Vanha ratkaisu ei ole synonyymi sen kanssa että se on huono eikä riitä


Energiamarkkinavirasto sanoo, että sähkön siirtohinnat nousevat uuden syyskuussa voimaan astuneen sähkömarkkinalain seurauksena. Uusi laki edellyttää verkonhaltijoita pitämään verkkojaan aiempaa paremmassa kunnossa ja kehittämään niitä jotka nostavat kustannuksia ja kustannukset voidaan käytännössä siirtää asiakkaan maksettaviksi.

Mutta mikä ihmeen "aiempaa paremmassa kunnossa". Mutta jos ei tarvitse pitää verkkoa paremmassa kunnossa. Jos verkko on ihan ok.

Johtaen yleisempään kysymykseen onko teknologiaa pakko kehittää jos nykyinenkin riittää.

Johtaen kysymykseen että kuinka paljon ihmisille syötetty teknologian parantamisen vimma on itse asiassa poliitikoille, lainsäädäntöön velvoitteeksi ja ihmisille syötettyä teknologian kehittämisen pakkomyyntiä - esimerkkinä vaikkapa surkea yhteiskunnalle superkallis räpeltäminen potilastietojen kirjaamisen kanssa tietokoneilla siihen mittaan että vanha paperinen potilastietojen kirjaaminen alkaa tuntua hyvältä ratkaisulta.

Kysymys kun nimittäin oikeassa arjen elämässä kuuluu - miksi ostaisin uuden polkupyörän vain siksi että nykyinen pyöräni on vanha mutta toimii ihan hyvin.

Siis se että joku asia tai ratkaisu on vanha ei ole synonyymi sen kanssa että se on huono.

Toisin sanoen - onko uusi sähkömarkkinalaki siirtoverkkojen pakkoparantamisesta johtuvaa ihmisten sähkölaskuihin ujutettua pakkorahastusta. Monen muun vastaavan kaltaisen lain ohella.

Oma ratkaisumallini hankinta-asioissa on että useinkin innostun jostakin uudesta tuotteesta - pohdin sen hyviä puolia sinänsä ja suhteessa hintaan - sitten palaan olemassaolevaan laitteeseeni ja pohdin sen suhdetta käyttötarpeisiini ja uuden hinnan suhdetta siihen mitä minulla vanhassa laitteessani on - sitten pohdin mihin muuhun voisin rahani nyt ja tulevaisuudessa käyttää.

Seurauksella että enemmän kuin usein en hanki uutta - mutta koen tällaisen omien tarpeitteni ja tarjolla olevien uutuuksien ristiinseulomisen paitsi ihan hauskaksi niin myös hyödylliseksi puuhaksi.

Varmaankin tämänkaltainen hankintaprosessin sanoisinko palautekehämalli olisi hyvä kehittää ja tehdä siitä ihmisten ja yhteiskunnan instituutioiden hankintapolitiikan perusajattelutapa.


Jussi Vaarala

Venäjän puolustuksen voima on sen valtavassa koossa, harvassa asutuksessa ja erittäin vaikeassa ilmastossa


Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi puheessaan ettei Venäjä pyri supervalta-asemaan ja kehotti muita maita olemaan kuvittelematta, että ne voisivat saada sotilaallisen etulyöntiaseman Venäjään nähden. Hänen mukaansa Venäjä kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja maan puolustusteollisuuden tilauskirjat ovat ensi vuosikymmenellä täynnä.


Venäläiset eivät ole innovoineet näköjään esiin maansa parasta puolustusasetta joka on toiminut jo vuosisatoja ainakin kahta yritystä vastaan vallata maa.

Venäjän paras puolustusase on sen valtava koko, harva-asutus ja vaikea ilmasto. Jotka yhdessä ovat mahdoton yhtälö edes yrittää ajattelevansa vallata Venäjä.

Siksi venäläisten kaikki yletön sotakaluston ja -teollisuuden kalistelu on hyödytöntä ja pois varojen sijoittamisesta maan todelliseen kehittymiseen ja kasvuun.

Jo nykyinenkin geosotilaspoliittinen historia kertoo miten mahdotonta on semmoisenkaan sotilasmahdin kuin Yhdysvaltojen vallata edes jotain rutiköyhää Afganistania tai Vietnamia niin miten mikään mahti kykenisi sitten valtaamaan kaikissa suhteissa aivan eri mittasuhteiden luokkaa olevan Venäjän.


Jussi Vaarala 

Suomalaisia lyödään omassa asiassaan kaksi kertaa korville isänmaansa strategisen omistamisen suhteen


Kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ei ole tyytyväinen valtion toimintaan Fortumin sähkönsiirtoliiketoimintojen myynnissä ja sanoo että esimerkiksi suomalaisille yksityisille kansalaisille olisi pitänyt sallia mahdollisuus ostaa verkon osia.

Niin - kysyä sopii miksi valtio toimii niin että eduskunta huonosti voi vaikuttaa valtion omaisuuden kohteluun ja sitten vielä niinkin että yksittäiset suomalaiset eivät voi ostaa osia kansallisomaisuudesta kun sitä kaupitellaan.

 Miksi yksittäisten suomalaisten ei sallita ostaa strategista kansallisomaisuutta.

Siinä lyödään suomalaisia omassa asiassaan kaksi kertaa korville - valtionsa omistajina veronmaksajan ja äänioikeutetun muodossa sekä yksityisenä sijoittajana eväten häneltä mahdollisuus oman isänmaansa omistamiseen.

Mikä se semmoinen valtio on kansalaisten maansa omistamisensa suhteen.


Jussi Vaarala

Principle


I thought I stand also this things I meet head up.

Ajattelin sitten seisoa nämäkin kohtaamani asiat pää pystyssä.


Jussi Vaarala 11.12.2013

Impression of pool, 25x35 cm

Lähiyritykset toimivat reaalitaloudessa taivastaloudessa elävien isojen yritysten sijaan

 

Lähiolut maistuu kuluttajille - pienpanimot porskuttavat

Esimerkiksi Sinerbrychoffilla on käynnissä yt-neuvottelut mahdollisesta työntekijöiden vähentämisestä, mutta pienpanimo Nokialla vastaa tuotteiden kasvavaan kysyntään laajentamalla toimitilojaan ja palkkaamalla lisää henkilökuntaa.

 

Noin otsikoi media.

 

Mutta miksi lähiyritys saattaa pärjätä mutta iso saman alan yritys ei.

Yksi syy on että ihmiset ostavat enemmän lähituotteita mutta se ei ole riittävä syy.

On myös yrityksen sisäiseen ja sidosryhmätoimintaan liittyviä syitä - joiden takaa löytyy myös usein tiedostamaton ideologiaero taloudellisessa yritystoiminnassa.

Ensinnäkin lähiyritys on tuotteiltaan muutosketterämpi koska sen suhde asiakkaisiin ja heidän mielipiteisiinsä on erittäin suora päinvastoin kuin isoilla yrityksillä joissa aletaan usein ihmetellä ihmisten mielipiteitä tuotteista vasta kun menekki laskee.

Toiseksi lähiyrityksen organisaatio on pieni jolloin kaiken toiminnan suhde tuotteen kosketuspintaan on lyhyt ja välittömämpi joka paitsi on osa tuotteiden muutosketteryyttä niin on myös toiminnaltaan nopeampaa ja erityisesti kuluiltaan pienempää kuin suurten yritysten organisaatiot jotka ovat niin pysty- kuin vaakatasossakin niin monikerroksisia ja syviä että siellä kuluu paitsi aikaa että rahaa ja sen lisäksi herkkä tieto tuotteen kontaktista kysyntään ei välttämättä edes yllä saati kiinnosta massiivisen organisaation sisäosia.

 Kolmanneksi rahan suhde reaalitalouteen on mahdollisimman hyvä lähiyrityksessä koska mm. sen palkka ja bonukset johdon osalta on suoraan kiinni yrityksen menestyksestä joka sallii myös työntekijöiden palkkojen paljon paremman vakioimisen ja jopa kasvun ilman yt-neuvottelujen pelkoa.

Pienessä lähiyrityksessä yrittäjä-toimitusjohtaja yt-neuvottelee usein vain omasta palkastaan - mutta ottaa myös ruhtinaallisemmat bonukset jos hyvin menee. Jolloin yrittäjä-toimitusjohtajan käsittelemillä rahoilla on myös hyvin tuore ja verevä suhde reaalitalouteen.

Eli lähiyrityksen tuoteketteryys asiakaspalautteen mukaisesti yhdistettynä johdon omien rahojen pelissäoloon sekä yrityksessä pyörivien rahojen voimakas reaalitalouskytkentä tekee koko tuonkaltaisesta lähiyritystoiminnasta terveintä mahdollista yritystoimintaa.

Ja myös tervehdyttää aivan yritystaloudellisin ja reaalitaloudellisin syin isompien yritysten toimintaa joissa rahoitus tulee useinmiten globaalilta - reaalitalouteen verrattuna taivastalouden - pääomilta ja joissa johdon palkat ja bonukset eivät juuri yt-neuvotteluihin osallistu ja joissa isot organisaatiot ovat tulleet itselleen taakoiksi toiminnallisesti hitaina, taloudellisesti tehottomina ja tuotepintaan heikosti kytkeytyneinä liian massiivisina kokonaisuuksina.

Tästä syystä on aihetta kysyä - ovatko lähiyritykset uudenlaisen reaalitaloudellisen ajattelun ja yritystoiminnan maailmantaloutta tervehdyttävä airut.

Eli pitäisikö poliitikkojen ja talouselämän alkaa ajamaan alas massiivisia globaaleja yrityksiä niiden erittäin heikon toiminnallisen tehottomuuden ja reaalitaloudesta irtautumisen takia.

Lähiyritys elää reaalitalouden rahasta eikä globaalin taivastalouden sijoituksista niinkuin pörssien suuryritykset.

Lisäksi voi todeta - yritysmaailman pk-sektori on se jolla on eniten reaalitalousideologia hallussaan talouselämässä.

Jussi Vaarala

Lausahdus


Minua naurattaisi ellei minua säälittäisi ihmiset joiden koko elämä on rahankeruu kukkuluurua.


Jussi Vaarala

Old and new, 40x30 cm

Aktiivitoimijat myyvät kannattamattomuuttaan passiivitoimijoille


Neste Oil ilmoitti syyskuussa luopuvansa huonosti kannattavasta varustamotoiminnastaan. Samalla tuotiin julki, että valtion Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja työeläkeyhtiö Ilmarinen olivat päässeet Neste Oilin kanssa yhteisymmärrykseen viiden öljytankkerin ja kolmen hinaajan ostamisesta Neste Shippingiltä.

