Viesti Venäjälle
Tämä on viesti jonka Venäjän soisi mitä syvimmin ymmärtävän.28.8.2014
Thursday, August 28, 2014
Rikoksen teon lainopillinen auttaminen rikokseksi
Pitäisikö talousrikoksen teon lainopillinen auttaminen tuomita rikoksena.
Entä
pitäisikö lakimiehet pankkien rahanpesuepäilyjen
ilmoittamisvelvollisuuden tapaan velvoittaa ilmoittamaan jos ovat
havainneet rikollista toimintaa olevan tekeillä.
Lakimiesveljen on käännyttävä lakimiesveljeään vastaan että lainopillinen yhteiskuntaa rappioittava ja köyhdyttävä toiminta lakkaisi tai ainakin vähenisi.
Wednesday, August 27, 2014
Suomi on uponnut harmaaseen alueeseen ja tullut sokeaksi sille
Uutisesta:
"Maan ylin syyttäjäviranomainen valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on myöntänyt, että syyttäjät tekevät työtä niin kovassa paineessa, että "kiikun kaakun" jutuissa syyte saatetaan jättää nostamatta, vaikka olisi perusteltua viedä juttu tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Tällainen tilanne on hyvin vakava kansalaisten oikeusturvan kannalta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että moni rikollinen saattaa jäädä ilman rangaistusta ja rikokset uhrit ilman korvauksia.
Syyttäjien lisäksi kun tuomioistuimet ja vankeinhoitolaitos ovat hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa."
Ja nyt uhataan viedä oikeuslaitokselta entisestään vähistä rahoista lisää jolloin virkoja lakkautetaan, tuomioistuimia suljetaan, vankiloita suljetaan.
Mutta mikä on kaiken taustalla pitkään jatkunut syy.
Se on maahan kasvanut ja kasvatettu harmaasokeus.
Kirjoitin 22.11.2013 näin.
Kun kuuntelee KEVA:n valtuuskunnan puheenjohtajan selvitystä siitä ettei valtuuskunnalla ole sen kummempia valtuuksia puuttua valitsemansa hallituksen ja toimitusjohtajan operatiivisiin toimiin kuin keskustella asioista herää mieleen tämmöinen hyvin kyseenlainen visio.
Ovatko suomalaisten instituutioiden valtuuskunnat kuin puhtaan valkoinen muuri suojaamassa takanaan hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa valkoisen muurin takaisella harmaalla alueella.
Juuri näin.
Lakien ja laillisuuden kannalta on olemassa kolme aluetta - valkoinen täysin laillinen alue, harmaa ei vielä laiton mutta kyseenalainen alue ja musta selvästi rikollinen alue.
Suomessa on käynyt näin kaiketi pääosin Vanhanen-Katainen pääministeri linjalla.
On kenties suorastaan autettu harmaan alueen toimintaa rikastumistarkoituksissa - tietenkin mukana harmaalla alueella mielellään operoivat suuryritysten lakimiehet jotka kiskovat harmaalle alueelle valkoisen alueen toimintoja ja vetävät harmaalle alueelle selvästi mustan alueen toimintoja.
Mitä tästä on seurannut - joka näkyy nyt korostuneesti oikeuslaitoksen kriisissä.
Se että lain valkoisen alueen ihmiset eivät ole enää suojassa lain mustalla alueella toimivilta ja että lain mustalla alueella operoivat pääsevät rangaistuksetta rikoksistaan kun syytteitä ei edes nosteta.
Ja mikä on se keskeisin perussyy.
Se että Suomessa on kasvavasti alkanut raha virrata harmaan alueen kautta sitä hyödykseen käyttäville ja vienyt sitä saman tien lain valkoisen alueen toiminnalta.
Homekouluja ei korjata, oikeuslaitos tukahtuu, verotulot vähenee jne jne.
Ja samaan aikaan suuyritykset ja pienemmätkin yritykset kasaavat suuria voittoja itselleen - niinkuin yksityisten lääkärifirmojen lääkärit lääkäreilleen verokikkailulla.
Missä ollaan. Siinä että aiemmin Suomessa opittiin harmaan alueen pelureiksi - nyt opitaan oikeuslaitoksen tukahtumisen vuoksi rikollisiksi.
Jussi Vaarala
27.8.2014
Uutisesta:
"Maan ylin syyttäjäviranomainen valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on myöntänyt, että syyttäjät tekevät työtä niin kovassa paineessa, että "kiikun kaakun" jutuissa syyte saatetaan jättää nostamatta, vaikka olisi perusteltua viedä juttu tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Tällainen tilanne on hyvin vakava kansalaisten oikeusturvan kannalta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että moni rikollinen saattaa jäädä ilman rangaistusta ja rikokset uhrit ilman korvauksia.
Syyttäjien lisäksi kun tuomioistuimet ja vankeinhoitolaitos ovat hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa."
Ja nyt uhataan viedä oikeuslaitokselta entisestään vähistä rahoista lisää jolloin virkoja lakkautetaan, tuomioistuimia suljetaan, vankiloita suljetaan.
Mutta mikä on kaiken taustalla pitkään jatkunut syy.
Se on maahan kasvanut ja kasvatettu harmaasokeus.
Kirjoitin 22.11.2013 näin.
Kun kuuntelee KEVA:n valtuuskunnan puheenjohtajan selvitystä siitä ettei valtuuskunnalla ole sen kummempia valtuuksia puuttua valitsemansa hallituksen ja toimitusjohtajan operatiivisiin toimiin kuin keskustella asioista herää mieleen tämmöinen hyvin kyseenlainen visio.
Ovatko suomalaisten instituutioiden valtuuskunnat kuin puhtaan valkoinen muuri suojaamassa takanaan hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa valkoisen muurin takaisella harmaalla alueella.
Juuri näin.
Lakien ja laillisuuden kannalta on olemassa kolme aluetta - valkoinen täysin laillinen alue, harmaa ei vielä laiton mutta kyseenalainen alue ja musta selvästi rikollinen alue.
Suomessa on käynyt näin kaiketi pääosin Vanhanen-Katainen pääministeri linjalla.
On kenties suorastaan autettu harmaan alueen toimintaa rikastumistarkoituksissa - tietenkin mukana harmaalla alueella mielellään operoivat suuryritysten lakimiehet jotka kiskovat harmaalle alueelle valkoisen alueen toimintoja ja vetävät harmaalle alueelle selvästi mustan alueen toimintoja.
Mitä tästä on seurannut - joka näkyy nyt korostuneesti oikeuslaitoksen kriisissä.
Se että lain valkoisen alueen ihmiset eivät ole enää suojassa lain mustalla alueella toimivilta ja että lain mustalla alueella operoivat pääsevät rangaistuksetta rikoksistaan kun syytteitä ei edes nosteta.
Ja mikä on se keskeisin perussyy.
Se että Suomessa on kasvavasti alkanut raha virrata harmaan alueen kautta sitä hyödykseen käyttäville ja vienyt sitä saman tien lain valkoisen alueen toiminnalta.
Homekouluja ei korjata, oikeuslaitos tukahtuu, verotulot vähenee jne jne.
Ja samaan aikaan suuyritykset ja pienemmätkin yritykset kasaavat suuria voittoja itselleen - niinkuin yksityisten lääkärifirmojen lääkärit lääkäreilleen verokikkailulla.
Missä ollaan. Siinä että aiemmin Suomessa opittiin harmaan alueen pelureiksi - nyt opitaan oikeuslaitoksen tukahtumisen vuoksi rikollisiksi.
Jussi Vaarala
27.8.2014
Tuesday, August 26, 2014
Kotiopetus uutena lähitoiminnan muotona
Kuopiolainen Johanna Remes-Koponen otti kaksi lastansa pois kaupungin koulusta lasten pitkäkestoisen hengitystieoirehdinnan vuoksi. Vaikka koulussa ei virallisesti ole todettu sisäilmaongelmia, aiemmin homeelle altistuneiden lasten oleskelu siellä kävi sietämättömäksi.
– Olen itse kärsinyt sisäilmaongelmista, ja tiedän mitä niiden kanssa eläminen on. En halunnut omien lasteni kärsivän samasta syystä, Remes-Koponen kertoo.
Lähinnä ilta-aikaan omia töitään tekevä Remes-Koponen ryhtyi itse lastensa kotiopettajaksi.
Kotiopetuksessa olevan lapsen perhe joutuu usein hankkimaan oppimateriaalinsa itse. Lapsen kotikunnalla on kuitenkin mahdollisuus tarjota materiaaleja myös kotiopetuksessa olijoille.
Kotiopetuksen tuloksia oppilaan kotikunta seuraa valvovan opettajan avulla, jota perhe tapaa yleensä kerran tai kaksi vuodessa.
Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin peruskoulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta. Asiasta päättää huoltaja, joka päätöksen jälkeen myös vastaa oppivelvollisen opintojen järjestelyistä. Valtion tukia kunta ei kotiopetuksessa olevasta oppilaasta saa.
Näyttää siltä että homekoulukaupungeissa otetaan askelia kohti kyläkouluja kotiopetuksena kun pienikin joukko vanhempia päättää ottaa lapsensa pois homekouluista ja organisoida opetuksen itse.
Lähitoimintaa parhaimmillaan - itsenäisenä yrittäjyytenä kun ei muuten voi vaikuttaa ja kukaan ei välitä.
Miksi esimerkiksi liikennemäärärahoista ei kylmästi leikata rahat homekoulujen pikaiseen korjaamiseen.
