Mitä tarkoittaa että EU on arvoyhteisö
EU:han syntyi näköjään hyvinkin kestäväksi valtiolliseksi ja taloudelliseksi liitoksi keskiseen Eurooppaan sillä seurauksella että vuosisataiset sodat keskeisten valtioiden välillä saatiin lakkaamaan.
Jotta tämä saattoi onnistua oli oltava olemassa jo siinä vaiheessa ainakin keskeisesti oraalla oleva EU:n arvoyhteisö jonka keskeinen tarkoitus oli sovittaa erilaiset kansalliset edut ja aatteelliset suuntaukset niin että ne saattoivat toimia yhdessä toimimatta toisiaan vastaan.
EU:n arvoyhteisön täytyy siis tarkoittaa että on olemassa erilaisia arvokokonaisuuksia kuten kulttuuri, uskonto, sosiaaliset tavat jotka voivat toteutua suvaitsevaisesti EU:n arvoyhteisössä minkään suuntauksen dominoimatta tai muita poissulkien tai syrjien.
Mutta sen täytyy myös tarkoittaa että suvaitsevaisuus- ja sopeutuvaisuuskysymysten erilaisten asioissa EU:n arvoyhteisön suhteen täytyy tapahtua valmiiksi EU:n jäseniksi pyrkivien valtioiden sisällä.
Eikä niin että ne tapahtuvat sitten EU:n sisällä kun uusi jäsenmaa on kansalliset ja muut intressinsä jäsenyyden myötä EU:hun tuonut.
Tämän täytyy olla uusien ehdokasmaiden lähentymisneuvottelujen ydin. Ehdokasmaiden täytyy tuntea EU:n arvoyhteisön suvaitsevaisen yhdessätekemisen perusluonne ja rakentaa oma toimintansa niin että se siihen arvoyhteisöön istuu.
EU ei voi uhrata arvoyhteisönsä rauhaa sen kautta että uusi jäsenmaa tuo yhteisöön sisään sellaisia suvaitsemattomia vaatimuksia oli ne kansallisia, aatteellisia tai uskonnollisia jotka uhkaavat EU:n arvoyhteisön ydintä toimia erilaisina toistensa erilaisuuden hyväksyen ja suvaiten yhdessä.
Jos EU päästää jäsenyyteen maita jotka rakentavat isoja eturistiriitoja sen vuoksi etteivät suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen perusarvoja ole omassa maassaan etulkäteen poliittisesti prosessoineet merkitsee se vakavaa uhkaa EU:lle rauhanyhteisönä ja uhkaa siten koko Euroopan rauhaa.
Ja sellaista vaihtoehtoa Euroopalla eikä EU:lla yksinkertaisesti ole olemassa että EU arvoyhteisönä ja sitä kautta suvaitsevaisena rauhanyhteisönä lakkaisi.
Jussi Vaarala
Saturday, November 09, 2013
Kuinka instituutioiden johtajat korkealla henkilökultilla kääntyvät yhteiskunnan etua vastaan
Instituutiot ja niiden johtajat jotka eivät havaitse, arvosta ja tue vaan jopa tallovat yksilöllisiä lahjoja ja yksilöiden pyrkimyksiä kehittää niitä kääntyvät tosiasiassa yhteiskunnan etua vastaan - ja jopa ihmiskunnan kehityksen ydintä ja jopa elämän ydintä vastaan.
Miten.
Yksilöllinen lahjakkuus ja heidän pyrkimyksensä kehittää niitä täytyy olla kehityksen oleellisin asia isntituutioissa ja etenkin yhteiskunnassa ja jopa ihmiskunnassa.
Koska kuinka ihmiskunta historiassaan on muuten kehittynyt kuin sellaisten yksilöllisten lahjakkuuksien kuten Thomas Alva Edison, Jean Sibelius, Mozart, Bach jne.
Eivät ne olleet mitään instituutioita jotka kehittivät ihmiskuntaa ja sen kulttuuriperintöä mitä oleellisimmalla ja kauaskantoisimmalla tavalla.
Eikä se ollut minkään instituution johtaja joka sen olisi tehnyt vaan nuo historiallisesti suuret miehet ja naiset.
Siksi instituutiot jotka eivät havaitse, arvosta ja tue yksilöllistä lahjakkuutta ja sen kehittämispyrkimyksiä kääntyvät yhteiskuntaa, ihmiskunnan kehittymistä ja jopa elämää vastaan - miksi - sen vuoksi koska ihmisyyden keskeisin ydin on itsensä ja lahjakkuutensa kehittäminen.
Siksi sellainen farssi jossa instituutioiden johtajat suhtautuvat nurjamielisesti yksilölliseen lahjakkuuteen ja jopa poimivat kaiken mahdollisen kunnian omaksi gloriakseen ovat paitsi kaikista naurettavimpia mutta myös kaikista pahimmalla mahdollisella tavalla omaa yhteiskuntaansa vastaan.
Siten henkilökultti joka perustuu valtaan jossa mukana on lahjakkuuksien havaitsematta jäämistä ja jopa maahantallomista ovat kaikista vaarallisimpia yksilöitä minkä tahansa instituution ja yhteiskunnan kehitykselle.
Itse asiassa alansa lahjakkuuksien huomaamaatta jättämistä voisi pitää tehtävistään erottamisen perusteena puhumattakaan siitä jos suorastaan talloo alansa lahjakkuuksia.
Ehto joka panee johtajuuden juuri oikealla oleellisella tavalla varpailleen asemansa puolesta.
Jussi Vaarala
Friday, November 08, 2013
How leaders of institutions with high personality cult turn against advantage of society
Institutions and leaders in them who don´t recognize, value and support but even can smash individual talents and those individuals efforts to develope them turn actually against advantage of society - and even against essence of developement of human kind and essence of life.
How.
Individual talents and their efforts to develope them must be the essence of developement of institutions and especially society and even all humankind.
Because how has humankind developed in history - by such individual talents and their efforts to develope them like Thomas Alva Edison, Jean Sibelius, Mozart, Bach etc.
It was any institutions but essentially those individuals who developed humankind and it´s cultural heritage in essential ways.
Nor there was any leader of any institutions who made those inventions that those historically great mens and women did.
Therefore institutions that don´t recognize, value and support individual talents and their efforts to developement turn against their society, developement of humankind and even against life - why - because human beings most important essence is that she or he develope herself of himself.
That´s why such farce when leaders of institutions neglect individual talents and even pick up every possible honours of everything that happens for themselves are most ridiculous and are most of all individuals against theis own society.
Thus personality cult that leans on power including not recognizing talents of people and even pushing them down are most dangerous persons to developement of any institutions or societies.
Jussi Vaarala
Institutions and leaders in them who don´t recognize, value and support but even can smash individual talents and those individuals efforts to develope them turn actually against advantage of society - and even against essence of developement of human kind and essence of life.
How.
Individual talents and their efforts to develope them must be the essence of developement of institutions and especially society and even all humankind.
Because how has humankind developed in history - by such individual talents and their efforts to develope them like Thomas Alva Edison, Jean Sibelius, Mozart, Bach etc.
It was any institutions but essentially those individuals who developed humankind and it´s cultural heritage in essential ways.
Nor there was any leader of any institutions who made those inventions that those historically great mens and women did.
Therefore institutions that don´t recognize, value and support individual talents and their efforts to developement turn against their society, developement of humankind and even against life - why - because human beings most important essence is that she or he develope herself of himself.
That´s why such farce when leaders of institutions neglect individual talents and even pick up every possible honours of everything that happens for themselves are most ridiculous and are most of all individuals against theis own society.
Thus personality cult that leans on power including not recognizing talents of people and even pushing them down are most dangerous persons to developement of any institutions or societies.
Jussi Vaarala
Kuinka monen tutkijan rahoitusriippuvuus on ulottunut tutkimuksen sisältöön
On häkellyttävää miten tutkija asettuu työnantajansa etupiirin puolelle objektiivisuutta ja yleistä etua vastaan:
" Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. MTT:n tutkimuksen mukaan niissä heitetään ruokaa roskiin noin 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa.
– Ainahan tulee iso luku, kun kerrotaan asukasluvulla, mutta ei se tarkoita, että tässä olisi kyse välttämättä merkittävistä luvuista, MTT:n erikoistutkija Antti Iho sanoo.
Antti Iho on myös sitä mieltä, että kouluruokailuissa ja päiväkodeissa pitäisi miettiä uudelleen, miten lapsia kohdellaan ruokailussa.
– Kouluissakin kannustetaan varsin näkyvästi lautasen tyhjäksi syömisen puolesta ja syömättä jäävän ruoan määrää tarkkaillaan. Eikö pitäisi kysyä, miten tällainen vaikuttaa lasten asenteisiin, vääristyykö heidän suhteensa ruokaan ja millaisia aikuisia heistä kasvaa."
Pitää kysyä minkälainen vaikutus tällaisella tutkijan lausuntotoiminnalla on tutkijoiksi opiskelevien rooliin.
Vääristyykö heidän suhteensa tutkimukseen ja millaisia tutkijoita heistä kasvaa.
On kyllä kysyttäväkin - kuinka moni tutkija on menettänyt tieteellisen ja yhteiskunnallisen etiikkansa työnantajansa ja rahoittajansa myötävaikutuksesta.
Kuinka monen tutkijan rahoitusriippuvuus on ulottunut tutkimuksen sisältöön.
Jussi Vaarala
On häkellyttävää miten tutkija asettuu työnantajansa etupiirin puolelle objektiivisuutta ja yleistä etua vastaan:
" Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. MTT:n tutkimuksen mukaan niissä heitetään ruokaa roskiin noin 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa.
– Ainahan tulee iso luku, kun kerrotaan asukasluvulla, mutta ei se tarkoita, että tässä olisi kyse välttämättä merkittävistä luvuista, MTT:n erikoistutkija Antti Iho sanoo.
Antti Iho on myös sitä mieltä, että kouluruokailuissa ja päiväkodeissa pitäisi miettiä uudelleen, miten lapsia kohdellaan ruokailussa.
– Kouluissakin kannustetaan varsin näkyvästi lautasen tyhjäksi syömisen puolesta ja syömättä jäävän ruoan määrää tarkkaillaan. Eikö pitäisi kysyä, miten tällainen vaikuttaa lasten asenteisiin, vääristyykö heidän suhteensa ruokaan ja millaisia aikuisia heistä kasvaa."
Pitää kysyä minkälainen vaikutus tällaisella tutkijan lausuntotoiminnalla on tutkijoiksi opiskelevien rooliin.
Vääristyykö heidän suhteensa tutkimukseen ja millaisia tutkijoita heistä kasvaa.
On kyllä kysyttäväkin - kuinka moni tutkija on menettänyt tieteellisen ja yhteiskunnallisen etiikkansa työnantajansa ja rahoittajansa myötävaikutuksesta.
Kuinka monen tutkijan rahoitusriippuvuus on ulottunut tutkimuksen sisältöön.
Jussi Vaarala
Thursday, November 07, 2013
Talvivaaran tapaus nostaa esiin osakkeenomistajien uuden vastuukäsityksen
Talvivaaran tapaus nostaa esiin osakemarkkinoita vaivaavan pahan ongelman.
Nimittäin siinä tapauksessa jossa yhtiö ajautuu odottamattomiin ja mahdottomilta vaikuttaviin ongelmiin osakkeenomistajat karkaavat oitis ja myyvät osakkeensa.
Seurauksella että yhtiössä jossa on valtioon kohdistuvia mm ympäristöriskejä ongelmat kaatuvatkin valtion ja veronmaksajien niskaan.
Mielestäni osakkeenomistajien vastuuta tulisi uudistaa niin että jos yritys ajautuu Talvivaaran kaltaisiin ongelmiin olisi valtion annettava osakkeiden myyntikielto.
Miksi - mitä se auttaisi.
Ensinnäkin se auttaisi siihen että kaivosyhtiöiden kaltaisilla yrityksillä lakkaisi mahdollisuus tehdä pikavoittoja ympäristön kustannuksella - keplotellaan ympäristöasioiden huijauksella niin kauan että saadaan rusinat pullasta -periaatteella ensin rahastettua ja sitten myydään osakkeet ja jätetään loppusiivous veronmaksajille.
Toiseksi se pakottaisi osakkeenomistajat tarkemmin tutkimaan onko yrityksessä olemassa sellaisia riskejä jotka voivat kaatua osakkeenomistajien niskaan ennenkuin ostavat osakkeita.
Kolmanneksi se opettaisi osakkeenomistajat wahlroosimaisen pikavoittoajattelun sijaan pohtimaan yritysten strategisia kysymyksiä paljon nykyistä syvemmin - asia jonka toivottavuus on mitä suurinta luokkaa.
Samoin se pakottaisi pankit tutkimaan yritysten riskejä ihan toisella tasolla kuin nyt ennenkuin alkavat myymään osakkeita pankin kautta ihmisille - nykyisen riskianalyysin ollessa tasolla saako asiakas osakkeilleen tuottoa vai ei.
Toisin sanoen valtion määräämällä osakkeiden myyntikiellolla ja vastuun sysäämisellä osakkeenomistajille olisi valtaisa vaikutus siihen että osakkeenomistajat ja ihmiset yleensä oppisivat pikavoittowahlroosimaisen ajattelun sijaan ajattelemaan asioita strategisesti.
Voiko sen parempaa enää toivoa markkinataloudessa tapahtuvan
Ps. Olen muuten sitä mieltä että Björn Wahlroosin olisi kunnian miehenä erottava Nordean tehtävistä - Nordean ollessa korkeatasoisen hyvinvointivaltiokäsityksen omaavan Skandinavian suurin pankki - ja Wahlroosin ollessa se joka on pahimmin talouden vaikuttajista tuhonnut hyvinvointivaltion perinteitä.
Jussi Vaarala
Talvivaaran tapaus nostaa esiin osakemarkkinoita vaivaavan pahan ongelman.
Nimittäin siinä tapauksessa jossa yhtiö ajautuu odottamattomiin ja mahdottomilta vaikuttaviin ongelmiin osakkeenomistajat karkaavat oitis ja myyvät osakkeensa.
Seurauksella että yhtiössä jossa on valtioon kohdistuvia mm ympäristöriskejä ongelmat kaatuvatkin valtion ja veronmaksajien niskaan.
Mielestäni osakkeenomistajien vastuuta tulisi uudistaa niin että jos yritys ajautuu Talvivaaran kaltaisiin ongelmiin olisi valtion annettava osakkeiden myyntikielto.
Miksi - mitä se auttaisi.
Ensinnäkin se auttaisi siihen että kaivosyhtiöiden kaltaisilla yrityksillä lakkaisi mahdollisuus tehdä pikavoittoja ympäristön kustannuksella - keplotellaan ympäristöasioiden huijauksella niin kauan että saadaan rusinat pullasta -periaatteella ensin rahastettua ja sitten myydään osakkeet ja jätetään loppusiivous veronmaksajille.
Toiseksi se pakottaisi osakkeenomistajat tarkemmin tutkimaan onko yrityksessä olemassa sellaisia riskejä jotka voivat kaatua osakkeenomistajien niskaan ennenkuin ostavat osakkeita.
