Ajatukseni suuntasi muun muassa Hämeenlinnan
kauniiseen vanhaan kaupunkiin, Vanhaan Raumaan, Porvoon koko
keskusta-alueeseen. Eiraan Helsingissä, nykyisiin ja tuleviin
kävelykatumiljöisiin kokonaisina kortteleina ja autoilta kiellettyinä
kaupunginosina eri puolilla Suomea. Ja eri puolilla maailmaa.
Mieleeni
tuli tämä ajatus. Miksi tuollaisilla autojen vielä tärväämättömillä tai
niiltä suljettavissa olevilla alueilla ei voisi harrastaa ainakin
lumettomana aikana hevosvetoista vossikkaliikennettä? Siis pari hevosta
vetämään katettua vaunua, johon ihmiset voisivat astua vossikkapysäkiltä
kuin matalalattiaiseen raitiovaunuun.
Eikö se olisi nykyihmiselle
hyvä huomata miten paljon elämässä on kiirettä ja miten paljon jää
ympäristöstä havainnoimatta polttomoottorivetoisessa maailmassa?
Sen
paljastaisi vossikkaliikenteellä kulkeminen. Siis luonnonvoimalla
luonnonmukaisella nopeudella toivottavasti mahdollisimman
luonnonmukaisessa maisemassa.
Mikä olisikaan somempaa kuin kuulla
autoilta kokonaan kielletyssä kaupunginosassa avoimena olevasta
ikkunastaan lintujen laulua, lasten leikkien ääntä ja vossikan kavioiden
kopinaa sen kulkiessa omaan verkkaiseen tahtiinsa seuraavalle
vossikkapysäkille.
Ei kaikki vanha ole vain erikoisuutta – se voi olla moniarvoisempaa kuin sen ohi kiitäessä ja taaksemme jättäessä huomaammekaan.
Ethical-realistic thinking bases on two things: 1. the more in things is both ethics and realism the better it is as solution 2. most profound ethics is this: good life span for everyone in the world without harming other people or nature. Jussi Vaarala, creator of ethical-realistic thinking
Tuesday, July 22, 2014
Monday, July 21, 2014
Sunday, July 20, 2014
Montako ihmishenkeä täytyy menettää että YK:n turvaneuvosto tunnistaa yhden ihmishengen menetyksen
Gazan tilanne on jatkunut ko kauan ja monia ihmisiä on kuollut ennenkuin YK:n turvaneuvosto aiotaan nyt kutsua koolle.
Kauanko ehti Syyrian tilanne kehittyä ennenkuin turvaneuvosto kokoontui.
Paljonko Sudanissa tapettiin ihmisiä ja kuinka todellakin kauan ennenkuin turvaneuvosto reagoi jne.
YK:n turvaneuvosto on kyseiselle instituutiolle väärä nimi.
Se kuuluisi olla neuvoston velttoilulla aikaansaadun ruumisröykkiön mukaisesti YK:n aikaansaamaton turvattomuusneuvosto.
Kysymys kuuluu:
Montako ruumista pitää konfliktissa tulla että YK:n turvaneuvosto tunnistaa yhden ihmishengen menetyksen.
Sen yhden jonka tulisi olla YK:n toiminnan keskeisenä ytimenä.
Jussi Vaarala
Gazan tilanne on jatkunut ko kauan ja monia ihmisiä on kuollut ennenkuin YK:n turvaneuvosto aiotaan nyt kutsua koolle.
Kauanko ehti Syyrian tilanne kehittyä ennenkuin turvaneuvosto kokoontui.
Paljonko Sudanissa tapettiin ihmisiä ja kuinka todellakin kauan ennenkuin turvaneuvosto reagoi jne.
YK:n turvaneuvosto on kyseiselle instituutiolle väärä nimi.
Se kuuluisi olla neuvoston velttoilulla aikaansaadun ruumisröykkiön mukaisesti YK:n aikaansaamaton turvattomuusneuvosto.
Kysymys kuuluu:
Montako ruumista pitää konfliktissa tulla että YK:n turvaneuvosto tunnistaa yhden ihmishengen menetyksen.
Sen yhden jonka tulisi olla YK:n toiminnan keskeisenä ytimenä.
Jussi Vaarala
Suomeen on henkisesti sisäänrakennettu pienyrittäjyyden tappomekanismi
Suomessa ehkä suurimpia kynnyksiä menestyä taloudelliselta tulokseltaan pienenä yrittäjänä on se että mikään instituutio ja taho ei taida tunnistaa seuraavaa seikkaa.
Nimittäin esimerkiksi kirjanpitokustannukset ja varmaankin kaikki muutkin yritystoiminnan kustannukset ovat suhteellisesti aivan liian suuret verrattun suurempien yritysten vastaavien kulujen suhteelliseen osuuteen kuluista.
Mitä se merkitsee. Se merkitsee sitä että suomalainen vireää kansantaloutta puolustamaton ahneus ja joustamattomuus tekee mahdottomaksi tuloiltaan pienivolyymisen yrittäjyyden - kun aivan taivahan tosi pelkkä kirjanpitokulu saattaa olla aivan liian suuri pienelle yrityskituuttajalla maksaa.
Samalla se tietenkin paitsi veltostuttaa ja masentaa pienyrittämisen kulttuuria ja ajaa ihmisiä toivottomina työttömyyskortistoon niin myös nostaa suuremmat yritykset liian isoon painoarvoon kansantaloudessa.
Kuitenkin huikeaa kansantaloudellista vireyttä voisi löytyä juuri pienyrittäjyyden saralla- jos osakaan maksuista voisi olla sovellettuna esimerkiksi siihen realiteettiin että jollakin alalla on täysin mahdoton päästä pienyrittäjän' sellaisiin tuloihin että voisi halutut maksut maksettuaan saada edes nippa nappa minimipalkan ylittävää palkkaa.
Kun tätä kuviota katsoo niin totuushan on että Suomi ei todellakaan ole ahneudessaan ja epäeläytyvässä joustamattomuudessaan pienyrittäjyyden luvattu maa.
Ja tässä pienyrittäjyyden kuristajia ovat niin liiketilavuokraajat, pankit, tilitoimistot ja yhteiskunta myös.
Nähdään että yrittäjyyttä on se joka tuottaa hulppeaa voittoa - muttei se joka tuo vireyttä kansantalouteen ja yrittäjälle jonkinlaisen turvatun toimeentulon.
Jussi Vaarala
Suomessa ehkä suurimpia kynnyksiä menestyä taloudelliselta tulokseltaan pienenä yrittäjänä on se että mikään instituutio ja taho ei taida tunnistaa seuraavaa seikkaa.
Nimittäin esimerkiksi kirjanpitokustannukset ja varmaankin kaikki muutkin yritystoiminnan kustannukset ovat suhteellisesti aivan liian suuret verrattun suurempien yritysten vastaavien kulujen suhteelliseen osuuteen kuluista.
Mitä se merkitsee. Se merkitsee sitä että suomalainen vireää kansantaloutta puolustamaton ahneus ja joustamattomuus tekee mahdottomaksi tuloiltaan pienivolyymisen yrittäjyyden - kun aivan taivahan tosi pelkkä kirjanpitokulu saattaa olla aivan liian suuri pienelle yrityskituuttajalla maksaa.
Samalla se tietenkin paitsi veltostuttaa ja masentaa pienyrittämisen kulttuuria ja ajaa ihmisiä toivottomina työttömyyskortistoon niin myös nostaa suuremmat yritykset liian isoon painoarvoon kansantaloudessa.
Kuitenkin huikeaa kansantaloudellista vireyttä voisi löytyä juuri pienyrittäjyyden saralla- jos osakaan maksuista voisi olla sovellettuna esimerkiksi siihen realiteettiin että jollakin alalla on täysin mahdoton päästä pienyrittäjän' sellaisiin tuloihin että voisi halutut maksut maksettuaan saada edes nippa nappa minimipalkan ylittävää palkkaa.
Kun tätä kuviota katsoo niin totuushan on että Suomi ei todellakaan ole ahneudessaan ja epäeläytyvässä joustamattomuudessaan pienyrittäjyyden luvattu maa.
Ja tässä pienyrittäjyyden kuristajia ovat niin liiketilavuokraajat, pankit, tilitoimistot ja yhteiskunta myös.