Jussi Vaarala
Kuopiolainen Johanna Remes-Koponen otti kaksi lastansa pois kaupungin koulusta lasten pitkäkestoisen hengitystieoirehdinnan vuoksi. Vaikka koulussa ei virallisesti ole todettu sisäilmaongelmia, aiemmin homeelle altistuneiden lasten oleskelu siellä kävi sietämättömäksi.
– Olen itse kärsinyt sisäilmaongelmista, ja tiedän mitä niiden kanssa eläminen on. En halunnut omien lasteni kärsivän samasta syystä, Remes-Koponen kertoo.
Lähinnä ilta-aikaan omia töitään tekevä Remes-Koponen ryhtyi itse lastensa kotiopettajaksi.
Kotiopetuksessa olevan lapsen perhe joutuu usein hankkimaan oppimateriaalinsa itse. Lapsen kotikunnalla on kuitenkin mahdollisuus tarjota materiaaleja myös kotiopetuksessa olijoille.
Kotiopetuksen tuloksia oppilaan kotikunta seuraa valvovan opettajan avulla, jota perhe tapaa yleensä kerran tai kaksi vuodessa.
Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin peruskoulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta. Asiasta päättää huoltaja, joka päätöksen jälkeen myös vastaa oppivelvollisen opintojen järjestelyistä. Valtion tukia kunta ei kotiopetuksessa olevasta oppilaasta saa.
Näyttää siltä että homekoulukaupungeissa otetaan askelia kohti kyläkouluja kotiopetuksena kun pienikin joukko vanhempia päättää ottaa lapsensa pois homekouluista ja organisoida opetuksen itse.
Lähitoimintaa parhaimmillaan - itsenäisenä yrittäjyytenä kun ei muuten voi vaikuttaa ja kukaan ei välitä.
Miksi esimerkiksi liikennemäärärahoista ei kylmästi leikata rahat homekoulujen pikaiseen korjaamiseen.
Jussi Vaarala
Pienkanaloille elintilaa
Pitäisikö kananmunien suurtuottajien toimintaa rajata niin että ne saavat vain pieneltä osin tuottaa kananmunia kuluttajille ja suurimman osan tuotannostaan teollisuudelle.
Tämä avaisi kannattavuutta pienten kanaloiden syntymiselle ja samalla lisäisi lähitoimintavireyttä.
Kysyä pitää onko muitakin elintarvikealoja joissa suuret teolliset tuottajat rajattaisiin kuluttajamyynnin ulkopuolelle ja siten lisättäisiin pienyrittäjyyden kannattavuutta elintarvikealalla.
Jussi Vaarala
Pitäisikö kananmunien suurtuottajien toimintaa rajata niin että ne saavat vain pieneltä osin tuottaa kananmunia kuluttajille ja suurimman osan tuotannostaan teollisuudelle.
Tämä avaisi kannattavuutta pienten kanaloiden syntymiselle ja samalla lisäisi lähitoimintavireyttä.
Kysyä pitää onko muitakin elintarvikealoja joissa suuret teolliset tuottajat rajattaisiin kuluttajamyynnin ulkopuolelle ja siten lisättäisiin pienyrittäjyyden kannattavuutta elintarvikealalla.
Jussi Vaarala
Monday, August 25, 2014
Mikä on poliitikon tehtävä
Poliitikkojen tietämättömyydestä kiinni saamisesta on tullut median leipä ja kansan huvi.
Ikäänkuin oleellista poliitikolle olisi tietää mahdollisimman paljon. Mutta kun se ei riitä.
Mitä tiedolla tekee jos se ei liity poliitikon dynaamiseen, strategiseen ja syvälliseen ymmärrykseen miten asiat on ja miten niiden pitäisi olla.
Ja ellei poliitikolla ole kykyä oivaltavalla tavalla tarttua dynaamisesti oikeaan hetkeen - niin että
asioiden realiteetit ja dynamiikka komppaavat kohti havaittua mahdollisuutta ja päämäärää.
Vasta siitä syntyy tulosta ja jälkeä.
Ilman tuota kykyä - jota ensisijaisesti pitäisi puoluetoimistojen ehdokkaikseen hakea - poliitikot ovat kuin tomppeleita lasipurkki täynnä legopalikoita hokien "en minä osaa näistä mitään rakentaa".
Pitäisi osata. Se on poliitikkojen tehtävä. Eikä kerätä mahdollisimman moitteeton kokoelma tiedon legopalikoita.
Ja ei eduskunnan pidä olla kuin kansakoulu jossa edustajat istuvat kuin oppilaat pulpeteissaan ja oikein vastatessaan saavat opettajan kehut.
Onko niin että media halveksii eduskuntaa kun se päiväkaupalla ryöpyttää yhtä sanomista mutta ei kerro kansanedustajien todellisista aikaansaannoksista. Vaivaako mediaa narsismin patologia ja kateus niitä kohtaan joille on kansalta valta suotu
Kun media ei kerro ihmisille kansanedustajien saavutuksista se ei myöskään valista ihmisiä huomaamaan niitä,
Jussi Vaarala
Poliitikkojen tietämättömyydestä kiinni saamisesta on tullut median leipä ja kansan huvi.
Ikäänkuin oleellista poliitikolle olisi tietää mahdollisimman paljon. Mutta kun se ei riitä.
Mitä tiedolla tekee jos se ei liity poliitikon dynaamiseen, strategiseen ja syvälliseen ymmärrykseen miten asiat on ja miten niiden pitäisi olla.
Ja ellei poliitikolla ole kykyä oivaltavalla tavalla tarttua dynaamisesti oikeaan hetkeen - niin että
asioiden realiteetit ja dynamiikka komppaavat kohti havaittua mahdollisuutta ja päämäärää.
Vasta siitä syntyy tulosta ja jälkeä.
Ilman tuota kykyä - jota ensisijaisesti pitäisi puoluetoimistojen ehdokkaikseen hakea - poliitikot ovat kuin tomppeleita lasipurkki täynnä legopalikoita hokien "en minä osaa näistä mitään rakentaa".
Pitäisi osata. Se on poliitikkojen tehtävä. Eikä kerätä mahdollisimman moitteeton kokoelma tiedon legopalikoita.
Ja ei eduskunnan pidä olla kuin kansakoulu jossa edustajat istuvat kuin oppilaat pulpeteissaan ja oikein vastatessaan saavat opettajan kehut.
Onko niin että media halveksii eduskuntaa kun se päiväkaupalla ryöpyttää yhtä sanomista mutta ei kerro kansanedustajien todellisista aikaansaannoksista. Vaivaako mediaa narsismin patologia ja kateus niitä kohtaan joille on kansalta valta suotu
Kun media ei kerro ihmisille kansanedustajien saavutuksista se ei myöskään valista ihmisiä huomaamaan niitä,
Jussi Vaarala
Erehtyä saa kunhan mokaa
Edellisen pääministeri Kataisen ja nykyisen pääministeri Stubbin kuittaava tunnuslause alaistensa suhteen tuntuu olevan.
Niin-
Ja alkaa muistuttaa niitä historiallisia aikoja jolloin yläluokka eli omassa säädyssään ja rahvas omassaan.
Sillä erotuksella että nyt rahvaan täytyy opettaa alvariinsa yläluokalle soveliaita tapoja.
Sillä erotuksella että nyt rahvaan täytyy opettaa alvariinsa yläluokalle soveliaita tapoja.
Ei ole vaikea kuvitella kumman linjakkuuden varassa maa kestää mitä vaan.
Sinä et ole ammattieettinen potilas kun sinulla ei ole rahaa
Oikeusprofessori Kekkonen : Terveyspalveluyritysten toiminta laillista, mutta ongelmallista.
Terveyspalveluyritykset räätälöivät edelleen palkanmaksu- ja osinkojärjestelyjä lääkäreilleen, jotta he saisivat paremmat veroedut.
Oikeusprofessori Kekkonen puhuu haastattelussa etiikasta mutta ei tavoita sitä oleellista asian etiikkaa.
Nimittäin mitä enemmän suurituloiset lääkärit onnistuvat välttämään veroja sitä enemmän ihmisiä jää yhteiskunnassa kokonaan terveyspalveluiden ulkopuolelle. Koska ei ole rahaa.
Se on sekä yhteiskunnallinen ongelma niin myös lääkärien ammattieettinen kysymys - johon arkkiatrin pitäisi puuttua:
Lääkäriliiton sivuilta:
" Lääkärinvalassa lääkäri sitoutuu noudattamaan lääkärin eettisiä sääntöjä. Vala pohjautuu Hippokrateen valaan sekä Maailman lääkäriliiton vuonna 1949 hyväksyttyyn Geneven julistukseen. Lääketieteen lisensiaatit vannovat valan valmistumistilaisuudessa.
Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen......"
Miten voi olla yhteiskunta- ja ammattieettistä toiminta joka saattaa ahneudessan ihmisiä ulos etiikan piiristä - "sinä et ole ammattieettinen potilas kun sinulla ei ole rahaa"
Jussi Vaarala
Oikeusprofessori Kekkonen : Terveyspalveluyritysten toiminta laillista, mutta ongelmallista.
Terveyspalveluyritykset räätälöivät edelleen palkanmaksu- ja osinkojärjestelyjä lääkäreilleen, jotta he saisivat paremmat veroedut.
Oikeusprofessori Kekkonen puhuu haastattelussa etiikasta mutta ei tavoita sitä oleellista asian etiikkaa.
Nimittäin mitä enemmän suurituloiset lääkärit onnistuvat välttämään veroja sitä enemmän ihmisiä jää yhteiskunnassa kokonaan terveyspalveluiden ulkopuolelle. Koska ei ole rahaa.