Neste Oil on talouselämän ensisijaisesti voittoa tuottamaan pyrkivä aktiivitoimija - Huoltovarmuuskeskus ja työeläkeyhtiö Ilmarinen ovat talouselämän passiivitoimijoita.

Ja nyt aktiivitoimijat alkavat ostattamaan passiivitoimijoilla kannattamattomia osiaan.

Suuri virhe joka paitsi heikentää ja lepsuunnuttaa edelleen aktiivitoimijoiden kykyä toimia kuten niiden pitäisi - siis palkitsee pääjohtajien ja hallitusten kyvyttömyyttä - niin sen lisäksi alkaa ruopata yhä suurenevaa aukkoa yhteiskunnan taloudelliseen vakauteen ja turvallisuuteen ja lopulta uhkaa romahduttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan.

Jälleen yksi osoitus miten kelvoton on kokoomus päähallituspuolueena.

Joka ei osaa edes talouselämän perusasioita.


Jussi Vaarala

Venäjä huonoilla teillä


Venäjällä valtio kiristää otettaan maan tiedotusvälineistä. Presidentti Vladimir Putin päätti maanantaina lakkauttaa yhden maan suurimmista tietotoimistoista Ria Novostin.

Miten voi demokraattisesti valittu presidentti demokratiassa lakkauttaa tietotoimiston. Sehän on demokratian periaatteiden vastaista.

Nyt on minunkin todettava että Venäjän demokratia on huonoilla teillä.


Jussi Vaarala

My old home - sunrise in the South of Somero, 40x30 cm

Kokoomus - omasta aloitteestaan ulkolaisten tahojen renkipoika.

Jussi Vaarala

Kokoomuksen suurin virhe?


Onko kokoomuksen vallassa olon suurin virhe ollut se että se amerikkalaisia ja pääomia miellyttääkseen on päästänyt ne isännäksi talossa jossa sen poliittisen vallan muodossa on valittu isännäksi.

Ja että kokoomus noita ulkoisia tahoja miellyttääkseen on samalla antanut löysin käsin strategisesti tärkeitä asioita ulkoisten tahojen haltuun.

EU:ta en lue noihin ulkoisiin tahoihin.


Jussi Vaarala

Old house scene in early Spring light, 35x50 cm

Poliittinen toimiva johto ei ole toimiva


Talvivaaran "kärkihankkeen" sähläilyt, KEVA:n hallituksen ja johdon touhut, poliisin johtotason kompurointi, nyt puolustusministeriön epäselvyydet.

Näyttää siltä että jatkuvasti tippuu suomalaisten instituutioiden ylimmän johdon vähintään harmaalla alueella toimimista - jolla ylimmällä johtotasolla näyttää olevan aina jollain lailla myös poliitikkoja mukana.

Ja samaan aikaan näyttäisi olevan media joka löytää ongelmia mutta ei hallitus joka sen sijaan näyttää olevan omien ministereidensä puolella näissä ylimmän johdon tason epäselvyyksissä.

Mielestäni Kataisen hallituksen suhde yhteiskunnan etiikkaan ja etenkin hallituksen vastuunotto omasta johtamistoimistaan jo Talvivaaran tapauksessa on ollut niin kelvotonta että pakko on kysyä kaksi kysymystä.

Mikä on Kataisen hallituksen vallan aikana poliittisen vallan suhde etiikkaan suomalaisen ylimmän johtamisen tasolla ja eikö olisi aika jo todeta että Kataisen hallitus on epäonnistunut poliittisen etiikan alueella.

Tilanne näyttää olevan Suomessa nyt sellainen että kansalaistasolla etiikka vielä kestää etenkin virkamiehissä ruohonjuuritasolla mutta jos se alkaa samanlaiseen limboiluun kuin yhteiskunnan johtotaso ja käsiään pesevä ylin toimiva poliittinen johto niin Suomelle käy kertakaikkiaan huonosti.

Tilanne on vähän kuin sodassa jossa etulinjan suoritustaso hoitaa hyvin tehtävänsä ja lähetti - siis viestinviejä media - juoksee kelvottoman esikunnan ja toimivan etulinjan väliä päivittämässä mikä kummassakin suunnassa on tilanne.

Ei liene vaikea kuvitella että jos esikunnan tapaan myös etulinjassa repsahdetaan niin esikunta ei linjojen läpi menevälle viholliselle ole kuin kelvottomuuden löyhähdys matkalla rintaman totaaliseen romahtamiseen.


Jussi Vaarala

Poliitikoille kulttuurikoulutusta oppimisen epämukavuusalueella


Miksi poliitikot puhuvat mielellään urheilusta.

Sen vuoksi koska urheilu on niin helppo ymmärtää.

Mutta kulttuurista eivät poliitikot halua puhua - koska kulttuurin ymmärtäminen on paljon vaikeampaa.

Kuitenkin kulttuuria harrastetaan maailmassa monin verroin enemmän kuin urheilua.

Kysyä sopii millä ymmärryksellä poliitikot päättävät kulttuuriasioista. Ja helposti ymmärtää miksi poliitikot niin helposti jakelevat rahaa urheilulle.

Pitäisiköhän poliitikot laittaa Jutta Urpilaista lainaten kulttuurin osaamisen suhteen oppimisen epämukavuusalueelle sitä opiskelemaan jotta siitä jotain oppisivat - ja jonne epämukavuusalueelle voisivat toimittajatkin poliitikkoja panna haastatteluissaan kulttuurin ymmärtämisen suhteen.


Jussi Vaarala

Maailmantalous toimii kiihtyvästi väärällä tavalla väärään suuntaan


Isossa-Britanniassa kytee jälleen uusi ruokaskandaali. Brittilehti Guardianin mukaan suuret kauppaketjut myyvät pakastettuja kananrintapaloja, joiden painosta lähes viidennes on vettä ja lisäaineita.

Julkisella suoritetaan rajuja leikkauksia palveluista joita ihmiset tarvitsevat.

Mistä nämä kaksi asiaa kertovat.

Siitä että yksityisellä sektorilla on liikaa tuotantokapasiteettia kysyntään nähden ja se liika kapasiteetti - teollisuus-, jakelu- ja markkinointikapasiteetti ynnä ylisuuret epärealistiset sijoitetun pääoman tuotto-odotukset - yritetään saada rahoitettua kyseenalaisilla vippaskonsteilla.

Mutta nuo kaksi asiaa kertovat myös siitä että julkisella sektorilla on yhä vähemmän leikkausten vuoksi tuotantokapasiteettia ihmisten tarpeisiin nähden.

Koska julkista sektoria leikataan jotta yksityisen sektorin keinotekoisesti ylläpidettyä ylikapasiteettia ihmisten oikeisiin tarpeisiin nähden saataisiin pidettyä yllä.

Ovatko väitteeni totta - on - kysy vaikka itseltäsi kuinka monta turhaa tavaraa nurkissasi pyörii jotka olet ostanut yksityiseltä sektorilta - ja kysy sen jälkeen itseltäsi miten hyvin saat niitä palveluita julkiselta sektorilta joita oikeasti tarvitset elämässäsi.


Jussi Vaarala

Pääoman ja välikäsien vastahyökkäys kasvavaa lähitalousomavaraisuutta vastaan


Maailman kauppaorganisaation WTO:n jäsenmaat ovat allekirjoittaneet ensimmäisen kauppasopimuksen lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Sopimus muun muassa parantaa ulkomaankaupan sujuvuutta.
Teollisuusmaiden järjestön OECD:n laskelmien mukaan kaupankäynnin kustannukset laskevat sen jäsenmaissa sopimuksen ansiosta 10 prosenttia ja muissa maissa 13–16 prosenttia.


Sopimus on huono asia kahdesta syystä:

Ensinnäkin mitä enemmän kansantalous nojaa tuontiin ja vientiin - myös rahoituksen osalta - niin sitä enemmän se on riippuvainen kansainvälisestä pääomasta ja finanssikeinottelusta. Ja tätä suuntausta sopimus vahvistaa koska se toimii 10-16 prosentin piristysruiskeena sille välikäsien ahnehtimisille jota tuontiin ja vientiin nojautuva kansantalous ennenkaikkea on.

Toisaalta sopimus on sitä kautta uhka myös kansallisille ja yhteisöjen omavaraisuudelle nimeltään lähitoiminta ja lähiomavaraisuus joka on merkittävästi kasvava asia maailmassa.

Kasvava siitä syystä että lähitalous tuottaa sekä tuoretta, nopeaa ja mahdollisimman vähän välikäsiä sisältävää ruokaa ja palveluita joiden riippuvuus reaalitalouden ytimessä on mahdollisimman pientä finanssikeinottelusta.

Siis lähitalous on omavaraista ja siksi lähellä perinteistä säästämisen ydintä - kun taas nykyisen kaltainen investoijia haalimaan pyrkivä maailmantalous on säästämisen sijaan ennakoituun tuottoon perustuvaa talousajattelua - joka ennakoidun tuoton odottelu jos mikä avaa portit levälleen kaikelle sille finanssikeinottelulle jota maailmantalous nykyään paljon on.

Ja siksi se että ne jotka näkevät talouskasvun olevan ainoastaan pääomien investointivetoista tuonti-vientivetoista vaihtotasekansantaloutta lähitalouden säästötalouden sijaan osoittavat ymmärtämisen puutetta oman ajattelunsa suhteen.

Ensin hehkuttamalla talouskasvua vaihtotaseen kasvattamisella kansantaloudessa ja sitten sen seurauksena tulevalle pääomien finanssikeinottelulle vaativat leikkaamaan julkista sektoria syntipukkina jotta finanssikeinottelijat saisivat rahansa - kun koko hyvinvointivaltioiden jatkuvan leikkauspakon syy on noiden vaihtotasetalouskasvun ajajien oman ajattelun omaan nilkkaan koko ajan osuva noidankehäajattelu.

Jossa noidankehässä pyörii lähes kaikki poliitikot ja talousajattelijat.

Ymmärtämättä laisinkaan että hyvinvointipalveluja tarvitsee sitä vähemmän leikata mitä enemmän kansantalous on vapaa vaihtotaseen osuudesta kansantaloudessa ja mitä enemmän se on välikäsivapaata lähitaloutta jossa rahan suhde reaalitalouteen on lähes maksimissaan.

Tämän kaiken pohdinnan jälkeen voi todeta - WTO:n sopimus on pääomien ja välikäsien vastaisku nousussa olevaa lähtitalousajattelua vastaan.

Lähitalouden ollessa kaikista tehokkain ja juurevin tapa käydä rahan ja sen keinottelun valtaa vastaan.

