Pohdintaa maahanmuutosta

Kuuluu aika ajoin kauhunsekaisia parahduksia sieltä täältä että maahanmuuttajien usein korkeampi syntyvyys täyttää vaikkapa pohjoismaat maahanmuuttajilla - ja että se olisi ainoastaan paha asia ja uhka.

Onko näin - asiaa on syytä analysoida laajemmin kuin tähän asti.

Ensinnäkin korkeampi syntyvyys maahanmuuttajien keskuudessa on suoraan kahden asian tuontia maahan - nuoren vireän työvoiman tuontia - ja sitä että samalla suhteellisesti lisääntyvä lapsien osuus lisää myös kotimarkkinoiden vireyttä ja kasvua.

Lapset kun nimittäin sekä työllistävät että vireyttävät yhteiskuntaa kovasti - oli lapset mitä alkuperää tahansa.

Ja on käsittämätöntä että yritysmaailma - joka kannatti pääoman ja työvoiman globalisaatiota eli vapaata liikkuvuutta - ei nyt osaa eikä ennenkaikkea ymmärrä tarttua tilanteeseen työvoiman saannin näkökulmasta vaan panttaa maahanmuuttajilta työpaikkoja sen kun kerkiää.

Nimittäin kansakunnan vanheneva ja eläköityvä joukko ei edes kuluta eikä työllistä juuri mitään eikä siitä ole edes työhön. Ja se on monen yrityksen tuho kun sillä ei ole kohta kotimarkkinoilta saatavissa sen enempää kysyntää kuin työvoimaakaan.

Ja jotta miettiliäs ilme hiipisi yritysjohtajien kasvoilla niin kannattaa tsekata omien työntekijöiden ikäjakauma havaitakseen miten vanhaksi on työntekijät päässeet lipsahtamaan - ja ettei nuoren työvoiman saantia esittämässäni ole edes pohdittu.

Toisin sanoen - yritysmaailman palkatessa ulkolaisia nuoria ihmisiä töihin ei iske työvoimapula päälle - jota myöten ei iske kyllä kotimarkkinodien kysynnän laskukaan - kas kun runsaasti sikiävät maahanmuuttajat panevat palkkansa ensimmäiseksi lastensa aiheuttamaan kulutukseen. Ja vireyttävät kansantaloutta.

Ja siten se että työnantajat työllistävät nuoria isolapsisesti perheellisiä maahanmuuttajia palautuu heille takaisin lapsien aiheuttaman talouskasvun kautta. Lapset kun ovat talouskasvun ytimessä.

Mutta erityistä kummastusta aiheuttaa se etteivät yritykset edes suomalaisia nuoria työllistä vaan kasvavassa määrin ovat vastuussa myös suomalaisen nuorison kasvavasta työttömyydestä.

Maahanmuuttajien korkeammat syntyvyysluvut ovat aiheuttaneet myös pelkoja että he valtaavat maan poliittisesti. Mutta ei se niin mene - he ovat ja jäävät vähemmistöksi puoluekentässä - ja sitä paitsi hajaantuvat kannatukseltaan eri puolueisiin eli mitään ison ulkomaalaispuolueen syntyäkään ei tarvitse pelätä.

Mutta miksi maahanmuuttajiin kannattaa suhtautua kiihkottoman realistisen avoimesti. Edellämainituista syistä tietenkin mutta myös siitä oleellisesti pysyvästä realiteetista johtuen että internet on tullut pysyäkseen.

Ja internet välittää tietoa ympäri maailmaa eri maiden olosuhteista, työllisyydestä, tavoista jne - ja se informaatio laskee ratkaisevasti ihmisten kynnystä muuttaa muihin maihin kotimaastaan.

Ja arvelen sen olevan sen kaltainen trendi tulevaisuudessa että suomalaisten ei tarvitse jatkossa hankkia enää montaa ammattia tullakseen toimeen - vaan he voivat muuttaa yhden ja saman ammatin varassa ympäri Eurooppaa ja maailmaakin.

Näin voidaan itse asiassa todeta että monikulttuurisuus ei ole maiden sisäinen asia - se on maiden välinen asia - ja se on jo nyt kaikkialla.

Mutta ei sen tarvitse olla pelottava peikko - sen osoittaa ylläoleva pohdinta.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Sinulle riittää kaikkea - vai riittääkö

Näiden kolmen tahon - teknologian, markkinoinnin ja hyvinvoivien ihmisten - välille on muodostunut kytkentä joka on narsistisesti paitsi maapallon realismista irrallaan niin myös sille tuhoisaa - ja tietenkin narsismille tyypillisesti etuoikeutetun elitistisesti heille ilman muuta suotua.

Noiden kolmen keskinäinen viestintä kuuluu:

Sinulle riittää ruokaa ja energiaa sen tuottamiseen ja kuljettamiseen niin että voit huoleti heittää kaikesta ostamastasi ruuasta 25-30 % pois.

Sinulle riittää vettä niin että voit holvata itseäsi suihkussa niin paljon kuin ikinä haluat kenenkään muistuttamatta että vesikin on yhä rajallisempi hyödyke.

Sinä voit mennä etuoikeutetusti kauppaan ostamaan vain 1prosenttisesti hajonneen laitteen tilalle täysin uutta muistuttamatta kauppiasta että tämmöinen tuhlaaminen on ympäristöä tuhoavaa.

Sinulle kerrotaan mainoksissa ja markkinoinnissa autereisesta valoisasta elämästä vailla murheen häivää - ja vailla niitä vastuita ja uhkia joita sinulla ympäristöstäsi ja sen tuhoamisesta on.

On aika lopultakin siihen että vaaditaan niin teollisuudelta, kaupalta kuin markkinoinniltakin ettei eletä enää ympäristöepätietoisessa harhassa ja levitetä sitä koko teollisuus-markkinointi-kauppa ketjun kautta myös yhteiskunnan johtavaksi materialistisen kasvun ideologiaksi.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Aforismi

Aforismi

Jotkut harvat ihmiset ovat niin kaukana ihmisille tutuista maamerkeistä etteivät he löydy ihmisten kartoista.

Jussi Vaarala

Mutta jospa Zuckerberg haluaakin tuhota Facebookin taloudellisen arvon

Uutisissa otsikoidaan: " Suomalaista epäilyttää: ”Zuckerberg voi tuhota Facebookin arvon”. Epäilyksen siis kohdistuessa Facebookin taloudelliseen arvoon.

Asetelma on mielenkiintoinen - todella herkullinen - tuossa asiassa.

Zuckerberg siis loi Facebookin - hän loi sen sisällön - sen aineettoman sisällön josta ihmiset tykkäsivät ja alkoivat käyttää Facebookia. Siis ensin tuli aineeton arvo joka ihmisiä kiinnosti ja sitten huiman kasvun myötä taloudellinen arvo Facebookille. Ja juuri tuon taloudellisen arvon tuhoutumista sijoittajapiirit pelkäävät.

Mutta kun sijoittajapiirit ovat huolissaan vain taloudellisista arvoista niin voidaan kysyä ovatko he huolissaan muista arvoista ja periaatteista - ja että ne voisivat olla jopa ylitse taloudellisen arvon.

Eivät ole - jo pankkimies Wahlroosin julkilausuma "yrityksellä ei voi olla moraalia, sen tehtävä on taloudellisen voiton tuottaminen" osoittaa sen mikä on valitettava tosiasia johon on aika lopultakin alkaa todenteolla tarttua.

Nimittäin taloudellisen hyödyn vimmaiset sijoittajapiirit ovat kautta taloushistorian aivan liian usein surutta taloudellista arvoa jahdatessaan tuhonneet niin mitä tahansa muita arvoja kuin myös periaatteita ja jopa ihmiskunnan kaikenlaista perintöäkin. Moni hyvä brändi on tuhottu tällä tavoin - asettamalla taloudellinen arvo ylitse brändin aineettoman arvon ja "tahrimalla" se taloudellisilla arvoilla - myös ihmisten silmissä.

Mikään ei ole rahan ahneudelle pyhää - ja se näkyy myös nykyään - kaikessa ja kaikin tavoin.

Mitähän jos Zuckerbeg haluaakin tuhota luomansa Facebookin aineettoman arvon - jotta siitä eivät hyötyisi kaikki arvot ahneutensa alle alistavat sijoittajasudet.

Mitähän jos Zuckebarg haluaakin protestoida törkeää aineettomien arvojen alistamista taloudellisille arvoille - tuhoamalla luomansa Facebookin taloudellisen arvon.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tässäkö Sauli Niinistön Nato-hivutustaktiikka

Olin kerran kokouksessa jossa eräs hyvässä asemassa oleva henkilö asettui käsitteillä olevan asian suhteen tietylle kannalle saaden sen kannattajat puolelleen ja kokouksen edetessä pikkuhiljaa hivutti heitä vastakkaiseen kantaan asiassa.

Onko tämä Sauli Niinistö Nato-hivutustaktiikka - ensin asettuu vastustamaan ja sitten pikkuhiljaa siirtää ihmisiä vastakkaisen kannan taakse.

Pertti Salolaisen "olemme niin lähellä Natoa kun olla voi" ja Niinistö matka saattaisivat olla viitteitä tähän suuntaan.

Perustaustana suomalaisten kannattaisi huomata tämä - vaikka kokoomuksen toiminta vaikuttaa kuinka "fantastiselta" niin silti kansa voi henkisesti aina vaan huonommin.

Joku siis huijaa - ja se ei varmasti ole kansa joka oirehtii nykyisin varmasti enemmän ja rajummin kuin koskaan Suomen historiassa.

Perustausta kannattaa pitää mielessä myös sen suhteen jos epäilee kokoomuksen yrittävän huijata suomalaiset Naton jäseniksi.

Kokoomuksen " fantastinen kuulolla Suomi " voi todella huonosti.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Nykyinen poliitikkojen ja virkamiesten erottamismalli palkitsee vain tunareita ja pelureita

Urheilussa vaihdetaan valmentajaa jos ei tulosta synny - menettely jonka hyväksyvät kaikki nurisematta.

Myös politiikassa ja hallinnossa pitää soveltaa samaa.

Ei ole mitään syytä ottaa raskaasti epäonnistuneen tai kyvyttömän poliitikon tai virkamiehen kyvyttömyyttä demokratian taakaksi - vain sen takia ettei yhteiskunta kykene erottamaan tai siirtämään muihin tehtäviin sellaista joka ei tehtäväänsä ja sen vaatimuksiin sovellu.

Ja ei ole häpeä sekään jos virkamies tai poliitikko itsekin sanoo että annettu vastuu ja vaatimustaso on ainakin tällä hetkellä hänelle liian kova. Sellainen päinvastoin on kunniakasta.

Selvää on että yhteiskunta joka kykenee reagoimaan asianmukaisella tavalla niin kyvyttömyyteen, raskaisiin epäonnistumisiin kuin myös ansiokkuuteen ihmisten toiminnassa on huomattavalla ja ratkaisevalla tavalla kehityskykyisempi kuin se joka urheilun valmentajien erotusmallia ei kykene noudattamaan - tai palkitsemaan ansiokkuudesta kansalaisiaan.

Sellainen yhteiskunta joka ei tuohon kykene harrastaa henkilöresurssien suhteen ongelmanratkaisun varjonyrkkeilyä.

Ja palkitsee itse asiassa vain tunareita ja pelureita.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Sosiaali- ja terveysministeriö perusteelliseen remonttiin

Sosiaali- ja terveysministeriö on epäonnistunut perijuurin ja raskaalla tavalla julkisen sektorin it-hankinnoissa kertoo eduskunnan tarkastusvaliokunta.

Tästähän pitää tehdä yksi raju johtopäätös - sosiaali- ja terveysministeriö pitää panna perusteelliseen remonttiin - ja keskeisiä avainhenkilöitä on vaihdettava kyvykkäämpiin..