Kolmanneksi se opettaisi osakkeenomistajat wahlroosimaisen pikavoittoajattelun sijaan pohtimaan yritysten strategisia kysymyksiä paljon nykyistä syvemmin - asia jonka toivottavuus on mitä suurinta luokkaa.
Samoin se pakottaisi pankit tutkimaan yritysten riskejä ihan toisella tasolla kuin nyt ennenkuin alkavat myymään osakkeita pankin kautta ihmisille - nykyisen riskianalyysin ollessa tasolla saako asiakas osakkeilleen tuottoa vai ei.
Toisin sanoen valtion määräämällä osakkeiden myyntikiellolla ja vastuun sysäämisellä osakkeenomistajille olisi valtaisa vaikutus siihen että osakkeenomistajat ja ihmiset yleensä oppisivat pikavoittowahlroosimaisen ajattelun sijaan ajattelemaan asioita strategisesti.
Voiko sen parempaa enää toivoa markkinataloudessa tapahtuvan
Ps. Olen muuten sitä mieltä että Björn Wahlroosin olisi kunnian miehenä erottava Nordean tehtävistä - Nordean ollessa korkeatasoisen hyvinvointivaltiokäsityksen omaavan Skandinavian suurin pankki - ja Wahlroosin ollessa se joka on pahimmin talouden vaikuttajista tuhonnut hyvinvointivaltion perinteitä.
Jussi Vaarala
Katteeton epärealistinen unelma toisen puolesta ajattelemisesta
Europarlamentaarikko Tarja Cronberg kritisoi suurten kuntien lähidemokratian toteutumista sanoen
että suurissa kunnissa demokratia ei toteudu. Ongelma on siitä, että ei tunneta edustajia. On liian paljon ihmisiä ja liian monimutkaiset ongelmat.
Lisäksi hänen mielestään kunnat eivät ole vertailukelpoisia ja syntyy kuntayhtymiä ja vastuukuntia jossa poliittinen vastuu hämärtyy.
Niin - poliittinen vastuu hämärtyy.
Tämä on avain ymmärtämään koko kokoomusvetoisen kunta- ja muun sähläyksen ydin.
Taustalla on kaksi ajatusta - toinen demokratian vastainen ja toinen suorastaan lapsellisen epärealistinen liiketaloudellinen ajattelu.
Ensinnäkin demokratian vastaisesti ajatellaan että toisen ihmisen puolesta voi ajatella - viedä häneltä valta ja vastuu omaan ajatteluun ja päätöksentekoon.
Voiko suurempaa maailmankuvan kaventumista ja selkä edellä jo taakse jätettyyn historiaan peruuttamista enää olla kuin ajatella noin - kohti vanhaa autoritaarista typeristä typerintä ideaa - että on parempi että vain johtajan silmäpari katsoo eikä kaikkien silmäparit ja että sitä myöten vain johtaja voi ajatella ihmisten parasta eikä ihmiset jotka siis eivät edes näe missä tilanteessa ovat.
Voi kamala.
Toinen on liiketaloudellinen kokoomusta komppaava ajattelu jossa tuhotaan - tai lapsellisesti luullaan voitavan tuhota - markkinatalouden periaatteellisin vapaus ihmisten valita.
Että kun me viemme ihmisiltä niin demokratian mukaisen kuin muunkin itsenäisen ajattelun niin heidät voi ohjata kuluttamaan minun tuotetta ja sellainen hankala asia kuin kilpailu liiketaloudessa lakkaa. Jossa ajattelussa vuorineuvokset ja pikavoittopankkiirit ihan oikeasti unelmoi että ihmiset elävät hänen yrityksensä sisällä, tekevät hänen tuotteitaan ja kuluttavat niitä samoja tuotteita eikä kenenkään muun.
Ei voi olla ajattelematta että Kataisen hallitus ja pikavoittopankkiirien kaltaiset liiketalous- ja yhteiskuntafilosofi"nerot" vaeltavat selkä edellä peruuttaen Pohjois-Korean itsevaltaisen harhaisuuden tiellä.
Autoritaarisuus on katala liero ihmisessä - se tuppaa nielaisemaan koko ihmisen. Kaventaen ihmiskuvan ja todellisuudentajun pahemman kerran.
Ihminen on periaatteessa jo syntymästään vapaa eikä muuksi tule. Sen tosiasian asettaminen autoritaariseen itsekkyyden harhaisuuteen oli se avointa tai suomalaisen nykymenon tapaisesti peiteltyä on suurinta mahdollista epärealismia - jonka valtavasta vahingollisuudesta löytyy esimerkkkejä historiasta tunkuun asti.
Mutta on aina ihmisiä aina valtaan pääsyyn asti jotka ei näytä noita asioita sen enempää ymmärtävän kuin uskovankaan.
Jussi Vaarala
Europarlamentaarikko Tarja Cronberg kritisoi suurten kuntien lähidemokratian toteutumista sanoen
että suurissa kunnissa demokratia ei toteudu. Ongelma on siitä, että ei tunneta edustajia. On liian paljon ihmisiä ja liian monimutkaiset ongelmat.
Lisäksi hänen mielestään kunnat eivät ole vertailukelpoisia ja syntyy kuntayhtymiä ja vastuukuntia jossa poliittinen vastuu hämärtyy.
Niin - poliittinen vastuu hämärtyy.
Tämä on avain ymmärtämään koko kokoomusvetoisen kunta- ja muun sähläyksen ydin.
Taustalla on kaksi ajatusta - toinen demokratian vastainen ja toinen suorastaan lapsellisen epärealistinen liiketaloudellinen ajattelu.
Ensinnäkin demokratian vastaisesti ajatellaan että toisen ihmisen puolesta voi ajatella - viedä häneltä valta ja vastuu omaan ajatteluun ja päätöksentekoon.
Voiko suurempaa maailmankuvan kaventumista ja selkä edellä jo taakse jätettyyn historiaan peruuttamista enää olla kuin ajatella noin - kohti vanhaa autoritaarista typeristä typerintä ideaa - että on parempi että vain johtajan silmäpari katsoo eikä kaikkien silmäparit ja että sitä myöten vain johtaja voi ajatella ihmisten parasta eikä ihmiset jotka siis eivät edes näe missä tilanteessa ovat.
Voi kamala.
Toinen on liiketaloudellinen kokoomusta komppaava ajattelu jossa tuhotaan - tai lapsellisesti luullaan voitavan tuhota - markkinatalouden periaatteellisin vapaus ihmisten valita.
Että kun me viemme ihmisiltä niin demokratian mukaisen kuin muunkin itsenäisen ajattelun niin heidät voi ohjata kuluttamaan minun tuotetta ja sellainen hankala asia kuin kilpailu liiketaloudessa lakkaa. Jossa ajattelussa vuorineuvokset ja pikavoittopankkiirit ihan oikeasti unelmoi että ihmiset elävät hänen yrityksensä sisällä, tekevät hänen tuotteitaan ja kuluttavat niitä samoja tuotteita eikä kenenkään muun.
Ei voi olla ajattelematta että Kataisen hallitus ja pikavoittopankkiirien kaltaiset liiketalous- ja yhteiskuntafilosofi"nerot" vaeltavat selkä edellä peruuttaen Pohjois-Korean itsevaltaisen harhaisuuden tiellä.
Autoritaarisuus on katala liero ihmisessä - se tuppaa nielaisemaan koko ihmisen. Kaventaen ihmiskuvan ja todellisuudentajun pahemman kerran.
Ihminen on periaatteessa jo syntymästään vapaa eikä muuksi tule. Sen tosiasian asettaminen autoritaariseen itsekkyyden harhaisuuteen oli se avointa tai suomalaisen nykymenon tapaisesti peiteltyä on suurinta mahdollista epärealismia - jonka valtavasta vahingollisuudesta löytyy esimerkkkejä historiasta tunkuun asti.
Mutta on aina ihmisiä aina valtaan pääsyyn asti jotka ei näytä noita asioita sen enempää ymmärtävän kuin uskovankaan.
Jussi Vaarala
Wednesday, November 06, 2013
Valtiovallan puututtava muusikoihin kohdistuvaan ryöstöön
On toistuvasti tullut ilmi että musiikin alalla - joka on varmaankin kaikista kulutetuin aineeton arvo maailmassa - on orjaluontoisia säveltäjien ja esittäjien sopimussuhteita musiikintuottajiin.
Valtiovalta joka ei puutu kovalla kädellä tällaiseen räikeän kiljuvaan epäoikeudenmukaisuuteen niin valtavan aineettoman arvon kuin musiikin tulonjaon suhteen ei voi olla uskottava.
Jos valtiovalta ruokkii epäoikeudenmukaisuutta olemalla puuttumatta kyseisen kaltaisiin epäkohtiin se samalla myös levittää epäoikeudenmukaisuuden sanomaa ja nakertaa omaa yleistä poliittista uskottavuuttaan enemmän kuin millään muulla tavoin.
Ja sellaiselle valtiovallalle ja valtiolle ihmiset kääntävät selkänsä - joka merkitsee joko negatiivista motivaatiota tai sitten sitten väkinäistä motivaatiota aina siihen asti kun siihen ei enää ole kansalaisella tarvetta.
Ja aika heikosti on poliittinen valta silloin pestinsä todellakin hoitanut - jos se onnistuu tuhoamaan ihmisten motivaation yhteiskuntaa kohtaan.
Jussi Vaarala
On toistuvasti tullut ilmi että musiikin alalla - joka on varmaankin kaikista kulutetuin aineeton arvo maailmassa - on orjaluontoisia säveltäjien ja esittäjien sopimussuhteita musiikintuottajiin.
Valtiovalta joka ei puutu kovalla kädellä tällaiseen räikeän kiljuvaan epäoikeudenmukaisuuteen niin valtavan aineettoman arvon kuin musiikin tulonjaon suhteen ei voi olla uskottava.
Jos valtiovalta ruokkii epäoikeudenmukaisuutta olemalla puuttumatta kyseisen kaltaisiin epäkohtiin se samalla myös levittää epäoikeudenmukaisuuden sanomaa ja nakertaa omaa yleistä poliittista uskottavuuttaan enemmän kuin millään muulla tavoin.
Ja sellaiselle valtiovallalle ja valtiolle ihmiset kääntävät selkänsä - joka merkitsee joko negatiivista motivaatiota tai sitten sitten väkinäistä motivaatiota aina siihen asti kun siihen ei enää ole kansalaisella tarvetta.
Ja aika heikosti on poliittinen valta silloin pestinsä todellakin hoitanut - jos se onnistuu tuhoamaan ihmisten motivaation yhteiskuntaa kohtaan.
Jussi Vaarala
Merkillistä ystävyyttä
Tunnetussa ystävän laulussa - jossa siis kysytään kuka on oikea ystäväsi - sanotaan ensin kahden säkeistön verran että jos toinen vaikeuksien tullen vaikertaa niin hän ei ole ystävä ja saa mennä.
Mutta kolmannessa säkeistössä sanotaan että kun sinulla on vaikeaa niin silloin ystävät punnitaan - muut menee menojaan mutta ystävä jää vierelle.
Nyt tietenkin voi kysyä miksi ei samasta syystä - vaikeuksissa valittamisesta - voisi sinua toinen hylätä kun sinä olet ensin hylännyt muut heidän valittamisensa vuoksi vaikeuksiensa keskellä.
Laulun sanat ehdottavat siis vaatimaan muilta ehdotonta lujuutta ollakseen ystävä mutta kun vaatijan ehdoton lujuus lakkaakin olemasta luja ja vaatija osoittautuu vaikeuksissa olevaksi ja heikoksi valittajaksi niin toinen ei olekaan ystävä jos hänet siinä tilanteessa hylkää.
Merkillistä ystävyyttä - sanoisin sangen itsekeskeistä sellainen.
Että oikea ystävä on sellainen joka kuuntelee sinun valitustasi mutta ei sellainen joka valittaa - jota valitusta sinä et siis kuuntele vaan hylkäät hänet ystävänä.
Jussi Vaarala
Tunnetussa ystävän laulussa - jossa siis kysytään kuka on oikea ystäväsi - sanotaan ensin kahden säkeistön verran että jos toinen vaikeuksien tullen vaikertaa niin hän ei ole ystävä ja saa mennä.
Mutta kolmannessa säkeistössä sanotaan että kun sinulla on vaikeaa niin silloin ystävät punnitaan - muut menee menojaan mutta ystävä jää vierelle.
Nyt tietenkin voi kysyä miksi ei samasta syystä - vaikeuksissa valittamisesta - voisi sinua toinen hylätä kun sinä olet ensin hylännyt muut heidän valittamisensa vuoksi vaikeuksiensa keskellä.
Laulun sanat ehdottavat siis vaatimaan muilta ehdotonta lujuutta ollakseen ystävä mutta kun vaatijan ehdoton lujuus lakkaakin olemasta luja ja vaatija osoittautuu vaikeuksissa olevaksi ja heikoksi valittajaksi niin toinen ei olekaan ystävä jos hänet siinä tilanteessa hylkää.
Merkillistä ystävyyttä - sanoisin sangen itsekeskeistä sellainen.
Että oikea ystävä on sellainen joka kuuntelee sinun valitustasi mutta ei sellainen joka valittaa - jota valitusta sinä et siis kuuntele vaan hylkäät hänet ystävänä.
Jussi Vaarala
Merkillistä ystävyyttä
Tunnetussa ystävän laulussa - jossa siis kysytään kuka on oikea ystäväsi - sanotaan ensin kahden säkeistön verran että jos toinen vaikeuksien tullen vaikertaa niin hän ei ole ystävä ja saa mennä.
Mutta kolmannessa säkeistössä sanotaan että kun sinulla on vaikeaa niin silloin ystävät punnitaan - muut menee menojaan mutta ystävä jää vierelle.
Nyt tietenkin voi kysyä miksi ei samasta syystä - vaikeuksissa valittamisesta - voisi sinua toinen hylätä kun sinä olet ensin hylännyt muut heidän valittamisensa vuoksi vaikeuksiensa keskellä.
Laulun sanat ehdottavat siis vaatimaan muilta ehdotonta lujuutta ollakseen ystävä mutta kun vaatijan ehdoton lujuus lakkaakin olemasta luja ja vaatija osoittautuu vaikeuksissa olevaksi ja heikoksi valittajaksi niin toinen ei olekaan ystävä jos hänet siinä tilanteessa hylkää.
Merkillistä ystävyyttä - sanoisin sangen itsekeskeistä sellainen.
Että oikea ystävä on sellainen joka kuuntelee sinun valitustasi mutta ei sellainen joka valittaa - jota valitusta sinä et siis kuuntele vaan hylkäät hänet ystävänä.
Jussi Vaarala
Tunnetussa ystävän laulussa - jossa siis kysytään kuka on oikea ystäväsi - sanotaan ensin kahden säkeistön verran että jos toinen vaikeuksien tullen vaikertaa niin hän ei ole ystävä ja saa mennä.
Mutta kolmannessa säkeistössä sanotaan että kun sinulla on vaikeaa niin silloin ystävät punnitaan - muut menee menojaan mutta ystävä jää vierelle.
