Saturday, February 11, 2012
Friday, February 10, 2012
Mielipiteitäni lehdissä
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lankeavatko-naiset-naisellisuuteensa-1.1142275
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/tarvitaan-moraaliterapiaa-1.1143129
http://www.forssanlehti.fi/mielipide/lukijan_aani/?newstitle=Ministeri%F6t%20eiv%E4t%20valista%20lumierist%E4misest%E4&showYear=2012
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/tarvitaan-moraaliterapiaa-1.1143129
http://www.forssanlehti.fi/mielipide/lukijan_aani/?newstitle=Ministeri%F6t%20eiv%E4t%20valista%20lumierist%E4misest%E4&showYear=2012
Thursday, February 09, 2012
Hallitus ei tiedä mikä on sentin pituus kun pitäisi pituutta mitata
Pääministeri Jyrki Katainen kertoo että kuntauudistusta ei voi tehdä ylhäältäpäin, kuntien parannusehdotukset otetaan huomioon mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto ja jos mitään ei tehdä romahtavat palvelut.
Hallitus ei toimi loogisella pohjalla - ensin kuunnellaan kuntien parannusehdotuksia mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.
Loogisesti ajatellen se että voidaan tehdä asiat paremmin edellyttää tietoa milloin asiat ovat hyvin - koska muussa tapauksessa paremmin tekemisestä seuraa jalkojen irtoaminen maasta ja puuttuu mittarit sille milloin asiat ovat hyvin.
Ei voi mitata esimerkiksi ihmisen pituutta senteissä ellei ole tiedossa miten pitkä on sentti.
Näin ollen hallituksen pitää voida määritellä missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin - muuten hallitusta voi sanoa vaivaavan maanis-autoritaarinen muutoksen ja paremmintekemisen pakkomielle.
No - kuntien parannusehdotuksia kuunnellaan. Jos kunta etsii parannuskohteita eikä löydä ja pystyy osoittamaan että keskimäärin kunnassa on paremmin asiat lähes kaikilla mittareilla kuin muissa kunnissa ja että niin demokratian lähitoimivuuden kuin palveluiden lähisaamisenkin kannalta maantieteellinen etäisyys lähikuntiin on järjetön niin silloin kunnan parannusehdotus on - meidän ei kannata millään mittarilla mitään muuttaa. Esimerkkinä maantieteellisestä ja palveluiden olemassaolevasta tasosta johtuen Someron ei kannata liittyä mihinkään palveluiden parantamiseksi - kun sen sijaan nykyisen suur-Salon lähikunnille oli mielekästä yhteenliittyminen maantieteellisistä syistä.
Mutta hallitus ei lupauksensa vastaisesti mm Someron perusteellisesti myös tilastollisella paremmuudella esitettyä kantaa kuuntele ja syitä on kaksi:
1. hallituksella ei ole realistista arviointipohjaa missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin ja siksi hallituksen jalat ovat irti realismista mitä tyrmistyttävän hallinto-osaamattomuuden ilmituova karttaharjoittelukin osoitti
2. hallitus ymppää väkipakolla hyvin kapeakatseista elinkeinoelämän ajamaa teollista suuruusajattelua kuntakenttään tavalla jossa paitsi puuttuu em. tieto ja ymmärrys milloin kunnassa asiat ovat hyvin kun ylipäätään teknokraattinen teollisuusajattelu ei muutenkaan ymmärrä kunnan aineettoman toiminnan kenttää ja merkitystä - menkää vaikka haastattelemaan yritysjohtajia niin hämmästytte tiedon ja ymmärryksen puutetta sekä asenteiden valtavaa määrää koskien koko julkista sektoria
Teollisuudelle ja elinkeinoelämälle on käsittämätöntä että julkinen sektori ei tuota mitään näkyvää konkreettista käsinkosketeltavaa luokkaa teollinen tuote ja sen lisäksi se vie vielä tolkuttomasti rahaa. Mutta samalla teollisuus ja elinkeinoelämä osoittaa vieläkin suurempaa kapeakatseisuutta mikäli mahdollista suorastaan todellisuudentorjuntaan asti - sillä se ei huomaa että ilman julkisen sektorin tarjoamia materialistisia infrastruktuureja ja aineettomia arvoja luokkaa koulutus ja turvallisuus elinkeinoelämällä ei olisi mitään mahdollisuuksia selvitä minkäänlaisessa kilpailussa.