Ikääntyvä ja sitä myöten yhä enemmän terveysongelmia omaava kansa ei todellakaan kaipaa terveydenhuollon alalla demokratian työrukkaseksi sellaista sosiaali- ja terveysministeriötä joka ei osaa hoitaa edes niin peruskapeaa asiaa kunnolla kuin julkisen sektorin terveydenhuollon it-hankkeet.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Suomalaisten kolme asenne-emotionaalista juuttumaa

Suomalaisia vaivaa tällä hetkellä ainakin kolme tunne- ja asennevaltaista juuttumaa - joilla tunneperäisinä ja asenteellis-ennakkoluuloisina lähestymistapoina on tyypillistä se että emotionaalisuuden paine toisaalta kapeuttaa näkökulmia uskonnonomaisiin kapeutumiin ja hokemiin - ja toisaalta jää ulkopuolelle maailman kehittymisen haluamatta ja usein edes kykenemättä näkemään sitä.

Nämä kolme tunne- ja asennevaltaista juuttumaa ovat:

1. talvisodan traumasta Nato-pakkomielteeseen

2. Karjala-trauman ylläpito

3. ulkomaalais- ja maahanmuuttajavihamielisyys.

Tunnevaltaisuus on usein ihmiselle ja yhteisölle hieno ja elähdyttävä asia - mutta asenne- ja ennaluulopohjalle juuttuneena erityisesti historiallisiin haavoihin niitä jatkuvasti itse auki repien ja niihin suolaa heittäen on hyödytöntä puuhaa joka kääntää selkänsä maailman kehittymiselle.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kuinka läpivärjäävää on pääkaupunkiseutulainen ahneus

Pääkaupunkiseudun kuntien matkalipputuki säästää valtiolta noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, laskee Helsingin seudun liikenne. Valtio säästäisi lisää, jos HSL-malli laajentuisi muille kaupunkiseuduille.

Pääkaupunkiseudun kuntien julkisen liikenteen tuki säästää valtion menoja kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, sanoo Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi. Valtio säästää pienempinä työmatkavähennyksinä, kun HSL:n jäsenkunnat maksavat jopa puolet työmatkalaisten lipuista.

Oikein selkeä esimerkki kuinka oikeistolainen ja pääkaupunkiseutulainen individualistinen ahneus ja julkisen sektorin viha kääntää saamisetkin tuntumaan siltä kuin ne olisivat yleensä julkisen sektorin ja erityisesti valtion poloiseen pääkaupunkiseutuun kohdistamaa riistoa.

Särkijärveltä kun jää - kokoomuslaisen ahneusvalikoivasti tottakai - huomaamatta ja kertomatta että kun ihmiset matkalipputuen vuoksi alkavat käyttää julkista liikennettä niin samalla heidän ei usein edes tarvitse omistaa autoa saati sitten käyttää sitä.

Oikein hyvä kuva siitä miten pääkaupunkiseutulainen yksilö- ja perhekohtainen ahneus vääristää käsityskykyä käsittämättömään hölmöilyyn asti poliitikkojen mielipiteissä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Alkoiko espanjalainen pääoma puolustaa isänmaataan

Espanjan pörssi on yllättäen ollut nousussa perjantaina. Pörssin odotettiin lähtevän laskuun, koska luottoluokitusyhtiö Moody’s laski eilen 16 espanjalaisen pankin luokitusta

Räväkimpään nousuun on lähtenyt nimenomaan ongelmapankki Bankia, joka on määrätty investointipankki Goldman Sachsin arvioitavaksi.Bankian osakkeen arvo on noussut perjantaina 28 prosenttia. Vielä eilen huhuttiin Bankian talletuspaosta.

Onko kyse siitä että espanjalaiset ovatkin ryhtyneet isänmaallisiksi - eivät teekään maastaan talletuspakoa.

Eivätkä noudata kansainvälisen pääoman luottoluokittajien kautta järjestelemää kansallisvaltioidenn finanssikyykytyskoreagrafiaa.

Alkoiko espanjalainen pääoma puolustamaan isänmaataan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Nykyinen markkinointi ja mainonta pelottavan tuhoisaa arvorakenteille

Vallitseva markkinatalousajattelu on jo pitkään ollut tuhoisaa arvoille ja niiden taustalla oleville tunnevarauksille. Mutta millä mekanismilla markkinatalous on raivannut tiensä tuhoisalle toiminnalleen. Vastaus on markkinoinnin ja mainonnan toimilla yhteiskuntaan, arvoihin ja terveisiin arvorakenteisiin.

Terveessä normaalissa yhteiskunnallisessa toiminnassa arvot ja niiden mukana niin motivaatiot kuin tunteetkin ovat eettisellä ja realistisella tavalla kiinnittyneet hedelmällisellä tavalla yhteiskuntaan.

Jolloin myös keskeiset arvorakenteet kuten perhe, vastuuntuntoinen vapaus jne toimivat eettisellä ja realistisella tavalla - olematta sen enempää sisäisesti kuin ulkoisestikaan häiriintynyt ja/tai häiritty. Arvorakenteilla on oltava sekä sisäinen rauha että terveys että ne voivat hyvin - mutta arvorakenteet ovat kytköksissä aina yhteisöön ja yhteiskuntaan joten ne eivät voi vetäytyä vastuustaan yhteiskunnan suuntaan - joskaan ulkopuoliset tahotkaan eivät saa mennä arvorakenteiden rauhaa ja terveyttä rikkomaan - toisin sanoen terve yhteiskunta vaalii terveitä arvorakenteita niin niiden sisältä kuin ulkoapäinkin.Ja arvorakenteilla on aina vastuu kahteen suuntaan - itseensä ja yhteiskunnan suuntaan.

Mutta miten markkinointi ja mainonta on ollut vaikutukseltaan haitallinen - selitystä täytyy luodata sekä historiallisesti että periaatteellisesti kaukaa tähän päivään sitten palaten.

Kauan sitten ennen nykyisen markkinoinnin ja mainonnan syntyä tilanne oli se että kun ihmisillä heräsi jokin puute niin he hankkivat tarvitsemansa asian tai tavaran ostamalla sen jostain. Siis yhteiskunnan toiminta oli elämästä poikiutuen tarvelähtöistä eikä nykyisenkaltaista markkinointityrkytystä juurikaan ollut.

Ja ennenkaikkea sellaiset arvorakenteet kuten koti, perhe, lasten kasvu jne olivat koskemattomia joiden yhtenäisyyttä ja koskemattomuutta myös vaalittiin.

Mutta sitten tuli vähitellen yhä enemmän markkinointi ja mainonta mukaan - mm sanomalehtimainonnan leviämisen myötä. Mutta tuossakin vaiheessa terveisiin yhteiskunnan arvorakenteisiin ei kajottu vaan lähinnä houkuteltiin mainonnan keinoin.

Talouselämän ja markkinatalouden keskeisiä ydinkysymyksiä on se että ihmisillä ja yhteisöillä pitää olla tarve jotta talouselämä voi siihen tarpeeseen tuotteitaan myyden vastata. Ja silloin ongelmallista markkinataloudelle on se jos ihmisillä ja yhteisöillä on asiat sen verran hyvin ja tasapainotilassa etteivät he katso tarvitsevansa mitään uutta vaan tyytyvät ainakin sillä hetkellä vallitsevaan olotilaansa.

Ja se ei markkinataloudelle ja talouselämälle käy - siksi talouselämän täytyy rikkoa tuo ihmisten ja yhteisöiden rauhaisa tasapainoinen tilanne jotta siihen syntyisi tarpeita. Siksi markkinatalous hyökkää ihmisten rauhaisan oloonsa tyytyväisyyden kimppuun - aiheuttaa epätasapainotiloja, kaivaa esiin tarpeita, luo uusia tarpeita, työntää kenkänsä ihmisten elämän ovenväliin.

Ja mikä pahinta - markkinatalous on talouselämän kaikkioikeuttavaan kaikkivoipaisuuteen uskoen alkanut rikkoa markkinoinnin ja mainonnan keinoin yhteiskunnan ja ihmisten elämän terveitä arvorakenteita, kotia, perhettä, lapsen ja nuoren herkkää kasvuvaihetta - saadakseen luomansa epätasapainon ja suoranaisen kaaoksenkin kautta esiin tarpeita ja myös luonut niitä.

Ja tämä arvorakenteiden hajottaminen on mennyt niin pitkälle että niin arvot kuin ihmisten tunteetkin on irrotettu aiemmista terveistä arvorakenteista ja ne on kytketty tuotteiden ominaisuuksiksi - luokkaa tältä tuotteelta saat hellyyttä, tässä tuotteessa on kaipaamaasi isää ja autoriteettirakennetta, tässä tuotteessa on vihallesi niin syy kuin kohdekin.

Ja jotta tilanne olisi vieläkin kaameampi ikäänkuin tuossa ei olisi jo tarpeeksi on erityisesti amerikkalaisen viihdeteollisuuden - joka on markkinointi- ja mainontaideologian päämalli - piirissä menty niin pitkälle että kun arvot ja tunteet on irrotettu terveistä arvorakenteistaan niin sen lisäksi tunteista ja emootiosta on tullut yhteiskunnassa ja monissa sen osayhteisösissä vapaasti vellovaa emootioaaltoilua - jota markkinointi ohjailee milloin minkin tuotteen suuntaan.

Tyyliin susilauma joka ajaa saaliseläimen laumastaan irralleen voidakseen raadella sen kuoliaaksi - susilauman edustaessa tässä nykyistä markkinataloutta ja saaliseläinten lauman edustaessa arvorakenteita.

Irrallaan olevilla ihmisten tunteilla on tarve kiinnittyä johonkin - etenkin kun ne alunperin lapsen syntyessä kiinnittyvät jo varhain erilaisiin ravorakenteisiin - syystä että jos niin ei tapahtuisi lapsesta ei tule tervettä ja hänen selviytymismahdollisuutensa ratkaisevasti heikkenevät - ilman varhaista tunteiden sitoutumista äitiyden ja perheen arvorakenteisiin kun lapsesta ei tule ihmistä kaikissa positiivissa ulottuvuuksissaan - eikä lapsen ja nuoren epäterveen kehityksen myötä tulee niin muodoin tervettä yhteiskunnastakaan.

Ja juuri noita terveitä arvorakenteita nykyinen markkinointi ja mainonta pyrkii rikkomaan ja saattamaan tunteet ja arvot vapaasti vellovaan tilaan saadakseen ne kytkettyä tuotteiden ominaisuuksiksi - sen sijaan että ne olisivat terveitä arvorakenteita omaavan yhteiskunnan ominaisuuksia.

Tässä mielessä talouselämä edelläkuvatun tavoin on tunkenut itsensä elämäksi sen elämän tilalle jonka pitäisi olla terveitä arvorakenteita tervein arvo- ja tunnesidoksin.

Ja seuraukset on nähtävissä juuri nyt nimenomaan korostuneella ja uudella tavalla Suomessa - joka on nähty jo kauan Yhdysvalloissa:

Yhteiskunnan tarveet arvorakenteet on rikottu ja ihmisten tunteista on tehty vapaasti vellovaa emootiomassaa jota kuljetellaan terveestä yhteiskunnan realismista ja etiikasta irrallaan taloudellisen hyödyn saamiseksi tuotteesta toiseen.

Ja samalla ihmisten irrallisuuden tunne, hätä, ahdistus, juurettomuus ja väkivaltaiset vapaasta emootiovellonnasta johtuvat väkivallan purkaukset ovat lisääntyneet - tavalla että Suomi ja suomalaisuus on koko ajan aina vaan sairaampaa ja sairaampaa.

Johtopäätös - on alettava määrätietoisesti palauttamaan arvoja ja tunteita sinne minne ne kuuluukin - terveisiin yhteiskunnan ja ihmiselämän arvorakenteisiin.