Lähitaloutta on mm tämä ajattelu - älä tuo tarvitsemiasi vitamiineja ulkomailta - ne saat aivan kaikki oman maasi kasvikunnasta. Ellet peräti ota niistä valtaosaa ihan omalta viljelmältäsi omalla tontillasi tai vuokraamaltasi maapalalta.


Jussi Vaarala

About Finnish individual capacity to act in effective way at least in war

http://en.wikipedia.org/wiki/Simo_H%C3%A4yh%C3%A4

Valtion suunnattua kulttuurirahaa ulkomailla oleskeleville ja asuville suomalaisille


Voimakkaasti eläköityvässä Suomessa ilmastonmuutoksen äkkinäisyyksineen on ilmeisesti käymässä niin että yhä useammat eläkkeelle jäävät hankkivat ainakin kakkosasunnon ulkomailta.

Tähän liittyen on olemassa näkökulma jota ei kaiketi ole aiemmin huomattu ja johon olisi syytä paneutua.

Nimittäin Suomessa ollessaan ihmisillä on ollut käytössään varsin monipuolinen kulttuuristen ja liikunnallisten palveluiden kokonaisuus niin ryhmä- kuin yksilömuotoisena.

Mutta ulkomaille muutettaessa sellaisten mahdollisuus lopahtaa aika totaalisesti ja jää lähes aina yksityisten ihmisten aktiviteetin varaan niin oman harrastusten kuin etenkin ryhmien vetämisten suhteen.

Seurauksella että moni ulkomaille muuttanut romahtaa suomalaisesta runsaasta kulttuuri- ja liikuntaharrastusten mahdollisuudesta harrastustyhjiöön - etenkin kulttuuriharrastusten suhteen joihin ulkomaisilla palveluilla on vain marginaalinen mahdollisuus edesauttaa kulttuuristen eroavaisuuksien takia.

Tästä syystä olisi valtion toimesta aloitettava projekti jossa suunnataan ulkomaisille järjestäytyneille suomalaisyhteisöille vuosittaista määrärahaa yhteisön jäsenmäärän mukaisesti etenkin kulttuuriharrastusten tukemiseksi niin ryhmä- kuin yksilömuotoisenakin.

Joka määräraha suunnnattaisiin toisaalta tilavuokriin ja toisaalta kohtuupalkkioisena erilaisten kulttuuriryhmien vetäjille joita löytyy ammattimaisesta tasosta saakka ryhmiä ja yksilöitä ohjaamaan.

Tällä asialla on vanhenevan väestön henkisen että fyysisenkin vireyden kannalta huomattava merkitys.

Mutta myös siinä suhteessa että suomalaiset saisivat harrastaa omaa kulttuuriaan ulkomaillakin ja niin haluttaessa esittää sitä sitten muillekin.

Tärkeää on että suomalaiset ulkomailla säilyttäisivät oman kontaktinsa omaan kulttuuriin sekä sosiaalisen myönteisen vuorovaikutuksen sen yhteydessä.


Jussi Vaarala

Julkaistu Uusimaa-lehdessä

EU:n, Venäjän ja USA:n kolmiyhteistyö

Eurooppa, Venäjä ja Yhdysvallat voisivat hyötyä avoimesta yhteistyöstä. Ukrainan tilanteessa taitaa olla laajemmin kyse siitä että Venäjä ja EU vetävät Ukrainalla köyttä.

On aika heikko esitys jos EU ja Venäjä eivät kykene kummempaan.

Ja jos Yhdysvallat ei kykene avoimeen yhteistyöhön myöskin EU:n ja Venäjän kanssa. Nimittäin sitä kolmiyhteistyötä todellakin tarvittaisiin. Miksi - siksi että idän kasvavien maiden kilpailukykyyn ei pystytä EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen taholta vastaamaan muuten kuin toimivalla yhteistyöllä.

Siksi kaikenlainen kiukuttelu ja epäsuoraviivainen sopimusjahkailu yms. pelaa aikaa vain idän kasvavien talouksien hyväksi.

Jussi Vaarala

Stones and water, 35x50 cm

Scetchy impression of Dome, 50x50 cm

Late Spring river scene, 40x40 cm

Eurooppa, Venäjä ja Yhdysvallat voisivat hyötyä avoimesta yhteistyöstä


Ukrainan tilanteessa taitaa olla laajemmin kyse siitä että Venäjä ja EU vetävät Ukrainalla köyttä.

On aika heikko esitys jos EU ja Venäjä ei kykene kummempaan.

Ja jos Yhdysvallat ei kykene avoimeen yhteistyöhön myöskin EU:n ja Venäjän kanssa.

Nimittäin sitä kolmiyhteistyötä todellakin tarvittaisiin - miksi - siksi että idän kasvavien maiden kilpailukykyyn ei pystytä EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen taholta vastaamaan muuten kuin toimivalla yhteistyöllä.

Siksi kaikenlainen kiukuttelu ja epäsuoraviivainen sopimusjahkailu yms. pelaa aikaa vain idän kasvavien talouksien hyväksi.


Jussi Vaarala

Valinta - maksetaanko kulttuuriohjelmissa toimittajille vai kulttuurintekijöille palkkaa


Olen aina ihmetellyt miten jossain taideohjelmassa pienimmän ajan ohjelmasta saa taideteosten näyttäminen ja suurimman osan toimittajan ja haastateltavien näyttäminen.

Onko kyse taloudellinen - ja toimittajan omaa työtä varjeleva - että kyseessä olisikin seuraava valinta televisioyhtiöllä.

Maksaako toimittajalle palkkaa esilläolosta ja mahdollisimman vähän tekijänoikeuspalkkiota taiteilijoille - vai maksaako taiteilijoille mahdollisimman paljon tekijänoikeuspalkkioita ja toimittajien palkkaan menisi ohjelman kuluista mahdollisimman vähän.

Jolloin tekijänoikeuspalkkioita taiteilijalle maksava ohjelma onkin rauhallista taulujen näyttämistä koko ajan.

Yhtä lailla voi kysyä miksi musiikkiohjelmissa toimittajien ja muun puheen osuutta on niin paljon verrattuna musiikkiin. Onko syy sama - että toimittajat saa palkkaa mahdollisimman paljon ohjelmasta ja musiikintekijät mahdollisimman vähän.

Näitä asioita taitaakin olla aika hyvä kysyä kuka ja millä konstein kulttuurista itseasiassa ansaitsee - itse kulttuurin tekijät vaan kulttuurin välikädet kuten toimittajat ja kulttuuribyrokraatit.

Totuus taustalla kuitenkin on että ainakin itse olen aika kypsä musiikki- ja taideohjelmiin jossa toimittajan selitykset vie aivan liikaa ajasta.


Jussi Vaarala

Syy miksi osinkoja jaetaan samaan aikaan irtisanomisten kanssa


Miksi osinkoja jaetaan samaan aikaan kun ihmisiä irtisanotaan.

Sijoittajanäkökulmasta - wahlroosilaiseen ajattelutapaan että yrityksen tehtävä on ainoastaan tuottaa voittoa -  voisi syynä olla se että sellaisessa yrityksessä joka ei ole kovin kasvava tai jopa vaikeuksissa sijoittajilla on rahaa kiinni huonosti tuottavalla tavalla. Mutta josta yrityksestä he eivät ehkä kuitenkaan halua luopua ja saada rahojaan pois myymällä osakkeensa.

He haluavat osinkoa joka saadaan ihmisiä irtisanomalla ja sitten sijoittavat saamansa osingot kasvavampiin ja tuottoisampiin yrityksiin.

Yritykset ja niiden henkilöstö ovat valitettavasti vain wahlroosilaista kauppatavaraa sijoittajille jotka herkeämättä hakevat mahdollisimman suuria ja nopeita voittoja uusilla osakesijoituksilla vakaasti mutta vähän ja hitaasti kasvavan osakesalkkunsa lisäksi.

Tästä menettelystä pitäisi yhteiskunnan jotenkin rangaista sillä tuolla tavoin osinkorahat-irtisanomisilla menettelyn kustannukset kaatuvat yhteiskunnan niskaan työttömiksi jääneiden kautta.


Jussi Vaarala

Aforismi


On olemassa kolme suhdetta joiden väliin talouselämä ja politiikka ei voi mennä niitä häiritsemättä - rakkaussuhde, ihmisen luontosuhde ja ihmisen suhde kulttuuriin.


Jussi Vaarala

Uusi aikakausi maailmassa


Maailma on siirtynyt uuteen aikakauteen - materialistisesta aikakaudesta post-materialistiseen aineettomien arvojen aikakauteen.


Jussi Vaarala

New era in the world


World has moved to new era - from materialistic to post-materialistic era.


Jussi Vaarala

Fields, road and two buildings, 40x30 cm

Vallitsevan leikkausideologian mielettömyys


Leikataan julkisen sektorin aineettomia arvoja jotta voidaan ylläpitää yksityisen sektorin materiaalisia arvoja joilla on aina vaan huonommat ja huonommat tulevaisuuden näkymät.

Vähän sama kuin rakentaisi talonsa napajäätikön paikallaan pysyvyyteen ja vakauteen luottaen.

Näin pahasti on talouselämällä ja politiikalla niin kartat kuin kompassitkin hukassa.


Jussi Vaarala

Rakennusala täysremonttiin


Rakennusala jäi joitakin vuosia kiinni siitä että säännönmukaisesti läpinäkyvillä verukeperusteilla ylitti sovitun hinnan erityisesti julkisissa hankkeissa.

Nyt se alkaa jäädä jo omien ammattilaistenkin suulla kiinni siitä että se tekee karmeaa sutta ja sekundaa nimenomaan kosteushallinnan suhteen - seurauksena kasvavat homeongelmat kuten nähty on.

Rakennusalan toilailuun pitää tarttua lujalla kädellä.

Kun koko ajan valitetaan että kaikenlaiset alinhankintasuhteet ja ketjutukset pilaavat rakentamisen laatua niin on aika uudistaa lainsäädäntöä edes määräajaksi että pojat oppii uudestaan rakentamaan eikä sähläämään.

Tervetullut uudistus olisi se että rakennusyrityksellä pitää olla sataprosenttisesti omilla palkkalistoillaan kaikki rakentamisen ammattilaistahot hanketta vastaanottaessaan.

Silloin todellinen vastuu palaa kokonaisuutena rakennusyritykselle eikä mitään alihankkijaselityksien porsaanreikiä jää.

Näin asiassa pitäisi mielestäni edetä.