Ja tuota elinkeinoelämän tahoa hallitus kuuntelee täysin kritiikittömästi - ja itsekritiikittömästi - josta osoituksena lasten päiväkotitasoinen karttaharjoittelu miten kuntia oikein tehdään.
Hallitus harhailee ja pahasti kuntauudistuksessa - eikä edes tiedä kuvaannollisesti mikä on sentin pituus kun pitäisi pituutta mitata.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Hallitus ei toimi loogisella pohjalla - ensin kuunnellaan kuntien parannusehdotuksia mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.
Loogisesti ajatellen se että voidaan tehdä asiat paremmin edellyttää tietoa milloin asiat ovat hyvin - koska muussa tapauksessa paremmin tekemisestä seuraa jalkojen irtoaminen maasta ja puuttuu mittarit sille milloin asiat ovat hyvin.
Ei voi mitata esimerkiksi ihmisen pituutta senteissä ellei ole tiedossa miten pitkä on sentti.
Näin ollen hallituksen pitää voida määritellä missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin - muuten hallitusta voi sanoa vaivaavan maanis-autoritaarinen muutoksen ja paremmintekemisen pakkomielle.
No - kuntien parannusehdotuksia kuunnellaan. Jos kunta etsii parannuskohteita eikä löydä ja pystyy osoittamaan että keskimäärin kunnassa on paremmin asiat lähes kaikilla mittareilla kuin muissa kunnissa ja että niin demokratian lähitoimivuuden kuin palveluiden lähisaamisenkin kannalta maantieteellinen etäisyys lähikuntiin on järjetön niin silloin kunnan parannusehdotus on - meidän ei kannata millään mittarilla mitään muuttaa. Esimerkkinä maantieteellisestä ja palveluiden olemassaolevasta tasosta johtuen Someron ei kannata liittyä mihinkään palveluiden parantamiseksi - kun sen sijaan nykyisen suur-Salon lähikunnille oli mielekästä yhteenliittyminen maantieteellisistä syistä.
Mutta hallitus ei lupauksensa vastaisesti mm Someron perusteellisesti myös tilastollisella paremmuudella esitettyä kantaa kuuntele ja syitä on kaksi:
1. hallituksella ei ole realistista arviointipohjaa missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin ja siksi hallituksen jalat ovat irti realismista mitä tyrmistyttävän hallinto-osaamattomuuden ilmituova karttaharjoittelukin osoitti
2. hallitus ymppää väkipakolla hyvin kapeakatseista elinkeinoelämän ajamaa teollista suuruusajattelua kuntakenttään tavalla jossa paitsi puuttuu em. tieto ja ymmärrys milloin kunnassa asiat ovat hyvin kun ylipäätään teknokraattinen teollisuusajattelu ei muutenkaan ymmärrä kunnan aineettoman toiminnan kenttää ja merkitystä - menkää vaikka haastattelemaan yritysjohtajia niin hämmästytte tiedon ja ymmärryksen puutetta sekä asenteiden valtavaa määrää koskien koko julkista sektoria
Teollisuudelle ja elinkeinoelämälle on käsittämätöntä että julkinen sektori ei tuota mitään näkyvää konkreettista käsinkosketeltavaa luokkaa teollinen tuote ja sen lisäksi se vie vielä tolkuttomasti rahaa. Mutta samalla teollisuus ja elinkeinoelämä osoittaa vieläkin suurempaa kapeakatseisuutta mikäli mahdollista suorastaan todellisuudentorjuntaan asti - sillä se ei huomaa että ilman julkisen sektorin tarjoamia materialistisia infrastruktuureja ja aineettomia arvoja luokkaa koulutus ja turvallisuus elinkeinoelämällä ei olisi mitään mahdollisuuksia selvitä minkäänlaisessa kilpailussa.
Ja tuota elinkeinoelämän tahoa hallitus kuuntelee täysin kritiikittömästi - ja itsekritiikittömästi - josta osoituksena lasten päiväkotitasoinen karttaharjoittelu miten kuntia oikein tehdään.