Ja pantava markkinointi- ja mainontakoneisto pikaisesti seinää vasten tekosistaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Bright Spring Green, piano improvisation and photos Jussi Vaarala

Suomalainen yhteiskunta amerikkalaistumisen tuhoisalla tiellä

Suomalainen yhteiskunta - kokoomus- ja keskustavetoisten hallitusten ohjaamana - on hälyttävästi kehittynyt kohti amerikkalaista yhteiskuntaa sen jyrkimpien pahoinvointien suuntaan.

Kansakunnan emootioiden lisääntynyt selittämättömyys ja hallitsematon virtailu ja järjettömät väkivallanteot sekä lisääntyvät luonnevikaistyyppiset käyttäytymismallit ja luonnevikaisuuden yleistyminen ovat täsmälleen samaa saldoa kuin mikä Yhdysvalloissa on jo vuosikymmeninen mutta Suomessa uusi perinne.

Periamerikkalaista on myös politiikan muuttuminen siihen suuntaan että yksityisten yritysten ja pääoman voitontavoittelu on yhä päälleastuvampaa arvon kuin arvon suhteen.

Sen lisäksi että oikeisto- ja keskustapoliitikot systemaattisesti - esimerkkeinä kansanedustajien Häkämies, Vapaavuori ja Pekkarinen - asettuvat puolustamaan yritysmaailman ja pääoman kaiken alleentallovaa epäeettisyyttä ja syyllistävät systemaattisesti virkakoneistoa eivätkä yritysmaailmaa.

Ja eivät tietenkään myöskään poliitikkoja - heitä itseään - joiden poliittisin toimin pääoman voittojen haaliminen keinolla millä hyvällä on aina vaan sallivampaa.

Pääministerikaksikkoa Vanhanen ja Katainen voidaan pitää oikeutetusti niinä pahoina poliitikkoina kansanedustajaesikuntineen jotka ovat tehneet ja tekemässä Suomesta villin lännen tapaan "villiä pohjoista" Euroopassa josta ei seuraa millekään asialle mitään hyvää - ei edes yritystoiminnalle sillä yhteiskunnan etiikan tuhoaminen taloudellisista syistä ja ihmisten kyynistyminen sen myötä niin laille kuin etiikallekin kääntyy varmuudella taloutta itseään vastaan. Ja tekee Suomesta ryöstöviljellyn maan josta ja jonka kohtalosta kukaan ei enää piittaa.

Muiden puolueiden - ja erityisest myös laajasti maassa edustetun keskustapoliitikkojoukon - on terästäydyttävä ja kysyttävä itseltään:

Onko järjettömien väkivallantekojen, hallitsemattomien emootiovirtojen ja kyynisen voitonpyyteen Suomi sellainen jollaiseksi he ja Suomen kansa maansa haluavat.

Suomen politiikan eettinen johto ja arvotietoisuus on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana hyvin huonoissa käsissä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tiukka katse myös muuhun kuin Kreikkaan

Kreikan kriisin leviäminen on riski sanoo valtiovarainministeri Urpilainen.

Ja samalla vaaditaan ja katsotaan vaatimusten perään kreikkalaisia - ja vain kreikkalaisia.

Minusta on aika suunnata tiukkaakin tiukempi katse rahoitusmarkkinoihin.

Toimiiko ne enää millään mittarilla edes omien etujensa suhteen järkevästi.

Yksi sinnikkäiden ongelmien ja kriisien ratkaisun kultainen sääntö kuuluu - jos kriisi tai ongelma ei ota ratketakseen niin katso sen syytä ja ratkaisumahdollisuuksia aivan muualta kuin tähän asti olet tehnyt.

Jussi Vaarala
kokenut konsultti
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kulutusitsekkyyden looginen kömmähdys

Suomalaiset sanovat että meitä on vajaa promille maapallon väestöstä ja sillä mitä me teemme ei ole juurikaan vaikutusta maapallon luonnonvarojen ylikulutukseen - vaikka olemme kärkijoukoissa maapallon ylikuluttajien joukossa.

Argumentti on suurinpiirtein kuin bussimatkustajalla joka valtaa kolme istuinta maaten niillä pitkin pituuttaan - ja perustelee tekoaan "eihän mun makaamisella ole vaikutusta muiden matkantekoon kun mua on vain yksi ".


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Suomi on todistettavasti ekologisen elämäntavan muutoksen edessä

Koko ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on puolitoista kertaa maapallon kantokykyä suurempi. Maapallolta kestää siis 1,5 vuotta tuottaa täysin uudestaan ne uusiutuvat luonnonvarat, jotka kulutamme vuodessa. Jos sama tahti jatkuu maailmanlaajuisesti, tarvitsemme vuonna 2030 jo kaksi maapalloa tyydyttämään tarpeemme.

- Viisi maata, joilla on suurin ekologinen jalanjälki asukasta kohti, ovat Qatar, Kuwait, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Tanska ja Yhdysvallat. Suomi on nyt jalanjäljeltään 11. suurin, kun kaksi vuotta aikaisemmin olimme sijalla 12.

Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme melkein 3,5 planeettaa. Tieto selviää WWF:n uudesta Living Planet 2012 -raportista, joka tarkastelee ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä.

Tästä on Suomessa tehtävissä yksi johtopäätös - suomalaisten on suunnattava katseensa ja muutoksensa elämäntapaansa ja kulutustottumuksiinsa.

Ensinnäkin on karsittava kaikkea sellaista materialistista kulutusta ja elämäntapaa joka on muin keinoin vältettävissä. Yksi esimerkki sellaisesta on yksityisauton edes omistaminen kaupungeissa, joihin sangen helposti saa vaikka minkälaisen nonstop-pikkubussi järjestelmän niin että henkilöautoa kaupungeissa ei tarvita lainkaan - jopa siihen mittaan että kaupunkien ydinkeskustoissa ei saisi ajaa henkilöautolla lainkaan. Kun taas haja-asutusalueilla ja maaseudulla on ilman muuta henkilöautolle perusteltua tarvetta.

Toinen seikka on vaatia kaupassa joka ainoan teknisen laitteen kohdalla että sen kaikki kuluvat osat tulee olla vaihdettavissa ja että laitteen runko on pitkään ja kovaakin kulutusta kestävä.

Kolmas ja ehkä suurilinjaisin muutos täytyy olla se että tietoisesti valitsee elämäntavakseen aineettoman kasvun materialistisen kasvun sijaan.

Aineetonta kasvua kun mahtuu maapallolle rajattomasti - materialistisen kasvun tila ja edellytykset alkavat käydä yhä niukemmiksi.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Aforismi

Edullisin laina on se, jota ei koskaan otettu.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kansalaiset velanotossa valtiotaan ja poliitikkoja viisaampia

Suomen maanantaina 14.5. ottama 5 vuoden valtionlaina jää maamme taloushistoriaan yhtenä edullisimmista lainoista.

Mutta mikä on se edullisin laina.

Se on se jota ei otettu huonona aikana - jolloin sitä ei tarvitse maksaa hyvinä aikoina takaisin.

Kansalaisten tasolla tämä yksinkertainen seikka osataan että veloista pitää pyrkiä irti.

Valtioiden tasolla sen sijaan pyritään koko ajan velkaantumaan.

Ja koko ajan velkataakkaa ylläpitävä halpoja korkoja jahtaava valtio on kansalaisille taakka - ja se on tie jolla kansalaisten päätäntävalta valtionsa taloudesta siirretään poliitikkojen toimesta velanantajille.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Green Green Spring 13.5.2012, piano improvisation Jussi Vaarala

Suomesta ei pidä tehdä amerikkalaisten geopoliittista marionettia

Euroopan sotahistorian dosentti, Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön puheenjohtaja Markku Salomaa katsoo, että suurvaltojen taipumus jakaa maailma etupiireihinsä tekee selvästi paluuta. Ja että Suomi jää tahtomattaankin tämän etupiiriajattelun keskelle ja että nyt Venäjän sotilasjohto näkee Suomen sotilaallisena tyhjiönä, koska emme kuulu "blokkeihin".

Salomaa sanoo myös että jos vielä Suomi Ruotsin tapaan riisuu puolustusvoimansa aseista, on se kuin avoin kutsu suurvalloille tulla täyttämään alueen geopoliittista tyhjiötä.

Mikään yllätys ei kellekään liene että Salomaan mielestä ainoastaan Nato täyttää tuon tyhjiön ja luo vastavoiman Venäjälle.

- Osoittaa jälkisuomettunutta pelkoa, että meillä mietiskellään enemmän, mitä venäläiset ajattelisivat jäsenyydestämme kuin jäsenyyden meille tuomia etuja, Salomaa toteaa.

Pitää kysyä muutamia kysymyksiä. Ensinnäkin mikä geo-poliittinen tyhjiö se on jos on raja ja sen molemmin puolin kaksi eri kulttuuripiiriin kuuluvaa kansaa jotka ovat voimakkaassa ja kasvavassa taloudellisessa ja sitä kautta myös kasvavassa kulttuurisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään.

Minusta se on geopoliittinen täyttymys eikä tyhjiö - ikäänkuin geopoliittinen täyttymys olisi tuhota tuo vuorovaikutus ja sen selvästi hedelmälliset seuraukset molemmille osapuolille ja korvata se rautaa rajalle politiikalla - vihan ja epäluulon kylvön  politiikalla.

Ja tämä käsitykseni osoittaa kovin terävästi sen miten kapealla ja esiasenteellisella pohjalla suomalainen ns ulkopoliittinen tutkimus häärää. Ikäänkuin kansan kaikkinainen täyttymys olisi Natoon liittyminen - ja sen hedelmällisen.

Salomaa sanoo jälkisuomettuneeksi peloksi sitä jos mietiskellään sitä mitä venäläiset ajattelevat Nato-jäsenyydestämme kuin sen jäsenyyden tuomista eduista.

Salomaa itse on jälkisuomettunut selvästi asennevarautuneessa käsityksessään jossa jää huomaamatta seuraava uuteen muotoon muovaamani käsitys:

Emme ole venäläisiä, ruotsalaisiksi emme tule - emmekä tule amerikkalaisiksikaan - edes amerikkalaisten geopoliittisiksi marioneteiksi joka tuhoaa hyvät koko ajan kasvavat edellytykset terveelle taloudelliselle ja kulttuuriselle geopoliittiselle vuorovaikutukselle. Niin kuin sen konsanaan kykenee kaksi kansaa rajan molemminpuolin hedelmällisesti muodostamaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Onko kokoomukselle pääoman etu yli isänmaan edun

Ulkomainen pääoma ryöstää suomen malmivaroja - jättäen katteettomilla ympäristöohjelmillaan törkyt jälkeensä.

Suomen hallinto ja poliitikot katsoo liki toimettomina isänmaan resurssien ryöstöä.

Kysyä pitää - onko johtavalle hallituspuolueelle kokoomukselle ulkolaisen pääoman etu tärkeämpi kuin isänmaan etu.

Onko taloudellinen voitto isänmaan ja luonnon ryöstöviljelynkin salliva arvo.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Ääriliikkeet hahmottumattomien ratkaisuyritysten tiloja

Ministerit Katainen, Urpilainen ja Stubb ottavat kantaa ääriliikkeiden nousuun Euroopassa.

Katainen katsoo että ääriliikkeet yksinkertaistavat monimutkaisia asioita ja etsivät oikoteitä sekä haluavat heiluttaa vakaata venettä.

Urpilainen katsoo kyseessä olevan EU-vastaisen demokratiakriisin ilmaisun.

Stubb puhuu lokalisteista ja globalisteista ja syyttää äärioikeistoa ja äärivasemmistolaisia nurkkakuntaisiksi kaiketi viitaten lokalisteihin tässä asiassa.