Nähdään että yrittäjyyttä on se joka tuottaa hulppeaa voittoa - muttei se joka tuo vireyttä kansantalouteen ja yrittäjälle jonkinlaisen turvatun toimeentulon.
Jussi Vaarala
Saturday, July 19, 2014
Halpisopportunismia muiden seläntakaa.
Britannian pääministeri David Cameron syyttää osaa Euroopan unionin jäsenmaista viivyttelystä Venäjän-vastaisissa toimissa Itä-Ukrainan tilanteen vuoksi.
Ja kuinkas muuten - mainitsematta mistä valtioista on kyse.
Cameronin puheet ovat saarivaltion uhittelua ja riidanhaastamista suojasta muiden EU:n valtioiden seläntakaa.
Englanti osoittaa halpisopportunismia ulkopolitiikassaan.
Jussi Vaarala
Britannian pääministeri David Cameron syyttää osaa Euroopan unionin jäsenmaista viivyttelystä Venäjän-vastaisissa toimissa Itä-Ukrainan tilanteen vuoksi.
Ja kuinkas muuten - mainitsematta mistä valtioista on kyse.
Cameronin puheet ovat saarivaltion uhittelua ja riidanhaastamista suojasta muiden EU:n valtioiden seläntakaa.
Englanti osoittaa halpisopportunismia ulkopolitiikassaan.
Jussi Vaarala
Suurvallan etuoikeus
Kysyttävä on että halusiko Venäjä osoittaa Ukraina-toimillaan että sillä on suurvallalle tyypillinen oikeus sekä synnyttää kriisi että mennä sitten sitä myös ratkomaan.
Toinen kysymys kuuluu haluavatko muut maat olla tuollaisen suurvaltojen mielivallan puristuksessa jos sellaista mielivaltaa on.
Kolmas kysymys kuuluu milloin YK - ja onko sillä edes keinoja - näpäyttää suurvaltoja tämäntyyppisistä asioista.
Suuri kun voisi olla myös turvallinen ja ennustettava eikä uhkaava ja mielivaltainen.
Kansainvälisessä politiikassa yksien ääni painaa edelleenkin enemmän kuin kaikkien muiden ääni yhteensä.
Jussi Vaarala
Kysyttävä on että halusiko Venäjä osoittaa Ukraina-toimillaan että sillä on suurvallalle tyypillinen oikeus sekä synnyttää kriisi että mennä sitten sitä myös ratkomaan.
Toinen kysymys kuuluu haluavatko muut maat olla tuollaisen suurvaltojen mielivallan puristuksessa jos sellaista mielivaltaa on.
Kolmas kysymys kuuluu milloin YK - ja onko sillä edes keinoja - näpäyttää suurvaltoja tämäntyyppisistä asioista.
Suuri kun voisi olla myös turvallinen ja ennustettava eikä uhkaava ja mielivaltainen.
Kansainvälisessä politiikassa yksien ääni painaa edelleenkin enemmän kuin kaikkien muiden ääni yhteensä.
Jussi Vaarala
Oikea-aikaista dynaamista havainnointia ja reagointia
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdottaa, että työntekijälle ei aiheutuisi verotettavaa, jos hän käyttää irtisanomiskorvaustaan perustamansa yrityksen alkupääomana.
Ajatus on hyvä.
Se tunnistaa terävästi sen muutoksen hetken johon valtiovalta voisi vaikuttaa positiivisella tavalla. Oikea-aikainen oikea teko on usein hyvin hedelmällinen.
Ongelma on vain se että tuollaisten oikea-aikaisten dynaamisten hetkien havaitseminen ei ole mikään tavallinen suomalainen juttu - ennemminkin tupataan huohottamaan etukäteen ja puuskuttamaan jälkikäteen mutta itse asian kohdalle sattuessa sitä ei usein edes huomata saatikka että siihen reagoitaisiin oikealla hetkellä oikealla tavalla.
Sen oikean dynaamisen hetken havaitseminen tai jopa luominen ja siihen oikea reagointihan on mm jalkapalloilija Messin taktiikka - hän vie ja muut seuraavat - tai yrittävät. Ja tulosta syntyy.
Jussi Vaarala
Friday, July 18, 2014
Miksi en ymmärrä verojen demonisointia ollenkaan
Yksityisen ihmisen taloudellisen valinnanvaran huippuratkaisu on sijoittaa veronsa siihen että saa julkiselta sektorilta niin valtaisan kirjon niin korkeatasoista arvotuottoa kuin mitä esimerkiksi suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuottanut.
Siihenhän pitäisi olla loputtoman tyytyväinen että saa maksaa veroja Suomeen - koska niiden rahojen arvotuotto on maailman mitassakin huipputasoa.
Siksi en ymmärrä verotuksen totaalista demonisointia ollenkaan.
Jussi Vaarala
Yksityisen ihmisen taloudellisen valinnanvaran huippuratkaisu on sijoittaa veronsa siihen että saa julkiselta sektorilta niin valtaisan kirjon niin korkeatasoista arvotuottoa kuin mitä esimerkiksi suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuottanut.
Siihenhän pitäisi olla loputtoman tyytyväinen että saa maksaa veroja Suomeen - koska niiden rahojen arvotuotto on maailman mitassakin huipputasoa.
Siksi en ymmärrä verotuksen totaalista demonisointia ollenkaan.
Jussi Vaarala
Isi maksaa, yhteiskunta kustantaa -nuoret
Nyt on jo olemassa "isi maksaa" varakkaampien perheiden nuorten sukupolvi.
Jos perintövero poistetaan merkitsee se jatkossa sitä että yhteiskunnalta jää toimivuuden kannalta huima summa saamatta veroa. Tietenkin entisestäänkin palveluja heikentäen.
Ja sen rahan saa jo entisestäänkin varakkaat.
Sen jälkeen voi sanoa: on syntynyt "isi maksaa, yhteiskunta kustantaa" varakkaampien perheiden nuorten sukupolvi.
Siinä mällätään suoraan vanhuspalveluiden ja pidentyvien leikkausjonojen rahoilla.
Jussi Vaarala
Nyt on jo olemassa "isi maksaa" varakkaampien perheiden nuorten sukupolvi.
Jos perintövero poistetaan merkitsee se jatkossa sitä että yhteiskunnalta jää toimivuuden kannalta huima summa saamatta veroa. Tietenkin entisestäänkin palveluja heikentäen.
Ja sen rahan saa jo entisestäänkin varakkaat.
Sen jälkeen voi sanoa: on syntynyt "isi maksaa, yhteiskunta kustantaa" varakkaampien perheiden nuorten sukupolvi.
Siinä mällätään suoraan vanhuspalveluiden ja pidentyvien leikkausjonojen rahoilla.
Jussi Vaarala
Thursday, July 17, 2014
Asioita joita pitäisi ymmärtää ja toimia sen mukaan
Yhteiskunnassa on kolme keskeistä tahoa joiden pitäisi olla balanssissa.
Ne ovat rahan kasaajat, rahan investoijat ja rahasta arvoja tekevä julkinen sektori.
Terveen yhteiskunnan ja markkinatalouden periaatteena pitää olla se että rahaa annetaan sinne tavalla tai toisella jossa ihmisten arjen elämästä nousee investointitarpeita. Koska sinne köyhimpiä myöten annettu raha palautuu heti kansantalouden kiertoon ihmisten erilaisina investointeina ja ostoksina ja siten pyörittää yrityksiä ja luo työpaikkoja.
Sen sijaan mitä enemmän rahaa kasautuu suhteessa rahan kasaajille - eli entistä enemmän rikastuville rikkaille ja pääomapiireille - investointi-ihmisten ja rahasta arvoja tuottavan julkisen sektorin sijaan, sitä enemmän kaikki siis aivan kaikki markkinatalous ja yhteiskunnan toimet alkavat tökkiä.
Ja tätä asiaa rahankasaamispiireissä ei ymmärretä ollenkaan - eikä edes sitä että tuo kierre vie heidän omankin omaisuutensa yhä ahtaampaan rakoon.
