Ahtisaari on tehnyt yllättävn rajun aloitteen - Lähi-Itä on pakotettava rauhaan. Samalla hän on ottanut kantaa siihen että valmiit kaaviot on olemassa jo miten Israel ja Palestiina istutaan toisiinsa.
Mutta Ahtisaari ei puhu rauhanneuvotteluista - hän puhuu rauhaan pakottamisesta.
Joka taas tarkoittaa sotilaalliseten voimien käyttämistä niin Israelin kuin palestiinalaistenkin otteiden kuriinsaattamiseksi. Varmaankin Libanon mukaanlukien.
Kannanotollaan Ahtisaari on sitä mieltä että siellä on sodittu siitä lähtien kun siellä sotimaan aloitettiin.
Mutta hän on sitä mieltä joko tieten tai tietämättään - johon en usko - että pääomien mielivaltaisuutta - joka on myös Israelin mielivaltaisten otteiden takana - on ruvettava kaitsemaan vaikka sotavoimin. Ahtisaarihan vallan hyvin tietää että juutalainen raha ja Yhdysvallat ovat sangen lujassa yhteydessä toisiinsa.
Ahtisaaren kannanotto on siis raju - se on myös hieno paalunlyönti tavalla joka kertoo että nyt on jotain tehtävä - ja sen tekee ne jotka ovat kriisin ulkopuolella - ja jännittäväksi jääkin asettuuko Obama, demokraatit ja konservatiivit Yhdysvalloissa tuohon ulkopuolisten leiriin.
Joka merkitsisi rajua pesäeroa amerikkalais-juutalaiseen pääomaan ja sen asemaan ja valtaan.
Kysymys kuuluukin - onko tässä uusi radikaali askel pääomien kuriin saattamiseksi politiikan toimesta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, October 23, 2011
Saturday, October 22, 2011
Kultuurintekijä - älä ryhdy kulttuurin markkinointikuohaksi
Pikkasen huolestuneena katson kuinka erilaisista kulttuurintekijöiden kilpailuista ja niissä pärjäämisestä on tullut tai niistä luodaan kuva uran luomisen ponnahduslautana tai ainakin markkinointikikkana - sanon kikka enkä keino koska kulttuurin ytimen kannalta moinen on sittenkin halpaa kikkailua.
Ei kulttuurin ja sen luomisen ydin ole kilpailu - sen ydin sharing and caring - eli jakaminen ja välittäminen.
Kilpailu on ympätty väkinäisesti ulkoisten tahojen ja etenkin pääoman toimesta kulttuurin kylkeen jotta artistien rahastustehoa saadaan tehostettua - ja suuri yleisö kulttuurin ääreen - se yleisö joka ei yleensä ole massakokoontumista enempää kulttuurin ytimestä kiinnostunut - siis siitä että kulttuuri on sharing and caring - jakamista ja välittämistä.
Ja tottakai kilpailun markkinointikeinona kulttuurin kylkeen ympänneet rahastustahot pyrkivät luomaan mielikuvan että kaikki taiteilijat osallistuvat kilpailuihin, että vain kilpailujen kautta pääsee eteenpäin - kun totuus on että suuret taiteilijat vähät piittaa kilpailuista edes seurata ja tietävät että hyvällä persoonallisella annilla saavutetaan oman taiteen kannattajajoukko. Ei kilpailuilla taiteilijan yleisö kasva - kilpailuilla saatu satunnainen yleisö on yhtä tärkeää taiteelle kuin vaahto oluen päällä - se ei ole oluen olemus eikä tarkoitus vaikka oluelta maistuukin.
Niinpä - kulttuurin tekijä - älä ryhdy huoraamaan taidettasi rupeamalla juoksentelemaan kilpailuista toiseen - jätä kilpailut - usko siihen että kun teet persoonallisessa hengessä sharing and caring -taidetta niin saat ystäväsi kulttuurin ystävistä.
Älä rupea kulttuurin julkisuuskuohaksi - ole sen ydin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ei kulttuurin ja sen luomisen ydin ole kilpailu - sen ydin sharing and caring - eli jakaminen ja välittäminen.
Kilpailu on ympätty väkinäisesti ulkoisten tahojen ja etenkin pääoman toimesta kulttuurin kylkeen jotta artistien rahastustehoa saadaan tehostettua - ja suuri yleisö kulttuurin ääreen - se yleisö joka ei yleensä ole massakokoontumista enempää kulttuurin ytimestä kiinnostunut - siis siitä että kulttuuri on sharing and caring - jakamista ja välittämistä.
Ja tottakai kilpailun markkinointikeinona kulttuurin kylkeen ympänneet rahastustahot pyrkivät luomaan mielikuvan että kaikki taiteilijat osallistuvat kilpailuihin, että vain kilpailujen kautta pääsee eteenpäin - kun totuus on että suuret taiteilijat vähät piittaa kilpailuista edes seurata ja tietävät että hyvällä persoonallisella annilla saavutetaan oman taiteen kannattajajoukko. Ei kilpailuilla taiteilijan yleisö kasva - kilpailuilla saatu satunnainen yleisö on yhtä tärkeää taiteelle kuin vaahto oluen päällä - se ei ole oluen olemus eikä tarkoitus vaikka oluelta maistuukin.
Niinpä - kulttuurin tekijä - älä ryhdy huoraamaan taidettasi rupeamalla juoksentelemaan kilpailuista toiseen - jätä kilpailut - usko siihen että kun teet persoonallisessa hengessä sharing and caring -taidetta niin saat ystäväsi kulttuurin ystävistä.
Älä rupea kulttuurin julkisuuskuohaksi - ole sen ydin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, October 21, 2011
Aforismi 22.10.2011
Miksi ihmiset haluavat niin paljon toisiltaan rahaa - siksi koska rahaa ei voi väärentää mutta rakkautta voi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuhoa globaalin verkostoitumisen valta ja avaa oma lähihanasi
Laaja maailmanlaajuista talousverkostoa selvittänyt tutkimus paljastaa, että globaali talous on suurelta osin vain muutaman yritysryppään hallussa joilla 147 superyrityksellä oli hallussaan 40 prosenttia koko kansainvälisen kaupan ja yritysverkoston omistuksesta.
Superyritykset muodostivat tutkijoiden verkostoanalyysissä keskenään verkottuneen joukon, joka omisti suurelta osin toisensa.
Se on selvää siis että maailmantalouden taivaalla on noiden yritysten yhteenkietoutuman muodostama synkkä pilvirypäs joka on katsonut oikeudekseen harrastaa niin auringon valon pimitystä kuin sen sairaan ahnetta säätelyä valaisemaan ja lämmittämään tavallisten kuolevaisten elämää.
Ja pahaksi asian tekee se että näillä toimijoilla on eettinen arvomaailma luokkaa Björn Wahlroos ja että realiteettien ymmärtämisen tasonsa on täysin sekä ahneuden suuntaama että rajaama ja näivettämä. Se vehkeily mitä Euroopan kriisissä on nähty on synkkä osoitus tuon tahon synkästä sairaudesta.
Mutta miten vastustaa tuota tahoa:
1. vie heti omaisuutesi ja talletuksesi siitä pankista jolla on etäinenkin kytkentä tuohon tahoon - astu sisään itsenäiseen lähipankkiin ja ala sen kanssa kimppaan
2. vältä taivastaloutta eli luovu osakkeiden omistamisesta ja hankkimisesta - tuhoa sillä sairas käsitys markkinoista että se on yhtä kuin saako rahaa sijoittajilta vai ei
3. keskity reaalitalouteen eli siihen että on ihmisten elämästä lähtevää kysyntää ja siihen vastaavaa tarjontaa ja että raha on vain ja ainoastaan tuon vaihdannan väline eikä mitään muuta
4. suosi lähitaloutta ja lähitoimintaa kaikin tavoin - osta paitasi ja sukkasi naapurin ompelemana äläkä tuontitavarana, vaadi lähiruokaa kauppaan, huolehdi siitä että perunapussissa lukee paikallisen tuottajan nimi, osta suomalaista sianlihaa, paikallisisa kananmunia
5. hanki energiasi ja ruokasi mahdollisimman tarkoin omalta tontiltasi jos sinulla sellainen on - lämmitä omilla puilla, maalämmöllä, hanki tuulivoimala sähkötarpeeseesi - kuulemma 8 m korkea ja 4 metriä lavoiltaan oleva tuulimylly tuottaa jo omakotitalon sähkön
6. vältä ja pyri irti kaikesta jolla on pitkät logistiikkaketjut - älä harrasta tuontitavaroiden ostoa sillä niiden ostossa asuu itse piru
7. tuhoa valtioiden vaihtotalous- ja siihen liittyvä globaali lainanottopakko sillä että kasvatat koko ajan osuuttasi lähitaloudesta ja lähitoiminnasta ja harrasta siinäkin mahdollisimman paljon rahan käyttöä välttävää palveluiden ja tavaroiden vaihdantataloutta.
Me voimme viedä globaalilta toimijoilta vallan kun pistämme niiltä vallan ja rahan hanat kiinni.
Sulje oma osuutesi globaalin vallan hanoihin - ja avaa oma lähihanasi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Superyritykset muodostivat tutkijoiden verkostoanalyysissä keskenään verkottuneen joukon, joka omisti suurelta osin toisensa.
Se on selvää siis että maailmantalouden taivaalla on noiden yritysten yhteenkietoutuman muodostama synkkä pilvirypäs joka on katsonut oikeudekseen harrastaa niin auringon valon pimitystä kuin sen sairaan ahnetta säätelyä valaisemaan ja lämmittämään tavallisten kuolevaisten elämää.
