Esimerkiksi se että velkakriisissä suojellaan pankkeja markkinataloudelta - jossa ne kuitenkin toimii - ja sitä kautta sen riskin toteutumiselta joka markkinatalouden riskinottoon kuuluu ja samalla vaaditaan pankkien riskin toteutumisen välttämiseksi julkisten sektorien alasajoa on selvä merkki siitä että pääomalla on jo kauan ollut ideologia joka on elämälle vieras, ei elämää ymmärrä - eikä ymmärrä edes markkinataloutta jossa se toimii koska järjestää itselleen riskisuojatun aseman.
Toisin sanoen pääoma on itse tuhonnut markkinatalouden ydinolemuksen ja vinouttanut sen riskien toteutumisen kautta tapahtuvan tervehdyttävän toiminnan.
Pääoma ja nykyinen pankki- ja sijoitustoiminta on markkinatalouden syöpä.
Ja kun pääoma sattuu olemaan markkinatalouden ydin niin pääoman syöpä onkin aivoissa - joka näkyy - kaikkinaisten älyllisten toimintojen heikkenemisenä. Näkö-, harkinta- ja toimintakyky ovat pääomalla heikentyneet.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
ps.
13.9.2011 11:22 Jussi Vaarala
Käyttäjän jussivaarala kuva
1 piste
On kaiketi tehty kaksi isoa virhettä:
1. pankeille on annettu veronmaksajien varoilla toteutettu talletussuoja joka osaltaan on kammennut pankkeja ulos markkinatalouden riskialueelta
2. on annettu pankeille lupa tehdä virtuaalirahaa lainojen muodossa joka aina vaan holtittomammin reaalivakuuksiin suhteutettuna ja niistä irrotettuna on johtanut järjettömään rahamassaan maailmalla jolle ei ole mitään vastinetta missään muussa kuin siinä että ne ovat pelkkiä numeroita vailla seteli, kulta- tai mitään reaalivastinetta.
Näin pankit ovat tuhonneet toisaalta reaalitalouden olemuksen markkinatlaouden pohjana ja toisaalta tuhonneet sen myös niin että ovat kammenneet pääoman riskivapaalle elueelle jota yritetään toteuttaa nyt niin että pumpataan veronmaksajat ja lailliset demokratiat niiden rahojen maksajiksi joita riskivapaalla holtittomalla lainojen antamisen kautta tehdyllä vastikkeettomalla tavalla on luotu.
Pankit ja pääoma on luonut LEIKKIRAHAA ja nyt ne hakevat sille reaalivastinetta pumppaamalla lailliset demokratiat sen ja riskiensä maksajiksi.
muokkaa
vastaa
poista
linkki tähän kommenttiin
13.9.2011 11:41 Jussi Vaarala uusi
Käyttäjän jussivaarala kuva
1 piste
On käynyt niin järjettömästi että kuplalainojen ainoaksi reaalivastineeksi on jäänyt ja jopa otettu vain tuon rahasumman sijoittamisen
TUOTTO-ODOTUS
Eli otetaan ja annetaan lainaa jopa ilman vakuuksia ainoana vakuutena se että rahalle saadaan tuottoa.
Ja kun tällaisia tuotto-odotuslainoja ja sitä kautta vastikkeetonta rahaa on pumpatttu maailmalle niin sitä on niin paljon että sille ei enää mistään saa tuottoa - eli tuotto-odotuksen reaalivastineelle ei ollutkaan enää katetta - jolloin koko kupla on alkanut lässähtää kasaan. Ja tuo lässähdys yritetään siirtää laillisten demokratioiden ja veronmaksajien maksettavaksi.
Kaava on vähän sama kuin ihminen menisi ottamaan lainaa sanoen vastikkeeksi että mulla on varma tuotto sille ja sitten menee pelaamaan sillä rulettia.
13.9.2011 12:46 Jussi Vaarala
Käyttäjän jussivaarala kuva
0 pistettä
Onko pääoman ja markkinatalouden suhde vähän sama kuin muusikon ja parketin tanssijoiden suhde.
Ainakin sanotaan niin että moni soittaja ei osaa tanssia jolloin tästä voisimme johtaa näin:
orkesteri ja sen soittajat on kuin pääoma ja tanssilattia on markkinatalouden aluetta
ja jos soittaja menee tanssitaidottomana tanssimaan niin hän sotkee tanssikuviot eikä soitto soi
ja jos taas soittotaidoton tanssiväki menee soittamaan niin siitä ei tuloe sen enempää soittoa kuin tanssiakaan
niin paras on että soittajat soittaa niin hyvin että on hyvä tanssia
ja pysyy roolit aisoissa.
Eli pääoma osaa markkinataloutta tanssittaa mutta ei se itse markkinatalouden askelia osaa. Markkinatalouden askelia osaavat parhaiten toimitusjohtajat - mutta hekin vain niin kauan kun ymmärtävät olla menemättä liikaa pääoman kelkkaan ja ymmärtävät olla kartellisoitumatta ja monopolisoitumatta ja ymmärtävät antaa aina vapauden uudelle pakottamatta sitä oman ahneutensa ja vallanhalunsa valtaan.
Markkinatalouden vapaus on sama kuin perhonen - joka on kauneimmillaan lentäessään vapaana - mutta ei pistettynä neulalla lasikantiseen laatikkoon ihailtavaksi.
Tuesday, September 13, 2011
Monday, September 12, 2011
Poliisille siviiliasuisia työvuoroja ja vartijoille kiinniottovelvollisuus rasismin kitkemiseksi
Rasistinen käyttäytyminen on lisääntynyt.
Siihen voitaisiin puuttua tehokkaalla tavalla ottamalla käyttöön poliisien siviiliasuiset partiointivuorot - perusteena se että rasismia hillitsee paljon enemmän se ettei rasistisesti käyttäytyvät tiedä kuka läsnäolevista tavallisesti pukeutuvista on poliisi - kuin että poliisi näkyy paikalla virkapukuisena koska silloin ei rasistisesti käyttäytyvä ihminen tietenkään ala ilmirasistiseksi.
Toisaalta kauppojen yms vartijoita pitäisi lainsäädännöllä velvoittaa kiinniottamaan henkilöt jotka käyttäytyvät rasistisesti vartijan valvomalla alueella.
Näin saadaan varma ja tehokas ehkäisevä sekä myös rangaistusseuraamuksia jakava ote rasistiseen käyttäytymiseen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Siihen voitaisiin puuttua tehokkaalla tavalla ottamalla käyttöön poliisien siviiliasuiset partiointivuorot - perusteena se että rasismia hillitsee paljon enemmän se ettei rasistisesti käyttäytyvät tiedä kuka läsnäolevista tavallisesti pukeutuvista on poliisi - kuin että poliisi näkyy paikalla virkapukuisena koska silloin ei rasistisesti käyttäytyvä ihminen tietenkään ala ilmirasistiseksi.
Toisaalta kauppojen yms vartijoita pitäisi lainsäädännöllä velvoittaa kiinniottamaan henkilöt jotka käyttäytyvät rasistisesti vartijan valvomalla alueella.
Näin saadaan varma ja tehokas ehkäisevä sekä myös rangaistusseuraamuksia jakava ote rasistiseen käyttäytymiseen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, September 09, 2011
Internet ja lähitoiminnan kaipuu murentaa nykyisen suuruusharhaisen kaupunkirakenneajattelun paikoillensa
Suuret etäällekin suurista kasvukeskuksista sijoittuneet ostoskeskukset ovat välivaihe kohti uutta yhdyskuntarakennetta. Ne ovat protesti kelvottomalle ja tehottomalle kaupunkien kaupparakenteelle.
Ostoskeskukset ovat irtiotto siitä erityisesti rannikoille sijoittuvasta perinteisestä kaupunki-ideologiasta että kaupunki syntyy sinne minne laivat tuovat tavaroita muilta mailta ja jonne sisämaasta tuodaan tavaroita toreille ja kauppoihin kaupattavaksi.