Hallitus harhailee ja pahasti kuntauudistuksessa - eikä edes tiedä kuvaannollisesti mikä on sentin pituus kun pitäisi pituutta mitata.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Vihreät menettäneet visionsa
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) olisi valmis luopumaan valtion enemmistöosuudesta lentoyhtiö Finnairissa.
Valtion enemmistöosuus on Hautalan mukaan toissijainen asia, kunhan suorat lentoyhteydet Suomesta Eurooppaan pystytään turvaamaan.
Lentoyhteys - niin se jolla eliitti nousee ympäristötietoisuuden yläpuolelle lentelemällä superpäästöisillä lentokoneilla sinne tänne kokoustelemaan.
Miksi pitäisi aina lentää - virkamiesten, johtajien jne - kun voisi netissäkin neuvotella.
Ei voinut olla tulematta mieleen että eräs vihreiden kulmakivistä Heidi Hautala on hyvää vauhtia liukumassa muiden vihreiden tapaan kauas siitä mikä joskus oli periaatteellista.
Elitismi velvoittaa - etenkin poliittinen elitismi - esimerkiksi vihreitäkin lentämään Euroopassa sinne tänne toimittamaan asioita jotka voisi toimittaa tietokoneen ääreltäkin.
Niin muuten - kuinkahan paljon maksaa johtavan tason turha lentomatkailu joutoajankäyttönä verrattuna tupakoijien tupakkataukojen ajankäyttöön työnantajan kustannuksina.
Ja lentomatkailu saastuttaa sentään koko maailmaa - tupakoitsija vain omia keuhkojaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Valtion enemmistöosuus on Hautalan mukaan toissijainen asia, kunhan suorat lentoyhteydet Suomesta Eurooppaan pystytään turvaamaan.
Lentoyhteys - niin se jolla eliitti nousee ympäristötietoisuuden yläpuolelle lentelemällä superpäästöisillä lentokoneilla sinne tänne kokoustelemaan.
Miksi pitäisi aina lentää - virkamiesten, johtajien jne - kun voisi netissäkin neuvotella.
Ei voinut olla tulematta mieleen että eräs vihreiden kulmakivistä Heidi Hautala on hyvää vauhtia liukumassa muiden vihreiden tapaan kauas siitä mikä joskus oli periaatteellista.
Elitismi velvoittaa - etenkin poliittinen elitismi - esimerkiksi vihreitäkin lentämään Euroopassa sinne tänne toimittamaan asioita jotka voisi toimittaa tietokoneen ääreltäkin.
Niin muuten - kuinkahan paljon maksaa johtavan tason turha lentomatkailu joutoajankäyttönä verrattuna tupakoijien tupakkataukojen ajankäyttöön työnantajan kustannuksina.
Ja lentomatkailu saastuttaa sentään koko maailmaa - tupakoitsija vain omia keuhkojaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ihmiskunnan arvotyhjiö
Materialistista kasvua on totuttu vuosituhansia pitämään tärkeänä.
Nyt se on osoittautumassa yhä enemmän ja enemmän ihmiskunnalle vaaralliseksi.
Ja samanaikaisesti pidetään aineetonta kasvua hyödyttömänä.
Ihmiskunta on selvästikin perustavanlaatuisen arvotyhjiön edessä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Nyt se on osoittautumassa yhä enemmän ja enemmän ihmiskunnalle vaaralliseksi.
Ja samanaikaisesti pidetään aineetonta kasvua hyödyttömänä.
Ihmiskunta on selvästikin perustavanlaatuisen arvotyhjiön edessä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, February 07, 2012
Teknologiassa ja kaupassa automaattinen onnellisuuskoodioletus
Aineeton kasvu ja sen välttämättömyys materialistisen kasvun syrjäyttäjänä myönnetään yhä laajemmin kansalaispiireissä. Mutta erityisesti perinteisissä suurimmissa puolueissa ja myöskin perussuomalaisissa ajatusta vieroksutaan.
Vaikuttaakin siltä että siinä missä kansalaiset yksilötasolla oivaltavat ja hyväksyvät uudet - elämästä poikiutuvat - välttämättömät asiat niin puolueet ja muut instituutiot ja erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto ja ammattiyhdistysliike ovat tulevaisuuden välttämättömyyksien suhteen - omiin elämää kapeampiin näkökulmiin nojaten - pahasti takakenossa ja oikein junttautuneet siihen.
