Tuloerojen pysyvä kasvu, valtioiden alijäämä ja ylivelkaantuminen, kasvihuonepäästöt sekä vesikriisi.
Tässä ovat neljä todennäköisintä ongelmaa, joiden kanssa ihmiskunta joutuu kamppailemaan seuraavan vuosikymmenen ajan, kertoo Maailman talousfoorumin tuore raportti.
Talousfoorumi arvioi 469 asiantuntijan kanssa maailmanlaajuiset ihmiskuntaa uhkaavat ongelmat. Tärkeimmät ja samalla akuuteimmat liittyivät talouteen ja yhteiskuntaan: tuloeroihin ja kansalaisten riippuvuuteen valtioista.
- Yhdessä nämä ongelmat kiihdyttävät nationalismia, populismia ja protektionismia ajassa, jolloin yhteiskunnat ovat heikoilla maailmantaloudessa, foorumin johtaja Howell sanoo.
Miten niin se on jotenkin rasite että ihmiset ovat riippuvaisia valtiosta - sehän on käsittämätön näkemys kun valtion ja yhteiskunnan kautta kulkee ja kehittyy liki kaikki mikä on kehittämisen arvoista. Näin sokeaa on maailmantalouden gurujoukko todellisten peruskysymysten kanssa.
Eikä vakuuta kyseiset gurut siinäkään kohden kun sanotaan että yhteiskunnat ovat heikoilla maailmantaloudessa - kun suurin ongelma on se että nykyinen maailmantalous on ideologioineen itse eniten heikoilla maailmantaloudessa - yhteiskunnat ja valtiot kun pärjää aina - miksi - siksi kun valtioilla on sekä maa-alueensa vesineen ja lehtivihreineen sekä ruokaa tarvitseva kansa. Ei sellainen systeemi ole koskaan heikoilla.
Kyseisestä nähtävästi itseään arvovaltaisena pitävästä foorumista voi sanoa - niin on surkea soppa kuin on surkeat kokitkin.
Eiköhän maailmantaloudessa ole syytä vaihtaa niin reseptikirjat kuin kokitkin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, January 11, 2012
Tuesday, January 10, 2012
Jatkuva henkinen koulukiusaaminen verrattavissa fyysiseen murhaan
Jälleen on henkisesti koulukiusattu tehnyt kiusaamisen seurauksena ja kostona fyysisen väkivallantekoja toista ja kaiketi myös itseään kohtaan.
Jälleen se välttelevä asenne joka edes kiusaamisen julkisuudessa myöntämiseen liittyy osoittaa sen kuinka avuton yhteiskunta on henkisen väkivallan edessä - eikä osaa sitä edes hahmottaa voidakseen siihen puuttua.
Henkisyys on yhteiskunnassa vaikea asia ja siksi sitä on vaikea kohdata eri tavoin kuin fyysisyyttä.
Mutta sitä voi yrittää ymmärtää - sen takia että jos ei ymmärrä yhteiskunnan pahanteon rakenteita niin ei voi ymmärtää yhteiskunnallista pahaa oloakaan. Puhumattakaan että pahanolon rakenteisiin voisi puuttua että paha olokin poistuisi.
Kiusaamisen pahanteon rakennetta voidaan lähestyä fyysisen väkivallan termein - jolloin erityisesti koulu- ja työpaikkakiusaamisen karmea luonne paljastuu kaikessa raadollisuudessaan.
Nimittäin kiivastuksissa tehtyä henkistä solvausta ja kenties pysyvänkin trauman jättänyttä loukkausta voidaan verrata kiivastuksissa tehtyyn fyysiseen pahoinpitelyyn ja tappoon - siinä mielessä että ne ovat henkisesti vahingoittavia mutta harkintakyvyn äkillisesti lakatessa kiivastuksissa tehtyjä molemmat.
Mutta henkistä koulu- ja työpaikka- ja miksei myös jatkuvaa parisuhdekiusaamista voi verrata fyysiseen murhaan jolloin ihminen kuolee - koska molemmissa tapauksissa teot ovat tietoisesti harkittuja ja toteutettuja.
Tekoja joissa vapaan yhteiskunnan vapaa ihminen on valinnut tietoisen pahanteon ja kiusaamisen tien - kun olisi voinut olla valitsemattakin.
Ja tuota yksilön henkisen vapauden karmeaa väärinkäyttöä mm koulumaailmassa yhteiskunta ja media ei edes pysty kohtaamaan niinkuin asian laita henkisenä murhaamisena itse asiassa on.
Ja niinpä se jota henkisesti kiusaamisella murhataan päätyykin jatkuvasti siihen että tekee fyysisen murhan muita ja yleensä myös itseään kohtaan.
Koulukiusatut ovat fyysiseen väkivaltaan ladattuja pommeja koululaisten ja opiskelijoiden joukossa - koulukiusaajien lataamina.
On lopultakin aika ottaa henkinen pahanteko myös juridiseen piiriin siltä osin että tietoisesta henkisestä murhaamisesta luokkaa tietoinen henkinen kiusaaminen rangaistaan.
Liian paljon on yhteiskunnassa pahaaoloa vain sen takia että yhteiskunta ei osaa tarttua siihen kun joku tietoisena valintana alkaa toteuttaa pahaa tahtoaan toista ihmistä kohtaan jopa maksimaalisia tragedioita koulujoukkusurmien tapaan välillisesti aiheuttaen.
Tietoinen valittu jatkuva kiusaaminen on katsottava henkisen murhanteon kaltaiseksi teoksi fyysisen murhan tapaan. Ja henkisestä pysyvästä vahingonteosta myös ankaramman mukaan rangaistava.
Muuten ei tietoinen kiusaaminen ja sen aiheuttama pahaolo lopu.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jälleen se välttelevä asenne joka edes kiusaamisen julkisuudessa myöntämiseen liittyy osoittaa sen kuinka avuton yhteiskunta on henkisen väkivallan edessä - eikä osaa sitä edes hahmottaa voidakseen siihen puuttua.
Henkisyys on yhteiskunnassa vaikea asia ja siksi sitä on vaikea kohdata eri tavoin kuin fyysisyyttä.
