People who have contact to themselves both with art, music and language are most healthy and deep as persons
First
two years of childhood are full of auditive and visual impressions and
also social impressions. But not verbal-symbolic impressions because
verbal-symbolic function developes gradually so that about at two years
old child can understand language.
And that what was
social with only gesture language is after two years old verbal language
- and that is the point where social becomes social+verbal.
But
in the same way don´t happen with visual and auditive impressions -
they are not possible to express with language and they are outside of
it and have their own language that will develope later to enjoy and
make self music and and art.
So when early social
becomes verbal language so early visual becomes art and early auditive
becomes music. But from this follows also that language cannot reach
early childhood experiences before two years old but both art and music
in their very essence can do it.
People can experience those early childhood visual and auditive experiences and impressions later in art and music.
But
in almost every societies verbal language communication is so
prevailing that it pushes aside and even down out of mind and out sight
music and especially art - really - concerning media it is full of
talking heads and music but almost not at all art - paintings, sculpture
etc.
But when we can realistically say that enjoyment
of music and art comes from early childhood years then we can also say
that if we prevent people to enjoy music and art we cut off from their
life their right to enjoy and experience something of their earliest
childhood.
That´s why it is righteous to ask this way -
are verbal communication in society deep and wide and expressing
individual people in most rich and personal way if society somehow don´t
allow people to feel and express their deepest childhood feelings and
experiences through art and music.
And nowadays
question of visual art in this respect is very important because we can
really say that verbal and music oriented media really neglects visual
art and don´t allow people see and enjoy it.
Im general
- people who can both enjoy and express both visual art, music and
verbal language are most healthy and most happy because they have most
rich contact to themselves and also to the world.
That´s why visual art should be taken into the media more freely and push those talking heads more aside.
Jussi Vaarala
Thursday, December 12, 2013
Missä on laadukkaat tv-kanavat
Jos vertaa televisiokanavien tarjontaa ravintoloihin niin yleisvaikutelma on että kaikki televisiokanavat ovat kuin katuravintoloita jotka ovat lähellä sitä missä ihmiset paljon liikkuvat mutta joiden laatua myös kaikin puolin leimaa kadun läheisyys.
Siis televisiokanavista selvästikin puuttuu ehkä hiukan hintavampi mutta sitäkin laadukkaampi televisiokanavatarjonta jossa se mitä näytetään on laadulla valittu ja laadulla tehty kuten kalliimmissa laaturuokaravintoloissa on tilanne.
Nythän televisiokanavissa on se tilanne että tarjontaa on mutta mikä ja missä on laatua on aivan kaukosäätimen sokkoselaamisen varassa.
Tilanne ei varmasti ole televisiolle instituutiona mitenkään eduksi kun ihmiset lakkaavat katsomasta laadultaan sekavaa sillisalaattiohjelmistoa.
Huonoa televisio-instituution strategista ajattelua sanoisin tuommoinen.
Jussi Vaarala
Jos vertaa televisiokanavien tarjontaa ravintoloihin niin yleisvaikutelma on että kaikki televisiokanavat ovat kuin katuravintoloita jotka ovat lähellä sitä missä ihmiset paljon liikkuvat mutta joiden laatua myös kaikin puolin leimaa kadun läheisyys.
Siis televisiokanavista selvästikin puuttuu ehkä hiukan hintavampi mutta sitäkin laadukkaampi televisiokanavatarjonta jossa se mitä näytetään on laadulla valittu ja laadulla tehty kuten kalliimmissa laaturuokaravintoloissa on tilanne.
Nythän televisiokanavissa on se tilanne että tarjontaa on mutta mikä ja missä on laatua on aivan kaukosäätimen sokkoselaamisen varassa.
Tilanne ei varmasti ole televisiolle instituutiona mitenkään eduksi kun ihmiset lakkaavat katsomasta laadultaan sekavaa sillisalaattiohjelmistoa.
Huonoa televisio-instituution strategista ajattelua sanoisin tuommoinen.
Jussi Vaarala
Vanha ratkaisu ei ole synonyymi sen kanssa että se on huono eikä riitä
Energiamarkkinavirasto sanoo, että sähkön siirtohinnat nousevat uuden syyskuussa voimaan astuneen sähkömarkkinalain seurauksena. Uusi laki edellyttää verkonhaltijoita pitämään verkkojaan aiempaa paremmassa kunnossa ja kehittämään niitä jotka nostavat kustannuksia ja kustannukset voidaan käytännössä siirtää asiakkaan maksettaviksi.