Aivan kuin puolueissa ja muissa instituutioissa vallitsisi käsitys että ainostaan se on työtä josta syntyy jotain näkyvää aikaan - ja se ei olisi työtä josta jää jotain tunnetasolla tuntuvaa, myönteistä ja pysyvää aikaan.
Eli ei sillä ole merkitystä oletko onnellinen ja onko sinulla turvallinen olo vaan että sillä ei ole väliä oletko onnellinen kunhan sulla on kaikin tavoin kalliiksi tulleet materialistiset raamit elämällesi - että teknologiassa ja materialistisessa kaupassa on ilman muuta onnellisuuskoodi sisään rakennettuna.
Joka merkitsee sitä että puolueissa ja instituutioissa materia ohjaa arvoja sekä niiden takana olevia tunteita.
Eikä siis siten että tunteet ohjaavat arvoja ja arvot materiaa ja sen tuottamista - ja etenkin sen materian tarpeellisuutta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Vaikuttaakin siltä että siinä missä kansalaiset yksilötasolla oivaltavat ja hyväksyvät uudet - elämästä poikiutuvat - välttämättömät asiat niin puolueet ja muut instituutiot ja erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto ja ammattiyhdistysliike ovat tulevaisuuden välttämättömyyksien suhteen - omiin elämää kapeampiin näkökulmiin nojaten - pahasti takakenossa ja oikein junttautuneet siihen.
Aivan kuin puolueissa ja muissa instituutioissa vallitsisi käsitys että ainostaan se on työtä josta syntyy jotain näkyvää aikaan - ja se ei olisi työtä josta jää jotain tunnetasolla tuntuvaa, myönteistä ja pysyvää aikaan.
Eli ei sillä ole merkitystä oletko onnellinen ja onko sinulla turvallinen olo vaan että sillä ei ole väliä oletko onnellinen kunhan sulla on kaikin tavoin kalliiksi tulleet materialistiset raamit elämällesi - että teknologiassa ja materialistisessa kaupassa on ilman muuta onnellisuuskoodi sisään rakennettuna.
Joka merkitsee sitä että puolueissa ja instituutioissa materia ohjaa arvoja sekä niiden takana olevia tunteita.
Eikä siis siten että tunteet ohjaavat arvoja ja arvot materiaa ja sen tuottamista - ja etenkin sen materian tarpeellisuutta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, February 06, 2012
Tarvitaan moraaliterapiaa
Terapiassa on lähes aina sellaisia ihmisiä joita on haavoitettu tai jotka ovat haavoittamisen jälkeen suorastaan rikki.
Mutta terapiassa eivät käy ne jotka niitä haavoja aiheuttavat - siis ne haavoittajat tai muuten petolliset ihmiset.
Pitäisi varmaan aloittaa moraaliterapeuttinen toiminta - ja psykologien ja psykiatrien kehoitukset monille ihmisille hakeutua moraaliterapiaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta terapiassa eivät käy ne jotka niitä haavoja aiheuttavat - siis ne haavoittajat tai muuten petolliset ihmiset.
Pitäisi varmaan aloittaa moraaliterapeuttinen toiminta - ja psykologien ja psykiatrien kehoitukset monille ihmisille hakeutua moraaliterapiaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, February 05, 2012
Lankeavatko naiset itse naisellisuuteensa enemmän kuin miehet
Millä naiset ihan itse varsin paljon takaavat epätasa-arvoa miesten suhteen.
Sillä että he lukevat suurimpiin ansioihinsa sen että ovat naisia.
Eli lankeavatko naiset omaan naisellisuuteensa enemmän itse kuin miehet. Sopii kysyä.
Olisiko aito ystävyys yksityiselämässä - jopa parisuhteessa - ja asiapohjainen osaaminen työelämässä sittenkin sukupuolinäkökulmaa parempi lähtökohta kaikkeen.
Sukupuolisuus jyllää tunne-elämässä ja sängyssä mutta muuten se tahtoo ajaa karille asiassa kuin asiassa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sillä että he lukevat suurimpiin ansioihinsa sen että ovat naisia.
