisikin. Ilmoitusten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2011 verrattuna. Ongelmat voivat johtaa ammattioikeuksien menettämiseen.
Tilanne kuvaa sitä miten Suomessa on ollut aiemmin kahta väärää perinnettä jotka ovat kaiketi nyt oikeamassa ainakin terveydenhuollon alueella.
Toinen on väärän ymmärtämisen perinne jossa oman ammattikunnan tekemisiä katsotaan suopeammin kuin muuten katsottaisiin eikä panna virheellisesti toimivaa kohtaamaan tapojaan - joka on ainoa oikea peruslinja korjata asioita.
Toinen perinne on katsoa että sosiaali- ja terveysaloilla on sisäinen kulttuuri jolla on lupa poiketa muusta toimintakulttuurista muussa yhteiskunnassa. Ja juuri yllämainittu väärän ymmärtämisen kulttuuri on omiaan ajamaan yhteisöjä ja organisaatioita sisäisen erilliskulttuurin muodostumiseen.
Samalla voi tietysti kysyä onko esimerkiksi juristien, toimittajien, rakennusalan tai vaikkapa autonasentajien kulttuureissa toimintatapoja jotka ovat luoneet niihin muulle yhteiskunnalle haitallisella tavalla omapäisen erilliskulttuurin.
Jossa annetaan itselle omassa ammattikunnassa lupa sellaiseen joka ei ole suotavaa muualla yhteiskunnassa.
Jussi Vaarala
Terveydenhuollon työntekijöiden päihdeongelmiin puututaan yhä useammin – "15-20 vuotta sitten katsottiin sormien läpi"
Kanteluita terveydenhuollon työntekijöistä tekevät niin asiakkaat, esimiehet kuin poliisikin. Ilmoitusten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2011 verrattuna. Ongelmat voivat johtaa ammattioikeuksien menettämiseen.
Tilanne kuvaa sitä miten Suomessa on ollut aiemmin kahta väärää perinnettä jotka ovat kaiketi nyt oikeamassa ainakin terveydenhuollon alueella.
Toinen on väärän ymmärtämisen perinne jossa oman ammattikunnan tekemisiä katsotaan suopeammin kuin muuten katsottaisiin eikä panna virheellisesti toimivaa kohtaamaan tapojaan - joka on ainoa oikea peruslinja korjata asioita.
Toinen perinne on katsoa että sosiaali- ja terveysaloilla on sisäinen kulttuuri jolla on lupa poiketa muusta toimintakulttuurista muussa yhteiskunnassa. Ja juuri yllämainittu väärän ymmärtämisen kulttuuri on omiaan ajamaan yhteisöjä ja organisaatioita sisäisen erilliskulttuurin muodostumiseen.
Samalla voi tietysti kysyä onko esimerkiksi juristien, toimittajien, rakennusalan tai vaikkapa autonasentajien kulttuureissa toimintatapoja jotka ovat luoneet niihin muulle yhteiskunnalle haitallisella tavalla omapäisen erilliskulttuurin.
Jossa annetaan itselle omassa ammattikunnassa lupa sellaiseen joka ei ole suotavaa muualla yhteiskunnassa.
Jussi Vaarala
Euroopan puolustuskyvyn ydin
Ei Euroopan puolustuskyvyn ydin ole aseissa.
Se on kyvyssä järjestäytyä Euroopan puolustuksen eteen.
Se osapuoli joka ei osaa strategisesti, materialistisesti ja miehistöresurssien suhteen järjestäytyä sodassa päämäärien eteen on hävinnyt jo lähtökohtaisesti sodan.
Ja Euroopan järjestäytymiskyky päämäärien eteen on kehittynyt sen erilaisten toimialojen sisällä eurooppalaiseksi järjestäytyneeksi päämäärätietoisuudeksi.
Eurooppa on yhtä kuin järjestäytymiskyky. Se ja aikaansaamisen kyky on eurooppalaista ydintä.
Ja sodan onnettomuuden hetkellä ne vain valjastetaan tehokkaan puolustuksen palvelukseen.
Jussi Vaarala
1.8.2014
Ei Euroopan puolustuskyvyn ydin ole aseissa.
Se on kyvyssä järjestäytyä Euroopan puolustuksen eteen.