Siksi Suomessa suurten ikäluokkien suurten perintöjen jaon suhteen ehdoteltu perintöverosta luopuminen olisi kaiken markkinatalouden katastrofi koska se
1. lamaisi entisestään rahasta arvoja tuottavaa julkista sektoria verotulojen menetysten kautta
2. suurentaisi tuloerokuilua köyhien ja rikkaiden välillä niin että entistä vähemmän olisi köyhillä investointivoimaa
3. löisi luukkuja kiinni monessa firmassa koska mitä vähemmällä ihmisjoukolla on rahaa sitä vähemmän on yrityksiä ylläpitäviä investointi-ihmisiä.
Jos näitä asioita ei ymmärretä ja oikaista menee Suomella, markkinataloudella ja koko maailmalla entistä huonommin - jossa rahankasaajapiirit eivät todellakaan näe ollenkaan omaa etuaan pidemmälle edes sen olemusta jossa itse toimivat ja jota markkinataloudeksi kutsutaan.
Asia on näin - rahan antaminen köyhälle on suora investointi yritysten ylläpitoon.
Jussi Vaarala
17.7.2014
Yhteiskunnassa on kolme keskeistä tahoa joiden pitäisi olla balanssissa.
Ne ovat rahan kasaajat, rahan investoijat ja rahasta arvoja tekevä julkinen sektori.
Terveen yhteiskunnan ja markkinatalouden periaatteena pitää olla se että rahaa annetaan sinne tavalla tai toisella jossa ihmisten arjen elämästä nousee investointitarpeita. Koska sinne köyhimpiä myöten annettu raha palautuu heti kansantalouden kiertoon ihmisten erilaisina investointeina ja ostoksina ja siten pyörittää yrityksiä ja luo työpaikkoja.
Sen sijaan mitä enemmän rahaa kasautuu suhteessa rahan kasaajille - eli entistä enemmän rikastuville rikkaille ja pääomapiireille - investointi-ihmisten ja rahasta arvoja tuottavan julkisen sektorin sijaan, sitä enemmän kaikki siis aivan kaikki markkinatalous ja yhteiskunnan toimet alkavat tökkiä.
Ja tätä asiaa rahankasaamispiireissä ei ymmärretä ollenkaan - eikä edes sitä että tuo kierre vie heidän omankin omaisuutensa yhä ahtaampaan rakoon.
Siksi Suomessa suurten ikäluokkien suurten perintöjen jaon suhteen ehdoteltu perintöverosta luopuminen olisi kaiken markkinatalouden katastrofi koska se
1. lamaisi entisestään rahasta arvoja tuottavaa julkista sektoria verotulojen menetysten kautta
2. suurentaisi tuloerokuilua köyhien ja rikkaiden välillä niin että entistä vähemmän olisi köyhillä investointivoimaa
3. löisi luukkuja kiinni monessa firmassa koska mitä vähemmällä ihmisjoukolla on rahaa sitä vähemmän on yrityksiä ylläpitäviä investointi-ihmisiä.
Jos näitä asioita ei ymmärretä ja oikaista menee Suomella, markkinataloudella ja koko maailmalla entistä huonommin - jossa rahankasaajapiirit eivät todellakaan näe ollenkaan omaa etuaan pidemmälle edes sen olemusta jossa itse toimivat ja jota markkinataloudeksi kutsutaan.
Asia on näin - rahan antaminen köyhälle on suora investointi yritysten ylläpitoon.
Jussi Vaarala
17.7.2014
Wednesday, July 16, 2014
Tuesday, July 15, 2014
Monday, July 14, 2014
Suomessa ytimeltään falskia politiikkaa
Suomen politiikassa kokoomusta ja demareita ei yhdistä yhteiset asiat eikä asiat ollenkaan vaan se ulkoinen tekijä että kokoomuksen ja demareiden yhteistyöllä saadaan perussuomalaiset ja keskusta pidettyä vallankahvasta ulkopuolella.
Ja sitä vallankahvaa sitten pidetään yhteiskuntaa ja demokratiaa halveksien suostumalla vaikka minkälaisiin sopuiluihin kokoomuksen ja demareiden välillä.
Ja siinä poliittisessa pelissä riittää ministeriksi melkein kuka vaan kuten nähty on.
Suomalainen politiikka on kauan levännyt perussuomalaisten jytkyvoiton jälkeen demokratian kannalta sangen teennäisellä pohjalla.
Puolustusasemissa sitä tosiasiaa vastaan että kansa ajattelee asioista yhä enemmän ihan eri tavalla kuin johtavat hallituspuolueet.
Jussi Vaarala
Suomen politiikassa kokoomusta ja demareita ei yhdistä yhteiset asiat eikä asiat ollenkaan vaan se ulkoinen tekijä että kokoomuksen ja demareiden yhteistyöllä saadaan perussuomalaiset ja keskusta pidettyä vallankahvasta ulkopuolella.
Ja sitä vallankahvaa sitten pidetään yhteiskuntaa ja demokratiaa halveksien suostumalla vaikka minkälaisiin sopuiluihin kokoomuksen ja demareiden välillä.
Ja siinä poliittisessa pelissä riittää ministeriksi melkein kuka vaan kuten nähty on.
Suomalainen politiikka on kauan levännyt perussuomalaisten jytkyvoiton jälkeen demokratian kannalta sangen teennäisellä pohjalla.
Puolustusasemissa sitä tosiasiaa vastaan että kansa ajattelee asioista yhä enemmän ihan eri tavalla kuin johtavat hallituspuolueet.
Jussi Vaarala
Sunday, July 13, 2014
Karkasiko hyvä maku tai hyvä ratkaisu lisukkeiden alle
Uusi peruna, voi ja siihen pikkasen suolaa on tunnettu huippukulinaarinen nautinto - joka ei kaipaa yhtään mitään muuta.
Tämän huomasin nauttiessani juuri uusista perunoista ja voista. Otin siihen rinnalle leipää että sitäpä syön siinä ohessa. Mutta sitten huomasinkin että sehän vie ja häiritsee uuden perunan ja voin yhteismakunautintoa.
Tästä heräsi kysymys että kuinka usein mahtaakaan käydä ruuan kanssa että kun joku yhdistelmä on ehdotonta herkkua niin siihen jotakin ymppäämällä pilataan se.
Mutta asiaa voi kysyä - perustellusti - muidenkin asioiden suhteen.
Että kun on joku asia ja ratkaisu hyvä niin käykö siinä niin että sitä kehittelemään lähtemällä pilataan koko hyvä asia tai painetaan sivuun tai unohduksiin.
Onko käynyt näin esimerkiksi hallinnossa, teknologiassa. Entä rakennusalalla. Onko siellä olemassa sellaisia ikiaikaisen hyviä ratkaisuja jotka on kehittelyinnossa unohdettu ja joita ei kukaan enää edes osaa.
En tietenkään mene sanomaan että kaikki vanha on hyvää ja kaikki uusi kehittely huonoa. Mutta kysyä ja jäljittämäänkin voi ryhtyä mitä tapahtuikaan alunperin hyvälle asialle kun sitä alettiin roplaamaan.
Kahta en enää vaihda - uutta perunaa ja voita hiukkasen suolaa lisäämällä kun haluan syvimmistä perusasioista ruokailussa nauttia helpoimmalla, halvimmalla ja tehokkaimmalla tavalla.
Jussi Vaarala
Saturday, July 12, 2014
Suunnittele ruokasi suhde luontoon luontoystävälliseksi
Ihmisen tulisi tiedostaa oma suhteensa luontoon ravintonsa suhteen.
Tässä mielessä lihansyöntiä tulisi vähentää ja syödä runsaasti kasviksia.
Mutta voisiko tämänkaltainen laskentatapa olla keino jolla tiedostaa oman ravintonsa suhde luontoon ja luonnosta huolehtimiseen.
Kana munii enintään munan päivässä ja tuoreempien tutkimusten mukaan yhden munan syömisellä päivässä ei pitäisi olla haitallisia terveysvaikutuksia ihmiselle.
Siis voimme hyvinkin syödä sen munan päivässä jonka kana munii.
Mutta kanaa voi syödä myös lihana - vaikkapa kananrintaa josta saa leikattua kuusi leikettä pannulla paistettavaksi - siis riittää hyvinkin yhden henkilön kolmen päivän perusruuaksi lihapuolelta.
Toisin sanoen voisi syödä yhden kanan munimat munan päivässä ja yhden kanan lihat viikossa niin olisiko silloin aika keskeisesti lihan tarve ihmisellä täytettynä.