Eli lankeavatko naiset omaan naisellisuuteensa enemmän itse kuin miehet. Sopii kysyä.
Olisiko aito ystävyys yksityiselämässä - jopa parisuhteessa - ja asiapohjainen osaaminen työelämässä sittenkin sukupuolinäkökulmaa parempi lähtökohta kaikkeen.
Sukupuolisuus jyllää tunne-elämässä ja sängyssä mutta muuten se tahtoo ajaa karille asiassa kuin asiassa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saturday, February 04, 2012
Venäjällä Syyriassa arvovallan osoittamisen paikka
Venäjällä ja arvostetulla ulkoministeri Lavrovilla on edessä arvovallan näytön paikka.
Ja paikka nousta takaisin oikeaksi rakentavaksi voimaksi maailmanpolitiikkaan - vääryykisen oikaisijaksi niiden itsepintaisen puolustelijan sijaan.
Venäjä yhdessä Kiinan kanssa käytti veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa äänestyksessä päätöslauselmalle vaatia välitöntä loppua väkivallalle Syyriassa ja tuomita se.
Nyt Lavrov matkustaa Syyriaan. Ja sopii odottaa että se saisi myös aikaan jotain sellaista että väkivalta kansalaisia vastaan Syyriassa loppuu.
Ja se on Venäjälle arvovallan näytön paikka jos mikä - ja paikka nousta myönteiseksi vaikuttajaksi maailmanpolitiikkaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja paikka nousta takaisin oikeaksi rakentavaksi voimaksi maailmanpolitiikkaan - vääryykisen oikaisijaksi niiden itsepintaisen puolustelijan sijaan.
Venäjä yhdessä Kiinan kanssa käytti veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa äänestyksessä päätöslauselmalle vaatia välitöntä loppua väkivallalle Syyriassa ja tuomita se.
Nyt Lavrov matkustaa Syyriaan. Ja sopii odottaa että se saisi myös aikaan jotain sellaista että väkivalta kansalaisia vastaan Syyriassa loppuu.
Ja se on Venäjälle arvovallan näytön paikka jos mikä - ja paikka nousta myönteiseksi vaikuttajaksi maailmanpolitiikkaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, February 03, 2012
Naisilla erivapauksia seksin suhteen
Naisilla on nykyään erivapauksia seksin suhteen verrattuna miehiin - ja se näkyy monin tavoin asenneilmapiirissä etenkin naisten keskuudessa. Mutta myös miehet ovat usein huomaamattaan mukana asenneilmapiirissä joka ruokkii ja ylläpitää naisten erivapauksia seksin suhteen.
Jos alamme puhumaan missä vaan seksileluista - eli keinopeniksistä ja keinovaginoista - niin se että nainen käyttää sellaista on sangen normaaliksi hyväksyttyä nykyään. Mutta auta armias kun puhe tulee miehen keinovaginasta niin sellaista pidetään pervona ja epäillään miehen miehisyyttä ja haluttavuutta muutenkin - kun naisen naisellisuuden ja haluttavuuden epäileminen ei tule keinopeniskeskustelussa kuuloonkaan. Ja hämmästyttävää kyllä miehet ovat täysillä mukana tässä asenneilmapiirissä - naisten puolesta hyvin koulutettuina kai.
Ja samaa sarjaa erivapausajattelua esiintyy myös siinä että joku aika sitten normaalien paivittäistavarakauppojen hyllylle ilmaantui naisille tarkoitettuja keinopeniksiä - mutta miehille tarkoitettuja keinovaginoita ei. Eikä kukaan kehtaa edes sellaista ehdottaa.
Asia on tavallaan vähäpätöinen mutta se on mielenkiintoinen mahdollisuus kurkistaa siihen millainen on naisten erivapausajattelu seksuaalisuduen suhteen ja miten jopa miehet ja koko yleinen asenneilmapiiri on siinä mukana.