Mutta mikä ihmeen "aiempaa paremmassa kunnossa". Mutta jos ei tarvitse pitää verkkoa paremmassa kunnossa. Jos verkko on ihan ok.
Johtaen yleisempään kysymykseen onko teknologiaa pakko kehittää jos nykyinenkin riittää.
Johtaen kysymykseen että kuinka paljon ihmisille syötetty teknologian parantamisen vimma on itse asiassa poliitikoille, lainsäädäntöön velvoitteeksi ja ihmisille syötettyä teknologian kehittämisen pakkomyyntiä - esimerkkinä vaikkapa surkea yhteiskunnalle superkallis räpeltäminen potilastietojen kirjaamisen kanssa tietokoneilla siihen mittaan että vanha paperinen potilastietojen kirjaaminen alkaa tuntua hyvältä ratkaisulta.
Kysymys kun nimittäin oikeassa arjen elämässä kuuluu - miksi ostaisin uuden polkupyörän vain siksi että nykyinen pyöräni on vanha mutta toimii ihan hyvin.
Siis se että joku asia tai ratkaisu on vanha ei ole synonyymi sen kanssa että se on huono.
Toisin sanoen - onko uusi sähkömarkkinalaki siirtoverkkojen pakkoparantamisesta johtuvaa ihmisten sähkölaskuihin ujutettua pakkorahastusta. Monen muun vastaavan kaltaisen lain ohella.
Oma ratkaisumallini hankinta-asioissa on että useinkin innostun jostakin uudesta tuotteesta - pohdin sen hyviä puolia sinänsä ja suhteessa hintaan - sitten palaan olemassaolevaan laitteeseeni ja pohdin sen suhdetta käyttötarpeisiini ja uuden hinnan suhdetta siihen mitä minulla vanhassa laitteessani on - sitten pohdin mihin muuhun voisin rahani nyt ja tulevaisuudessa käyttää.
Seurauksella että enemmän kuin usein en hanki uutta - mutta koen tällaisen omien tarpeitteni ja tarjolla olevien uutuuksien ristiinseulomisen paitsi ihan hauskaksi niin myös hyödylliseksi puuhaksi.
Varmaankin tämänkaltainen hankintaprosessin sanoisinko palautekehämalli olisi hyvä kehittää ja tehdä siitä ihmisten ja yhteiskunnan instituutioiden hankintapolitiikan perusajattelutapa.
Jussi Vaarala
Energiamarkkinavirasto sanoo, että sähkön siirtohinnat nousevat uuden syyskuussa voimaan astuneen sähkömarkkinalain seurauksena. Uusi laki edellyttää verkonhaltijoita pitämään verkkojaan aiempaa paremmassa kunnossa ja kehittämään niitä jotka nostavat kustannuksia ja kustannukset voidaan käytännössä siirtää asiakkaan maksettaviksi.
Mutta mikä ihmeen "aiempaa paremmassa kunnossa". Mutta jos ei tarvitse pitää verkkoa paremmassa kunnossa. Jos verkko on ihan ok.
Johtaen yleisempään kysymykseen onko teknologiaa pakko kehittää jos nykyinenkin riittää.
Johtaen kysymykseen että kuinka paljon ihmisille syötetty teknologian parantamisen vimma on itse asiassa poliitikoille, lainsäädäntöön velvoitteeksi ja ihmisille syötettyä teknologian kehittämisen pakkomyyntiä - esimerkkinä vaikkapa surkea yhteiskunnalle superkallis räpeltäminen potilastietojen kirjaamisen kanssa tietokoneilla siihen mittaan että vanha paperinen potilastietojen kirjaaminen alkaa tuntua hyvältä ratkaisulta.
Kysymys kun nimittäin oikeassa arjen elämässä kuuluu - miksi ostaisin uuden polkupyörän vain siksi että nykyinen pyöräni on vanha mutta toimii ihan hyvin.
Siis se että joku asia tai ratkaisu on vanha ei ole synonyymi sen kanssa että se on huono.