Ja pahaksi asian tekee se että näillä toimijoilla on eettinen arvomaailma luokkaa Björn Wahlroos ja että realiteettien ymmärtämisen tasonsa on täysin sekä ahneuden suuntaama että rajaama ja näivettämä. Se vehkeily mitä Euroopan kriisissä on nähty on synkkä osoitus tuon tahon synkästä sairaudesta.
Mutta miten vastustaa tuota tahoa:
1. vie heti omaisuutesi ja talletuksesi siitä pankista jolla on etäinenkin kytkentä tuohon tahoon - astu sisään itsenäiseen lähipankkiin ja ala sen kanssa kimppaan
2. vältä taivastaloutta eli luovu osakkeiden omistamisesta ja hankkimisesta - tuhoa sillä sairas käsitys markkinoista että se on yhtä kuin saako rahaa sijoittajilta vai ei
3. keskity reaalitalouteen eli siihen että on ihmisten elämästä lähtevää kysyntää ja siihen vastaavaa tarjontaa ja että raha on vain ja ainoastaan tuon vaihdannan väline eikä mitään muuta
4. suosi lähitaloutta ja lähitoimintaa kaikin tavoin - osta paitasi ja sukkasi naapurin ompelemana äläkä tuontitavarana, vaadi lähiruokaa kauppaan, huolehdi siitä että perunapussissa lukee paikallisen tuottajan nimi, osta suomalaista sianlihaa, paikallisisa kananmunia
5. hanki energiasi ja ruokasi mahdollisimman tarkoin omalta tontiltasi jos sinulla sellainen on - lämmitä omilla puilla, maalämmöllä, hanki tuulivoimala sähkötarpeeseesi - kuulemma 8 m korkea ja 4 metriä lavoiltaan oleva tuulimylly tuottaa jo omakotitalon sähkön
6. vältä ja pyri irti kaikesta jolla on pitkät logistiikkaketjut - älä harrasta tuontitavaroiden ostoa sillä niiden ostossa asuu itse piru
7. tuhoa valtioiden vaihtotalous- ja siihen liittyvä globaali lainanottopakko sillä että kasvatat koko ajan osuuttasi lähitaloudesta ja lähitoiminnasta ja harrasta siinäkin mahdollisimman paljon rahan käyttöä välttävää palveluiden ja tavaroiden vaihdantataloutta.
Me voimme viedä globaalilta toimijoilta vallan kun pistämme niiltä vallan ja rahan hanat kiinni.
Sulje oma osuutesi globaalin vallan hanoihin - ja avaa oma lähihanasi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, October 20, 2011
Säätiöiden poliittisen ohjauksen ydinkysymys
Säätiöiden poliittisen ohjauksen ydinkysymyksen täytyy olla tämä
- tuottaako säätiöille suotu verohelpotus paremman yhteiskunnallisen arvotuoton
kuin jos sama raha kanavoitaisiin normaalilla verorahojen tavalla rahojen muuntamiseksi arvoiksi yhteiskunnan toimesta.
Toisaalta samaa kysymystä osin toistaen - tuottaako säätiöt yleishyödyllisiä arvoja tarpeeksi suhteessa saamiinsa verohelpotuksiin - vai meneekö säätiöiden verohelpotuksilla saadut rahat enemmänkin sijoitustoimintaan ja siten hieman liian laveahkolla tavalla yleishyödylliseen tarkoitukseen - jos yksityisen sektorin sijoitetun pääoman tuottoa vaikkapa wahlroosilaisella puheenparrella voi ollenkaan pitää yleishyödyllisenä vaan sen sijaan yksityishyödyllisenä.
Eli ovatko säätiöt itse asiassa kautta linjan verorahojen kuppaussysteemeitä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
- tuottaako säätiöille suotu verohelpotus paremman yhteiskunnallisen arvotuoton
kuin jos sama raha kanavoitaisiin normaalilla verorahojen tavalla rahojen muuntamiseksi arvoiksi yhteiskunnan toimesta.
Toisaalta samaa kysymystä osin toistaen - tuottaako säätiöt yleishyödyllisiä arvoja tarpeeksi suhteessa saamiinsa verohelpotuksiin - vai meneekö säätiöiden verohelpotuksilla saadut rahat enemmänkin sijoitustoimintaan ja siten hieman liian laveahkolla tavalla yleishyödylliseen tarkoitukseen - jos yksityisen sektorin sijoitetun pääoman tuottoa vaikkapa wahlroosilaisella puheenparrella voi ollenkaan pitää yleishyödyllisenä vaan sen sijaan yksityishyödyllisenä.
Eli ovatko säätiöt itse asiassa kautta linjan verorahojen kuppaussysteemeitä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, October 17, 2011
Itämeren kohtalon ydin
Itämeren kohtalonkysymys - vaihdetaan jokia laskevat maatalouden ja teollisuuden ravinne- yms. päästöt lohennousuksi jokiin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, October 16, 2011
Suomi on täynnä teknokraattien toinen toistaan tökerömpiä rahastussikailuja - joiden kustannukset tulee kalliimmaksi julkiselle sektorille kuin sen te
Ensin rakennusala - sen vuosikausia jatkunut ja nyt pisteen saanut tasaisen varma julkisten hankkeiden kustannusylitykset - joita mikään muu ala ei ole tehnyt, ei siksi ettei rakennusala osaa kustannuksiaan laskea vaan siksi että se on kiero - on maksaneet yhteiskunnalle miljardeja ja kaataneet kerta toisensa jälkeen kaikki kuntien budjetoinnit kerralla vinoon.
Sitten on it-ala - sikailut julkisen sektorin tietotekniikkahankkeissa ovat olleet ruokottoman surkeita ja kalliiksi yhteiskunnalle tulevia.
Sitten paskalakirahastussikailu.
Sitten on ydinvoimarakentaminen joka on yksi iso rahastussikailutörky.
Sitten on kartelli toisensa jälkeen - asfaltointi, metsäkauppa jne - ja oikeuslaitoksen surkea esitys kartellien sekä taloudellisesti että henkisesti - kunnon ehdottomilla vankeusrangaistuksilla - kannattamattomaksi saamiseksi.
Sitten on jatkuvat ilmeisen tahallaan tehdyt turpaanotot isoissa ulkomaanhankkeissa.
Sitten on hienojen kannattavien valtionyritysten ja kansallisen omaisuuden myynti ulkolaisille.
Ja kaiken tämän päällä edelleen hillumassa samat surkeat poliitikot jotka ovat paitsi olleet aktiivisesti operoimassa näitä typeryyksiä niin myös olleet tolloina ymmärtämättöminä katsomassa kuinka isänmaata ryöstetään.
Yksityisen sektorin teknokraatteihin olisi aika poliitikkojen suunnata sangen voimallinen operaatioiden saraj jotta rahastusretkut ajetaan yhteiskunnan rahoja kuppaamasta huit helkkariin.
Yksityinen sektori tarvitsee reipasta eettistä putsausta ja tehostusta - miksi - siksi koska sen sikailut ovat suurin kustannus julkiselle sektorille - ei julkinen sektori itse.
Mutta onko sellaisia poliitikkoja ja virkamiehiä näköpiirissä joka sellaiseen ryhtyisi ja pystyisi - ei yhtään poliitikkoa ja vain yksi ainokainen virkamies joka on rohjennut panna kovan kovaa vastaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sitten on it-ala - sikailut julkisen sektorin tietotekniikkahankkeissa ovat olleet ruokottoman surkeita ja kalliiksi yhteiskunnalle tulevia.
Sitten paskalakirahastussikailu.
Sitten on ydinvoimarakentaminen joka on yksi iso rahastussikailutörky.
Sitten on kartelli toisensa jälkeen - asfaltointi, metsäkauppa jne - ja oikeuslaitoksen surkea esitys kartellien sekä taloudellisesti että henkisesti - kunnon ehdottomilla vankeusrangaistuksilla - kannattamattomaksi saamiseksi.
Sitten on jatkuvat ilmeisen tahallaan tehdyt turpaanotot isoissa ulkomaanhankkeissa.
Sitten on hienojen kannattavien valtionyritysten ja kansallisen omaisuuden myynti ulkolaisille.
Ja kaiken tämän päällä edelleen hillumassa samat surkeat poliitikot jotka ovat paitsi olleet aktiivisesti operoimassa näitä typeryyksiä niin myös olleet tolloina ymmärtämättöminä katsomassa kuinka isänmaata ryöstetään.
Yksityisen sektorin teknokraatteihin olisi aika poliitikkojen suunnata sangen voimallinen operaatioiden saraj jotta rahastusretkut ajetaan yhteiskunnan rahoja kuppaamasta huit helkkariin.
Yksityinen sektori tarvitsee reipasta eettistä putsausta ja tehostusta - miksi - siksi koska sen sikailut ovat suurin kustannus julkiselle sektorille - ei julkinen sektori itse.
Mutta onko sellaisia poliitikkoja ja virkamiehiä näköpiirissä joka sellaiseen ryhtyisi ja pystyisi - ei yhtään poliitikkoa ja vain yksi ainokainen virkamies joka on rohjennut panna kovan kovaa vastaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Suomi on pahasti mahtikäskybunkkeroitunut yhteiskunta kysyntä/aiheuttajavastuu yhteiskunnan sijaan
Saan 104,79 € sähkölaskun jossa siitä sähköstä mitä kulutan maksan 48,96 € ja siitä että tuolla maastossa liikkuu sähkölinjoja ja niitä käytetään vähäisen kulutukseni siirtoon maksan 55,83 € - aivan järjetön suhde.