Ostoskeskukset ovat myös tavallaan protesti sitä onnetonta pelkästään pääoman, teollisuuden ja kaupan keskittymistä ajavalle yhdyskunta- ja kuntarakennetouhulle mitä poliitikot ja virkamiehet touhuaa.
Mutta nykyisin on yhä selkeämmin vaikuttamassa vanhan keskittyvän kaupunkirakenteen sortumiselle kaksi hyvin voimakasta dynaamista tekijää.
Ensimmäinen tekijä on lähiajattelu - se on hurjassa nousussa ja vallannut imisten ajattelua yhä enemmän kaikilla tavoilla ja syystäkin - ja samalla se on myös poliitikkojen otettava yhä enemmän huomioon - poliitikko kun saa mandaattinsa siitä että kannattaa niitä asioita jotka on kansalle mieleen.
Toinen tekijä on internet - ja erityisen kohtalokasta nykyiselle kaupunkirakenteelle ja sen kaupparakenteelle yhä lisääntyvinä tyhjinä katutason myymälärakenteinaan on seuraavat seikat.
Kaupunkien kalliit toimitilojen vuokrat ovat kauppatoimintaa tappavaa verrattuna internetkauppaan koska internetkauppias voi perustaa kauppansa ilmaiseksi ja nollavuokralla vaikkapa vanhaan kivinavettaan konttoreineen ja varastotiloineen keskelle korpea - ja sen lisäksi hän saa asiakkaalle paljon edullisemmin tuotettua tavaroita esimerkiksi ympäri Eurooppaa kotiin asti kuin mitä sanotaan Helsingin Töölössa asuva saisi kilometrin säteeltä tuotettua kotiin kannettuna tavaran kuin tavaran - jos edes yksikään kauppias sellaiseen kotiinkuljetukseen lähtee.
Tuo seikka on niin suuri kustannusetu internetkauppiaalle jolla on myös aivan toista luokkaa markkinat ympäri maailmaa jopa kuin mitä Töölöläisellä huippukallista tilavuokraa maksavalla kauppiaalla.
Ja seuraukset ilmiölle näkyvät - tyhjiä myymälätiloja syntyy toisensa perään kaupungissa kuin kaupungissa ja suuretkin kaupungit lähestyvät muutamienkin satojen metrien etäisyydellä varsinaisesta ydinkeskustasta tilannetta että ne ovat kuin asuntoalueita joissa on aina vaan heikommin ja heikommin kauppa- ja muita palveluita - keskittämishulluus säästötoimenpiteineen kun vie julkisenkin sektorin palvelut yhä kauemmas ja yhä suurempiin yksiköihin sieltä missä ihmiset asuvat ja elävät.
Ilmiöt ovat niin voimakkaita että voisi jopa puhua kaupunkirakenteen ja sen kauppa- ja palvelurakenteen kuolinkierteestä - koska kiskurihinnoilla yritysten toimitiloissa tapetaan kaikki pieni- ja keskisuuri kauppatoiminta ja palvelujen kasvava heikkeneminen kaupungeissa vie yhä enemmän ihmisiltä aikaa siihen että pääsee palveluiden äärelle sekä siihen että isojen julkispalvelumammuttien hitaus monikerroksisuuksineen panee asiakkaat odottamaan jos mikä.
Kun tähän lisätään yhä useamman kaupunkilaisen mieleen hiipivä ajatus että miksi ihmeessä maksan kaikessa korkeampia hintoja ja etenkin asumisessa ja silti saan yhä heikommin ja heikommin sekä yksityisiä että julkisia palveluita ja sen lisäksi ankeat tyhjät myymälätilat rumentavat katukuvaa kaikkialla kaupungeissa vähänkin etäämpänä varsinaisesta keskuksesta.
Miksi asua kalliissa asunnossa keskellä kerrostalo -ei mitään vailla jopa aitoa luontoa kun kaiken saaminen niin kaupoista kuin yhteiskunnan palveluista on yhä vaikeampaa ja vaikeampaa.
Ja juuri tuohon saumaan on iskenyt kaksi asiaa - suuret kasvukeskuksista etäälle sijoittuvat kauppakeskukset sekä internetkauppa - ne toisaalta tuovat kaiken saman parkkipaikan ääreen helposti yhden automatkan päähän saataville hajanaisen kovasti kävelyvaivaa ja tavaroiden kantamisvaivaa aiheuttavan kaupunkien kaupparakenteen sijaan - ja toisaalta kaupat ja niiden valikoimat ovat netissä kotona ja tuodaan muutamassa päivässä kotiin.
Näin sekä internet että lähitoiminta ja lähitoiminnan kaipuu vaikuttavat kaupunkirakenteen merkityksen ja kaikenlaisen kannattavuuden romahtamiseen - suurten kauppakeskusten ollessa paradoksaalisesti juuri lähitoiminnan kaipuuta ihmisiltä - sitä että kaikki olisi nopeasti ja helposti saatavissa nykykaupunkien sinne tänne ympäri kaupunkia säntäilyn sijaan.
Mutta noiden lisäksi ihmiset alkavat yhä enemmän ajatella miksi ihmeessä maksaa hirmukallista kaupunkien asumista vain ja ainoastaan saadakseen yhä heikommin niin yksityisiä kuin julkisiakin lähipalveluita. Ja tämä seikka vetaisee hyvin pian asuntojen hinnat laskuun ellei suorastaan romahdukseen kaupungeissa kun kaupunkien merkityskupla alkaa ihmisille valjeta ja puhjeta ja he alkavat laittautua maaseutumaisempaan asumismuotoon - lähelle luontoa ja lähelle lähipalveluita - aidon oikeita lähipalveluita.
Ja se antaa aivan uuden ja tervetulleen piristysruiskeen nimenomaan pienempien 10000 - 20000 kokoisten kuntien ja palvelurakenteiden synnylle.
Olemme internetin, lähipalvelukaipuun ja ihmisten kasvavan kustannustietoisuuden maailmassa suurten kaupunkirakenteiden paikalleenmurenemisen äärellä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ostoskeskukset ovat irtiotto siitä erityisesti rannikoille sijoittuvasta perinteisestä kaupunki-ideologiasta että kaupunki syntyy sinne minne laivat tuovat tavaroita muilta mailta ja jonne sisämaasta tuodaan tavaroita toreille ja kauppoihin kaupattavaksi.
Ostoskeskukset ovat myös tavallaan protesti sitä onnetonta pelkästään pääoman, teollisuuden ja kaupan keskittymistä ajavalle yhdyskunta- ja kuntarakennetouhulle mitä poliitikot ja virkamiehet touhuaa.
Mutta nykyisin on yhä selkeämmin vaikuttamassa vanhan keskittyvän kaupunkirakenteen sortumiselle kaksi hyvin voimakasta dynaamista tekijää.
Ensimmäinen tekijä on lähiajattelu - se on hurjassa nousussa ja vallannut imisten ajattelua yhä enemmän kaikilla tavoilla ja syystäkin - ja samalla se on myös poliitikkojen otettava yhä enemmän huomioon - poliitikko kun saa mandaattinsa siitä että kannattaa niitä asioita jotka on kansalle mieleen.
Toinen tekijä on internet - ja erityisen kohtalokasta nykyiselle kaupunkirakenteelle ja sen kaupparakenteelle yhä lisääntyvinä tyhjinä katutason myymälärakenteinaan on seuraavat seikat.
Kaupunkien kalliit toimitilojen vuokrat ovat kauppatoimintaa tappavaa verrattuna internetkauppaan koska internetkauppias voi perustaa kauppansa ilmaiseksi ja nollavuokralla vaikkapa vanhaan kivinavettaan konttoreineen ja varastotiloineen keskelle korpea - ja sen lisäksi hän saa asiakkaalle paljon edullisemmin tuotettua tavaroita esimerkiksi ympäri Eurooppaa kotiin asti kuin mitä sanotaan Helsingin Töölössa asuva saisi kilometrin säteeltä tuotettua kotiin kannettuna tavaran kuin tavaran - jos edes yksikään kauppias sellaiseen kotiinkuljetukseen lähtee.
