Wednesday, January 08, 2014
Tuesday, January 07, 2014
Parhaan eliittitason yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn kaksi tunnusmerkkiä
Minkälainen on hyvä yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn työskentely - millaista se on kun on kyseessä asian hallitsemisen eliitti. Kysymyksessä on korkeimman vaativuustason asettaminen muistaen että valmiiksi hyvin pyörivää jopa erittäin hyvää tulosta tekevää yritystä osaa toopekin katsoa päältä.
Yritysjohtamisen eliittitason asiaa ei mitata pikavoitto-wahlroosittain rahalla vaan rahasta riippumattomilla arvoilla - siis se että yritys tekee kovaa tulosta ei ole yritysjohtamisen ja hallitustyöskentelyn eliitin merkki. Asia joka aivan selvästi on kadonnut pääomapiirien näkökentästä.
Ensimmäinen yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn eliitin merkki on kyky ennakoida muutoksia ulkoisessa toimintaympäristössä ja tunnistaa omien kosketuspintojensa ominaisuudet suhteessa toimintaympäristöön.
Toinen eliittiosaamisen merkki on osata tehdä osuvia strategisia päätöksiä.
Ja usein strateginen päätös leikata kuluja on osoitus siitä ettei ulkoisen toimintaympäristön ennakointi ja kontaktipinnat ole kunnossa ja paetaan sitä sisäisiin kulujen leikkauksiin. Yritys tekee kuitenkin aina ennenkaikkea tulosta tulojen suunnassa eikä kulujen suunnassa.
Jos yritysjohto - siis toimitusjohtaja ja hallitus - tekee tulosta kulujen suunnassa ja on ollut havaittavissa kyvyttömyyttä ennakoida toimintaympäristön muutoksia on sellainen hallitus ja toimitusjohtaja yhtäläisyysmerkki katastrofin kanssa ja heti vaihdettava.
Summa summarum - siis kun arvioidaan toimitusjohtajan ja hallituksen toimintaa on katsottava kahta asiaa - kykyä arvioida toimintaympäristöä ennakoivasti ja kykyä tehdä strategisia päätöksiä.
Ja näitä arvioita on ilmeisesti aika helppo tehdä pitkään toimineesta nykyisestä suomalaisesta piiri pieni pyörii -hallitustyöskentelijöistä ja toimitusjohtajista. Eikä näissä asioissa kannata luottaa headhuntereihin. He tekevät vain ja ainoastaan rahaa olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ehdotellessaan kanditaatteja eri tehtäviin. Headhunter on ainoastaan ja vain kalliiksi tuleva postipoika.
Ja sitten kun arviot yritysten historiasta on tehty onkin sitten aika tehdä johtopäätöksiä.
Jussi Vaarala
Minkälainen on hyvä yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn työskentely - millaista se on kun on kyseessä asian hallitsemisen eliitti. Kysymyksessä on korkeimman vaativuustason asettaminen muistaen että valmiiksi hyvin pyörivää jopa erittäin hyvää tulosta tekevää yritystä osaa toopekin katsoa päältä.
Yritysjohtamisen eliittitason asiaa ei mitata pikavoitto-wahlroosittain rahalla vaan rahasta riippumattomilla arvoilla - siis se että yritys tekee kovaa tulosta ei ole yritysjohtamisen ja hallitustyöskentelyn eliitin merkki. Asia joka aivan selvästi on kadonnut pääomapiirien näkökentästä.
Ensimmäinen yritysjohdon ja hallitustyöskentelyn eliitin merkki on kyky ennakoida muutoksia ulkoisessa toimintaympäristössä ja tunnistaa omien kosketuspintojensa ominaisuudet suhteessa toimintaympäristöön.
Toinen eliittiosaamisen merkki on osata tehdä osuvia strategisia päätöksiä.
Ja usein strateginen päätös leikata kuluja on osoitus siitä ettei ulkoisen toimintaympäristön ennakointi ja kontaktipinnat ole kunnossa ja paetaan sitä sisäisiin kulujen leikkauksiin. Yritys tekee kuitenkin aina ennenkaikkea tulosta tulojen suunnassa eikä kulujen suunnassa.