Entä voisiko samoin ajatella että jos söisi sen lisäksi vaikkapa puolikkaan kirjolohifileen viikossa niin olisiko se kalansyönnin puolella riittävä ruoka viikossa.
Eli olisiko kananmuna päivässä ja kanan ja puolikkaan kirjolohen lihat viikossa jo riittävä ateria lihansaannin kannalta.
Eikö tällaista ajattelutapaa pitäisi ruveta viljelemään että ihmisillä olisi luonnonkin kannalta hallussa se miten he ruuallaan vaikuttavat luontoon.
Esittämäni lihan ruokailukaava tuskin on mikään katastrofi luonnolle - vai onko.
Jussi Vaarala
Ihmisen tulisi tiedostaa oma suhteensa luontoon ravintonsa suhteen.
Tässä mielessä lihansyöntiä tulisi vähentää ja syödä runsaasti kasviksia.
Mutta voisiko tämänkaltainen laskentatapa olla keino jolla tiedostaa oman ravintonsa suhde luontoon ja luonnosta huolehtimiseen.
Kana munii enintään munan päivässä ja tuoreempien tutkimusten mukaan yhden munan syömisellä päivässä ei pitäisi olla haitallisia terveysvaikutuksia ihmiselle.
Siis voimme hyvinkin syödä sen munan päivässä jonka kana munii.
Mutta kanaa voi syödä myös lihana - vaikkapa kananrintaa josta saa leikattua kuusi leikettä pannulla paistettavaksi - siis riittää hyvinkin yhden henkilön kolmen päivän perusruuaksi lihapuolelta.
Toisin sanoen voisi syödä yhden kanan munimat munan päivässä ja yhden kanan lihat viikossa niin olisiko silloin aika keskeisesti lihan tarve ihmisellä täytettynä.
Entä voisiko samoin ajatella että jos söisi sen lisäksi vaikkapa puolikkaan kirjolohifileen viikossa niin olisiko se kalansyönnin puolella riittävä ruoka viikossa.
Eli olisiko kananmuna päivässä ja kanan ja puolikkaan kirjolohen lihat viikossa jo riittävä ateria lihansaannin kannalta.
Eikö tällaista ajattelutapaa pitäisi ruveta viljelemään että ihmisillä olisi luonnonkin kannalta hallussa se miten he ruuallaan vaikuttavat luontoon.
Esittämäni lihan ruokailukaava tuskin on mikään katastrofi luonnolle - vai onko.
Jussi Vaarala
Friday, July 11, 2014
Thursday, July 10, 2014
Onko remonttien aikataulujen venyminen tahallista ja harkittua
Aika usein kuulee kuinka tavallisen kansalaisen remontit viipyy sen takia kun remonttimies ei ehdi tekemään luvatussa aikataulussa.
Miksi ei ehdi.
Onkohan syy se että remonttimiehet ottavat töitä tietäen etteivät saa tehtyä niitä luvatussa aikataulussa.
Vain sen takia että saavat tilauskirjan pitkälle tulevaisuuteen täyteen ja samalla pelattua kilpailijoita ulos työkeikoista.
Onko tämä remonttimiesten aikataulujen venyminen niin iso ongelma että siihen pitäisi eduskunnan jo jotenkin puuttua. Kysymys kun aika usein on jopa yli vuodenkin venymisistä aikataulussa.
Ajatellaanpa tapausta jossa joku aikoo myydä asuntonsa ja ei saa sitä tehtyä kun remontti venyy venymistään. Harmi ja haitta on tuollaisessa tapauksessa aivan ilmeinen. Puhumattakaan siitä kun ihmiset joutuvat asumaan ja elämään keskeneräisen remontin keskellä jopa yli vuoden.
Jussi Vaarala
Aika usein kuulee kuinka tavallisen kansalaisen remontit viipyy sen takia kun remonttimies ei ehdi tekemään luvatussa aikataulussa.
Miksi ei ehdi.
Onkohan syy se että remonttimiehet ottavat töitä tietäen etteivät saa tehtyä niitä luvatussa aikataulussa.
Vain sen takia että saavat tilauskirjan pitkälle tulevaisuuteen täyteen ja samalla pelattua kilpailijoita ulos työkeikoista.
Onko tämä remonttimiesten aikataulujen venyminen niin iso ongelma että siihen pitäisi eduskunnan jo jotenkin puuttua. Kysymys kun aika usein on jopa yli vuodenkin venymisistä aikataulussa.
Ajatellaanpa tapausta jossa joku aikoo myydä asuntonsa ja ei saa sitä tehtyä kun remontti venyy venymistään. Harmi ja haitta on tuollaisessa tapauksessa aivan ilmeinen. Puhumattakaan siitä kun ihmiset joutuvat asumaan ja elämään keskeneräisen remontin keskellä jopa yli vuoden.
Jussi Vaarala
Tuesday, July 08, 2014
Iloisin mielin linja-autossa ympäristön ja jälkikasvunsa tulevaisuutta säästäen
Eduskunnan liikennevaliokunnassa pohditaan uudenlaista liikkumisen kokonaisverotusta jossa painopiste siirtyisi auton hankinnan verottamisesta ajoneuvojen käytön verottamiseen. Myös julkisen liikenteen tukipotti pantaisiin uuteen harkintaan.
Myös ulkomaiset ajoneuvot ja julkinen liikenne pantaisiin jatkossa teiden ylläpidon maksumiehiksi.
Tiet ovat paikoin hyvinkin huonossa kunnossa ja rahaa valtion kirstussa yhä vain vähemmän.
– Miten me jatkossa pidetään huolta tiestöstä ja rahoitetaan tulevat liikenneinvestoinnit, siihen meidän pitää nyt rohkeasti hakea uusia malleja, sanoo kokoomuksen kansanedustaja.
Linjauksissa nousee esiin kaksi asiaa.
Ensinnäkin se että suositaan sellaisen materialistisen kaupunkien nykyturhahyödykkeen kuin auton hankintaa seisomaan pihaan ja kadunvarsiin ja niille turhaan rakennettaviin autotalleihin ja parkkihalleihin.
Kun nykytrendi on selvästi se että autolla on yhtä huono tulevaisuus liikenteen säpälöimässä kaupunkimiljöössä kuin oli tupakalla yleisesti ennenkuin siihen käytiin toden teolla kiinni.
Toinenkin materialistinen nykyturhahyödyke nousee esiin linjauksessa - se ajatus että materialistisen kasvun vanhaa asiaa eli suurelta osin tarpeetonta tieverkkoa pidetään yllä.
Miksi tarpeetonta - siksi että jos on vaikkapa nykyistä autokantaa 2/3 pienempi autokanta niin teiden tarvekin on niin paljon pienempää että helposti voitaisiin suurin osa moottoriteistä tehdä leveiksi kaksikaistateiksi neljän kaistan sijaan.
Kun ei siellä olisi yksinkertaisesti liikennettä.
Näin kokoomuslainen uusajattelu on lähtökohdissaan vanhaa ja materialistisen kasvun pakkosyöttöä - sekä autojen tarpeettoman hankinnan että teiden ylläpidon ja uusinvestointien suhteen.
Täytyy muista että linja-autossa nelisenkymmentä ihmistä vie suurin piirtein saman neliömäärän tiepinta-alasta kuin yksityisautolla yksin matkaava.
Ja linja-auto pienin palvelujärjestelyin voi olla tavallisellekin ihmiselle ja tavallisellekin linjaliikenteelle huippuluksusta nettiyhteyksineen ja televisioineen ja tarjoiluineen. Ja kaikki se huipputurvallisella tavalla.
Ja iloisin mielin siitä että linja-automatkaajana säästää sekä ympäristönsä että jälkikaasvunsa tulevaisuutta.
Jussi Vaarala
9.7.2014
Eduskunnan liikennevaliokunnassa pohditaan uudenlaista liikkumisen kokonaisverotusta jossa painopiste siirtyisi auton hankinnan verottamisesta ajoneuvojen käytön verottamiseen. Myös julkisen liikenteen tukipotti pantaisiin uuteen harkintaan.
Liikenteen verotuksessa painopistettä siirrettäisiin auton hankinnasta ajoneuvojen käytön verotukseen.
Myös ulkomaiset ajoneuvot ja julkinen liikenne pantaisiin jatkossa teiden ylläpidon maksumiehiksi.
