Televisio arvointensiivisemmaksi
Televisio on sangen fyyisesti passivoiva ja samalla myös helposti muilta elamanalueilta ajan riistava.
Mutta on uusi tapa ajatella televisiota joka tekee siita hyvin suunniteltuna hyvinkin arvointensiivisen ja monipuolisen median joka kykenee antamaan lyhyessa ajassa paljon enemman arvo- ja kokemusulottuvuuksia kuin muut ainakin perinteiset mediat.
Televisio nimittain kykenee vaikkapa kolmen tunnin aikana tarjoamaan tehokkaasti 20 minuutin patkissa vaikkapa: draamaa, huumoria, urheilua, kuvataidetta, luontoa, matkailua ja vaikkapa yhteislaulua.
Nain se voi kuljettaa parhaimmillaan katsojan arvointensiivisesti ja -kattavasti hyvin laajalla alueella.
Mutta asian suunnittelua ei ole taidettu edes tassa mielessa aloittaa - koska television on vallanneet urheilu, ruokaohjelmat ja vakivaltaelokuvat paaosin. Ja televisiosta - mika hapea - puuttuu kokonaan mahdollisuus katsoa taidetta pelkkina kuvina ilman jonkun tunkemista ruutuun selittelyineen - eihan keskiverto kuvataiteen kuluttaja taidenayttelyssakaan halua etta kukaan tulee keikaroimaan maalauksen ja hanen valiinsa. Miksi se televisiossa pitaisi sallia - jos nyt joskus se taide sinne saadaan.
Minusta olisi hyva jos ihminen voisi sen muutaman tunnin aikana jonka televisiota katsoo kayda katsellen lapi erilaisia arvo- ja kokemusalueita - koska epailla sopii etta se virkistaa ja kaiketi aktivoikin henkisesti. Nain ollen kannattaa myös ihmisille suositella laajaa lahestymistapaa etteivat he poimi sielta vaan mita muutenkin valitsevat.
Siksipa pitaisi alkaa televisioon suunnitella suoranaisia 3-4 tunnin paketteja joista katsojat voivat valita itse arvoalueiden lapikatselun joille paketeille voi myös rakentaa ns. vaativuustason sen mukaan onko miten paljon asioista tietamista ja kokemusta ne edellyttavat.
Enpa olisi uskonut etta televisiosta tuon plussan löydan.
Jussi Vaarala
Alanya, Turkki
Siis alvin nosto on tasavero jolla maksetaan ne julkisten varojen kuppaukset joita osan tuossa luettelin.
Kysymys kuuluu ovatko noihin asioihin liittyvat poliitikot ja virkamiehet roistoja ja/tai asiaansaosaamattomia - joista syista pitaisi antaa potkut ja ensinmainitussa tapauksessa myös oikeuden tuomio.
Siita se lahtee kunnon yhteiskunnan kehittaminen naiden asioiden suhteen.
Kysymys kuuluu ovatko noihin asioihin liittyvat poliitikot ja virkamiehet roistoja ja/tai asiaansaosaamattomia - joista syista pitaisi antaa potkut ja ensinmainitussa tapauksessa myös oikeuden tuomio.
Siita se lahtee kunnon yhteiskunnan kehittaminen naiden asioiden suhteen.



