Jos yritysjohto - siis toimitusjohtaja ja hallitus - tekee tulosta kulujen suunnassa ja on ollut havaittavissa kyvyttömyyttä ennakoida toimintaympäristön muutoksia on sellainen hallitus ja toimitusjohtaja yhtäläisyysmerkki katastrofin kanssa ja heti vaihdettava.
Summa summarum - siis kun arvioidaan toimitusjohtajan ja hallituksen toimintaa on katsottava kahta asiaa - kykyä arvioida toimintaympäristöä ennakoivasti ja kykyä tehdä strategisia päätöksiä.
Ja näitä arvioita on ilmeisesti aika helppo tehdä pitkään toimineesta nykyisestä suomalaisesta piiri pieni pyörii -hallitustyöskentelijöistä ja toimitusjohtajista. Eikä näissä asioissa kannata luottaa headhuntereihin. He tekevät vain ja ainoastaan rahaa olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ehdotellessaan kanditaatteja eri tehtäviin. Headhunter on ainoastaan ja vain kalliiksi tuleva postipoika.
Ja sitten kun arviot yritysten historiasta on tehty onkin sitten aika tehdä johtopäätöksiä.
Jussi Vaarala
Ei työttömyys ole jostakin tuleva sattuma - se on jonkun päätös - ja surkean yritysjohtamisen lopputulema
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) yhtyy suomalaisen enemmistön näkemykseen siitä, että nykymuotoiset sosiaalituet passivoivat ihmisiä.
Risikko sanoo, että ihminen saattaa passivoitua herkästi, vaikkei niin kaikille käykään.
– Jos ihmiselle sattuu paljon elämässä muutoksia ja tulee epäonnistumisia ja työttömyyttä, ehkä sairauttakin siihen, niin on vaarana, että jos kasautuu epäonnistumiset ja vastoinkäymiset, niin kyllä siinä vaara sitten on siihen, että passivoituu, hän sanoo.
Epäonnistumisia ja sairauksia sattuu - työttömyys ei tule sattumana - se on aina jonkun päätös.
Ja se on huonojen päätöksien summa nimenomaan ja ennenkaikkea yritysjohdossa ja sen lisäksi osittain poliitikkojen toimesta.
Tyypillistähän Suomessa - pääministeri Kataista myöten - on ollut sympatiseerata yritysjohdon toimintaa Suomessa ja selitellä surkeaa taloudellista tilannetta maailmantalouden muutoksilla jne jne . että olosuhteet ovat vastuussa eikä yritysjohtajien tekemiset.
Sillä linjauksella pääministeri Katainen ja kokoomus antaa kohtalokkaan synninpäästön surkeille yritysjohtajille.
Miksi kohtalokkaan - siksi että jos maassa käännetään kaikki muut asiat ylösalaisin talouden parantamiseksi muttei yritysjohtajien asemaa ja pätevyyskysymystä niin sehän on varma nakki että talouselämällä menee huonosti kun surkeat yritysjohtajat ja surkeat yritysten hallitukset saavat sählätä aivan kuten aiemminkin.
Tätä yritysjohtoa, hallituksia ja pääomaa sympatisoivaa synninpäästöä voi pitää Kataisen hallituksen kaikkein katalimpana virheenä.
Jussi Vaarala
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) yhtyy suomalaisen enemmistön näkemykseen siitä, että nykymuotoiset sosiaalituet passivoivat ihmisiä.
Risikko sanoo, että ihminen saattaa passivoitua herkästi, vaikkei niin kaikille käykään.
– Jos ihmiselle sattuu paljon elämässä muutoksia ja tulee epäonnistumisia ja työttömyyttä, ehkä sairauttakin siihen, niin on vaarana, että jos kasautuu epäonnistumiset ja vastoinkäymiset, niin kyllä siinä vaara sitten on siihen, että passivoituu, hän sanoo.
Epäonnistumisia ja sairauksia sattuu - työttömyys ei tule sattumana - se on aina jonkun päätös.
Ja se on huonojen päätöksien summa nimenomaan ja ennenkaikkea yritysjohdossa ja sen lisäksi osittain poliitikkojen toimesta.
Tyypillistähän Suomessa - pääministeri Kataista myöten - on ollut sympatiseerata yritysjohdon toimintaa Suomessa ja selitellä surkeaa taloudellista tilannetta maailmantalouden muutoksilla jne jne . että olosuhteet ovat vastuussa eikä yritysjohtajien tekemiset.