Tiet ovat paikoin hyvinkin huonossa kunnossa ja rahaa valtion kirstussa yhä vain vähemmän.
– Miten me jatkossa pidetään huolta tiestöstä ja rahoitetaan tulevat liikenneinvestoinnit, siihen meidän pitää nyt rohkeasti hakea uusia malleja, sanoo kokoomuksen kansanedustaja.
Linjauksissa nousee esiin kaksi asiaa.
Ensinnäkin se että suositaan sellaisen materialistisen kaupunkien nykyturhahyödykkeen kuin auton hankintaa seisomaan pihaan ja kadunvarsiin ja niille turhaan rakennettaviin autotalleihin ja parkkihalleihin.
Kun nykytrendi on selvästi se että autolla on yhtä huono tulevaisuus liikenteen säpälöimässä kaupunkimiljöössä kuin oli tupakalla yleisesti ennenkuin siihen käytiin toden teolla kiinni.
Toinenkin materialistinen nykyturhahyödyke nousee esiin linjauksessa - se ajatus että materialistisen kasvun vanhaa asiaa eli suurelta osin tarpeetonta tieverkkoa pidetään yllä.
Miksi tarpeetonta - siksi että jos on vaikkapa nykyistä autokantaa 2/3 pienempi autokanta niin teiden tarvekin on niin paljon pienempää että helposti voitaisiin suurin osa moottoriteistä tehdä leveiksi kaksikaistateiksi neljän kaistan sijaan.
Kun ei siellä olisi yksinkertaisesti liikennettä.
Näin kokoomuslainen uusajattelu on lähtökohdissaan vanhaa ja materialistisen kasvun pakkosyöttöä - sekä autojen tarpeettoman hankinnan että teiden ylläpidon ja uusinvestointien suhteen.
Täytyy muista että linja-autossa nelisenkymmentä ihmistä vie suurin piirtein saman neliömäärän tiepinta-alasta kuin yksityisautolla yksin matkaava.
Ja linja-auto pienin palvelujärjestelyin voi olla tavallisellekin ihmiselle ja tavallisellekin linjaliikenteelle huippuluksusta nettiyhteyksineen ja televisioineen ja tarjoiluineen. Ja kaikki se huipputurvallisella tavalla.
Ja iloisin mielin siitä että linja-automatkaajana säästää sekä ympäristönsä että jälkikaasvunsa tulevaisuutta.
Jussi Vaarala
9.7.2014
Monday, July 07, 2014
Sunday, July 06, 2014
Saturday, July 05, 2014
Friday, July 04, 2014
Sääntöjen vaikea tarkoituksenmukaisuusharkinta eduskunnan tietoon ja ajoissa
Festivaaleille Valviran toimesta annettu nesteiden vientikielto perinteiseen festivaalien tapaan on nostattanut raivon virkamiesten mahdollisuutta kohtaan terrorisoida säännöillä ihmisten elämää.
Yhteiskunta on lakien ja sääntöjen varassa ja niille on määritelty tarkoitus miksi sääntö ja laki on luotu.
Mutta laissa on myös tarkoituksenmukaisuusharkinta.
Ja sellainen laki ja sääntö joka suoraan sellaisenaan poistaa tarkoituksenmukaisuusharkinnan ei voi olla kohdallaan.
Eikä ole mitenkään niinpäin kohdallaan että virkamies soveltaa sääntöä suoraan ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa niin että se palaa kansan raivon kautta eduskuntaan ja edustuksellisen demokratian piiriin.
Kun asia pitäisi toimia niin päin että asiassa jossa voi odottaa kansan voimakasta vastustustusta virkamies informoi eduskuntaa aikeestaan jolloin eduskunta voi käsitellä asiaa pikaisesti ja hakea tarkoitusmukaisesti soveltuvaa ratkaisua.
Siis tässä ei oikeastaan toiminut väärin virkamies.
Vaan väärin toimi demokratia kun se ei tunne reittiä että virkamiehen pitäisi vaativissa sääntöjen tarkoituksenmukaisuuskysymyksissä informoida eduskuntaa.
Ja ajoissa - eikä niinkuin nyt että heitettiin kylmää vettä festivaalien ja niiden yleisön niskaan perinnettä rumasti kurittamalla.
Jussi Vaarala
Festivaaleille Valviran toimesta annettu nesteiden vientikielto perinteiseen festivaalien tapaan on nostattanut raivon virkamiesten mahdollisuutta kohtaan terrorisoida säännöillä ihmisten elämää.
Yhteiskunta on lakien ja sääntöjen varassa ja niille on määritelty tarkoitus miksi sääntö ja laki on luotu.
Mutta laissa on myös tarkoituksenmukaisuusharkinta.
Ja sellainen laki ja sääntö joka suoraan sellaisenaan poistaa tarkoituksenmukaisuusharkinnan ei voi olla kohdallaan.
Eikä ole mitenkään niinpäin kohdallaan että virkamies soveltaa sääntöä suoraan ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa niin että se palaa kansan raivon kautta eduskuntaan ja edustuksellisen demokratian piiriin.
Kun asia pitäisi toimia niin päin että asiassa jossa voi odottaa kansan voimakasta vastustustusta virkamies informoi eduskuntaa aikeestaan jolloin eduskunta voi käsitellä asiaa pikaisesti ja hakea tarkoitusmukaisesti soveltuvaa ratkaisua.
Siis tässä ei oikeastaan toiminut väärin virkamies.
Vaan väärin toimi demokratia kun se ei tunne reittiä että virkamiehen pitäisi vaativissa sääntöjen tarkoituksenmukaisuuskysymyksissä informoida eduskuntaa.
Ja ajoissa - eikä niinkuin nyt että heitettiin kylmää vettä festivaalien ja niiden yleisön niskaan perinnettä rumasti kurittamalla.
Jussi Vaarala
Thursday, July 03, 2014
Wednesday, July 02, 2014
Vossikkaliikennettä kaupunkeihin
Ajatukseni kierteli mm Hämeenlinnan kaunista vanhaa kaupunkia, Vanhaan Raumaan, Porvoon koko keskusta-alueeseen, Eiraan Helsingissä, nykyisiin ja tuleviin kävelykatumiljöisiin kokonaisina kortteleina ja autoilta kiellettyinä kaupunginosina - eri puolilla Suomea. Ja eri puolilla maailmaa.
Ja mieleeni tuli tämä ajatus. Miksi tuollaisilla autojen vielä tärväämättömillä tai niiltä suljetuilla tai suljettavissa olevilla alueilla ei voisi ruveta harrastamaan ainakin lumettomana aikana hevosvetoista vossikkalinja-liikennettä.
Siis pari hevosta vetämässä katettua vaunua johon ihmisten astua kuin matala-lattiaiseen raitiovaunuun ikään vossikkapysäkiltä.
Eikö se olisi nykyihmiselle hyvä huomata miten paljon elämässä on tehtyä kiirettä ja miten paljon jää kaikenlaista ympäristöstä havainnoimatta polttomoottorivetoisessa maailmassa.
Jonka paljastaisi vossikkaliikenteellä kulkeminen. Siis luonnonvoimalla luonnonmukaisella nopeudella toivottavasti mahdollisimman luonnonmukaisessa maisemassa.
Mikä olisikaan somempaa kuulla autoilta kokonaan kielletyssä kaupunginosassa avoimena olevasta ikkunastaan kuin lintujen laulua, lasten leikkien ääntä - ja vossikan kavioiden kopinaa sen laskeutuessa omaan verkkaiseen tahtiinsa seuraavalle vossikkapysäkille.
Ei kaikki vanha ole vain erikoisuutta - se voi olla moniarvoisempaa ja moniarvotehokkaampaa maailmaa kuin sen ohi kiitäen ja sen taaksemme jättäen olemme huomanneetkaan.
Jussi Vaarala
Ajatukseni kierteli mm Hämeenlinnan kaunista vanhaa kaupunkia, Vanhaan Raumaan, Porvoon koko keskusta-alueeseen, Eiraan Helsingissä, nykyisiin ja tuleviin kävelykatumiljöisiin kokonaisina kortteleina ja autoilta kiellettyinä kaupunginosina - eri puolilla Suomea. Ja eri puolilla maailmaa.