Toisin sanoen - onko uusi sähkömarkkinalaki siirtoverkkojen pakkoparantamisesta johtuvaa ihmisten sähkölaskuihin ujutettua pakkorahastusta. Monen muun vastaavan kaltaisen lain ohella.
Oma ratkaisumallini hankinta-asioissa on että useinkin innostun jostakin uudesta tuotteesta - pohdin sen hyviä puolia sinänsä ja suhteessa hintaan - sitten palaan olemassaolevaan laitteeseeni ja pohdin sen suhdetta käyttötarpeisiini ja uuden hinnan suhdetta siihen mitä minulla vanhassa laitteessani on - sitten pohdin mihin muuhun voisin rahani nyt ja tulevaisuudessa käyttää.
Seurauksella että enemmän kuin usein en hanki uutta - mutta koen tällaisen omien tarpeitteni ja tarjolla olevien uutuuksien ristiinseulomisen paitsi ihan hauskaksi niin myös hyödylliseksi puuhaksi.
Varmaankin tämänkaltainen hankintaprosessin sanoisinko palautekehämalli olisi hyvä kehittää ja tehdä siitä ihmisten ja yhteiskunnan instituutioiden hankintapolitiikan perusajattelutapa.
Jussi Vaarala
Venäjän puolustuksen voima on sen valtavassa koossa, harvassa asutuksessa ja erittäin vaikeassa ilmastossa
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi puheessaan ettei Venäjä pyri supervalta-asemaan ja kehotti muita maita olemaan kuvittelematta, että ne voisivat saada sotilaallisen etulyöntiaseman Venäjään nähden. Hänen mukaansa Venäjä kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja maan puolustusteollisuuden tilauskirjat ovat ensi vuosikymmenellä täynnä.
Venäläiset eivät ole innovoineet näköjään esiin maansa parasta puolustusasetta joka on toiminut jo vuosisatoja ainakin kahta yritystä vastaan vallata maa.
Venäjän paras puolustusase on sen valtava koko, harva-asutus ja vaikea ilmasto. Jotka yhdessä ovat mahdoton yhtälö edes yrittää ajattelevansa vallata Venäjä.
Siksi venäläisten kaikki yletön sotakaluston ja -teollisuuden kalistelu on hyödytöntä ja pois varojen sijoittamisesta maan todelliseen kehittymiseen ja kasvuun.
Jo nykyinenkin geosotilaspoliittinen historia kertoo miten mahdotonta on semmoisenkaan sotilasmahdin kuin Yhdysvaltojen vallata edes jotain rutiköyhää Afganistania tai Vietnamia niin miten mikään mahti kykenisi sitten valtaamaan kaikissa suhteissa aivan eri mittasuhteiden luokkaa olevan Venäjän.
Jussi Vaarala
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi puheessaan ettei Venäjä pyri supervalta-asemaan ja kehotti muita maita olemaan kuvittelematta, että ne voisivat saada sotilaallisen etulyöntiaseman Venäjään nähden. Hänen mukaansa Venäjä kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja maan puolustusteollisuuden tilauskirjat ovat ensi vuosikymmenellä täynnä.
Venäläiset eivät ole innovoineet näköjään esiin maansa parasta puolustusasetta joka on toiminut jo vuosisatoja ainakin kahta yritystä vastaan vallata maa.
Venäjän paras puolustusase on sen valtava koko, harva-asutus ja vaikea ilmasto. Jotka yhdessä ovat mahdoton yhtälö edes yrittää ajattelevansa vallata Venäjä.
Siksi venäläisten kaikki yletön sotakaluston ja -teollisuuden kalistelu on hyödytöntä ja pois varojen sijoittamisesta maan todelliseen kehittymiseen ja kasvuun.
Jo nykyinenkin geosotilaspoliittinen historia kertoo miten mahdotonta on semmoisenkaan sotilasmahdin kuin Yhdysvaltojen vallata edes jotain rutiköyhää Afganistania tai Vietnamia niin miten mikään mahti kykenisi sitten valtaamaan kaikissa suhteissa aivan eri mittasuhteiden luokkaa olevan Venäjän.