Jussi Vaarala

Spring things, 30x40 cm

Minilennokit lähiajattelun avuksi - lähipalvelukylälle oma minilennokki


Amerikkalainen verkkokauppa Amazon on kehittelee järjestelmää, jossa minikokoiset lennokit kuljettaisivat paketit kuluttajille vain 30 minuutissa kaupunkikeskuksissa 16 km säteellä. Ongelma ovat nyt lentoluvat.

Minilennokki olisi ehkä vieläkin tärkeämpi palvelukeino haja-asutusalueille postin, apteekkien yms kauppojen palvelumenetelmänä.

Jolloin lähitoimintaa haja-asutusalueilla palvelisi lennokkijärjestelmä joka toisi liki kaiken muun lennokilla keskustaajamista paitsi päivittäiset ruokaostokset jotka ostettaisiin kylän omasta lähikaupasta.

Ja miksi lähipalvelukylällä ei voisi olla omaa lennokkia jonka kanssa se sopisi yhteistyön apteekin, vaatekaupan yms kanssa josta voidaan ostaa kestaostoisia keveitä lennokin kuljetettavia tavaroita ja kuljettaa myös kylälle kirjepostin.

On erikoista että vaikka mitä systeemeitä kehitetään mutta niistä säännönmukaisesti puuttuu haja-asutusalueiden palveluaspekti ja keskitytään vain suuriin kaupunkitaajamiin.


Jussi Vaarala

Amerikkalaisesta elokuvalähtöisestä tyypittelyhysteriasta


Elokuvateollisuus kaiketi Hollywoodin alunperin alkuunsaattamana harrastaa sellaista roolityypittelyä että tietyn näköiset ihmiset ovat roistoja ja tietyn näköiset taas sankareita, lihavat nynnyjä ja atleettiset aikaansaavia jne.

Ja ihmiset ovat elokuvia katsellessaan oppineet yhdistämään tietyntyyppiset tunteet ja asenteet tietyn näköisiin ihmisiin.

Jonka jälkeen elävässä elämässä he helposti ajattelevat että "tuo on roiston näköinen, tuo on sankarin näköinen, tuo on nynnyn näköinen" jne.

Voisi jopa sanoa että ihmiset sanoessaan "joku on roiston näköinen" eivät enää edes tiedosta sanovansa ihmisesta juuri sen minkä elokuvat ovat hänelle käsityksenä opettaneet. Onkohan asiaa tieteellisesti tutkittu että tiedostavatko ihmiset asian - osaavatko he sanoa mistä käsityksensä on lähtöisin.

Asia on varsin haitallinen oikeassa elämässä koska se ikäänkuin pakottaa ihmisiä tiettyyn rooliin niin että ns. roistonnäköinen ihminen saattaa joutua tekemään kaikkensa osoittaakseen ettei ole roisto.

Toisaalta tuollainen ulkonäköleimaaminen myös kaventaa ihmisten mahdollisuuksia olla yksilöitä sellaisina kuin ovat täysin riippumatta ulkonäöstä.

Ulkonäkövaatimukset ja -paineethan ovat myös etenkin nuorisoon voimakkaasti kohdistettuja markkinointikeinoja joiden haitallisuus on ilmeinen nuorten kasvulle.

Voisi jopa sanoa että amerikkalainen kulttuuri on ihmisten tyypittelytasolle jäänyt kulttuuri - voisi puhua jopa amerikkalaisen kulttuurin tyypittelyhysteriasta - jossa todellinen yksilöllisyys sosiaalisessa tyypittelypaineessa saattaa olla kovin vaikeaa.


Jussi Vaarala

Tree and warehouse, 35x50 cm

Presidentti Niinistö on viitoittamassa maapallon tulevaisuudelle tuhoisaa tietä


Yritystoiminnan perussääntöjä on että toiminnan kulut pannaan tuotteen hintaan.

Mutta Talvivaaran tapauksessa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ajelee Suomeen Talvivaara-ennakkotapauksella menettelyä että huonosta johtamisesta - lue: myös huonosta osakeomistajien harrastamasta toiminnan johtamisesta ja valvonnasta - johtuvat ympäristötuhot pannaankin valtion maksettavaksi.

Ja että valtio ja yhteiskunta ei osallistuisi ollenkaan bisnekseen ja sen tuloksen jakamiseen vaan ottaisi vastaan vain kulut.

Tätä primitiivistä kolonialistista raaka-ainehankintaan kohdistuvaa politiikkaahan ei voi tietenkään hyväksyä. Koska se presidentti Niinistö siivittämänä kutsuisi kaikki maailman kaivosyhtiöt ryöstämään Suomen raaka-ainevarat ruhtinaallisetta tuottoprosentilla kun kaikki ympäristöstä johtuvat kulut ja seuraukset voitaisiin ulosmitata valtiolta ja veronmaksajilta.

Mutta miksi tämä raakalaismainen primitiivinen kolonialistinen raaka-aineiden ryöstö on nyt ja on aina ollut mahdollista.

Siksi että kun on kyse silkasta jalostamattomasta raaka-aineesta vailla muuta jalostusastetta niin kukaan ei älähdä siitä yritysmaailman piiristä - päinvastoin hyrisevät mielissään koska ympäristökulujen työntäminen valtiolla mahdollistaa myös alemmat hinnat kyseessäolevalle raaka-aineelle.

Siksi veronmaksajien, poliitikkojen ja erilaisten järjestöjen pitäisi asetelmasta älähtää ja lujaa.

Sauli Niinistön viitoittama tie on vaarallisin mahdollinen ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuudelle - mahdollistaen sen että ympäristökulut voidaan työntää yhteiskunnalle - jolloin yritysten piittaaminen ympäristökysymyksistä heikkenee entisestäänkin.


Jussi Vaarala

Sauli Niinistön kylmääkin kylmempää kapitalismia


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sitä mieltä että Talvivaaran ympäristöongelmat hoitaa valtio ja bisnespuoli jää kokonaan yksityisen sektorin hoidettavaksi.

Kylmääkin kylmempää kapitalistista tekstiä presidentiltä.

Suomessa ei ole koskaan ollut näin huonoa presidenttiä kuin nyt.


Jussi Vaarala

Trees and lake, 40x40 cm

Ajatukseni on otettu Joensuun kaupungin kulttuurin ytimeen

http://www.joensuu.fi/joensuupaiva

Mikä on poliittinen profiloitumisbroileri ja puoluetoimiston lähettämä poliittinen herätepanos

Poliittinen profiloitumisbroileri on ajallemme tyypillinen kovasti pyrkyä omaava henkilö jonka tarkoitus on toistuvilla pienen kohun aikaansaavilla räväköillä keskustelunavauksillaan saada aikaan nostetta julkisuuteen ja sitä kautta kannatusta poliittiselle uralle.

Jotka saattavat olla myös puoluetoimistojen lähettiläitä siinä mielessä että saavat suuhunsa sanottavakseen asioita joita puolueet ja poliitikot eivät tohdi sanoa ja joilla pyritään aikaansaamaan kehitystä tiettyyn suuntaan.

Tällaisia voisi kutsua myös puoluetoimistojen tai muiden instituutioiden lähettämiksi poliittisiksi herätepanoksiksi.

Mauno Koivisto sanoi - ei pidä provosoitua jos provosoidaan. Viksusti laitettu.

Jussi Vaarala

Flooded river, 40x50 cm

Kansasta prosessiajattelijoita - näkökulmien pikapalvelua kauppakeskuksiin, toreille ja kirjastoon


Luulenpa että hyvin monilla ihmisillä on tilanne että he jonkun elämäänsä liittyvän asian kanssa ovat juuttuneet sellaisiin kysymyksiin joihin he kaipaisivat jotain avartavaa tai uutta näkökulmaa jotta heidän mieleensä paikalleen juuttunut asia alkaisi kehittyä edelleen.

Tällaisia kysymyksiä voivat olla jatkuva ongelma kuten suhde anoppiin tai tilannekohtaisia kuten miten lähestyä naista johon haluaisi tutustua.

Tällaisiin johonkin psykologin, filosofin tai papin toimialaan kuuluviin kysymyksiin pitäisi ihmisten olla mahdollista saada hakea vastausta kuten he hakevat ruokaa kaupasta - niin ruokaa kaupasta.

Miksi ei voisi olla kauppakeskuksissa, toreilla ja esimerkiksi kirjastoissa tarjolla ammattilaisen palvelua jossa ihmiset voisivat helposti pistäytyä kysymään näkökulmia mieltä askarruttavaan ongelmaansa.

Tällaisella hiukan lapselliselta kuulostavalla asialla voisi olla huikea vaikutus kansakunnan tajunnanvirtaan - sellainen nimittäin voisi aivan eri tavalla auttaa ihmisiä prosessoimaan asioita paikallejuuttumisen sijaan.

Joka vireyttäisi kansakunnan tietoisuutta monin tavoin - paikallaanjuuttuneista ajattelijoista prosessiajattelun suuntaan.


Jussi Vaarala

Garden in the middle of Winter, 40x40 cm

Subjektin riisto internetissä kriminalisoitava kansainvälisesti


Internetissä näyttää tulleen tavaksi riistää ihmisiltä heidän itse omista päätöksistään ja toimistaan päättämisoikeus - heidän subjektinsa - valtaosin kolmella tapaa.

Tavanomaista on että joku taho tunkeutuu internetin kautta tietokoneeseen ja käyttää sitä omiin tarkoituksiinsa.

Toinen yleinen tapa on myös että lähetetään kutsuja ja viestejä toisen subjektin riistäen tavalla jossa annetaan ymmärtää että kyseinen ihminen olisi kutsun lähettänyt vaikka niin ei ole.

Kolmas subjektin riisto tapahtuu vaivihkaa päivitysten yhteydessä. Tunnettua on että ihmiset eivät lue päivitysten yhteydessä ehtoja yms. vaan hyväksyvät päivitykset sellaisinaan - mm klikkaamatta pois sellaisia vaihtoehtoja jotka heillä on valmiiksi klikattu hyväksyttäväksi esitettyyn päivitykseen. Syynä se että ihmiset luottavat usein päivityksiin koska eivät muutakaan juuri voi koska eivät juurikaan internetistä ja tietokoneesta perusosaamista kummemmin ymmärrä. Ja juuri tuon luottamuksen ja ihmisten viitsimättömyyden varjolla ihmiset tulevat hyväksyneeksi ladattavaksi ohjelmia joita he eivät oikeastaan tarvitse eivätkä halua.

Mm. hakuohjelmien ja virustorjunnan vaivihkainen latauttaminen kyseisen subjektin riiston avulla on hyvin tavanomaista - jossa kaiketi luotetut perusohjelmien lataajat myyvät mm hallitseville hakukoneille kilpaileville yrityksille mahdollisuuden ujuttautua ihmisten tietokoneisiin kilpailemaan hallitsevien hakukoneiden kanssa.