Nyt tietenkin voi kysyä miksi ei samasta syystä - vaikeuksissa valittamisesta - voisi sinua toinen hylätä kun sinä olet ensin hylännyt muut heidän valittamisensa vuoksi vaikeuksiensa keskellä.
Laulun sanat ehdottavat siis vaatimaan muilta ehdotonta lujuutta ollakseen ystävä mutta kun vaatijan ehdoton lujuus lakkaakin olemasta luja ja vaatija osoittautuu vaikeuksissa olevaksi ja heikoksi valittajaksi niin toinen ei olekaan ystävä jos hänet siinä tilanteessa hylkää.
Merkillistä ystävyyttä - sanoisin sangen itsekeskeistä sellainen.
Että oikea ystävä on sellainen joka kuuntelee sinun valitustasi mutta ei sellainen joka valittaa - jota valitusta sinä et siis kuuntele vaan hylkäät hänet ystävänä.
Jussi Vaarala
Tuesday, November 05, 2013
Monday, November 04, 2013
Suomalaisuus on kaupunkiseikkailunsa tehnyt ja hakeutuu lähitoiminnallisiksi yhteisöiksi
Kuntien palvelujen murroksessa lähipalveluja siirtyy kunnilta kyläyhdistyksille. Kolmas sektori saa kontolleen lasten iltapäiväkerhoja, vanhuspalveluja, pelastuspalveluita. Toiminta keskitetään kylien palvelukeskuksiin, kyläkouluun tai kylätaloon.
Kyläläisten toiminnalla ei pelasteta kuntien taloutta, mutta talkootyön avulla kylät kamppailevat ennen kaikkea kylän ytimen, kyläkoulun säilymisen puolesta. Se on monen kylän elinehto.
– Kyllä se erittäin ratkaiseva on, kyllä se on kylän sydän.Vaikka on kylätalo niin kyllä se koulu on ratkaisevassa asemassa, sanoo erään kyläyhdistyksen puheenjohtaja.
Tuohon voisi jatkaa että elävän kylän sydän on se että lapset saavat kasvaa ja käydä peruskoulun omassa kylässä.
Se on kylää sekä sukupolvisesti elossa pitävä voima että kylän vireyttä ylläpitävä voima.
Ei voi välttyä vaikutelmalta että suomalaisuuden ydin alkaa olla kaupunkilaisseikkailunsa tehnyt ja haluaa palata pienien lähipalveluyhteisöjen pariin joissa on sukupolvista jatkumoa.
Voisi melkein sanoa että ruotsalaisen kirjailijan Astrid Lindgrenin kylämiljöötuotannossa ja myös Tove Janssonin Muumeissa on enemmän puhdasta ja syvällistä realismia kuin idealismia - jonka ytimessä on lähitoiminnallinen kylätoiminta. Niin idealistiseksi kuin Lindgrenin tuotanto mielletäänkin.
Näin voisi todellakin sanoa - monessa kulttuurin tuotannossa on lähitoiminnallinen kylämiljöö voimakkaasti läsnä.
Lapsen etu on kylä jossa hän voi sekä kasvaa että käydä peruskoulun ala-asteen.
Jussi Vaarala
Kuntien palvelujen murroksessa lähipalveluja siirtyy kunnilta kyläyhdistyksille. Kolmas sektori saa kontolleen lasten iltapäiväkerhoja, vanhuspalveluja, pelastuspalveluita. Toiminta keskitetään kylien palvelukeskuksiin, kyläkouluun tai kylätaloon.
Kyläläisten toiminnalla ei pelasteta kuntien taloutta, mutta talkootyön avulla kylät kamppailevat ennen kaikkea kylän ytimen, kyläkoulun säilymisen puolesta. Se on monen kylän elinehto.
– Kyllä se erittäin ratkaiseva on, kyllä se on kylän sydän.Vaikka on kylätalo niin kyllä se koulu on ratkaisevassa asemassa, sanoo erään kyläyhdistyksen puheenjohtaja.
Tuohon voisi jatkaa että elävän kylän sydän on se että lapset saavat kasvaa ja käydä peruskoulun omassa kylässä.
Se on kylää sekä sukupolvisesti elossa pitävä voima että kylän vireyttä ylläpitävä voima.
Ei voi välttyä vaikutelmalta että suomalaisuuden ydin alkaa olla kaupunkilaisseikkailunsa tehnyt ja haluaa palata pienien lähipalveluyhteisöjen pariin joissa on sukupolvista jatkumoa.
Voisi melkein sanoa että ruotsalaisen kirjailijan Astrid Lindgrenin kylämiljöötuotannossa ja myös Tove Janssonin Muumeissa on enemmän puhdasta ja syvällistä realismia kuin idealismia - jonka ytimessä on lähitoiminnallinen kylätoiminta. Niin idealistiseksi kuin Lindgrenin tuotanto mielletäänkin.
Näin voisi todellakin sanoa - monessa kulttuurin tuotannossa on lähitoiminnallinen kylämiljöö voimakkaasti läsnä.
Lapsen etu on kylä jossa hän voi sekä kasvaa että käydä peruskoulun ala-asteen.
Jussi Vaarala
Sunday, November 03, 2013
Onko Venäjä kehittämässä ihmisoikeuskäsitystä oikeaan suuntaan
Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut sunnuntaina lain, joka velvoittaa terroristien omaiset korvaamaan terrori-iskujen aiheuttamat taloudelliset vahingot. Lain mukaan terrori-iskun tekijän, tämän lähiomaisen tai muiden omaisten on korvattava terrori-iskun aiheuttamat taloudelliset ja henkiset vahingot.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet korvausvelvollisuuden ulottamisen sukulaisiin.
Mutta onko Venäjän ihmisoikeuskäsitys tässä suhteessa ihmisoikeusjärjestöjä kehittyneempi.
Tosiasiahan on että terroriteko - tai mm vaikkapa koulukiusaamisen seuraukset - kaatuvat niin itse uhrien kuin heidän omaistensakin niskaan vuosikymmeniksi.
Miksi siis teon seuraukset eivät kaatuisi myös tekijän omaisten niskaan. Sehän olisi sangen luonteva vastaavuus.
Ja varmasti sillä olisi se erittäin tärkeä vaikutus että jos tietää teollaan aiheuttavansa uhrien omaisille vahinkoa niin samalla tietää että tekisi yhtä lailla vahinkoa omille omaisilleen - äidilleen, isälleen, sisaruksilleen suvulleen ja sen omaisuudelle.
Sellainen taatusti hillitsisi aikeita tehdä tahallisia vahingontekoja niin terrorismin kuin juuri vaikkapa koulukiusaamisen tapaan.
Jussi Vaarala
Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut sunnuntaina lain, joka velvoittaa terroristien omaiset korvaamaan terrori-iskujen aiheuttamat taloudelliset vahingot. Lain mukaan terrori-iskun tekijän, tämän lähiomaisen tai muiden omaisten on korvattava terrori-iskun aiheuttamat taloudelliset ja henkiset vahingot.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet korvausvelvollisuuden ulottamisen sukulaisiin.
Mutta onko Venäjän ihmisoikeuskäsitys tässä suhteessa ihmisoikeusjärjestöjä kehittyneempi.
Tosiasiahan on että terroriteko - tai mm vaikkapa koulukiusaamisen seuraukset - kaatuvat niin itse uhrien kuin heidän omaistensakin niskaan vuosikymmeniksi.
Miksi siis teon seuraukset eivät kaatuisi myös tekijän omaisten niskaan. Sehän olisi sangen luonteva vastaavuus.
Ja varmasti sillä olisi se erittäin tärkeä vaikutus että jos tietää teollaan aiheuttavansa uhrien omaisille vahinkoa niin samalla tietää että tekisi yhtä lailla vahinkoa omille omaisilleen - äidilleen, isälleen, sisaruksilleen suvulleen ja sen omaisuudelle.
Sellainen taatusti hillitsisi aikeita tehdä tahallisia vahingontekoja niin terrorismin kuin juuri vaikkapa koulukiusaamisen tapaan.
Jussi Vaarala
Suomalaiset realiteetti-, arvo- ja periaatetietoisuuden suurvalta
On alkanut herätä kysymys onko Suomea ja suomalaisuutta alettu kyykyttää maailmalla -jos on niin miksi.
Siksikö että kuinka niin pieni kansa kehtaakin olla kehittyneimpien maiden joukossa lähes kaikessa.
Miten vastata kyykytykseen - realismilla, arvoilla ja periaatteilla - juuri niillä asioilla joihin nojaamalla suomalaiset ovat nousseetkin kärkeen kehittyneisyydessä ja vertailuissa.
Presidentti Niinistö esitti taannoin matalaa "Kell onni on se onnen kätkeköön" profiilia suomalaisuuden menestymisen vuoksi ettei siitä rokotettaisi. Vähän niinkuin kauppaa tehden.
Niin - juuri kokoomus on ollut ärhäkkäimpänä nostamassa karvaansa nöyristelyä vastaan idänpolitiikassa - ja entisen kokoomuslaisen Niinistö suulla se sitten ehdottaa nöyristelyä maailmanpolitiikassa.
Miksi ei voisi olla kansana olla ylpeä ja iloinen siitä että on realismiin, arvoihin ja periaatteisiin nojaamalla noussut kehityksen kärkeen. Miksi sitä pitäisi piilotella kun sitä voisi jakaa muillekin.
Tässä mielessä Suomi voi olla realiteetti-, arvo- ja periaatetietoisuuden suurvalta.
Ja tässä jos missä voi aivan aiheesta nousta ihan uusi suomalainen kansallistietoisuus - eikä mitenkään ylpeillen vaan noita menestyksen eettis-realistisia keskeisiä asioita maailmalle vieden.
Ne jotka eivät ole kansoina ja valtioina kehittyneet saavat syyttää ihan itseään siitä etteivät ole realismia, arvoja ja periaatteita kuulleet päätöksiä tehdessään.
Se on heidän vikansa eikä muuksi muutu.
Jussi Vaarala
On alkanut herätä kysymys onko Suomea ja suomalaisuutta alettu kyykyttää maailmalla -jos on niin miksi.
Siksikö että kuinka niin pieni kansa kehtaakin olla kehittyneimpien maiden joukossa lähes kaikessa.
Miten vastata kyykytykseen - realismilla, arvoilla ja periaatteilla - juuri niillä asioilla joihin nojaamalla suomalaiset ovat nousseetkin kärkeen kehittyneisyydessä ja vertailuissa.
Presidentti Niinistö esitti taannoin matalaa "Kell onni on se onnen kätkeköön" profiilia suomalaisuuden menestymisen vuoksi ettei siitä rokotettaisi. Vähän niinkuin kauppaa tehden.
Niin - juuri kokoomus on ollut ärhäkkäimpänä nostamassa karvaansa nöyristelyä vastaan idänpolitiikassa - ja entisen kokoomuslaisen Niinistö suulla se sitten ehdottaa nöyristelyä maailmanpolitiikassa.
Miksi ei voisi olla kansana olla ylpeä ja iloinen siitä että on realismiin, arvoihin ja periaatteisiin nojaamalla noussut kehityksen kärkeen. Miksi sitä pitäisi piilotella kun sitä voisi jakaa muillekin.
Tässä mielessä Suomi voi olla realiteetti-, arvo- ja periaatetietoisuuden suurvalta.
Ja tässä jos missä voi aivan aiheesta nousta ihan uusi suomalainen kansallistietoisuus - eikä mitenkään ylpeillen vaan noita menestyksen eettis-realistisia keskeisiä asioita maailmalle vieden.
Ne jotka eivät ole kansoina ja valtioina kehittyneet saavat syyttää ihan itseään siitä etteivät ole realismia, arvoja ja periaatteita kuulleet päätöksiä tehdessään.
Se on heidän vikansa eikä muuksi muutu.
Jussi Vaarala
Saturday, November 02, 2013
Friday, November 01, 2013
Julkisen ja yksityisen palvelun yhteensovittamispyrkimysten suuri kupla
Mitä suurempi julkisen palvelun taloudellinen tehokkuus sitä mahdottomampi sitä on saada taloudellisesti tehokkaammaksi yksityisen toimijan toimesta joka pyrkii saamaan siitä mahdollisimman paljon voittoa.
Miten mahdollisimman säästeliäästi toimiva julkinen palvelu voisi hyötyä yksityisestä toimijasta joka tulee tekemään samaa asiaa mahdollisimman paljon voittoa tavoitellen.
Se että julkisen sektorin toimijat pyrkivät saamaan palveluun budjetoitua mahdollisimman paljon rahaa on taloudellisesti sama asia kuin että yksityinen toimija pyrkii saamaan palvelulla mahdollisimman paljon voittoa.
Toisin sanoen - julkisen palvelun taloudellinen tehottomuus on sama kuin yksityisen palvelun potentiaalinen taloudellinen voitto - kun kaikki muut palveluun liittyvät tekijät on vakioitu.
Tästä seuraa että taloudellisesti ja arvotuotoltaan tehokas julkinen palvelu ei voi millään tulla paremmaksi yksityisen toimijan toimesta. Varsinkaan jos arvotuoton tehokkuutta lasketaan taloudellisen voiton vuoksi.
Jolloin taloudellisesti ja arvotuotoltaan tehokkaan julkisen palvelun täytyy olla se peruskallion tapainen mittari jolla julkista sektoria ja yksityisen sektorin mahdollisuutta tehdä sitä paremmin täytyy mitata.
Samantien tietysti täytyy voida kysyä että mitä yksityisen sektorin toimia julkinen sektori voisi tehdä taloudellisesti ja arvotuotoltaan tehokkaammin.
Jussi Vaarala
Mitä suurempi julkisen palvelun taloudellinen tehokkuus sitä mahdottomampi sitä on saada taloudellisesti tehokkaammaksi yksityisen toimijan toimesta joka pyrkii saamaan siitä mahdollisimman paljon voittoa.
Miten mahdollisimman säästeliäästi toimiva julkinen palvelu voisi hyötyä yksityisestä toimijasta joka tulee tekemään samaa asiaa mahdollisimman paljon voittoa tavoitellen.
Se että julkisen sektorin toimijat pyrkivät saamaan palveluun budjetoitua mahdollisimman paljon rahaa on taloudellisesti sama asia kuin että yksityinen toimija pyrkii saamaan palvelulla mahdollisimman paljon voittoa.
Toisin sanoen - julkisen palvelun taloudellinen tehottomuus on sama kuin yksityisen palvelun potentiaalinen taloudellinen voitto - kun kaikki muut palveluun liittyvät tekijät on vakioitu.
Tästä seuraa että taloudellisesti ja arvotuotoltaan tehokas julkinen palvelu ei voi millään tulla paremmaksi yksityisen toimijan toimesta. Varsinkaan jos arvotuoton tehokkuutta lasketaan taloudellisen voiton vuoksi.
Jolloin taloudellisesti ja arvotuotoltaan tehokkaan julkisen palvelun täytyy olla se peruskallion tapainen mittari jolla julkista sektoria ja yksityisen sektorin mahdollisuutta tehdä sitä paremmin täytyy mitata.