Jussi Vaarala
Suomalaisia lyödään omassa asiassaan kaksi kertaa korville isänmaansa strategisen omistamisen suhteen
Kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ei ole tyytyväinen valtion toimintaan Fortumin sähkönsiirtoliiketoimintojen myynnissä ja sanoo että esimerkiksi suomalaisille yksityisille kansalaisille olisi pitänyt sallia mahdollisuus ostaa verkon osia.
Niin - kysyä sopii miksi valtio toimii niin että eduskunta huonosti voi vaikuttaa valtion omaisuuden kohteluun ja sitten vielä niinkin että yksittäiset suomalaiset eivät voi ostaa osia kansallisomaisuudesta kun sitä kaupitellaan.
Miksi yksittäisten suomalaisten ei sallita ostaa strategista kansallisomaisuutta.
Siinä lyödään suomalaisia omassa asiassaan kaksi kertaa korville - valtionsa omistajina veronmaksajan ja äänioikeutetun muodossa sekä yksityisenä sijoittajana eväten häneltä mahdollisuus oman isänmaansa omistamiseen.
Mikä se semmoinen valtio on kansalaisten maansa omistamisensa suhteen.
Jussi Vaarala
Kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ei ole tyytyväinen valtion toimintaan Fortumin sähkönsiirtoliiketoimintojen myynnissä ja sanoo että esimerkiksi suomalaisille yksityisille kansalaisille olisi pitänyt sallia mahdollisuus ostaa verkon osia.
Niin - kysyä sopii miksi valtio toimii niin että eduskunta huonosti voi vaikuttaa valtion omaisuuden kohteluun ja sitten vielä niinkin että yksittäiset suomalaiset eivät voi ostaa osia kansallisomaisuudesta kun sitä kaupitellaan.
Miksi yksittäisten suomalaisten ei sallita ostaa strategista kansallisomaisuutta.
Siinä lyödään suomalaisia omassa asiassaan kaksi kertaa korville - valtionsa omistajina veronmaksajan ja äänioikeutetun muodossa sekä yksityisenä sijoittajana eväten häneltä mahdollisuus oman isänmaansa omistamiseen.
Mikä se semmoinen valtio on kansalaisten maansa omistamisensa suhteen.
Jussi Vaarala
Wednesday, December 11, 2013
Lähiyritykset toimivat reaalitaloudessa taivastaloudessa elävien isojen yritysten sijaan
Lähiolut maistuu kuluttajille - pienpanimot porskuttavat
Esimerkiksi Sinerbrychoffilla on käynnissä yt-neuvottelut mahdollisesta työntekijöiden vähentämisestä, mutta pienpanimo Nokialla vastaa tuotteiden kasvavaan kysyntään laajentamalla toimitilojaan ja palkkaamalla lisää henkilökuntaa.
Noin otsikoi media.
Mutta miksi lähiyritys saattaa pärjätä mutta iso saman alan yritys ei.
Yksi syy on että ihmiset ostavat enemmän lähituotteita mutta se ei ole riittävä syy.
On myös yrityksen sisäiseen ja sidosryhmätoimintaan liittyviä syitä - joiden takaa löytyy myös usein tiedostamaton ideologiaero taloudellisessa yritystoiminnassa.
Ensinnäkin lähiyritys on tuotteiltaan muutosketterämpi koska sen suhde asiakkaisiin ja heidän mielipiteisiinsä on erittäin suora päinvastoin kuin isoilla yrityksillä joissa aletaan usein ihmetellä ihmisten mielipiteitä tuotteista vasta kun menekki laskee.
Toiseksi lähiyrityksen organisaatio on pieni jolloin kaiken toiminnan suhde tuotteen kosketuspintaan on lyhyt ja välittömämpi joka paitsi on osa tuotteiden muutosketteryyttä niin on myös toiminnaltaan nopeampaa ja erityisesti kuluiltaan pienempää kuin suurten yritysten organisaatiot jotka ovat niin pysty- kuin vaakatasossakin niin monikerroksisia ja syviä että siellä kuluu paitsi aikaa että rahaa ja sen lisäksi herkkä tieto tuotteen kontaktista kysyntään ei välttämättä edes yllä saati kiinnosta massiivisen organisaation sisäosia.