Se on sekä yhteiskunnallinen ongelma niin myös lääkärien ammattieettinen kysymys - johon arkkiatrin pitäisi puuttua:
Lääkäriliiton sivuilta:
" Lääkärinvalassa lääkäri sitoutuu noudattamaan lääkärin eettisiä sääntöjä. Vala pohjautuu Hippokrateen valaan sekä Maailman lääkäriliiton vuonna 1949 hyväksyttyyn Geneven julistukseen. Lääketieteen lisensiaatit vannovat valan valmistumistilaisuudessa.
Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen......"
Miten voi olla yhteiskunta- ja ammattieettistä toiminta joka saattaa ahneudessan ihmisiä ulos etiikan piiristä - "sinä et ole ammattieettinen potilas kun sinulla ei ole rahaa"
Jussi Vaarala
Sunday, August 24, 2014
My music Moon Dance has played in finnish national broadcasting company YLE Radio .
Link to my music is found rolling down this link
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/24/avaruusromua-soitettu-musiikki-2482014
Link to my music is found rolling down this link
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/24/avaruusromua-soitettu-musiikki-2482014
Ympäristön palkkamurhaa
Ministeri Orpo yhdistäisi maa- ja metsätalousministeriön ympäristöministeriön kanssa.
Petteri Orpo (kok.) sanoo Maaseudun tulevaisuus -lehden haastattelussa, että Suomessa pitäisi löytää kansallinen yhteisymmärrys luonnonvarojen käytöstä. Hänen mukaansa ministeriöiden yhdistymisen jälkeen ministerejä voisi olla edelleen kaksi.
Ei asia niin mene että ympäristöasiat pitäisi alistaa luonnonvarojen taloudelliselle hyödyntämiselle.
Asian pitäisi maailman nykyisen ympäristötietoisuuden valossa olla toisin päin.
Ja jos ei ole on kyse ympäristön palkkamurhasta.
Jussi Vaarala
Ministeri Orpo yhdistäisi maa- ja metsätalousministeriön ympäristöministeriön kanssa.
Petteri Orpo (kok.) sanoo Maaseudun tulevaisuus -lehden haastattelussa, että Suomessa pitäisi löytää kansallinen yhteisymmärrys luonnonvarojen käytöstä. Hänen mukaansa ministeriöiden yhdistymisen jälkeen ministerejä voisi olla edelleen kaksi.
Ei asia niin mene että ympäristöasiat pitäisi alistaa luonnonvarojen taloudelliselle hyödyntämiselle.
Asian pitäisi maailman nykyisen ympäristötietoisuuden valossa olla toisin päin.
Ja jos ei ole on kyse ympäristön palkkamurhasta.
Jussi Vaarala
Thursday, August 21, 2014
Kaksi maailman myllerryksen taustatrendiä
Maailma hakee uusia tapoja olla ja elää.
Meneillään olevan väkivaltaisen historian tilanteen takana on kaksi trendiä:
Ympäristösyistä lähiajattelu on noussut keskeiseksi taloudelliseksi vaikuttajaksi ja se vie valtaa kansainväliseltä pääomalta ja korostaa kansallisvaltioiden lähikyvykkyyttä identiteettitekijänä.
Toinen megatrendi on materialismin ylivallan kaatuessa taistelu aineettomien arvojen vallasta.
Kuka ja millä ideologialla aineettomia arvoja hallitsee.
Jussi Vaarala
22.8.2014
Maailma hakee uusia tapoja olla ja elää.
Meneillään olevan väkivaltaisen historian tilanteen takana on kaksi trendiä:
Ympäristösyistä lähiajattelu on noussut keskeiseksi taloudelliseksi vaikuttajaksi ja se vie valtaa kansainväliseltä pääomalta ja korostaa kansallisvaltioiden lähikyvykkyyttä identiteettitekijänä.
Toinen megatrendi on materialismin ylivallan kaatuessa taistelu aineettomien arvojen vallasta.
Kuka ja millä ideologialla aineettomia arvoja hallitsee.
Jussi Vaarala
22.8.2014
Wednesday, August 20, 2014
Tuesday, August 19, 2014
Monday, August 18, 2014
Sunday, August 17, 2014
Saturday, August 16, 2014
Art is Miracle
Most
wonderful thing in art is personally doing it. Not because getting
ready wonderful paintings. Nor getting them sold - allthough of course
it would be nice if people could buy them because doing art is not
cheap.
Most wonderful thing in doing art is IN PROCESS of painting - and being personally in that process while doing it.
In that respect art is simply - Miracle.
Most wonderful thing in doing art is IN PROCESS of painting - and being personally in that process while doing it.
In that respect art is simply - Miracle.
Friday, August 15, 2014
Thursday, August 14, 2014
Vieraannuttaako valotkin melun lisäksi kaupunkikulttuuria luonnollisuudesta
Erikoinen kokemus. Kävelin Välimeren lomakohteen katua illalla pimeän aikaan kun yhtäkkiä räpsähti sähköt poikki kaikkialta.
Ja yllätys oli suuri kun siinä samassa hetkessä kadunvarsiravintolan asiakkaat aivan kuin yhdestä suusta puhkesivat ilonhuutoihin ja vihellyksiin pöydissään joissa oli kynttilälyhdyt.
Heidän reaktionsa oli niin yhtäaikainen ja niin salamannopean spontaani että ihmisillä on täytynyt olla patoutunut tarve päästä liioista valoista ravintolassa.
Herää kysymyksiä.
Onkohan liika ja huonosti suunniteltu valaistus pilaamassa sekin metelin lisäksi kaupunkien luontosuhdetta - ja samalla luonnollisuutta jos oletetaan että sopivan pehmeä valaistus saa ihmisenkin pehmenemään ja tulemaan luonnollisemmaksi.
Yhtä lailla pitää kysyä miksi kaupoissa ei riitä että olisi vain hyllyt valaistu kunnolla kohdevaloin eikä koko avaraa tilaa niin että kaupoissa on suorastaan häikäisevän kirkasta nykyään.
Ja sekin on kysyttävä onko valaitusnormeissa ja etenkin valaistuksen kohdistusnormeissa menty aivan liian pitkälle niin että energiantuhlaus ja ympäristöhaitat sitä myöten on selviö.
Jokainen voi tunnistaa valaistuksen vaikutuksen itseensä kun menee illalla kävelemään vähemmän valaistuille kaduille niin huomaa tulevansa enemmän itseään lähelle. Joka toisille merkitsee kyllä myös pelkoa - pimeän ja hämärän pelkoa.
Joka antaa aiheen kysyä - onko ihmisten pelko keskeisimpiä kaupunkeihin ahtautumisen syitä. Ettei sen enempää hämärämpiä valaistuksia kuin maaseutuakaan osata kestää kun ne herättävät kaupunkikulttuurin tainnuttaman oman itsen tuntemisen jonka herääminen ja kokeminen saatetaan kokea pelottavana.
Jussi Vaarala
14.8.2014
Erikoinen kokemus. Kävelin Välimeren lomakohteen katua illalla pimeän aikaan kun yhtäkkiä räpsähti sähköt poikki kaikkialta.
Ja yllätys oli suuri kun siinä samassa hetkessä kadunvarsiravintolan asiakkaat aivan kuin yhdestä suusta puhkesivat ilonhuutoihin ja vihellyksiin pöydissään joissa oli kynttilälyhdyt.
Heidän reaktionsa oli niin yhtäaikainen ja niin salamannopean spontaani että ihmisillä on täytynyt olla patoutunut tarve päästä liioista valoista ravintolassa.
Herää kysymyksiä.
Onkohan liika ja huonosti suunniteltu valaistus pilaamassa sekin metelin lisäksi kaupunkien luontosuhdetta - ja samalla luonnollisuutta jos oletetaan että sopivan pehmeä valaistus saa ihmisenkin pehmenemään ja tulemaan luonnollisemmaksi.
Yhtä lailla pitää kysyä miksi kaupoissa ei riitä että olisi vain hyllyt valaistu kunnolla kohdevaloin eikä koko avaraa tilaa niin että kaupoissa on suorastaan häikäisevän kirkasta nykyään.
Ja sekin on kysyttävä onko valaitusnormeissa ja etenkin valaistuksen kohdistusnormeissa menty aivan liian pitkälle niin että energiantuhlaus ja ympäristöhaitat sitä myöten on selviö.
Jokainen voi tunnistaa valaistuksen vaikutuksen itseensä kun menee illalla kävelemään vähemmän valaistuille kaduille niin huomaa tulevansa enemmän itseään lähelle. Joka toisille merkitsee kyllä myös pelkoa - pimeän ja hämärän pelkoa.
Joka antaa aiheen kysyä - onko ihmisten pelko keskeisimpiä kaupunkeihin ahtautumisen syitä. Ettei sen enempää hämärämpiä valaistuksia kuin maaseutuakaan osata kestää kun ne herättävät kaupunkikulttuurin tainnuttaman oman itsen tuntemisen jonka herääminen ja kokeminen saatetaan kokea pelottavana.
Jussi Vaarala
14.8.2014
Wednesday, August 13, 2014
Tuesday, August 12, 2014
Monday, August 11, 2014
Venäjää ei pidä epäsuorasti palkita temppuilustaan
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne peräänkuuluttaa tukea aloille, jotka kärsivät Venäjän käyttöönottamista vastapakotteista. Esimerkkinä Rinne mainitsee meijeriteollisuuden ja maidontuottajat.
On markkinatalouden kannalta huonoa toimintaa antaa tukea sen takia että markkinat ovat syystä tai toisesta huonot.