Samantien tietysti täytyy voida kysyä että mitä yksityisen sektorin toimia julkinen sektori voisi tehdä taloudellisesti ja arvotuotoltaan tehokkaammin.
Jussi Vaarala
Suomi on varakkaiden verovarkaiden verottajan ja poliisin toimesta suojeltu paratiisi
YLE:n Suora linja toimitus teki yhdessä yleisön kanssa tietopyynnön verottajalle yrittäen selvittää, miten ja miksi verottajan saamat tiedot parinkymmenen varakkaan suomalaisen veroparatiisitilistä eivät johtaneet yhteenkään rikostutkintaan. Verottaja ei vastauksessaan antanut tietoja, jotka toisivat asiaan lisävalaistusta.
Eihän tämmöinen oikeusvaltio toimi jossa joillekin harvoille rikkaille annetaan oikeus kiertää veroja rikollisesti ja verohallinto asiaa sekä piilottaa, suojelee että estää sen eteenpäinmenoa.
Tämmöinen valtiohan on varakkaiden verovarkaiden paratiisi.
Jussi Vaarala
Haluatko elää matkalla vai määränpäässä
Mitä suurempi kaupunki ja mitä heikommat lähipalvelut sitä enemmän vietät aikaa elämästäsi matkalla.
Mitä pienempi kaupunki tai kylä sitä enemmän vietät elämääsi päämäärissä niihin matkaamisen sijaan.
Kannattaa miettiä haluaako viettää elämänsä matkalla vai määränpäässä.
Ja on usein vain lähipalveluiden järjestämisen kokoinen asia että päämäärissä ololle jää enemmän aikaa.
Jussi Vaarala
Mitä suurempi kaupunki ja mitä heikommat lähipalvelut sitä enemmän vietät aikaa elämästäsi matkalla.
Mitä pienempi kaupunki tai kylä sitä enemmän vietät elämääsi päämäärissä niihin matkaamisen sijaan.
Kannattaa miettiä haluaako viettää elämänsä matkalla vai määränpäässä.
Ja on usein vain lähipalveluiden järjestämisen kokoinen asia että päämäärissä ololle jää enemmän aikaa.
Jussi Vaarala
Siis miksi Merkeliä vakoiltiin - ja kenen toimesta
Onko Merkel terrorismista epäiltyjen listalla
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoo, että Yhdysvaltain urkintaohjelma on joissakin tapauksissa mennyt liian pitkälle.
Erityistä tuohtumusta herätti tieto Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kännykkäpuhelujen ja tekstiviestien urkinnasta.
Lausunnossaan Kerry perusteli laajaa vakoilua Yhdysvaltain vuoden 2011 terrori-iskuilla ja Euroopassa tehdyillä iskuilla. Sieppaamiensa tietojen ansiosta Yhdysvallat on kyennyt estämään useita iskuja, Kerry sanoi.
Kysymys - miten Merkelin kännykkäpuhelimen urkinta liittyy terrori-iskujen estämiseen.
Onko Merkel terrorismista epäiltyjen listalla.
Miksi Merkeliä vakoiltiin. Tuskin NSA:n itsensä toimeksiannosta.
Jussi Vaarala
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoo, että Yhdysvaltain urkintaohjelma on joissakin tapauksissa mennyt liian pitkälle.
Erityistä tuohtumusta herätti tieto Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kännykkäpuhelujen ja tekstiviestien urkinnasta.
Lausunnossaan Kerry perusteli laajaa vakoilua Yhdysvaltain vuoden 2011 terrori-iskuilla ja Euroopassa tehdyillä iskuilla. Sieppaamiensa tietojen ansiosta Yhdysvallat on kyennyt estämään useita iskuja, Kerry sanoi.
Kysymys - miten Merkelin kännykkäpuhelimen urkinta liittyy terrori-iskujen estämiseen.
Onko Merkel terrorismista epäiltyjen listalla.
Miksi Merkeliä vakoiltiin. Tuskin NSA:n itsensä toimeksiannosta.
Jussi Vaarala
Thursday, October 31, 2013
Kun intenet potkaisi journalismin ja mediatalojen perusteet jaloiltaan
Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen on huolissaan mediayhtiöiden leikkausten vaikutuksesta journalistiseen sisältöön. Hänen mukaansa henkilöstövähennyksien myötä sisältö yksipuolistuu.
Onko journalistiliiton puheenjohtajan parahdus ilmaus siitä paikalleenjuuttumisesta joka alkoi vuosikymmeniä sitten kun ajateltiin että sanomalehdet on ja pysyy.
Nimittäin siihen aikaan parahdus olisi aiheellinen - koska muita tiedonsaantikanavia ei juuri ollut.
Mutta kun on internet jossa taitaa yksityiset ihmiset olla sisällöntuottajia enemmän kuin mediatalot niin tiedonmuodostusta ja kanavia riittää..
Joka johtaakin siihen kovaan kysymykseen että mihin mediataloja - mihin journalisteja - ja millä tavoin sitten tarvitaan.
Otetaanpa esimerkki - Mediatalo Nettisivusto ilmoittaa Köyhypökkelön 1500 asukkaisen kylän eräälle asukkaalle että "kun sinä osaat kirjoittaa niin silloin kun tapahtumantapaista ja uutisoitavaa on niin laitapa meille juttua tänne. Maksamme pienen korvauksen jutustasi ja kuvistasi".
Ei liene vaikea kuvitella että internet ja sen vapaus potkaisi koko media-alan ja journalismin perusteet kokonaan jaloiltaan.
Jussi Vaarala
Sisällissota on kuolemanrangaistuksen sallimista
Sisällissota muiden valtioiden sitä estämättä on kuolemanrangaistuksen sallimista sisällissotaa käyvässä valtiossa.
Kuolemanrangaistuksen syynä - kuuluminen vastapuolelle.
Ja kuten tunnettua on sisällissodasssa saavat kuolemanrangaistuksia nekin jotka eivät kuulu kummallekaan sotivalle puolelle.
Siksi on sangen heikko kansainvälisen diplomatian saavutus se että jotkut poliittisia tarkoitusperiään ajaakseen aseisiin tarttuvat ottavat sisällissodassa viattomiinkin yleistetyn kuolemanrangaistuksen käyttöön väärälle puolelle poliittisesti kuulumisen vuoksi.
Noista syistä sisällissodat pitäisi vielä pontevammin heti estää kuin rikollisten aseidenkäyttämiset.
Jussi Vaarala
Sisällissota muiden valtioiden sitä estämättä on kuolemanrangaistuksen sallimista sisällissotaa käyvässä valtiossa.
Kuolemanrangaistuksen syynä - kuuluminen vastapuolelle.
Ja kuten tunnettua on sisällissodasssa saavat kuolemanrangaistuksia nekin jotka eivät kuulu kummallekaan sotivalle puolelle.
Siksi on sangen heikko kansainvälisen diplomatian saavutus se että jotkut poliittisia tarkoitusperiään ajaakseen aseisiin tarttuvat ottavat sisällissodassa viattomiinkin yleistetyn kuolemanrangaistuksen käyttöön väärälle puolelle poliittisesti kuulumisen vuoksi.
Noista syistä sisällissodat pitäisi vielä pontevammin heti estää kuin rikollisten aseidenkäyttämiset.
Jussi Vaarala
Wednesday, October 30, 2013
Nato-liittolaisuus omia kansalaisia vastaan
On selvästikin kestämätön tilanne että NSA-kenraalin mukaan Nato-maiden omat tiedustelut olisivat kuunnelleet kansalaistensa puheluita ja luovuttaneet tiedot sitten Yhdysvaltoihin NSA:lle.
Siis että Nato-maassa kansalaisten salakuuntelu olisi laitonta mutta se sitten yhtäkkiä olisikin laillista jos tiedot annettaisiin Yhdysvaltoihin NSA:lle.
Että olisi maan omien lakien ylitse Naton "lait" ja Yhdysvaltojen eduin valvonta.
Tämä jos mikä romahduttaa Naton poliittisen pohjan jäsenmaissaan.
Yhdysvaltojen valta-asema maailmassa alkaa romahtaa. Omasta syystään.
Jussi Vaarala
On selvästikin kestämätön tilanne että NSA-kenraalin mukaan Nato-maiden omat tiedustelut olisivat kuunnelleet kansalaistensa puheluita ja luovuttaneet tiedot sitten Yhdysvaltoihin NSA:lle.
Siis että Nato-maassa kansalaisten salakuuntelu olisi laitonta mutta se sitten yhtäkkiä olisikin laillista jos tiedot annettaisiin Yhdysvaltoihin NSA:lle.
Että olisi maan omien lakien ylitse Naton "lait" ja Yhdysvaltojen eduin valvonta.
Tämä jos mikä romahduttaa Naton poliittisen pohjan jäsenmaissaan.
Yhdysvaltojen valta-asema maailmassa alkaa romahtaa. Omasta syystään.
Jussi Vaarala
Tuesday, October 29, 2013
Kun vastakkaisissa vaakakupeissa ovat työ ja omat lapset
Isovanhemmat omistautuvat yhä enemmän lapsenlapsilleen. Uuden tutkimuksen mukaan kolme neljästä suuriin ikäluokkiin kuuluvasta isovanhemmasta hoitaa lapsenlapsiaan vähintään kerran vuodessa. Joka kymmenes tarjoaa apua viikoittain.
Lisäksi on entistä useampi isovanhemmista sitä mieltä että heidän velvollisuutensa on hoitaa lapsenlapsiaan.
Näyttää siltä että suvut ovat kasvamassa ja kiinteytymässä yli sukupolvien.
Taustanaan taloudelliset syyt - vanhempien liika kiire ja pienenevät suhteelliset tulot sekä isovanhempien parempi terveys, pidempi ikä ja hyvä talous ovat johtamassa asiantilaan.
Arvattavissa on että pian rakennetaan ylisukupolvisia taloja joissa asuvat isovanhemmat, lapset ja lapsenlapset.
Seuraava askel saattaa olla että varakkaat isovanhemmat mahdollistavat omien lastensa osittaisen irtautumisen työelämästä että kasvavilla lapsilla olisi paremmat mahdollisuudet olla vanhempiensa kanssa.
Tilanne on paradoksaalisesti yhteiskunnan sekä onnistumista että epäonnistumista - onnistumista siinä että se kiinteyttää ja elävöittää ylisukupolvista sukukäsitystä.
Epäonnistumista siinä että omien lastensa takia ihmiset isovanhempiensa tuella kääntävät selkänsä yhteiskunnan talouselämälle.
Kun pikavoittopankkiirien toimesta vastakkaisiin vaakakuppeihin on pantu työ ja omat lapset.
Jussi Vaarala
Teknisiltä laitteilta aineettomien arvojen välitysmaksu
Ruotsissa lasketaan oikeuden päätöksestä myös tietokoneet ja älykännykät televisiovastaanottimiksi, vaikka laitteista puuttuisi televisioon katseluun vaadittava ohjelma tai sovellus. Jolloin tietokoneista ja kännyköistäkin maksetaan televisiolupa.
Tuomion perusteiden mukaan tv-vastaanottimen määritelmän on oltava neutraali ja pysyttävä mukana teknisessä kehityksessä. Siksi se on mikä tahansa laite, jonka kautta tv:n katselu on periaatteessa mahdollista. Katselu sinänsä ei ole ratkaisevaa, kuten ei silloinkaan, jos tv:n omistaja ei koskaan avaa vastaanotintaan tai se on rikki, oikeus katsoi.
Mutta rinnastetaanpas television katselu musiikin tekijänoikeuksiin.
Samalla tavalla joku laulukin kuten tv-ohjelmakin on periaatteessa tietokoneiden ja kännyköiden kuultavissa.
Tästä tullaan johtopäätökseen että kaikilta periaatteessa aineettomia arvoja - tv-ohjelmia ja musiikkia esimerkiksi -välittäviltä teknisiltä laitteilta pitää periä ei niinkään esimerkiksi televisiolupa vaan sitä laajempi ja senkin kattava käsite aineettomien arvojen välityslupa.
Silloin kertyy aineettomille arvoille tekijänoikeuspotti jota voidaan jakaa oikeudenmukaisesti kun asian katselun abstraktiotaso on oikea yllä esitttämälläni tavalla.
Muussa tapauksessa televisiolupa syö esimerkiksi musiikin tekijänoikeuksia taloudellisesti.
Ja aineettomat arvot kääntyvät toisiaan vastaan.
Jussi Vaarala
Ruotsissa lasketaan oikeuden päätöksestä myös tietokoneet ja älykännykät televisiovastaanottimiksi, vaikka laitteista puuttuisi televisioon katseluun vaadittava ohjelma tai sovellus. Jolloin tietokoneista ja kännyköistäkin maksetaan televisiolupa.
Tuomion perusteiden mukaan tv-vastaanottimen määritelmän on oltava neutraali ja pysyttävä mukana teknisessä kehityksessä. Siksi se on mikä tahansa laite, jonka kautta tv:n katselu on periaatteessa mahdollista. Katselu sinänsä ei ole ratkaisevaa, kuten ei silloinkaan, jos tv:n omistaja ei koskaan avaa vastaanotintaan tai se on rikki, oikeus katsoi.
Mutta rinnastetaanpas television katselu musiikin tekijänoikeuksiin.
Samalla tavalla joku laulukin kuten tv-ohjelmakin on periaatteessa tietokoneiden ja kännyköiden kuultavissa.
Tästä tullaan johtopäätökseen että kaikilta periaatteessa aineettomia arvoja - tv-ohjelmia ja musiikkia esimerkiksi -välittäviltä teknisiltä laitteilta pitää periä ei niinkään esimerkiksi televisiolupa vaan sitä laajempi ja senkin kattava käsite aineettomien arvojen välityslupa.
Silloin kertyy aineettomille arvoille tekijänoikeuspotti jota voidaan jakaa oikeudenmukaisesti kun asian katselun abstraktiotaso on oikea yllä esitttämälläni tavalla.
Muussa tapauksessa televisiolupa syö esimerkiksi musiikin tekijänoikeuksia taloudellisesti.
Ja aineettomat arvot kääntyvät toisiaan vastaan.
Jussi Vaarala
Monday, October 28, 2013
artistic news
I´ve been invited as an artist to participate to 1. Alanya International Exhibition of the Alanya 1.-3. November in Culture House of Alanya.
Uusien asuntojen valtausta tekijänoikeusrikkomusten tyyliin erotuomarina Arhinmäki
Arhinmäen mielestä on selvitettävä, miten tekijänoikeuksia koskevaa neuvottelutilannetta olisi mahdollista tasapainottaa.Hän kaipaa jonkinlaista kollektiivista sopimista, tehokkaampaa joukkovoiman käyttöä, yhdistymistä ja järjestäytymistä.
Arhinmäen mukaan hyvin toimivassa järjestelmässä neuvotteluosapuolet kokevat olevansa keskenään tasavertaisessa asemassa.
Mitenkähän Arhinmäen kollektivismi istuisi asuntojen hintojen neuvotteluihin maapohjan omistajien, rakentajien ja pankkien kanssa.