Tuo seikka on niin suuri kustannusetu internetkauppiaalle jolla on myös aivan toista luokkaa markkinat ympäri maailmaa jopa kuin mitä Töölöläisellä huippukallista tilavuokraa maksavalla kauppiaalla.
Ja seuraukset ilmiölle näkyvät - tyhjiä myymälätiloja syntyy toisensa perään kaupungissa kuin kaupungissa ja suuretkin kaupungit lähestyvät muutamienkin satojen metrien etäisyydellä varsinaisesta ydinkeskustasta tilannetta että ne ovat kuin asuntoalueita joissa on aina vaan heikommin ja heikommin kauppa- ja muita palveluita - keskittämishulluus säästötoimenpiteineen kun vie julkisenkin sektorin palvelut yhä kauemmas ja yhä suurempiin yksiköihin sieltä missä ihmiset asuvat ja elävät.
Ilmiöt ovat niin voimakkaita että voisi jopa puhua kaupunkirakenteen ja sen kauppa- ja palvelurakenteen kuolinkierteestä - koska kiskurihinnoilla yritysten toimitiloissa tapetaan kaikki pieni- ja keskisuuri kauppatoiminta ja palvelujen kasvava heikkeneminen kaupungeissa vie yhä enemmän ihmisiltä aikaa siihen että pääsee palveluiden äärelle sekä siihen että isojen julkispalvelumammuttien hitaus monikerroksisuuksineen panee asiakkaat odottamaan jos mikä.
Kun tähän lisätään yhä useamman kaupunkilaisen mieleen hiipivä ajatus että miksi ihmeessä maksan kaikessa korkeampia hintoja ja etenkin asumisessa ja silti saan yhä heikommin ja heikommin sekä yksityisiä että julkisia palveluita ja sen lisäksi ankeat tyhjät myymälätilat rumentavat katukuvaa kaikkialla kaupungeissa vähänkin etäämpänä varsinaisesta keskuksesta.
Miksi asua kalliissa asunnossa keskellä kerrostalo -ei mitään vailla jopa aitoa luontoa kun kaiken saaminen niin kaupoista kuin yhteiskunnan palveluista on yhä vaikeampaa ja vaikeampaa.
Ja juuri tuohon saumaan on iskenyt kaksi asiaa - suuret kasvukeskuksista etäälle sijoittuvat kauppakeskukset sekä internetkauppa - ne toisaalta tuovat kaiken saman parkkipaikan ääreen helposti yhden automatkan päähän saataville hajanaisen kovasti kävelyvaivaa ja tavaroiden kantamisvaivaa aiheuttavan kaupunkien kaupparakenteen sijaan - ja toisaalta kaupat ja niiden valikoimat ovat netissä kotona ja tuodaan muutamassa päivässä kotiin.
Näin sekä internet että lähitoiminta ja lähitoiminnan kaipuu vaikuttavat kaupunkirakenteen merkityksen ja kaikenlaisen kannattavuuden romahtamiseen - suurten kauppakeskusten ollessa paradoksaalisesti juuri lähitoiminnan kaipuuta ihmisiltä - sitä että kaikki olisi nopeasti ja helposti saatavissa nykykaupunkien sinne tänne ympäri kaupunkia säntäilyn sijaan.
Mutta noiden lisäksi ihmiset alkavat yhä enemmän ajatella miksi ihmeessä maksaa hirmukallista kaupunkien asumista vain ja ainoastaan saadakseen yhä heikommin niin yksityisiä kuin julkisiakin lähipalveluita. Ja tämä seikka vetaisee hyvin pian asuntojen hinnat laskuun ellei suorastaan romahdukseen kaupungeissa kun kaupunkien merkityskupla alkaa ihmisille valjeta ja puhjeta ja he alkavat laittautua maaseutumaisempaan asumismuotoon - lähelle luontoa ja lähelle lähipalveluita - aidon oikeita lähipalveluita.
Ja se antaa aivan uuden ja tervetulleen piristysruiskeen nimenomaan pienempien 10000 - 20000 kokoisten kuntien ja palvelurakenteiden synnylle.
Olemme internetin, lähipalvelukaipuun ja ihmisten kasvavan kustannustietoisuuden maailmassa suurten kaupunkirakenteiden paikalleenmurenemisen äärellä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, September 07, 2011
Yksilöiden välinen palvelutehokkuus - uusi yhdyskuntasuunnittelua ohjaava käsite joka ampuu suuruuden ekonomia-käsitteen upoksiin
Käsitteiden yhteiskunta ja yhteisö ydin on sana yhteisyys - se että ytimeikkimmillään yhteiskunta ei koostu yksittäisistä yksilöistä tai edes ryhmistä vaan oleellisin seikka on yksilöiden keskinäinen suhde.
Yhteiskunta ja yhteisöt ovat yksilöiden välisessä suhteessa - ja nimenomaan yksilöiden välisessä palvelusuhteessa. On helppo havaita että jokainen yksilö yhteiskunnassa palvelee toisia - jopa niin että ensijainen käsite ei ole yksilö tai yksilöllisyys vaan yksilöiden välinen suhde - ja nimenomaan palvelusuhde koska mikään ei yhteiskunnassa toimi ellei jokaisella yksilöllä ole tavalla tai toisella palvelevaa suhdetta toisiin yksilöihin.
Siis yhteiskunnan ydinyksikkö on suhde eikä yksilöt - ja nimenomaan suhteen dynaamisuuden luonne ja sen prosessiluonne - joiden hahmottamisen mukaan määrittyy myös keskeisominaisuuksia sille millainen yhteiskunta on.
Kun voimme siis puhua yksilöiden välisestä palvelusuhteesta yhteiskunnan ytimenä voimme samalla puhua myös tuon palvelusuhteen tehokkuudesta - ja silloin löydämme varsinaisen kultajyvän sille miten yhdyskuntasuunnittelua yhteiskunnassa pitää suorittaa.
Yksilöiden välisellä palvelusuhteella tarkoitan yksinkertaisesti sitä kuinka paljon niin palvelua antava kuin palvelua saavakin käyttävät niin aikaa kuin omaa energiaansa sekä myös muuta energiaa ja raaka-aineita siihen että palvelutapahtuma toteutuu - eli yhteiskunnan keskeisydin eli yksilöiden välinen palvelusuhde toteutuu.
Ja mennään suoraan ydinhavaintoon joka niittaa vallitsevan suuruuden ekonomia-ajattelun maanrakoon.
Nimittäin sellainen yhteisö ja kunta jossa palvelut on saatavissa ja annettavissa pienellä vaivalla ja ajankäytöllä on tietysti yhteiskunnan ydinkäsitteen kannalta tehokkain - näin ollen esimerkiksi oma kotikuntani vajaan 10000 asukkaan Somero on tehokas sillä vaikka minulla on 20 km ydinkeskustaan niin se matka ja mitätön aika joka siihen kuluu korvautuu sillä että saan kunnan pienen koon ja sen organisaatioiden pienen koon vuoksi kaikki palvelut nopeasti.
Somerolla ei siis tärväydy sen enempää aikaa, yksilön energiaa kuin muutakaan energiaa siihen että ihmiset hakevat palveluita eikä myös siihen että toiset mukaanlukien Someron kaupat ja yritykset niitä antavat.
Sen sijaan esimerkiksi ja nimenomaan Helsingissä ihmiset joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja saadakseen palveluita. Ja toisaalta kaikkien palvelevien yksiköiden suuren koon vuoksi niissä on jo sisäistä hitautta ja byrokratian hajautumista ja kerroksittaisuutta että se on paitsi erittäin kustannustehotonta niin myös aivan eri luokkaa aikaa vievää kuin Someron palveluissa.