Koska silloin yritykset eivät haluakaan muuttua ja etsiä luotettavampia markkinoita kun joka tapauksessa saavat korvausta.
Toisaalta se myös opettaa Venäjää väärille tavoille - sen takia että valtio rahoittaa yritykset vain odottamaan seuraavaa Venäjän temppua. Venäjän tietäen että tulijoita on Suomen valtion tuella heidän poliittisille temppuilumarkkinoilleen.
Kun päinvastoin Venäjän pitäisi saada temppuilustaan markkinoilta viesti että meillä on nyt myytävissä teille ei-oota koska olemme löytäneet luotettavammat markkinat.
Epäluotettavasta temppuilusta pitää rangaista - eikä Rinteen reseptillä epäsuorasti palkita.
Jussi Vaarala
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne peräänkuuluttaa tukea aloille, jotka kärsivät Venäjän käyttöönottamista vastapakotteista. Esimerkkinä Rinne mainitsee meijeriteollisuuden ja maidontuottajat.
On markkinatalouden kannalta huonoa toimintaa antaa tukea sen takia että markkinat ovat syystä tai toisesta huonot.
Koska silloin yritykset eivät haluakaan muuttua ja etsiä luotettavampia markkinoita kun joka tapauksessa saavat korvausta.
Toisaalta se myös opettaa Venäjää väärille tavoille - sen takia että valtio rahoittaa yritykset vain odottamaan seuraavaa Venäjän temppua. Venäjän tietäen että tulijoita on Suomen valtion tuella heidän poliittisille temppuilumarkkinoilleen.
Kun päinvastoin Venäjän pitäisi saada temppuilustaan markkinoilta viesti että meillä on nyt myytävissä teille ei-oota koska olemme löytäneet luotettavammat markkinat.
Epäluotettavasta temppuilusta pitää rangaista - eikä Rinteen reseptillä epäsuorasti palkita.
Jussi Vaarala
Sunday, August 10, 2014
Saturday, August 09, 2014
Onkohan ihmiset opetettu syömään väärin ja sillä luotu massiivinen ruoalla rahastus
Onkohan ihmiset oppineet ja opetettu syömään väärin - ja erityisen kalliisti.
Eikös tämä oma ruokailulinjani ole riittävä ravinnon saannin kannalta. Ja todella edullista ja helppoa.
Perusruokana riisi. Se on jo pelkän ketsupin ja majoneesin kanssa sekä lämpimänä että kylmänä erittäin hyvää. Kattilallisen keittää jääkaappiin niin hetkessä saa hyvää perusruokaa päiviksi.
Toisena perusruokan linssit. Ne kun liottaa vedessä pehmeiksi niin onpa hyvää syötävää ja antaa proteiinia ettei jatkuvasti lihaa tartte syödä. Ja maistuvat muuten vanhan ajan herneille eikä puupalloille kuten nykyajan herneet. Ja taas erittäin halpa ruoka kuten riisikin.
Kolmas halpa peruruoka perunat. Sitä kun voin ja suolan kanssa syö niin onpahan helppo herkku.
Sitten välillä ostaa vaikkapa kerran viikossa kanaa niin sekään ei ole kallista ja saa oikeaa lihaa.
Ja kun ei osta leipää ollenkaan niin sen voi sitten korvata herkuttelemalla vaikkapa kerran viikossa kekseillä, pullilla jne kahvin kanssa niin saa siinä pääsee jokapäiväiseen leipään verrattuna halvalla ja saa viljatuotteita jos haluaa.
Tuohon sitten lisäksi mehuja, marjoja, pähkinöitä ja rusinoita sekä oliiviöljyä ja kalanmaksaöljyä niin siinähän se onkin ruokailun peruspaketti valmis.
Jos katsoo tuota ruokapakettia niin pakkohan on kysyä onko koko elintarvikeala paisutettu massiiviseksi rahastukseksi sitä kautta että ihmiset on opetettu syömään väärin, liikaa ja liian monimutkaisesti.
Tuostako on seurauksena esimerkiksi massiivinen maataloustuilla rahastamismöykky.
Toivoisin ravintoasiantuntijoiden sanovan sanasensa tähän omaan ruokapakettiini.
Jussi Vaarala
9.8.2014
Onkohan ihmiset oppineet ja opetettu syömään väärin - ja erityisen kalliisti.
Eikös tämä oma ruokailulinjani ole riittävä ravinnon saannin kannalta. Ja todella edullista ja helppoa.
Perusruokana riisi. Se on jo pelkän ketsupin ja majoneesin kanssa sekä lämpimänä että kylmänä erittäin hyvää. Kattilallisen keittää jääkaappiin niin hetkessä saa hyvää perusruokaa päiviksi.
Toisena perusruokan linssit. Ne kun liottaa vedessä pehmeiksi niin onpa hyvää syötävää ja antaa proteiinia ettei jatkuvasti lihaa tartte syödä. Ja maistuvat muuten vanhan ajan herneille eikä puupalloille kuten nykyajan herneet. Ja taas erittäin halpa ruoka kuten riisikin.
Kolmas halpa peruruoka perunat. Sitä kun voin ja suolan kanssa syö niin onpahan helppo herkku.
Sitten välillä ostaa vaikkapa kerran viikossa kanaa niin sekään ei ole kallista ja saa oikeaa lihaa.
Ja kun ei osta leipää ollenkaan niin sen voi sitten korvata herkuttelemalla vaikkapa kerran viikossa kekseillä, pullilla jne kahvin kanssa niin saa siinä pääsee jokapäiväiseen leipään verrattuna halvalla ja saa viljatuotteita jos haluaa.
Tuohon sitten lisäksi mehuja, marjoja, pähkinöitä ja rusinoita sekä oliiviöljyä ja kalanmaksaöljyä niin siinähän se onkin ruokailun peruspaketti valmis.
Jos katsoo tuota ruokapakettia niin pakkohan on kysyä onko koko elintarvikeala paisutettu massiiviseksi rahastukseksi sitä kautta että ihmiset on opetettu syömään väärin, liikaa ja liian monimutkaisesti.
Tuostako on seurauksena esimerkiksi massiivinen maataloustuilla rahastamismöykky.
Toivoisin ravintoasiantuntijoiden sanovan sanasensa tähän omaan ruokapakettiini.
Jussi Vaarala
9.8.2014
Friday, August 08, 2014
Thursday, August 07, 2014
Yhdysvallat pohtii ja asiat vaan tapahtuu
Yhdysvallat pohtii keinoja auttaa islamistitaistelijoita Pohjois-Irakin vuorille paenneita ihmisiä.
Yhdysvallat pohtii kuoliko siellä noin 40 lasta janoon vai ei.
Huomenna Yhdysvallat pohtii ehkä että kuoleeko huomenna 50 lasta janoon.
On paikkoja ja asioita joissa pitäisi toimia eikä pohtia.
Jussi Vaarala
Yhdysvallat pohtii keinoja auttaa islamistitaistelijoita Pohjois-Irakin vuorille paenneita ihmisiä.
Yhdysvallat pohtii kuoliko siellä noin 40 lasta janoon vai ei.
Huomenna Yhdysvallat pohtii ehkä että kuoleeko huomenna 50 lasta janoon.
On paikkoja ja asioita joissa pitäisi toimia eikä pohtia.
Jussi Vaarala
.JPG)
Wednesday, August 06, 2014
SDP:n lopun alku - demarit eivät ole päämääräpuolue
Valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tukisi budjetissa liikennehankkeita.
Siinäpä se demareiden ongelma.
Demarit ovat liikennepuolue - ei päämääräpuolue.
Päämäärätön omaan materialistiseen hyvään tähtäävä yhteiskunnallinen hortoilu kiinnostaa ihmisiä yhä vähemmän.
Onko Rinteen linjauksessa SDP:n lopun alku puolueena.
Jussi Vaarala
Valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tukisi budjetissa liikennehankkeita.
Siinäpä se demareiden ongelma.
Demarit ovat liikennepuolue - ei päämääräpuolue.
Päämäärätön omaan materialistiseen hyvään tähtäävä yhteiskunnallinen hortoilu kiinnostaa ihmisiä yhä vähemmän.
Onko Rinteen linjauksessa SDP:n lopun alku puolueena.
Jussi Vaarala
Aforismi
Oletko aina varma
että kärsit
luopumisen tuskasta
kun sanot niin.
Jospa kärsitkin
vastaanottamisen
tuskasta.
Vastaanottamisen tuska
on usein suurempaa
kuin luopumisen tuska.
Elämä on useinkin
vastaanottamisen
ja luopumisen tuskan
välillä taiteilua.
Kaikki julistavat
luopumisen tuskaansa
mutta harva
vastaanottamisen tuskaansa.
Kun luopumisen tuska
on lähtöä syvältä
on vastaanottamisen tuska
menemistä sitäkin syvemmälle.
Jussi Vaarala
Oletko aina varma
että kärsit
luopumisen tuskasta
kun sanot niin.
Jospa kärsitkin
vastaanottamisen
tuskasta.
Vastaanottamisen tuska
on usein suurempaa
kuin luopumisen tuska.
Elämä on useinkin
vastaanottamisen
ja luopumisen tuskan
välillä taiteilua.
Kaikki julistavat
luopumisen tuskaansa
mutta harva
vastaanottamisen tuskaansa.
Kun luopumisen tuska
on lähtöä syvältä
on vastaanottamisen tuska
menemistä sitäkin syvemmälle.
Jussi Vaarala
Ovatko blogien kommenttiosiot viruspesiä
Huomasin että blogeihini tulleet kommentit valikoituani ja poistettuani - siis kaikki ulkolaiset joissa joku linkki mukana - tietokonepa alkoikin paljon reippaammaksi.