Sillä linjauksella pääministeri Katainen ja kokoomus antaa kohtalokkaan synninpäästön surkeille yritysjohtajille.
Miksi kohtalokkaan - siksi että jos maassa käännetään kaikki muut asiat ylösalaisin talouden parantamiseksi muttei yritysjohtajien asemaa ja pätevyyskysymystä niin sehän on varma nakki että talouselämällä menee huonosti kun surkeat yritysjohtajat ja surkeat yritysten hallitukset saavat sählätä aivan kuten aiemminkin.
Tätä yritysjohtoa, hallituksia ja pääomaa sympatisoivaa synninpäästöä voi pitää Kataisen hallituksen kaikkein katalimpana virheenä.
Jussi Vaarala
Ota henkilökohtainen lämpö talteen ja säästä lämmityskuluissa
Puhutaan energian säästämiseksi asuntojen ja talojen lämmön talteenotosta - mutta ei henkilökohtaisesta lämmön talteenotosta.
Itse löysin yksinkertaisen ja tehokkaan keinon henkilökohtaisen lämmön talteenotoksi kotioloissa.
Kietaisin nukkapintaisen ja siten aika hyvin lämpöä eristävän päiväpeiton ympärilleni niin että se ulottuu maahan saakka ja kietaisin sen vyötäröltä vyöllä kiinni.
Tällä tavoin maahan asti ulottuva alaosa ottaa talteen lämmön jaloistani teltan tavoin ja kun yläosa päiväpeitosta on vapaa niin voin sen vetää hartioitteni ja käsivarsieni yli tai vaihtoehtoisesti antaa roikkua vyön varassa lantiollani sen mukaan miten lämmin ylävartalossani on. Toimivuutta voisi lisätä vielä sillä että laittaa muutamalla nepparilla tai tarranauhalla helman alhaalta kiinni niin se ei aukea istuessakaan.
Erittäin yksinkertainen ja tehokas konsti ottaa henkilökohtainen lämpö talteen kotioloissa.
Jolla tietenkin vähentää samantien myös lämmityksen tarvetta asunnossa.
Ota henkilökohtainen lämpö talteen niin säästät lämmityskuluissa.
Jussi Vaarala
Puhutaan energian säästämiseksi asuntojen ja talojen lämmön talteenotosta - mutta ei henkilökohtaisesta lämmön talteenotosta.
Itse löysin yksinkertaisen ja tehokkaan keinon henkilökohtaisen lämmön talteenotoksi kotioloissa.
Kietaisin nukkapintaisen ja siten aika hyvin lämpöä eristävän päiväpeiton ympärilleni niin että se ulottuu maahan saakka ja kietaisin sen vyötäröltä vyöllä kiinni.
Tällä tavoin maahan asti ulottuva alaosa ottaa talteen lämmön jaloistani teltan tavoin ja kun yläosa päiväpeitosta on vapaa niin voin sen vetää hartioitteni ja käsivarsieni yli tai vaihtoehtoisesti antaa roikkua vyön varassa lantiollani sen mukaan miten lämmin ylävartalossani on. Toimivuutta voisi lisätä vielä sillä että laittaa muutamalla nepparilla tai tarranauhalla helman alhaalta kiinni niin se ei aukea istuessakaan.
Erittäin yksinkertainen ja tehokas konsti ottaa henkilökohtainen lämpö talteen kotioloissa.
Jolla tietenkin vähentää samantien myös lämmityksen tarvetta asunnossa.
Ota henkilökohtainen lämpö talteen niin säästät lämmityskuluissa.
Jussi Vaarala
Monday, January 06, 2014
Keskeneräistä yhteiskunnallista ajattelua
"Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään"
esitetään yhtenä väittämänä Ylen arvokyselyssä. Ja tuota mieltä oli yli puolet kyselyn vastanneista.
Arvokysymys edustaa keskeneräistä yhteiskunnallista ajattelua joka tekee seurauksesta syyn.
Eli sosiaalituista tehdään syy siihen ettei ihminen ota vastuuta omasta elämästään kun aivan muista syistä yhteiskunta ei edes mahdollista sitä että ihmiset voisivat ottaa vastuun omasta elämästään.