Kun Someron tyyppisissä kunnissa lähes kaikki on organisatorisesti kaksikerroksista luokkaa työnjohto-suoritustaso niin Helsingissä ja muissa Someroa selvästi suuremmissa kaupungeissa on päällikköä päällikön päälle ja siihen johtajaa johtajan päälle niin että varmasti tuhrautuu aikaa, rahaa ja energiaa siihen että asiat organisaatioissa toimivat.
Ja sitten sitä sanotaan tehokkuudeksi että rakennetaan aina vaan suurempia yksiköitä julkisella ja myös yksityisellä sektorilla.
Mitä käsitteestä ja havainnostani seuraa.
Ensinnäkin se että valtava määrä ihmisten vapaa-ajasta kuluu palveluiden jo hakemiseen - jopa niin että pääkaupungissa ihmisten pääasiallisin ja aikaavievin harrastus on palveluiden äärelle pääseminen joka näkyy siinä että ihmiset juoksentelevat sinne tänne pitkiä matkoja ja aikoja saadakseen edes jotain päivän aikana hankittua ja palveluita saatua. Shoppailu ei olekaan oleellisimmin itse tuotteiden äärellä oloa ja niiden ostamista vaan niiden aikaa ja energiaa vievää hakemista pitkin katuja juoksentelemalla.
Toiseksi se että myös palveluita antavilla kuluu valtava energia ja aika siihen että saavat palvelun aikaiseksi - siis käytetty aika, raha ja energia per palvelu on moninkertainen verrattuna vertailukunnan alle 10000 asukkaan kunnan Someron palveluiden antamiseen.
Kolmanneksi havaintoni merkitsee sitä että valtava määrä kansantuloa ja kansalaisenergiaa kuluu siihen että ihmiset juoksentelevat sinne tänne palveluiden perässä ja toiset juoksentelevat sinne tänne palveluita antaakseen.
Neljänneksi havainnostani seuraa että suuruuden ekonomia jota koko ajan on vuosikymmeniä viljelty on silkkaa hulluutta yhteiskunnan keskeiskäsitteen eli yksilöiden välisen palvelusuhteen tehokkuuden kannalta.
Viidenneksi kaiken takana on paitsi se että on sovellettu suoraviivaisesti yksityisen sektorin teollisen kustannustehokkuuden näkökulmaa kaikkeen julkisella sektorilla ja yhdyskuntarakenteissa - niin ja myös ja erityisesti kaiken takana on SE
että julkisella sektorilla ei ole edes ollut omaa julkisen sektorin kunnollista ideologiaa millä sen yhdyskuntasuunnittelua pitäisi suorittaa ja siksi sen toiminta on ollut kautta aikain PARAS-hankkeiden ja sen jälkeisenkin uuden hankkeen kaltaista yksisilmäistä kokonaisuuden ydintä ymmärtämätöntä sinne tänne poukkoilua.
Mutta nyt sellainen julkisen sektorin ja ylipäätään yhdyskuntasuunnittelun toimiva ydinkäsite on olemassa kuin sen tässä tekstissäni loin ja todistin.
Ja se käsite on nimeltään yksilöiden palvelusuhteen tehokkuus yhteiskunnan keskeisenä olemuksena ja sen niin dynaamisena kuin prosessiluontoisenakin tekijänä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Yhteiskunta ja yhteisöt ovat yksilöiden välisessä suhteessa - ja nimenomaan yksilöiden välisessä palvelusuhteessa. On helppo havaita että jokainen yksilö yhteiskunnassa palvelee toisia - jopa niin että ensijainen käsite ei ole yksilö tai yksilöllisyys vaan yksilöiden välinen suhde - ja nimenomaan palvelusuhde koska mikään ei yhteiskunnassa toimi ellei jokaisella yksilöllä ole tavalla tai toisella palvelevaa suhdetta toisiin yksilöihin.
Siis yhteiskunnan ydinyksikkö on suhde eikä yksilöt - ja nimenomaan suhteen dynaamisuuden luonne ja sen prosessiluonne - joiden hahmottamisen mukaan määrittyy myös keskeisominaisuuksia sille millainen yhteiskunta on.
Kun voimme siis puhua yksilöiden välisestä palvelusuhteesta yhteiskunnan ytimenä voimme samalla puhua myös tuon palvelusuhteen tehokkuudesta - ja silloin löydämme varsinaisen kultajyvän sille miten yhdyskuntasuunnittelua yhteiskunnassa pitää suorittaa.
Yksilöiden välisellä palvelusuhteella tarkoitan yksinkertaisesti sitä kuinka paljon niin palvelua antava kuin palvelua saavakin käyttävät niin aikaa kuin omaa energiaansa sekä myös muuta energiaa ja raaka-aineita siihen että palvelutapahtuma toteutuu - eli yhteiskunnan keskeisydin eli yksilöiden välinen palvelusuhde toteutuu.
Ja mennään suoraan ydinhavaintoon joka niittaa vallitsevan suuruuden ekonomia-ajattelun maanrakoon.
Nimittäin sellainen yhteisö ja kunta jossa palvelut on saatavissa ja annettavissa pienellä vaivalla ja ajankäytöllä on tietysti yhteiskunnan ydinkäsitteen kannalta tehokkain - näin ollen esimerkiksi oma kotikuntani vajaan 10000 asukkaan Somero on tehokas sillä vaikka minulla on 20 km ydinkeskustaan niin se matka ja mitätön aika joka siihen kuluu korvautuu sillä että saan kunnan pienen koon ja sen organisaatioiden pienen koon vuoksi kaikki palvelut nopeasti.
Somerolla ei siis tärväydy sen enempää aikaa, yksilön energiaa kuin muutakaan energiaa siihen että ihmiset hakevat palveluita eikä myös siihen että toiset mukaanlukien Someron kaupat ja yritykset niitä antavat.
Sen sijaan esimerkiksi ja nimenomaan Helsingissä ihmiset joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja saadakseen palveluita. Ja toisaalta kaikkien palvelevien yksiköiden suuren koon vuoksi niissä on jo sisäistä hitautta ja byrokratian hajautumista ja kerroksittaisuutta että se on paitsi erittäin kustannustehotonta niin myös aivan eri luokkaa aikaa vievää kuin Someron palveluissa.
Kun Someron tyyppisissä kunnissa lähes kaikki on organisatorisesti kaksikerroksista luokkaa työnjohto-suoritustaso niin Helsingissä ja muissa Someroa selvästi suuremmissa kaupungeissa on päällikköä päällikön päälle ja siihen johtajaa johtajan päälle niin että varmasti tuhrautuu aikaa, rahaa ja energiaa siihen että asiat organisaatioissa toimivat.
Ja sitten sitä sanotaan tehokkuudeksi että rakennetaan aina vaan suurempia yksiköitä julkisella ja myös yksityisellä sektorilla.
Mitä käsitteestä ja havainnostani seuraa.
Ensinnäkin se että valtava määrä ihmisten vapaa-ajasta kuluu palveluiden jo hakemiseen - jopa niin että pääkaupungissa ihmisten pääasiallisin ja aikaavievin harrastus on palveluiden äärelle pääseminen joka näkyy siinä että ihmiset juoksentelevat sinne tänne pitkiä matkoja ja aikoja saadakseen edes jotain päivän aikana hankittua ja palveluita saatua. Shoppailu ei olekaan oleellisimmin itse tuotteiden äärellä oloa ja niiden ostamista vaan niiden aikaa ja energiaa vievää hakemista pitkin katuja juoksentelemalla.
Toiseksi se että myös palveluita antavilla kuluu valtava energia ja aika siihen että saavat palvelun aikaiseksi - siis käytetty aika, raha ja energia per palvelu on moninkertainen verrattuna vertailukunnan alle 10000 asukkaan kunnan Someron palveluiden antamiseen.