Ja mieleeni tuli tämä ajatus. Miksi tuollaisilla autojen vielä tärväämättömillä tai niiltä suljetuilla tai suljettavissa olevilla alueilla ei voisi ruveta harrastamaan ainakin lumettomana aikana hevosvetoista vossikkalinja-liikennettä.
Siis pari hevosta vetämässä katettua vaunua johon ihmisten astua kuin matala-lattiaiseen raitiovaunuun ikään vossikkapysäkiltä.
Eikö se olisi nykyihmiselle hyvä huomata miten paljon elämässä on tehtyä kiirettä ja miten paljon jää kaikenlaista ympäristöstä havainnoimatta polttomoottorivetoisessa maailmassa.
Jonka paljastaisi vossikkaliikenteellä kulkeminen. Siis luonnonvoimalla luonnonmukaisella nopeudella toivottavasti mahdollisimman luonnonmukaisessa maisemassa.
Mikä olisikaan somempaa kuulla autoilta kokonaan kielletyssä kaupunginosassa avoimena olevasta ikkunastaan kuin lintujen laulua, lasten leikkien ääntä - ja vossikan kavioiden kopinaa sen laskeutuessa omaan verkkaiseen tahtiinsa seuraavalle vossikkapysäkille.
Ei kaikki vanha ole vain erikoisuutta - se voi olla moniarvoisempaa ja moniarvotehokkaampaa maailmaa kuin sen ohi kiitäen ja sen taaksemme jättäen olemme huomanneetkaan.
Jussi Vaarala
Tuesday, July 01, 2014
Monday, June 30, 2014
Aineettomien arvojen tulevaisuusjulistus
Maailmaan mahtuu rajattomasti aineettomia arvoja - materialistisille arvoille alkaa tila ja mahdollisuudet olla loppu.
Ihmiset voivat tuottaa aineettomia arvoja itsekin lähitoimintana - materialististen arvojen tuottamiseen tarvitaan teollisuutta.
Ihmiset voivat tuottaa aineettomia arvoja vapaa-aikanaan - sitä varten ei tarvitse mennä töihin.
Lopputulos:
Jotta maailma pelastuisi materialistisen kasvun aiheuttamalta tuholta pitää ihmisten vapaa-aikaa rahoittaa niin että heidän ei tarvitse mennä töihin materialistisia arvoja tuottamaan jotta voisivat vapaa-aikanaan tuottaa maailman pelastamisen kannalta oleellisia aineettomia arvoja.
Maailman tuhoaa materialistisen kasvun pakkomielle yhdistettynä työn pakkomielteeseen että voisi elää ja tuottaa ihmiskunnalle hedelmällisiä aineettomia arvoja.
Jussi Vaarala
1.7.2014
Maailmaan mahtuu rajattomasti aineettomia arvoja - materialistisille arvoille alkaa tila ja mahdollisuudet olla loppu.
Ihmiset voivat tuottaa aineettomia arvoja itsekin lähitoimintana - materialististen arvojen tuottamiseen tarvitaan teollisuutta.
Ihmiset voivat tuottaa aineettomia arvoja vapaa-aikanaan - sitä varten ei tarvitse mennä töihin.
Lopputulos:
Jotta maailma pelastuisi materialistisen kasvun aiheuttamalta tuholta pitää ihmisten vapaa-aikaa rahoittaa niin että heidän ei tarvitse mennä töihin materialistisia arvoja tuottamaan jotta voisivat vapaa-aikanaan tuottaa maailman pelastamisen kannalta oleellisia aineettomia arvoja.
Maailman tuhoaa materialistisen kasvun pakkomielle yhdistettynä työn pakkomielteeseen että voisi elää ja tuottaa ihmiskunnalle hedelmällisiä aineettomia arvoja.
Jussi Vaarala
1.7.2014
Pääoman vallasta johtuva turhien töiden maailma
Bernsteinin poliittinen periaate "tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike" kuuluu julkisuuteen sovellettuna:
tärkeintä ei ole mitä puhutaan kunhan puhutaan. Siis esillepääsy on tärkeämpää kuin itse asia.
Tästä johdettavissa on kysymys - onko median perustarkoitus että media taloudellisista syistä
tunkee esille vaikka ei olisi mitään tähdellistä sanottavaakaan.
Mutta yhtä lailla voidaan kysyä samoja kysymyksiä muidenkin alojen suhteen:
- teettävätkö hallintovirkamiehet jatkuvasti lisää muutoksia hallintonsa alueella koska heidän työnsä
tarkoitukseksi ja palkkansa ansaitakseen on sanottu muutos ja uudistaminen
- tuodaanko elintarvikkeita ulkomailta asti vain että saadaan kuljetusfirmoille töitä
- onko esimerkiksi taloushallinnossa sellaisia asioita ujutettuna työtehtäviin joilla ei ole oikeastaan muuta
merkitystä kuin saada taloushallinnon ihmisille keksittyä työtä että se saavat lisää palkkaa.
- onko esimerkiksi kännykköihin kehitellyt kaikenmaailman joutavanpäiväisyydet vain sitä varten että
ahkerat kehittelijtä saavat työtä ja laitteelle saadaan nostatettua keinotekoisesti hintaa
Mutta mikä tässä kaikessa on perimmäinen vaikuttava tekijä. Epäilen se että pääoma ja sen sijoitustoiminta
- mukaanlukien yksityisten ihmisten osakesijoittaminen - on vienyt valtaa aidolta kysynnältä.
Siltä kysynnältä joka aidosta elämästä aidolla tavalla tarpeina ja kysyntänä kumpuaa.
Josta seuraa että markkinatalous toimii yhä kasvavasti sen armoilla miten pääomat sijoittavat rahojaan -
eikä sen mukaan minkälaisia tarpeita ihmisillä elämässään on.
Siksi pitäisi padota pääoman mahdollisuuksia harrastaa sijoituskeinottelua ja siirtää sitä rahaa voimallisesti
ihmisten käytettäväksi - myös niiden joilla ei ole töitä.
Siis vapauttaa rahan ostovoima työn ikeestä ja annettava sille aito toimiva operatiivinen rooli apuvälineenä
siihen että tavalliset ihmiset saavat elämässään toteuttaa aitoja investointitarpeitaan.
Nythän käy niin että esimerkiksi heidän asuntojensa ja osakkeittensa arvoa - ihan ihmisten tahtomatta - pääomien toimesta keinotekoisesti nostatetaan ja sitten kun tulee romahdus häviää ihmisiltä kaikenlaista omaisuutta pääoman haltuun - ja samalla menee romahdusten myötä myös toimiedellytyksiä terveeseen elämään ja sen terveisiin tarpeisiin vastaavilta firmoilta ja työpaikoilta.
Ja vain siksi että pääoma ja sen keinottelutoiminta saa määrätä miten maailma menee - eikä se mitkä ovat
ihmisten tosielämän todelliset investointitarpeet.
Joilta ihmisten tosielämän todellisilta investointitarpeilta puuttuu vain ja ainoastaan raha
- ja sen myötä puuttuu myös heidän mahdollisuutensa auttaa yrityksiä ostamalla niiden tuotteita ja palveluita.
Työstä jatkuvassa pääoman vallan kasvamisen maailmassa on tullut kirous koska se itse teettää itselleen
täysin tarpeettomia ja älyttömiäkin töitä - vain että ihmisellä itsellään olisi töitä ja rahaa.
Siis aivan piittaamatta mitä tekee kunhan saa siitä rahaa.
Näinkö kauas markkinatalous on kaikonnut siitä että elämällä olisi muukin tarkoitus on tasaisin väliajoin kuristua pääoman hitaassa keinotteluhirressä melkein hengettömäksi - huomatakseen että siitä selvittyään pitää juosta entistä kovemmin ja huohottaa entistä lujemmin.
Jussi Vaarala
Bernsteinin poliittinen periaate "tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike" kuuluu julkisuuteen sovellettuna:
tärkeintä ei ole mitä puhutaan kunhan puhutaan. Siis esillepääsy on tärkeämpää kuin itse asia.
Tästä johdettavissa on kysymys - onko median perustarkoitus että media taloudellisista syistä
tunkee esille vaikka ei olisi mitään tähdellistä sanottavaakaan.