Minulla yritetään ostattaa tv-lupaa vaikka minulla ei ole edes telkkaria.
Minun joka juon tuskin ollenkaan pitää maksaa kaikki alkoholin liikakäytön yhteiskunnalliset kustannukset eikä niitä panna takautuvasti vuosittain viinan hintaan.
Ikea saa yrittää vuosikausia ennenkuin pääsee avaamaan myymälän Suomeen.
Kartellit ovat kannattavia koska niistä saadut rangaistukset niin vastuuhenkilötasolla kuin sakoissa jne alittavat niistä saadun taloudellisen hyödyn.
Hallitus ei käytä sosiaalisesti ja kulttuurisesti terveeseen suuntaan ruuan arvonlisäveroa kun antaa suuremman arvonlisäveroalennuksen kaupasta ostetulle ruualle - lihottaen edelleen kahta elintarvikekaupan jättiä - kuin ravintolaruualle eikä sisällytä ravintoloiden arvolisäveroalennukseen ruokaravintoloiden elävää ohjelmatarjontaa synnyttävää elementtiä.
Mitä tämä kaikki kertoo:
1. Suomi ei ole avoin markkinatalouden kysyntäpohjainen yhteiskunta eikä sellainen jossa kuluttaja ja aiheuttaja maksaa sen jonka kuluttaa tai valinnoillaan haitoiksi aiheuttaa - vaan Suomi on rakenneraskas yhteiskunta nimenomaan kaiken muun yhteiskunnan rakenteiden osalta kuin julkisen sektorin keskeisten toimintojen osalta joita sokea-hokeman luontoisesti alvariinsa vaaditaan kulujaan karsimaan ikäänkuin se olisi onni ja kehityksen autuus - se että siellä missä raha parhaiten poikiutuu arvokkaiksi arvoiksi kuihdutetaan rahan saannista.
Eli - yksityinen sektori ja bisnesmaailma joka häärää kaiken viisaana päällepäsmärinä ei ymmärrä edes omaa toimintaansa markkintaloutena eikä siihen myöskään osaa tervehdyttävällä tavalla vaikuttaa.
Ja - tuollaisen rakennebunkkeroituneen mahtikäskymarkkinatalouden kyky - kysyntä/aiheuttajavastuu periaatteen sijaan - vastata elävästi ja nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin on surkea - koska rakennebunkkereihin ei ylety edes tiedot muuttuneista tilanteista koska ne eivät ole aikoihin olleet sellaiselle tiedolle bunkkereidensa seiniin aukkoa omanneet saati sellaisia tietoja vastaanottaneet - seurauksella että Suomi on kaikesta nopeasta reagoinnista myöhässä - ja aivan mahdottoman kehityskyvytön - senkin vuoksi että rakennebunkkeroituneet yritykset ja yhteisöt tietty syövät loputtomaan lisämuuriensa rakentamiseen myös yhteiskunnan tuotekehitysrahat. Ikäänkuin se olisi tuotekehitysonni että bunkkereissa on entistäkin paksummat muurit.
2. Poliitikot eivät ymmärrä eivätkä osaa markkinataloutta hekään vaan uskovat surutta sen mitä markkinataloudessa sokeana hortoilevat yritysjohtajat ja vuorineuvokset ja pääomapiirit heille syöttävät.
Näin ollen he eivät osaa ohjata yhteiskuntaa veroilla, alv-ohjauksella eikä suuntaavilla lainsäädännöillä siihen suuntaan että raskaasta rakennebunkkeroituneisuudesta päästäisiin ja että kysyntä/aiheuttajasuuntautunut yhteiskunta astuisi esiin - tavalla jossa yritysten olisi pakko reagoida siihen mitä ihmiset haluaa ja kuluttaa ja miten ihmisten tulee vastata maksamissaan hinnoissa myös aiheuttamistaan vaikkapa alkoholi- ja läskihaitoista - sen sijaan että poliitikot suojelevat pahasti rakennebunkkeroitunutta yhteiskuntaa ja sen mukanaan tuomaa kehityslässähtänyttä ilmapiiriä.
Se että hallitus lisäsi työttömyyden ja sosiaaliturvan perusturvaa reippaasti 120 € on oikean suuntainen päätös koska sellainen lisätulo per köyhä menee samalla viikolla takaisin vireyttävästi taloudenkiertoon - koska köyhillä jos kellä on aidon oikeita investointipaineita mutta heillä ei ole rahaa.
On sekaisin suomalainen yhteiskunta kun se on köyhät jotka aikaansaavat talouskasvua.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Minulla yritetään ostattaa tv-lupaa vaikka minulla ei ole edes telkkaria.
Minun joka juon tuskin ollenkaan pitää maksaa kaikki alkoholin liikakäytön yhteiskunnalliset kustannukset eikä niitä panna takautuvasti vuosittain viinan hintaan.
Ikea saa yrittää vuosikausia ennenkuin pääsee avaamaan myymälän Suomeen.
Kartellit ovat kannattavia koska niistä saadut rangaistukset niin vastuuhenkilötasolla kuin sakoissa jne alittavat niistä saadun taloudellisen hyödyn.
Hallitus ei käytä sosiaalisesti ja kulttuurisesti terveeseen suuntaan ruuan arvonlisäveroa kun antaa suuremman arvonlisäveroalennuksen kaupasta ostetulle ruualle - lihottaen edelleen kahta elintarvikekaupan jättiä - kuin ravintolaruualle eikä sisällytä ravintoloiden arvolisäveroalennukseen ruokaravintoloiden elävää ohjelmatarjontaa synnyttävää elementtiä.
Mitä tämä kaikki kertoo:
1. Suomi ei ole avoin markkinatalouden kysyntäpohjainen yhteiskunta eikä sellainen jossa kuluttaja ja aiheuttaja maksaa sen jonka kuluttaa tai valinnoillaan haitoiksi aiheuttaa - vaan Suomi on rakenneraskas yhteiskunta nimenomaan kaiken muun yhteiskunnan rakenteiden osalta kuin julkisen sektorin keskeisten toimintojen osalta joita sokea-hokeman luontoisesti alvariinsa vaaditaan kulujaan karsimaan ikäänkuin se olisi onni ja kehityksen autuus - se että siellä missä raha parhaiten poikiutuu arvokkaiksi arvoiksi kuihdutetaan rahan saannista.
Eli - yksityinen sektori ja bisnesmaailma joka häärää kaiken viisaana päällepäsmärinä ei ymmärrä edes omaa toimintaansa markkintaloutena eikä siihen myöskään osaa tervehdyttävällä tavalla vaikuttaa.
Ja - tuollaisen rakennebunkkeroituneen mahtikäskymarkkinatalouden kyky - kysyntä/aiheuttajavastuu periaatteen sijaan - vastata elävästi ja nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin on surkea - koska rakennebunkkereihin ei ylety edes tiedot muuttuneista tilanteista koska ne eivät ole aikoihin olleet sellaiselle tiedolle bunkkereidensa seiniin aukkoa omanneet saati sellaisia tietoja vastaanottaneet - seurauksella että Suomi on kaikesta nopeasta reagoinnista myöhässä - ja aivan mahdottoman kehityskyvytön - senkin vuoksi että rakennebunkkeroituneet yritykset ja yhteisöt tietty syövät loputtomaan lisämuuriensa rakentamiseen myös yhteiskunnan tuotekehitysrahat. Ikäänkuin se olisi tuotekehitysonni että bunkkereissa on entistäkin paksummat muurit.
2. Poliitikot eivät ymmärrä eivätkä osaa markkinataloutta hekään vaan uskovat surutta sen mitä markkinataloudessa sokeana hortoilevat yritysjohtajat ja vuorineuvokset ja pääomapiirit heille syöttävät.
Näin ollen he eivät osaa ohjata yhteiskuntaa veroilla, alv-ohjauksella eikä suuntaavilla lainsäädännöillä siihen suuntaan että raskaasta rakennebunkkeroituneisuudesta päästäisiin ja että kysyntä/aiheuttajasuuntautunut yhteiskunta astuisi esiin - tavalla jossa yritysten olisi pakko reagoida siihen mitä ihmiset haluaa ja kuluttaa ja miten ihmisten tulee vastata maksamissaan hinnoissa myös aiheuttamistaan vaikkapa alkoholi- ja läskihaitoista - sen sijaan että poliitikot suojelevat pahasti rakennebunkkeroitunutta yhteiskuntaa ja sen mukanaan tuomaa kehityslässähtänyttä ilmapiiriä.
Se että hallitus lisäsi työttömyyden ja sosiaaliturvan perusturvaa reippaasti 120 € on oikean suuntainen päätös koska sellainen lisätulo per köyhä menee samalla viikolla takaisin vireyttävästi taloudenkiertoon - koska köyhillä jos kellä on aidon oikeita investointipaineita mutta heillä ei ole rahaa.
On sekaisin suomalainen yhteiskunta kun se on köyhät jotka aikaansaavat talouskasvua.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, October 13, 2011
Onko avioliitto vanhentunut käsite - rakkaus on hukassa - etsitään se
Onko avioliitto ja kihlat vanhentuneita käsitteitä - ja sen taustalla oleva oletus suvunjatkamisesta.
Pitäisikö alkaa avioliiton sijaan alkaa puhumaan parisuhteesta ja suvunjatkamisen sijaan rakkaudesta - jatkettiin sillä rakkaudella sukua tai ei.