Mielestäni meneillään olevaan ääriliikkeiden nousuun on kaksi toisiinsa liittyvää syytä.

Toisaalta kyse on siitä että lokalisaatio eli paikallisuus eli lähitoiminta katsotaan niiden piirissä paljon paremmaksi ratkaisuksi kaikkiin asioihin kuin aina vaan kauemmaksi globalisaation suuntaan karkaava valta niin talouden kuin demokratiankin suhteen - esimerkkinä vaikkapa pääoman kansallisvaltioiden riepottelu tai massiivisiin kuntakokoihin pyrkivä kuntauudistus.

Toisin sanoen globalisaatio-uskontoa vastaan on noussut lokalisaatio-uskonto - joka ei tietenkään kaikilta lähestymistavoiltaan mm protektioluontoisena rasismina kestä mitään eettis-kriittistä tarkastelua. Mutta se että ääriliikkeet etsivät älyttömiä ratkaisuja vastalääkkeenä globalisaatiota vastaan johtuu taas toisesta keskeisestä ääriliikkeiden nousuun johtaneesta periaatteellisesta syystä.

Nimittäin siitä, että kun globalisaation esiinmarssittamat ratkaisut on toistuvasti koettu vain ongelmien lisääntymisinä on se johtanut siihen että vallitsevan politiikan globalisaatioratkaisuista pyritään irti - ja samalla heittäydytään vielä hahmottumattomien uusien ratkaisujen maailmaan - joka on samalla myös nostanut itsekkyyden omaksi ratkaisumallikseen myös lokalisaatiossa tai lähitoiminnassa - joka on väärinkäsitys kuvitellen että itsekkyys olisi muka parempi ratkaisu lokalisaatiossa kuin se on globalisaatiossa.

Mutta asian on niin, että itsekkyyden haitallisuutta ei pese puhtaaksi sen enempää globalisaatio kuin lokalisaatiokaan - itsekkyys on itsekkyyttä puki sen globalisaation tai lokalisaation kaapuun.

Summa summarum ääriliikkeiden nousun voi ymmärtää myös politiikkakritiikkinä, joka on hahmottumattomien ratkaisujen tilassa - mutta silti on etsimässä uusia ratkaisuja jotka ovat myös joskus älyttömiä. Ja tässä mielessä ääriliikkeitä voi pitää myös luovan ongelmanratkaisun tilana - kaikista kyseenalaisista ylilyönneistä huolimatta.

Eli eräässä mielessä ääriliikkeitä voi pitää myös seurauksina ja oireina syistä - ja niiden kritiikkinä -  jotka piileskelevät valtapuoluiden politiikan syövereissä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Aforismi

Jos elämä on vaikeaa niin toivottavasti se on oikeaa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Nocturne 4.5.2012, piano improvisation and paintings Jussi Vaarala

Ode to Forest, piano improvisation Jussi Vaarala

Aforismi

Eräs maailman paremmaksi tekemisen periaate - ole parempi kuin se kohtelu jonka osaksesi saat.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Nykyinen eläkejärjestelmä on köyhien loukku ja asuntokuplien ylläpitäjä

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on loukku, joka vääjäämättä näivettää ja kurjistaa pienen eläkkeen saajan elämän - vaikka hänellä olisi toisenlaisessa järjestelmässä mahdollisuus saada eläkkeelle pääsyn myötä loppuelämäänsä sekä taloudellista että laadullista korotusta.

Lienee paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat onnistuneet pienten tulojensa turvin säästämään pienen asunnon omakseen mutta eivät saa kuin pienen kelan maksaman eläkkeen.

Mutta jos he haluaisivat muuttaa ulkomaille eläkeiässään ja nimenomaan EU:n ulkopuolisiin kolmansiin maihin niiden reippaasti halvempien asuntojen hintojen ja elinkustannusten vuoksi niin sepä ei käykään - koska Kela ei maksa mitään eläkkeitä eikä tukia sinne.

Valtion sosiaaliturva - jonka he sentään osaltaan ovat veroina maksaneet - lakkaa kolmansissa maissa sekä eläkkeiden että terveydenhuollon osalta. Ja silti kolmansiin maihin muuttavat maksavat edelleen veronsa Suomeen - saamatta sille juuri muuta vastinetta kuin passin ja suurlähestystön palvelut.

Mutta miten sitten pienen eläkkeen saajan elämä kurjistuu nykyjärjestelmässä Suomessa.

Jos pienen eläkkeen saaja asuu omakotitalossa on hänen tilanteensa parempi, koska omakotitalon asumiskulut eivät ole lainkaan niin tappavan pöyristyttävää luokkaa kun ovat hirmuiset yhtiövastikkeet muunlaisessa omistusasumisessa - yhtiövastike kun syö pienen eläkkeen niin olemattomiin että hädin tuskin lääkkeiden jälkeen ruokaan rahaa jää.

Toisaalta jos eläkkeen saaja myy asuntonsa ja menee vuokralle on tappavan näivettävä vuokrien taso vieläkin tehokkaampi pienten eläketulojen syöjä.

Ja tässä tilanteessa omaisuuden myynti ja asunnon osto reippaasti halvempien asuntojen ja yhtiövastikkeiden sekä ruuan hinnan maista olisi taloudellisen tilanteen reipas korotus eläkeläiselle. Ja se estyy sillä että valtio ei maksa kolmansiin maihin mitään eläkettä eikä sosiaalitukea - ottaen silti hanakkaasti vastaan eläkkeen saajan pienestä eläkkeestä saaman veron.

Kun muunlaiset eläkkeet saa minnepäin maailmaa tahansa niin tilanne on tietenkin varsin epäreilu. Eikä sitä auta yhtään sekään että eläkkeen saaja möisi asuntonsa ja muuttaisi EU:n alueen maihin koska siellä ei asuntojen hintataso ole juurikaan pienempi.

Näin nykyinen eläkejärjestelmä paitsi vangitsee pienten eläkkeiden saajat ylihintaisen asuntopolitiikan kurjistamisen piiriin niin myös ylläpitää asuntokuplia - kun - suurelta osalta kansalaisia on viety taloudellisen vapaan päättämisen oikeus omaisuutensa sijoittamisen suhteen.

Eli nykyinen eläkejärjestelmä on itseasiassa asuntopoliittisesti asuntokuplien ylläpitoväline.

Onko tämä edes EU-lainsäädännönmukaista että eri varallisuuden ja eri tulotason ihmisillä on erilainen taloudellinen vapaus päättää omaisuudestaan - ja niin että köyhimmät on eläkejärjestelmällä taattu nääntymään elämänsä loppumetreillä kasvavaaan kurjuuteen.



Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Siitä mistä ei voi puhua täytyy aivan ehdottomasti puhua

Suomessa on tehty seitsemän perhesurmaa vuoden sisään.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi suomalaisia järkyttäneitä perhesurmia valtiovierailullaan Tukholmassa hämmästelemällä, miten ihmisen mieli voi sumentua täydellisesti.

Koska motiivien selvittäminen on vaikeaa, on niihin äärimmäisen vaikea päästä käsiksi, hän sanoi.

- Meidän pitäisi hyväksyä epäonnistumisia, toinen toistemme. Kunniantuntoa ei saisi olla ylen määrin paljon, ja ongelmista pitäisi osata kertoa läheisille, presidentti totesi.

Niinistön puheesta on saatavissa seuraavanlainen vaikutelma - joka osin kertoo miksi kokoomuslaisessa Suomessa on ihmisillä yhä vain pahempi olo ja yhä vaan lisääntyvästi tapahtuu kaikenlaista traagista.

Niinistö hämmästelee miten ihmisen mieli voi sumentua täydellisesti - kyllä se voi jos elämänolosuhteet ovat hyvin vaikeat ja etenkin jos sitten kaadetaan sen niskaan syyllisyys heikoista olosuhteistaan joka on itseasiassa muiden aiheuttamien olosuhteiden uhri. Tämän tasoinen itsestäänselvyys pitäisi olla tasavallan presidentin tasolla aika lailla itsestäänselvyys - voidakseen puhua edes kuiskaten sanasta arvo. Ja sanasta vastuu jollain vähänkin mielekkäällä tavalla. Nimittäin yksilöiden olosuhdesyyllistäminen menee tuolla eettisen päättelyn tasolla helposti sille tasolle että sanotaan olleen Titanicin matkustajien vika kun upposivat laivan mukana.

Sitten Niinistö kompuroi oikein perusteellisesti filosofi Wittgensteinin lauseen "siitä mistä ei voi puhua pitää vaieta" tyyliin:

" Koska motiivien selvittäminen on vaikeaa, on niihin äärimmäisen vaikea päästä käsiksi ", sanoo Niinistö.

Vähän kuin sanoisi että kun asian syytä on vaikea selvittää on syyn selvittäminen vaikeaa.

Just.

Mutta Niinistön sanoma onkin itseasiassa hyvin kylmän oikeistolainen - nimittäin hän sanoo itse asiassa että ei kuulu yhteiskunnalle ihmisten ongelmien kohtaaminen ja ratkaiseminen. Syystä että kokoomuslainen politiikka aiheuttaa ne paineet ihmisille jossa ihmiset ratkeavat. Joten mennä tonkimaan syitä kokoomuslaisesta näkökulmasta on kuin menisi syyttämään itseään siitä mitä on ihmisten olosuhteille aiheuttanut.

Niinpä Niinistö luistaakin näkemykseni todistavalla tavalla tähän " ongelmista pitäisi osata kertoa läheisille ".

Niin mutta kun ei auta vähääkään se että jos surkeisiin olosuhteisiin politiikan ja talouselämän toimesta ajetut ihmiset valittavat toisilleen omista ongelmistaan.

Ne kun ei sillä tavalla ratkea - ne ihmisten ratkeamiseen johtaneet olosuhteet jotka oikeistolainen politiikka ja wahlroosimainen talouselämä ovat aiheuttaneet.

Oikeistaanpa vähän Wittgensteinin lausetta paremmin internet-tiedonvapauden aikakauden mukaiseksi:

Siitä mistä ei voi puhua täytyy aivan ehdottomasti puhua.

Ja tiettävästi Suomessa on ihmisillä kasvavassa määrin erittäin paha olla - tieto joka ei ole tainnut kuulua pääministeri Kataisen ja presidentti Niinistön kuuluisiin "pahvikorviin".


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Rationaalis-verbaalinen on sammuttanut emotionaalis-empaattisen lyhdyn

Kaliforniassa huippukokit yrittävät estää hanhenmaksan myyntikiellon, jonka kiellon syynä on hanhien pakkosyöttö niin että hanhen maksa kasvaa pakkosyötöllä jopa kymmenkertaiseksi.

Mutta hanhenmaksakysymys onkin suurempi asia kuin kuvitella saattoikaan.

Nimittäin esimerkiksi Suomessa on hanhien pakkosyöttö kielletty mutta hanhenmaksan maahantuonti ei ole kielletty - joka kalskahtaa samalta kuin että Suomessa on lapsityövoiman käyttö kielletty mutta sallitaan silti maahantuonti tuotteille lainkaan piittaamatta siitä onko tuotteiden valmistuksessa käytetty lapsityövoimaa muissa maissa.

Näin fuskua on Suomessa eettinen suhtautuminen eläinten kohteluun.

Ja eläinten kohtelu saa kulinaaristen nautiskelujen suhteen aivan uuden häpeällisen näkökulman, kun tunnettu gastronomian maa Ranska on oikeinpa suojellut hanhenmaksan kulttuuri- ja gastronomisena perintönään.