Minusta tällainen ihmisten tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen tietokoneista ja internetistä perustuva subjektin riisto on erityisen tuomittavaa koska sen lähtökohta on ihmisten tietämättömyys.

Eikä sellaista tietokoneiden ja internetin osaamista ja ymmärrystä voi koskaan ihmisiltä edellyttää jonka mukaisesti he hallitsisivat kaikki asian hienoudet ja sudenkuopat.

Sen vuoksi ihmisiä täytyy lain keinoin suojella subjektin riistolta internetissä ja jopa omassa tietokoneessaan.

Esimerkiksi odotettavissa on ennemmin tai myöhemmin kunnianloukkaussyytteitä sen vuoksi että joku törkysivusto on subjektin riiston kautta lähettänyt kutsun jonkun ihmisen puolesta hänen ystävilleen tahraten hänen maineensa vaikka kyseinen ihminen ei ole ollut missään tekemisissä törkysivuston kanssa. Ja tietenkin täytyy olla niinkin että vaikka olisikin niin ei siitä seuraa mitään oikeutta hänen subjektinsa riistoon.

Tai menettely on kuin eräällä puodin pitäjällä joka huumorimielessä heitti asiakkaalleen:  " sinä koskit siihen tuotteeseen, sinun täytyy ostaa se".


Jussi Vaarala

EU:n vastustaminen taloudellisin syin vailla aihetta


Suomi maksoi Euroopan unionille viime vuonna kaikkiaan 658,8 miljoonaa euroa eli 122 euroa asukasta kohden, ilmenee  EU-komission tilastoista.

Suomen suhteellinen maksuosuus vuonna 2012 EU-budjetista oli 1,65 prosenttia, kun taas Suomeen palautuneen EU-rahan suhteellinen osuus unionin budjetista oli 1,05 prosenttia.

Eli siis käytännössä EU-jäsenyys maksoi suomalaisille viime vuonna reippaasti vajaan 100 € per nenä.

Onko EU:n äänekkäällä vastustamisella tasan mitään katetta taloudellisin perustein.

Ja ainakin minä olen mieluummin eurooppalaisessa ajattelussa ja päätöksenteossa EU:n kautta mukana kuin en olisi. 


Jussi Vaarala

Osataanko johtajavaihdoksia tehdä oikein - onko Suomi jämähtänyt päivällisjohtajuuden sisäpiiriansaan


Onko yrityksiin henkilöstöä vähentämään palkattujen saneerausjohtajien tarve syntynyt siitä että kun ei ole osattu havaita että yrityksen johto - ja usein myös hallitus - on tiedoiltaan ja asenteiltaan meneillään olevaan tilanteeseen ja kehitykseen niin päivittymätön ja vanhanaikainen ettei se edes pysty havaitsemaan oleellisia muutoksia toimintaympäristössä saati sitten reagoimaan että sen seurauksena yritys ajautuu toimintaympäristösokeutuneena tilanteeseen jossa ei ole muuta tietä kuin saneeraus.

Tästä seuraa että pitäisikö yrityksissä kyetä valppaammin ja ketterämmin pystyä vaihtamaan johtoa sellaiseksi jolla on paivitetympi käsitys toimintaympäristön tilanteesta.

Ja kysyä pitää myös onko suomalaiset johtajat niin toisiaan tukeva ammattiryhmä hallituksineen että ei haluta pudottaa ketään johtajan paikalta pois vaikka sille olisi muuttuneen toimintaympäristön näkökulmasta huutava tarve.

Josta seuraten kysyä pitää myös onko suomalaisten johtajien tuonkaltainen toimintaympäristösokea johtajien sisäpiiri kasvavine sisäpiirikyvyttömyyksineen itse asiassa ajanut Suomen talouden niin huonoksi kuin se on.

On aika Suomessa päästä päivällisiin erikoistuneesta sisäpiirijohtajakulttuurista irti.

Kovin lepsusti se on jonkun muka-kontaktien ylläpidon perusteella hyväksytty kaikenlaiset ajankäytöt kuin verotusvähennyksetkin jotka ovat tukeneet ja houkutelleet tämän päivällisjohtajien sukupolven syntyyn.

Kannattaa muistaa että nopeimmin kasvavat ja maailmalla menestyneimmät yritykset taitavat lounastaa yksin lennossa katukahviloissa tai tilata noutopizzan - kas kun intohimolta työhön ja yrittämiseen ei malta hyödyttömiin päivälliskeskusteluihin osallistua.


Nokkimisjärjestykseen paneutuneet toimintaympäristötiedottomat päivällisjohtajasisäpiirit nokkii markkinat hyvin nopeasti hengiltä - kun nokkivat yrityksen markkinat alta.


Jussi Vaarala

Clouds, 25x35 cm

Aforismi


Ihmisten, instituutioiden, organisaatioiden, valtioiden, aatteiden ja uskontojen kehittymättömyyden noidankierre - hakea syitä ja syyllisiä omaan kehittymättömyyteensä, kehityshaluttomuuteensa ja -kyvyttömyyteensä itsensä ulkopuolelta muista tahoista.


Jussi Vaarala

Kuvataide paitsioitu televisiokanavilla


On ihmeellistä että visuaalista taidetta kuten elokuvia, piirrettyjä sarjoja, valokuvia ja videoita näytetään televisiokanavilla mutta kuvataidetta tuskin ollenkaan. Sama tilanne on sekä suomalaisissa että ulkolaisissa televisiokanavissa.

Onko tämä missään oikeutetussa suhteessa siihen miten suuri painoarvo kuvataiteella on kulttuurissa ja miten taidemuseoissa käynnit erityisesti nuoremman väen puolesta on jatkuvassa kasvussa. Tilannehan on suorastaa kulttuurinen häpeätahra.

Televisio oli kuitenkin mitä mainioin paikka antaa ihmisten nauttia maalauksista ja muusta kuvataiteesta.


Jussi Vaarala

Oletko huono poliitikko


Tulojen oikeudenmukaistamiseen on kolme näkökulmaa.

On noussut kansainvälinenkin kohu johtajien palkkatasosta ja palkan perusteista suhteessa työntekijöiden palkkatasoon ja hyvä että on.

Mutta myös kaksi muuta näkökulmaa on aihetta ottaa kriittisen keskustelun kohteeksi.

Ensimmäinen on se miten eri toimialojen palkkojen suhde on vinoutunut - asia joka on juurtunut jopa asennetasolle ajatuksella että ilman muuta jonkun alan palkkatason ajatellaan olevan toista korkeampi asiaa mitenkään kyseenalaistamatta.

Toinen epäterve - ja nykyisin jo avoimesti esimerkiksi musiikkialaa hiertävä - piirre on se miten joku taho alansa tuotantoketjussa rohmuaa niin suuren osan tulokakusta että muille jää todella vähän.

Voisi aivan perustellusti sanoa - poliitikko ja hallitus jolla ei ole näihin kolmeen asiaan tietopohjaista tuntumaa ja selkeää kantaa on huono poliitikko ja huono hallitus.


Jussi Vaarala

110 vuotta palaneen hehkulampun opetus ihmiskunnalle


Yli 110 vuotta yhtäjaksoisesti palanut sähkölamppu kertoo sen mikä tässä maailmassa on keskeisellä tavalla aineettomien arvojen kannalta pahasti pielessä.

Lamppu on todiste siitä että on mahdollista tehdä teknologisia ratkaisuja jotka kestää jopa sukupolvia.

Mutta niitä ei haluta tehdä - kolmesta pääasiallisesta syystä.

Ensinnäkin tarvitaan ihmisille työtä ja tuollaisten kestävien ratkaisujen tekeminen lopettaa teknologisen tuotannollisen työn hyvin pian. Siksi teknologiatuotteita suorastaan heikennetään että niiden elinkaari olisi mahdollisimman lyhyt.

Toinen syy on taloudellinen - jos teollisuus vähenee huomattavasti vähenee myös sijoitettujen pääomien tuotto. Senkään takia teollista tuotantoa ei haluta ajaa alas kestävien tuotteiden takia.

Kolmas syy on ihmisten syvälle juurtunut teknologinen ajattelu ja suoranainen aineettomien arvojen halveksinta - lainkaan huomaamatta että yhtään yhteiskunnan toimintoa ei olisi ellei siihen sisältyisi aineettomia arvoja.

Mutta koska maapallon tila materialistiselle kasvulle pienenee koko ajan ja koska aineettomille arvoille maapallon tila on rajaton merkitsee se vääjäämättä sitä että ihmiskunnan on taivuttava aineettomaan kasvuun.

Mm. tekemällä kyseisen hehkulampun kaltaisia tuotteita - ja ajattelemalla että aineettomat arvot - kulttuuri, sosiaalisuus jne ovat arvokkaita ja suorastaan paljon arvokkaampia arvoja kuin yksikään teknologia.


Jussi Vaarala

Urheilu ottaa ja yhteiskunta suo vaarallisia erivapauksia ihmisten terveyden ja turvallisuuden suhteen


Katselin mäkihyppyä Saksan Klingenthalista ja ihmettelin kuinka on mahdollista sijoittaa noin 2,5 m leveä ja ehkä 60 cm korkea ilmeisesti kamerakoppi alastulorinteen alaosan toiseen reunaan.

Joka on valtava riski jos joku hyppääjä kaatuu ja liukuu törmäten siihen vauhdilla - seurauksella että hengenmeno on suorastaan niillä vauhdeilla todennäköistä. Joku siihen toisella jalallaan osuikin kaatuessaan
 ja loukkantui.

Miten yhteiskunta ja urheiluelimet sallivat tällaisen emämokan ja hyppääjien turvallisuuden ja terveyden uhan.

Minusta Klingenthalin kilpailun johto on aihetta saattaa edesvastuuseen oikeuteen haastamista myöten.


Jussi Vaarala

Bright Spring, 40x35 cm

Kuka valvoo Kevan hallituksen laillisuutta


Ailuksen jatkaminen Kevan johdossa joutui vaakalaudalle sen jälkeen, kun hänen asunto- ja autoetuihinsa liittyneet epäselvyydet tulivat julkisuuteen. Luottamuksen vei kuitenkin lopulta epäselvyydet erilaisissa hankinnoissa.
- Siellä on ollut näitä epäselvyyksiä sosiaaliturvan vastaanottamisessa, epäselvyyksiä kilpailulainsäädännön käytössä ja tulkinnassa, epäselvyyksiä hankinnoissa. Tämäntyyppisiä asioita. Eivät ne liity etuuksien kohtuuteen millään tavalla, Kevan hallituksen puheenjohtaja Räty valottaa.