Tuo suvunjatkamisen ja rakkauden oleellinen ero on siinä että suvunjatkaminen painottaa toisaalta ikäänkuin suvun ja lajin säilymistä mutta myös suvun ja lajin ekspansiota sekä myös valtaa - suvunjatkamisesta puhuminen haiskahtaa perheen, klaanin, heimon jne valta-aseman korostamiselta - jossa suvunjatkamisessa pahimmillaan ei ole laisinkaan rakkaudesta kysymys
että olisikin kyse pakkoavioliitoista jne.
Sen sijaan rakkauspohjainen parisuhde olisi rakkausorientoitunut - ja minusta parisuhde tai avioliitto tms on aina parempi jos se on rakkaudesta lähtevä kuin että se ei olisi.
Toisaalta jos siirrytään kokonaan yhteiskuntafilosofisesti siihen että ei puhutakaan suvunjatkamis-valtaoreintoituneesta avioliitosta vaan rakkausorientoituneesta parisuhteesta niin siitä voisi seurata myös painopisteen siirtyminen esimerkiksi erotapauksissa omaisuudenjako- ja lapsen huoltajuuskiistoista sen selvittämiseen miten asiassa parhaiten niin ko yksilöiden, lasten ja myös yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta rakkaus parhaiten toteutuisi.
Selvästikin olen paljastanut sen että sana rakkaus on kuuma peruna joka peitotaan helposti avioliittokäsitteen kattavuuskeskusteluilla ja suvunjatkamispainotuksilla ja etenkään rakkauden hyvinvointia ja sen kariutumisesta selviytymistä ei haluta laisinkaan nostaa yhteiskunnan toiminnan keskiöiden suuntaan.
Rakkauskäsitettä kartetaan - siitä puhutaan taustaoletuksena mutta sen käsittely huutaa poissaoloaan - ja sen kariutumiskysymykset kuitataan puukolla, nyrkinlyönnillä ja juridisella keskustelulla siitä miten omaisuus jaetaan ja kumpi lapset saa.
Tämäpäs onkin kummallista - rakkaus käsitteenä ja sen kohtaaminen onkin ollut Suomessa aivan hukassa koko itsenäisyyden ajan ja varmaan hamaan kaukaiseen menneisyyteen saakka.
Mutta miksi meidän pitäisi tässä pitäytyä perinteeseen - nostetaan rakkaus pöydälle ja kysytään - mikä on rakkautta parisuhteessa - mikä on rakkautta lasta kohtaan - mikä on rakkautta instituutioiden tasolla - mikä on rakkautta yhteiskunnan ilmiönä ja kulttuurina.
Ja ennenkaikkea - miten pääsisimme siihen että oppisimme rakkaudesta nykyisen tilanteen sijaan jossa kukaan ei vaikuta rakkaudesta oppivan paljonkaan mitään.
Rakkaus on hukassa - etsitään se.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Pitäisikö alkaa avioliiton sijaan alkaa puhumaan parisuhteesta ja suvunjatkamisen sijaan rakkaudesta - jatkettiin sillä rakkaudella sukua tai ei.
Tuo suvunjatkamisen ja rakkauden oleellinen ero on siinä että suvunjatkaminen painottaa toisaalta ikäänkuin suvun ja lajin säilymistä mutta myös suvun ja lajin ekspansiota sekä myös valtaa - suvunjatkamisesta puhuminen haiskahtaa perheen, klaanin, heimon jne valta-aseman korostamiselta - jossa suvunjatkamisessa pahimmillaan ei ole laisinkaan rakkaudesta kysymys
että olisikin kyse pakkoavioliitoista jne.
Sen sijaan rakkauspohjainen parisuhde olisi rakkausorientoitunut - ja minusta parisuhde tai avioliitto tms on aina parempi jos se on rakkaudesta lähtevä kuin että se ei olisi.
Toisaalta jos siirrytään kokonaan yhteiskuntafilosofisesti siihen että ei puhutakaan suvunjatkamis-valtaoreintoituneesta avioliitosta vaan rakkausorientoituneesta parisuhteesta niin siitä voisi seurata myös painopisteen siirtyminen esimerkiksi erotapauksissa omaisuudenjako- ja lapsen huoltajuuskiistoista sen selvittämiseen miten asiassa parhaiten niin ko yksilöiden, lasten ja myös yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta rakkaus parhaiten toteutuisi.
Selvästikin olen paljastanut sen että sana rakkaus on kuuma peruna joka peitotaan helposti avioliittokäsitteen kattavuuskeskusteluilla ja suvunjatkamispainotuksilla ja etenkään rakkauden hyvinvointia ja sen kariutumisesta selviytymistä ei haluta laisinkaan nostaa yhteiskunnan toiminnan keskiöiden suuntaan.
Rakkauskäsitettä kartetaan - siitä puhutaan taustaoletuksena mutta sen käsittely huutaa poissaoloaan - ja sen kariutumiskysymykset kuitataan puukolla, nyrkinlyönnillä ja juridisella keskustelulla siitä miten omaisuus jaetaan ja kumpi lapset saa.
Tämäpäs onkin kummallista - rakkaus käsitteenä ja sen kohtaaminen onkin ollut Suomessa aivan hukassa koko itsenäisyyden ajan ja varmaan hamaan kaukaiseen menneisyyteen saakka.
Mutta miksi meidän pitäisi tässä pitäytyä perinteeseen - nostetaan rakkaus pöydälle ja kysytään - mikä on rakkautta parisuhteessa - mikä on rakkautta lasta kohtaan - mikä on rakkautta instituutioiden tasolla - mikä on rakkautta yhteiskunnan ilmiönä ja kulttuurina.
Ja ennenkaikkea - miten pääsisimme siihen että oppisimme rakkaudesta nykyisen tilanteen sijaan jossa kukaan ei vaikuta rakkaudesta oppivan paljonkaan mitään.
Rakkaus on hukassa - etsitään se.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tiitisen listan kaksi oleellista näkökulmaa
Kokoomuksesta käsin on masinoitu poliittinen ajojahti Tiitisen listan tiimoilta. Ilmassa on puritaanis-poliittisia piirteitä - jotka ovat ovat sitä reaktiivisen puritaanisempia mitä epäpuritaanisempaa on ajojahtaajan oma tausta - tyyliin - tahrainen sielu on yliherkkä näkemään tahroja muissa.
Se mitä kontakteja Tiitisen lista sisältää on kahdenlaisen näkökulman sisällä
1. sen että poliittinen kulttuuri - siis ikäänkuin poliitiikkokalojen vesi - oli tuolloin suolaista kuten merivesi ja se että kaikkialla on suolaa tunkeutuu myös kaikkialle - tunkeutuihan se myös vuorineuvosten elämään jotka Kekkosen idänsuhteiden perässä mielihyvin marssivat lappamaan itärajan takaa rahaa - palatakseen kotimaahan ja uppoutuakseen taas talvisodan poteroonsa katkeruuttaan ylläpitämään. Miksei oikeistotahot heitä jahtaa Tiitisen listan hengessä - siksi että ehkäpä Tiitisen lista onkin likaisen mielen yritys puhdistaa itsensä siitä että oli itse mukana ja jopa hyötyi siitä.
2. Tiitisen listan suhteen pitää voida erottaa - jos se joskus aukaistaan - mikä siellä on maanpetosrikosluontoista toimintaa - ja sehän on pakko jo niin ajatella nyt ennen listan aukaisemista koska ei ole mikään muu rikos kuin jahtaajien poliittisen ääliöisyyden osoitus että näkee sen rikokseksi että on ajan hengessä mukana. Ajan hengessä oli tuolloin mukana koko kansa - talvisodan poterossa asuvia vuorineuvoksia myöten.
Kun nämä kaksi näkökulmaa loistavat julkisesta keskustelusta poissaolollaan on se jälleen kerran osoitus siitä miten keskenkasvuinen on niin kansa kuin mediakin poliittisia todellisuuksia oikein hahmottamaan.
Tiitisen listajahti alkaa muistuttaa diktatuurista vääräuskoisten jahtaamista.
Phtyiii.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Se mitä kontakteja Tiitisen lista sisältää on kahdenlaisen näkökulman sisällä
1. sen että poliittinen kulttuuri - siis ikäänkuin poliitiikkokalojen vesi - oli tuolloin suolaista kuten merivesi ja se että kaikkialla on suolaa tunkeutuu myös kaikkialle - tunkeutuihan se myös vuorineuvosten elämään jotka Kekkosen idänsuhteiden perässä mielihyvin marssivat lappamaan itärajan takaa rahaa - palatakseen kotimaahan ja uppoutuakseen taas talvisodan poteroonsa katkeruuttaan ylläpitämään. Miksei oikeistotahot heitä jahtaa Tiitisen listan hengessä - siksi että ehkäpä Tiitisen lista onkin likaisen mielen yritys puhdistaa itsensä siitä että oli itse mukana ja jopa hyötyi siitä.
2. Tiitisen listan suhteen pitää voida erottaa - jos se joskus aukaistaan - mikä siellä on maanpetosrikosluontoista toimintaa - ja sehän on pakko jo niin ajatella nyt ennen listan aukaisemista koska ei ole mikään muu rikos kuin jahtaajien poliittisen ääliöisyyden osoitus että näkee sen rikokseksi että on ajan hengessä mukana. Ajan hengessä oli tuolloin mukana koko kansa - talvisodan poterossa asuvia vuorineuvoksia myöten.