Epäilys - onkohan tuollaiset blogien kommentit virusistuttajien pesäpaikkoja.
Tästä asiasta lienee aihetta julkaista joku perusohjeistus.
Toinen asia jonka huomasin että sivuhistoriaa poistamalla vaikkapa kahden tunnin välein myös edesauttaa koneen toimivuutta.
Jussi Vaarala
Huomasin että blogeihini tulleet kommentit valikoituani ja poistettuani - siis kaikki ulkolaiset joissa joku linkki mukana - tietokonepa alkoikin paljon reippaammaksi.
Epäilys - onkohan tuollaiset blogien kommentit virusistuttajien pesäpaikkoja.
Tästä asiasta lienee aihetta julkaista joku perusohjeistus.
Toinen asia jonka huomasin että sivuhistoriaa poistamalla vaikkapa kahden tunnin välein myös edesauttaa koneen toimivuutta.
Jussi Vaarala
Tuesday, August 05, 2014
Monday, August 04, 2014
Sunday, August 03, 2014
Teknistaloudellinen kehitys jättänyt taakseen arvotyhjiön josta kilpaillaan
Tekesin työelämäkysymyksiin erikoistunut johtava asiantuntija ja Helsingin yliopiston dosentti Tuomo Alasoini kirjoittaa Talouselämässä 17.6.2014 Talouselämä -lehdessä näin.
Jo vuonna 2020 suurten ikäluokkien 1945-60 väistyessä työmarkkinat valtaa 1970-luvun lopun ja 1990-luvun lopun välillä syntynyt Y-sukupolvi, joka kuuluu digipioneereihin - ja jopa digiosaamiseltaan ja ongelmanratkaisutaidoiltaan tutkimusten mukaan maailman huippuluokkaa.
Joka näkyy Alasoinin mukaan suomalaisyritysten menestymisenä esimerkiksi digitaalisten pelien tuottajina.
Kyseinen kirjoitus nostaa huomaamattaan esiin sellaisen näkökulman jonka pitäisi kiinnostaa maailman suurimpia päättäjiä ja tutkimusta enemmän kuin huomattavasti.
Nimittäin teknologian ja sen materialistisen arvoköyhän vallan tie on tullut tiensä päähän.
Koska maailmaa ei parannetta hyvillä digitaalisten pelien nikkaroinnilla - eikä myöskään pääoman kasinotemppuiluilla niin yrityksillä kuin valtioidenkaan suhteen.
Ongelma on äärimmäisen iso ja äärimmäisen vakava.
Nimittäin vuosikymmeniä jatkunut teknistaloudellisen vallan arvotyhjyys ja huonokuuloisuus muille arvoilla kuin teknologialle ja rahalle on jättänyt jälkeensä koko maailman mitassa ammottavan suuren arvotyhjiön.
Tilanteen jossa materialististen teknokraattien ja rahaa ahnehtivien pääomapiirien toimesta aineettomat arvot on työnnetty niin vähäpätöiseen rooliin maailmassa että jäljelle on jäänyt suuri arvotyhjiö.
Ja siitä arvotyhjiöstä nyt taistellaan. Tai aletaan taistella.
Hyvänä esimerkkinä siitä on se läntisen teknistaloudellisen arvotyhjiön täyttämisyritys jota islamistien eteneminen Irakissa edustaa.
Euroopan on syytä pian löytää takaisin juurilleen aineettomien arvojen kulttuuriinsa jossa suhteessa Eurooppa onkin ylivertainen niin laajuudessaan kuin saavutustensa korkeudessa.
Uskontojen ja kulttuurin on tuossa teknistaloudellisen arvotyhjiön täyttämispyrkimyksessä löydettävä toisensa niin että saadaan aikaan kulttuurisesti rikas ja samalla korkeaeettinen aineettomien arvojen uusi nousu yli aiemman teknistaloudellisen arvotyhjiöisen vallan.
Jussi Vaarala
4.8.2014
Tekesin työelämäkysymyksiin erikoistunut johtava asiantuntija ja Helsingin yliopiston dosentti Tuomo Alasoini kirjoittaa Talouselämässä 17.6.2014 Talouselämä -lehdessä näin.
Jo vuonna 2020 suurten ikäluokkien 1945-60 väistyessä työmarkkinat valtaa 1970-luvun lopun ja 1990-luvun lopun välillä syntynyt Y-sukupolvi, joka kuuluu digipioneereihin - ja jopa digiosaamiseltaan ja ongelmanratkaisutaidoiltaan tutkimusten mukaan maailman huippuluokkaa.
Joka näkyy Alasoinin mukaan suomalaisyritysten menestymisenä esimerkiksi digitaalisten pelien tuottajina.
Kyseinen kirjoitus nostaa huomaamattaan esiin sellaisen näkökulman jonka pitäisi kiinnostaa maailman suurimpia päättäjiä ja tutkimusta enemmän kuin huomattavasti.
Nimittäin teknologian ja sen materialistisen arvoköyhän vallan tie on tullut tiensä päähän.
Koska maailmaa ei parannetta hyvillä digitaalisten pelien nikkaroinnilla - eikä myöskään pääoman kasinotemppuiluilla niin yrityksillä kuin valtioidenkaan suhteen.
Ongelma on äärimmäisen iso ja äärimmäisen vakava.
Nimittäin vuosikymmeniä jatkunut teknistaloudellisen vallan arvotyhjyys ja huonokuuloisuus muille arvoilla kuin teknologialle ja rahalle on jättänyt jälkeensä koko maailman mitassa ammottavan suuren arvotyhjiön.
Tilanteen jossa materialististen teknokraattien ja rahaa ahnehtivien pääomapiirien toimesta aineettomat arvot on työnnetty niin vähäpätöiseen rooliin maailmassa että jäljelle on jäänyt suuri arvotyhjiö.
Ja siitä arvotyhjiöstä nyt taistellaan. Tai aletaan taistella.
Hyvänä esimerkkinä siitä on se läntisen teknistaloudellisen arvotyhjiön täyttämisyritys jota islamistien eteneminen Irakissa edustaa.
Euroopan on syytä pian löytää takaisin juurilleen aineettomien arvojen kulttuuriinsa jossa suhteessa Eurooppa onkin ylivertainen niin laajuudessaan kuin saavutustensa korkeudessa.
Uskontojen ja kulttuurin on tuossa teknistaloudellisen arvotyhjiön täyttämispyrkimyksessä löydettävä toisensa niin että saadaan aikaan kulttuurisesti rikas ja samalla korkeaeettinen aineettomien arvojen uusi nousu yli aiemman teknistaloudellisen arvotyhjiöisen vallan.
Jussi Vaarala
4.8.2014
Alkoholipolitiikkaan kulujen ja tuottojen tarkistus paikallaan
Vantaanjoella lauantaina seilannut kaljakellunta jätti joen ja sen rannat roskaiseen kuntoon.
Sunnuntaiaamuna Tapaninvainion kohdalla otetuista kuvista näkyy, kuinka kumiveneiden raatoja, puhallettavia uima-altaita ja muita vesileluja makaa joen rannoilla ja kelluu joessa.
Tämäkin sotku pitäisi lisätä alkoholin hintaan. Kuten terveyskeskuksen vastaanottokulut kännisten itselleen aiheuttamista ruhjeista.
Aiheuttaja maksaa.
Se periaate pitäisi sisältää alkoholin hinnoitteluun.
Joka vuosi määritellään vaikkapa kahden vuoden takaa takautuvasti se rahamäärä joka sisällytetään alkoholin hintaan niistä kustannuksista joita alkoholi yhteiskunnalle aiheuttaa.
Samaan hengenvetoon pitää kysyä. Miten voi olla mahdollista että kaikkein keskeisimmillä paikoilla kaupungeissa kaikista isoimmat liiketilat on valjastettu pääosin alkoholia myyville ravintoloille.
Siten että siellä tahkotaan suhteettomasti rahaa verrattuna muihin aloihin - etenkin kun nuo keskustojen liiketilojen alkoholia suurkuluttavat asiakkaat aiheuttavat muutenkin valtavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Tässä asiassa on selvästikin nyt kustannus- ja tuottosokeutta koko yhteiskunnassa.
Juoda saa - mutta maksakoon kukin juopottelunsa kustannukset myös.
Jussi Vaarala
Vantaanjoella lauantaina seilannut kaljakellunta jätti joen ja sen rannat roskaiseen kuntoon.
Sunnuntaiaamuna Tapaninvainion kohdalla otetuista kuvista näkyy, kuinka kumiveneiden raatoja, puhallettavia uima-altaita ja muita vesileluja makaa joen rannoilla ja kelluu joessa.
Tämäkin sotku pitäisi lisätä alkoholin hintaan. Kuten terveyskeskuksen vastaanottokulut kännisten itselleen aiheuttamista ruhjeista.
Aiheuttaja maksaa.
Se periaate pitäisi sisältää alkoholin hinnoitteluun.
Joka vuosi määritellään vaikkapa kahden vuoden takaa takautuvasti se rahamäärä joka sisällytetään alkoholin hintaan niistä kustannuksista joita alkoholi yhteiskunnalle aiheuttaa.
Samaan hengenvetoon pitää kysyä. Miten voi olla mahdollista että kaikkein keskeisimmillä paikoilla kaupungeissa kaikista isoimmat liiketilat on valjastettu pääosin alkoholia myyville ravintoloille.