Tekijänoikeusasetelmaan verraten tyyliin - asukkaat valtaavat ihan ilmaiseksi juuri valmistuneen talon asunnot - ja sitten kutsutaan paikalle Arhinmäki järjestämään tasavertaiset neuvottelut hinnoista ja oikeudesta asuntoon.
Jussi Vaarala
Arhinmäen mielestä on selvitettävä, miten tekijänoikeuksia koskevaa neuvottelutilannetta olisi mahdollista tasapainottaa.Hän kaipaa jonkinlaista kollektiivista sopimista, tehokkaampaa joukkovoiman käyttöä, yhdistymistä ja järjestäytymistä.
Arhinmäen mukaan hyvin toimivassa järjestelmässä neuvotteluosapuolet kokevat olevansa keskenään tasavertaisessa asemassa.
Mitenkähän Arhinmäen kollektivismi istuisi asuntojen hintojen neuvotteluihin maapohjan omistajien, rakentajien ja pankkien kanssa.
Tekijänoikeusasetelmaan verraten tyyliin - asukkaat valtaavat ihan ilmaiseksi juuri valmistuneen talon asunnot - ja sitten kutsutaan paikalle Arhinmäki järjestämään tasavertaiset neuvottelut hinnoista ja oikeudesta asuntoon.
Jussi Vaarala
Suomen menestyksen ja nykyisen komporoinnin salaisuus
Miksi suomalaiset ovat kokoonsa nähden niin menestynyt kansa - ja miksi se nyt niin pahasti kompuroi.
Suomalaisille sanotaan - tuossa on lastentarha, peruskoulu, ammatillinen koulutus, lukio, korkeakoulut, yliopistot, musiikkiopistot, kirjastot jne - kehitä itseäsi yksilönä.
Ei suomalaisille sanota - te olette suuri kansa, lyökää rintoihinne ja heiluttakaa lippua niin näytätte suurelta ja olette suuri kun teitä on niin paljon. Suomalaisia on vähän - vaikea hehkuttaa noin.
Mutta suomalaisten menestys kansakuntana on kiistaton. Siis suomalaiset eivät luule olevansa hyviä sillä että käyvät kavereittensa luona hehkuttamassa että ovat hyviä - eivät suomalaiset sodassakaan pärjänneet sen vuoksi että heillä olisi ollut miesylivoima.
Ei - vastustaja sodassa luotti miesylivoimaansa ja kun vastassa oli - muuta mahdollisuutta kuin nelimijoonaisella kansalla ei ollut - yksilövoimaan luottavat suomalaiset muuttui sananmukaisesti vastustajan miesylivoima alimiesvoimaksi.
Joka on suurin virhe mitä kaikki suuret kansat ovat kautta historian oikeastaan lähes kaikissa asioissa tehneet.
Pieni kansa ei voi valehdella itselleen olevansa maailmalla suuri sen takia että on kansana suuri kun ei sitä ole. Siksi pienen kansan kehitys- ja menestyspotentiaali on kehittyneisssä ja ennenkaikkea itseään kehittävissä yksilöissä.
Kansakunnan sankareita eivät koskaan ole äänekkäästi lippua heiluttavat vaan hiljaiset itseään kehittävät puurtajat.
Mutta miksi Suomi nyt pahasti kompuroi. Siihen on kolme syytä:
Taloudellinen valta oikeastaan koko Pohjoismaissa on luisunut ylimmällä tasolla pikavoittopankkiireille - kansankunnat kun eivät menesty pikavoitoilla.
Johtajuus Suomessa on optio-ehdollistuneiden johtajien käsissä.
Valtio-omistajuus ja yleensä kansallinen omistajuus on kansallisen omaisuuden halpamyyntikokoomuksen ansiosta mennyt ihan metsään.
Tämän supertypertelyn vie syvimpään pohjamutaan vielä se seikka että juuri ne suomalaisen yksilöllisyyden menestyksen takeet kuten koulutusjärjestelmä ajetaan alas ikäänkuin se olisi sen vika ettei yritysmaailma, virkamiehet ja poliitikot osaa nähtyä paremmin leiviskäänsä hoitaa yksilöpotentiaalin hyödyntämiseksi, kunnon johtajuuden takaamiseksi ja kansallisen omaisuuden ja sen tuloutuksen kansalliseksi hoitamiseksi.
Suomessa pitäisi potkia iso liuta virkamiehiä, poliitikoita, johtajia ja pankkiireita pihalle - syy - kansallisen ydinyksilöllisyyden hyödyntämisen tärvääminen.
Jussi Vaarala
Miksi suomalaiset ovat kokoonsa nähden niin menestynyt kansa - ja miksi se nyt niin pahasti kompuroi.
Suomalaisille sanotaan - tuossa on lastentarha, peruskoulu, ammatillinen koulutus, lukio, korkeakoulut, yliopistot, musiikkiopistot, kirjastot jne - kehitä itseäsi yksilönä.
Ei suomalaisille sanota - te olette suuri kansa, lyökää rintoihinne ja heiluttakaa lippua niin näytätte suurelta ja olette suuri kun teitä on niin paljon. Suomalaisia on vähän - vaikea hehkuttaa noin.
Mutta suomalaisten menestys kansakuntana on kiistaton. Siis suomalaiset eivät luule olevansa hyviä sillä että käyvät kavereittensa luona hehkuttamassa että ovat hyviä - eivät suomalaiset sodassakaan pärjänneet sen vuoksi että heillä olisi ollut miesylivoima.
Ei - vastustaja sodassa luotti miesylivoimaansa ja kun vastassa oli - muuta mahdollisuutta kuin nelimijoonaisella kansalla ei ollut - yksilövoimaan luottavat suomalaiset muuttui sananmukaisesti vastustajan miesylivoima alimiesvoimaksi.
Joka on suurin virhe mitä kaikki suuret kansat ovat kautta historian oikeastaan lähes kaikissa asioissa tehneet.
Pieni kansa ei voi valehdella itselleen olevansa maailmalla suuri sen takia että on kansana suuri kun ei sitä ole. Siksi pienen kansan kehitys- ja menestyspotentiaali on kehittyneisssä ja ennenkaikkea itseään kehittävissä yksilöissä.
Kansakunnan sankareita eivät koskaan ole äänekkäästi lippua heiluttavat vaan hiljaiset itseään kehittävät puurtajat.
Mutta miksi Suomi nyt pahasti kompuroi. Siihen on kolme syytä:
Taloudellinen valta oikeastaan koko Pohjoismaissa on luisunut ylimmällä tasolla pikavoittopankkiireille - kansankunnat kun eivät menesty pikavoitoilla.
Johtajuus Suomessa on optio-ehdollistuneiden johtajien käsissä.
Valtio-omistajuus ja yleensä kansallinen omistajuus on kansallisen omaisuuden halpamyyntikokoomuksen ansiosta mennyt ihan metsään.
Tämän supertypertelyn vie syvimpään pohjamutaan vielä se seikka että juuri ne suomalaisen yksilöllisyyden menestyksen takeet kuten koulutusjärjestelmä ajetaan alas ikäänkuin se olisi sen vika ettei yritysmaailma, virkamiehet ja poliitikot osaa nähtyä paremmin leiviskäänsä hoitaa yksilöpotentiaalin hyödyntämiseksi, kunnon johtajuuden takaamiseksi ja kansallisen omaisuuden ja sen tuloutuksen kansalliseksi hoitamiseksi.
Suomessa pitäisi potkia iso liuta virkamiehiä, poliitikoita, johtajia ja pankkiireita pihalle - syy - kansallisen ydinyksilöllisyyden hyödyntämisen tärvääminen.
Jussi Vaarala
Sunday, October 27, 2013
Taistelupelien vaikutus moninkertaisesti haitallista - niiden taloudellinen kannattavuus romahdutettava
Taistelupelien vaikutus on huomattavan haitallinen monin tavoin ihmisten kehitykselle etenkin kun niitä pelaavat eniten nuoret ja lapset.
Ensinnäkin ne opettavat ns. lyhytjänteisen nopean ratkaisun periaatetta - ongelmat ratkaistaan nopeasti eliminoimalla ongelma eli vihollinen pelien tapauksessa. Ja ennenkaikkea niin että pitkäjänteisempään pohdintaan ja ongelmiin syventymiseen ei ole mitään tarvetta.
Toiseksi pelit opettavat epäeläytyväksi - ei ole mitään syytä paneutua kenenkään muun kuin omien puolensapitämiseen ja omiin eläytymiseen. Eläytymiseenkö - ei - tyypillistä peleille kun on myös omaan puoleen epärealistinen suhtautuminen - kun vihollisesta tehdään epärealistisesti kaiken pahan alku ja juuri niin omat edustavat idealistisesti sitä täysin hyvää.
Jo tuo analyysi kertoo millaisessa lyhytjänteisen epätodellisuuden maailmassa pelit ja pelaajat elävät.
Kolmanneksi pelit eivät opeta yhteistyötä - edes omien suuntaan - sokea totteleminen kun ei ole yhteistyötä vaan yhteistyötä vailla olevaa alistumista käskyläiseksi. Eikä yhteistyötä ole tietenkään myös vastustajien suuntaan.
Maailma on kuitenkin pitkäjänteisyyden ja myös vastustajaan yhteistyöeläytymisen maailma jossa sokea alistuminen käskyläiseksi on suoranainen haitta - koska se jos mikä poistaa oman ajattelun sekä mahdollisuuden että tarpeen.
Ja tällaisia nuoria ja lapsia ja sittemmin aikuisia pelimaailma kasvattaa.
Mitä tästä voi oppia. Ainakin sen että aika voimakas taloudellinen torjunta moisille peleille tulee olla.
Ja vastaavasti kunnon taloudellinen kannustin niille peleille jotka opettavat normaalielämälle tarpeelliseen pitkäjänteiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun, eläytymiseen ja yhteistyöhön myös vastapuolen kanssa kuten normaalissa elämässä on aina tilanne.
Tällainen pitäisi olla valtion linja pelien maailmaan. Sen vuoksi että ihmiset pelaavat ja toiseksi koska tappopelien haitallisuus on huomattava yhteiskuntakelpoisten ominaisuuksien suhteen kasvavilla nuorilla. Siitä haitasta pitää rangaista taloudellisesti niin että tappopelien taloudellinen kannattavuus kertakaikkiaan romahtaa.
Jussi Vaarala
Taistelupelien vaikutus on huomattavan haitallinen monin tavoin ihmisten kehitykselle etenkin kun niitä pelaavat eniten nuoret ja lapset.
Ensinnäkin ne opettavat ns. lyhytjänteisen nopean ratkaisun periaatetta - ongelmat ratkaistaan nopeasti eliminoimalla ongelma eli vihollinen pelien tapauksessa. Ja ennenkaikkea niin että pitkäjänteisempään pohdintaan ja ongelmiin syventymiseen ei ole mitään tarvetta.
Toiseksi pelit opettavat epäeläytyväksi - ei ole mitään syytä paneutua kenenkään muun kuin omien puolensapitämiseen ja omiin eläytymiseen. Eläytymiseenkö - ei - tyypillistä peleille kun on myös omaan puoleen epärealistinen suhtautuminen - kun vihollisesta tehdään epärealistisesti kaiken pahan alku ja juuri niin omat edustavat idealistisesti sitä täysin hyvää.
Jo tuo analyysi kertoo millaisessa lyhytjänteisen epätodellisuuden maailmassa pelit ja pelaajat elävät.
Kolmanneksi pelit eivät opeta yhteistyötä - edes omien suuntaan - sokea totteleminen kun ei ole yhteistyötä vaan yhteistyötä vailla olevaa alistumista käskyläiseksi. Eikä yhteistyötä ole tietenkään myös vastustajien suuntaan.
Maailma on kuitenkin pitkäjänteisyyden ja myös vastustajaan yhteistyöeläytymisen maailma jossa sokea alistuminen käskyläiseksi on suoranainen haitta - koska se jos mikä poistaa oman ajattelun sekä mahdollisuuden että tarpeen.
Ja tällaisia nuoria ja lapsia ja sittemmin aikuisia pelimaailma kasvattaa.
Mitä tästä voi oppia. Ainakin sen että aika voimakas taloudellinen torjunta moisille peleille tulee olla.
Ja vastaavasti kunnon taloudellinen kannustin niille peleille jotka opettavat normaalielämälle tarpeelliseen pitkäjänteiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun, eläytymiseen ja yhteistyöhön myös vastapuolen kanssa kuten normaalissa elämässä on aina tilanne.
Tällainen pitäisi olla valtion linja pelien maailmaan. Sen vuoksi että ihmiset pelaavat ja toiseksi koska tappopelien haitallisuus on huomattava yhteiskuntakelpoisten ominaisuuksien suhteen kasvavilla nuorilla. Siitä haitasta pitää rangaista taloudellisesti niin että tappopelien taloudellinen kannattavuus kertakaikkiaan romahtaa.
Jussi Vaarala
lauluntekijä Jussi Vaarala
Kaupungissa on aamu
pitkiin valoihin varjot vaihtaa
puistikossa kuin haamut
mies ja koira muita kaihtaa.
Lehdet puista pudonneet
ei niillä kukaan mitään tee
kaupunkien lehdet
on tuulet lakaisseet.
Yksin asunnossaan
häärii neiti Tiina Hömppä-Hurmonen
kattoon nimensä piirtää
huonekaluja siirtää
huomisessa asuu eilinen.
Yksinäiset eivät kohtaa
mies ja koira, neiti eilinen
samaa rappua kulkee
tuttavuutta ei tee
portaikossa ylpeys yskäisee.
Kadun kulkevat haamut
eivät toisiaan koskaan kohtaa
on arvokkuutensa kaapu
ylpeys tekee tarkoitustaan.
Puihin lehdet puhjenneet
katuun kylmään varisee
ei niillä kukaan mitään tee
tuuli lehdet vie.
Yksin asunnossaan
häärii neiti Tiina Hömppä-Hurmonen
kattoon nimensä piirtää
huonekaluja siirtää
naapurissa koira haukahtaa.
Yksinäiset eivät kohtaa
mies ja koira, neiti eilinen
samaa rappua kulkee
tuttavuutta ei tee
portaikossa ylpeys yskäisee.
Yksioikoinen auringon ja lämmön arvottaminen tekee hallaa omalle maisemalle
Median säätilojen arvostus tekee haittaa suomalaisen maiseman esteettiselle ja ilmaston sopeutuvalle löytämiselle ja kokemiselle.
Näin voi sanoa kun seuraa säätiedottamista. Aina vaan kaivataan aurinkoa ja lämpöä - juuri sitä mitä Suomessa kaikista vähiten on.
Kun taas eniten ja nimenomaan - kilpailukykyisesti jopa matkailun kannalta - eniten Suomessa on auringon ja lämmön sijaan erittäin rikasta maiseman olemuksen vaihtumista säätilojen, vuorokauden aikojen, vuodenaikojen ja vieläpä maantieteellisen sijainnin mukaan.
Tietenkään sellainen ei näy suurissa kaupungeissa niinkuin maaseudulla - mutta kuka käski mennä kaupunkiin asumaan ja elämään.
Ja miksi tuota asiaa ei ole huomattu ottaa matkailuvaltiksi.