Kolmanneksi rahan suhde reaalitalouteen on mahdollisimman hyvä lähiyrityksessä koska mm. sen palkka ja bonukset johdon osalta on suoraan kiinni yrityksen menestyksestä joka sallii myös työntekijöiden palkkojen paljon paremman vakioimisen ja jopa kasvun ilman yt-neuvottelujen pelkoa.
Pienessä lähiyrityksessä yrittäjä-toimitusjohtaja yt-neuvottelee usein vain omasta palkastaan - mutta ottaa myös ruhtinaallisemmat bonukset jos hyvin menee. Jolloin yrittäjä-toimitusjohtajan käsittelemillä rahoilla on myös hyvin tuore ja verevä suhde reaalitalouteen.
Eli lähiyrityksen tuoteketteryys asiakaspalautteen mukaisesti yhdistettynä johdon omien rahojen pelissäoloon sekä yrityksessä pyörivien rahojen voimakas reaalitalouskytkentä tekee koko tuonkaltaisesta lähiyritystoiminnasta terveintä mahdollista yritystoimintaa.
Ja myös tervehdyttää aivan yritystaloudellisin ja reaalitaloudellisin syin isompien yritysten toimintaa joissa rahoitus tulee useinmiten globaalilta - reaalitalouteen verrattuna taivastalouden - pääomilta ja joissa johdon palkat ja bonukset eivät juuri yt-neuvotteluihin osallistu ja joissa isot organisaatiot ovat tulleet itselleen taakoiksi toiminnallisesti hitaina, taloudellisesti tehottomina ja tuotepintaan heikosti kytkeytyneinä liian massiivisina kokonaisuuksina.
Tästä syystä on aihetta kysyä - ovatko lähiyritykset uudenlaisen reaalitaloudellisen ajattelun ja yritystoiminnan maailmantaloutta tervehdyttävä airut.
Eli pitäisikö poliitikkojen ja talouselämän alkaa ajamaan alas massiivisia globaaleja yrityksiä niiden erittäin heikon toiminnallisen tehottomuuden ja reaalitaloudesta irtautumisen takia.
Lähiyritys elää reaalitalouden rahasta eikä globaalin taivastalouden sijoituksista niinkuin pörssien suuryritykset.
Lisäksi voi todeta - yritysmaailman pk-sektori on se jolla on eniten reaalitalousideologia hallussaan talouselämässä.
Jussi Vaarala
Tuesday, December 10, 2013
Monday, December 09, 2013
Aktiivitoimijat myyvät kannattamattomuuttaan passiivitoimijoille
Neste Oil ilmoitti syyskuussa luopuvansa huonosti kannattavasta varustamotoiminnastaan. Samalla tuotiin julki, että valtion Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja työeläkeyhtiö Ilmarinen olivat päässeet Neste Oilin kanssa yhteisymmärrykseen viiden öljytankkerin ja kolmen hinaajan ostamisesta Neste Shippingiltä.
Neste Oil on talouselämän ensisijaisesti voittoa tuottamaan pyrkivä aktiivitoimija - Huoltovarmuuskeskus ja työeläkeyhtiö Ilmarinen ovat talouselämän passiivitoimijoita.
Ja nyt aktiivitoimijat alkavat ostattamaan passiivitoimijoilla kannattamattomia osiaan.
Suuri virhe joka paitsi heikentää ja lepsuunnuttaa edelleen aktiivitoimijoiden kykyä toimia kuten niiden pitäisi - siis palkitsee pääjohtajien ja hallitusten kyvyttömyyttä - niin sen lisäksi alkaa ruopata yhä suurenevaa aukkoa yhteiskunnan taloudelliseen vakauteen ja turvallisuuteen ja lopulta uhkaa romahduttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan.
Jälleen yksi osoitus miten kelvoton on kokoomus päähallituspuolueena.
Joka ei osaa edes talouselämän perusasioita.
Jussi Vaarala
Neste Oil ilmoitti syyskuussa luopuvansa huonosti kannattavasta varustamotoiminnastaan. Samalla tuotiin julki, että valtion Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja työeläkeyhtiö Ilmarinen olivat päässeet Neste Oilin kanssa yhteisymmärrykseen viiden öljytankkerin ja kolmen hinaajan ostamisesta Neste Shippingiltä.