Mutta sitä voi yrittää ymmärtää - sen takia että jos ei ymmärrä yhteiskunnan pahanteon rakenteita niin ei voi ymmärtää yhteiskunnallista pahaa oloakaan. Puhumattakaan että pahanolon rakenteisiin voisi puuttua että paha olokin poistuisi.
Kiusaamisen pahanteon rakennetta voidaan lähestyä fyysisen väkivallan termein - jolloin erityisesti koulu- ja työpaikkakiusaamisen karmea luonne paljastuu kaikessa raadollisuudessaan.
Nimittäin kiivastuksissa tehtyä henkistä solvausta ja kenties pysyvänkin trauman jättänyttä loukkausta voidaan verrata kiivastuksissa tehtyyn fyysiseen pahoinpitelyyn ja tappoon - siinä mielessä että ne ovat henkisesti vahingoittavia mutta harkintakyvyn äkillisesti lakatessa kiivastuksissa tehtyjä molemmat.
Mutta henkistä koulu- ja työpaikka- ja miksei myös jatkuvaa parisuhdekiusaamista voi verrata fyysiseen murhaan jolloin ihminen kuolee - koska molemmissa tapauksissa teot ovat tietoisesti harkittuja ja toteutettuja.
Tekoja joissa vapaan yhteiskunnan vapaa ihminen on valinnut tietoisen pahanteon ja kiusaamisen tien - kun olisi voinut olla valitsemattakin.
Ja tuota yksilön henkisen vapauden karmeaa väärinkäyttöä mm koulumaailmassa yhteiskunta ja media ei edes pysty kohtaamaan niinkuin asian laita henkisenä murhaamisena itse asiassa on.
Ja niinpä se jota henkisesti kiusaamisella murhataan päätyykin jatkuvasti siihen että tekee fyysisen murhan muita ja yleensä myös itseään kohtaan.
Koulukiusatut ovat fyysiseen väkivaltaan ladattuja pommeja koululaisten ja opiskelijoiden joukossa - koulukiusaajien lataamina.
On lopultakin aika ottaa henkinen pahanteko myös juridiseen piiriin siltä osin että tietoisesta henkisestä murhaamisesta luokkaa tietoinen henkinen kiusaaminen rangaistaan.
Liian paljon on yhteiskunnassa pahaaoloa vain sen takia että yhteiskunta ei osaa tarttua siihen kun joku tietoisena valintana alkaa toteuttaa pahaa tahtoaan toista ihmistä kohtaan jopa maksimaalisia tragedioita koulujoukkusurmien tapaan välillisesti aiheuttaen.
Tietoinen valittu jatkuva kiusaaminen on katsottava henkisen murhanteon kaltaiseksi teoksi fyysisen murhan tapaan. Ja henkisestä pysyvästä vahingonteosta myös ankaramman mukaan rangaistava.
Muuten ei tietoinen kiusaaminen ja sen aiheuttama pahaolo lopu.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tervetuloa Guggenheim kansainvälisen kulttuurin tuontisatamaksi
Vaikka vierastan ajatusta että amerikkalaisuus taas kulttuuri-imperialisoi Suomea Guggenheim-museon kautta jos sellainen tulee niin silti on keskustelussa seikka joka puoltaa sen rakentamista - ja erityisesti Katajanokalle.
Ja syy on se että Guggenheim museo voisi - ja sen pitäisi olla - aivan sananmukaisesti kansainvälisen kulttuurin ja kulttuurivaihdon satama Suomeen ja Suomesta ulos.
Ja se on parasta mitä Guggenheim-museo voisi tehdä on tuoda vuolaasti virtaavat taiteen, arkkitehtuurin ja designin virtaukset huuhtelemaan avarampaan asentoon kovin suomalais-lähiölämpöisiä kulttuuri-ilmapiirejä niin suurissa kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Suomalainen kulttuuri eritoten kuvataiteen osalta on osin median vuosikymmenisen tökerön kulttuuritoimittamisen vuoksi niin kuvataiteesta tietämätöntä ja ymmärtämätöntä että kaikki tuuletus vaikka Guggenheimin kautta olisi sille tarpeen.
Eikä arkkitehtuurinkaan suhteen Suomessa ole kaksista sanottavaa. Designista sentään jotain.
Tervetuloa kansainvälisen kulttuurin tuontisatamaksi Guggenheim. Kansainväliseltä Helsinki vaikuttaa jo muutenkin valmiiksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja syy on se että Guggenheim museo voisi - ja sen pitäisi olla - aivan sananmukaisesti kansainvälisen kulttuurin ja kulttuurivaihdon satama Suomeen ja Suomesta ulos.
Ja se on parasta mitä Guggenheim-museo voisi tehdä on tuoda vuolaasti virtaavat taiteen, arkkitehtuurin ja designin virtaukset huuhtelemaan avarampaan asentoon kovin suomalais-lähiölämpöisiä kulttuuri-ilmapiirejä niin suurissa kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Suomalainen kulttuuri eritoten kuvataiteen osalta on osin median vuosikymmenisen tökerön kulttuuritoimittamisen vuoksi niin kuvataiteesta tietämätöntä ja ymmärtämätöntä että kaikki tuuletus vaikka Guggenheimin kautta olisi sille tarpeen.
Eikä arkkitehtuurinkaan suhteen Suomessa ole kaksista sanottavaa. Designista sentään jotain.
Tervetuloa kansainvälisen kulttuurin tuontisatamaksi Guggenheim. Kansainväliseltä Helsinki vaikuttaa jo muutenkin valmiiksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kauppajättien maine synkkenee ja syvenee entisestään
Kilpailuviraston mukaan ruokakaupoilla on kyseenalaisen paljon valtaa. Mittava selvitys on paljastanut kauppojan siirtävän riskinsä monin eri tavoin ruokatehtaille – kuten vaatimalla tuottajia maksamaan myymättä jääneistä tuotteista.
Kaupat vaativat tuottajilta myös markkinointirahaa - vastikkeena vain paikka kaupan hyllystä.