Kolmanneksi havaintoni merkitsee sitä että valtava määrä kansantuloa ja kansalaisenergiaa kuluu siihen että ihmiset juoksentelevat sinne tänne palveluiden perässä ja toiset juoksentelevat sinne tänne palveluita antaakseen.
Neljänneksi havainnostani seuraa että suuruuden ekonomia jota koko ajan on vuosikymmeniä viljelty on silkkaa hulluutta yhteiskunnan keskeiskäsitteen eli yksilöiden välisen palvelusuhteen tehokkuuden kannalta.
Viidenneksi kaiken takana on paitsi se että on sovellettu suoraviivaisesti yksityisen sektorin teollisen kustannustehokkuuden näkökulmaa kaikkeen julkisella sektorilla ja yhdyskuntarakenteissa - niin ja myös ja erityisesti kaiken takana on SE
että julkisella sektorilla ei ole edes ollut omaa julkisen sektorin kunnollista ideologiaa millä sen yhdyskuntasuunnittelua pitäisi suorittaa ja siksi sen toiminta on ollut kautta aikain PARAS-hankkeiden ja sen jälkeisenkin uuden hankkeen kaltaista yksisilmäistä kokonaisuuden ydintä ymmärtämätöntä sinne tänne poukkoilua.
Mutta nyt sellainen julkisen sektorin ja ylipäätään yhdyskuntasuunnittelun toimiva ydinkäsite on olemassa kuin sen tässä tekstissäni loin ja todistin.
Ja se käsite on nimeltään yksilöiden palvelusuhteen tehokkuus yhteiskunnan keskeisenä olemuksena ja sen niin dynaamisena kuin prosessiluontoisenakin tekijänä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, September 06, 2011
Maalle asumaan muuttamisen avainkysymys
Maaseudulle omakotitaloon muuttamisen avainkysymys:
miksi maksaa isojen lainojen lisäksi korkeita yhtiövastikkeita kaupungissa kun maalla omakotitalossa maksaa paitsi huomattavasti pienempää lainaa niin myös muutaman yhtiövastikkeen hinnalla koko vuoden asumiskulut.
Maalla asumisen taloudellinen voitto verrattuna kaupunkiasumiseen on aivan hirmuinen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
miksi maksaa isojen lainojen lisäksi korkeita yhtiövastikkeita kaupungissa kun maalla omakotitalossa maksaa paitsi huomattavasti pienempää lainaa niin myös muutaman yhtiövastikkeen hinnalla koko vuoden asumiskulut.
Maalla asumisen taloudellinen voitto verrattuna kaupunkiasumiseen on aivan hirmuinen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, September 05, 2011
Harvoin lausuttu lausahdus jolle olisi kovasti tilausta
Harvoin lausuttu lausahdus mutta jolle olisi kovasti tilausta:
Ei ole tullut mieleenikään epäillä vilpillisyyttäsi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ei ole tullut mieleenikään epäillä vilpillisyyttäsi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Poliisien saama ruokaetu ABC-asemilla onkin veronkiertoa
ABC-ketjun johtaja Heikki Stranden ei näe ongelmaa siinä, että Satakunnan Osuuskaupan ABC-ravintolat antavat alennusta virkapukuisille poliiseille.
Rikosoikeuden professori Pekka Viljanen katsoo poliisien ruokaedun laittomaksi. Hänen mielestään ruokaedun antaminen täyttää lahjuksen antamisen kriteerit.
Strandenin mukaan huoltamokaupassa on normaali käytäntö antaa alennuksia tietyille ryhmille, kuten ammattiautoilijoille ja valikoiduille urheilujoukkueille.
Mutta asiasta voi esittää tämänkinlaista kritiikkiä johon täytyy poliisijohdonkin puuttua sekä asiaa laajemminkin käsitellä.
Mille tahansa ammattikunnalle osoitettu ruokaetu voidaan nimittäin ymmärtää tulonlisäksi josta pitäisi maksaa veroa.
Jolloin poliisien tapauksessa olisi paitsi mahdollinen lahjonnan otto niin sitäkin varmemmin veronkierto ottamalla ammattikuntana tulonlisän tapaista ruokaetua vastaan maksamatta siitä veroa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
ps.
Olet oikeassa
19:13 Pentti Perusinssi
Kyse ei ole siitä etteikö yrittäjä voisi syöttää omilla rahoillaan poliisia tai ketä hyvänsä. Mutta nyt hän tulee luoneeksi uuden verotus-rälssin mikä ei maksa asiaan kuuluvia veroja. vertailun vuoksi: koko työtätekevä suomi maksaa lounasseteleistään verot. Poliisi (tai jokin muu ammattikunta) ei ole poikkeus.
vastaa
ilmoita asiaton viesti
tästä nyt vain seuraa se jättisuuri asia
19:22 jussi vaarala
että kaikki vastavanlaiset ammattikunnille myönnetyt alennukset mistä tahansa missä muussakin muodossa tahansa kuin ruuan muodossa on ymmärrettävissä tulonlisäksi josta pitäisi maksaa veroa
ja tuo se vasta iso asia onkin _ todellinen jättijytky johon hallituksen jo pitäisi määrätietoisesti puuttua
vastaa
esimerkiksi
19:27 jussi vaarala
minkä määrän samanlaisia etuja ja veronkiertoa mm taksiyrittäjät saa
tällä lailla kun aletaan tutkia eri ammattikuntia niin löydetään aikamoisia kupruja
viimeksihän paljastui tämä paperimedian nolla-alv-etu joka sitten hallituksen toimesta poistettiin
tällaista rakennesikailua on tämä maa täynnä
muokkaa
vastaa
Rikosoikeuden professori Pekka Viljanen katsoo poliisien ruokaedun laittomaksi. Hänen mielestään ruokaedun antaminen täyttää lahjuksen antamisen kriteerit.
Strandenin mukaan huoltamokaupassa on normaali käytäntö antaa alennuksia tietyille ryhmille, kuten ammattiautoilijoille ja valikoiduille urheilujoukkueille.
Mutta asiasta voi esittää tämänkinlaista kritiikkiä johon täytyy poliisijohdonkin puuttua sekä asiaa laajemminkin käsitellä.
Mille tahansa ammattikunnalle osoitettu ruokaetu voidaan nimittäin ymmärtää tulonlisäksi josta pitäisi maksaa veroa.
Jolloin poliisien tapauksessa olisi paitsi mahdollinen lahjonnan otto niin sitäkin varmemmin veronkierto ottamalla ammattikuntana tulonlisän tapaista ruokaetua vastaan maksamatta siitä veroa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
ps.
Olet oikeassa
19:13 Pentti Perusinssi
Kyse ei ole siitä etteikö yrittäjä voisi syöttää omilla rahoillaan poliisia tai ketä hyvänsä. Mutta nyt hän tulee luoneeksi uuden verotus-rälssin mikä ei maksa asiaan kuuluvia veroja. vertailun vuoksi: koko työtätekevä suomi maksaa lounasseteleistään verot. Poliisi (tai jokin muu ammattikunta) ei ole poikkeus.
vastaa
ilmoita asiaton viesti
tästä nyt vain seuraa se jättisuuri asia
19:22 jussi vaarala
että kaikki vastavanlaiset ammattikunnille myönnetyt alennukset mistä tahansa missä muussakin muodossa tahansa kuin ruuan muodossa on ymmärrettävissä tulonlisäksi josta pitäisi maksaa veroa
ja tuo se vasta iso asia onkin _ todellinen jättijytky johon hallituksen jo pitäisi määrätietoisesti puuttua
vastaa
esimerkiksi
19:27 jussi vaarala
minkä määrän samanlaisia etuja ja veronkiertoa mm taksiyrittäjät saa
tällä lailla kun aletaan tutkia eri ammattikuntia niin löydetään aikamoisia kupruja
viimeksihän paljastui tämä paperimedian nolla-alv-etu joka sitten hallituksen toimesta poistettiin
tällaista rakennesikailua on tämä maa täynnä
muokkaa
vastaa
Tärkeä syy miksi vanha hirsitalo saattaa olla viileä
Vanhassa hirsitalossa hirret niin halkeilee ja vääntyilee jolloin aikaa myöten niiden väliin tulee ulkoilmaa päästäviä rakoja varsinkin jos ei ole laitettu ulkolaudoituksen ja hirrenväliin nykyaikaista tullensuojalevyä estämään tuulen pääsyä seinän läpi.