Neste Oil on talouselämän ensisijaisesti voittoa tuottamaan pyrkivä aktiivitoimija - Huoltovarmuuskeskus ja työeläkeyhtiö Ilmarinen ovat talouselämän passiivitoimijoita.
Ja nyt aktiivitoimijat alkavat ostattamaan passiivitoimijoilla kannattamattomia osiaan.
Suuri virhe joka paitsi heikentää ja lepsuunnuttaa edelleen aktiivitoimijoiden kykyä toimia kuten niiden pitäisi - siis palkitsee pääjohtajien ja hallitusten kyvyttömyyttä - niin sen lisäksi alkaa ruopata yhä suurenevaa aukkoa yhteiskunnan taloudelliseen vakauteen ja turvallisuuteen ja lopulta uhkaa romahduttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan.
Jälleen yksi osoitus miten kelvoton on kokoomus päähallituspuolueena.
Joka ei osaa edes talouselämän perusasioita.
Jussi Vaarala
Venäjä huonoilla teillä
Venäjällä valtio kiristää otettaan maan tiedotusvälineistä. Presidentti Vladimir Putin päätti maanantaina lakkauttaa yhden maan suurimmista tietotoimistoista Ria Novostin.
Miten voi demokraattisesti valittu presidentti demokratiassa lakkauttaa tietotoimiston. Sehän on demokratian periaatteiden vastaista.
Nyt on minunkin todettava että Venäjän demokratia on huonoilla teillä.
Jussi Vaarala
Venäjällä valtio kiristää otettaan maan tiedotusvälineistä. Presidentti Vladimir Putin päätti maanantaina lakkauttaa yhden maan suurimmista tietotoimistoista Ria Novostin.
Miten voi demokraattisesti valittu presidentti demokratiassa lakkauttaa tietotoimiston. Sehän on demokratian periaatteiden vastaista.
Nyt on minunkin todettava että Venäjän demokratia on huonoilla teillä.
Jussi Vaarala
Sunday, December 08, 2013
Kokoomuksen suurin virhe?
Onko kokoomuksen vallassa olon suurin virhe ollut se että se amerikkalaisia ja pääomia miellyttääkseen on päästänyt ne isännäksi talossa jossa sen poliittisen vallan muodossa on valittu isännäksi.
Ja että kokoomus noita ulkoisia tahoja miellyttääkseen on samalla antanut löysin käsin strategisesti tärkeitä asioita ulkoisten tahojen haltuun.
EU:ta en lue noihin ulkoisiin tahoihin.
Jussi Vaarala
Onko kokoomuksen vallassa olon suurin virhe ollut se että se amerikkalaisia ja pääomia miellyttääkseen on päästänyt ne isännäksi talossa jossa sen poliittisen vallan muodossa on valittu isännäksi.
Ja että kokoomus noita ulkoisia tahoja miellyttääkseen on samalla antanut löysin käsin strategisesti tärkeitä asioita ulkoisten tahojen haltuun.
EU:ta en lue noihin ulkoisiin tahoihin.
Jussi Vaarala
Saturday, December 07, 2013
Poliittinen toimiva johto ei ole toimiva
Talvivaaran "kärkihankkeen" sähläilyt, KEVA:n hallituksen ja johdon touhut, poliisin johtotason kompurointi, nyt puolustusministeriön epäselvyydet.
Näyttää siltä että jatkuvasti tippuu suomalaisten instituutioiden ylimmän johdon vähintään harmaalla alueella toimimista - jolla ylimmällä johtotasolla näyttää olevan aina jollain lailla myös poliitikkoja mukana.
Ja samaan aikaan näyttäisi olevan media joka löytää ongelmia mutta ei hallitus joka sen sijaan näyttää olevan omien ministereidensä puolella näissä ylimmän johdon tason epäselvyyksissä.
Mielestäni Kataisen hallituksen suhde yhteiskunnan etiikkaan ja etenkin hallituksen vastuunotto omasta johtamistoimistaan jo Talvivaaran tapauksessa on ollut niin kelvotonta että pakko on kysyä kaksi kysymystä.
Mikä on Kataisen hallituksen vallan aikana poliittisen vallan suhde etiikkaan suomalaisen ylimmän johtamisen tasolla ja eikö olisi aika jo todeta että Kataisen hallitus on epäonnistunut poliittisen etiikan alueella.