Tämähän on kuin kauppajättien harrastamaa mafiatoimintaa tuottajiin ja tavarantoimittajiin nähden.
Kauppajättien maine synkkenee ja syvenee entisestään.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kaupat vaativat tuottajilta myös markkinointirahaa - vastikkeena vain paikka kaupan hyllystä.
Tämähän on kuin kauppajättien harrastamaa mafiatoimintaa tuottajiin ja tavarantoimittajiin nähden.
Kauppajättien maine synkkenee ja syvenee entisestään.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, January 09, 2012
Joko taivastalous romahtaa
Saksan tänään liikkeelle laskemat joukkovelkakirjat on ostettu sijoittajien toimesta miinuskorolla - eli niin että kansainväliset korkosijoittajat ovat niin peloissaan että maksavat siitä että heidän rahansa on tallessa puolen vuoden ajan.
Vai onko enemmänkin kyse sen pelosta että heidän rahansa - siis osa siitä rahasta joka on pumpattu pelkkinä numeroina markkinoille ilman reaalikatetta - alkaakin osoittautua pelkäksi kuplaksi vailla mitään reaalista vastinetta. Että sitä rahaa ei itse asiassa ole olemassakaan.
Ja näin varmaan käykin - iso joukko ellei valtaosa finanssikeplottelijoista huomaa ettei heillä ollutkaan rahaa joita luulivat itsellään olevan - vaan se olikin suurten liikepankkien petos ja korkosijoittajien itsepetos joka kasvatti kuplan jota ei kohta ole.
Kas kun odotusarvo ilman reaalimaailman kosketusta on pelkkää haaveilua vaan - ja siksi korkosijoittajien massiiviset itsepetosrahat osoittautuvatkin pelkäksi haaveiluksi.
Kysymys kuuluukin - missä vaiheessa lailliset demokratiat edesauttavat keplottelijoiden romahdusta sillä että eivät ota suojatikseen kuplarahaa jolla ei ole reaalista vastinetta.
Sitä samaa joka on jo kauan yrittänyt kyykyttää laillisia demokratioita pumpatakseen itselleen veronmaksajien rahoja.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Vai onko enemmänkin kyse sen pelosta että heidän rahansa - siis osa siitä rahasta joka on pumpattu pelkkinä numeroina markkinoille ilman reaalikatetta - alkaakin osoittautua pelkäksi kuplaksi vailla mitään reaalista vastinetta. Että sitä rahaa ei itse asiassa ole olemassakaan.
Ja näin varmaan käykin - iso joukko ellei valtaosa finanssikeplottelijoista huomaa ettei heillä ollutkaan rahaa joita luulivat itsellään olevan - vaan se olikin suurten liikepankkien petos ja korkosijoittajien itsepetos joka kasvatti kuplan jota ei kohta ole.
Kas kun odotusarvo ilman reaalimaailman kosketusta on pelkkää haaveilua vaan - ja siksi korkosijoittajien massiiviset itsepetosrahat osoittautuvatkin pelkäksi haaveiluksi.
Kysymys kuuluukin - missä vaiheessa lailliset demokratiat edesauttavat keplottelijoiden romahdusta sillä että eivät ota suojatikseen kuplarahaa jolla ei ole reaalista vastinetta.
Sitä samaa joka on jo kauan yrittänyt kyykyttää laillisia demokratioita pumpatakseen itselleen veronmaksajien rahoja.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Teknologiateollisuduen ja kaupan suhde ympäristöön ei kestä eettistä tarkastelua
Usein sanotaan että on pitempien kuljetusten vuoksi ympäristöystävällisempää ostaa tuote kotimaisesta kaupasta itse hakien kuin internetin kautta ulkolaisesta kaupasta tilaten.
Mutta asia ei olekaan näin vaan yleisesti ottaen tuote kulkee aina saman matkan tehtaasta tukkuun ja siitä vähittäiskaupan kautta kuluttajalle sekä ulkomailta tilaten että kotimaasta ostaen - matka vähittäiskaupasta kuluttajalle on ulkomailta tilattaessa vain pitempi kuin kotimaisesta kaupasta ostettuna. Siis ympäristöystävällisyys ei voi olla ulkolaisesta kaupasta ostamatta jättämisen syy - kotimainen työllistävyys voi tietenkin sitä olla.
Sen sijaan kun haetaan teknisten laitteiden ympäristöystävällisyyden mustinta kohtaa niin se on se että laitteista tehdään usein niin korjauskelvottomia joko rakenteen vuoksi tai korjauskustannusten vuoksi että on suorastaan pakko ostaa uusi tuote vaikka laitteesta olisikin rikkoutunut osa joka on vaikkapa 5 % kaikista sen osista.
Josta seuraa että sen sijaan että kuluttaja veisi sen korjaajalle jolle tuotaisiin tehtaasta korjattava osa niin kuljetetaankin kaikki uuden laitteen osat kymmenistä tehtaista koottavaksi ja kuljetettavaksi tukun kautta vähittäiskaupan jakeluun ja kuluttajan sieltä haettavaksi tai internetin kautta tilattavaksi.
Joten - se kuljetusten epäympäristöystävällinen määrä joka syntyy uutta laitetta varten siihen verrattuna että vanhaa ei voi eikä kannata korjata on aivan hirmuinen.
Ja kaikki tuo ympäristön tietoinen tuhoaminen vain sen vuoksi että teollisuus on kasvattanut maailmaan yksi-osa-hajosi-koko-laite-roskiin -kertakäyttökulttuurin.
Teknokratian, teollisuuden ja kaupan eettinen suhde ympäristöön teknisten laitteiden osalta ei todellakaan kestä kriittistä tarkastelua.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta asia ei olekaan näin vaan yleisesti ottaen tuote kulkee aina saman matkan tehtaasta tukkuun ja siitä vähittäiskaupan kautta kuluttajalle sekä ulkomailta tilaten että kotimaasta ostaen - matka vähittäiskaupasta kuluttajalle on ulkomailta tilattaessa vain pitempi kuin kotimaisesta kaupasta ostettuna. Siis ympäristöystävällisyys ei voi olla ulkolaisesta kaupasta ostamatta jättämisen syy - kotimainen työllistävyys voi tietenkin sitä olla.