Kuulostaa tyypilliseltä vienolta ilmaisulta sille että rikoksen tunnusmerkit ylittävää vilunkia olisi tapahtunut - onko?

Jos Kevan hallitus tietää että on eikä aloita rikostutkintaa se itse syyllistyy rikokseen ja joutuu vastuuseen.

Kuka tai mikä kontrolloi sitten Kevan hallitusta tämän mahdollisen toimitusjohtajan rikosepäilyn suhteen.


Jussi Vaarala

Valtuuskunnatko valkoisia suojamuureja operatiivisen johdon harmaan alueen toiminnalle


Kun kuuntelee KEVA:n valtuuskunnan puheenjohtajan selvitystä siitä ettei valtuuskunnalla ole sen kummempia valtuuksia puuttua valitsemansa hallituksen ja toimitusjohtajan operatiivisiin toimiin kuin keskustella asioista herää mieleen tämmöinen hyvin kyseenlainen visio.

Ovatko suomalaisten instituutioiden valtuuskunnat kuin puhtaan valkoinen muuri suojaamassa takanaan hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa valkoisen muurin takaisella harmaalla alueella.


Jussi Vaarala

Missä suhteessa työsuhdeauto


Kun katsoo KEVA:n toimitusjohtajan työsuhdeautoa - kaksipaikkaista urheiluautoa - niin tulee kysyneeksi missä suhteessa tämmöinen työsuhdeauto on  työhön. Tuollako otetaan isoja herroja ja naisia kyytiin ja kuljetetaan vieraina päivällisille.

Minusta työsuhdeauton ja työsuhdeasunnon tulee olla jossain suhteessa työhön johtotason henkilöillä - ihan kuten Tasavallan Presidentin asunto on suhteessa hänen edustustehtäviinsä.

Jos ei lainsäädännön mukaan noin ole asia täytyy korjata.

On kertakaikkiaan suomalainen johtamiskulttuuri mädäntynyt huomaamatta omaan kelvottomuuteensa huomaamatta silmiemme edessä. Näin on pakko todeta kun katselee pitkään jatkunutta ja loppumatonta toilailujen sarjaa johtajuuden ja siitä palkitsemisen nimissä.

Eikä se kansakunnan tilannetta katsoen ole se johtajuus muussakaan suhteessa kaksisissa raameissa.


Jussi Vaarala

Mountain scene, 35x50 cm

Ulottuuko Yhdysvaltain Monroe-opista luopuminen myös mustavalkoisen viihdeteollisuuden rajoituksiin


Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tietokonepelien pelaaminen voi aiheuttaa pelaajissa samanlaisia tunnereaktioita ja saada pelaajien aivot toimimaan samoin - niin että myös pelaajien aivosähkökäyrät ovat yhteneviä.


Ja mitä kovempi kilpailuasetelma pelissä oli, sitä enemmän pelaajien tunnereaktiot muistuttivat toisiaan - erityisesti negatiivisten tunteiden määrä kasvoi selvästi.

Tutkijat pohtivat, voiko nyt todetusta ilmiöstä olla ihmiselle hyötyä kilpailutilanteessa. Toisten tunteiden tasalla oleminen saattaa esimerkiksi auttaa ennakoimaan paremmin vastustajan toimintaa,

Mielestäni tutkimus vahvistaa sen vanhan käsityksen että mitä enemmän mustavalkoista kilpailuasetelmaa ja suoranaista vihollisuutta on sitä enemmän ajatukset ja tunteet asettautuvat mustavalkoajattelun kaksinapaisuuden mukaan ja sitä enemmän myös muistuttavat toisiaan.

Samoin se vahvistaa käsitystä että mitä enemmän vastakkainasettelua puuttuu ja mitä enemmän yhteistyötä on sitä avarampi ja yksilöllisempi on ajattelu- ja tunnemaailma ja sitä vähemmän on mustavalkoista ajattelua.

Toisin sanoen mustavalkoinen vastustaja-ajattelu kaventaa ja samankaltaistaa ihmistä vastustajansa kanssa kun taas yhteistyö jättää avaramman liikkumatilan sekä ajatuksille että tunteillle ja antaa tilaa myös yksilöllisyydelle toisella lailla.

Mutta huomattavin ja myös huolestuttavin johtopäätös on se että nuoret ja lapset jotka pelaavat mustavalkoisia vastakkainasetteluja sisältäviä taistelupelejä kloonautuvat vähitellen toistensa kaltaisiksi mustavalkoajattelijoiksi ja tunnemaailmaltaan mustavalkoisiksi - ja pelottavimmin ja huolestuttavimmin - aina aivojen toiminnan sähkökäyriä myöten.

Yhdysvallat on luopunut kaksisataavuotisesta vastakkainasettelun Monroe-opista ja aloittaa yhteistyön vastakkainasettelujen sijaan maailmanpolitiikassaan.

Tuon linjauksen mukaisesti Yhdysvallat voisi myös alkaa rajusti rajoittamaan sotaista mustavalkopeli- ja elokuvamaailmaa. Koska se kehittää Yhdysvaltojen uuden linjauksen vastaisia yhteistyökyvyttömiä toinen toistensa näköisiä mustavalkoajattelijoita aivosähkökäyrän urautumisia myöten.


Jussi Vaarala

Riippuvuus rakennettuun ympäristöön vähenemässä


Kyläasumisen lähiajattelun keskeiset hiilijalanjälkeä vähentävät tekijät ovat seuraavat läheisyyden piirteet:


1. Läheisyys luontoon - joka mahdollistaa paitsi sen että saa valtaosan sekä käyttämästään energiasta että ravinnosta jopa omalta tontiltaan ja jopa omalle tontilleen myös eloperäisen jätteensä palauttaen niin että asumisen omavaraisuus omalla tontilla saattaa ravinnon, energian ja jätekäsittelyn osalta olla reippasti yli 50 prosenttia. Toisaalta läheisyys luontoon merkitsee tietenkin myös etenkin metsää ja luontoa kaipaavalle suomalaiselle suurta aineettomien arvojen antia joka sinänsä on suuri hiilijalanjälkeä vähentävä potentiaali.

2. Läheisyys sosiaalisuuteen - jossa ihmiset elävät ja toimivat sosiaalisena yhteisönä toisiaan hyödyntäen sekä materiaalisten että aineettomien arvojen suhteen - kylän tietokoneosaaja, rakennusosaaja, parturi, sähköosaaja, energiaosaaja, kulttuuriosaaja, liikuntaosaaja, yrittämisosaaja. Kun on tarpeeksi suuri kylä se täyttää täysin sosiaaliset perustarpeet ja valtaosan niistä palvelutarpeista joita ihmisillä on. Ja mahdollistaa myös sukupolvien yli rakentuvan sosiaalisuuden joka antaa mahdollisuuden paremmin myös pitää huolta omassa kylässä vanhemmista ihmisistään.

3. Läheisyys aineettomiis arvoihin - kylissä elämisen suhde ei ole kaupunkien tapaan suhteessa rakennettuun ympäristöön jossa on ihmisen päivittäisen elämisen kannalta vähän sosiaalisuutta - esim. kaupungissa jatkuva matkustaminen sinne tänne ventovieraiden ihmisten kanssa verrattuna kylien jatkuvaan läsnäoloon toistensa kanssa - ja vähän suhdetta luontoon. Sitä paitsi kaupunkien puistot eivät ole kuin luonto, ne eivät itsessään hengitä kuin luonto eikä ne hengitä ihmisen mielessäkään kuin luonto. Puistosta ei koskaan saa samaa elämystankkausta kuin luonnosta. Oikean elämyksellisen luonnon välitön läsnäolo on kyläasumisen suurimpia hiilijalanjälkeä vähentäviä tekijöitä.

Mutta läheisyyttä aineettomiin arvoihin on myös jatkuvasti kasvava sosiaalisen median ja muun internetpohjaisen teknologian käyttö - se kun ei edellytä kaupungissa oloa ja edellyttää minimaalisen vähän rakennettua ympäristöä kaupungin tapaan. Niinpä sosiaalisen median kasvu on selvästi vähentävä tekijä rakennettuun ympäristöön riippuvuuteen nähden.

On aika alkaa myöntää että ilmastonmuutos ja ihmisten kaipuu luontoon, elävään jokapäiväiseen sosiaalisuuteen ja aineettomien arvojen kasvupotentiaali sosiaalisen median ja internetin muodossa asettaa rakennetun ympäristön tarpeen yhä pienempään ja pienempään rooliin yhteiskunnassa.

Kuvaavasti - kerralla kunnolla rakennettu laajakaista, hirsitalo, lähiruoka-, lähienergia ja lähijätteenkäsittelyjärjestelmä sekä kunnolla ajatellen tehty yhteisten tilojen järjestelmä kylässä poistaa rakennetun järjestelmän jatkuvan riippuvuuden ja siirtää ihmisen toimeliaisuutta kasvavasti aineettomien arvojen suuntaan.


Jussi Vaarala

Question to British people


When is it time for London mayor Boris Johnson to be retired.


Jussi Vaarala

 Erittäin huomattava maailmanpolitiikkaan vaikuttava linjaus Yhdysvalloilta


Yhdysvallat hylkää Monroen opin, jota on käytetty maan ulkopolitiikan linjaamiseen liki kaksi vuosisataa.
Monroen opissa maailma on jaettu kahtia, itäiseen ja läntiseen osaan. Opin mukaan Etelä- ja Pohjois-Amerikka kuuluvat Yhdysvaltain vaikutuspiiriin. Muiden maiden yritykset saada haltuunsa alueita tältä vaikutuspiiriltä tulkitaan vihamielisiksi ja estetään, tarvittaessa jopa sotilaallisesti. Vastaavasti Yhdysvallat ei sekaannu Euroopan asioihin.


Nyt Yhdysvallat opin sijaan pyrkivät tasaveroiseen yhteistyöhön niin Amerikan mantereella kuin muuallakin maailmassa.


Eipä tervetulleempaa linjausta voi amerikkalaisilta odottaa.


Jussi Vaarala

Terveen kehityksen vastaista viranhoitoa


Suomessa käynnistynyt poliisijohdon lahjustutkinta osoittaa selkeästi kansainväliselläkin tasolla kaikkia valtioita koskien että poliisijohdon, talouselämän tai vaikkapa kulttuurin johtotehtävissä toimivat menettävät heti edellytyksensä tehtäviensä hoitoon kun kytkevät mitkä tahansa yksityiset intressit virkansa tai tehtäviensä hoitoon.