Kun nämä kaksi näkökulmaa loistavat julkisesta keskustelusta poissaolollaan on se jälleen kerran osoitus siitä miten keskenkasvuinen on niin kansa kuin mediakin poliittisia todellisuuksia oikein hahmottamaan.
Tiitisen listajahti alkaa muistuttaa diktatuurista vääräuskoisten jahtaamista.
Phtyiii.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, October 12, 2011
Pettäminen parisuhteessa onkin yhteiskunnallinen heijasteongelma koska se luo ajatteluun ja keskusteluun käsite- ja periaatepinnallisuutta
Terve ihminen kykenee ajattelemaan ja keskustelemaan henkisesti esteettä sekä emotionaalisen syvyyden että periaatteellisen korkeuden suunnassa - sellaiselle ihmiselle maailma on kuin avaruus jossa ei ole kattoa eikä seiniä rajaamassa sen enempää katsetta, ajattelua kuin kulkuakaan.
Myös terve parisuhde on sellainen jossa ei ole vuorovaikutukselle esteitä sen enempää emotionaaliselle syvyydelle kuin periaatteelliselle korkeudellekaan. Terveessä parisuhteessa kaikki asiat kyetään ottamaan pöydälle - se on terveen parisuhteen tunnusmerkki.
Mutta vaikka parisuhde on terve niin sitä uhkaa yksi merkittävä vaaratekijä joka vie asiat aivan uusille epäterveille ja jopa kvalitatiivisesti uusille urille.
Kun jompikumpi pettää - ja houkutuksiahan nykykulttuurimme suorastaan suosii siihen - niin käy näin.
Kuin veitsellä leikaten loppuu avoin vapaa emotionaalinen ja periaatteellinen kommunikaatio.
Parisuhteen elämä muuttuu esteellisen kaksitasoiseksi aiemman läpivirtaavan yksitasoisuuden sijaan.
Ja pettäjän rooliksi tulee tuon kaksitasoisuuden luominen - koska hän pyrkii olemaan itsekään tietämättä että teki niin puhumattakaan kumppanista. Aluksi toinen osapuoli ei huomaa mitään mutta sitten alkaa ihmetellä ilmapiirin muuttumista ja kummallisia ajatuksen ja puheen lukkiutumisia ja ajoittaista kontaktista vetäytymistä toisessa. Mutta pian hänkin mukautuu asiaan eikä laisinkaan tajua mistä on kysymys vaan keksii erilaisia selityksiä kumppanin muuttumiselle jota pettänyt kumppani mieluusti edesauttaa omilla selityksillään piilottaakseen kaamean salaisuutensa. Kaamean siksi että hän itsekin tajuaa tuhonneensa sen joka oli parisuhteessa arvokkainta - kyky emotionaaliseen syvyyteen ja periaatteelliseen korkeuteen.
Moraalinen krapula onkin pettäjällä hyvän parisuhteen kyseessä ollen aivan hirmuinen.
Mutta ei tässä kaikki. Pettämiseen sortuneella ihmisellä käy näin - kun hän aiemmin ollessaan omissa silmissään itseään kunnioittava ja kunniallinen kykeni menemään mihin tilanteeseen vain omaan emotionaaliseen ja periaatteelliseen vastaanotto- ja käsittelykykyynsä luottaen niin nyt hän on kuin kävelisi miinakentässä josta hänellä ei ole miinojen paikoista karttaa - eli joka askeleella voi räjähtää.
Miksi näin - siksi että hän on pettämisellään luonut itselleen yliherkkyyttä vähänkin sellaisen asian suuntaan joka viittaa hänen pettämiseensä. Koska se luo hänelle sekä syyllisyyttä että myös itsesyytöksiä sen suhteen mitä oli parisuhteen rikkumattomalle eheydelle mennyt tekemään.
No eihän kukaan tuollaista painetta kestä - ja asialle onkin kaksi periaatteellista tietä edetä - toinen on se että paine kasvaa niin että alkaa tulla älyttömiä räjähtelyjä pettäjän puolelta jossa niin räjähdyksen voima kuin sen syykin on järjettömässä suhteessa toisiinsa - ja sekin taas luo oman jatko-ongelmakenttänsä koko parisuhteeseen ja tietty koko perheeseen lapsia myöten.
Toinen suunta on se että pettäjä paaduttaa itsensä - eli hän vetäytyy kauemmaksi emotionaalisesta syvyydestä ja periaatteellisesta korkeudesta. Ja hänestä tulee pinnallinen - epäemotionaalisempi, epäelävämpi, taipuvainen liimaamaan itseenäs ja elämäänsä markkinatalouden tarjoamia ulkoisia merkkejä jolloin häntä palkitsee se että hän kuuluu joukkoon - markkinatalouden pinnallisen maailman joukkoon.
No - tuokin on jo paha asia sinänsä mutta vielä pahemmaksi pettämisen seuraukset tekee kaksi seuraavaa asiaa:
1. lapset perheessä tulevat estoisiksi koska he eivät voi tajuta miksi kaikki ihana ilmapiiri muuttui jonka he lapsina erittäin herkästi havaitsevat - he eivät voi tajuta miksi toinen vanhemmista räjähtelee johon tietty toinenkin menee ennemmin tai myöhemmin mukaan - eikä lapsi voi tajuta miksi ensin toisesta vanhemmasta ja siten mukaanvietynä toisestakin vanhemmasta tulee epäelävän pinnallinen ja jotenkin tyhjä ja pintapuolinen. Ja miksi eläväisyys perheessä yhtäkkiä laantui.
2. pettäminen vaikuttaa myös yhteiskunnan älylliseen, emotionaaliseen ja periaatteelliseen henkiseen kapasiteettiin koska sellainen ihminen joka on pettämisen jälkeisen itsensä kaventamisen prosessin käynyt läpi on yleisestikin ottaen epäsyvempi ja epäperiaatteellisempi asian kuin asian kohtaaja - hänestä tulee sellainen joka helposti löytää kirjakaupoista niiden kirjojen joukon jossa tarjotaan sopivia sloganeita hänen tilannettaan samaan aikaan sekä paljastamaan että hänelle sopivalla tavalla meikkaamaan piiloon - ja tuota mukapsykologista tietopaskaa on kirjakaupoissa hyllymetreittäin.
Ja vaikutus on pettäjään myös sillä tavalla haitallinen että kun hän on pettämisen jälkeisen huonon henkisen kehityksensä kulkenut niin hänestä tulee kyvytön myös yhteiskunnalliseen keskusteluun - kas kun hänellä ei ole enää aiempaa kykyään lähestyä maailmaa avarasti ja itseensä luottaen vaan hänen kykynsä on neuroottisella tavalla emotionaalisen syvyyden ja periaatteellisen korkeuden suunnassa estynyt tavalla että hänellä ei ole kykyä edes lähestyä yhteiskunnan asioita kaikessa laajuudessaan siten kuin elämä on - koska se kaivaisi hänen subjektiiviset ihan itse tehdyt pettämistraumansa ihan omien silmiensä eteen tavalla että hän juuttuu syyllisyyteen että tuhosi hyvän parisuhteen ilmapiirin ja että teki sen ihan itse.
Mitä tästä kaikesta opimme - ainakin sen että olisi mitä tärkeintä perustaa yhteiskunnan toimesta parisuhteen pettämisklinikoita joissa ihmiset autetaan ja saatetaan sen prosessin läpi että jompi kumpi on pettänyt ja koetetaan saada parisuhde vielä ehjäksi mikäli mahdollista. Tai ainakin kumpikin parisuhteen osapuoli uudelleen emotionaalisesti ja periaatteellisesti vapaasti läpivirtaavaksi vaikka ero tulisikin. Koska yhteiskunnan etu täytyy olla että ihmiset ovat emotionaalisesti syviä ja periaatteellisesti korkeita ja niiden suhteen henkisesti vapaalla tavalla liikkumaan kykeneviä.
Toisin sanoen parisuhteen tasolla olisi erittäin tärkeää eronkin uhalla että kertoo heti pettäneensä koska jos ei kerro on seuraukset vyörynä varmasti päällä toisella tavalla - josta saa maksaa kertautuvasti kaikki muutkin perheessä kuin parisuhteen pettäjä.
Toiseksi parisuhteessa pettäminen on osoittamallani tavalla kansakunnan älylliseen kapasiteettiin kertautuvasti vaikuttavalla tavalla niin huomattava vinouttava vaikutus että se on minusta jopa poliittinen kysymys.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Myös terve parisuhde on sellainen jossa ei ole vuorovaikutukselle esteitä sen enempää emotionaaliselle syvyydelle kuin periaatteelliselle korkeudellekaan. Terveessä parisuhteessa kaikki asiat kyetään ottamaan pöydälle - se on terveen parisuhteen tunnusmerkki.
Mutta vaikka parisuhde on terve niin sitä uhkaa yksi merkittävä vaaratekijä joka vie asiat aivan uusille epäterveille ja jopa kvalitatiivisesti uusille urille.
Kun jompikumpi pettää - ja houkutuksiahan nykykulttuurimme suorastaan suosii siihen - niin käy näin.
Kuin veitsellä leikaten loppuu avoin vapaa emotionaalinen ja periaatteellinen kommunikaatio.
Parisuhteen elämä muuttuu esteellisen kaksitasoiseksi aiemman läpivirtaavan yksitasoisuuden sijaan.