Mutta yhtä lailla voidaan kysyä samoja kysymyksiä muidenkin alojen suhteen:
- teettävätkö hallintovirkamiehet jatkuvasti lisää muutoksia hallintonsa alueella koska heidän työnsä
tarkoitukseksi ja palkkansa ansaitakseen on sanottu muutos ja uudistaminen
- tuodaanko elintarvikkeita ulkomailta asti vain että saadaan kuljetusfirmoille töitä
- onko esimerkiksi taloushallinnossa sellaisia asioita ujutettuna työtehtäviin joilla ei ole oikeastaan muuta
merkitystä kuin saada taloushallinnon ihmisille keksittyä työtä että se saavat lisää palkkaa.
- onko esimerkiksi kännykköihin kehitellyt kaikenmaailman joutavanpäiväisyydet vain sitä varten että
ahkerat kehittelijtä saavat työtä ja laitteelle saadaan nostatettua keinotekoisesti hintaa
Mutta mikä tässä kaikessa on perimmäinen vaikuttava tekijä. Epäilen se että pääoma ja sen sijoitustoiminta
- mukaanlukien yksityisten ihmisten osakesijoittaminen - on vienyt valtaa aidolta kysynnältä.
Siltä kysynnältä joka aidosta elämästä aidolla tavalla tarpeina ja kysyntänä kumpuaa.
Josta seuraa että markkinatalous toimii yhä kasvavasti sen armoilla miten pääomat sijoittavat rahojaan -
eikä sen mukaan minkälaisia tarpeita ihmisillä elämässään on.
Siksi pitäisi padota pääoman mahdollisuuksia harrastaa sijoituskeinottelua ja siirtää sitä rahaa voimallisesti
ihmisten käytettäväksi - myös niiden joilla ei ole töitä.
Siis vapauttaa rahan ostovoima työn ikeestä ja annettava sille aito toimiva operatiivinen rooli apuvälineenä
siihen että tavalliset ihmiset saavat elämässään toteuttaa aitoja investointitarpeitaan.
Nythän käy niin että esimerkiksi heidän asuntojensa ja osakkeittensa arvoa - ihan ihmisten tahtomatta - pääomien toimesta keinotekoisesti nostatetaan ja sitten kun tulee romahdus häviää ihmisiltä kaikenlaista omaisuutta pääoman haltuun - ja samalla menee romahdusten myötä myös toimiedellytyksiä terveeseen elämään ja sen terveisiin tarpeisiin vastaavilta firmoilta ja työpaikoilta.
Ja vain siksi että pääoma ja sen keinottelutoiminta saa määrätä miten maailma menee - eikä se mitkä ovat
ihmisten tosielämän todelliset investointitarpeet.
Joilta ihmisten tosielämän todellisilta investointitarpeilta puuttuu vain ja ainoastaan raha
- ja sen myötä puuttuu myös heidän mahdollisuutensa auttaa yrityksiä ostamalla niiden tuotteita ja palveluita.
Työstä jatkuvassa pääoman vallan kasvamisen maailmassa on tullut kirous koska se itse teettää itselleen
täysin tarpeettomia ja älyttömiäkin töitä - vain että ihmisellä itsellään olisi töitä ja rahaa.
Siis aivan piittaamatta mitä tekee kunhan saa siitä rahaa.
Näinkö kauas markkinatalous on kaikonnut siitä että elämällä olisi muukin tarkoitus on tasaisin väliajoin kuristua pääoman hitaassa keinotteluhirressä melkein hengettömäksi - huomatakseen että siitä selvittyään pitää juosta entistä kovemmin ja huohottaa entistä lujemmin.
Jussi Vaarala
Totuus haudattuna ihon kosketuksen unohdukseen
Kyllä etäisyys auttaa unohtamaan
miltä iho ja kosketus tuntuu
sitten löytää uuden kosketuksen
ja voilaaaaa
sehän tuntuu jopa paremmalta
mikä se toinen oli
pelkkä liian hyvä joka piti ampua asia asialta olemattomaksi ja valheeksi
hei kuule
tällä linjalla on maailma pullollaan rakkaita ystäviä ja fb-kavereita
mutta ei siellä totuutta näy.
Totuus haudattiin ihon
ja kosketuksen
unohdukseen.
Jussi Vaarala
Kyllä etäisyys auttaa unohtamaan
miltä iho ja kosketus tuntuu
sitten löytää uuden kosketuksen
ja voilaaaaa
sehän tuntuu jopa paremmalta
mikä se toinen oli
pelkkä liian hyvä joka piti ampua asia asialta olemattomaksi ja valheeksi
hei kuule
tällä linjalla on maailma pullollaan rakkaita ystäviä ja fb-kavereita
mutta ei siellä totuutta näy.
Totuus haudattiin ihon
ja kosketuksen
unohdukseen.
Jussi Vaarala
Saturday, June 28, 2014
Friday, June 27, 2014
Thursday, June 26, 2014
Daddy and mother, you should leave home, songwriter Jussi Vaarala
Daddy and mother, you should leave home
songwriter Jussi Vaarala
Every scratch of skin
every broken wing
that shouldn´t be home
for anything.
Boys and girls still there
they so much there fear
that should be their home
but is not anymore.so
They should say to mother
as they want to
mother you should go now.
Every dirty glass
every broken heart
an empty bottle
is wasted love.
And the fears of night
holding pillow tight
thinking that could be
full of love all the time.
But the children think
they should say to him
daddy you should leave home.
Boys are at homes so much afraid
girls are frighten that they cannot say.
songwriter Jussi Vaarala
Every scratch of skin
every broken wing
that shouldn´t be home
for anything.
Boys and girls still there
they so much there fear
that should be their home
but is not anymore.so
They should say to mother
as they want to
mother you should go now.
Every dirty glass
every broken heart
an empty bottle
is wasted love.
And the fears of night
holding pillow tight
thinking that could be
full of love all the time.
But the children think
they should say to him
daddy you should leave home.
Boys are at homes so much afraid
girls are frighten that they cannot say.
Wednesday, June 25, 2014
Tuesday, June 24, 2014
Bernsteinilainen julkisuusperiaate
Bernsteinin poliittinen periaate "tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike" kuuluu julkisuuteen sovellettuna:
Tärkeintä ei ole mitä puhutaan kunhan puhutaan.
Onko tämä medioiden perustarkoitus, sopii kysyä.
Niin että media tunkee esille vaikka ei olisi mitään tähdellistä sanottavaakaan.
Jussi Vaarala
Bernsteinin poliittinen periaate "tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike" kuuluu julkisuuteen sovellettuna:
Tärkeintä ei ole mitä puhutaan kunhan puhutaan.
Onko tämä medioiden perustarkoitus, sopii kysyä.
Niin että media tunkee esille vaikka ei olisi mitään tähdellistä sanottavaakaan.
Jussi Vaarala
Monday, June 23, 2014
Sunday, June 22, 2014
Saturday, June 21, 2014
Thursday, June 19, 2014
Kulkeeko Stubbinkin kokoomuksessa ja hallituksessa suosio ja osaaminen eri suuntiin
Kataisen kokoomus oli suosion kokoomus. Mutta se eikä Kataisen hallituskaan ollut osaamisen hallitus.
Nyt on huippusuosittu Stubb asettunut molempien ruorien taakse.
Nähtäväksi jää on osaaminen suosion veroinen hänenkään kokoomuksessa ja hallituksessa.
Kulkeeko Stubbinkin kokoomuksessa ja hallituksessa Kataisen tapaan suosio ja osaaminen eri suuntiin.
Jussi Vaarala
Kataisen kokoomus oli suosion kokoomus. Mutta se eikä Kataisen hallituskaan ollut osaamisen hallitus.
Nyt on huippusuosittu Stubb asettunut molempien ruorien taakse.
Nähtäväksi jää on osaaminen suosion veroinen hänenkään kokoomuksessa ja hallituksessa.
Kulkeeko Stubbinkin kokoomuksessa ja hallituksessa Kataisen tapaan suosio ja osaaminen eri suuntiin.
Jussi Vaarala
Tuesday, June 17, 2014
Monday, June 16, 2014
Sunday, June 15, 2014
Saturday, June 14, 2014
Kuin perunapelto villisikalauman jäljiltä
" Omat kiitoksensa sai myös puheenjohtajan paikalta väistynyt Jyrki Katainen, joka oli Stubbin mukaan tehnyt fantastista työtä.
- Viimeiset 10 vuotta ovat olleet huikeaa aikaa tälle puolueelle, Stubb sanoi.
