Ethical-realistic thinking bases on two things: 1. the more in things is both ethics and realism the better it is as solution 2. most profound ethics is this: good life span for everyone in the world without harming other people or nature. Jussi Vaarala, creator of ethical-realistic thinking
Saturday, February 08, 2014
Aforismi
Kuumaa perunaa heittelevällä peruna on silti koko ajan kädessä vaikka se on suurimman osan aikaa ilmassa.
Tänään niin kaunis etenkin näin kirkkaalla ilmalla vihreänä tasaisena rytmikkäänä vyörynä valkeaksi kuohuksi rantaan vetäytyäkseen uuteen ponnistukseen
aivan kuin pyrkien pyrkimästä päästyään jonnekin jonne ei koskaan pääse.
Kauas horisonttiin levittäytyvä kimmellyksen matto auringon alla.
Miksi meri ei tyydy siihen joka auringon alla tasaisena rauhallisesti kimmeltää miksi se hakkaa rantaa vihreällä aallollaan.
Eikö se koskaan opi ettei meri koskaan rantaan pääse.
Se käy rannassa mutta ei saa siitä koskaan otetta.
Minä en tunne vielä merta.
Minun täytyy tutustua siihen ja sen salattuun filosofiaan.
Kun henkilökohtainen
pätemisentarve ilman pätevyyttä pääsee valloilleen se kävelee asioiden
yli ja hyvät ideat vaietaan kuoliaaksi. Koska ne ovat uhka
pätemisentarpeelle ilman pätevyyttä.
Siksi puppugeneraattorin
tavoin toimiva henkilökohtainen pätemisentarve ilman pätevyyttä on irti
ja valloilleen päästessään organisaation kuin organisaation katastrofi.
Jussi Vaarala
Aforismi
Hyvän konsultin ensimmäinen kysymys - onko organisaatiossa enemmän kapuloita kuin rattaita - ja missä ne rattaat on.
Jussi Vaarala
Milloin yritys on työntekijän tapaan tehnyt tehtävänsä ja saa mennä
Microsoftin
sanotaan olevan tosipaikan edessä - sen pitää uudistua jotta se
pärjäisi - ja että älypuhelimet ovat sen kohtalonkysymys.
Mutta yritykset ei tuolla esitetyn kaltaisella tavalla toimi samalla tavalla kuin työntekijöiden kanssa tehdään.
Että kun työ on saatettu päätökseen työntekijä saa mennä koska häntä ei enää tarvita.
Analogisesti
työntekijän tilanteen kanssa voisi Microsoftista sanoa että kun se teki
Windows käyttöjärjestelmän se teki tärkeän arvokkaan työnsä ja saisi
mennä. Eikä yrittää roikkua väkisin jossain mitä se ei osaa.
Mitä
tuosta asetelmasta seuraa mikä nykyisin vallitsee. Ensinnäkin se että
pääomapiirit pitää turhista jo työnsä tehneistä yrityksistä kiinni
vaikka panevatkin työntekijöitä kävelemään. Joka tuo aivan turhaa
monenlaista hukkatoimintaa maailmantalouteen.
Toisaalta
tuo että yritystä ei panna työntekijän tapaan kävelemään johtaa myös
siihen analogisesti taas työntekijään verraten että aletaan keksiä
jotakin töitä yritykselle - kaiken maailman virityksiä jotta saadaan
edes jotain myytyä kun se oma osaamisen rooli ja työ on jo
talouselämässä tehty.
Ja jälleen turhaa työtä ja
etenkin turhia tuotteita viemässä kaikenlaisia resursseja muilta
tärkeämmiltä asioilta yhteiskunnassa.
Mitä opimme - sen että pitää osata erottaa mikä on kunkin yrityksen todellinen ydinosaaminen ja onko se jo tehty.
Ja että onko enää mieltä ylläpitää yritystä jonka kasvu tulee enää siitä että se keksii jotain turhanaikaisia tuotteita.
Tämä
tarkoittaa myös sitä että poliitikkojen pitää osata nähdä missä on
yhteiskunnassa ne ydinkehittämisasiat joihin pitää satsata - eikä
satsata kaikkeen turhaan vain sen takia että se tuottaa rahaa.
Noin
vain rahantulemista ajatellen raha kääntyy arvoja vastaan - mutta se on
jo monelle poliitikolle aivan liian vaikea aivoitus.
Jussi Vaarala
Suomalainen ryhdikkyys on maan menestymisen ytimessä
Suomi maksoi ainoana maana velkansa Yhdysvalloille ensimmäisen
maailmansodan jälkeen ja toisen maailmansodan jälkeiset
sotakorvauksetkin maksettiin mukisematta.
Se merkitsee
maan ja kansalaisuuden tasolla niin perustavaalaatua olevaa
periaatteellista luotettavuutta että siitähän ei voi olla
maailmantaloudessa muuta kuin erinomaista hyötyä Suomelle.
Ja ryhdikkyyden ja luotettavuuden jälki näkyy myös kehittyneenä maana.
Jussi Vaarala
Kirjoitin keväällä 2013 näin- ja jäljempänä tekstissä uutinen miten
asuntoministeriö nyt reagoi - lienee saaneet asialle
vauhtiakirjoituksestani:
Friday, April 05, 2013
Asuntolainan omavastuu on asumisen terve kytkenta työllisyyteen
Asuntolainan 80% kattoa ei tule - sanotaan ettei ole ylikuumenemista markkinoilla ja etta systeemi on kunnossa.