Ja pettäjän rooliksi tulee tuon kaksitasoisuuden luominen - koska hän pyrkii olemaan itsekään tietämättä että teki niin puhumattakaan kumppanista. Aluksi toinen osapuoli ei huomaa mitään mutta sitten alkaa ihmetellä ilmapiirin muuttumista ja kummallisia ajatuksen ja puheen lukkiutumisia ja ajoittaista kontaktista vetäytymistä toisessa. Mutta pian hänkin mukautuu asiaan eikä laisinkaan tajua mistä on kysymys vaan keksii erilaisia selityksiä kumppanin muuttumiselle jota pettänyt kumppani mieluusti edesauttaa omilla selityksillään piilottaakseen kaamean salaisuutensa. Kaamean siksi että hän itsekin tajuaa tuhonneensa sen joka oli parisuhteessa arvokkainta - kyky emotionaaliseen syvyyteen ja periaatteelliseen korkeuteen.
Moraalinen krapula onkin pettäjällä hyvän parisuhteen kyseessä ollen aivan hirmuinen.
Mutta ei tässä kaikki. Pettämiseen sortuneella ihmisellä käy näin - kun hän aiemmin ollessaan omissa silmissään itseään kunnioittava ja kunniallinen kykeni menemään mihin tilanteeseen vain omaan emotionaaliseen ja periaatteelliseen vastaanotto- ja käsittelykykyynsä luottaen niin nyt hän on kuin kävelisi miinakentässä josta hänellä ei ole miinojen paikoista karttaa - eli joka askeleella voi räjähtää.
Miksi näin - siksi että hän on pettämisellään luonut itselleen yliherkkyyttä vähänkin sellaisen asian suuntaan joka viittaa hänen pettämiseensä. Koska se luo hänelle sekä syyllisyyttä että myös itsesyytöksiä sen suhteen mitä oli parisuhteen rikkumattomalle eheydelle mennyt tekemään.
No eihän kukaan tuollaista painetta kestä - ja asialle onkin kaksi periaatteellista tietä edetä - toinen on se että paine kasvaa niin että alkaa tulla älyttömiä räjähtelyjä pettäjän puolelta jossa niin räjähdyksen voima kuin sen syykin on järjettömässä suhteessa toisiinsa - ja sekin taas luo oman jatko-ongelmakenttänsä koko parisuhteeseen ja tietty koko perheeseen lapsia myöten.
Toinen suunta on se että pettäjä paaduttaa itsensä - eli hän vetäytyy kauemmaksi emotionaalisesta syvyydestä ja periaatteellisesta korkeudesta. Ja hänestä tulee pinnallinen - epäemotionaalisempi, epäelävämpi, taipuvainen liimaamaan itseenäs ja elämäänsä markkinatalouden tarjoamia ulkoisia merkkejä jolloin häntä palkitsee se että hän kuuluu joukkoon - markkinatalouden pinnallisen maailman joukkoon.
No - tuokin on jo paha asia sinänsä mutta vielä pahemmaksi pettämisen seuraukset tekee kaksi seuraavaa asiaa:
1. lapset perheessä tulevat estoisiksi koska he eivät voi tajuta miksi kaikki ihana ilmapiiri muuttui jonka he lapsina erittäin herkästi havaitsevat - he eivät voi tajuta miksi toinen vanhemmista räjähtelee johon tietty toinenkin menee ennemmin tai myöhemmin mukaan - eikä lapsi voi tajuta miksi ensin toisesta vanhemmasta ja siten mukaanvietynä toisestakin vanhemmasta tulee epäelävän pinnallinen ja jotenkin tyhjä ja pintapuolinen. Ja miksi eläväisyys perheessä yhtäkkiä laantui.
2. pettäminen vaikuttaa myös yhteiskunnan älylliseen, emotionaaliseen ja periaatteelliseen henkiseen kapasiteettiin koska sellainen ihminen joka on pettämisen jälkeisen itsensä kaventamisen prosessin käynyt läpi on yleisestikin ottaen epäsyvempi ja epäperiaatteellisempi asian kuin asian kohtaaja - hänestä tulee sellainen joka helposti löytää kirjakaupoista niiden kirjojen joukon jossa tarjotaan sopivia sloganeita hänen tilannettaan samaan aikaan sekä paljastamaan että hänelle sopivalla tavalla meikkaamaan piiloon - ja tuota mukapsykologista tietopaskaa on kirjakaupoissa hyllymetreittäin.
Ja vaikutus on pettäjään myös sillä tavalla haitallinen että kun hän on pettämisen jälkeisen huonon henkisen kehityksensä kulkenut niin hänestä tulee kyvytön myös yhteiskunnalliseen keskusteluun - kas kun hänellä ei ole enää aiempaa kykyään lähestyä maailmaa avarasti ja itseensä luottaen vaan hänen kykynsä on neuroottisella tavalla emotionaalisen syvyyden ja periaatteellisen korkeuden suunnassa estynyt tavalla että hänellä ei ole kykyä edes lähestyä yhteiskunnan asioita kaikessa laajuudessaan siten kuin elämä on - koska se kaivaisi hänen subjektiiviset ihan itse tehdyt pettämistraumansa ihan omien silmiensä eteen tavalla että hän juuttuu syyllisyyteen että tuhosi hyvän parisuhteen ilmapiirin ja että teki sen ihan itse.
Mitä tästä kaikesta opimme - ainakin sen että olisi mitä tärkeintä perustaa yhteiskunnan toimesta parisuhteen pettämisklinikoita joissa ihmiset autetaan ja saatetaan sen prosessin läpi että jompi kumpi on pettänyt ja koetetaan saada parisuhde vielä ehjäksi mikäli mahdollista. Tai ainakin kumpikin parisuhteen osapuoli uudelleen emotionaalisesti ja periaatteellisesti vapaasti läpivirtaavaksi vaikka ero tulisikin. Koska yhteiskunnan etu täytyy olla että ihmiset ovat emotionaalisesti syviä ja periaatteellisesti korkeita ja niiden suhteen henkisesti vapaalla tavalla liikkumaan kykeneviä.
Toisin sanoen parisuhteen tasolla olisi erittäin tärkeää eronkin uhalla että kertoo heti pettäneensä koska jos ei kerro on seuraukset vyörynä varmasti päällä toisella tavalla - josta saa maksaa kertautuvasti kaikki muutkin perheessä kuin parisuhteen pettäjä.
Toiseksi parisuhteessa pettäminen on osoittamallani tavalla kansakunnan älylliseen kapasiteettiin kertautuvasti vaikuttavalla tavalla niin huomattava vinouttava vaikutus että se on minusta jopa poliittinen kysymys.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, October 09, 2011
Autumn impressions 9.10.2011
http://www.facebook.com/media/set/?set=a.2270295049608.119532.1615568562&type=1
Thursday, October 06, 2011
Dosentti Luukkanen lukee historiaa väärin
Dosentti Arto Luukkanen kirjoittaa blogissaan että Putinin ilmoittus Euraasian Unionin perustamisesta on imperiumin vastaisku - että paluu Neuvostoliittoon on alkanut.
Minusta Luukkanen lukee historiaa väärin - oikea lukutapa vailla talvisodan poteron pölyjä silmissä ja kylmän sodan ahdistusta kuuluu näin:
Kommunismin ja sosialismin vastaisku alkoi siitä kun Gorbatshov vapautti kapitalismin tielle näyttää mihin se kykenee - ja kun kapitalismilla ei ollut kylmän sodan kaiken helposti hahmottavaa mustavalkomaailmaa se alkoi kompastella omiin jalkoihinsa ja kompastelee edelleen - kapitalismi aiemmassa muodossa alkoi kaatua Gorbatsovin valtakaudesta alkaen.
Ja sen jälkeen kun kommunismin ja sosialismin vastaisku tyyliin judon oppi - käytä hyökkäjän liikesuuntaa ja energiaa hyväksi ja anna sille vielä lisävauhtia ja käännä se haluamaasi suuntaan - alkoi edetä alkoi Venäjä kävellä kiinnostuneena kohti läntistä taloutta ja talousoppia.
Ja sen opin mukaisesti ilmoitus Euraasian Unionista on johdonmukainen pyrkimys lähestyä toimintatavoiltaan EU:ta - ja EU:n tapaan siellä on kaiketi odotettavissa samoja keskusteluja kuin EU:ssakin on käyty.
Näin minä tulkitsen historian kulun nykyhetken - että Venäjä ei ole astumassa voimakkaasti taaksepäin vaan voimakkaasti eteenpäin kohden läntisiä talousjättejä. Ja se on helpotus - koska se helpottaa kaikkea kanssakäymistä kaikilla tasoilla.
Jussi Vaarala
Somerniemi
ps. Vaikka toisaalta uskon että Gorbatshov ei ymmärtänyt tehneensä noin - eikä Gorbatsovia kiittelevät läntiset johtajat tiedä eikä tienneet kiittävänsä Gorbatshovia siitä että vapautti voiman joka kaatoi juuri sen ideologian jota läntiset johtajat itse niin hehkuttivat.
Pikkasen noloa - mutta kirjattakoon historian lehdille.
Minusta Luukkanen lukee historiaa väärin - oikea lukutapa vailla talvisodan poteron pölyjä silmissä ja kylmän sodan ahdistusta kuuluu näin:
Kommunismin ja sosialismin vastaisku alkoi siitä kun Gorbatshov vapautti kapitalismin tielle näyttää mihin se kykenee - ja kun kapitalismilla ei ollut kylmän sodan kaiken helposti hahmottavaa mustavalkomaailmaa se alkoi kompastella omiin jalkoihinsa ja kompastelee edelleen - kapitalismi aiemmassa muodossa alkoi kaatua Gorbatsovin valtakaudesta alkaen.