Eli missä määrin naiset maailmaa taluttaa - vaikkei se heti päällisin puolin siltä näyttäisikään - vaan täytyy päätellä edellisen tapaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jos alamme puhumaan missä vaan seksileluista - eli keinopeniksistä ja keinovaginoista - niin se että nainen käyttää sellaista on sangen normaaliksi hyväksyttyä nykyään. Mutta auta armias kun puhe tulee miehen keinovaginasta niin sellaista pidetään pervona ja epäillään miehen miehisyyttä ja haluttavuutta muutenkin - kun naisen naisellisuuden ja haluttavuuden epäileminen ei tule keinopeniskeskustelussa kuuloonkaan. Ja hämmästyttävää kyllä miehet ovat täysillä mukana tässä asenneilmapiirissä - naisten puolesta hyvin koulutettuina kai.
Ja samaa sarjaa erivapausajattelua esiintyy myös siinä että joku aika sitten normaalien paivittäistavarakauppojen hyllylle ilmaantui naisille tarkoitettuja keinopeniksiä - mutta miehille tarkoitettuja keinovaginoita ei. Eikä kukaan kehtaa edes sellaista ehdottaa.
Asia on tavallaan vähäpätöinen mutta se on mielenkiintoinen mahdollisuus kurkistaa siihen millainen on naisten erivapausajattelu seksuaalisuduen suhteen ja miten jopa miehet ja koko yleinen asenneilmapiiri on siinä mukana.
Eli missä määrin naiset maailmaa taluttaa - vaikkei se heti päällisin puolin siltä näyttäisikään - vaan täytyy päätellä edellisen tapaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, February 02, 2012
Eräs keinoko sitouttaa pääomia enemmän reaalitalouteen
Maailmantalouden keskeisimpiä ongelmia lienee että pankit ovat ensinnäkin pumpanneet valtaisat määrät pelkkää numerorahaa markkinoille jolla ei ole reaalivastinetta missään.
Ja toinen ongelma on lienee että tuo valtaisa rahamassa seilaa yhtä holtittomasti irrallaan reaalitaloudesta kuin se siitä irralleen luotiinkin.
Yksi keino asian korjaamiseksi on se että puhkaistaan finanssitalouden reaalitaloudettomuuden kupla jolloin raha lähestyy enemmän reaalitalouden aitoa vaihdannan välineen merkitystä.
Toinen keino on se että verotuksella ohjataan osakesijoittamista pitempään omistuskaareen asuntojen tapaan - että jos myy osakkeensa ennen kuin sen on omistanut sen sanotaan 5 vuotta niin siitä rangaistaisiin verolla kun sen jälkeen myynti olisi vähemmän verotettua.
Tämä saattaisi sitouttaa pääomat enemmän kiinni reaalitalouteen nykyiseen lotonkaltaisen onnenkantamoisen veikkailun sijaan.
Tilannehan on finanssitalouden ja reaalitalouden suhteen sama kuin että on painettu runsaasti muovisia rulettipelimerkkejä joille ei ole ruletin kassassa annettavissa vastineeksi oikeaa rahaa jos kaikki pelaajat haluavat vaihtaa yhtäkkiä merkkinsä rahaksi. Ja silti he uskovat ja heille uskotellaan että heidän pelimerkeillään on oikea rahallinen vastine.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja toinen ongelma on lienee että tuo valtaisa rahamassa seilaa yhtä holtittomasti irrallaan reaalitaloudesta kuin se siitä irralleen luotiinkin.
Yksi keino asian korjaamiseksi on se että puhkaistaan finanssitalouden reaalitaloudettomuuden kupla jolloin raha lähestyy enemmän reaalitalouden aitoa vaihdannan välineen merkitystä.
Toinen keino on se että verotuksella ohjataan osakesijoittamista pitempään omistuskaareen asuntojen tapaan - että jos myy osakkeensa ennen kuin sen on omistanut sen sanotaan 5 vuotta niin siitä rangaistaisiin verolla kun sen jälkeen myynti olisi vähemmän verotettua.
Tämä saattaisi sitouttaa pääomat enemmän kiinni reaalitalouteen nykyiseen lotonkaltaisen onnenkantamoisen veikkailun sijaan.
Tilannehan on finanssitalouden ja reaalitalouden suhteen sama kuin että on painettu runsaasti muovisia rulettipelimerkkejä joille ei ole ruletin kassassa annettavissa vastineeksi oikeaa rahaa jos kaikki pelaajat haluavat vaihtaa yhtäkkiä merkkinsä rahaksi. Ja silti he uskovat ja heille uskotellaan että heidän pelimerkeillään on oikea rahallinen vastine.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, February 01, 2012
Vallanhimoisen poliitikon, virkamiehen ja johtajan tunnusmerkki
Vallanhimoisen poliitikon, virkamiehen ja johtajan tunnusmerkki.