Tilanne näyttää olevan Suomessa nyt sellainen että kansalaistasolla etiikka vielä kestää etenkin virkamiehissä ruohonjuuritasolla mutta jos se alkaa samanlaiseen limboiluun kuin yhteiskunnan johtotaso ja käsiään pesevä ylin toimiva poliittinen johto niin Suomelle käy kertakaikkiaan huonosti.
Tilanne on vähän kuin sodassa jossa etulinjan suoritustaso hoitaa hyvin tehtävänsä ja lähetti - siis viestinviejä media - juoksee kelvottoman esikunnan ja toimivan etulinjan väliä päivittämässä mikä kummassakin suunnassa on tilanne.
Ei liene vaikea kuvitella että jos esikunnan tapaan myös etulinjassa repsahdetaan niin esikunta ei linjojen läpi menevälle viholliselle ole kuin kelvottomuuden löyhähdys matkalla rintaman totaaliseen romahtamiseen.
Jussi Vaarala
Talvivaaran "kärkihankkeen" sähläilyt, KEVA:n hallituksen ja johdon touhut, poliisin johtotason kompurointi, nyt puolustusministeriön epäselvyydet.
Näyttää siltä että jatkuvasti tippuu suomalaisten instituutioiden ylimmän johdon vähintään harmaalla alueella toimimista - jolla ylimmällä johtotasolla näyttää olevan aina jollain lailla myös poliitikkoja mukana.
Ja samaan aikaan näyttäisi olevan media joka löytää ongelmia mutta ei hallitus joka sen sijaan näyttää olevan omien ministereidensä puolella näissä ylimmän johdon tason epäselvyyksissä.
Mielestäni Kataisen hallituksen suhde yhteiskunnan etiikkaan ja etenkin hallituksen vastuunotto omasta johtamistoimistaan jo Talvivaaran tapauksessa on ollut niin kelvotonta että pakko on kysyä kaksi kysymystä.
Mikä on Kataisen hallituksen vallan aikana poliittisen vallan suhde etiikkaan suomalaisen ylimmän johtamisen tasolla ja eikö olisi aika jo todeta että Kataisen hallitus on epäonnistunut poliittisen etiikan alueella.
Tilanne näyttää olevan Suomessa nyt sellainen että kansalaistasolla etiikka vielä kestää etenkin virkamiehissä ruohonjuuritasolla mutta jos se alkaa samanlaiseen limboiluun kuin yhteiskunnan johtotaso ja käsiään pesevä ylin toimiva poliittinen johto niin Suomelle käy kertakaikkiaan huonosti.
Tilanne on vähän kuin sodassa jossa etulinjan suoritustaso hoitaa hyvin tehtävänsä ja lähetti - siis viestinviejä media - juoksee kelvottoman esikunnan ja toimivan etulinjan väliä päivittämässä mikä kummassakin suunnassa on tilanne.
Ei liene vaikea kuvitella että jos esikunnan tapaan myös etulinjassa repsahdetaan niin esikunta ei linjojen läpi menevälle viholliselle ole kuin kelvottomuuden löyhähdys matkalla rintaman totaaliseen romahtamiseen.
Jussi Vaarala
Poliitikoille kulttuurikoulutusta oppimisen epämukavuusalueella
Miksi poliitikot puhuvat mielellään urheilusta.
Sen vuoksi koska urheilu on niin helppo ymmärtää.
Mutta kulttuurista eivät poliitikot halua puhua - koska kulttuurin ymmärtäminen on paljon vaikeampaa.
Kuitenkin kulttuuria harrastetaan maailmassa monin verroin enemmän kuin urheilua.
Kysyä sopii millä ymmärryksellä poliitikot päättävät kulttuuriasioista. Ja helposti ymmärtää miksi poliitikot niin helposti jakelevat rahaa urheilulle.
Pitäisiköhän poliitikot laittaa Jutta Urpilaista lainaten kulttuurin osaamisen suhteen oppimisen epämukavuusalueelle sitä opiskelemaan jotta siitä jotain oppisivat - ja jonne epämukavuusalueelle voisivat toimittajatkin poliitikkoja panna haastatteluissaan kulttuurin ymmärtämisen suhteen.