Kun olen aivan sataprosenttisen varma että joku elokuisen usvainen auringonnousu totaalisessa luonnonrauhassa on mille tahansa turistille huikea elämys. Ja näin on joka puolella Suomea.
Pitää vain osata viedä turistit paikallisten hienojen esteettisten sääilmiöiden äärelle - mutta ensin ne pitää tietenkin paikallisesti ympäri Suomea itse paikallistaa mitä ne ovat, missä ja mihin aikaan päivästä ja vuodenajasta.
Jussi Vaarala
Median säätilojen arvostus tekee haittaa suomalaisen maiseman esteettiselle ja ilmaston sopeutuvalle löytämiselle ja kokemiselle.
Näin voi sanoa kun seuraa säätiedottamista. Aina vaan kaivataan aurinkoa ja lämpöä - juuri sitä mitä Suomessa kaikista vähiten on.
Kun taas eniten ja nimenomaan - kilpailukykyisesti jopa matkailun kannalta - eniten Suomessa on auringon ja lämmön sijaan erittäin rikasta maiseman olemuksen vaihtumista säätilojen, vuorokauden aikojen, vuodenaikojen ja vieläpä maantieteellisen sijainnin mukaan.
Tietenkään sellainen ei näy suurissa kaupungeissa niinkuin maaseudulla - mutta kuka käski mennä kaupunkiin asumaan ja elämään.
Ja miksi tuota asiaa ei ole huomattu ottaa matkailuvaltiksi.
Kun olen aivan sataprosenttisen varma että joku elokuisen usvainen auringonnousu totaalisessa luonnonrauhassa on mille tahansa turistille huikea elämys. Ja näin on joka puolella Suomea.
Pitää vain osata viedä turistit paikallisten hienojen esteettisten sääilmiöiden äärelle - mutta ensin ne pitää tietenkin paikallisesti ympäri Suomea itse paikallistaa mitä ne ovat, missä ja mihin aikaan päivästä ja vuodenajasta.
Jussi Vaarala
Saturday, October 26, 2013
Tiedettä on kiittäminen kaikesta oleellisesta kehityksestä
Tieteellistä kriittisyyttä ei pitäisi myydä mistään edes taloudellisen tai poliittisen vallan tarjoamasta hinnasta koska se merkitsee tieteellisen kehityksen ja samantien yhteiskunnallisen kehityksen pysähtymistä.
Tiedettä ja vain tiedettä on kuitenkin kiittäminen kaikesta maailmassa tapahtuneesta oleellisesta kehityksestä.
Jussi Vaarala
Tieteellistä kriittisyyttä ei pitäisi myydä mistään edes taloudellisen tai poliittisen vallan tarjoamasta hinnasta koska se merkitsee tieteellisen kehityksen ja samantien yhteiskunnallisen kehityksen pysähtymistä.
Tiedettä ja vain tiedettä on kuitenkin kiittäminen kaikesta maailmassa tapahtuneesta oleellisesta kehityksestä.
Jussi Vaarala
Kuinka paljon asehankinnoista on uutuus- ja uhkakuvakaupattuja turhuuksia
Valtioiden asehankintoja voidaan tarkastella kolmesta tärkeästä näkökulmasta.
Ensinnäkin kysyen kuinka paljon asekehitystä tehdään vain sen takia että uutuudella saadaan myytyä taas lisää aseita.
Kun toiseksi voidaan kysyä onko kulloinenkin asehankinta tarpeellinen vai tulisiko toimeen vanhoin konstein.
Eli olisiko uusilla aseilla ratkaisevaa merkitystä vai ovatko ne uutuus- ja uhkakuvakaupattuja turhuuksia.
Ja kolmas näkökulma onkin sitten se varsinainen asehankintojen supersäästönäkökulma.
Nimittäin kun ihmiset kättelevät toisiaan rajojen yli ja mielellään niin kaupallisia, kulttuurisia kuin sosiaalisiakin sopimuksia kätellessä tehden niin sitä vähemmän tarvitaan aseita.
Jussi Vaarala
Valtioiden asehankintoja voidaan tarkastella kolmesta tärkeästä näkökulmasta.
Ensinnäkin kysyen kuinka paljon asekehitystä tehdään vain sen takia että uutuudella saadaan myytyä taas lisää aseita.
Kun toiseksi voidaan kysyä onko kulloinenkin asehankinta tarpeellinen vai tulisiko toimeen vanhoin konstein.
Eli olisiko uusilla aseilla ratkaisevaa merkitystä vai ovatko ne uutuus- ja uhkakuvakaupattuja turhuuksia.
Ja kolmas näkökulma onkin sitten se varsinainen asehankintojen supersäästönäkökulma.
Nimittäin kun ihmiset kättelevät toisiaan rajojen yli ja mielellään niin kaupallisia, kulttuurisia kuin sosiaalisiakin sopimuksia kätellessä tehden niin sitä vähemmän tarvitaan aseita.
Jussi Vaarala
Aforismi
Elitistisyys kuulumalla johonkin ryhmään merkitsee usein itsensä ryhmäelitistisyyteen vangitsemista - jolloin mahdollisuus kehittää itseään persoonana korkealle elitistiselle kehitystasolle on vaikeaa.
Enemmän kuin usein kuuluminen johonkin etenkin elitistiseen ryhmään merkitsee itsensä typistämistä.
Jussi Vaarala
Elitistisyys kuulumalla johonkin ryhmään merkitsee usein itsensä ryhmäelitistisyyteen vangitsemista - jolloin mahdollisuus kehittää itseään persoonana korkealle elitistiselle kehitystasolle on vaikeaa.
Enemmän kuin usein kuuluminen johonkin etenkin elitistiseen ryhmään merkitsee itsensä typistämistä.
Jussi Vaarala
Friday, October 25, 2013
Thursday, October 24, 2013
Välimeren pakolaislaivaonnettomuuksien vastuu lähtömaihin
Pakolaislaivojen kaiketi ilmeisin uppoamisen syy on niiden liika ihmismäärä laivojen kantavuuteen nähden.
Ja miksi on niin. Kahdesta syystä.
Pakolaisilla rahastavat ihmisillä pakkaamalla laivat ylikuormaan asti.
Toiseksi laivojen lähtömaat eivät valvo ihmisten määrää laivoissa joita niiden satamista lähtee.
Nyt on vastuu vierimässä EU:lle - kun sen voisi vierittää laivojen lähtömaalle sillä että vaaditaan lähtevien laivojen ihmismäärän valvomista.
Se on ainoa kunnon tehokas keino vaikuttaa ylilastattujen pakolaislaivojen onnettomuudet.
Samalla se opettaa laivojen lähtömaita ihan toisenlaiseen vastuuajatteluun mm EU:n suuntaan kuin mitä niillä nyt on.
Senkin takia tärkeä asia että miten sellainen maa voi kehittyä joka sälyttää vastuun kaikille muille paitsi itselleen.
Jussi Vaarala
Pakolaislaivojen kaiketi ilmeisin uppoamisen syy on niiden liika ihmismäärä laivojen kantavuuteen nähden.
Ja miksi on niin. Kahdesta syystä.
Pakolaisilla rahastavat ihmisillä pakkaamalla laivat ylikuormaan asti.
Toiseksi laivojen lähtömaat eivät valvo ihmisten määrää laivoissa joita niiden satamista lähtee.
Nyt on vastuu vierimässä EU:lle - kun sen voisi vierittää laivojen lähtömaalle sillä että vaaditaan lähtevien laivojen ihmismäärän valvomista.
Se on ainoa kunnon tehokas keino vaikuttaa ylilastattujen pakolaislaivojen onnettomuudet.
Samalla se opettaa laivojen lähtömaita ihan toisenlaiseen vastuuajatteluun mm EU:n suuntaan kuin mitä niillä nyt on.
Senkin takia tärkeä asia että miten sellainen maa voi kehittyä joka sälyttää vastuun kaikille muille paitsi itselleen.
Jussi Vaarala
Snowden ampui nuolen suoraan amerikkalaisten paranoidiseen omahyväisyyteen
Yhdysvaltojen harrastamasta puhelinurkinnasta:
Paranoidinen urkkii - ja paranoidisuus on ehkä kaikista pahin itsekeskeisyyden laji.
Siksi koko kohu kolahtaa tosi lujaa amerikkalaisten kansalliseksi paranoidisuudeksi asti kehittyneeseen omahyväiseen itsekeskeisyyteen.
Jussi Vaarala
Yhdysvaltojen harrastamasta puhelinurkinnasta:
Paranoidinen urkkii - ja paranoidisuus on ehkä kaikista pahin itsekeskeisyyden laji.
Siksi koko kohu kolahtaa tosi lujaa amerikkalaisten kansalliseksi paranoidisuudeksi asti kehittyneeseen omahyväiseen itsekeskeisyyteen.
Jussi Vaarala
Wednesday, October 23, 2013
Tuesday, October 22, 2013
Monday, October 21, 2013
"24 tuntia vuorokaudessa saa olla sellainen kuin on"
ADHD-liitto on aloittanut kampanjan - "24 tuntia vuorokaudessa saa olla sellainen kuin on" - jolla saataisiin lisää vertaistukitoimintaa etenkin tarkkaavaisuushäiriöstä kärsiville aikuisille. ADHD määritellään neuropsykiatriseksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöksi jossa ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.
Mielenkiintoinen tuo otsikko kun sitä pikkasen avaa.
Taustaksi otettakoon ominaisuuksien ulottuvuuskäsitys jossa käsitettä pituus ei voi olla jos ei ole käsitettä lyhyys, käsitettä painava ei voi olla ellei ole käsitettä kevyt, ei käsitettä maaseutu ellei ole käsitettä kaupunki jne.
Ja nyt oleellista on miltä kannalta katsoo ominaisuuksia - katsooko esimerkiksi käsitettä maaseutu kaupungin näkökulmasta vai kaupunkia maaseudun näkökulmasta.
Lähestymistavat siis tuovat aivan erilaisen maailman riippuen kummasta lähtökohdasta katsotaan - ja tietenkin vielä aivan uuden kypsemmän näkökulman jos asioita katsotaan esimerkkitapauksessa niin kaupungin kuin maaseudunkin näkökulmasta - eli ääripääkatsannon sijaan dimensiona.katselua.
Miten tämä liittyy ADHD-liiton kampanjaideaan. Siten että veikkaan ns ADHD-ulottuvuuden toisen pään olevan sen jolta määritellään ADHD ja sen haitallisuus - tuomatta koko toista päätä julki.
Eli miksi ei avata ADHD-dimension toista päätä kysymällä analogisesti ADHD:n määritelmälle että onko siellä päässä dimensiota kyse neuropsykiatrisesta aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä jossa ydinoireita ovat ikuinen asiallisuuteen keskittyminen yliasiallisuuteen asti, aktiivisuuden puuttuminen ja impulsiivisuuden totaalipuuttumisen häiriö seurauksena tosikkomaisuus, irrottelukyvyttömyys, ilonpilaaminen, sosiaalinen ja itsensä estoisuus, ikuinen sosiaalinen peilaaminen joka lamaa kaiken spontaaniuden - niin itseltä kuin muiltakin.
Eli onkohan ADHD:ta katsottu liikaa hillityn, hallitun, epäaidon ja epäspontaanin yhteiskunta- ja ihmiskäsityksen näkökulmasta.
No - ADHD-dimension toisen pään edustajat voisivat perustaa kampanjan - " tuon spontaanius ja eloisuus häiritsee meitä" - apuva - spontaaniuden estämispoliisin virkoja heti.
Mielenkiintoinen haaste muutenkin - olla 24 tuntia vuorokaudessa sellainen kuin on.
Suosittelen.
Ai niin - perisuomalainen ADHD-häiriöhän on muuten toiselta nimeltään ns normaaleiden keskuudessa Alkoholi.
Alleviivaan - ns normaaleiden.
Jussi Vaarala
ADHD-liitto on aloittanut kampanjan - "24 tuntia vuorokaudessa saa olla sellainen kuin on" - jolla saataisiin lisää vertaistukitoimintaa etenkin tarkkaavaisuushäiriöstä kärsiville aikuisille. ADHD määritellään neuropsykiatriseksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöksi jossa ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.
Mielenkiintoinen tuo otsikko kun sitä pikkasen avaa.
Taustaksi otettakoon ominaisuuksien ulottuvuuskäsitys jossa käsitettä pituus ei voi olla jos ei ole käsitettä lyhyys, käsitettä painava ei voi olla ellei ole käsitettä kevyt, ei käsitettä maaseutu ellei ole käsitettä kaupunki jne.
Ja nyt oleellista on miltä kannalta katsoo ominaisuuksia - katsooko esimerkiksi käsitettä maaseutu kaupungin näkökulmasta vai kaupunkia maaseudun näkökulmasta.
Lähestymistavat siis tuovat aivan erilaisen maailman riippuen kummasta lähtökohdasta katsotaan - ja tietenkin vielä aivan uuden kypsemmän näkökulman jos asioita katsotaan esimerkkitapauksessa niin kaupungin kuin maaseudunkin näkökulmasta - eli ääripääkatsannon sijaan dimensiona.katselua.
Miten tämä liittyy ADHD-liiton kampanjaideaan. Siten että veikkaan ns ADHD-ulottuvuuden toisen pään olevan sen jolta määritellään ADHD ja sen haitallisuus - tuomatta koko toista päätä julki.
Eli miksi ei avata ADHD-dimension toista päätä kysymällä analogisesti ADHD:n määritelmälle että onko siellä päässä dimensiota kyse neuropsykiatrisesta aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä jossa ydinoireita ovat ikuinen asiallisuuteen keskittyminen yliasiallisuuteen asti, aktiivisuuden puuttuminen ja impulsiivisuuden totaalipuuttumisen häiriö seurauksena tosikkomaisuus, irrottelukyvyttömyys, ilonpilaaminen, sosiaalinen ja itsensä estoisuus, ikuinen sosiaalinen peilaaminen joka lamaa kaiken spontaaniuden - niin itseltä kuin muiltakin.
Eli onkohan ADHD:ta katsottu liikaa hillityn, hallitun, epäaidon ja epäspontaanin yhteiskunta- ja ihmiskäsityksen näkökulmasta.
No - ADHD-dimension toisen pään edustajat voisivat perustaa kampanjan - " tuon spontaanius ja eloisuus häiritsee meitä" - apuva - spontaaniuden estämispoliisin virkoja heti.
Mielenkiintoinen haaste muutenkin - olla 24 tuntia vuorokaudessa sellainen kuin on.
Suosittelen.
Ai niin - perisuomalainen ADHD-häiriöhän on muuten toiselta nimeltään ns normaaleiden keskuudessa Alkoholi.
Alleviivaan - ns normaaleiden.
Jussi Vaarala
Sunday, October 20, 2013
Valmiiksi asenneohjautunutta tutkimusta
Vain 2,5 prosenttia ruotsalaisista käyttää kotihoidontukea, vaikka rahamäärä on suunnilleen sama kuin Suomessa. Ruotsissa kotihoidontuki nähdään naisansana, ja lapset laitetaan mieluummin päivähoitoon. Suomalaistutkija uskoo, että taustalla on tasa-arvoajattelun erot Suomessa ja Ruotsissa.