Ja kun tiedossa on että hanhien pakkosyöttö on perua jo antiikin ajoilta, voidaankin tehdä seuraavanlaisia johtopäätöksiä:
  

Ihmiskunnan etiikassa on iso ja ruma ammottava aukko eläinten kohtelun kohdalla - eläinrääkkäys ruuan tuottamiseksi on ihmiskunnan, jonka epäeettisyys ei edelleenkään vie ruokahalua siltä joka rääkätyn eläimen saa lautaselleen gastronomisena nautintona

Toisaalta kun eläimillä ei ole valitusoikeutta eikä edes kieltä millä valittaa ymmärrettävästi, niin voidaan vetää seuraava hyvin suuri periaatetason johtopäätös:

Elollisessa luonnossa se jolla ei ole kieltä - eläimet - ei kuulu valitusoikeuden piiriin. Jonka seurauksena ajatellaan, että kun eläimet eivät voi kohtelustaan valittaa niin niille voi tehdä piilossa mitä vaan. Mutta ihmiset vallitsevan epäeläytyvästi ajattelevat myös niin, että kun eläin ei osaa valittaa kohtelustaan niin sillä ei varmasti ole sitten tunteitakaan. Ja kun eläimellä ei ole tunteita niin sitten siihen ei satukaan ja sitä voi kohdella miten vaan. Kuinkas tässä tulikaan nyt mieleen vammaiset ja vanhukset, joilla myös usein puuttuu kieli ilmaista tuskaansa.

Samalla paljastuu se, miten kielen asema tunteisiin ja eläytymiskykyyn on sillä lailla sokeuttavasti dominoiva, että toisten ihmisten ja myös eläinten kärsimys kuullaan ja siitä tullaan tietoiseksi vain, kun siitä sanotaan kielen keinoin.

Joka taas kertoo sen, kuinka nykyinen vallitseva sivistys on aivan liian rationaalis-verbaalispainotteinen lyöden laimin emotionaalis-empatiapainotteisuuden siihen mittaan, että ihmisillä ei usein edes ole eläytymiskykyä muuta kuin itseensä.

Niinpä on ihmisyyden yksi keskeisimpiä ominaisuuksia eli emotionaalis-empaattisuus pelattu pois verbaalisen vallan ja sen kikkailujen tieltä - jota kikkailua pidetään oikeinpa sankarisuorituksena politiikan ainakin joissakin piireissä, kun poliitikko pystyy rationaalis-verbaalisesti selittämään kaiken emotionaalis-empaattisuuden pois - tai kääntämään emotionaalis-empaattisuuden itseään vastaan.

Ja tämähän on kuin onkin hyvin vallitseva politiikan piirre, että otetaan etäisyyttä emotionaalis-empaattisuuteen ja selitetään se rationaalis-verbaalisesti olemattomiin. Ja vieläkin vallitsevampi se on elinkeinoelämän johtajien piirissä.

Mutta kun se on niin, että ei emotionaalis-empaattinen lakkaa vaikka sen verbaalisesti kikkailee piiloon - se on edelleenkin läsnä niin eläinten, vanhusten, vammaisten, köyhien jne suhteen aivan siitä riippumatta mitä vallassa oleva verbaaliskikkaileva eliitti asiasta ajattelee.

Ja kaikesta edellä sanotusta onkin vedettävissä kaksi johtopäätöstä:

1. Vallassa olevan eliitin on tarkistettava suhdettaan niin rationaalis-verbaaliseen kuin emotionaalis-empaattiseenkin toiminnassaan ja ajattelussaan.

2. Ihmiskunnan on tarkistettava emotionaalis-empaattisesti suhteensa muuhun elolliseen luontoon ja erityisesti eläimiin - hanhenmaksaesimerkki osoitti, että tarvetta siihen todellakin on koko ihmiskunnan historian ajalta. Ei se että jotain on satutettu koko ihmiskunnan olemassaolon ajan tee satuttamista sen oikeutetumpaa kuin mitään muutakaan satuttamista.

Ihminen tarvitsee kahta puolta itsessään ollakseen ehjä, syvä, elävä ja aidosti lämmin - rationaalis-verbaalisuutta ja emotionaalis-empaattisuutta. Ja sitä ettei rationaalis-verbaalinen peitä emotionaalis-empaattisuutta.

Asia kun on kuitenkin niin, että ihmisen elämän ja yhteiskunnan toiminnan ydin on aina emotionaalis-empaattisella tasolla vaikka rationaalis-verbaalinen sitä kuinka jatkuvasti yrittää muuksi selittää.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Toimintaelokuvat ovat usein arvoille vaarallisia toimintasatuja

Ns. toimintaelokuvia pitää ruveta tarkastelemaan nykyistä kriittisemmällä tavalla.

Ensinnäkin niiden todellisuuslähtöisyys toimii kaavalla -

1.on tavallinen arjen realismi
2. tulee uhka joka rikkoo tuon realismin
3. täytyy toimia ja yleensä taistella uhan takia
4. tehdään mitä naurettavamman uskomattomampia temppuja ja tehdään sankareista haavoittumattomia - kun arjen realismin lähtökohdissa oltiin vielä tavallisia ihmisiä tavallisessa realismissa
5. päädytään siihen että paljon pitää rikkoa ja tuhota
6. lähestytään loppukohtausta jossa yleensä räjähtelee ja kaikki tuhoutuu sankarien takana, kun he juoksevat ja tottakai selviytyvät pikkunaarmuilla pudottuaan kymmeniä kertoja yli 2 metristä ja saatuaan kymmeniä iskuja päähänsä ja vartaloonsa,
7. alkaa nauruskelujen ja selkään taputtelujen hymynaamainen loppukohtaus luokkaa liirumlaarum lässynlää.

Ja kaameinta on, että tuota kliseistä sontaa tuottaa Hollywood jatkuvalla saman kaavan vuosikymmenisellä syötöllä - ja että mm suomalaiset elokuvantekijät seuraavat aivan liian usein perässä - ps. olen sitä mieltä että tuollaisille toimintalapsellisuuksille ilman sen kummempaa sisältöä kuin meno ja meininki, räiskiminen ja erinäisten asioiden tuhoaminen ei myönnettäisi euroakaan elokuvatukea. Koska ne eivät sellaista ansaitse - koska niiden kulttuurinen sivistyksellinen arvo on tasan nolla.

Lisäksi - tuota tylsääkin tylsempää ja kansakunnan älynkäyttöä tylsistävää toimintaelokuvamössöä ei edes pitäisi kutsua toimintaelokuviksi, vaan toimintasaduiksi - koska ne ovat täysin epärealistisia satuja usein alusta loppuun.

Ja kun ne ovat satuja niin pitää kysyä kaksi kysymystä:

1. pitäisikö kieltää tuollaisten satujen esittäminen lapsille niiden vahingollisen vaikutuksen vuoksi niin terveelle arvomaailmalle kuin lasten ja nuorten realiteettien tajullekin sen suhteen miten ihmiselle tapahtuu kun hän esimerkiksi putoaa kahdesta metristä tai että häntä lyödään nyrkillä naamaan.

2. minkälaiselle arvo- ja realiteettitasoköyhälle tasolle ovat romahtaneet ne aikuiset ihmiset, joille toimintaelokuvasadut ovat jokapäiväistä harrastetta - tietenkin jatkettuna pääosin sairaistakin sairaimmilla tietokonepeleillä, joiden iljettävyys ja arvo- ja periaatevääristyneisyys ei voi lakata ihmetyttämästä.

Lisäksi mikä on poliittisten päättäjien ja virkamiesten taso, kun tuohon toimintaelokuvien ja sairaiden tietokonepelien maailmaan ei pystytä vaikuttamaan.

Kuten sanoin - elokuvasäätiön tukia ei pitäisi antaa ollenkaan sellaisille toimintaelokuville, joissa pääpaino on toiminnalla ja joiden sisältö on surkeaa ja vailla sivistyksellisiä ja/tai historiallisia ulottuvuuksia.

Toimintaelokuvien kaavan voi ymmärtää amerikkalaisen sotahullun yhteiskunnan äänitorvena joka koettaa värvätä sillä keinoin ihmisistä sotahalukkaita - ja niin että Hollywoodille sota ei ole tragedia - se on adrenaliiniryöppy piristämään ihmisten tylsää elämää joko oikeana sotana tai sitten elokuvana.

Länsimainen kulttuuri rypee syvällä - pääosin amerikkalaisen elokuvakulttuurin ansiosta. Jota täydentää se kaameus missä alhaisuudessa mm televisiomainoksia tuottavat mainostoimistot "amerikkalaishenkisinä" toimijoina tekevät.

Sekin havainto on tehtävä, että on hirveätä miten ihmisiä kylvetetään amerikkalaislähtöisessä viihdesonnassa joka ainoassa mahdollisessa mediassa mitä ihmisten käsillä on.

Kysyä pakko on - tähänkö henkiseen ala-arvoisuuteen länsimainen kulttuuri on romahtanut.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Greendressed woman with red scarf

Runo: Keltaisessa huoneessa

Runo: Keltaisessa huoneessa


Keltaisessa huoneessa
matkusti aika
kaatunut tiimalasi
oli ehtinyt puoleenväliin
eikä tiennyt
kumpaan suuntaa olisi alkanut valua.

Se oli niin kummallista
että kun käänsi tiimalasin kyljelleen
jäi aikaa ajatella
valutella mielikuvia muistoihin
ja muistoja
mielikuviin.

Keltaisessa huoneessa oli tänään valoisaa
vihertävä perhonen
oli pujahtanut ikkunanraosta
kukkaketo oli yhtäkkiä
tässä kädellä
vihreän perhosen tuomana.

Oi kuinka sen siivissä
oli herkkää valoa
siivilöitynyttä kesää
armoa kaikille
varjon viileää hellyyttä.


copyrights Jussi Vaarala

Räikkösen dilemma

Olikohan Kimi Räikkösen paluussa F1-radoille kyse oleellisesti tästä - jota voisi myös kutsua yleisemmällä tasolla Räikkösen dilemmaksi:

Rahaa on muttei adrenaliinia.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

On varauduttava siihen että lähivuosikymmeninä myrskyt kaatavat lähes kaikki Suomen metsät

Viime vuosien myrskytuhoja katsellessa ja tietäen, että kiihtyvä ilmastonmuutos tulee kaiketi voimistamaan myrskyjä, on väistämättä tehtävä tämä kysymys:

Onko käymässä niin, että lähivuosikymmeninä lähes kaikki Suomen vanhat metsät ja isommat puut tulee myrskyt kaatamaan - niin että Suomesta tulee matalien metsien ja taimikoiden maa.

Tähän kaiketi aika todelliseen uhkakuvaan pitää ennakoiden strategisesti varautua.

Ensinnäkin puunkäytön kapasiteettia etenkin rakentamisen alueella pitää monikymmenkertaistaa ellei peräti monisatakertaistaa.

Toiseksi erityisesti betonirakentaminen pitää asettaa luvanvaraiseksi sillä periaatteella, että rakennukset ja rakennelmat, joita ei voi rakentaa puusta, tehdään betonista.

Kolmanneksi pitää tehdä välittömästi koko maata kattava metsäkartoitus sen suhteen, missä myrskyt tulevat todennäköisesti kaatamaan metsät ja aloittaa ennakoivat hakkuut siellä. Mutta tässä suhteessa tilanne lienee vaikea, koska jäljistä päätellen myrsky voi iskeä tuhoisalla tavalla keskellä umpimetsääkin.

Ja kun ennakoitavissa on, että myrskyjen voima tulee vain kasvamaan, on johtopäätös kaiketi aika lohduton - lähivuosikymmeninä kaikkialla lähes kaikki Suomet vanhat metsät ja isommat puut tulee myrskyt kaatamaan.

Ehkä tuo seikka täytyy ottaa ennakoivana ajatuksena ennen lopullista johtopäätöstä ja katsoa mitä tapahtuu - mutta ennen sitä metsien kartoitus ja ennakoiva strateginen metsien hakkuu ennen myrskyjen kaatoa pitäisi suorittaa.