Sen sijaan kun haetaan teknisten laitteiden ympäristöystävällisyyden mustinta kohtaa niin se on se että laitteista tehdään usein niin korjauskelvottomia joko rakenteen vuoksi tai korjauskustannusten vuoksi että on suorastaan pakko ostaa uusi tuote vaikka laitteesta olisikin rikkoutunut osa joka on vaikkapa 5 % kaikista sen osista.
Josta seuraa että sen sijaan että kuluttaja veisi sen korjaajalle jolle tuotaisiin tehtaasta korjattava osa niin kuljetetaankin kaikki uuden laitteen osat kymmenistä tehtaista koottavaksi ja kuljetettavaksi tukun kautta vähittäiskaupan jakeluun ja kuluttajan sieltä haettavaksi tai internetin kautta tilattavaksi.
Joten - se kuljetusten epäympäristöystävällinen määrä joka syntyy uutta laitetta varten siihen verrattuna että vanhaa ei voi eikä kannata korjata on aivan hirmuinen.
Ja kaikki tuo ympäristön tietoinen tuhoaminen vain sen vuoksi että teollisuus on kasvattanut maailmaan yksi-osa-hajosi-koko-laite-roskiin -kertakäyttökulttuurin.
Teknokratian, teollisuuden ja kaupan eettinen suhde ympäristöön teknisten laitteiden osalta ei todellakaan kestä kriittistä tarkastelua.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, January 08, 2012
Saturday, January 07, 2012
Nimimerkkien käytön takana usein perustuslaillisen sananvapauden loukkaus
Usein kuulee perusteltavan nimimerkin käyttöä julkisuudessa sillä että pelkää joutuvansa jotenkin työpaikallaan tai muuten silmätikuksi julkisuudessa esittämiensä mielipiteiden tai ajatusten vuoksi.
Mielestäni jo se että ihminen pelkää joutuvansa jonkun uhan alaiseksi on perustuslaillisen yksilön- ja sananvapauden loukkaus puhumattakaan että niin sitten myös kävisi. Koska oleellinen seikka demokratiassa on sananvapaus - ja oikeusvaltion turvaama sellainen - esittää yhteisistä asioista tai ylipäätään mielipiteitään ja ajatuksiaan. Ja jos se ei toteudu ollaan helposti nurkan takana kuiskimisten ja kabinettikähmintöjen maailmassa josta ei ole koskaan hyvää seurannut.
Ja siksi jo se että joutuu turvautumaan uhan vuoksi nimimerkkiin ansaitsee tarpeen miettiä pitäisikö tuollaisessa asiassa tehdä oikein poliisitutkinta onko jossain yhteisössä, yrityksessä tai julkisen hallinnon virastossa esitetty uhkaa tai todettavaissa uhkaa sille että joutuu kärsimään jos esittää mielipiteitään omalla nimellään julkisesti.
Laillisen demokraattisen oikeusvaltion sananvapauteen kuuluu - uhkaa edes kokematta - saada esittää mielipiteensä asiasta kuin asiasta ellei kyseessä ole joku yrityssalaisuuden tapainen asia - joka sekin on tietysti oikeustoiminkin arvioitavissa onko näin.
Siksi on syytä alkaa tutkia missä tapauksissa rikotaan perustuslaillisia yksilönvapauksia nimimerkkien käytön yhteydessä.
Jopa niinkin on ajateltava että omalla nimellään reilusti asiansa ilmaisemista pitää suorastaan suosia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mielestäni jo se että ihminen pelkää joutuvansa jonkun uhan alaiseksi on perustuslaillisen yksilön- ja sananvapauden loukkaus puhumattakaan että niin sitten myös kävisi. Koska oleellinen seikka demokratiassa on sananvapaus - ja oikeusvaltion turvaama sellainen - esittää yhteisistä asioista tai ylipäätään mielipiteitään ja ajatuksiaan. Ja jos se ei toteudu ollaan helposti nurkan takana kuiskimisten ja kabinettikähmintöjen maailmassa josta ei ole koskaan hyvää seurannut.
Ja siksi jo se että joutuu turvautumaan uhan vuoksi nimimerkkiin ansaitsee tarpeen miettiä pitäisikö tuollaisessa asiassa tehdä oikein poliisitutkinta onko jossain yhteisössä, yrityksessä tai julkisen hallinnon virastossa esitetty uhkaa tai todettavaissa uhkaa sille että joutuu kärsimään jos esittää mielipiteitään omalla nimellään julkisesti.
Laillisen demokraattisen oikeusvaltion sananvapauteen kuuluu - uhkaa edes kokematta - saada esittää mielipiteensä asiasta kuin asiasta ellei kyseessä ole joku yrityssalaisuuden tapainen asia - joka sekin on tietysti oikeustoiminkin arvioitavissa onko näin.
Siksi on syytä alkaa tutkia missä tapauksissa rikotaan perustuslaillisia yksilönvapauksia nimimerkkien käytön yhteydessä.
Jopa niinkin on ajateltava että omalla nimellään reilusti asiansa ilmaisemista pitää suorastaan suosia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, January 06, 2012
Verbaalinen pilakuva Soinista joukkoineen
Kuva 1. Perussuomalaiset Soinin turvallinen hahmo takanaan heittävät bumerangin tähdäten ja usein loukkaavasti osuenkin milloin mihinkin arvoon.
Kuva 2. Kirkko ja kaupunki -lehti palauttaa bumerangin joulupilakuvallaan Soinista ja perussuomalaisista lausumassa hyvää joulua valkoihoisille heteroille ja paskaa joulua muille.
Kuva 3. Soini nappaa bumerangin ilmasta kiinni ettei se osu omiin bumerangin heittäjiin ja selittelee että ei bumerangin takaisinpalauttaminen ole oikein kaunista käytöstä ja ettei " meidän pojat ja tytöt bumerangeja heittele".
Kuva 4. Perussuomalaiset valittaa ties mihin oikeusistuimeen että "nuo heitti bumerangilla meitä - ei meitä saa heittää bumerangilla vaikka me heitetään".