Haluaa aina vaan isomman hiekkalaatikon vaikkei siihen riitä edes lelut.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Haluaa aina vaan isomman hiekkalaatikon vaikkei siihen riitä edes lelut.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Uusi käsite ja kuntien hallinnollinen dynaaminen malli - kuntamarkkinatalous
Markkinatalous on talousjärjestelmä jossa sekä yritysten perustaminen ja hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa - ja miten kohdentavat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Sen vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous jossa valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin.
Kysymys kuuluu - miksei markkinatalouden periaatteiden mukaan voisi tapahtua myös kuntien muodostuminen - että olisi jopa käsite "kuntamarkkinatalous"..
Siis niin että kansalaiset työssäkäyntialueiden, lähipalvelualueiden, perinteiden, maantieteellisten olosuhteiden sekä tietenkin oman halunsa perusteella muodostavat kuntia, yhdistyvät toisiin kuntiin tai peräti eroavat jostakin kunnasta pienemmäksi kunnaksi - jos se heistä tuntuu luontevalta. Ja jos he kykenevät hoitamaan kunnille säädetyt palvelut normien ja säädösten mukaisella tavalla.
Siis niin että kansalaisten alueellisen ja paikallisen palvelukysynnän perusteella he itse muodostavat kunnan jos pystyvät sen hoitamaan säädetyllä tavalla ja taloudellisesti sekä palveluiden laatunormien mukaisesti - aivan kuin markkinataloudessa - että on kysyntä palveluille - ja jokin paikallinen ihmisjoukko haluaa kuntana ne tuottaa ja siten hakevat kuntastatusta ja verotusoikeutta.
Mutta voisiko myös joku kylä perustaa kunnan - kyläkunnan tai lähiökunnan tai kaupunginosakunnan - jossa ydin olisi että se järjestäisi itse tai ostaisi muualta palvelut kaikkien tiedossa olevien mahdollisuuksien kautta.
Mutta jotta se voisi kyläkuntana tai lähiökuntana toimia niin ei voi edellyttää että sillä itsellään on kaikkien alojen asiantuntemus kuten kuntien keskeisillä virkamiehillä on.
Entäpä jos kyseinen kyläkunta tai lähiökunta tai kaupunginosakunta itse tuottaisi palvelunsa tai ostaisi ne mutta palveluiden virkamiesnormiohjaus ostettuna olisikin emokunnalla - joka valvoisi että normeja toteutetaan palveluissa. Joka emokuntakin voisi olla mikä vaan kunta jossa asiantunteva virkamies istuu.
Näin siis oltaisiin tilanteessa jossa markkinatalouden yrittämisen vapauden tapaan kansalaiset voisivat perustaa kuntia tai kylä- ja lähiökuntia. Jotka säilyisivät jos siihen taloudellisesti oman verotuksensa kautta kykenevät ja normien rajoissa palveluissa pysyvät.
Mitä tästä seuraisi. Esimerkiksi se että pääkaupunkiseudun tolkuton hallinnollinen tehottomuus ja suorastaan pysähtyneisyys paikoin pitäisi purkaa terveeksi "kuntamarkkinatalouden" kehitykseksi siten että lähiöitä ja kaupunginosia itsenäistyy omiksi lähiö- tai kaupungiosakunniksi verotusoikeuksineen ja palveluiden normivelvollisuuksineen kuvaamallani tavalla. Silloin purkautuisi oitis pahat taloudelliset tukkeumat monissa palvelurakenteissa ja taloudellisuus tehostuisi huomattavasti - palvelut madaltuisivat ja tulisivat oikeasti ihmisiä lähelle jopa niin että palvelun tuottaja tuntisi oman lähiökuntansa asukkaat ja heidän olosuhteensa hyvin.
Näin olemme päätyneet kuntamarkkinatalouden mallissa siihen että kuntia voidaan niin perustaa, lakkauttaa kuin liittääkin. Kysynnän ja tarjonnan - ja kuntamarkkinatalouden vapauden hengessä.