On - mutta asuntokaupan ja pankkien mutta ei ihmisten kannalta.
Kun
aikoinaan omavastuusta eli siis lainakatosta luovuttiin niin varmaan
ajateltiin etta vapautetaan markkinoita - mutta kavikin niin etta
rakennusala ja pankit vapautettiin pidakkeetömaan hintojen nostoon mutta
samalla saatiin ihmiset asuntovelkavankeuteen - ja paisutettua asuminen
kohtuuttoman suureksi kansantaloudessa ja ihmisten kuluissa.
Ja
ylipaisunut asumiskustannus on surkea kansantaloudelle kun se ei tuota
kuin paniikinomaisen sisamarkkinapaineen hankkia rahaa kansantalouteen
ylisuurien asumiskulujen maksamiseksi.
Omavastuusta
aikoinaan luopuminen sairastutti asuntomarkkinat niin etta se kuin
savusauna joka keikkuu koko ajan huippukuumuuden ja poroksi palamisen
valilla.
Pelataan etta ihmisilla ei olisi rahaa
omavastuuseen. Mutta ei tajuta etta omavastuu on asumisen terve kytkenta
työllisyyteen jota ilman - kuten nahty on - asuntomarkkinat irtoavat
muun talouden realismista.
Ja jos omavastuu olisi se
pakottaisi asuntomarkkinat tulemaan alas sen mukaan mika on erityisesti
nuorten ihmisten omavastuuosuuskyky - lue: työllisyys.
Ministeriö ehdottaa asuntolainoille lainakattoa – asunnonostajilla pari vuotta aikaa valmistautua
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan asuntomarkkinoiden
ylikuumenemisen merkkejä ei ole näkyvissä. Lainakatolla halutaan
kuitenkin varautua mahdollisiin ongelmiin.
Tutkimuksen mukaan Suomessa asuntolainan keskimääräinen koko on vajaat 107 000 euroa.
Kuva: Yle
Pankki saa myöntää asuntolainaa enintään 90 prosenttia lainaa varten
annettavien vakuuksien käyvästä arvosta, ehdottaa
valtiovarainministeriö. Asunnonostajalla olisi oltava tulevaisuudessa
kymmenen prosenttia asunnon hinnasta jo valmiina. Ensiasunnonostajilta
ei kuitenkaan vaadita vastaavaa summaa: Ehdotuksen mukaan lainakatto
olisi heille 95 prosenttia.
Valtiovarainministeriö ja Finanssialan keskusliitto ovat päässeet sopuun asiasta.
–
Ehdotuksen ajankohta ei liity Suomen asuntomarkkinoiden tai
asuntoluototuksen tilaan. Ylikuumenemisen merkkejä ei ole näköpiirissä,
rauhoittelee elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.).
Hänen
mukaansa on kuitenkin huolehdittava siitä, että Suomella on riittävät
välineet markkinoiden vakauden varmistamiseksi, jos sille tulee
tarvetta.
Lainakatto on osa pankkilainsäädännön uudistusta
koskevaa lakiehdotusta. Valtioneuvoston on määrä antaa lopullinen
lakiesitys maalis-huhtikuussa. Valtiovarainministeriö päätti tiedottaa
asiasta tavallista aiemmin, koska mahdollinen lainakatto on herättänyt
laajaa kiinnostusta.
Lainakaton ehdotetaan tulevan käytännöksi heinäkuusta 2016 lähtien.
FK ehdottaa ASP-ikärajojen poistamista
Finanssialan keskusliitto esittää, että asuntosäästöpalkkiojärjestelmää eli ASP-systeemiä on uudistettava.
–
ASP:n ikärajat ovat aikansa eläneitä, niiden poistamista on vakavasti
harkittava, perustelee Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja
Piia-Noora Kauppi.
Hän muistuttaa, että moni nuori on esimerkiksi
pätkätöissä, mikä vaikeuttaa asunnonostoa. Nykyisin ASP-säästäjäksi voi
ryhtyä 18–30-vuotias.
Ehdotuksessa annetaan Finanssivalvonnalle
valtuudet tiukentaa yleistä lainakattoa, jos asuntomarkkinat uhkaavat
ylikuumentua siten, että kansantalouden tai rahoitusmarkkinoiden vakaus
vaarantuu. Tällöin se voisi määrätä lainakatoksi 80 prosenttia ja
vastaavasti ensiasunnonostajille 85 prosenttia.
Esimerkiksi
Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan keskuspankki ovat
patistelleet valtioita ohjaamaan rahoitusmarkkinoitaan muun muassa
lainakatoilla.
Nykyisin Suomessa pankkeja ja vakuutusyhtiöitä
valvova Finanssivalvonta suosittaa, että asuntolainaa annettaisiin
enintään 90 prosenttia ostettavan kohteen arvosta. Pankkien ei
kuitenkaan ole pakko noudattaa suositusta ja ne ovat laistaneet siitä.
Monday, February 03, 2014
Aforismi
Älä jauha toivon ja toivottomuuden dramatiikkaa - se syventää vain urautumisesi uraa.
Mene, kohtaa ja testaa missä on toivoa ja missä ei.