Esimerkkinä vaikkapa se että vaaditaan eläkeiän nostoa ja samalla ei edes palkata vanhempia ihmisiä työhön vaikka he haluaisivat.
Tai että kasataan rikkaille rahaa homehtumaan entisten päälle sen sijaan että annettaisiin sitä lisää köyhille joilla satavarmasti on aina investointikohteita niin että köyhän saama lisäraha lähtisi samantien takaisin kansantalouden reaalitaloudelliseen kiertoon.
Suomea vaivaa paha yhteiskunnallisen ajattelun keskeneräisyyden sairaus jonka pääpesäke on Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen ajatusmallien seuraajat sekä valitettavasti myös päähallituspuolue kokoomus.
On sangen heikko esitys jos poliitikot ja puolueet ovat eksyksissä yhteiskunnallisen ajattelun ydinkysymyksissä.
Ydinkysymys kun on aivan varmasti se että mahdollistaako yhteiskunta sen että ihminen voi ottaa elämästään vastuuta sellaisena kuin on ja haluaa olla.
Eikä se että mahdollistaako yhteiskunta sen että ihminen on sellainen kuin Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa hänen olevan.
Kuten oli taannoinen tapaamani nuori mies joka menetti Nokialla työskennelleenä nuoren vaimonsa ja avioliittonsa ja kotinsa sen takia kun ei työpaineiden takia ollut koskaan kotona.
Eli kyllä Suomessa on vinossa ihan muut asiat kuin oireen sijasta syyksi laitettu sosiaaliturva.
Jussi Vaarala
"Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään"
esitetään yhtenä väittämänä Ylen arvokyselyssä. Ja tuota mieltä oli yli puolet kyselyn vastanneista.
Arvokysymys edustaa keskeneräistä yhteiskunnallista ajattelua joka tekee seurauksesta syyn.
Eli sosiaalituista tehdään syy siihen ettei ihminen ota vastuuta omasta elämästään kun aivan muista syistä yhteiskunta ei edes mahdollista sitä että ihmiset voisivat ottaa vastuun omasta elämästään.
Esimerkkinä vaikkapa se että vaaditaan eläkeiän nostoa ja samalla ei edes palkata vanhempia ihmisiä työhön vaikka he haluaisivat.
Tai että kasataan rikkaille rahaa homehtumaan entisten päälle sen sijaan että annettaisiin sitä lisää köyhille joilla satavarmasti on aina investointikohteita niin että köyhän saama lisäraha lähtisi samantien takaisin kansantalouden reaalitaloudelliseen kiertoon.
Suomea vaivaa paha yhteiskunnallisen ajattelun keskeneräisyyden sairaus jonka pääpesäke on Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen ajatusmallien seuraajat sekä valitettavasti myös päähallituspuolue kokoomus.
On sangen heikko esitys jos poliitikot ja puolueet ovat eksyksissä yhteiskunnallisen ajattelun ydinkysymyksissä.
Ydinkysymys kun on aivan varmasti se että mahdollistaako yhteiskunta sen että ihminen voi ottaa elämästään vastuuta sellaisena kuin on ja haluaa olla.
Eikä se että mahdollistaako yhteiskunta sen että ihminen on sellainen kuin Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa hänen olevan.
Kuten oli taannoinen tapaamani nuori mies joka menetti Nokialla työskennelleenä nuoren vaimonsa ja avioliittonsa ja kotinsa sen takia kun ei työpaineiden takia ollut koskaan kotona.
Eli kyllä Suomessa on vinossa ihan muut asiat kuin oireen sijasta syyksi laitettu sosiaaliturva.
Jussi Vaarala
Sunday, January 05, 2014
Ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan - henkisen, fyysisen, sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvointivaltion ydin
Ollakseen toimiva hyvinvointivaltion ytimessa on oltava ajatus - ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan.
Vanhaa sanontaa muuntaen voisi sanoa - ei ulkoa kannettu voima sisässä pysy.
Siksi voima täytyy sytyttää sisältäpäin - mutta siihen ei voi pakottaa - syy minkä takia kaikki totalitarismi ulkoa päin annettuna komenteluna ja ohjailuna aina epäonnistuu jos ja kun se ei kykene sytyttämään ihmisissä sisäistä voimaa.
Mutta sisäiseen voimaan sytyttäminen ja sen ylläpitäminen täytyy koskea kaikkia yhteiskuntaelämän alueita.