Koska sellainen on yksinkertaisesti ja erittäin korostuneesti kaiken terveen kehityksen vastaista - etenkin silloin jos johtotason henkilö valjastaa jopa organisatiotaan miltään osin yksityisintressiensä palvelukseen.


Jussi Vaarala

Strong landscape, 50x35 cm

Työsuhteiden kytkykauppoihin lainsäädännöllisiä esteitä


Esitetty ajatus että työsuhdeasuntoa voisi käyttää työntekijän sitouttamismuotona autoedun tapaan on työntekijän saattamista ansaan.

Ihminen kun tulee ilman autoa toimeen mutta ilman asuntoa ei.

On suorastaan vaarallista sitouttaa sekä työn että asunnon kautta itsensä työnantajaan - kauhukuviosta ei puutu enää kuin se että olisi yksityislainansakin ottanut työnantajalta.

Markkinataloudessa täytyy pitää yllä myös työtekijöiden periaatteellista vapautta ilman siihen liittyviä kytköksiä.  Työpaikkaa pitää voida vaihtaa vapaasti ilman muita rajoituksia kuin liikesalaisuus.

Asia jota ei missään tapauksessa saa päästää vääristymään.

Kaikki se joka kytkeytyy jollain kytkyllä asioiden ydinsubstansseihin niihin sivusta tai yläpuolelta suuntaavalla tavalla ovat haitallisia. Asioiden ydinsubstanssin perusta täytyy olla aina asian realiteetit ja etiikka joita ei saa ulkopuolisten intressien taholta vääristää.

Ja noiden periaatteiden täytyy olla myös markkinatalouden ydin koska muuten se ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla niin realistisesti kuin eettisestikään.

Periaatetasolla työsuhteen kytkykauppoihin pitää saada joku lainsäädännöllinen este.


Jussi Vaarala

Singing together while I play piano

Koulutusjärjestelmä joka ei kysy mikä oppilas on yksilönä ja sytytä häntä siihen suuntaan tulee kalliiksi kaikille


Perusopetuksen hinta nykyisin on 4,8 miljardia euroa vuodessa. Siihen vielä päälle kaikki muu koulutus niin se on yhteiskunnalle kallis lysti.

Mutta onko se kaikki hintansa väärti - ei minun mielestä nykyisin. Koska se perustuu vääränlaiseen yksilökäsitykseen.

Koulutushan lähtee aivan liian paljon ajatuksesta että jokaisen on löydettävä paikka työelämässä - eikä niinkään siitä että jokaisen olisi hyvä löytää paikka omassa elämässään - se mitä itse on ja mitkä ovat omat mahdollisuudet. Ja innolla syttyä niihin.

Koulutus tuolta pohjalta lähtiessään lastaa nuoret ja lapset tiedolla - huonosti kysyen että minkälainen yksilö kukin on ja mitkä ovat yksilön parhaat ominaisuudet - ja mitkä sitä kautta hänen parhaat mahdollisuutensa onnistua elämässään - eikä vain työelämässä.

Jokaisessa on jotain yksilöllistä potentiaalia joka uinuu - ja ei ole syttynyt koska sitä ei ole sytytetty.

Juuri niin - avainsana on "sytytetty".

Silloin kun yksilöstä etsitään tai hänen annetaan löytää tai häntä opastetaan löytämään jokin se johon hän syttyy niin se ainakin synnyttää hänestä sisälähtöisen motivaation - eikä ulkolähtöisen velvollisuus- tai muun vastaavan motivaation.

Koulutus ei tätä nykyään tee vaan seuraa pääoma/työnantaja lähtöisesti "sinusta ei ole väliä kun pidät huolta että sinulle on väliä että pärjäät työssäsi" motivointia.

Jossa opiskelijoille lastataan tietoa jossa tiedon vellovassa meressä kukin opiskelija selviää kuten selviää työelämään tekemään jotain joka kyllä saattaa vastata työnantajan ja sijoitetun pääoman toiveita mutta voi olla ihmiselle koko työelämänsä ajan vain välttämätön paha joka hänen täytyy tehdä mutta jolla ei ole hänen itsensä kannalta mitään mutta tekemistä kuin se että hän saa siitä rahaa.

Hyvä esimerkki tuosta kaadetaan tietoa koulutusmassalle -ajattelusta on se miten huonosti on vuosikymmeniä toiminut mm. oppilaiden ammatinvalinnanohjaus - miten vähän siihen on satsattu ja miten vähän se kysyy oppilaslähtöisesti "mikä sinä olet ja mikä sinusta voisi tulla" kun päällimmäisenä kysymyksenä on miten sinä pääsisit työelämään koulutuksen kautta.

Ja juuri noista syistä koulutus on paitsi yksilötehokkuuden ja etenkin sisäisen yksilömotivaation näkökulmasta tehotonta - koska koulutusjärjestelmä on pahasti rakennettu puhtaan pääoma- ja työmarkkinavetoisesti ulkoisen motivaation näkökulmasta.

Ja kun oppilaat ja opiskelijat joutuvat harhailemaan heidän päälleen kaadetussa tiedon meressä tietämättä mistä ottaa kiinni kun eivät ole löytäneet mistä ottaa itse itsessään kiinni - kun eivät ole syttyneet omien kykyjensä suunnalla - niin lopputulos on se että juuri nimenomaan tuo opiskelijoiden ja oppilaiden tiedon meressä harhailu ja heidän päälleen jatkuvasti kasvava tiedon syytäminen tulee tosi kalliiksi yhteiskunnalle.

Juuri myöskin sen takia koska opetusjärjestelmä ei harrasta tiedon suunnattua jakamista yksilön potentiaalin ja syttyneisyyden suuntaan vaan heittelee kuin viljelijä jyviä sinne tänne piittaamasta mikä on maaperä - ajatuksella että kyllä sieltä joku jyvä lähtee kasvamaan.

Lähtee kyllä - mutta sillä kustannuksella että montakymmentä prosenttia jyvistä ei lähde kasvamaan.

Näin siis pääoma/työnantaja vetoinen koulutusjärjestelmä tekee karhunpalveluksen heille itselleen - miten - siten että heidän ideologiansa tuottaa sivutuotteena kalliin yksilökohteeseen huonosti osuvan ja siksi kalliin hutilaukaus-koulutusjärjestelmän.


Jussi Vaarala

Miksi urheilun häiriökäyttäytyminen ei sovi muualla mutta urheilussa käy


Poliisi on huolissaan lisääntyvästä häiriökäyttäytymisestä urheilutapahtumien ympärillä. Sisäministeriön poliisiosasto pohtii parhaillaan, pitäisikö Suomessakin olla mahdollista asettaa katsojalle määräaikainen porttikielto häiriökäyttäytymisen vuoksi.


Kysymys on sama kuin kysyisi pitäisikö ravintolan asiakkaalle antaa porttikielto häiriökäyttäytymisen vuoksi.

Miksi urheilun häiriökäyttäytyminen ei käy muualla mutta urheilussa käy.

Onko syy tuohon urheilussa vai sisäministeriön poliisiosastossa.


Jussi Vaarala

Aforismi

Kasvavan itsetietoisuuden suurin vaara on että se vie tietoisuuden itsestä.

Jussi Vaarala

Improvised impression, brook in mountains, 30x40 cm

Miten kasvattaa nuoret ja lapset luontosuhteeseen


Koululaiset tekevät paljon luokkaretkiä nykyään eli suhde rakennettuun ympäristöön ja erilaisiin kulttuureihin syntyy hyvinkin rikkaaksi jopa eri maissa.

Mutta luontosuhde saattaa jäädä hyvinkin kapeaksi - kun se voisi olla syvä ja hyvin elämyksellinen ja hyvin voimakkaasti mieleen jäävä.

Jos koulut veisivät lapset ja nuoret vaikkapa kahden yön luontoretkelle niin että nuoret nukkuvat laavuissa nuotiotulen ääressä niin tarjolla on niin huikea luontokokemus kaikilla mausteilla että luontosuhteen syvin olemus ei voi olla syntymättä.

Jos kunnat rakentavat tätä varten puisia laavuja metsiin niin silloin avotulen turvallisuuskysymyskin on hienosti ratkaistu.

Luulen että lähes jokainen suomalainen haluaisi kokea luonnossa yöpymisen laavulla nuotion ääressä. Jotenkin se on elämyksenä niin toivottu ja voimakas.


Jussi Vaarala

Kansallisvaltioajattelusta maailmankansalaisuus- ja lähielämä ajatteluun.


On erikoinen ilmiö että niissä maissa joissa on avautumista rajojen yli monin tavoin ilmenee usein samalla myös nationalististen äänenpainojen nousua. Joka on vähän sama kuin talon isäntä tulisi sitä sulkeutuneemmaksi mitä enemmän vieraita talossa pidettäviin juhliin tulee.

Asia on ymmärrettävissä nationalistisen sisäpoliittisen populismin valossa mutta myös niin että ihmiset aidosti pelkäävät mitä tapahtuu kun rajat avautuvat ja reagoivat siihen nationalismin nousulla.

Mutta ovatko poliitikot ja ylipäätään ihmiset ajantasalla siihen nähden missä historiallisesti mennään. Tietenkin on syytä olla sangen varovainen ylikansallisen pääoman ja yritysten suhteen mutta silti - onko kaikki huomioitu.

Maailma on ylipäätään ihmisten voimakkaan minne tahansa suuntautuvan muuttovalmiuden ja siihen valmistelevan muista maista miltei käsinkosketeltavasti kertovan internetin vuoksi muuttunut niin että on pakko kysyä - onko kansallisvaltioilla vanhasssa muodossaan juurikaan tulevaisuutta.

Olisiko syytä ottaa käyttöön aivan uusi ajattelutapa vanhan kansallisvaltio- ja ulkomaat käsitteiden sijaan.

Kun selvästikin on ihmisten lähitoiminta vahvin nouseva trendi nykyään maailmalla niin voisikohan asioita ryhtyä vanhan kansallisvaltio-ulkomaat ajattelun sijaan ajattelemaan seuraavin termein.

Niin että on olemassa kosmopoliittisia ihmisiä jotka ovat kotonaan missä päin maailmaa tahansa - ja että on olemassa lähi-ihmisiä jotka elävät omassa lähitoiminnan piireissään kuka mitenkin laajenevin ajattelu- ja toimintakehin kunkin kykyjen ja halujen mukaan.

Miksi ei voisi näin ajatella kun se on jo todellisuutta. Yhä enemmän ihmisistä tulee ulkomailla oleskelun ja työskentelyn myötä kosmopoliitteja maailmankansalaisia joka useita ihmisiä viehättääkin. Ja sitten on ihmisiä jotka haluavat elää juurillaan lähielämäänsä.