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kuva 2. Kirkko ja kaupunki -lehti palauttaa bumerangin joulupilakuvallaan Soinista ja perussuomalaisista lausumassa hyvää joulua valkoihoisille heteroille ja paskaa joulua muille.
Kuva 3. Soini nappaa bumerangin ilmasta kiinni ettei se osu omiin bumerangin heittäjiin ja selittelee että ei bumerangin takaisinpalauttaminen ole oikein kaunista käytöstä ja ettei " meidän pojat ja tytöt bumerangeja heittele".
Kuva 4. Perussuomalaiset valittaa ties mihin oikeusistuimeen että "nuo heitti bumerangilla meitä - ei meitä saa heittää bumerangilla vaikka me heitetään".
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, January 04, 2012
Tuesday, January 03, 2012
Sähköyhtiöiden puutteellinen vikakäsitejärjestelmä
Soitin sähköyhtiön vikailmoitusnumeroon oheisesta kuusesta linjan päällä josta olen aiemminkin jo ilmoittanut. Näppäiltyäni yhtiön automaattivastajaan sen pyytämän postinumeron ilmoittaa vastaajan ääni ettei heillä ole tiedossa alueella olevia sähkölinjan vikoja.
Mutta kun tuo suuri kuusi yltyvässä lumisateessa on koko ajan suurempi ja suurempi hengenvaaran aiheuttaja suoraan kulkutien päällä mahdollistaen juuri ja juuri latvan puolelta ohikulkemisen mutta ei ollenkaan mm hälytysajoneuvojen kulun merkitsee se sitä että sähköyhtiöillä on auttamattoman puutteellinen ja oman tehtäväkenttänsä yhteiskunnassa kapeasti hahmottava käsitejärjestelmä - josta aiheutuu vakavaa hengenvaaran mahdollisuutta.
Voisi kysyä onko asia sähköyhtiön vastuulla koska sähkö kyllä kulkee ko langassa. On se koska se on sähköyhtiön lanka jonka varassa puu roikkuu ja olisi kaatunut maahan asti aiheuttamatta enää potentiaalista vaaraa jos ei lankaa olisi.
Asiaan pitää hallituksen ja ministeriöiden tasolla pikaisesti puuttua muidenkin vastaavien yleishyödyllisten instituutioiden vastaavien käsitepuutteellisuuksien osalta jos sellaisia on.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta kun tuo suuri kuusi yltyvässä lumisateessa on koko ajan suurempi ja suurempi hengenvaaran aiheuttaja suoraan kulkutien päällä mahdollistaen juuri ja juuri latvan puolelta ohikulkemisen mutta ei ollenkaan mm hälytysajoneuvojen kulun merkitsee se sitä että sähköyhtiöillä on auttamattoman puutteellinen ja oman tehtäväkenttänsä yhteiskunnassa kapeasti hahmottava käsitejärjestelmä - josta aiheutuu vakavaa hengenvaaran mahdollisuutta.
Voisi kysyä onko asia sähköyhtiön vastuulla koska sähkö kyllä kulkee ko langassa. On se koska se on sähköyhtiön lanka jonka varassa puu roikkuu ja olisi kaatunut maahan asti aiheuttamatta enää potentiaalista vaaraa jos ei lankaa olisi.
Asiaan pitää hallituksen ja ministeriöiden tasolla pikaisesti puuttua muidenkin vastaavien yleishyödyllisten instituutioiden vastaavien käsitepuutteellisuuksien osalta jos sellaisia on.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, January 02, 2012
Vähäosaisilla kaikista kovin verotuksen progressio - Suomi on pahoinvointi-antipaattinen yhteiskunta jopa koulukiusaajan luontoisella tavalla
Työttömyysturvaan tehtiin tasokorotus - ja kun kunnat käsittävät sen lisätuloksi vaikuttaen muun tuen poispudottamiseen jopa niin että vähäosaisten käteen saattaa jäädä vain 25 % työttömyysturvan tasokorotuksesta - niin asia menee näin:
Ensinnäkin menettely on vähäosaisten heikon elämäntilanteen pilkkaamista - muka annetaan ja sitten viedään suurin osa pois. Kuulostaa suoranaiselta yhteiskunnan sadismilta pahoinvointia kohtaan.
Toiseksi se merkitsee sitä että vähäosaisuuteen putoaminen merkitsee Suomessa myös - ehkä koko maailmassa - rajuinta verotuksen progressiota.
Vai mitä muuta voi sanoa siitä että työttömyysturvan tasokorotus lisätulona johtaa joillekin heidän elämänsä käytännön tasolla 75 % veron lisäykseen - kyse on vähäosaisen kannalta kuitenkin siitä että yhteiskunta verottaa hänen tuloaan - oli se muoto mikä tahansa - kuten vaikkapa jonkun toisen tuen leikkaaminen kun toista saa lisää.
Eikä kaksisen empaattinen ole yhteiskunnan kohtelu siinäkään kohdin jos joutuu valtion ulosoton maksujärjestelyn kohteeksi - kas kun sielläkin on korko maksettavalle summalle sitä luokkaa että lieneekö samanlaista korkoa missään pankissa.
Suomi on koulukiusaajan luontoinen yhteiskunta suhteessa huono-osaisiinsa.
Pahoinvointi-antipaattinen on Suomi yhteiskuntana empaattisen sijaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ensinnäkin menettely on vähäosaisten heikon elämäntilanteen pilkkaamista - muka annetaan ja sitten viedään suurin osa pois. Kuulostaa suoranaiselta yhteiskunnan sadismilta pahoinvointia kohtaan.
Toiseksi se merkitsee sitä että vähäosaisuuteen putoaminen merkitsee Suomessa myös - ehkä koko maailmassa - rajuinta verotuksen progressiota.
Vai mitä muuta voi sanoa siitä että työttömyysturvan tasokorotus lisätulona johtaa joillekin heidän elämänsä käytännön tasolla 75 % veron lisäykseen - kyse on vähäosaisen kannalta kuitenkin siitä että yhteiskunta verottaa hänen tuloaan - oli se muoto mikä tahansa - kuten vaikkapa jonkun toisen tuen leikkaaminen kun toista saa lisää.