Toisaalta usein hirren sisäpuolelle on pantu pahvia tai muuta vastaavaa levymateriaalia ja sen päälle sitten sisäpuolelle paneelia tms.
Ja omien havaintojeni mukaan talon kylmäksi tekevä ongelma on tämä.
Aikaa myöten naulojen pito on antanut periksi ja esimerkiksi sisäpaneelit ja myös sen alla olevan pahvit ovat usein löysiä ja irti hirrestä. Asiaa selviää mm koputtelemalla paneelia ja jos se kumisee kuin rumpu niin sen ja hirren välissä on ilmarako.
Ja nyt kun hirsien väliin syntyy rakoja joista ulkoilma pääsee hirren rakojen kautta seinän sisäpuolelle löysien pahvien kuin paneelien välisiin rakoihin virtaamaan niin tulos on tämä - ulkoilma viheltää paneelien ja pahvien alla ja välissä ylös alas kuinka tahtoo ja siinä samalla jäähdyttää paneelitkin niin että ne tuntuvat kylmiltä.
Ja ovat tuossa tapauksessa kylmän varaajia joka antaa sitä sisälle - kun niiden pitäisi olla ja voisivat olla lämmönvaraajia ja oikeasti eristäviä kylmänvaraamisen sijaan.
Ja paneelien muuttaminen lämmönvaraajiksi ja paneelien alla olevien rakojen tiivistäminen onnistuu näin. Iso laatikko vaikkapa 2 tuuman nauloja ja vasara käteen ja naulaamaan niin paneelit kuin pahvitkin samalla kertaa tiiviisti hirsiseinään kiinni noin 60 sentin välein lattiasta kattoon asti. Siis ei vanhoja nauloja irrottaen vaan ikäänkuin uudelleennaulaten.
Näin tehden tukitaan raot ulkoilman virtailla ja samalla lautapaneelista tulee eriste koska se kerää sisäilman lämpöä itseensä sen sijaan että se varaisi ulkoilman kylmyyttä itseensä.
Niin että koputtelemaan hirren päällä olevia paneeleita ja jos ne kumisee niinkuin rumpu niin naulalla kiinni.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Toisaalta usein hirren sisäpuolelle on pantu pahvia tai muuta vastaavaa levymateriaalia ja sen päälle sitten sisäpuolelle paneelia tms.
Ja omien havaintojeni mukaan talon kylmäksi tekevä ongelma on tämä.
Aikaa myöten naulojen pito on antanut periksi ja esimerkiksi sisäpaneelit ja myös sen alla olevan pahvit ovat usein löysiä ja irti hirrestä. Asiaa selviää mm koputtelemalla paneelia ja jos se kumisee kuin rumpu niin sen ja hirren välissä on ilmarako.
Ja nyt kun hirsien väliin syntyy rakoja joista ulkoilma pääsee hirren rakojen kautta seinän sisäpuolelle löysien pahvien kuin paneelien välisiin rakoihin virtaamaan niin tulos on tämä - ulkoilma viheltää paneelien ja pahvien alla ja välissä ylös alas kuinka tahtoo ja siinä samalla jäähdyttää paneelitkin niin että ne tuntuvat kylmiltä.
Ja ovat tuossa tapauksessa kylmän varaajia joka antaa sitä sisälle - kun niiden pitäisi olla ja voisivat olla lämmönvaraajia ja oikeasti eristäviä kylmänvaraamisen sijaan.
Ja paneelien muuttaminen lämmönvaraajiksi ja paneelien alla olevien rakojen tiivistäminen onnistuu näin. Iso laatikko vaikkapa 2 tuuman nauloja ja vasara käteen ja naulaamaan niin paneelit kuin pahvitkin samalla kertaa tiiviisti hirsiseinään kiinni noin 60 sentin välein lattiasta kattoon asti. Siis ei vanhoja nauloja irrottaen vaan ikäänkuin uudelleennaulaten.
Näin tehden tukitaan raot ulkoilman virtailla ja samalla lautapaneelista tulee eriste koska se kerää sisäilman lämpöä itseensä sen sijaan että se varaisi ulkoilman kylmyyttä itseensä.
Niin että koputtelemaan hirren päällä olevia paneeleita ja jos ne kumisee niinkuin rumpu niin naulalla kiinni.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Alkaisi olla asiamedialle netissä kysyntää
Tässä tämänhetkinen johtaviin kuuluvan Uuden Suomen tuoreimpien uutisten lista:
Tuoreimmat uutiset
16:40 Poliisi vei Nokia-ruumiin – AL: Operaatio on ohi
16:09 Poliisin ale-ruokkija lyttää kritiikin: ”Ei ehkä tunne alaa”
15:54 Nokia-ruumis: ”Naisessa ulkoisen väkivallan merkkejä”
15:27 Mitä tapahtuu Nokian konttorilla? IS: ”Poliisi etsii tuttuaan”
14:43 Korkeasaaren suru: Chandakin jouduttiin lopettamaan
14:08 Minne Kerstin lähti kotoaan?
Alkaisi olla kunnon asiamedialle netissä totisesti kysyntää.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuoreimmat uutiset
16:40 Poliisi vei Nokia-ruumiin – AL: Operaatio on ohi
16:09 Poliisin ale-ruokkija lyttää kritiikin: ”Ei ehkä tunne alaa”
15:54 Nokia-ruumis: ”Naisessa ulkoisen väkivallan merkkejä”
15:27 Mitä tapahtuu Nokian konttorilla? IS: ”Poliisi etsii tuttuaan”
14:43 Korkeasaaren suru: Chandakin jouduttiin lopettamaan
14:08 Minne Kerstin lähti kotoaan?
Alkaisi olla kunnon asiamedialle netissä totisesti kysyntää.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, September 04, 2011
Rotat ei häviä niiden jälkiä siivoamalla vaan hävittämällä ne
Minkä spekulanttien taivastalous pilaa sen valtioiden ja oikeiden yritysten reaalitalous korjaa. Reaalitalous voi tehdä niin koska se perustuu aitoon oikeaan elämään kun taas spekulanttien taivastalous perustuu elämälle vierauteen.
Tilanne on vähän sama ainakin nykyään kuin että talon isäntä korjaa korjaamasta päästyään rottien pilaamia ruokia ikäänkuin sillä ongelma poistuisi.
Kun pitäisi ruveta rottia jahtaamaan ja hävittämään.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tilanne on vähän sama ainakin nykyään kuin että talon isäntä korjaa korjaamasta päästyään rottien pilaamia ruokia ikäänkuin sillä ongelma poistuisi.
Kun pitäisi ruveta rottia jahtaamaan ja hävittämään.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saturday, September 03, 2011
Friday, September 02, 2011
Vuorotteluvapaan luksus vs työttömyyden kurjuus
Suomen Ekonomiliitto ihmettelee hallituksen aikomusta pienentää vuorotteluvapaasta saatavaa korvausta.
Itse ihmettelen sen sijaan ekonomiliiton katsannon kapeutta ja lyhyyttä ja eritoten kokonaisnäkemyksen puutetta - kas kun jos on merkittävä määrä työttömiä ja nuoria työttömänä niin onhan se kohtuullista että työelämän luksuksia leikataan - jotta saadaan nostettua heikompia jaloilleen.
Odottelenkin mitä muuta työelämän ja muuta luksusta hallitus ryhtyy leikkaamaan.