Ja teollinen valmistautuminen siihen että puuntarjontaa teollisuudelle on kohta moninverroin enemmän kuin tarpeeksi - mikä merkitsee teollisen puunkäytön voimakasta kasvattamista.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Etiikkavapaa eliittijoukko kokoomus

Kansanedustaja Ben Zyskowicz puolustaa kokoomuksen päätöstä antaa Ilkka Kanervan jatkaa tehtävässään puolueen kansanedustajana.

- Eduskunta voi puuttua kansanedustajan asemaan vain jos on olemassa täytäntöönpanokelpoinen lainvoimainen tuomio. Näin ollen totesimme, että kun tästä tuomiosta on valitettu ja se tuomio ei ole lainvoimainen, niin nyt ei ole oikea aika tarkastella tätä asiaa, vaan siihen tarvittaessa voidaan sitten palata, sanoo Zyskowicz.

Zyskowicz korostaa, että kokoomuksen eduskuntaryhmän Kanervalle ilmaisema tuki oli inhimillistä tukea työkaverille, jonka tarkoituksena on auttaa vaikeuksissa olevaa ihmistä henkisesti ja säilyttämään työkykynsä ja terveytensä.

Aivan - kilttiä on auttaa ja tukea kollegaa vaikealla hetkellä.

Mutta jos - ja kansanedustajien kohdalla erityisesti kun - tämä huolenpito kaverista ylittää sen että kyseessä on vakiintuneeseen valtakategoriaan noussut poliitikko ja kyseessä on hänen toimintansa kaikista pahimmalla yhteiskunnallisen häiriötoiminnan eli korruption alueella, niin se että asiaan " tarvittaessa voidaan palata " osoittaa kyllä selvästi miten teknisluontoinen asia on kokoomuslainen etiikka koskien valtaeliitin eettistä käyttäytymistä - koskien niin poliitikkojen kuin talouselämänkin toimintaa.

Ikäänkuin se poliitikkojen osa, joka toimii talouselämän kannatusmandaatilla olisi etiikan yläpuolella - ja jonka limboilua etiikassa käsitellään teknisenä kysymyksenä "johon voidaan palata jos tarvetta on " - ja toisaalta viilataan lainsäädäntöä oikeaan asentoon soveliaaksi tälle etiikkavapaalle kokoomus-talouselämä eliittijoukolle.

Muistutettakoon että Kanerva sai pahasti kynsilleen tekstiviestiflirttailustaan, jonka yhteiskunnallinen merkitys on tasan nolla.

Mutta yhteiskunnalliselta merkitykseltään korkeimpiin merkityksiin nouseviin lahjussähläilyihin erehtyminen siihen mittaan, että joutuu raastupaan ja saa peräti reippaan ehdollisen tuomion, on seurauksiltaan vain sitä, että " kokoomuksen eduskuntaryhmän Kanervalle ilmaisema tuki oli inhimillistä tukea työkaverille, jonka tarkoituksena on auttaa vaikeuksissa olevaa ihmistä henkisesti ja säilyttämään työkykynsä ja terveytensä."


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Suomessa vallitsee kollektiivisen omanedunsuojelun perinne

Kansanedustaja Ilkka Kanervan tapaus - että hänen lahjustuomionsa vei alimman poliittisen tason tehtävän mutta ei vaikuttanut mitään kansanedustajan luottamuksen tasolla - osoittaa kansanedustuslaitoksen tasolla sen piirteen, joka on Suomessa selvästi vallitseva kollektiivinen ryhmittymien ja organisaatioiden piirre - mutta myös niiden suuri sokea pisteensä.

Nimittäin kansanedustajatason yhteisössä kuten kaikissa muissakin suomalaisissa ryhmittymissä ja yhteisöissä vallitsee seuraava piirre - kollektiivisuutta käytetään paitsi oman edun ajajana niin myös sen suojelemiseen. Tyyliin - Kanervalta ei viedä eduskuntayhteisössä mitään - koska se olisi ennakkotapaus sille, että yhteisö ei suojele kollektiivisesti kunkin omaa etua.

Suomessa vallitsee siis kollektiivisen omanedunsuojelun perinne. Ja se on nähtävissä kaikissa instituutioissa.

Mutta mitä siinä on väärin - on siinä - se on sekä eettisesti että eettis-älyllisesti pahasti pielessä.

Ensinnäkin kollektiivinen omanedunsuojelun perinne takaa sen, että yhteisön ja orhanisaatioiden perustarkoitukseen - siihen, jonka toteutuminen ainoastaan ja vain oikeuttaa organisaation olemassaolon - hiipii organisaation tai yhteisön joidenkin jäsenten omanedun kuppaamista. Esimerkkejä riittää.

Toinen paha seuraus tuosta on se, joka on jo suomalaiseen yhteiskuntaan hiipinyt ja vakiintunut, että organisaatiokulttuurin perusajatteluksi hyväksytään kollektiivisen omanedunsuojelun perinne - se että kun yhteisö tai organisaatio suojelee omia jäseniään rikkeiden seurauksista niin se ylittää kaikki muut arvot - mukaanlukien organisaation perustarkoituksen.

Mutta vieläkin pahempi - ja se varsinainen suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisuuden suuri sokea piste - seikka on se, että kun vedotaan kollektiiviseen omanedunsuojeluun niin silloin on kadotettu sanoisinko tieteellisen ajattelun perinne yhteiskuntafilosofiasta.

Se, että yhteiskunnan pitää perustua kaikilta osin kaikkien rakenteittensa ja yhteisöjensä suhteen siihen, että on oltava riippumaton arvojen, etiikan ja realismin jalansija, josta kaikkea muuta tarkkaillaan. Ja kun se jalansija menetetään upotaan heti - siis aivan heti - kaikkeen sellaiseen subjektiivisuuteen, joka tietenkin ajaa subjektiivisia etuja - mutta uhraa samalla sen lujimman perustan, mikä yhteiskunnassa pitää olla - eli riippumattoman arvo-, periaate-, etiikka- ja realismitietoisuuden.

Jos Suomi ja suomalaisuus ei pääse irti kollektiivisen omanedunsuojelustaan luokkaa kansanedustajat suojelevat toisiaan rikkeiden rangaistuksilta saadakseen itse suojelua vastaavassa tilanteessa, niin kansakunnan kyky olla realistinen ja eettinen häviää. Koska ei ole enää tiedossa mikä on objektiivisesti eettistä ja mikä realististista. Eli mihin objektiivisella tavalla eettisesti ja realistisesti nojata.

Ja sellainen kansakunta ei ole perusasioissa kartalla ja eksyy pahan kriisin tullen omiin subjektiivisiin soperteluihinsa - kun ei muuta enää osaa.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kokoomus kannattaa kansanedustajien korruptiovastuuvapautta

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei ryhdy mihinkään toimiin Ilkka Kanervan suhteen hänen saatuaan ehdollisen vankeustuomion lahjusjupakassa.

Siis kokoomuksen eduskuntaryhmä ja puolie katsoo ettei Kanervan toiminta tahraa kansan valttuuttaman kansanedustajan poliittisen luottamustehtävän luottamusta.

Että Kanerva porskuttaa yhtä luotettavana kansan silmissä edelleenkin - kokoomuksen mielestä.

Niin - saattaa olla että kansa on tästä suurimman puolueen operoimasta ylimmän vallan korriptiovastuuvapaudesta muuta mieltä - ja ilmoittaa sen vaaleissa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Onko terveydenhuollon vastaanottostrategia nurinpäin

Vuosia sitten hain apua ihottumaani ja hakeuduin normaaliin tapaan perusterveydenhuollon kautta hoitoon.

Ja kun en apua saanut, jouduin käymään usean lääkärin luona, joiden kenenkään hoito ei auttanut.

Lopulta sain ihotautilääkärille ajan - hän pyysi ottamaan paidan pois ja panemaan sen takaisin ja sujautti samantien reseptin käteen, joka sitten myös auttoi ihottumaani.

Siis ikään kuin sain eturivin paikalta ensin katsella perusterveydenhuollon lääkäreiden ihotautihoito-osaamattomuutta usean tunnin ja lääkärikäynnin ajan - ja huomata sitten että spesialistin hoidossa asiani ratkesi viidessä minuutissa.

Herää kysymys - toimiiko perusterveydenhuolto ja erikoislääkärivastaanotto aivan väärin päin.

Pitäisikö olla niin että potilas ohjataan vaivansa mukaisesti erikoislääkärille, joka viidessä minuutissa vilkaisee asian ja vasta sitten vaivan perussyyn jotenkin auettua ohjaa potilaan perusterveydenhuollon lääkäreille ja hoitajille muita hoitoja ja kartoituksia varten.

Näin säästettäisiin valtavasti rahaa ja vaivaa kaikilta osapuolilta.

Kun ei näin toimita, niin kaiketi terveydenhuollossa vaivaa paha hierarkisuusajattelu - mitä erikoistuneempi hoitohenkilökunta on sitä useamman oven ja portaan takana sen palvelut on saatavilla.

Seurauksella että nopean toiminnan terveydenhuolto ei ole mitenkään mahdollista vaivakohtaisesti erikoislääkärin pikakartoituksen kautta.

Tietenkin asiaan löytyy nopeasti erilaisia vasta-argumentteja ja mutkia - mutta asiaa kannattaisi periaatteellisena kysymyksenä vakavasti pohtia - senkin takia että se asettaa aiemman toiminnan uudesta näkökulmasta katsoen luovaan testiin.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Aforismi

Ihmiset pettää - kulttuuri ei.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Periaatekysymys ympäristöpääomista

Talvivaara-tapaus nostaa esiin periaatetason ison kysymyksen.

Onko pääomamarkkinoilla liikkeellä ympäristöriskipääomaa, joka virheellisin ja harhauttavin ympäristöselvityksin aloittaa toiminnan ja kun paljastuu ympäristörikkeet ja alkaa niiden kallis korjaus ja viranomaismenettelyt, niin ennen sitä ympäristöriskipääoma onkin jo livennyt yritystoiminnasta - hyvään osakehintaan ennen sitä osakkeiden hinnan laskua, joka syntyy kun täytyy jälkikäteen ruveta ympäristötuhoja paikkaamaan ja mahdollisesti käräjöimään harhauttavista tiedoista ja ympäristötuhoista.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Evening swing 23.4.2012, piano improvisation Jussi Vaarala

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi "matkamittarilukemien peukaloinnin pesupaikkana"

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista sanotaan, että myös Suomessa tehtaillaan väärennettyjä matkamittarilukemia.

Mutta jotta se olisi petos tai lievä petos, niin siihen pitää liittyä tarkoitusperäistä erehdyttämistä. Kukaan ei siis kiellä, jos haluaa laittaa autoonsa haluamansa lukemat, sanotaan Trafista

Petossyytteen nostamiseksi asialla on oltava omistaja eli joku vahingon kohteeksi joutunut. Trafi ei esimerkiksi ole rikosmielessä kiinnostunut siitä, onko autossa katsastukseen tuotaessa mahdollisimman todentuntuinen kilometrilukema.

 - Tavoitteena on, että katsastuksen yhteydessä ajoneuvorekisteriin saataisiin auton kilometrit. Ei meillä ole tarvetta ryhtyä mihinkään automaattisiin rangaistuksiin.

Haluamme toimia luotettavina tietolähteinä, sanotaan Trafista.

Herää kysymyksiä:

Miten Trafi väittää haluavansa toimia luotettavan tideonlähteenä, kun vähät välittää onko auton matkamittarilukema oikea - kun auotonostajat ylivoimaisen yleisesti olettavat että mittarilukema pitää paikkansa.

Tässä mielessä Trafi toimii rahanpesupaikan tapaan " matkamittarilukemien peukaloinnin pesupaikkana".