Ja sen jälkeen kun kommunismin ja sosialismin vastaisku tyyliin judon oppi - käytä hyökkäjän liikesuuntaa ja energiaa hyväksi ja anna sille vielä lisävauhtia ja käännä se haluamaasi suuntaan - alkoi edetä alkoi Venäjä kävellä kiinnostuneena kohti läntistä taloutta ja talousoppia.
Ja sen opin mukaisesti ilmoitus Euraasian Unionista on johdonmukainen pyrkimys lähestyä toimintatavoiltaan EU:ta - ja EU:n tapaan siellä on kaiketi odotettavissa samoja keskusteluja kuin EU:ssakin on käyty.
Näin minä tulkitsen historian kulun nykyhetken - että Venäjä ei ole astumassa voimakkaasti taaksepäin vaan voimakkaasti eteenpäin kohden läntisiä talousjättejä. Ja se on helpotus - koska se helpottaa kaikkea kanssakäymistä kaikilla tasoilla.
Jussi Vaarala
Somerniemi
ps. Vaikka toisaalta uskon että Gorbatshov ei ymmärtänyt tehneensä noin - eikä Gorbatsovia kiittelevät läntiset johtajat tiedä eikä tienneet kiittävänsä Gorbatshovia siitä että vapautti voiman joka kaatoi juuri sen ideologian jota läntiset johtajat itse niin hehkuttivat.
Pikkasen noloa - mutta kirjattakoon historian lehdille.
Keinoja joilla vältetään vaarallisen ydinvoiman tarve
Ydinvoima on vaarallista. Jotta siltä vältyttäisiin täytyy puuttua sen perussyyhyn eli enrgiantarpeeseen. Ja sillä saralla on paljon tehtävää.
Asumisen energiantarpeissa pitää siirtyä haja-asutusalueilla lähipuulämmitykseen mieluiten omalta tontilta ja maalämpöön - taajamissa maalämpöön.
Teollisuuden suurimpia energiasyöppöjä lienee paperiteollisuus. Paperiteollisuuden suunta on reippaassa tarvepohjaisessa laskussa - paperia tarvitaan yhä vähemmän - mutta on vähentämiskohteita joita ei ole vielä ehkä huomattu.
Pakkausteollisuus tuottaa pahvia jota yleensä käytetään kerran vaan kuljetukseen ja sitten viedään kierrätykseen - jos viedään. Pitää päästä sellaiseen pakkausteknologiaan että laatikot ovat sekä kestäviä että sekä helposti purettavia pieneen kokoon että helposti myös koottavissa käyttöön sekä myös palautettavissa pullopalautusten tapaan mutta myös ostettavissa käyttöön samaisesta pakkauksien palautuspaikasta jonne ne tuotiinkin. Ja se pakkausmateriaali voi olla esimerkiksi uusiomuovia pahvin sijaan. Pahvilaatikkokulttuuri ei enää toimi - se syö tarpeettomasti niin metsää kuin energiaakin.
Toisaalta kirjoituspaperienkin suhteen on vain ajan kysymys milloin paukahtaa seuraavanlainen idea käyttöön ellei jo jossain ole kehitetty - elektroninen luentolehtiö. Luulisi olevan kosketusnäyttömaailmassa helppoa luoda keveä litteä elektroninen luentolehtiö johon voi kirjoittaa kuin kynällä ja joka tallentaa muistiin sivun kerrallaan ja joka on siirrettävissä tietokoneeseen jne.
Käyttömahdollisuudet moiselle on aivan hirmuiset - mm se että se voi tunnistaa kirjoittajan käsialan niin hyvin että pystyy muuntamaan käsinkirjoitetun tekstin normaalilla painetun tekstin fontilla mm printtauskuntoon.
Miksei tällaista ole keksitty ja jos on niin miksi sellainen ei ole käytössä. Kaikenlaisia typeriä hilavitkuttimia kännyköihin jne keksitään mutta tällaista huipputärkeää välinettä ei markkinoilla kuulu.
Edelleen on aivan kestämätön teknologisen pakkokasvun tie ympäristöä rasittaen että on laitteita ollenkaan joissa ei jokainen osa ole vaihdettavissa seurauksella että jos joku menee rikki niin kannattavampaa on ostaa uusi kuin ruveta korjaamaan. Esimerkkinä erään tuttavani kamera jonka zoomi meni jumiin ja se oli sitten siinä se kamera. Tämä on niin alkeellista ympäristönvastaista kompurointia ettei tuollaisesta ole päästy ettei mitään määrää.
Näin kun kaivetaan yksi kerrallaan energiantarpeita esiin ja rationalisoidaan ne ulos energiantarpeista niin päädymme tilanteeseen - me emme tarvitse lainkaan ydinvoimaa.
Ja suurin ydinvoiman poistamisen kasvava supertrendi on tietysti aineettoman kasvun valtava nousu materialistisen kasvun kustannuksella joka vähentää teknologian ja teollisuuden osuutta vallasta ja rahavirroista koko ajan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Asumisen energiantarpeissa pitää siirtyä haja-asutusalueilla lähipuulämmitykseen mieluiten omalta tontilta ja maalämpöön - taajamissa maalämpöön.
Teollisuuden suurimpia energiasyöppöjä lienee paperiteollisuus. Paperiteollisuuden suunta on reippaassa tarvepohjaisessa laskussa - paperia tarvitaan yhä vähemmän - mutta on vähentämiskohteita joita ei ole vielä ehkä huomattu.
Pakkausteollisuus tuottaa pahvia jota yleensä käytetään kerran vaan kuljetukseen ja sitten viedään kierrätykseen - jos viedään. Pitää päästä sellaiseen pakkausteknologiaan että laatikot ovat sekä kestäviä että sekä helposti purettavia pieneen kokoon että helposti myös koottavissa käyttöön sekä myös palautettavissa pullopalautusten tapaan mutta myös ostettavissa käyttöön samaisesta pakkauksien palautuspaikasta jonne ne tuotiinkin. Ja se pakkausmateriaali voi olla esimerkiksi uusiomuovia pahvin sijaan. Pahvilaatikkokulttuuri ei enää toimi - se syö tarpeettomasti niin metsää kuin energiaakin.
Toisaalta kirjoituspaperienkin suhteen on vain ajan kysymys milloin paukahtaa seuraavanlainen idea käyttöön ellei jo jossain ole kehitetty - elektroninen luentolehtiö. Luulisi olevan kosketusnäyttömaailmassa helppoa luoda keveä litteä elektroninen luentolehtiö johon voi kirjoittaa kuin kynällä ja joka tallentaa muistiin sivun kerrallaan ja joka on siirrettävissä tietokoneeseen jne.
Käyttömahdollisuudet moiselle on aivan hirmuiset - mm se että se voi tunnistaa kirjoittajan käsialan niin hyvin että pystyy muuntamaan käsinkirjoitetun tekstin normaalilla painetun tekstin fontilla mm printtauskuntoon.
Miksei tällaista ole keksitty ja jos on niin miksi sellainen ei ole käytössä. Kaikenlaisia typeriä hilavitkuttimia kännyköihin jne keksitään mutta tällaista huipputärkeää välinettä ei markkinoilla kuulu.
Edelleen on aivan kestämätön teknologisen pakkokasvun tie ympäristöä rasittaen että on laitteita ollenkaan joissa ei jokainen osa ole vaihdettavissa seurauksella että jos joku menee rikki niin kannattavampaa on ostaa uusi kuin ruveta korjaamaan. Esimerkkinä erään tuttavani kamera jonka zoomi meni jumiin ja se oli sitten siinä se kamera. Tämä on niin alkeellista ympäristönvastaista kompurointia ettei tuollaisesta ole päästy ettei mitään määrää.
Näin kun kaivetaan yksi kerrallaan energiantarpeita esiin ja rationalisoidaan ne ulos energiantarpeista niin päädymme tilanteeseen - me emme tarvitse lainkaan ydinvoimaa.
Ja suurin ydinvoiman poistamisen kasvava supertrendi on tietysti aineettoman kasvun valtava nousu materialistisen kasvun kustannuksella joka vähentää teknologian ja teollisuuden osuutta vallasta ja rahavirroista koko ajan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, October 04, 2011
Aforismi 5.10.2011 / Jussi Vaarala
Totuus on rakkauden arkkitehtuuria - valhe sen kulissi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
5.10.2011
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
5.10.2011
Maailmantalouden tulonmuodostuspohja on väärä
Ihminen ja ihmiskunta on kautta aikain toiminut niin että jos on jonkun tarve niin se tehdään tai hankitaan.
Ja tähän periaatteeseen on maailmantalous perustunut - mutta ei perustu enää.
Maailmantalous on juuttunut väärään tulonmuodostukseen.
Ensinnäkin maailmataloudessa on taipumus siihen että tehdään samaan tarpeeseen enemmän kuin on järkevää verrattuna muihin tarpeisiin - taustalla tietysti ennenkaikkea se että kaikki pyrkivät oman työnsä ja asemansa tarpeellisuuden säilyttämään - johon myös poliitikot hyvin herkästi reagoivat samaan suuntaan kun kuulevat taikasanan " työllisyys " mutta unohtavat jos koskaan ovat löytäneetkään taikasanaa "tarkoitus". Siis että mikä se onkin kulloinenkin tarpeenmukainen tarkoitus yhteiskunnassa eri asioissa.