Muuten - perusturvan tasokorotus ei ole luksusta - se on vuosikymmenisen häpeällisen surkeassa asemassa olevien ihmisten halventamisen poliittinen tunnustus ja ensimmäinen hyvitys aikaisemmalle kansakunnan empatiakyvyn puutteelle.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Itse ihmettelen sen sijaan ekonomiliiton katsannon kapeutta ja lyhyyttä ja eritoten kokonaisnäkemyksen puutetta - kas kun jos on merkittävä määrä työttömiä ja nuoria työttömänä niin onhan se kohtuullista että työelämän luksuksia leikataan - jotta saadaan nostettua heikompia jaloilleen.
Odottelenkin mitä muuta työelämän ja muuta luksusta hallitus ryhtyy leikkaamaan.
Muuten - perusturvan tasokorotus ei ole luksusta - se on vuosikymmenisen häpeällisen surkeassa asemassa olevien ihmisten halventamisen poliittinen tunnustus ja ensimmäinen hyvitys aikaisemmalle kansakunnan empatiakyvyn puutteelle.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Yksilöisyys yhteiskunnan keskiöön
Kristillisten puheenjohtaja Päivä Räsänen ehdottaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta niin että automaattinen oikeus päivähoitoon voitaisiin säästösyistä tiputtaa puolipäiväiseksi.
Kun asiaa tarkastellaan siltä kannalta että subjektiivinen päivähoito-oikeus ei ole vanhempien oikeus vaan lasten oikeus niin asia kiertyykin todella isoiksi periaatekysymyksiksi.
Ei ole enää nykyään mitenkään perusteltavissa se väite että ainakaan viriketoiminnan kannalta lapsen vanhempi olisi parempi päivähoitaja kuin päivähoitojärjestelmä.
Lisäksi jos vanhempi on vaikkapa pitkäaikaistyötön saattaa hän olla jaksavuudeltaan heikentynyt ja ehkäpä masentunutkin jolloin vanhemman mielentila helposti leimaa koko lapsen päivän tarttuen hänen olemukseensakin.
Mutta erityisen mielenkiintoiseksi asian kääntää se näkökulma että otettaessa tinkimättä lapsen oikeus yksilöisyyteensä perustaksi ajattelulle päädytäänkin tähän.
Mehän emme voi ajatella yhteiskunnassa niin kuin perheen sisällä että lapsi on jonkun perheen tai vanhempien lapsi vaan että hän on yksilö oli hän sitten lapsi, nuori tai myöhemmin vanhempi. Lapsella siis on ja pitää olla tinkimätön oikeus yksilöisyyteensä myös sen suhteen miten hän pääsee toteuttamaan niitä avujaan ja lahjojaan yhteiskunnan hyödyksi joita on saanut.
Näin ollen se että vanhempien työttömyys tai sairaus ehkäisisi lapsen mahdollisuutta saada päivähoitoa kaikkine virikkeineen muiden lasten tapaan merkitsee sitä että lasta, hänen yksilöllisyyttään ja kehityspotentiaaliaan ei katsotakaan lapsen kautta vaan vanhempien tilanteen kautta - niin että siitä mikä on vanhemman tilanne työllisyyden ja taloudellisen varakkuuden suhteen määrääkin sen pääseekö lapsi yksilönä niiden virikkeiden äärelle joista on hänen kehittyville lahjoilleen hyötyä.
Jolloin kävisi vaikkapa niin että niiden lasten kyvyt saattavat kehittyä heikommin joiden vanhemmat ovat työttömiä jne - koska vaikkapa subjektiivisen päivähoito-oikeuden viemisellä viedään lapselta oikeus ja mahdollisuus niihin virikkeisiin joista olisi hänen kehitykselleen hyötyä - jolloin se joka on vanhempien vaikkapa työttömyystaakka kaatuukin lapsen niskaan hänen kehitystään estäväksi taakaksi.
Mutta asia on vieläkin laajempi ja periaatteellisempi.
Nimittäin se kansakunta joka ei näe lapsiaan ja nuoriaan yksilöinä joiden tulevaisuuden mahdollisuuksia ei saa vanhempien tilanne rasittaa aiheuttaa itselleen järkyttävän luokan kehitystaantuman - kun niistä lapsista joilla on lahjoja eivät vanhempien tilanteesta johtuen pääsekään kehittymään ja saavat sen lisäksi taakakseen vanhempien toivottomuuden tunteen lisättynä sillä lapsen omalla toivottomuuden tunteella ettei hän saakaan kehittyä kuin hänellä edellytyksiä olisi.
Sellainen kansakunta näivettyy älyllisesti ja sosiaalisesti ja kerää hirmuisen henkisesti kipuilevien ihmisten joukon jossa vanhempien ongelmat periytyvät myös lasten kykyjen näivettymisiksi sen vuoksi ettei lasta nähdä yksiönä omine vanhemmista riippumattomine kykyineen vaan lapsen yksilöisyyttä ja tulevaisuutta varjostaa tai valaisee vanhempien tilanteesta riippuen heidän vanhempiensa tilanne.
Sellainen ajattelu levitessään olisi karkea loikka jonnekin menneisyyden räikeisiin eriarvoisuusyhteiskuntiin jotka ei edes kykene kohtaamaan ja jalostamaan yksilöittensä kykyjä sellaisina kuin ne kaikesta muista asioista riippumatta kullakin yksilöllä on.
Yhteiskunta joka kohtaa yksilön kaikissa elämänvaiheissa olennaisesti kaikista sosiaalisista yhteyksistä riippumattomana yksilönä on aivan varmasti paras mahdollinen niin yksilön elämän parhaimman toteutumisen kannalta kuin senkin kannalta että yksilön avut ja ominaisuudet kehittyvät yhteiskunnan hyödyksi niinkuin niiden kuuluukin.
Ja tietenkin sellainen yhteiskunta on onnellinen jossa ihminen ja hänen kykynsä kohdataan yksilöisyyden pohjalta. Ihminen itse on hänelle itselleen tärkein ja varmasti myös tyytyväisin kun pääsee kehittymään ja loistamaan kaikkine avuineen muita ja muiden mahdollisuuksia tallomatta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kun asiaa tarkastellaan siltä kannalta että subjektiivinen päivähoito-oikeus ei ole vanhempien oikeus vaan lasten oikeus niin asia kiertyykin todella isoiksi periaatekysymyksiksi.
Ei ole enää nykyään mitenkään perusteltavissa se väite että ainakaan viriketoiminnan kannalta lapsen vanhempi olisi parempi päivähoitaja kuin päivähoitojärjestelmä.
Lisäksi jos vanhempi on vaikkapa pitkäaikaistyötön saattaa hän olla jaksavuudeltaan heikentynyt ja ehkäpä masentunutkin jolloin vanhemman mielentila helposti leimaa koko lapsen päivän tarttuen hänen olemukseensakin.
Mutta erityisen mielenkiintoiseksi asian kääntää se näkökulma että otettaessa tinkimättä lapsen oikeus yksilöisyyteensä perustaksi ajattelulle päädytäänkin tähän.
Mehän emme voi ajatella yhteiskunnassa niin kuin perheen sisällä että lapsi on jonkun perheen tai vanhempien lapsi vaan että hän on yksilö oli hän sitten lapsi, nuori tai myöhemmin vanhempi. Lapsella siis on ja pitää olla tinkimätön oikeus yksilöisyyteensä myös sen suhteen miten hän pääsee toteuttamaan niitä avujaan ja lahjojaan yhteiskunnan hyödyksi joita on saanut.
Näin ollen se että vanhempien työttömyys tai sairaus ehkäisisi lapsen mahdollisuutta saada päivähoitoa kaikkine virikkeineen muiden lasten tapaan merkitsee sitä että lasta, hänen yksilöllisyyttään ja kehityspotentiaaliaan ei katsotakaan lapsen kautta vaan vanhempien tilanteen kautta - niin että siitä mikä on vanhemman tilanne työllisyyden ja taloudellisen varakkuuden suhteen määrääkin sen pääseekö lapsi yksilönä niiden virikkeiden äärelle joista on hänen kehittyville lahjoilleen hyötyä.