Mutta tätäkin vakavampi iso periatteellinen kysymys on nostettava esiin:

Onko Suomeen pesiytynyt sellainen perinne ja suorastaan kyseenalainen virkamiesetiikka, että rehtiyden kultainen kunnian tie tärvätään ja loataan ketkuilijoille pedatuilla porsaanreikien teillä.

Ja tuo Trafin linja "matkamittarilukemien pesupaikkana" on juuri tuota virkavallan porsaanreikätouhua jos mikä.

Kysymys kuuluu - miten voi olla luotettava toimija jos objektiivisissa luotettavuuden mittareissa luokkaa auton matkamittari hyväksytään annetuksi että jotkut peukaloi sen lukemia - ja kirjataan se ns. "luotettavana" tietona tiedostoihin - oikeinpa virallisiin sellaisiin.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Vaarallinen esitys sähköisestä kiinteistökaupasta

Esitys lainmuutokseksi sähköisestä kiinteistökaupasta on annettu 17.9.2010 eduskunnalle (HE 146/2010) lisäyksistä maakaareen. Hyväksyttäessä ne mahdollistaisivat sähköisen kiinteistön kaupan, panttauksen ja kirjaamismenettelyn.

Tällöin kiinteistön ostaja ja myyjä voisivat tehdä kauppakirjan sähköisesti ilman kaupanvahvistajaa Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä asiointijärjestelmässä.

Vaikka asialla on etunsa mm paperibyrokratian kääntämisenä sähköiseksi, niin silti kehityssuunta on täysin päinvastainen kuin olisi toivottavaa.

Kaikki kiinteistökaupat ovat tavalliselle kansalaiselle paitsi muutaman kerran elämän aikana tapahtuvia, niin myös kauhukertoimeltaan ihmiselämän suurimpia - sen vuoksi, että asiat saattavat olla tavalliselle kansalaiselle tuntemattomia, mutta myös sen vuoksi, että siirtyvät taloudelliset arvot ovat sangen suuria.

Tämän vuoksi olisi erittäin toivottavaa, että virkavastuisen asiantuntija-virkamiehen apu noissa tilanteissa olisi aina ja helposti käytettävissä - ja ettei kehityssuunta olisi täysin päinvastainen, kuten kyseessä olevassa lainmuutoksessa, että virkavastuinen asiantuntija-virkamies korvataan pelkäksi pankkitunnuksilla tehtäväksi tunnistautumiseksi ja kaupan vahvistamiseksi.

Ei ole vaikea kuvitella, että tämä avaa tien isoille väärinkäytöksille, joissa perilliset eri keinoin pakottavat kiinteistön iäkkään omistajan kauppaan vastoin hänen tahtoaan.

Lisäksi tällainen pankkitunnus-kiinteistökaupustelu avaa maan taivasta myöten auki kaiken maailman kiinteistökauppaneuvojille ja -konsulteille, joilla ei ole välttämättä mitään yhteyttä, eikä toimilupaa virkavastuiseen virkamieshallintoon.

Esitys pitää vetää ehdottomasti pois - koska se takaa niin villit kiinteistömarkkinat niin isoilla taloudellisilla arvoilla vailla mitään viranomaisvalvontaa, että sellaista tilannetta ei voi enää pitää eettisen oikeusvaltion tunnusmerkkinä.

Kansalaisilla on paljon sellaisia asioita, joissa he tarvitsevat asiantuntevan virkamiehen apua ja tukea - ja kiinteistökauppa on aivan varmasti sellainen.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Houkutteleeko ehdonalaisperinne poliitikot rikoksiin

Kansanedustaja Ilkka Kanerva sai ehdonalaisen vankeusrangaistuksen mm törkeästä lahjuksenottamisesta.

Nyt pitää kysyä periaatetasolla seuraavaa tämän tuomion valossa:

Kun tietää miten kovissa tuulissa kokenut poliitikko on ollut ja tulee olemaan niin ehdonalainen rangaistus on kevyt - se on vain yksi tuiverrus monien muiden poliittisten tuiverrusten joukossa.

Kysymys kuuluukin - johtaako tällainen poliitikkojen päästäminen mistä vaan rikoksesta ehdonalaisella siihen että he voivat suht rennoin mielin tehdä liki mitä vaan rikoksia.

Kun siitä saa vain ehdonalaista eikä edes - ja etenkään - menetä luottamustaan toimia kansanedustajana.

Vaan sen sijaan kansanedustusjärjestelmä menettää luottamuksensa kansalaisten silmissä.

Ja - onko meidän oikeusjärjestelmämme todellakin näin poliittisesti korruptoitunut.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Älyllisesti harhailevat pääkaupunkiseutuelitistiset liikennehankkeet

Eduskunta alkaa keskiviikkona käsitellä valtioneuvoston liikennepoliittista selontekoa liikenneverkon kehittämiseksi vuosille 2012-2022.

Viidestä suurimmasta hankkeesta kolme keskittyy Helsingin seudulle ja vain kaksi on muualta ja nekin Kaakkois-Suomen Venäjä-liikenteen kehittämiseksi.

Aivan kuin liikennehankkeissa vallitsisi pääkaupunkiseutu-elitistis-kolonialistinen ideologia: rahdataan Venäjältä rahaa ja tärvätään se pääkaupunkiseudun paapomiseen.

Vai mitä sanotte siitä että yksi ainoa järjettömyyteen menevä hanke Pisara-rata - Helsingin kantakaupungin alittava rautatie joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet - maksaa huikeat 750 miljoonaa euroa.

Ja sekin hanke kuten muutkin kaksi suurta liikennehanketta pääkaupunkiseudulla perustuu siihen että yritetään ympätä kaksi asia yhteen joiden yhteen ymppäämisellä ei ole mitään tulevaisuutta - yksityisautoilun suosimisen ja joukkoliikenteen suosimisen.

Nimittäin jos pääkaupunkiseudulla pantaisiin tomerasti kova kovaa vastaan järjetöntä yksityisautoilua vastaan niin se vapauttaisi oitis valtaisan määrän liikenneväyliä joukkoliikenteelle vaikka minkälaisilla jopa kotiovelta työpaikan ovelle -busseilla joukkoliikennöimiselle. Eikä silloin edes tarvitsisi satsata satoja miljoonia liikennehankkeisiin.

Kun hyvät väylät ovat pääkaupunkiseudulla jo olemassa - niitä ei vain osata käyttää.

Pääkaupunkiseudulla on Suomen sekä koulutetuin, kaiketi älykkäin väestö sekä suurin osa suomalaisesta vallasta.

Mutta tämä esimerkki muiden ohella mukaanlukien vaikkapa terveydenhuoltotypertely osoittavat yhden asian - pääkaupunkiseutu degeneroi älykkäiden ja koulutettujen suomalaisten älyn ja kapasiteetin typerämmästäkin typerimmän pääkaupunkiseutulaisen omahyväisen ja yltiöitsekeskeisen elitismin alle, jolle kaikenlainen kolonialismi muuhun Suomeen nähden on silkkaa tavanomaisuutta.

Ja sekään myös liikenteen tarvetta vähentävä yksinkertainen oivallus ei ole pääkaupunkiseutua tavoittanut, että etätyötä voi tehdä kotonaan myös pääkaupunkiseudulla.

Suomalaisuuden pahin tämänhetkinen kehityksen este on pääkaupunkiseutulainen elitistinen typeryys.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

After lost dream, piano improvisation and painting Jussi Vaarala

Joskus on sukuvika kun elämä ei luista

Joskus on sukuvika kun elämä ei luista - silloin pitää jättää suku ja vaihtaa elämä.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Walking bass with running fingers 1., piano improvisation 15.4.2012 Juss...

Suomalaisen naiseuden perhepoliittinen perusmoka

Suomalaiset naiset ja äidit sulkevat tehokkaasti miehiltä mielenkiinnon puhua aiheista perhe, lapset ja vanhemmuus.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Having improvising fun in grey weather day, piano improviser Jussi Vaarala

Ei riitä että yhteiskunta on läpinäkyvä - sen pitää olla myös läpikuuluva

On paradoksaalista että monien tavallisten ihmisten ynseä selänkääntävä asenne niin talouselämään kuin politiikkaankin itseasiassa takaa sen että roistot saavat hillua siellä aika lailla mielinmäärin. Erityisesti kansalaisaktivisteilla on se paha vika että heidän jyrkän kielteinen asenteensa talouselämään ylläpitää talouselämän roistojärjestelmiä.

Ja epäillä sopii että jopa kansanedustajien ja peräti ministereidenkin tasolla sellaista ynseää suhtautumista on ollut.

Miten ynseä selänkääntävä asenne takaa roistojen aseman.

Siten että kun kääntää esimerkiksi talouselämälle selkänsä eikä halua siihen mitenkään tutustua ja paneutua niin juuri selänkääntö takaa sen että roistot pääsee piiloon hääräämään tekosiaan - ja sama vaikutus selänkäännöllä on politiikkaan.

Kun selän jollekin käännät niin sen selän taakse alta aikayksikön piiloutuu kaikenlaista.

Nimittäin ei talouselämän eikä politiikan tarvitse olla roistojen kynsissä - niitä molempia tarvitaan ja ne voivat toimia myös eettisesti kestävällä tavalla.

Ja mitä enemmän on ihmisiä sekä talouselämän että politiikan lähellä jotka tuntevat niitä molempia niin sitä vaikeampi roistojen on päästä piiloon.

Mutta nykyisin vaatii vielä ainakin kuntatasolla aikamoista rohkeutta että uskaltaa vastustaa roistoilua ja joutuu sellaisesta kaiketi helposti koston kohteeksi.

Mutta jotta kostomentaliteetti ei olisi mahdollista olisi tässä kohdin yhteiskunnan voimakkaalla otteella puututtava sellaisiin kuntatason menettelyihin joissa selvästi on kostotoimenpiteitä kohdistettu vaikkapa virkamieheen hänen eettisen suoraselkäisen toimintansa vuoksi.

Jos ei yhteiskunta, valtio ja oikeuslaitos toimi voimakkaasti ja tehokkaasti tuollaisissa paikallisissa ja alueellisissa kostotapauksissa niin yhteiskunta ihan itse takaa että roistot voivat hääriä - koska kukaan ei uskalla puuttua - koston pelossa.

Näin yhteiskunta ihan itse tappaa kansalaisrohkeuden ja jopa silkan mielipiteen ilmaisun vapauden sillä ettei puutu rankaisevasti kostomenettelyihin tuollaisissa tapauksissa.


Ei riitä että yhteiskunta on läpinäkyvä - sen pitää olla myös läpikuuluva.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Soft Tones, piano improvisation Jussi Vaarala

Unlucky day Friday 13.4., piano improvisation Jussi Vaarala

Helsinki-kotisokea Suomi vailla realistista kasvualuepolitiikkaa

Presidentti Martti Ahtisaari esittää näkemysensä kuntaliitoksista ja hänen mielestään kuntaliitoksia ei pitäisi politisoida eikä niihin pitäisi suhtautua tunteella.
- Jos palvelujen turvaaminen vaatii, että meidän täytyy tehdä kuntaliitoksia, niin tehdään. Puhutaan nyt faktoista eikä tunteella, se olisi suurin panos minkä poliitikot voivat antaa. Ensin hyväksytään, että halutaan hyvää koulutusta, hyvää terveydenhuoltoa, hyvää vanhustenhoitoa ja niin edelleen, ja sitten katsotaan miten se voidaan tehdä. Jos käy ilmi, että se vaatii suurempia toiminta-alueita ja keskittämistä, sitten tehdään se, Ahtisaari linjaa.

Mutta onko koko suomalaisessa hallinnossa ollut vallalla koko Suomen itsenäisen historian ajan käsitys että on itsestään selvää että Suomessa pitäisi vallan keskittyä - tyyliin ensin ollaan pääkaupunkiseutukeskeisiä ja siitä seuraten sitten hierarkisesti kasvukeskuskeskeisiä jne jonka mukaan sitten kuntaliitosajatteluakin viilataan.