Pääministeriksi nouseva Stubb sanoi, että Suomi kaipaa nyt kahta asiaa: poliittista vakautta ja talouspoliittista ennustettavuutta.
- Seuraavat päivät ovat erittäin tärkeitä. Me tulemme joukkueena hoitamaan tämänkin homman himaan, hän sanoi. "
Näin uutisoidaan Stubbin puoluejohtajaksi ja pääministeriksi valinnan jälkeen kokoomuksen puoluekokouksesta.
Tilanne on kuitenkin tyly - Suomi on Kataisen pääministeriuran jälkeen kuin perunapelto villisikalauman jäljiltä.
Kuten keskustan puheenjohtaja Sipilä tilastoilla osoitti.
Jussi Vaarala
" Omat kiitoksensa sai myös puheenjohtajan paikalta väistynyt Jyrki Katainen, joka oli Stubbin mukaan tehnyt fantastista työtä.
- Viimeiset 10 vuotta ovat olleet huikeaa aikaa tälle puolueelle, Stubb sanoi.
Pääministeriksi nouseva Stubb sanoi, että Suomi kaipaa nyt kahta asiaa: poliittista vakautta ja talouspoliittista ennustettavuutta.
- Seuraavat päivät ovat erittäin tärkeitä. Me tulemme joukkueena hoitamaan tämänkin homman himaan, hän sanoi. "
Näin uutisoidaan Stubbin puoluejohtajaksi ja pääministeriksi valinnan jälkeen kokoomuksen puoluekokouksesta.
Tilanne on kuitenkin tyly - Suomi on Kataisen pääministeriuran jälkeen kuin perunapelto villisikalauman jäljiltä.
Kuten keskustan puheenjohtaja Sipilä tilastoilla osoitti.
Jussi Vaarala
Friday, June 13, 2014
Kokoomus on poliittinen kartellilähettiläs
Sote-uudistus, kuntauudistus ja mm. se että lukioita lakkauttamalla ohjataan perheet muuttamaan maaseutukunnista kaupunkeihin merkitsee yhtä asiaa.
Asian pääideologi kokoomus vie ihmisiltä vapauden valita asuinpaikkansa ja elintapansa ja jopa oikeuden taloudelliseen itsenäiseen demokratiapohjaiseen päätäntävaltaan.
Kokoomuksen ytimessä ei näin ollen ole vapauden ja valinnan vapauden ja ihmisten itsenäisyyden aate vaan autoritaarinen pakottamisen ja ihmisen tahdon vastaisen hivuttamisen aate. Suoranainen demokratian irvikuva.
Eikä kokoomus edusta näin ollen edes markkinataloutta vaan jonkinlaista aatteelliskorruptoitunutta poliittista isojen yksityisten taloudellisten toimijoiden kartellitaloutta ja kartellipoliittista autoritaarista valtaa.
Kokoomus ei ole vapauden, vastuun ja itsemääräämisen puolue - eikä se edusta sen enempää valinnan vapautta kuin markkinatalouttakaan.
Kokoomus on poliittinen kartellilähettiläs.
Jussi Vaarala
Sote-uudistus, kuntauudistus ja mm. se että lukioita lakkauttamalla ohjataan perheet muuttamaan maaseutukunnista kaupunkeihin merkitsee yhtä asiaa.
Asian pääideologi kokoomus vie ihmisiltä vapauden valita asuinpaikkansa ja elintapansa ja jopa oikeuden taloudelliseen itsenäiseen demokratiapohjaiseen päätäntävaltaan.
Kokoomuksen ytimessä ei näin ollen ole vapauden ja valinnan vapauden ja ihmisten itsenäisyyden aate vaan autoritaarinen pakottamisen ja ihmisen tahdon vastaisen hivuttamisen aate. Suoranainen demokratian irvikuva.
Eikä kokoomus edusta näin ollen edes markkinataloutta vaan jonkinlaista aatteelliskorruptoitunutta poliittista isojen yksityisten taloudellisten toimijoiden kartellitaloutta ja kartellipoliittista autoritaarista valtaa.
Kokoomus ei ole vapauden, vastuun ja itsemääräämisen puolue - eikä se edusta sen enempää valinnan vapautta kuin markkinatalouttakaan.
Kokoomus on poliittinen kartellilähettiläs.
Jussi Vaarala
Thursday, June 12, 2014
Tuesday, June 10, 2014
Monday, June 09, 2014
Perintövero takaa yksilöyrittäjyyttä
Perintöverosta keskustellaan nyt ja jopa sen lakkauttamista ehdotetaan.
Itse olen erittäin voimakkaan perintöveron korotuksen kannalla. Miksi.
Sen takia että erityisesti jos perintövero kokonaan lakkautetaan on tilanne se että kun vanhemmat ovat ensin kovalla yrittämisellä kasanneet omaisuuden niin jos lapset saavat täysin ilman mitään omaa yrittämistä kyseisen omaisuuden haltuunsa ilman mitään verotusta se johtaa paraoksaalisesti seuraavaan tilanteeseen:
Tilanteeseen että kun vanhemmat olivat omaisuutta ansaitessaan ahkeria voivat lapset olla sen haltuunsa saatuaan täysin velttoa aikaansaamatonta - seurauksella että ahkerien vanhempien lapsista tulee kaljahuuruisia bailaporukoita - joista yhteiskunnalle ei juurikaan ole mitään hyötyä.
Ja samanaikaisesti pienipalkkaisen ylityöpaineen alla paahtaneet vanhemmat eivät ole saaneet juurikaan omaisuutta kasaan jolloin heidän lastensa kohtalo on sieltä täältä halpatyöllään elantonsa haaliminen.
Perintöveron reippaalla nostamiselle olisi siis huomattava kansakunnan taloudellista toimeliaisuutta nostattava vaikutus ehkäistessään narsistisen bailaavan suurperintöporukan syntymisen maahan.
Erityisesti asia on nyt huomattavan iso kun on menossa kiihtyvä suurten ikäluokkien suurten omaisuuksien perintöön meno.
Periaate - lapsistaan vastuullinen vanhempi ei anna lapselleen niin suurta omaisuutta ettei lapsen tarvitse sen jälkeen tehdä muuta kuin velttoilla.
Jussi Vaarala
Perintöverosta keskustellaan nyt ja jopa sen lakkauttamista ehdotetaan.
Itse olen erittäin voimakkaan perintöveron korotuksen kannalla. Miksi.
Sen takia että erityisesti jos perintövero kokonaan lakkautetaan on tilanne se että kun vanhemmat ovat ensin kovalla yrittämisellä kasanneet omaisuuden niin jos lapset saavat täysin ilman mitään omaa yrittämistä kyseisen omaisuuden haltuunsa ilman mitään verotusta se johtaa paraoksaalisesti seuraavaan tilanteeseen:
Tilanteeseen että kun vanhemmat olivat omaisuutta ansaitessaan ahkeria voivat lapset olla sen haltuunsa saatuaan täysin velttoa aikaansaamatonta - seurauksella että ahkerien vanhempien lapsista tulee kaljahuuruisia bailaporukoita - joista yhteiskunnalle ei juurikaan ole mitään hyötyä.
Ja samanaikaisesti pienipalkkaisen ylityöpaineen alla paahtaneet vanhemmat eivät ole saaneet juurikaan omaisuutta kasaan jolloin heidän lastensa kohtalo on sieltä täältä halpatyöllään elantonsa haaliminen.
Perintöveron reippaalla nostamiselle olisi siis huomattava kansakunnan taloudellista toimeliaisuutta nostattava vaikutus ehkäistessään narsistisen bailaavan suurperintöporukan syntymisen maahan.
Erityisesti asia on nyt huomattavan iso kun on menossa kiihtyvä suurten ikäluokkien suurten omaisuuksien perintöön meno.
Periaate - lapsistaan vastuullinen vanhempi ei anna lapselleen niin suurta omaisuutta ettei lapsen tarvitse sen jälkeen tehdä muuta kuin velttoilla.
Jussi Vaarala
Saturday, June 07, 2014
Friday, June 06, 2014
Thursday, June 05, 2014
Wednesday, June 04, 2014
Tuesday, June 03, 2014
Monday, June 02, 2014
Sunday, June 01, 2014
Subscribe to:
Posts (Atom)