Jolloin kävisi vaikkapa niin että niiden lasten kyvyt saattavat kehittyä heikommin joiden vanhemmat ovat työttömiä jne - koska vaikkapa subjektiivisen päivähoito-oikeuden viemisellä viedään lapselta oikeus ja mahdollisuus niihin virikkeisiin joista olisi hänen kehitykselleen hyötyä - jolloin se joka on vanhempien vaikkapa työttömyystaakka kaatuukin lapsen niskaan hänen kehitystään estäväksi taakaksi.
Mutta asia on vieläkin laajempi ja periaatteellisempi.
Nimittäin se kansakunta joka ei näe lapsiaan ja nuoriaan yksilöinä joiden tulevaisuuden mahdollisuuksia ei saa vanhempien tilanne rasittaa aiheuttaa itselleen järkyttävän luokan kehitystaantuman - kun niistä lapsista joilla on lahjoja eivät vanhempien tilanteesta johtuen pääsekään kehittymään ja saavat sen lisäksi taakakseen vanhempien toivottomuuden tunteen lisättynä sillä lapsen omalla toivottomuuden tunteella ettei hän saakaan kehittyä kuin hänellä edellytyksiä olisi.
Sellainen kansakunta näivettyy älyllisesti ja sosiaalisesti ja kerää hirmuisen henkisesti kipuilevien ihmisten joukon jossa vanhempien ongelmat periytyvät myös lasten kykyjen näivettymisiksi sen vuoksi ettei lasta nähdä yksiönä omine vanhemmista riippumattomine kykyineen vaan lapsen yksilöisyyttä ja tulevaisuutta varjostaa tai valaisee vanhempien tilanteesta riippuen heidän vanhempiensa tilanne.
Sellainen ajattelu levitessään olisi karkea loikka jonnekin menneisyyden räikeisiin eriarvoisuusyhteiskuntiin jotka ei edes kykene kohtaamaan ja jalostamaan yksilöittensä kykyjä sellaisina kuin ne kaikesta muista asioista riippumatta kullakin yksilöllä on.
Yhteiskunta joka kohtaa yksilön kaikissa elämänvaiheissa olennaisesti kaikista sosiaalisista yhteyksistä riippumattomana yksilönä on aivan varmasti paras mahdollinen niin yksilön elämän parhaimman toteutumisen kannalta kuin senkin kannalta että yksilön avut ja ominaisuudet kehittyvät yhteiskunnan hyödyksi niinkuin niiden kuuluukin.
Ja tietenkin sellainen yhteiskunta on onnellinen jossa ihminen ja hänen kykynsä kohdataan yksilöisyyden pohjalta. Ihminen itse on hänelle itselleen tärkein ja varmasti myös tyytyväisin kun pääsee kehittymään ja loistamaan kaikkine avuineen muita ja muiden mahdollisuuksia tallomatta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, September 01, 2011
Jäykkyyttä, jäykkyyttä, jäykkyyttä turvallisuuspolitiikassa
Puolustusvoimien säästötarpeista on kovasti nyt puhetta.
Ja kaiken yllä leijuu valitettavasti se jäykkä käsitys että puolustusvoimien täytyy olla tietynkokoiset - riippumatta siitä mikä geoturvallisuuspoliittinen tilanne Suomella on.
On luonnollista supistaa puolustusvoimia jos turvallisuuspoliittinen tilanne on lähialueilla vakaa. Näin tehdään kaikilla muillakin alueilla kun kysyntää ja tarvetta ei ole.
Mutta yhtä erikoista kuin turvallisuuspoliittisen ajattelun tilannesokea jäykkyys on se että Suomessa ei ole nähty talousturvallisuuspoliittista todellisuutta.
Sitä että reippain yksityistämisottein on myyty suomalaista omistusta ja varantoja ulkomaisille omistajille - niin että suomalaisten omistajuusintressi puolustaa entistä omistamaansa kotimaataan sen kun heikkenee vaan.
Osoitusta joltisenkinlaisesta strategisen ajattelun puutteesta poliittisessa johdossa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja kaiken yllä leijuu valitettavasti se jäykkä käsitys että puolustusvoimien täytyy olla tietynkokoiset - riippumatta siitä mikä geoturvallisuuspoliittinen tilanne Suomella on.
On luonnollista supistaa puolustusvoimia jos turvallisuuspoliittinen tilanne on lähialueilla vakaa. Näin tehdään kaikilla muillakin alueilla kun kysyntää ja tarvetta ei ole.
Mutta yhtä erikoista kuin turvallisuuspoliittisen ajattelun tilannesokea jäykkyys on se että Suomessa ei ole nähty talousturvallisuuspoliittista todellisuutta.
Sitä että reippain yksityistämisottein on myyty suomalaista omistusta ja varantoja ulkomaisille omistajille - niin että suomalaisten omistajuusintressi puolustaa entistä omistamaansa kotimaataan sen kun heikkenee vaan.
Osoitusta joltisenkinlaisesta strategisen ajattelun puutteesta poliittisessa johdossa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Pandemrix-jutussa alkaa vastuullisten paikallistaminen ja vastuuseen pano
Sikainfluenssaa vastaan annettu Pandemrix-rokote sairastutti tutkimusten mukaan henkilöt, joilla on narkolepsian riskiperimä.
4 - 19-vuotiaiden ryhmässä riski sairastua narkolepsiaan oli rokotetuilla lähes 12-kertainen verrattuna rokottamattomiin.
- Riskisuhde on todella iso, sanoo tutkimusprofessori Outi Vaarala Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta YLE Uutisille.
Sikainfluenssaa vastaan annettu Pandemrix-rokote lisäsi narkolepsiaa tautiperimän kantajilla ilmeisesti rokotteessa käytetyn adjuvantin eli tehosteaineen vuoksi.
Nyt keskustellaan onko yhteys lääkevastuulain mukaisesti korvauskynnyksen ylittävä. Ihmeellistä kompurointia kun riskisuhde on noin suuri - kun pitäisi alkaa keskustella koko lääketeollisuuden sekä mm. WHO:n rooli siitä miten tällaisella riskisuhteella oleva rokote on laisinkaan edes päässyt markkinoille.
Kun sen olisi pitänyt moisen riskisuhteen omaten jäädä kauas markkinoillepääsyrajasta.
Joku tai jotkut ovat mokanneet lääketeollisuudessa ja vastaavissa järjestöissä ja raskaasti. Asia on syytä tutkia ja panna asianosaiset päättäjät vastuuseen ja tietenkin pois viroistaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
4 - 19-vuotiaiden ryhmässä riski sairastua narkolepsiaan oli rokotetuilla lähes 12-kertainen verrattuna rokottamattomiin.
- Riskisuhde on todella iso, sanoo tutkimusprofessori Outi Vaarala Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta YLE Uutisille.
Sikainfluenssaa vastaan annettu Pandemrix-rokote lisäsi narkolepsiaa tautiperimän kantajilla ilmeisesti rokotteessa käytetyn adjuvantin eli tehosteaineen vuoksi.
Nyt keskustellaan onko yhteys lääkevastuulain mukaisesti korvauskynnyksen ylittävä. Ihmeellistä kompurointia kun riskisuhde on noin suuri - kun pitäisi alkaa keskustella koko lääketeollisuuden sekä mm. WHO:n rooli siitä miten tällaisella riskisuhteella oleva rokote on laisinkaan edes päässyt markkinoille.
Kun sen olisi pitänyt moisen riskisuhteen omaten jäädä kauas markkinoillepääsyrajasta.
Joku tai jotkut ovat mokanneet lääketeollisuudessa ja vastaavissa järjestöissä ja raskaasti. Asia on syytä tutkia ja panna asianosaiset päättäjät vastuuseen ja tietenkin pois viroistaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Subscribe to:
Posts (Atom)