Se osapuoli joka ei osaa strategisesti, materialistisesti ja miehistöresurssien suhteen järjestäytyä sodassa päämäärien eteen on hävinnyt jo lähtökohtaisesti sodan.
Ja Euroopan järjestäytymiskyky päämäärien eteen on kehittynyt sen erilaisten toimialojen sisällä eurooppalaiseksi järjestäytyneeksi päämäärätietoisuudeksi.
Eurooppa on yhtä kuin järjestäytymiskyky. Se ja aikaansaamisen kyky on eurooppalaista ydintä.
Ja sodan onnettomuuden hetkellä ne vain valjastetaan tehokkaan puolustuksen palvelukseen.
Jussi Vaarala
1.8.2014
Thursday, July 31, 2014
Kun metsä ei enää soinut
Metsä ei soinut.
Hämärä valeli sen
oksat hiljaisuudella
kietoi rungot
tummaan kosteuteen
joka tuoksui
mustaa lohduttomuuttaan
jo katseeseen asti.
Vastaansanomaton
kesän loppu oli tullut.
Siitä ei ollut
sanan sijaa
katsoessa
tummaan liikahtamattomuuteen
runkojen vastenmieliseen
synkkyyteen.
Mutta syksylläkin oli
vain
aikansa.
Kaikella on.
Kohta ilmassa olisi
kirpeyttä
lupausta pakkasen
tuulahduksesta
joka häätäisi
kostean tumman kaavun.
Ja toisi mukanaan
punertavan kajon odotuksen.
Jossakin kaukana
talven selän takana.
Keväällä.
Jussi Vaarala
31.7.2014
Metsä ei soinut.
Hämärä valeli sen
oksat hiljaisuudella
kietoi rungot
tummaan kosteuteen
joka tuoksui
mustaa lohduttomuuttaan
jo katseeseen asti.
Vastaansanomaton
kesän loppu oli tullut.
Siitä ei ollut
sanan sijaa
katsoessa
tummaan liikahtamattomuuteen
runkojen vastenmieliseen
synkkyyteen.
Mutta syksylläkin oli
vain
aikansa.
Kaikella on.
Kohta ilmassa olisi
kirpeyttä
lupausta pakkasen
tuulahduksesta
joka häätäisi
kostean tumman kaavun.
Ja toisi mukanaan
punertavan kajon odotuksen.
Jossakin kaukana
talven selän takana.
Keväällä.
Jussi Vaarala
31.7.2014
Wednesday, July 30, 2014
Alkaako Venäjän talous itsenäistyä ja jalostua Suomen sotakorvausvaatimusten tapaan
Venäjä aikoo vastata Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamiin talouspakotteisiin.
Sen sijaan venäläisomisteiselle Helsingin telakalle luvataan jatkoa laivatilauksiin.
Samalla Venäjällä aletaan pohtia, miten se voisi korvata vaikeutuvaa ulkomaankauppaa omalla tuotannolla.
Herää mielenkiintoisia kysymyksiä.
Nouseeko Venäjän talous raaka-ainetaloudesta jalostuneemmalle tasolle samasta ulkoisen pakon syystä kuin Suomen talous nousi sotakorvaustaakan alla.
Toinen kysymys on missä vaiheessa ja missä määrin talouselämä ja markkinatalous lakkaa puolin ja toisin toimimasta sellaisen politiikan ehdoilla jossa kaikki asetetaan ihmishenkiä ja markkinataloutta myöten politiikan keppihevoseksi.
Jussi Vaarala
Venäjä aikoo vastata Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamiin talouspakotteisiin.
Sen sijaan venäläisomisteiselle Helsingin telakalle luvataan jatkoa laivatilauksiin.
Samalla Venäjällä aletaan pohtia, miten se voisi korvata vaikeutuvaa ulkomaankauppaa omalla tuotannolla.
Herää mielenkiintoisia kysymyksiä.
Nouseeko Venäjän talous raaka-ainetaloudesta jalostuneemmalle tasolle samasta ulkoisen pakon syystä kuin Suomen talous nousi sotakorvaustaakan alla.
Toinen kysymys on missä vaiheessa ja missä määrin talouselämä ja markkinatalous lakkaa puolin ja toisin toimimasta sellaisen politiikan ehdoilla jossa kaikki asetetaan ihmishenkiä ja markkinataloutta myöten politiikan keppihevoseksi.
Jussi Vaarala
Subscribe to:
Posts (Atom)