Yksi keino vallitsevan teknistaloudellisen kasvuvallan säilyttää yhä kyseenalaisempi asemansa on heikentää tuotteiden kestävyyttä markkinoiden säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi - siis tehdään tulonmuodostusta jolla ei oikeastaan ole muuta kuin kaupan ja teollisuuden tarvepohja - jonka ohi reaalielämän tarvepohja on jo ajanut.
Toinen turha tulonmuodostus on se että jos voisi saada lihaa 20 km säteeltä niin ei kun sitä pitää tuoda oikeinpa eteläisestä Amerikasta asti. Ja samanlaisia teennäisiä logistiikka- ja hallinto- ja talousrakenteita maailmantalous on tulvillaan joissa taas tulonmuodostus syntyy jostain ihan muusta kuin elämän tarpeet ovat.
Toisin sanoen maailmantalous ja sen kasvumekanismit ovat kadottaneet terveen tulonkuodostuksen pohjan oikeasta elämästä lähtien ja teknistaloudellisella vallalla ja tulonmuodostuksella on aivan liian suuri ja valta siihen nähden mitä ihmiset elämäänsä tarvitsisivat.
Ja vankka epäilykseni on että kaikki nykyiset suuret kriisit ovat alunperin lähtöisin siitä että maailmantalous kompastelee omaan tulonmuodostusstrategiaansa jolle on yhä vähemmän reaalista tarvepohjaa oikeassa elämässä - maailmatalous kompuroi omaan koreografiaansa.
Siksi olisi aika katsoa koko systeemiä esittämästäni elämän peruskysymyksestä alkaen - mitä me oikeasti ja todella vaikkapa Euroopassa ja Suomessa elämälähtöisesti tarvitaan.
Ja vastaus ei varmasti ole "työtä aivan sama millä verukkeella"
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja tähän periaatteeseen on maailmantalous perustunut - mutta ei perustu enää.
Maailmantalous on juuttunut väärään tulonmuodostukseen.
Ensinnäkin maailmataloudessa on taipumus siihen että tehdään samaan tarpeeseen enemmän kuin on järkevää verrattuna muihin tarpeisiin - taustalla tietysti ennenkaikkea se että kaikki pyrkivät oman työnsä ja asemansa tarpeellisuuden säilyttämään - johon myös poliitikot hyvin herkästi reagoivat samaan suuntaan kun kuulevat taikasanan " työllisyys " mutta unohtavat jos koskaan ovat löytäneetkään taikasanaa "tarkoitus". Siis että mikä se onkin kulloinenkin tarpeenmukainen tarkoitus yhteiskunnassa eri asioissa.
Yksi keino vallitsevan teknistaloudellisen kasvuvallan säilyttää yhä kyseenalaisempi asemansa on heikentää tuotteiden kestävyyttä markkinoiden säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi - siis tehdään tulonmuodostusta jolla ei oikeastaan ole muuta kuin kaupan ja teollisuuden tarvepohja - jonka ohi reaalielämän tarvepohja on jo ajanut.
Toinen turha tulonmuodostus on se että jos voisi saada lihaa 20 km säteeltä niin ei kun sitä pitää tuoda oikeinpa eteläisestä Amerikasta asti. Ja samanlaisia teennäisiä logistiikka- ja hallinto- ja talousrakenteita maailmantalous on tulvillaan joissa taas tulonmuodostus syntyy jostain ihan muusta kuin elämän tarpeet ovat.
Toisin sanoen maailmantalous ja sen kasvumekanismit ovat kadottaneet terveen tulonkuodostuksen pohjan oikeasta elämästä lähtien ja teknistaloudellisella vallalla ja tulonmuodostuksella on aivan liian suuri ja valta siihen nähden mitä ihmiset elämäänsä tarvitsisivat.
Ja vankka epäilykseni on että kaikki nykyiset suuret kriisit ovat alunperin lähtöisin siitä että maailmantalous kompastelee omaan tulonmuodostusstrategiaansa jolle on yhä vähemmän reaalista tarvepohjaa oikeassa elämässä - maailmatalous kompuroi omaan koreografiaansa.
Siksi olisi aika katsoa koko systeemiä esittämästäni elämän peruskysymyksestä alkaen - mitä me oikeasti ja todella vaikkapa Euroopassa ja Suomessa elämälähtöisesti tarvitaan.
Ja vastaus ei varmasti ole "työtä aivan sama millä verukkeella"
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, October 03, 2011
Hävettävä 5-kerroksinen ulkokullan kauppakeskustemppeli Helsingin ydinkeskustassa - mutta missä miellä ovat sisäkullan temppelit
Kauppakeskus - 5 kerrosta - liki sata liikettä - lähes kaikki ulkonäköön keskittyviä liikkeitä - ja niistä suurin osa naisen narsismin ruokkiloita.
Onko meidän kulttuurimme mennyt niin alas että tuollainen 5-kerroksinen valtava talohirmu kaupungin kalleimmilla rakennuspaikoille on omistettu ihmisen ja nimenomaan naisen ulkokullalle.
Voiko turhempaa rakennuspröystää olla - ihmiset antaa tosta noin vaan nousta noiden sisältötyhjyyksien kaupunkeihinsa - mutta samalla kauheaa älämölä pitää kulttuurirakennuksista -
joissa sentään on miljoona kertaa enemmän sisältöä verrattuna tuollaisen ulkoisen ulkokultaturhuuden temppeliin.
Ja missä meillä on sellaisia sisäisen kullan temppeleitä jonne minäkin voisin mieluusti mennä - joissa olisi taidegallerioita toinen toisensa vieressä, pieniä konserttikahviloita niin klassiselle musiikille, jazzille kuin kevyemmällekin musiikille.
Missä poikkea soittamaan baarit joissa olisi pianoita kitaroita jne ihmisten soittaa jos he haluavat niin, missä poikkea maalaamaan kahvilat jossa saa ruokatunnilla käydä maalaamassa vaikka akvarellin, missä poikkea muovailemaan kahvilat joissa ihmiset voisivat muovailla savesta, missä runokahvilat joissa lausutaan ihmisille runoja.
Ja missä sellainen kulttuuritavaratalo jossa tuota kaikkea olisi tarjolla - oletteko kuullut sellaisista - en minä ainakaan.
Ihan hävettää että Helsingin ydinkeskustassa on tuollainen hengen tyhjiö kuin tuo muotiliikkeiden naisnarsistinen ulkokultatemppeli.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko meidän kulttuurimme mennyt niin alas että tuollainen 5-kerroksinen valtava talohirmu kaupungin kalleimmilla rakennuspaikoille on omistettu ihmisen ja nimenomaan naisen ulkokullalle.
Voiko turhempaa rakennuspröystää olla - ihmiset antaa tosta noin vaan nousta noiden sisältötyhjyyksien kaupunkeihinsa - mutta samalla kauheaa älämölä pitää kulttuurirakennuksista -
joissa sentään on miljoona kertaa enemmän sisältöä verrattuna tuollaisen ulkoisen ulkokultaturhuuden temppeliin.
Ja missä meillä on sellaisia sisäisen kullan temppeleitä jonne minäkin voisin mieluusti mennä - joissa olisi taidegallerioita toinen toisensa vieressä, pieniä konserttikahviloita niin klassiselle musiikille, jazzille kuin kevyemmällekin musiikille.
Missä poikkea soittamaan baarit joissa olisi pianoita kitaroita jne ihmisten soittaa jos he haluavat niin, missä poikkea maalaamaan kahvilat jossa saa ruokatunnilla käydä maalaamassa vaikka akvarellin, missä poikkea muovailemaan kahvilat joissa ihmiset voisivat muovailla savesta, missä runokahvilat joissa lausutaan ihmisille runoja.
Ja missä sellainen kulttuuritavaratalo jossa tuota kaikkea olisi tarjolla - oletteko kuullut sellaisista - en minä ainakaan.
Ihan hävettää että Helsingin ydinkeskustassa on tuollainen hengen tyhjiö kuin tuo muotiliikkeiden naisnarsistinen ulkokultatemppeli.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Suomalaiset miehet ovat koko ikänsä pikkupoikia - he petaavat nössöydellään naiseuden narsismille ylivallan kukkia
Kirjoittaessani blogin että naiseuden perusvika on että naiset nostavat narsisminsa kaiken muun paitsi lastensa yläpuolelle kommentoijista poislukien yksi nainen kaikkia pelotti pysyttäytyä asiassa vaan alkoivat heti siirtämään eri tavoin vastuuta miehille - ja miten oireellista vikojen siirtämistä miehille tekevät miehet.
Eli miesten taipumus ottaa syyt ja perussynnit niskoilleen luo suorastaan otollisen perustan naiseuden narsismille eikä edes vaadi muuta.
Suomalaiset miehet ovat epämiehiä.
Suomalaiset miehet ovat suhteessa naisiin koko ikänsä naisen narsismin petaavia pikkupoikia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Eli miesten taipumus ottaa syyt ja perussynnit niskoilleen luo suorastaan otollisen perustan naiseuden narsismille eikä edes vaadi muuta.
Suomalaiset miehet ovat epämiehiä.
Suomalaiset miehet ovat suhteessa naisiin koko ikänsä naisen narsismin petaavia pikkupoikia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, October 02, 2011
Aforismi / Jussi Vaarala
Joka astuu voittajien puolelle on usein hävinnyt totuuden.
Jussi Vaarala 2.10.2011
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jussi Vaarala 2.10.2011
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Subscribe to:
Posts (Atom)