Jussi Vaarala
Miksi poliitikot puhuvat mielellään urheilusta.
Sen vuoksi koska urheilu on niin helppo ymmärtää.
Mutta kulttuurista eivät poliitikot halua puhua - koska kulttuurin ymmärtäminen on paljon vaikeampaa.
Kuitenkin kulttuuria harrastetaan maailmassa monin verroin enemmän kuin urheilua.
Kysyä sopii millä ymmärryksellä poliitikot päättävät kulttuuriasioista. Ja helposti ymmärtää miksi poliitikot niin helposti jakelevat rahaa urheilulle.
Pitäisiköhän poliitikot laittaa Jutta Urpilaista lainaten kulttuurin osaamisen suhteen oppimisen epämukavuusalueelle sitä opiskelemaan jotta siitä jotain oppisivat - ja jonne epämukavuusalueelle voisivat toimittajatkin poliitikkoja panna haastatteluissaan kulttuurin ymmärtämisen suhteen.
Jussi Vaarala
Maailmantalous toimii kiihtyvästi väärällä tavalla väärään suuntaan
Isossa-Britanniassa kytee jälleen uusi ruokaskandaali. Brittilehti Guardianin mukaan suuret kauppaketjut myyvät pakastettuja kananrintapaloja, joiden painosta lähes viidennes on vettä ja lisäaineita.
Julkisella suoritetaan rajuja leikkauksia palveluista joita ihmiset tarvitsevat.
Mistä nämä kaksi asiaa kertovat.
Siitä että yksityisellä sektorilla on liikaa tuotantokapasiteettia kysyntään nähden ja se liika kapasiteetti - teollisuus-, jakelu- ja markkinointikapasiteetti ynnä ylisuuret epärealistiset sijoitetun pääoman tuotto-odotukset - yritetään saada rahoitettua kyseenalaisilla vippaskonsteilla.
Mutta nuo kaksi asiaa kertovat myös siitä että julkisella sektorilla on yhä vähemmän leikkausten vuoksi tuotantokapasiteettia ihmisten tarpeisiin nähden.
Koska julkista sektoria leikataan jotta yksityisen sektorin keinotekoisesti ylläpidettyä ylikapasiteettia ihmisten oikeisiin tarpeisiin nähden saataisiin pidettyä yllä.
Ovatko väitteeni totta - on - kysy vaikka itseltäsi kuinka monta turhaa tavaraa nurkissasi pyörii jotka olet ostanut yksityiseltä sektorilta - ja kysy sen jälkeen itseltäsi miten hyvin saat niitä palveluita julkiselta sektorilta joita oikeasti tarvitset elämässäsi.
Jussi Vaarala
Isossa-Britanniassa kytee jälleen uusi ruokaskandaali. Brittilehti Guardianin mukaan suuret kauppaketjut myyvät pakastettuja kananrintapaloja, joiden painosta lähes viidennes on vettä ja lisäaineita.
Julkisella suoritetaan rajuja leikkauksia palveluista joita ihmiset tarvitsevat.
Mistä nämä kaksi asiaa kertovat.
Siitä että yksityisellä sektorilla on liikaa tuotantokapasiteettia kysyntään nähden ja se liika kapasiteetti - teollisuus-, jakelu- ja markkinointikapasiteetti ynnä ylisuuret epärealistiset sijoitetun pääoman tuotto-odotukset - yritetään saada rahoitettua kyseenalaisilla vippaskonsteilla.
Mutta nuo kaksi asiaa kertovat myös siitä että julkisella sektorilla on yhä vähemmän leikkausten vuoksi tuotantokapasiteettia ihmisten tarpeisiin nähden.
Koska julkista sektoria leikataan jotta yksityisen sektorin keinotekoisesti ylläpidettyä ylikapasiteettia ihmisten oikeisiin tarpeisiin nähden saataisiin pidettyä yllä.
Ovatko väitteeni totta - on - kysy vaikka itseltäsi kuinka monta turhaa tavaraa nurkissasi pyörii jotka olet ostanut yksityiseltä sektorilta - ja kysy sen jälkeen itseltäsi miten hyvin saat niitä palveluita julkiselta sektorilta joita oikeasti tarvitset elämässäsi.
Jussi Vaarala
Subscribe to:
Posts (Atom)