Henkisellä puolella esimerkiksi kulttuurissa pitää oitis tarjota toimintatiloja jos sellaiseen halua on - itse kummeksun suuresti tällä hetkellä Turkin Alanyassa miksi kymmenien tuhansien ihmisten alueella ei kyetä järjestämään musisointihalukkaille ihmisille toimintatilaa joka vastaa mm äänieristyksen kannalta musisoinnin vaatimuksia. Siis periaatetasolla jos ihminen syttyy kulttuuriin vaikka soittamaan jotain niin pitäisi olla sisäistä voimaa vaalivassa hyvinvointiyhteiskunnassa itsestäänselvyys että soittohaluinen saa soittimen tarpeeseensa.
Fyysisellä puolella esimerkiksi periaate ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan tarkoittaa ihmisen oman fyysisen aktiviteetin vaalimista ulkoisen hoivan sijaan jota tietenkin sitäkin tarvitaan kannustuksen ja huolenpidon muodossa. Siis mikä lähtee omasta lihaksesta on aina parempi kuin se joka siihen lihakseen ulkoapäin annetaan.
Sosiaalisella puolella periaate voisi tarkoittaa että ihminen menee ihmisten luo eikä päinvastoin. Siksi esimerkiksi vanhustenhoidossa olisi päästävä siihen että vanhuksen halu lähteä aika ajoin laitoshoidosta ulkopuoliseen maailmaan ihmisten joukkoon olisi voitava tyydyttää.
Taloudellisen hyvinvoinnin suhteen on tietenkin hyväksi jos ihminen pyrkii johonkin työelämänpuitteissa tai muuten joka luo yhteiskuntaan kansantaloutta vireyttäviä tekijöitä. Mutta asia ei voi olla niin että työnantajapuolella ihmisten sisäinen voima tyhjennetään niin että hänestä tulee ulkoisen hoivan kohde.
Jo sinänsä se että sisäinen voima tyhjennetään, vaiennetaan tai syrjäytetään on erittäin huono asia yhteiskunnalle saati talouselämälle joka itse joutuu maksamaan veroissa sen että on ensin tyhjentänyt sisäisen voiman ja heittänyt ihmiset ulkoisen hoivan varaan.
Lienee selvä että talouselämässä on aihetta ihan omaan sisäiseen tukistukseen tässä asiassa.
Mutta sisäisen voiman suhteen täytyy ylläpitää myös seuraavaa periaatetta:
On erittäin hyvä jos ihminen syttyy mihin tahansa positiiviseen toimintaan koska silloin yhteiskuntaan tulee aina uutta sisäistä voimaa ja myös intohimoa.
Oikeastaan vaikea on keksiä osuvampaa slogania dynaamiselle hyvinvointivaltiolle kuin on - ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan.
Jussi Vaarala
Ollakseen toimiva hyvinvointivaltion ytimessa on oltava ajatus - ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan.
Vanhaa sanontaa muuntaen voisi sanoa - ei ulkoa kannettu voima sisässä pysy.
Siksi voima täytyy sytyttää sisältäpäin - mutta siihen ei voi pakottaa - syy minkä takia kaikki totalitarismi ulkoa päin annettuna komenteluna ja ohjailuna aina epäonnistuu jos ja kun se ei kykene sytyttämään ihmisissä sisäistä voimaa.
Mutta sisäiseen voimaan sytyttäminen ja sen ylläpitäminen täytyy koskea kaikkia yhteiskuntaelämän alueita.
Henkisellä puolella esimerkiksi kulttuurissa pitää oitis tarjota toimintatiloja jos sellaiseen halua on - itse kummeksun suuresti tällä hetkellä Turkin Alanyassa miksi kymmenien tuhansien ihmisten alueella ei kyetä järjestämään musisointihalukkaille ihmisille toimintatilaa joka vastaa mm äänieristyksen kannalta musisoinnin vaatimuksia. Siis periaatetasolla jos ihminen syttyy kulttuuriin vaikka soittamaan jotain niin pitäisi olla sisäistä voimaa vaalivassa hyvinvointiyhteiskunnassa itsestäänselvyys että soittohaluinen saa soittimen tarpeeseensa.