Eikä kaksisen empaattinen ole yhteiskunnan kohtelu siinäkään kohdin jos joutuu valtion ulosoton maksujärjestelyn kohteeksi - kas kun sielläkin on korko maksettavalle summalle sitä luokkaa että lieneekö samanlaista korkoa missään pankissa.
Suomi on koulukiusaajan luontoinen yhteiskunta suhteessa huono-osaisiinsa.
Pahoinvointi-antipaattinen on Suomi yhteiskuntana empaattisen sijaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, December 29, 2011
Mutta minkälaisen omistajuuden ja pääoman varassa Suomi ja muut maat toimiikaan
Kun euro horjuu ja EU:n asema on myös jatkuvasti huutavan kyseenalaistamisen kohteena nousee kansallisesti myös Suomessa esiin kysymys siitä minkälainen on kansakunnan strateginen omistajuusrakenne jolla se toimii ja johon se nojaa.
Kun Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaiketi rakentuneet puhtaasti syntyperäisten omistajien ja kapitalistisen pääoman kertymisen varaan niin Suomessa - ehkäpä äärimmäisen poikkeuksellisellakin tavalla - lähes kaikki isot yritykset ovat ulkomailta Suomeen muuttaneiden sukujen perustamia ja valtaosin edelleen hallinnoimia - ja sittemmin itsensä enemmän tai vähemmän rahvaasta erilleen aateloimia.
Ja perinteisellä tavalla pitkän kartanonsa puistokäytävän päähän tavallisista suomalaisista eristäytyneinä - tavallisen suomalaisen vaikeasti ja useinmiten mahdottomasti lähestyttävällä tavalla.
On siis tullut ulkomailta taloudellinen ja yhteiskunnallinen eliitti jolle tavalliset suomalaiset ovat renkipoikia ja piikoja - ja jota tavallista suomalaisuutta eliitti ei suin surminkaan koe sellaiseksi että voisi itsensä itsetuntoaan ja itsekunnioitustaan nirhaamatta suomalaiseksi tuntea.
Kun perussuomalaisuuden ja muun suomalaiskansallisuuden nousu tarttuu kovin hanakasti ruotsinkielen erityisasemaan Suomessa se ei tartu oikeaan kohteeseen - kun oikea kohde olisi havaita että taloudellinen valta on - RKP:n pysyvää hallituspaikan "valvontakommissiota" myöten - on kaikkea muuta kuin syntyperäisten suomalaisten hallussa - ja että suomalaisuus on sille usein vain räkänokkaista renkipoikaisuutta - jota toki syntyperäiset suomalaiset itse käytöksellään auliisti mielikuvana vahvistavat.
Eikä tässä kaikki - kun ulkomaalaisperäisillä suvuilla oli taannoin niin merkittävä asema suomalaisen varallisuuden ja yhteiskunnan rakentajana - jopa paikallisena sosiaalisestikin vastuullisena toimijana - niin nykyisin tilanne on aivan toinen. Aiemman veronmaksajien devalvaatiokuppauksen paikalle on otettu kartellikuppaus.
Joka on nyt kyseenalaisella tavalla osoittanut miten ns. isänmaataan kunnioittamatonta on Suomen perinteisen kasvualustan eli metsäteollisuuden omistajat kun jäivät kiinni satoja miljoonia yhteiskunnan ja tavallisten yksityismetsänomistajien varoja varastaneesta puukartellista. Kyseisen kartellin siis viedessä niin hoitajia vanhuksilta, mielenterveyspalveluita nuorilta kuin puolustusmäärärahojakin siltä ns isänmaalta jota pitäisi sitten joskus puolustaa jos sellainen tilanne syntyy.
Toinen Suomen omistajajoukko on tietysti ulkolaiset omistajat joiden otteita ei tarvitse enempiä selitellä koska sen kyynisyyden tietää kaikki.
Entä suomalainen yrittäjyys ja kapitalistinen pääomanmuodostus ja kasautuminen - mitä se tekee. Tyypillisesti näin.
Ensin yrittäjä kasvattaa ison yrityksen ja luo sille vahvan aseman ja hyvän tuoton - ja sitten myy sen pois - aivan sama kelle kunhan rahnaa tulee - ja päälle päätteeksi haukkuu suomalaisen yhteiskunnan verotuskuppariksi ja mahdottomaksi paikaksi yrittää - unohtaen auliisti sen miten loistavan alustan mm infrastruktuurin osalta yhteiskunta loi kyseisen yrittäjänkin kasvaa. Näin käy kun oma napa on tapa.
Näin ollen varsinainen syntyperäinen taloudellinen omistajuus ja toimeliaisuus on esimerkiksi ruotsalaisiin verrattunan heikoissa kantimissa. Ollen asian niin että suomalaisuus on silkkaa renkipojan ja piian roolia - sitä vahvistaessa sen miten häpämättömän pilkkahintaisesti ykkösrivin poliitikotkin kauppaavat suomalaista kansallisomaisuutta ja valtion yrityksiä ulkolaisille yrityksille.
Tilanne on syntyperäisden suomalaisen omaistajuuden kannalta aika lohduton.
Eikä tilannetta vähääkään paranna se että eräs taloudellinen vaikuttajasuku Sanoma oy:n Erkot ovat luoneet suomalaisuuteen mielikuvan jossa pääkaupunkiseutu on eristäytynyt kehä III:n henkisen muurin taakse jossa muu maa on halveksittavaa ja ylenkatsottavaa rahvasta ja - mikä toinen vuosikymmeninen moka - samalla pääkaupunkiseutulaisuus on varustettu amerikkalaisella narsistis-ulkokohtais-kyynisellä ihmiskuvalla - jota Helsingin Sanomat suurimpana lehtenä koettaa levittää myös muualle maahan.
Onnistumatta - siinä - koska suomalainen on suomalainen. Eikä suomalaisesta lähde suomalaisuus kuin kuolemalla.