Sanoa tilannetta että äiti jaa kotiin hoitamaan lastaan naisansaksi on sama kuin sanoa että työelämä on tärkeämpää kuin koti ja lasten hoitaminen itse - siis koko näkemys on asennevinoutunut.
Ja niinkin voi olla että suomalaisille on työelämä vähemmän motivoivaa kuin Ruotsissa jolloin Suomessa mieluummin jäädään kotiin kuin mennään töihin jos siihen on edellytyksiä.
Tai että ruotsalaiset ovat paljon ura- ja työkeskeisempiä kuin perhekeskeisemmät ja lastenhoitokeskeisemmät suomalaiset.
Ja vielä - on aika onnetonta sekä tutkia että keskustella Suomessa tuollaisia asioita kun perustavaa laatua oleva ajattelun analyysi on noin pahasti sokea itselleen.
Että lähdetään ideologia kädessä ja valmiin tuloksen ajatus mielessä tutkimaan asioita.
Tuntuu siltä että propagandististinen tutkimusperinne niin tiheää että ei kovin helposti päästä lävitseen aitoa tutkimusta.
Jussi Vaarala
Saturday, October 19, 2013
Friday, October 18, 2013
Yksityisautoilu kaupungeissa on moninkertaisesti järjetöntä
Kuvaavaa yksityisautoilun järjettömyydelle kaupungissa on tämä:
Tyypillisesti henkilöautossa on neljä tyhjää eli turhaa istumapaikkaa - siis vain 20 prosenttia henkilöauton matkustajakapasiteetista on käytössä on tyypillisin tilanne.
Sen lisäksi kaksi pientäkin henkilöautoa vie kadun pinta-alasta yhden bussin verran - siis sen tilan kadusta jota voisi käyttää usean kymmenen ihmisen kuljettamiseen kaupungissa.
Mikä valtava kaavoitushukka tulee yksityisautoilusta kaupungeille - jo pelkkä autojen vaatima liikennetila vielä haitallisemmasta paikoitustilasta puhumattakaan.
Jos yksityisautoilu kaupungeissa kiellettäisiin voisi ehkäpä peräti puolet katujen pinta-alasta kaavoittaa asuinrakentamiseen.
Jussi Vaarala
Kuvaavaa yksityisautoilun järjettömyydelle kaupungissa on tämä:
Tyypillisesti henkilöautossa on neljä tyhjää eli turhaa istumapaikkaa - siis vain 20 prosenttia henkilöauton matkustajakapasiteetista on käytössä on tyypillisin tilanne.
Sen lisäksi kaksi pientäkin henkilöautoa vie kadun pinta-alasta yhden bussin verran - siis sen tilan kadusta jota voisi käyttää usean kymmenen ihmisen kuljettamiseen kaupungissa.
Mikä valtava kaavoitushukka tulee yksityisautoilusta kaupungeille - jo pelkkä autojen vaatima liikennetila vielä haitallisemmasta paikoitustilasta puhumattakaan.
Jos yksityisautoilu kaupungeissa kiellettäisiin voisi ehkäpä peräti puolet katujen pinta-alasta kaavoittaa asuinrakentamiseen.
Jussi Vaarala
Onko Talvivaara johtamassa lopultakin Kataisen hallituksen eroamiseen
Poliisi on saanut valmiiksi Sotkamon Talvivaaran kaivosta koskevan esitutkinnan.
Alun perin tutkinta lähti poliisin omasta aloitteesta. Vuosi sitten tapahtuneen massiivisen jätevesivuodon jälkeen tutkintaan yhdistettiin myös kaivoksen ympäristölupaa valvovan Kainuun ELY-keskuksen sekä muun muassa luonnonsuojelijoiden jättämät rikosilmoitukset Talvivaaran tekemisistä. Rikosnimike vaihtui tutkinnan aikana ympäristön turmelemisesta törkeäksi ympäristön turmelemiseksi.
Esitutkinta-aineisto on lähetetty keskeisille asianosaisille loppulausuntoa varten. Niiden antamiseen on varattu aikaa kuukausi. Loppulausuntojen jälkeen ovat vuorossa mahdollisesti pyydettävät lisätutkinnat, minkä jälkeen asia siirtyy syyteharkintaan.
Jos syytteet ympärsitön törkeästä turmelemisesta luetaan pitäisi Talvivaaraa kaivosteollisuuden tulevaisuuden kärkihankkeena pitäneen Kataisen hallituksen erota.
Hallitushan olisi tässä asiassa mitä törkeimmin ja amatöörimäisimmin epäonnistunut.
Jussi Vaarala
Poliisi on saanut valmiiksi Sotkamon Talvivaaran kaivosta koskevan esitutkinnan.
Alun perin tutkinta lähti poliisin omasta aloitteesta. Vuosi sitten tapahtuneen massiivisen jätevesivuodon jälkeen tutkintaan yhdistettiin myös kaivoksen ympäristölupaa valvovan Kainuun ELY-keskuksen sekä muun muassa luonnonsuojelijoiden jättämät rikosilmoitukset Talvivaaran tekemisistä. Rikosnimike vaihtui tutkinnan aikana ympäristön turmelemisesta törkeäksi ympäristön turmelemiseksi.
Esitutkinta-aineisto on lähetetty keskeisille asianosaisille loppulausuntoa varten. Niiden antamiseen on varattu aikaa kuukausi. Loppulausuntojen jälkeen ovat vuorossa mahdollisesti pyydettävät lisätutkinnat, minkä jälkeen asia siirtyy syyteharkintaan.
Jos syytteet ympärsitön törkeästä turmelemisesta luetaan pitäisi Talvivaaraa kaivosteollisuuden tulevaisuuden kärkihankkeena pitäneen Kataisen hallituksen erota.
Hallitushan olisi tässä asiassa mitä törkeimmin ja amatöörimäisimmin epäonnistunut.
Jussi Vaarala
Thursday, October 17, 2013
Wednesday, October 16, 2013
Ihmisen elämästä resurssin sijasta päämäärä
Pääoma pitää sekä globaalisti että paikallisesti huolta tavarasta ja rahasta - koska se on sen etu.
Pääoma ei pidä huolta ihmisestä ja ihmisen elämästä - koska se on sen etu.
Pääoma katsoo omaa lompakkoaan ja kaikki muu on sen resurssia.
Nykyisessä globaalissa markkinataloudessa ihmisen elämä ei ole päämäärä vaan resurssi.
Politiikan pitäisi pitää huolta ihmisen elämästä - sekä paikallisesti että silmänkantamattomiin globaalisti.
Mutta edustuksellisessa demokratiassa pidetään huolta ennenkaikkea omien kannattajien edusta - jolloin omien kannattajien elämä on päämäärä ja muiden elämä sen resurssi.
Jonka eräs politiikan keino on tietenkin omien kannattajien edun kätkeminen yhteisen edun päätöksiin. Se jopa on suoranainen politiikan ydin - ennen globalisaatiota kantautuneena perinteenä jossa edustuksellisuus pysyi omien kannattajien ja oman maan edussa. Jossa kaikki muu oli kaukaista ja vierasta.
Suurin politiikan toimimattomuuden ongelma onkin juuri nyt maailmassa se että edustuksellisuus kohdistuu omiin kannattajiin ja omaan maahan.
Ja että edustuksellisuus ei kohdistu arvoihin, etiikkaan ja periaatteisiin - koska vain sen kautta ihmisen elämä tavoitetaan päämääränä resurssin sijaan.
Ja vain sitä kautta saadaan poliittinen ote globaalista - jollainen maailma nykyään on paikallis- ja kansallisvaltioiden sijaan.
Demokratian on kehityttävä omien kannattajien edustuksellisuudesta arvojen, etiikan ja periaatteiden edustuksellisuudeksi.
Tehdäkseen ihmisen elämästä resurssin sijasta päämäärän.
Jussi Vaarala
Pääoma pitää sekä globaalisti että paikallisesti huolta tavarasta ja rahasta - koska se on sen etu.
Pääoma ei pidä huolta ihmisestä ja ihmisen elämästä - koska se on sen etu.
Pääoma katsoo omaa lompakkoaan ja kaikki muu on sen resurssia.
Nykyisessä globaalissa markkinataloudessa ihmisen elämä ei ole päämäärä vaan resurssi.
Politiikan pitäisi pitää huolta ihmisen elämästä - sekä paikallisesti että silmänkantamattomiin globaalisti.
Mutta edustuksellisessa demokratiassa pidetään huolta ennenkaikkea omien kannattajien edusta - jolloin omien kannattajien elämä on päämäärä ja muiden elämä sen resurssi.
Jonka eräs politiikan keino on tietenkin omien kannattajien edun kätkeminen yhteisen edun päätöksiin. Se jopa on suoranainen politiikan ydin - ennen globalisaatiota kantautuneena perinteenä jossa edustuksellisuus pysyi omien kannattajien ja oman maan edussa. Jossa kaikki muu oli kaukaista ja vierasta.
Suurin politiikan toimimattomuuden ongelma onkin juuri nyt maailmassa se että edustuksellisuus kohdistuu omiin kannattajiin ja omaan maahan.
Ja että edustuksellisuus ei kohdistu arvoihin, etiikkaan ja periaatteisiin - koska vain sen kautta ihmisen elämä tavoitetaan päämääränä resurssin sijaan.
Ja vain sitä kautta saadaan poliittinen ote globaalista - jollainen maailma nykyään on paikallis- ja kansallisvaltioiden sijaan.
Demokratian on kehityttävä omien kannattajien edustuksellisuudesta arvojen, etiikan ja periaatteiden edustuksellisuudeksi.
Tehdäkseen ihmisen elämästä resurssin sijasta päämäärän.
Jussi Vaarala
Thaimaalaiset marjanpoimijat työvoimavälityksen Lampedusa
Thaimaalaiset marjanpoimijat jäivät ilman palkkaa Ruotsissa tehdystä työstä
Marjanpoimijat olivat thaimaalaisen välitysfirman palkkaamina poimimassa marjoja muun muassa Uumajassa kuluneen kesän ja alkusyksyn aikana. Thaimaan poliisin mukaan palkkasaatavia on jopa 2,4 miljoonaa euroa.
Asiahan on selvästikin työvoimavälityksen Lampedusa.
Kuinka monta työvoimavälityksen Lampedusaa - varsinaisen Lampedusan lisäksi - täytyy olla että noille asioille löytyy kansainvälinen oikeus.
Vai onko sellaista kansainvälistä oikeutta edes olemassa.
Jussi Vaarala
Entinen siirtomaasuuruus Britannia harrastaa siirtomaapolitiikkaa omassa maassaan
Yhä useampi britti saa työstään niin pientä palkkaa, ettei se riitä kasvaneisiin ruoka-, lämmitys- ja muihin elinkustannuksiin. Ihmisten käytettävissä olevat varat ovat vähentyneet vuosista 2007–2008 eli taantuman alusta alkaen. Samaan aikaan esimerkiksi kaasun ja sähkön reaalihinta on noussut 30 prosenttia.
Monilla ihmisillä on tulevana talvena kaksi vaihtoehtoa: joko lämmittää asuntonsa tai syödä. Ruokapankkeihin on alettu palauttaa elintarvikkeita, joiden valmistaminen vaatii keittämistä tai paistamista, koska ihmisillä ei ole varaa sähköön, järjestö kertoo.
Entinen siirtomaasuuruus Britannia harrastaa siirtomaapolitiikkaa omassa maassaan.
Viedään omilta köyhiltä kun siirtomaaköyhiltä ei pahemmin enää saa.
Jussi Vaarala
Yhä useampi britti saa työstään niin pientä palkkaa, ettei se riitä kasvaneisiin ruoka-, lämmitys- ja muihin elinkustannuksiin. Ihmisten käytettävissä olevat varat ovat vähentyneet vuosista 2007–2008 eli taantuman alusta alkaen. Samaan aikaan esimerkiksi kaasun ja sähkön reaalihinta on noussut 30 prosenttia.
Monilla ihmisillä on tulevana talvena kaksi vaihtoehtoa: joko lämmittää asuntonsa tai syödä. Ruokapankkeihin on alettu palauttaa elintarvikkeita, joiden valmistaminen vaatii keittämistä tai paistamista, koska ihmisillä ei ole varaa sähköön, järjestö kertoo.
Entinen siirtomaasuuruus Britannia harrastaa siirtomaapolitiikkaa omassa maassaan.
Viedään omilta köyhiltä kun siirtomaaköyhiltä ei pahemmin enää saa.
Jussi Vaarala
Tuesday, October 15, 2013
Egotehokasta ja ekotehotonta mineraalitaloutta
Hallituksen arktisessa strategiassa lukee - Suomesta halutaan tehdä "ekotehokkaan mineraalitalouden edelläkävijä vuoteen 2020 mennessä".
Talvivaaran kärkiprojektin tuntien voisi sanoa - siellä ennemminkin kyse on ollut egotehokkaasta projetista - jossa Kataisen hallitus on ollut erityisen ekotehoton.
Jussi Vaarala
Hallituksen arktisessa strategiassa lukee - Suomesta halutaan tehdä "ekotehokkaan mineraalitalouden edelläkävijä vuoteen 2020 mennessä".
Talvivaaran kärkiprojektin tuntien voisi sanoa - siellä ennemminkin kyse on ollut egotehokkaasta projetista - jossa Kataisen hallitus on ollut erityisen ekotehoton.
Jussi Vaarala
Why is bisnesworld doing not anymore well
In most principal level because they are producing too much compared to peoples needs, not fitting the actual needs of people and working in branches that are getting old because of changes in life style of people.
People are changed - businessworld not.
Jussi Vaarala
In most principal level because they are producing too much compared to peoples needs, not fitting the actual needs of people and working in branches that are getting old because of changes in life style of people.
People are changed - businessworld not.
Jussi Vaarala
Monday, October 14, 2013
Median pitää löytää ihmisten tarpeet ja median tarjonnan sähköinen kohtaaminen
Kovin mainostulolähtöisesti katsoo Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen median syvenevää ahdinkoa - johon huudetaan myös Yleisradiota avuksi pelastamaan suomalainen mediakenttä.
Ja juuri tuohon mainostulokysymykseen juuttumalla ei sitten nähdäkään rakenteellisen äkkimuutoksen tarvetta vaan pohditaan koko ajan vähenevin mainostuloin ja sitä kautta toimitusten leikkauksin mitkä lehdet pärjää ja mitkä ei.
Pitäisi nyt vain kertakaikkiaan tajuta että sähköinen viestintä selättää mainostuloineen päivineen paperisen viestinnän. Ja niin tulee käymään myös Pentikäisen arvion mukaan parhaiten pärjäävien paikallislehtien.
Pitää hyväksyä että kohta on lähes jokaisella mukanaan ja kotonaan jonkinlainen sähköisen viestinnän väline ja että ihmisillä pitää olla varaa valita 1. paikallisen internetin, 2. maakunnallisen internetin, 3. kansallisen internetin, 4. pohjoismaisen internetin, 5. eurooppalaisen internetin, 6. maailmanlaajuisen internetin ja sen lisäksi vielä maakohtaisen internetin välillä.