Eikö ratkaisu koko pauhaavaan nationalismiongelmaan olisi että kunnioitetaan näiden kahden elämäntapatyypin olemusta ja valintoja ja tuetaan ja kannustetaan siihen.

Internet ja ihmisten muuttovalmius ja -halukkuus ovat muuttaneet maailman perusteiltaan ja vieden pohjaa kansallisvaltioajattelulta.

Vaihtoehtoinen tai ainakin hedelmällisesti täydentävä ajattelumalli voisi olla maailmankansalaisuus-lähiajattelu ulottuvuus.


Jussi Vaarala

Aforismi


Paksunahkaisuus on kaksisuuntainen käsite.

Se kyllä pitää nahan ulkopuolella monta asiaa - mutta jos jotain on jäänyt tai päässyt nahan sisään niin sillä on vaikeuksia päästä ulos.


Jussi Vaarala

Miksi ihmeessä Suomi muka markkinatalouden pieni maa


Elinkeinoelämän keskusliitto ja kumppanit toivottavat tervetulleiksi EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppa-alueen mukanaan tuoman investointisuojan Suomeen kohdistuville investoinneille - koska Suomi on pieni maa.

Suomi on high-tech suurvalta, koulutustoiminnan suurvalta, yksilön kehitys- ja suoritustehokkuuden suurvalta - ja sijaitsee Venäjän suuren markkinan vieressä ja samalla maailman suurimpiin kuuluvan raaka-aine- ja energiamahdin vieressä.

Jotka ovat fiksulle pääomalle paitsi hyvä houkutin niin myös investointisuoja sinänsä - koska oikein sijoitettuna Suomeen noiden asioiden mahdollinen tuotto on paras mahdollinen investointisuoja.

Miten sellainen maa voi olla markkinatalouden kannalta pieni maa.

Suomessa eivät elinkeinotahot oikein taida ymmärtää edes omaa asiaansa.


Jussi Vaarala

Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä metsien suurtuhoajat

Google julkisti kartan jossa näkyy ihmisen metsille alueittain aiheuttamat tuhot - myös siltä osin onko tilalle kasvanut uutta metsää vai jätetty hakkuuaukiot sellaisenaan olemaan ja metsä kokonaan menetetty.

Brasiliaa on syytetty voimallisesti metsien tuhoamisesta jossa onkin hakkuita tehty ilman jälkihoitoa.

Mutta alueellisesti metsien suurimmat tuhoajat ilman jälki-istutuksia ovatkin yllättäen Kanada ja Yhdysvallat Alaskan alueellaan sekä Venäjä.

Ja ero alueellisesti verrattuna Brasiliaan on Googlen kartan mukaan suorastaan huomattava.

Asia lienee jälleen osoitus siitä miten amerikkalaisvetoinen journalismi ja muut mediat lampaana perässä vääristävät tosiasioita amerikkalaisten eduksi.

Jussi Vaarala

Aforismi - totuuden ja rakkauden suhde


Rakastan totuutta enemmän kuin sinua - koska muuten en voisi rakastaa sinua enkä ketään muutakaan.


Jussi Vaarala

Aforism - relationship of truth and love


I love the truth more than you - because otherwise I could not love you or anyone else.


Jussi Vaarala

When everything is cold, 40x40 cm

Rypälepommin tapaan ruoka-annoksia katastrofialueille


On erikoista että ihmisen tappamiseksi ilmateitse keksitään kaikki mahdollinen kuten rypälepommit.

Mutta ihmisen pelastamiseksi katastrofialueilla innovatiivisuus ilmateitse on ihan jumissa.

Miksi ei voitaisi pudottaa katastrofialueille vaikkapa muutaman päivän ruoka-annoksia pienten hitaasti laskeutuvien laskuvarjojen varassa kun mm Philippiinien katastrofialueille on vaikea päästä maitse ja siellä on runsaasti ihmisiä. Hitaasti laskeutuvat laskuvarjot mahdollistaisivat ihmisten ehtimisen niiden vastaan ottamiseen maassa.

Tällaisessa tapauksessa rypälepommin kaltainen ruoka-annosjakelu ensi hätään olisi mitä mainioin ratkaisu.


Jussi Vaarala

Vapaus valita palvelunsa yli kuntarajojen tuhoaa palveluiden hinta-laatukilpailun ja kääntyy kuntien taloussodaksi


Terveydenhuollon lakimuutos mahdollistaa vuodenvaihteen jälkeen sen, että terveysasemien palveluja voi käyttää yli kuntarajojen.

Vuodenvaihteen jälkeen moni espoolainenkin vaihtanee terveysasemansa helsinkiläiseen, sillä espoolaiset käyvät paljon töissä Helsingin puolella.

Espoon terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen toivoo, että espoolaiset käyttäisivät jatkossakin mahdollisimman paljon omia terveysasemia, sillä esimerkiksi Helsingin palvelut ovat tällä hetkellä merkittävästi kalliimpia kuin Espoon palvelut ja kaupunki joutuu maksamaan palveluista naapurin taksan.


Tilanne herättää kysymyksen jos kerran naapurikunta voi rahoittaa terveydenhuoltokulujaan toisen kunnan asukkailla niin miksi ei oma kunta voisi rahoittaa omia terveydenhuoltokulujaan naapurikunnan asukkailla - esimerkiksi Espoon tapauksessa niin että Espoo voisi perustaa Helsinkiin omia terveysasemiaan.

Ja jopa niin että kunnat voisivat perustaa terveysasemiaan mihin kuntaan vain. Mielenkiintoista - mitä siitä seuraisi.

Se panisi terveyspalveluiden sekä laadun että hinnan todellisen kilpailun alle. Tilanteen ollessa nyt sen että esimerkiksi Helsinki voi repiä minkälaista hintaa minkälaiselle laadulla tahansa - jonka hinta-laaturellestelyn maksavat espoolaiset toimimalla ymmärtämättään oman kotikuntansa taloutta vastaan kun tietenkin luonnollisesti usein käyvät lääkärissä siellä missä käyvät töissäkin.

Ja jos Espoo voisi perustaa Helsinkiin terveysasemiaan niin miksei sitten Pornainen tai mikä tahansa kunta - jolloin hinta-laatu joutuisi terveydenhoidossa todelliseen testiin aidossa kilpailussa - jonka kilpailun toimeenpanisivat kunnat itse.

Ei ole vaikea kuvitella että rahoituspulassa toimiva kunta toisi Helsinkiin terveyspalvelun niin matalalla hinnalla ja niin hyvällä laadulla että se taatusti saisi asiakkaita ja saman tien lisätuloja köyhälle kunnalle. Ja se jos mikä poksauttaisi Helsingin hinta-laaturellestelyn taivaan tuuliin.

Sehän olisi hienoa - perinteisesti laatu- ja hintamonopolin palveluissa omaavat kunnat loisivat aitoa kilpailua terveydenhuoltoalalla. Ja näin tulouttaisivat köyhän kunnan kassaan voittoja ja samalla tilanne tasaisi myös paitsi kuntien välisiä talouseroja niin myös palveluepätasa-arvoisuutta - muissa kunnissa olevilla terveyspalveluillaan kunta kun voisi rahoittaa omien palveluidensa vajausta.

Mutta entäpä jos kunnat voisivat perustaa minkä tahansa toimialan palvelupisteitä muihin kuntiin. Että jos niissäkin ihmiset voisivat valita palvelun yli kuntarajan ja kunnat voisivat myös perustaa palveluita yli kuntarajan. Eikö sekin panisi kunnallisten palveluiden hinta-laatusuhteen todellisen kilpailun testiin.



Nykyinen asetelma että ihmiset saavat valita palvelunsa yli kuntarajojen mutta kunnat eivät saa tehdä samoin palveluidensa sijoittamisessa kärjistää erittäin huonolla tavalla työssäkäyntialueiden rahan imemistä lähikunnista.

Joka taas ennemmin tai myöhemmin slummiuttaa yliasutuksella niin työssäkäyntialueet kuin aliasutuksella ja kasvavalla resurssipulalla asuinkunta-alueetkin.

Ja vain siksi että ihmisten vapaus valita palvelunsa yli kuntarajojen on itse asiassa palveluiden hinta-laatukilpailun vastaista ja kääntyy itse asiassa kuntien väliseksi taloudelliseksi kilpailuksi.

Ja mitä koko tästä asiasta sanoo perustuslaki.


Jussi Vaarala

Megatrendi: kasvavasta katastrofitaloudesta aineettomien arvojen kasvutalouteen


Maailmantaloudessa on tapahtumassa talousajattelun siirtyminen teknistaloudellisesta taloudesta luonnonkatastrofitalouden kautta aineettoman kasvun talouteen.

Voimakkuudeltaan kasvavat luonnonkatastrofit tuhoavat isku iskulta materialistisen talouden kannattavuuden

Siihen pisteeseen että se mikä materialistisen kasvun kannalta enää kannattaa ja on mielekästä on kestävät oleelliseen keskittyvät niukat teknologiset ja lähitalouden ratkaisut ja sen jälkeen keskittyminen aineettomien arvojen kasvutalouteen.


Jussi Vaarala

Kylistä itsenäisiä demokraattisia yksiköitä jotka tuottavat ja rahoittavat itse lähipalveluina mm koulun


Jepualla 10 miljoonan euron investoinnilla bioenergiaa tuotetaan  kahdenkymmenen kolmen gigawattitunnin energiamäärä vuodessa. Sillä lämmittäisi tuhat omakotitaloa.

Jepuan biokaasulaitos on yksi suurimmista satsauksista paikallisen bioenergian tuottamiseksi. Kolmessa reaktorissa muhii lähisikaloiden lanta, perunatehtaan, ja teurastamon jäte, heinäpaaleja sekä muuta biomassaa. Reaktorit  kehittävät siitä 4 miljoonaa kuutiota biokaasua.

Biokaasu tuo paikkakunnalle tuloja, jotka aiemmin virtasivat muualle, kertoo Jepuan Biokaasun toimitusjohtaja Kurt Stenvall.

Niin - miten olisi lähiajattelun teema - biokaasun tuotolla kyläkoulun yms lähipalveluiden ylläpito.

Tästä alkaa selvästikin suuntaus että kunnat ja kylät alkavat toimia yritysten tapaan itsenäisinä demokraattisina yksikköinä jotka itse tuottavat lähiperiaatteella ne palvelut ja rahoituksen joita kunta tai valtio tai EU ei kykene tai halua tuottaa.

Ja bioenergiahan on mitä suurimmassa määrin suomalaisen vihreän ja metsäisen maiseman luonnollinen lähienergian lähde.


Jussi Vaarala

Winter scene, 25x35 cm