Siten että siellä tahkotaan suhteettomasti rahaa verrattuna muihin aloihin - etenkin kun nuo keskustojen liiketilojen alkoholia suurkuluttavat asiakkaat aiheuttavat muutenkin valtavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Tässä asiassa on selvästikin nyt kustannus- ja tuottosokeutta koko yhteiskunnassa.
Juoda saa - mutta maksakoon kukin juopottelunsa kustannukset myös.
Jussi Vaarala
Saturday, August 02, 2014
Friday, August 01, 2014
Työyhteisöjen haitallisia erilliskulttuureita
Terveydenhuollon työntekijöiden päihdeongelmiin puututaan yhä useammin – "15-20 vuotta sitten katsottiin sormien läpi"
Kanteluita terveydenhuollon työntekijöistä tekevät niin asiakkaat, esimiehet kuin poliisikin. Ilmoitusten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2011 verrattuna. Ongelmat voivat johtaa ammattioikeuksien menettämiseen.
Tilanne kuvaa sitä miten Suomessa on ollut aiemmin kahta väärää perinnettä jotka ovat kaiketi nyt oikeamassa ainakin terveydenhuollon alueella.
Toinen on väärän ymmärtämisen perinne jossa oman ammattikunnan tekemisiä katsotaan suopeammin kuin muuten katsottaisiin eikä panna virheellisesti toimivaa kohtaamaan tapojaan - joka on ainoa oikea peruslinja korjata asioita.
Toinen perinne on katsoa että sosiaali- ja terveysaloilla on sisäinen kulttuuri jolla on lupa poiketa muusta toimintakulttuurista muussa yhteiskunnassa. Ja juuri yllämainittu väärän ymmärtämisen kulttuuri on omiaan ajamaan yhteisöjä ja organisaatioita sisäisen erilliskulttuurin muodostumiseen.
Samalla voi tietysti kysyä onko esimerkiksi juristien, toimittajien, rakennusalan tai vaikkapa autonasentajien kulttuureissa toimintatapoja jotka ovat luoneet niihin muulle yhteiskunnalle haitallisella tavalla omapäisen erilliskulttuurin.
Jossa annetaan itselle omassa ammattikunnassa lupa sellaiseen joka ei ole suotavaa muualla yhteiskunnassa.
Jussi Vaarala
Terveydenhuollon työntekijöiden päihdeongelmiin puututaan yhä useammin – "15-20 vuotta sitten katsottiin sormien läpi"
Kanteluita terveydenhuollon työntekijöistä tekevät niin asiakkaat, esimiehet kuin poliisikin. Ilmoitusten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2011 verrattuna. Ongelmat voivat johtaa ammattioikeuksien menettämiseen.
Tilanne kuvaa sitä miten Suomessa on ollut aiemmin kahta väärää perinnettä jotka ovat kaiketi nyt oikeamassa ainakin terveydenhuollon alueella.
Toinen on väärän ymmärtämisen perinne jossa oman ammattikunnan tekemisiä katsotaan suopeammin kuin muuten katsottaisiin eikä panna virheellisesti toimivaa kohtaamaan tapojaan - joka on ainoa oikea peruslinja korjata asioita.
Toinen perinne on katsoa että sosiaali- ja terveysaloilla on sisäinen kulttuuri jolla on lupa poiketa muusta toimintakulttuurista muussa yhteiskunnassa. Ja juuri yllämainittu väärän ymmärtämisen kulttuuri on omiaan ajamaan yhteisöjä ja organisaatioita sisäisen erilliskulttuurin muodostumiseen.
Samalla voi tietysti kysyä onko esimerkiksi juristien, toimittajien, rakennusalan tai vaikkapa autonasentajien kulttuureissa toimintatapoja jotka ovat luoneet niihin muulle yhteiskunnalle haitallisella tavalla omapäisen erilliskulttuurin.
Jossa annetaan itselle omassa ammattikunnassa lupa sellaiseen joka ei ole suotavaa muualla yhteiskunnassa.
Jussi Vaarala
Euroopan puolustuskyvyn ydin
Ei Euroopan puolustuskyvyn ydin ole aseissa.
Se on kyvyssä järjestäytyä Euroopan puolustuksen eteen.
Se osapuoli joka ei osaa strategisesti, materialistisesti ja miehistöresurssien suhteen järjestäytyä sodassa päämäärien eteen on hävinnyt jo lähtökohtaisesti sodan.
Ja Euroopan järjestäytymiskyky päämäärien eteen on kehittynyt sen erilaisten toimialojen sisällä eurooppalaiseksi järjestäytyneeksi päämäärätietoisuudeksi.
Eurooppa on yhtä kuin järjestäytymiskyky. Se ja aikaansaamisen kyky on eurooppalaista ydintä.
Ja sodan onnettomuuden hetkellä ne vain valjastetaan tehokkaan puolustuksen palvelukseen.
Jussi Vaarala
1.8.2014
Ei Euroopan puolustuskyvyn ydin ole aseissa.
Se on kyvyssä järjestäytyä Euroopan puolustuksen eteen.
Se osapuoli joka ei osaa strategisesti, materialistisesti ja miehistöresurssien suhteen järjestäytyä sodassa päämäärien eteen on hävinnyt jo lähtökohtaisesti sodan.
Ja Euroopan järjestäytymiskyky päämäärien eteen on kehittynyt sen erilaisten toimialojen sisällä eurooppalaiseksi järjestäytyneeksi päämäärätietoisuudeksi.
Eurooppa on yhtä kuin järjestäytymiskyky. Se ja aikaansaamisen kyky on eurooppalaista ydintä.
Ja sodan onnettomuuden hetkellä ne vain valjastetaan tehokkaan puolustuksen palvelukseen.
Jussi Vaarala
1.8.2014
Thursday, July 31, 2014
Kun metsä ei enää soinut
Metsä ei soinut.
Hämärä valeli sen
oksat hiljaisuudella
kietoi rungot
tummaan kosteuteen
joka tuoksui
mustaa lohduttomuuttaan
jo katseeseen asti.
Vastaansanomaton
kesän loppu oli tullut.
Siitä ei ollut
sanan sijaa
katsoessa
tummaan liikahtamattomuuteen
runkojen vastenmieliseen
synkkyyteen.
Mutta syksylläkin oli
vain
aikansa.
Kaikella on.
Kohta ilmassa olisi
kirpeyttä
lupausta pakkasen
tuulahduksesta
joka häätäisi
kostean tumman kaavun.
Ja toisi mukanaan
punertavan kajon odotuksen.
Jossakin kaukana
talven selän takana.
Keväällä.
Jussi Vaarala
31.7.2014
Metsä ei soinut.
Hämärä valeli sen
oksat hiljaisuudella
kietoi rungot
tummaan kosteuteen
joka tuoksui
mustaa lohduttomuuttaan
jo katseeseen asti.
Vastaansanomaton
kesän loppu oli tullut.
Siitä ei ollut
sanan sijaa
katsoessa
tummaan liikahtamattomuuteen
runkojen vastenmieliseen
synkkyyteen.
Mutta syksylläkin oli
vain
aikansa.
Kaikella on.
Kohta ilmassa olisi
kirpeyttä
lupausta pakkasen
tuulahduksesta
joka häätäisi
kostean tumman kaavun.
Ja toisi mukanaan
punertavan kajon odotuksen.
Jossakin kaukana
talven selän takana.
Keväällä.
Jussi Vaarala
31.7.2014
Wednesday, July 30, 2014
Alkaako Venäjän talous itsenäistyä ja jalostua Suomen sotakorvausvaatimusten tapaan
Venäjä aikoo vastata Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamiin talouspakotteisiin.
Sen sijaan venäläisomisteiselle Helsingin telakalle luvataan jatkoa laivatilauksiin.
Samalla Venäjällä aletaan pohtia, miten se voisi korvata vaikeutuvaa ulkomaankauppaa omalla tuotannolla.
Herää mielenkiintoisia kysymyksiä.
Nouseeko Venäjän talous raaka-ainetaloudesta jalostuneemmalle tasolle samasta ulkoisen pakon syystä kuin Suomen talous nousi sotakorvaustaakan alla.
Toinen kysymys on missä vaiheessa ja missä määrin talouselämä ja markkinatalous lakkaa puolin ja toisin toimimasta sellaisen politiikan ehdoilla jossa kaikki asetetaan ihmishenkiä ja markkinataloutta myöten politiikan keppihevoseksi.
Jussi Vaarala
Venäjä aikoo vastata Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamiin talouspakotteisiin.
Sen sijaan venäläisomisteiselle Helsingin telakalle luvataan jatkoa laivatilauksiin.
Samalla Venäjällä aletaan pohtia, miten se voisi korvata vaikeutuvaa ulkomaankauppaa omalla tuotannolla.
Herää mielenkiintoisia kysymyksiä.
Nouseeko Venäjän talous raaka-ainetaloudesta jalostuneemmalle tasolle samasta ulkoisen pakon syystä kuin Suomen talous nousi sotakorvaustaakan alla.
Toinen kysymys on missä vaiheessa ja missä määrin talouselämä ja markkinatalous lakkaa puolin ja toisin toimimasta sellaisen politiikan ehdoilla jossa kaikki asetetaan ihmishenkiä ja markkinataloutta myöten politiikan keppihevoseksi.
Jussi Vaarala
Tuesday, July 29, 2014
Monday, July 28, 2014
.JPG)
Sunday, July 27, 2014
Kaijat koolla, lauluntekijä Jussi Vaarala 2014
Kaijat koolla
lauluntekijä Jussi Vaarala
Taivaalla pilvi
ei sillä mene lujaa
särmikäs neiti pilveä kuvaa.
Valo pois hiipuu
kukahan keksisi laulun
sen herttaisen laulun
jossa moitita ei.