Tilanne on siis syntyperäisen suomalaisuuden kannalta lohduton - jota ei paranna tietenkään taaskin väärän puun haukkuminen siinä että se kuviteltu häpeä ettei tavallinen suomalainen osaa kieliä käännetään ulkomaalaisnurjamielisyydeksi ja häpeäksi nimeltään rasismi. Kun tosiasia on että maahanmuuttajat tuovat hyvin rikasta ja monipuolista tuulahdusta suomalaisuuteen. Siihen renkipoika- ja piikasuomalaisuuteen jossa tavalliset suomalaiset ovat kärvistelleet yhteiskuntaa myöten vuosikymmeniä - ja josta kärvistelystä on hyt herätty perussuomalaisten nousun myötä.
Tieto on usein tuskaa - tässä tapauksessa se on visioita ja uutta kasvua luovaa kehitysjännitettä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kun Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaiketi rakentuneet puhtaasti syntyperäisten omistajien ja kapitalistisen pääoman kertymisen varaan niin Suomessa - ehkäpä äärimmäisen poikkeuksellisellakin tavalla - lähes kaikki isot yritykset ovat ulkomailta Suomeen muuttaneiden sukujen perustamia ja valtaosin edelleen hallinnoimia - ja sittemmin itsensä enemmän tai vähemmän rahvaasta erilleen aateloimia.
Ja perinteisellä tavalla pitkän kartanonsa puistokäytävän päähän tavallisista suomalaisista eristäytyneinä - tavallisen suomalaisen vaikeasti ja useinmiten mahdottomasti lähestyttävällä tavalla.
On siis tullut ulkomailta taloudellinen ja yhteiskunnallinen eliitti jolle tavalliset suomalaiset ovat renkipoikia ja piikoja - ja jota tavallista suomalaisuutta eliitti ei suin surminkaan koe sellaiseksi että voisi itsensä itsetuntoaan ja itsekunnioitustaan nirhaamatta suomalaiseksi tuntea.
Kun perussuomalaisuuden ja muun suomalaiskansallisuuden nousu tarttuu kovin hanakasti ruotsinkielen erityisasemaan Suomessa se ei tartu oikeaan kohteeseen - kun oikea kohde olisi havaita että taloudellinen valta on - RKP:n pysyvää hallituspaikan "valvontakommissiota" myöten - on kaikkea muuta kuin syntyperäisten suomalaisten hallussa - ja että suomalaisuus on sille usein vain räkänokkaista renkipoikaisuutta - jota toki syntyperäiset suomalaiset itse käytöksellään auliisti mielikuvana vahvistavat.
Eikä tässä kaikki - kun ulkomaalaisperäisillä suvuilla oli taannoin niin merkittävä asema suomalaisen varallisuuden ja yhteiskunnan rakentajana - jopa paikallisena sosiaalisestikin vastuullisena toimijana - niin nykyisin tilanne on aivan toinen. Aiemman veronmaksajien devalvaatiokuppauksen paikalle on otettu kartellikuppaus.
Joka on nyt kyseenalaisella tavalla osoittanut miten ns. isänmaataan kunnioittamatonta on Suomen perinteisen kasvualustan eli metsäteollisuuden omistajat kun jäivät kiinni satoja miljoonia yhteiskunnan ja tavallisten yksityismetsänomistajien varoja varastaneesta puukartellista. Kyseisen kartellin siis viedessä niin hoitajia vanhuksilta, mielenterveyspalveluita nuorilta kuin puolustusmäärärahojakin siltä ns isänmaalta jota pitäisi sitten joskus puolustaa jos sellainen tilanne syntyy.
Toinen Suomen omistajajoukko on tietysti ulkolaiset omistajat joiden otteita ei tarvitse enempiä selitellä koska sen kyynisyyden tietää kaikki.
Entä suomalainen yrittäjyys ja kapitalistinen pääomanmuodostus ja kasautuminen - mitä se tekee. Tyypillisesti näin.
Ensin yrittäjä kasvattaa ison yrityksen ja luo sille vahvan aseman ja hyvän tuoton - ja sitten myy sen pois - aivan sama kelle kunhan rahnaa tulee - ja päälle päätteeksi haukkuu suomalaisen yhteiskunnan verotuskuppariksi ja mahdottomaksi paikaksi yrittää - unohtaen auliisti sen miten loistavan alustan mm infrastruktuurin osalta yhteiskunta loi kyseisen yrittäjänkin kasvaa. Näin käy kun oma napa on tapa.
Näin ollen varsinainen syntyperäinen taloudellinen omistajuus ja toimeliaisuus on esimerkiksi ruotsalaisiin verrattunan heikoissa kantimissa. Ollen asian niin että suomalaisuus on silkkaa renkipojan ja piian roolia - sitä vahvistaessa sen miten häpämättömän pilkkahintaisesti ykkösrivin poliitikotkin kauppaavat suomalaista kansallisomaisuutta ja valtion yrityksiä ulkolaisille yrityksille.
Tilanne on syntyperäisden suomalaisen omaistajuuden kannalta aika lohduton.
Eikä tilannetta vähääkään paranna se että eräs taloudellinen vaikuttajasuku Sanoma oy:n Erkot ovat luoneet suomalaisuuteen mielikuvan jossa pääkaupunkiseutu on eristäytynyt kehä III:n henkisen muurin taakse jossa muu maa on halveksittavaa ja ylenkatsottavaa rahvasta ja - mikä toinen vuosikymmeninen moka - samalla pääkaupunkiseutulaisuus on varustettu amerikkalaisella narsistis-ulkokohtais-kyynisellä ihmiskuvalla - jota Helsingin Sanomat suurimpana lehtenä koettaa levittää myös muualle maahan.
Onnistumatta - siinä - koska suomalainen on suomalainen. Eikä suomalaisesta lähde suomalaisuus kuin kuolemalla.
Tilanne on siis syntyperäisen suomalaisuuden kannalta lohduton - jota ei paranna tietenkään taaskin väärän puun haukkuminen siinä että se kuviteltu häpeä ettei tavallinen suomalainen osaa kieliä käännetään ulkomaalaisnurjamielisyydeksi ja häpeäksi nimeltään rasismi. Kun tosiasia on että maahanmuuttajat tuovat hyvin rikasta ja monipuolista tuulahdusta suomalaisuuteen. Siihen renkipoika- ja piikasuomalaisuuteen jossa tavalliset suomalaiset ovat kärvistelleet yhteiskuntaa myöten vuosikymmeniä - ja josta kärvistelystä on hyt herätty perussuomalaisten nousun myötä.