Fyysisellä puolella esimerkiksi periaate ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan tarkoittaa ihmisen oman fyysisen aktiviteetin vaalimista ulkoisen hoivan sijaan jota tietenkin sitäkin tarvitaan kannustuksen ja huolenpidon muodossa. Siis mikä lähtee omasta lihaksesta on aina parempi kuin se joka siihen lihakseen ulkoapäin annetaan.
Sosiaalisella puolella periaate voisi tarkoittaa että ihminen menee ihmisten luo eikä päinvastoin. Siksi esimerkiksi vanhustenhoidossa olisi päästävä siihen että vanhuksen halu lähteä aika ajoin laitoshoidosta ulkopuoliseen maailmaan ihmisten joukkoon olisi voitava tyydyttää.
Taloudellisen hyvinvoinnin suhteen on tietenkin hyväksi jos ihminen pyrkii johonkin työelämänpuitteissa tai muuten joka luo yhteiskuntaan kansantaloutta vireyttäviä tekijöitä. Mutta asia ei voi olla niin että työnantajapuolella ihmisten sisäinen voima tyhjennetään niin että hänestä tulee ulkoisen hoivan kohde.
Jo sinänsä se että sisäinen voima tyhjennetään, vaiennetaan tai syrjäytetään on erittäin huono asia yhteiskunnalle saati talouselämälle joka itse joutuu maksamaan veroissa sen että on ensin tyhjentänyt sisäisen voiman ja heittänyt ihmiset ulkoisen hoivan varaan.
Lienee selvä että talouselämässä on aihetta ihan omaan sisäiseen tukistukseen tässä asiassa.
Mutta sisäisen voiman suhteen täytyy ylläpitää myös seuraavaa periaatetta:
On erittäin hyvä jos ihminen syttyy mihin tahansa positiiviseen toimintaan koska silloin yhteiskuntaan tulee aina uutta sisäistä voimaa ja myös intohimoa.
Oikeastaan vaikea on keksiä osuvampaa slogania dynaamiselle hyvinvointivaltiolle kuin on - ulkoisesta hoivasta sisäiseen voimaan.
Jussi Vaarala
Saturday, January 04, 2014
Friday, January 03, 2014
Thursday, January 02, 2014
Vastikkeeton kansalaispalkka paras kansantalouden vireänä pitäjä
Markkinataloudessa toimivan hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä pitäisi olla tämä totuus:
Kun annat lisää rahaa rikkaalle hän laittaa sen pankkitilille talteen - kun annat lisää rahaa köyhälle se menee varmasti kansantalouden kiertoon.
Koska köyhällä on aina investointitarpeita jotka rikas on tehnyt jo aikapäiviä sitten.
Siksi se että antaa lisää rikkaille eikä köyhille seisahduttaa kansantaloutta ja talouskasvua.
Toisin sanoen - köyhyydessä on aina kansantalouden paras kasvupotentiaali yhdistyneenä parhaaseen hyvinvointiyhteiskunnan kehityspotentiaaliin.
Siksi vastikkeeton kansalaispalkka on loistava tapa pitää kansantaloutta vireänä ja hyvinvointia kasvussa.
Kansalaispalkka mahdollistaa köyhälle edes kuluttajan roolin vaikka hän ei useinmiten olekaan työntekijän roolissa.
Jussi Vaarala
Markkinataloudessa toimivan hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä pitäisi olla tämä totuus:
Kun annat lisää rahaa rikkaalle hän laittaa sen pankkitilille talteen - kun annat lisää rahaa köyhälle se menee varmasti kansantalouden kiertoon.
Koska köyhällä on aina investointitarpeita jotka rikas on tehnyt jo aikapäiviä sitten.
Siksi se että antaa lisää rikkaille eikä köyhille seisahduttaa kansantaloutta ja talouskasvua.
Toisin sanoen - köyhyydessä on aina kansantalouden paras kasvupotentiaali yhdistyneenä parhaaseen hyvinvointiyhteiskunnan kehityspotentiaaliin.
Siksi vastikkeeton kansalaispalkka on loistava tapa pitää kansantaloutta vireänä ja hyvinvointia kasvussa.
Kansalaispalkka mahdollistaa köyhälle edes kuluttajan roolin vaikka hän ei useinmiten olekaan työntekijän roolissa.
Jussi Vaarala
Wednesday, January 01, 2014
Subscribe to:
Posts (Atom)