Minusta tämä olisi selvästi parempi lähestymistapa kuin kokoomusjohtoisen hallituksen neuvostoliitto-henkinen komentokuntatalous ja suunnitelmakuntatalous.
Joka ei todellakaan ole tästä ajasta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa - ja miten kohdentavat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Sen vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous jossa valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin.
Kysymys kuuluu - miksei markkinatalouden periaatteiden mukaan voisi tapahtua myös kuntien muodostuminen - että olisi jopa käsite "kuntamarkkinatalous"..
Siis niin että kansalaiset työssäkäyntialueiden, lähipalvelualueiden, perinteiden, maantieteellisten olosuhteiden sekä tietenkin oman halunsa perusteella muodostavat kuntia, yhdistyvät toisiin kuntiin tai peräti eroavat jostakin kunnasta pienemmäksi kunnaksi - jos se heistä tuntuu luontevalta. Ja jos he kykenevät hoitamaan kunnille säädetyt palvelut normien ja säädösten mukaisella tavalla.
Siis niin että kansalaisten alueellisen ja paikallisen palvelukysynnän perusteella he itse muodostavat kunnan jos pystyvät sen hoitamaan säädetyllä tavalla ja taloudellisesti sekä palveluiden laatunormien mukaisesti - aivan kuin markkinataloudessa - että on kysyntä palveluille - ja jokin paikallinen ihmisjoukko haluaa kuntana ne tuottaa ja siten hakevat kuntastatusta ja verotusoikeutta.
Mutta voisiko myös joku kylä perustaa kunnan - kyläkunnan tai lähiökunnan tai kaupunginosakunnan - jossa ydin olisi että se järjestäisi itse tai ostaisi muualta palvelut kaikkien tiedossa olevien mahdollisuuksien kautta.
Mutta jotta se voisi kyläkuntana tai lähiökuntana toimia niin ei voi edellyttää että sillä itsellään on kaikkien alojen asiantuntemus kuten kuntien keskeisillä virkamiehillä on.
Entäpä jos kyseinen kyläkunta tai lähiökunta tai kaupunginosakunta itse tuottaisi palvelunsa tai ostaisi ne mutta palveluiden virkamiesnormiohjaus ostettuna olisikin emokunnalla - joka valvoisi että normeja toteutetaan palveluissa. Joka emokuntakin voisi olla mikä vaan kunta jossa asiantunteva virkamies istuu.
Näin siis oltaisiin tilanteessa jossa markkinatalouden yrittämisen vapauden tapaan kansalaiset voisivat perustaa kuntia tai kylä- ja lähiökuntia. Jotka säilyisivät jos siihen taloudellisesti oman verotuksensa kautta kykenevät ja normien rajoissa palveluissa pysyvät.
Mitä tästä seuraisi. Esimerkiksi se että pääkaupunkiseudun tolkuton hallinnollinen tehottomuus ja suorastaan pysähtyneisyys paikoin pitäisi purkaa terveeksi "kuntamarkkinatalouden" kehitykseksi siten että lähiöitä ja kaupunginosia itsenäistyy omiksi lähiö- tai kaupungiosakunniksi verotusoikeuksineen ja palveluiden normivelvollisuuksineen kuvaamallani tavalla. Silloin purkautuisi oitis pahat taloudelliset tukkeumat monissa palvelurakenteissa ja taloudellisuus tehostuisi huomattavasti - palvelut madaltuisivat ja tulisivat oikeasti ihmisiä lähelle jopa niin että palvelun tuottaja tuntisi oman lähiökuntansa asukkaat ja heidän olosuhteensa hyvin.
Näin olemme päätyneet kuntamarkkinatalouden mallissa siihen että kuntia voidaan niin perustaa, lakkauttaa kuin liittääkin. Kysynnän ja tarjonnan - ja kuntamarkkinatalouden vapauden hengessä.
Minusta tämä olisi selvästi parempi lähestymistapa kuin kokoomusjohtoisen hallituksen neuvostoliitto-henkinen komentokuntatalous ja suunnitelmakuntatalous.
Joka ei todellakaan ole tästä ajasta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Subscribe to:
Posts (Atom)