***Kaijat on koolla
ja lörpötys käy
syyllistä miestä ei missään näy.
Riettahat jutut ja railakas suu
pilven taakse häpee kuu.
Aamuinen taivas
ja kalpeat kaijat
ryömivät kotiin
jos vielä sopii.
Siellä syyllinen oottaa
ja hän kohta kuulla saa
että vika on hänen
vaikka tekijä on nainen.
lauluntekijä Jussi Vaarala
Taivaalla pilvi
ei sillä mene lujaa
särmikäs neiti pilveä kuvaa.
Valo pois hiipuu
kukahan keksisi laulun
sen herttaisen laulun
jossa moitita ei.
***Kaijat on koolla
ja lörpötys käy
syyllistä miestä ei missään näy.
Riettahat jutut ja railakas suu
pilven taakse häpee kuu.
Aamuinen taivas
ja kalpeat kaijat
ryömivät kotiin
jos vielä sopii.
Siellä syyllinen oottaa
ja hän kohta kuulla saa
että vika on hänen
vaikka tekijä on nainen.
Saturday, July 26, 2014
Läntisen kulttuurin yksilöajattelun viisautta
Läntisen kulttuurin suurin viisaus on siinä että se ei ajattele että yksilö on pelkkä resurssi joka saa katsoa itse itsensä perään kohteena niin hyvin kuin taitaa kuten on vallitsevasti laita muissa kulttuureissa.
Läntiselle kulttuurille - ei siis koske ahneita pääomapiirejä - yksilö on ennenkaikkea ja lopullisesti kohde eikä loppuunsaakka kalutuksi tarkoitettu resurssi.
Ja ollessaan kohde yksilöstä tuleekin hyvin monipuolisesti hyödyllinen resurssi myös yhteiskunnalle ja samoin talouselämälle.
Paljon parempi resurssi kuin että hänet heti jaloilleen noustuaan otetaan lapsityövoiman jne kohteeksi täysin resurssivaatimuksin.
Ilman yksilön kohteena olon painotusta lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen yksilö ei voisi kehittyä sellaiseksi resurssiksi kuin hänessä lahjat ja yhteiskunnan tarve niille on.
Ja politiikan vääntö on oleellisilta osiltaan sitä miten kukakin painottaa yksilön kohde- ja resurssiominaisuutta yhteiskunnassa ja talouselämässä.
Ja silloin kun yksilö lakkaa olemasta kohde niin häneltä resurssiominaisuutta vaaditaankin lakkaa yhteiskunta olemasta sivistysyhteiskunta.
Jussi Vaarala
26.7.2014
Läntisen kulttuurin suurin viisaus on siinä että se ei ajattele että yksilö on pelkkä resurssi joka saa katsoa itse itsensä perään kohteena niin hyvin kuin taitaa kuten on vallitsevasti laita muissa kulttuureissa.
Läntiselle kulttuurille - ei siis koske ahneita pääomapiirejä - yksilö on ennenkaikkea ja lopullisesti kohde eikä loppuunsaakka kalutuksi tarkoitettu resurssi.
Ja ollessaan kohde yksilöstä tuleekin hyvin monipuolisesti hyödyllinen resurssi myös yhteiskunnalle ja samoin talouselämälle.
Paljon parempi resurssi kuin että hänet heti jaloilleen noustuaan otetaan lapsityövoiman jne kohteeksi täysin resurssivaatimuksin.
Ilman yksilön kohteena olon painotusta lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen yksilö ei voisi kehittyä sellaiseksi resurssiksi kuin hänessä lahjat ja yhteiskunnan tarve niille on.
Ja politiikan vääntö on oleellisilta osiltaan sitä miten kukakin painottaa yksilön kohde- ja resurssiominaisuutta yhteiskunnassa ja talouselämässä.
Ja silloin kun yksilö lakkaa olemasta kohde niin häneltä resurssiominaisuutta vaaditaankin lakkaa yhteiskunta olemasta sivistysyhteiskunta.
Jussi Vaarala
26.7.2014
Friday, July 25, 2014
Euroopan pitää sulkea rajojaan ja antaa kriisimaiden itse hakea ratkaisunsa
Maailma on nyt mennyt niin sotaisaan ja rauhattomaan suuntaan ja eri maanosien ja kulttuurien arvopohjat ovat niin etäällä tällä hetkellä toisistaan että on pakko kysyä seuraavia kysymyksiä.
Onko esimerkiksi mitään syytä enää mennä mestaroimaan jonkun Syyrian touhuja koska sen levottomuudet ovat toisaalta niin kaukana eurooppalaisesta demokratiasta ja toisaalta siellä jyllää euroopalle vieraat islamistiset voimat.
Pitäisikö sen sijaan ajatella että eurooppalainen kulttuuri erityisesti on niin kaukana arvopohjaltaan tällä hetkellä monestakin ilmansuunnasta että olisi kertakaikkiaan lyötävä esimerkiksi Syyrian rajat kiinni. Myös taloudellisesti niin että eduista sen suhteen ollaan luopumassa. Nythän samaan suuntaan ollaan menossa Venäjänkin suhteen että kun Venäjä on hankala niin nostetaan rajamuureja ja jätetään se oman onnensa nojaan muhimaan keskenään ongelmallisuutensa. Omassa sisäisessä politiikassaan.
Ratkaiskoon ongelmamaat ongelmansa itse ja sitten jos sieltä löytyy eurooppakelpoista arvopohjaa niin sitten olisi tervetulleita Eurooppaan.
Siis olisi ulottuvuus ehdottomasta rajojen sulkemisesta suhteellisempaan rajojen sulkemiseen ja sitten yhteistyöhön eurooppalaisessa arvohengessä jos siihen asti kasvettu on.
Kuitenkin on kiistatta tosiasia että eurooppalainen arvopohja on maailmassa kehittynein kaikilla mittareilla. Tehtäköön se tavoitteeksi niille maille joilla on sisäisiä ongelmia.
Ja se tavoite tehtäisiin niin että suljetaan rajat kaikin tavoin.
Mutta se tarkoittaisi tietenkin Euroopan maiden yhteisen puolustuksen valmiustason ja rajavalvonnan tason nostamista. Mutta se on sentään pienempi ongelma kuin mennä jonnekin Syyrian arvo-outouteen hääräämään kehitystä. Joka heidän pitää ihan itse löytää.
Jussi Vaarala
25.7.2014
Maailma on nyt mennyt niin sotaisaan ja rauhattomaan suuntaan ja eri maanosien ja kulttuurien arvopohjat ovat niin etäällä tällä hetkellä toisistaan että on pakko kysyä seuraavia kysymyksiä.
Onko esimerkiksi mitään syytä enää mennä mestaroimaan jonkun Syyrian touhuja koska sen levottomuudet ovat toisaalta niin kaukana eurooppalaisesta demokratiasta ja toisaalta siellä jyllää euroopalle vieraat islamistiset voimat.
Pitäisikö sen sijaan ajatella että eurooppalainen kulttuuri erityisesti on niin kaukana arvopohjaltaan tällä hetkellä monestakin ilmansuunnasta että olisi kertakaikkiaan lyötävä esimerkiksi Syyrian rajat kiinni. Myös taloudellisesti niin että eduista sen suhteen ollaan luopumassa. Nythän samaan suuntaan ollaan menossa Venäjänkin suhteen että kun Venäjä on hankala niin nostetaan rajamuureja ja jätetään se oman onnensa nojaan muhimaan keskenään ongelmallisuutensa. Omassa sisäisessä politiikassaan.
Ratkaiskoon ongelmamaat ongelmansa itse ja sitten jos sieltä löytyy eurooppakelpoista arvopohjaa niin sitten olisi tervetulleita Eurooppaan.
Siis olisi ulottuvuus ehdottomasta rajojen sulkemisesta suhteellisempaan rajojen sulkemiseen ja sitten yhteistyöhön eurooppalaisessa arvohengessä jos siihen asti kasvettu on.
Kuitenkin on kiistatta tosiasia että eurooppalainen arvopohja on maailmassa kehittynein kaikilla mittareilla. Tehtäköön se tavoitteeksi niille maille joilla on sisäisiä ongelmia.
Ja se tavoite tehtäisiin niin että suljetaan rajat kaikin tavoin.
Mutta se tarkoittaisi tietenkin Euroopan maiden yhteisen puolustuksen valmiustason ja rajavalvonnan tason nostamista. Mutta se on sentään pienempi ongelma kuin mennä jonnekin Syyrian arvo-outouteen hääräämään kehitystä. Joka heidän pitää ihan itse löytää.
Jussi Vaarala
25.7.2014
Thursday, July 24, 2014
Tyttäreni Terhikin suunnittelutöitä koulussa Aalto-ylipistossa sivut 457-460
nähtävillä myös Pori jazzin yhteydessä näyttelyssä muiden näyttelyyn valittujen ohella
www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kaupunkisuunnittelu/julkaisut/FKT5MxOiP/KoottuEsitys_small.pdf
nähtävillä myös Pori jazzin yhteydessä näyttelyssä muiden näyttelyyn valittujen ohella
www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kaupunkisuunnittelu/julkaisut/FKT5MxOiP/KoottuEsitys_small.pdf
Sanan kulttuuri talloo kuvan ja äänen kulttuurin päälle mediassa
Katsoin juuri italialaisen median videon säveltäjä-pianistin konsertista. Video kesti 2 min 47 sekuntia ja siinä ei ollut hetkeäkään että itse musiikki olisi kuulunut vaan koko video oli koko ajan puhetta ja selittämistä ja kuvan viuhumista säveltäjästä konserttiin ja takaisin.