Tieto on usein tuskaa - tässä tapauksessa se on visioita ja uutta kasvua luovaa kehitysjännitettä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
OP-Pohjolan sisäpiiri-veronkiertohäpeä
OP-Pohjola-ryhmä - siis yhtiö - on perustanut pankkiireilleen ykstyisiä holdingyhtiöitä joihin maksetaan osa ryhmän voitoista osinkoina.
Kyseinen piiloss pidetty palkitsemisjärjestelmä on tuottanut avainhenkilöille 10 miljoonaa palkanlisää 2007 -2011 - ja kyseinen osinkoina maksettava tulospalkka on paljon kevyemmin verotettu kuin ansiotulo.
Mikä häpeä -yrityksen ylimmän johdon ja hallituksen järjestämä sisäpiiri-veronkiertojärjestelmä.
OP-Pohjolan pääjohtajan mukaan omistusjärjestely loppuu 2014 - mitä? - sellaisen pitää loppua heti.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kyseinen piiloss pidetty palkitsemisjärjestelmä on tuottanut avainhenkilöille 10 miljoonaa palkanlisää 2007 -2011 - ja kyseinen osinkoina maksettava tulospalkka on paljon kevyemmin verotettu kuin ansiotulo.
Mikä häpeä -yrityksen ylimmän johdon ja hallituksen järjestämä sisäpiiri-veronkiertojärjestelmä.
OP-Pohjolan pääjohtajan mukaan omistusjärjestely loppuu 2014 - mitä? - sellaisen pitää loppua heti.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saturday, December 24, 2011
Friday, December 23, 2011
Kokoomuksen ja hallituksen kuntaremontin peruslähestymisvirhe - yritykset ja kauppa ei ole edes yhteiskunnan varsinainen veturi
Kaikessa julkisen sektorin ja erityisesti kuntapolitiikan kehittämisessä on ollut erityisesti kokoomuksen piirissä yksioikoinen virheajattelu - joka on johtanut toisaalta todellisuuden puutteelliseen havaitsemiseen - sekä myös puolipakkovaltaiseen hallintotoimintaan muutosten aikaansaamiseksi.
Kaiken kuntakehittämisen yllä on leijunut pyrkimys vain ja ainoastaan yritysten ja kaupan etujen ajamiseen.
Ikäänkuin ihmisten elämä - johon toistaiseksi yhteiskunta edelleenkin sitkeästi perustuu - olisi yritysten työvoimasaantia ja kaupan kassojen kilinää.
Vaan kun se ei ole - ihmisten elämästä sittenkin sangen pieni osa kuluu talouden rattaissa ahertamiseen niin työssä kuin kuluttajanakin.
Eikä se osa elämästä ole edes ihmiselossa likikään tärkein asia.
Siksi kaiken aikaa työllisyydestä ja kaupasta vouhkaaminen on jokseenkin kapeakatseista yhteiskuntakäsitystä.
Eikä yritykset ja kauppa ole edes varsinainen yhteiskunnan veturi - se veturi on joku ihan muu.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kaiken kuntakehittämisen yllä on leijunut pyrkimys vain ja ainoastaan yritysten ja kaupan etujen ajamiseen.
Ikäänkuin ihmisten elämä - johon toistaiseksi yhteiskunta edelleenkin sitkeästi perustuu - olisi yritysten työvoimasaantia ja kaupan kassojen kilinää.
Vaan kun se ei ole - ihmisten elämästä sittenkin sangen pieni osa kuluu talouden rattaissa ahertamiseen niin työssä kuin kuluttajanakin.
Eikä se osa elämästä ole edes ihmiselossa likikään tärkein asia.
Siksi kaiken aikaa työllisyydestä ja kaupasta vouhkaaminen on jokseenkin kapeakatseista yhteiskuntakäsitystä.
Eikä yritykset ja kauppa ole edes varsinainen yhteiskunnan veturi - se veturi on joku ihan muu.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, December 22, 2011
Tehtiinkö kuntapolitiikan linjaukset sillä perusteella mistä sattui olemaan karttoja
Hallitusneuvotteluissa linjattiin että kuntauudistuksella tavoiteltavat vahvat peruskunnat muodostetaan luonnollisista työssäkäyntialueista. Nyt kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) katsoo, että n. 40 työssäkäyntialuetta korostuivat liikaa:
- Alkuvaiheessa työssäkäyntialue nousi vahvasti esiin varmaan siksi, että siitä oli olemassa valmiita Tilastokeskuksen karttoja.
Onko kuntapolitiikan todellisuudentaju rajattu siihen vain mistä on karttoja. Missä on hallituksen kuntapolitiikan oma ajattelu.
Eikö muuta todellisuutta ole kuin se mikä on kartoitettu.
Mikä on ollut toisin sanoen koko kuntapolitiikan valmistelun taso kun lähtökohdaksi on otettu se mistä sattui olemaan karttoja.
Työssäkäyntialueiden lisäksi palvelualueet mielipidekirjoituksessaan kuntapolitiikan pohjaksi esittänyt
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
- Alkuvaiheessa työssäkäyntialue nousi vahvasti esiin varmaan siksi, että siitä oli olemassa valmiita Tilastokeskuksen karttoja.
Onko kuntapolitiikan todellisuudentaju rajattu siihen vain mistä on karttoja. Missä on hallituksen kuntapolitiikan oma ajattelu.
Eikö muuta todellisuutta ole kuin se mikä on kartoitettu.
Mikä on ollut toisin sanoen koko kuntapolitiikan valmistelun taso kun lähtökohdaksi on otettu se mistä sattui olemaan karttoja.
Työssäkäyntialueiden lisäksi palvelualueet mielipidekirjoituksessaan kuntapolitiikan pohjaksi esittänyt
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Subscribe to:
Posts (Atom)