Pitää hahmottaa ihmisten tarpeet ja median tarjonta sähköisenä niin että ne kohtaavat - kyllä siitä silloin mainostajatkin löytävät roolinsa.
Mutta muutos pitää tehdä pian ja radikaalisti - kun lehtitaloilla on vielä varaa muihinkin radikaaleihin muutoksiin kuin konkurssiin.
Jussi Vaarala
Kovin mainostulolähtöisesti katsoo Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen median syvenevää ahdinkoa - johon huudetaan myös Yleisradiota avuksi pelastamaan suomalainen mediakenttä.
Ja juuri tuohon mainostulokysymykseen juuttumalla ei sitten nähdäkään rakenteellisen äkkimuutoksen tarvetta vaan pohditaan koko ajan vähenevin mainostuloin ja sitä kautta toimitusten leikkauksin mitkä lehdet pärjää ja mitkä ei.
Pitäisi nyt vain kertakaikkiaan tajuta että sähköinen viestintä selättää mainostuloineen päivineen paperisen viestinnän. Ja niin tulee käymään myös Pentikäisen arvion mukaan parhaiten pärjäävien paikallislehtien.
Pitää hyväksyä että kohta on lähes jokaisella mukanaan ja kotonaan jonkinlainen sähköisen viestinnän väline ja että ihmisillä pitää olla varaa valita 1. paikallisen internetin, 2. maakunnallisen internetin, 3. kansallisen internetin, 4. pohjoismaisen internetin, 5. eurooppalaisen internetin, 6. maailmanlaajuisen internetin ja sen lisäksi vielä maakohtaisen internetin välillä.
Pitää hahmottaa ihmisten tarpeet ja median tarjonta sähköisenä niin että ne kohtaavat - kyllä siitä silloin mainostajatkin löytävät roolinsa.
Mutta muutos pitää tehdä pian ja radikaalisti - kun lehtitaloilla on vielä varaa muihinkin radikaaleihin muutoksiin kuin konkurssiin.
Jussi Vaarala
Sodan ja politiikan suhteesta ja vapauden tärkeydestä
Sota alkaa siinä missä politiikka loppuu - mutta sota ei ole politiikan loppu - sota on politiikan tuhoisa tauko.
Politiikka on sen sijaan sodan loppu. Sodassa on aina häviämisensä siemen.
Aina lopulta politiikan demokratia selättää sodan autoritarian.
Siksi ei ole lopullista sotaa - ei ole lopullista autoritaarista ratkaisua - on vain loputonta politiikkaa.
Elämä ei elä jos se ei perustu vapauteen ja useamman vapaan ryhmässä tapahtuvaan suhteelliseen vapautensa rajoittamiseen jota kutsutaan politiikan ja demokratian prosessiksi.
Sotaan, sotaisuuteen ja pakkovalintaan poliisivaltaisuutta ja vankilavaltaisuutta myöten sairastuneet yhteiskunnat eivät voi hyvin - koska ihmiset ovat onnellisempia saadessaan valita kuin että eivät saisi.
Ja valinnan vaihtoehtojen ja valinnan pitää syntyä ihmisten elämästä eikä mistään muusta.
Ja valinnanvapaus kasvattaa myös vastuuseen koska vain valinnanvapauden toteuttamisen kautta oppii tuntemaan niin omat toiveensa kuin resurssinsakin niiden toteuttamiseen.
Kaksi asiaa joita ihminen kaikista eniten elämässään tarvitsee.
Siksi autoritaria ei koskaan kasvata ihmistä aitoon syvälliseen vastuuseen itsestään eikä yhteiskunnasta.
Jussi Vaarala
Sota alkaa siinä missä politiikka loppuu - mutta sota ei ole politiikan loppu - sota on politiikan tuhoisa tauko.
Politiikka on sen sijaan sodan loppu. Sodassa on aina häviämisensä siemen.
Aina lopulta politiikan demokratia selättää sodan autoritarian.
Siksi ei ole lopullista sotaa - ei ole lopullista autoritaarista ratkaisua - on vain loputonta politiikkaa.
Elämä ei elä jos se ei perustu vapauteen ja useamman vapaan ryhmässä tapahtuvaan suhteelliseen vapautensa rajoittamiseen jota kutsutaan politiikan ja demokratian prosessiksi.
Sotaan, sotaisuuteen ja pakkovalintaan poliisivaltaisuutta ja vankilavaltaisuutta myöten sairastuneet yhteiskunnat eivät voi hyvin - koska ihmiset ovat onnellisempia saadessaan valita kuin että eivät saisi.
Ja valinnan vaihtoehtojen ja valinnan pitää syntyä ihmisten elämästä eikä mistään muusta.
Ja valinnanvapaus kasvattaa myös vastuuseen koska vain valinnanvapauden toteuttamisen kautta oppii tuntemaan niin omat toiveensa kuin resurssinsakin niiden toteuttamiseen.
Kaksi asiaa joita ihminen kaikista eniten elämässään tarvitsee.
Siksi autoritaria ei koskaan kasvata ihmistä aitoon syvälliseen vastuuseen itsestään eikä yhteiskunnasta.
Jussi Vaarala
Sunday, October 13, 2013
Kylistä yhteisöllisiä yrityksiä kyläkoulujen turvaamiseksi
Kyläkoulujen lakkauttamisesta aiheutuvat säästöt asetetaan kyseenalaisiksi.
Varmaan lakkauttamisissa onkin kyse enemmän suuruuden ekonomiaan uskovasta politiikasta kuin varsinaisesta talous- ja arvolähtöisestä politiikasta - eikä varsinkaan rahasta tehokkaimmin arvoja -politiikasta.
Kokoomushallitusta voisi näpäyttää kyläkouluasiassa sen omilla arvoilla.
Perustakaa lakkautetun kyläkoulun tilalle oma yksityinen kyläkoulu - jota rahoitettaisiin paitsi oppilasmaksuilla niin myös yksityisilla tuilla ja etenkin paikallisten yrittäjien runsaskätisemmällä tuella.
Etenkin jos kyseiset yritykset haluavat hyvin lojaaleja työntekijöitä yritykseensä omasta kylästä. Voiko parempaa keinoa olla sitouttaa nuoria työntekijöitä yritykseensä kuin pitää heidät kyläkoulun avulla onnellisina kylässään.
Taitaa olla niin että on kylien aika alkaa katsomaan itseään yhteisöllisinä yrityksinä siltä osin kuin se auttaa kyliä pysymään elinvoimaisina.
Sen perään että rahasta saa hyvin korkeatasoisia arvoja runsaasti kuten kylissä ja kyläkouluissa saa kannattaa kylän kuin kylän yrittää taloudelliseksi yksiköksi asti.
Julkisen sektorin ydin kun on - rahasta arvoja. Jota kokoomushallitus tehokkaasti tuhoaa ideologiallaan - julkisesta rahasta yksityistä taloudellista tulosta.
Yhtälö joka osoittaa miten ulalla kokoomushallitus ja sokea marionettinsa ovat julkisen sektorin ydinkysymyksistä. Kun se tuijottaa itsensä arvosokeaksi wahlroosilaisittain tuijottamalla vain ja ainoastaan rahaan arvona.
Jussi Vaarala
Kyläkoulujen lakkauttamisesta aiheutuvat säästöt asetetaan kyseenalaisiksi.
Varmaan lakkauttamisissa onkin kyse enemmän suuruuden ekonomiaan uskovasta politiikasta kuin varsinaisesta talous- ja arvolähtöisestä politiikasta - eikä varsinkaan rahasta tehokkaimmin arvoja -politiikasta.
Kokoomushallitusta voisi näpäyttää kyläkouluasiassa sen omilla arvoilla.
Perustakaa lakkautetun kyläkoulun tilalle oma yksityinen kyläkoulu - jota rahoitettaisiin paitsi oppilasmaksuilla niin myös yksityisilla tuilla ja etenkin paikallisten yrittäjien runsaskätisemmällä tuella.
Etenkin jos kyseiset yritykset haluavat hyvin lojaaleja työntekijöitä yritykseensä omasta kylästä. Voiko parempaa keinoa olla sitouttaa nuoria työntekijöitä yritykseensä kuin pitää heidät kyläkoulun avulla onnellisina kylässään.
Taitaa olla niin että on kylien aika alkaa katsomaan itseään yhteisöllisinä yrityksinä siltä osin kuin se auttaa kyliä pysymään elinvoimaisina.
Sen perään että rahasta saa hyvin korkeatasoisia arvoja runsaasti kuten kylissä ja kyläkouluissa saa kannattaa kylän kuin kylän yrittää taloudelliseksi yksiköksi asti.
Julkisen sektorin ydin kun on - rahasta arvoja. Jota kokoomushallitus tehokkaasti tuhoaa ideologiallaan - julkisesta rahasta yksityistä taloudellista tulosta.
Yhtälö joka osoittaa miten ulalla kokoomushallitus ja sokea marionettinsa ovat julkisen sektorin ydinkysymyksistä. Kun se tuijottaa itsensä arvosokeaksi wahlroosilaisittain tuijottamalla vain ja ainoastaan rahaan arvona.
Jussi Vaarala
Maailman johtotähdeksi aineettomat arvot teknologisten ja taloudellisten arvojen sijaan
Ihmiskunta on oppinut teollistumisen myötä vääristyneeseen arvomaailmaan jossa vuosikymmeniä yhteiskuntia ovat ohjanneet materialistiset teknologiset arvot ja taloudelliset arvot.
On ajateltu että kunhan tuotetaan teknologiaa ja tehdään se taloudellisesti siitä automaattisesti seuraa hyviä aineettomia arvoja.
Josta virheajattelusta on seurannut toinen että on alettu katsoa aineettomien arvojen itseasiassa olevan sitä varten - alistettu sille - että materialistinen teknologinen ja taloudellinen kasvu toteutuu.
Seurauksella että materialistisen ja taloudellisen kasvun hyväksi on mm. viety päiväkotien lapsilta mahdollisuus sopivan pieniin ryhmiin joissa lapsen kehittyvä kapasiteetti voi kehittyä sosiaaliseksi sen sijaan että kehittyy ärtyneeksi ja jopa aggressiiviseksi kun on lapsen kapasiteetille liikaa ihmisiä hänen kanssaan ja ympärillään liian suurissa päiväkotiryhmissä.
Hyvin tyypillinen esimerkki jossa aineeton arvo jonka pitäisi olla materialistisen ja taloudellisen kasvun päämäärä alistetaankin sen orjaksi. Eikä orjuus ole koskaan hyvä asia.
Jolloin teknologiasta materialistisesta kasvusta ja taloudellisesta kasvusta on tullut suorastaan haitallisia aioneettomille arvoille.
Ja kuitenkin periaate on aina tämä - teknologia ja talous ilman aineettoman arvon tarkoitusta on kuin metsästä löytynyt keppi jolla ei ole muuta arvoa ja merkitystä kuin se itsensä - jonka muu arvo ja merkitys alkaa vasta kun sille annetaan aineettoman arvon merkitys - otetaan kävelykepiksi, välineeksi huiskia pitkiä heiniä tieltä tai osaksi nuotiota lämmittämään kulkijaa.
Mutta teknologia ja talous on oppinut keppiin verraten ajattelemaan että sillä itsellään on arvoa sinänsä ilman aineettomia arvoja - tai että käveleminen on keppiä varten, heinien huiskiminen on keppiä varten ja jopa nuotion lämmittäminen on keppiä varten - eikä toisin päin.
Että siis tarkoitus on välinettä varten.
Tästä analyysista on tehtävissä selvä johtopäätös - aineettomien arvojen on otettava johtotähden rooli - tai sen rooli on oikeastaan sellaiseksi palautettava - materialistisilta teknologisilta ja taloudellisilta arvoilta.
Miksi - siksi että jo nyt yhteiskunnat ovat sekä taloudellisesti että teknologisesti tehokkaita ja kehittyneitä mutta aineettomien arvojen puolesta yhä rumempia ja aineettomia arvoja yhä ahtaammalle laittavia.
Minä kutsuisin tätä aineettomien arvojen vallankumoukseksi. Jota mitä suurimmin kannatan.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Jussi Vaarala
Ihmiskunta on oppinut teollistumisen myötä vääristyneeseen arvomaailmaan jossa vuosikymmeniä yhteiskuntia ovat ohjanneet materialistiset teknologiset arvot ja taloudelliset arvot.
On ajateltu että kunhan tuotetaan teknologiaa ja tehdään se taloudellisesti siitä automaattisesti seuraa hyviä aineettomia arvoja.
Josta virheajattelusta on seurannut toinen että on alettu katsoa aineettomien arvojen itseasiassa olevan sitä varten - alistettu sille - että materialistinen teknologinen ja taloudellinen kasvu toteutuu.
Seurauksella että materialistisen ja taloudellisen kasvun hyväksi on mm. viety päiväkotien lapsilta mahdollisuus sopivan pieniin ryhmiin joissa lapsen kehittyvä kapasiteetti voi kehittyä sosiaaliseksi sen sijaan että kehittyy ärtyneeksi ja jopa aggressiiviseksi kun on lapsen kapasiteetille liikaa ihmisiä hänen kanssaan ja ympärillään liian suurissa päiväkotiryhmissä.
Hyvin tyypillinen esimerkki jossa aineeton arvo jonka pitäisi olla materialistisen ja taloudellisen kasvun päämäärä alistetaankin sen orjaksi. Eikä orjuus ole koskaan hyvä asia.
Jolloin teknologiasta materialistisesta kasvusta ja taloudellisesta kasvusta on tullut suorastaan haitallisia aioneettomille arvoille.
Ja kuitenkin periaate on aina tämä - teknologia ja talous ilman aineettoman arvon tarkoitusta on kuin metsästä löytynyt keppi jolla ei ole muuta arvoa ja merkitystä kuin se itsensä - jonka muu arvo ja merkitys alkaa vasta kun sille annetaan aineettoman arvon merkitys - otetaan kävelykepiksi, välineeksi huiskia pitkiä heiniä tieltä tai osaksi nuotiota lämmittämään kulkijaa.
Mutta teknologia ja talous on oppinut keppiin verraten ajattelemaan että sillä itsellään on arvoa sinänsä ilman aineettomia arvoja - tai että käveleminen on keppiä varten, heinien huiskiminen on keppiä varten ja jopa nuotion lämmittäminen on keppiä varten - eikä toisin päin.
Että siis tarkoitus on välinettä varten.
Tästä analyysista on tehtävissä selvä johtopäätös - aineettomien arvojen on otettava johtotähden rooli - tai sen rooli on oikeastaan sellaiseksi palautettava - materialistisilta teknologisilta ja taloudellisilta arvoilta.
Miksi - siksi että jo nyt yhteiskunnat ovat sekä taloudellisesti että teknologisesti tehokkaita ja kehittyneitä mutta aineettomien arvojen puolesta yhä rumempia ja aineettomia arvoja yhä ahtaammalle laittavia.
Minä kutsuisin tätä aineettomien arvojen vallankumoukseksi. Jota mitä suurimmin kannatan.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Jussi Vaarala
Subscribe to:
Posts (Atom)