Ja eikä ole kovin kauan kun katsoin saksalais-sveitsiläis-itävaltalaiselta oikein kulttuurikanavalta 3SAT ohjelman kuvataiteesta jossa jotain henkilöä kuljetettiin toimittajan kanssa taidenäyttelyssä ikäänkuin yleisön roolissa kertomassa maalauksista. Ja efekti jälleen sama. Ei hetkeäkään kunnon rauhaa katsoa zoomaamatta ulos tai sisään tai vinosta kulmasta kuvaamatta maalauksia ja suuri osa taas oli ohjelmasta henkilöiden ja puhumisen kuvaamista.
Onko kielen kulttuurilla näin neuroottisen hermostunut suhde medioissa kuvan ja äänen kulttuureihin että sen täytyy tekotapaa ja hätäisesti sutaistuja paneutumisia myöten oikein isoilla eurooppalaisilla kulttuurikanavillakin kohdella äänen ja kuvan kulttuuria näin kelvottomasti.
Ja onko se niin vaikea käsittää empaattisesti että ihmisille pitää antaa musiikkijutussa vähintään 30 sekuntia kuulla musiikkia ilman häiritsevää sähläystä ja taidejutuissa nähdä vähintään 10 sekuntia per maalaus ilman sanan sanaa selittämistä että ihmiset voivat kohdata itsenään musiikin ja maalauksen sellaisena kuin se on.
Miten voi olla mahdollista että media on näin kehittymätöntä kuvan ja äänen kulttuurien ja ihmisiin eläytymisen suhteen ettei näin oleellista asiaa tajua.
Jussi Vaarala
Katsoin juuri italialaisen median videon säveltäjä-pianistin konsertista. Video kesti 2 min 47 sekuntia ja siinä ei ollut hetkeäkään että itse musiikki olisi kuulunut vaan koko video oli koko ajan puhetta ja selittämistä ja kuvan viuhumista säveltäjästä konserttiin ja takaisin.
Ja eikä ole kovin kauan kun katsoin saksalais-sveitsiläis-itävaltalaiselta oikein kulttuurikanavalta 3SAT ohjelman kuvataiteesta jossa jotain henkilöä kuljetettiin toimittajan kanssa taidenäyttelyssä ikäänkuin yleisön roolissa kertomassa maalauksista. Ja efekti jälleen sama. Ei hetkeäkään kunnon rauhaa katsoa zoomaamatta ulos tai sisään tai vinosta kulmasta kuvaamatta maalauksia ja suuri osa taas oli ohjelmasta henkilöiden ja puhumisen kuvaamista.
Onko kielen kulttuurilla näin neuroottisen hermostunut suhde medioissa kuvan ja äänen kulttuureihin että sen täytyy tekotapaa ja hätäisesti sutaistuja paneutumisia myöten oikein isoilla eurooppalaisilla kulttuurikanavillakin kohdella äänen ja kuvan kulttuuria näin kelvottomasti.
Ja onko se niin vaikea käsittää empaattisesti että ihmisille pitää antaa musiikkijutussa vähintään 30 sekuntia kuulla musiikkia ilman häiritsevää sähläystä ja taidejutuissa nähdä vähintään 10 sekuntia per maalaus ilman sanan sanaa selittämistä että ihmiset voivat kohdata itsenään musiikin ja maalauksen sellaisena kuin se on.
Miten voi olla mahdollista että media on näin kehittymätöntä kuvan ja äänen kulttuurien ja ihmisiin eläytymisen suhteen ettei näin oleellista asiaa tajua.
Jussi Vaarala
Wednesday, July 23, 2014
Suurten kansojen hehkutusharha
Suurilla kansoilla on se vika että kun kansallisuustunne hehkutetaan huippuunsa niin kansan suuren koon varjolla sen yksilötkin alkavat kuvitella olevansa jotenkin erityisiä verrattuna muihin kansoihin.
Mutta sitten noiden kansojen vahvuus lopahtaakin siihen kun yksilötasolla pitäisi saada niin määrällisesti kuin laadullisestikin aikaan. Ja kansan suuresta koosta oletettu erinomaisuus lopahtaakin yksilöiden oletettua huonompaan suorituskykyyn. Ja samantien menee suuren kansan kilpailukykykin.
Mitä tästä seuraa - se että se kansa on aina kehittynein ja aikaansaavin jolla on neljä ominaisuutta:
1. yksilöiden laadullinen suorituskyky
2. yksilöiden määrällinen suorituskyky
3. yksilöiden innovaatiokyky
4. kansan hallinnon halu ja kyky arvostaa, palkita ja kannustaa yksilöiden kolmea suorituskykyisyyttä.
Sortumatta missään vaiheessa "kansamme on kooltaan suuri" -hehkutukseen.
Kehittyneiden, kehittyvien ja uutta luovien yksilöiden määrä, kunnioitus, arvostus ja palkitseminen ratkaisee lopulta aina kansan ja maan kilpailukykyisyyden riippumatta kansan ja maan koosta.
Yksilö on aina kehityksen ydin - miksi - siksi koska yksilössä on elämän perusydin - elämänkipinä.
Ja on hallinnon moka tai hyvyys miten se tuota elämänkipinää kautta kansan kohtelee.
Jussi Vaarala
Suurilla kansoilla on se vika että kun kansallisuustunne hehkutetaan huippuunsa niin kansan suuren koon varjolla sen yksilötkin alkavat kuvitella olevansa jotenkin erityisiä verrattuna muihin kansoihin.
Mutta sitten noiden kansojen vahvuus lopahtaakin siihen kun yksilötasolla pitäisi saada niin määrällisesti kuin laadullisestikin aikaan. Ja kansan suuresta koosta oletettu erinomaisuus lopahtaakin yksilöiden oletettua huonompaan suorituskykyyn. Ja samantien menee suuren kansan kilpailukykykin.
Mitä tästä seuraa - se että se kansa on aina kehittynein ja aikaansaavin jolla on neljä ominaisuutta:
1. yksilöiden laadullinen suorituskyky
2. yksilöiden määrällinen suorituskyky
3. yksilöiden innovaatiokyky
4. kansan hallinnon halu ja kyky arvostaa, palkita ja kannustaa yksilöiden kolmea suorituskykyisyyttä.
Sortumatta missään vaiheessa "kansamme on kooltaan suuri" -hehkutukseen.
Kehittyneiden, kehittyvien ja uutta luovien yksilöiden määrä, kunnioitus, arvostus ja palkitseminen ratkaisee lopulta aina kansan ja maan kilpailukykyisyyden riippumatta kansan ja maan koosta.
Yksilö on aina kehityksen ydin - miksi - siksi koska yksilössä on elämän perusydin - elämänkipinä.
Ja on hallinnon moka tai hyvyys miten se tuota elämänkipinää kautta kansan kohtelee.
Jussi Vaarala
Tuesday, July 22, 2014
.JPG)
Pitäisikö sukupuolimuuttuja poistaa tutkimuksista kokonaan
Lähes aina kun tilastollisia haastattelututkimuksia tehdään otetaan esiin yhtenä muuttujana sukupuoli.
Mutta onko se tarpeeton ja suorastaan haitallinen - mehän kuitenkin olemme sen yläkäsitteenä ihmisiä.
Sukupuolihan on asia joka pysyy hyvin harvaa lukuunottamatta muuttumattomana.
Miksi siis käyttää sitä muuttujana tutkimuksissa kun siihen vaikuttamalla ei voi asioita muuttaa eikä sukupuoli muutu asioihin vaikuttamalla.
Mutta jos otamme muuttujiksi vaikkapa asuinpaikan, työpaikan, kokemukset erilaisista asioista, saatu koulutus jne niin muuttujina ne ovat paljon parempia koska niihin vaikuttamalla voi muuttaa asioita ja asioita muuttamalla voi vaikuttaa niihin.
Siksi pitäisi sukupuoli muuttujana tutkimuksissa yksinkertaisesti jättää viimeiseksi muuttujaksi jos on aikaa ja tilaa.
Paitsi tietenkin niissä tutkimuksissa joissa sukupuoli on keskiössä.
Niin - molemmat sukupuolet plus niiden variaatiot päälle ovat yläkäsitteenä ihmisiä.
Jussi Vaarala
22.7.2014
Lähes aina kun tilastollisia haastattelututkimuksia tehdään otetaan esiin yhtenä muuttujana sukupuoli.
Mutta onko se tarpeeton ja suorastaan haitallinen - mehän kuitenkin olemme sen yläkäsitteenä ihmisiä.
Sukupuolihan on asia joka pysyy hyvin harvaa lukuunottamatta muuttumattomana.
Miksi siis käyttää sitä muuttujana tutkimuksissa kun siihen vaikuttamalla ei voi asioita muuttaa eikä sukupuoli muutu asioihin vaikuttamalla.
Mutta jos otamme muuttujiksi vaikkapa asuinpaikan, työpaikan, kokemukset erilaisista asioista, saatu koulutus jne niin muuttujina ne ovat paljon parempia koska niihin vaikuttamalla voi muuttaa asioita ja asioita muuttamalla voi vaikuttaa niihin.
Siksi pitäisi sukupuoli muuttujana tutkimuksissa yksinkertaisesti jättää viimeiseksi muuttujaksi jos on aikaa ja tilaa.
Paitsi tietenkin niissä tutkimuksissa joissa sukupuoli on keskiössä.
Niin - molemmat sukupuolet plus niiden variaatiot päälle ovat yläkäsitteenä ihmisiä.
Jussi Vaarala
22.7.2014
Subscribe to:
Posts (Atom)