Miksi Suomea pitää ajatella suppilomallilla jossa vallasta ja hyödyistä ensin otetaan leijonanosa pääkaupunkiseudulle ja sitten hierarkisesti väheten aina kasvukeskuksista pieniin kuntiin ja Suomen kartan perimmäiseen nurkkaan asti.

Miksi ei voisi ajatella Helsinki-keskeisen suppilomallin sijaan aluepoliittisella mallilla - kun siihen nimittäin olisi suppilomalliajattelullakin kasvavasti syytä.

Kas kun jos Helsinki avautuu keskiseen Eurooppaan ja siitä laajemmalle niin Lappi mitä luontevimmin avautuisi Luoteis-Venäjän ja avautuvan jäämeren mahdollisuuksille - Lappeenrannan seutu avautuisi kasvavalle Pietarin alueen taloudelle ja taas Turun seutu ja muu läntinen rannikkoalue Ruotsille.

Näin tullaan vääjäämättä siihen että olisi aloitettava nykyisestä Helsinki-keskeisestä suppilomallista luopuminen ja aloitettava myös kuntarakenteen ja palveluiden kehittäminen aluepoliittisesti siitä luontevasta näkökulmasta käsin että mistä kukin alue Suomessa voisi saada luonnollisen kasvunsa ja elantonsa.

Ja siihen ajatteluun mahtuu äärimmäisen huonosti perisuomalaiskolonialistinen Helsinki-keskeinen kolonialistinen suppilomalli josta on Suomessa kärsitty aivan tarpeeksi jo ja josta olisi syytä luopua vauhdikkaasti ja saattaa aluepolitiikka geotalousrealistiselle pohjalle - ja vasta sitä vasten tarkastella kunta- ja palvelurakenteita.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kritiikin analysoijan toimenkuva

Vaikuttaa siltä että aivan liian usein alunperin ehkä kritiikkinä alkanut asioiden ja tekemisten arviointi on menettänyt kritiikin statuksensa ja siirtynyt enempi vähempi silkaksi kiusanteoksi.

Eikä kukaan tässä maassa pahemmin analysoi kiusanteoksi yltynyttä kritiikkiä. Sellaisella ei ole sen enempää keinoja kuin perinteitäkään.

Ja kuitenkin joutavanpäiväiseen aiheettomien kiusantekojen käsittelyyn menee valtavasti niin rahaa kuin aikaakin - kun ei ole olemassa edes ajattelutapaa että kritiikkiä voisi analysoida sen asiallisiin osiin ja epäasiallisiin osiinkin.

Mutta jotta tuollainen analyysi voisi tapahtua olisi kritiikin analyysi nojattava joihinkin kestäviin ja ennenkaikkea kehitysnäkökulmaisiin perusteisiin jotta hyvä kritiikki voidaan seuloa huonosta esiin.

Ja aivan ilmeisesti olisi ensimmäinen lähtökohta se että mikä on sen asian tai toiminnan perustarkoitus jota kritisoidaan - koska kritiikin tavoite täytyy olla kritisoitavan asian perustarkoituksen tai sen toteutuksen kehittäminen.

Tästä seuraa taas se että sen joka kritisoi pitäisi pystyä kertomaan mikä on hänen käsityksensä vaikkapa organisaation perustarkoituksesta jota hän kritisoi - joka sinänsä jo nostaisi esiin hyödyllistä keskustelua.

Näistä ensiaskelista askeltaen päästään eteenpäin siihen pisteeseen että asiallinen kritiikki pelastetaan asiattomasta - ja tapahtuu myös valistavaa vuorovaikutusta molempiin suuntiin - jos sen vastanaottokykyä on.

Uskoisin että tällä tavoin saadaan myös kansakunnan yleistä älyllis-kriittistä kapasiteettia nostettua.

Ja olisi myös kaiketi aihetta perustaa myös aivan erityinen ammattikunta konsultointiin ja koulutukseen - kritiikin analysoijat.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Hyvävelijärjestelmät haitallisia talouselämälle ja yhteiskuntakehitykselle

Jos ymmärrämme - kuten alleviivaten on syytä ymmärtää - järkevästi rajatun talouselämän vapaan kilpailun sekä yleisen avoimuuden uusille ajatuksille olevan kuin biologiassa erittäin tärkeän geneettisen muuntelun niin kaikki hyvävelijärjestelmät - hyvänä esimerkkinä suorastaan häikäilemättömän monitahokytkentäinen Ilmarisen ja Finnairin hyvävelikanssakäyminen - ovat haitallisia talouselämän ja yhteiskunnan muuntelu- ja kehityskyvylle.

Ja erityisesti kyvylle vastaanottaa ympäristön muutoksia - joka on kaiken sisäsiittoisuuden keskeisin ongelma koska sisäsiittoisuus määritelmänomaisesti sulkee silmänsä ympäristön muutoksilta. Eikä siis valmistaudu millään tapaa siihen mitä tuleman pitää. Ja se jos mikä on tuhoisaa organisaatiolle kuin organisaatiolle. Jolloin organisaatio kuolee haluttomuuteen ja kyvyttömyyteen nähdä toimintaympäristön muutoksia saatikka kehittää itseään muutoksiin sopeutuakseen.

Siis vaikka poliisitutkinnassa hyvävelikytkentöjä ei havaittaisi rikollisiksi niin haitallisia ne ovat yhteiskunnan toimivuutta ja talouselämän kehityskykyistä ketteryyttä kohtaan. Ja tässä kohdin lainsäädäntö ja -valvonta ovat myös kehityksen jarruja nykyasetelmassaan kikkaillessaan sen kysymyksen kimpussa että onko hyvävelijärjestelmät laittomia vai ei kun ne varmasti ovat yleiselle raikkaalle kehityskykyisyydelle tunkkaisia pysähtyneisyyden bunkkereita.

Siis - jos alla olevassa sisäsiittoisuus-tiivistemässä asettaa sisäsiittoisuus-käsitteen paikalle käsitteet eliitin hyväveli-kytkennät ja toisaalta torjuvan sisäänpäinkääntyneen asenteen uusia ajatuksia kohtaan on helppo havaita miten hyväveli-järjestelmien talouselämän vapautta rajoittava luonne on erittäin tuhoisaa kehitykselle sekä lyhyellä, keskipitkällä että pitkällä tähtäimellä.

" Sisäsiittoisuudessa lisääntyvät yksilöt ovat (läheistä) sukua toisilleen.

Sisäsiittoisuudessa ei jää muuta vaihtoehtoa kuin pariutua lähisukulaistensa kanssa - joka lisääntynyt eristyneisyys populaatioissa johtaa useimmiten entistä vakavampaan sisäsiittoisuuteen.

Josta seuraa hyödyllisen geneettisen muuntelun menettämisen haitat -ja populaatio menettää suuren osan potentiaalistaan sopeutua mahdollisiin tuleviin muutoksiin. "

Ei näin pienellä kansalla ole varaa menettää sisäsiittoisuuden vuoksi tomintaympäristön "geneettisen muuntelun tuomia hyötyjä" ja kehityshaasteita - koska se näivettää heti kykyä ja valmiutta vastata ympäristön muutoksiin oli politiikan ja talouselämän laji mikä tahansa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Ortodoksisessa kirkossa käsittämätöntä avioliittoasenteellisuutta

Ortodoksinen kirkko on asettanut leskeksi jääneen papin vaikeaan asemaan kun hän leskeksi jäätyään on alkanut seurustella toisen lesken kanssa.

Arkkipiispa Leon mukaan ortodoksisen kirkon kaanonit avioliittoa koskevissa asioissa ovat yksiselitteiset:

Niiden mukaan "pappi saa mennä naimisiin vain kerran".

Lisäksi kaanonien mukaan - huhhuh - : "joka on nainut lesken, hyljätyn, porton, palvelijattaren tai näyttelijättären ei voi olla piispana, ei pappina, ei diakonina eikä ylimalkaan papiston luettelossa".

Kaksi kysymystä - mistä kivikauden raskaimman kiven alta noin alkeellinen kanonien joukko on voinut ylipäätään syntyä ja säilyä.

Toisekseen miten ortodoksisen kirkon arkkipiispa voi puolustaa tuollaista alkeellista eettisyyttä joka ei kestä mitään kriittisyyttä tarkastelua.

Mikä ihmeen synti ja leimatuksitulemisen tahra on se että ihminen on leski, hyljätty - huh, anna mun kaikkea nykyaikana lukea -, palvelijatar, tai ihan peräti näyttelijätär. Se että porttoa pidetään kelvottomana piispan tai papin puolisoksi on tietenkin ymmärrettävää mutta miten se joka on hylätty tai vaikkapa näyttelijätär ovat "ortodoksisen tahraisia" siihen mittaan ettei kelpaa papin vaimoksi.

Eihän tästä voi tehdä kuin kaksi johtopäätöstä:

1. ortodoksisella kirkolla ei ole muuta tietä kuin uudistaa tuo asia

2. arkkipiispa Leon on kyseisen asian kritiikittömänä puolustajana joko erottava tai erotettava.

Näyttää siltä että ainakin tässä asiassa ortodoksinen kirkko on maallisesta kaanoneissaan etäytyessään etäytynyt myös etiikasta.

Ja leimaa joukon ihmisiä kelvottomiksi normaaliin elämään ja normaaleihin valintoihin avioliitto- ja rakkauselämässä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Globalisaatio koskee nykymaailmassa aivan vääriä asioita

On erinomaista ja täysin hirstoriallisesti ympäristösyistä välttämätöntä että kaikessa mutta etenkin ruuassa on siirrytty ihmisten omien valintojenkin pohjalta lähitoimintaan - je energia seuraa vääjäämättä perässä niin että se otetaan kaikin tavoin mahdollisimman läheltä monin keinoin.

Mutta se ei riitä - myös muutakin pitäisi saattaa lähitoiminnaksi - jopa siihen mittaan että voi sanoa globalisaation vallanneen aivan vääriä asioita - tavalla josta on seurauksena sekä maapallolle yhä haitallisemmaksi käyvää materialistista tuhlaamista ja kasvua sekä siten että nykyisen globalisaation aineeton arvotuotto on sangen huonolla tasolla verrattuna siihen mitä se voisi olla.

Siispä asioiden oikaisemiseksi myös globalisoituneet raha ja teknologiatuotanto pitäisi saattaa lähitoiminnan piiriin.

Rahan lähitoimintaa - siis sitä että raha imveistoidaan mahdollisimman lähelle omistajan asuinpaikkaa - pitäisi lisätä ja myös niin että jokaisessa eurossa olisi yhä enemmän reaalitalouden osuutta verrattuna reaalitaloudesta irrallaan olevan keinottelutalouteen. Ja tuollaista ohjausta voitaisiin selvästikin tehdä verotuksen keinoin joka suosisi rahan lähitalous- ja myös reaalitalousluonnetta.

Teknologia pitäisi myös saattaa valtaosin lähitalouden piiriin. Joka tarkoittaisi sellaista ainakin kolmitasoista ajattelua teknologian suhteen että esimerkiksi rakentamisessa voidaan tehdä kestäviä perusrunkorakenteita globaalisti - mutta vaikkapa eristeet ja pintarakenteet olisivat lähituotannon piirissä ja varsinaiset asunnon omistajien sisustusratkaisut olisivat vielä enemmän paikallisen lähitoiminnan piirissä. Sama voisi tapahtua myös teknologialaitteissa niin että runkorakenteita voidaan tehdä globaalisti mutta jo osat ja etenkin rikkoutuneiden osien korjaaminen olisi lähitoimintaa.

Näin toimien sekä rahan epädemokraattinen vallan keskittyminen globaalille tasolle että myös ympäristöä suuresti rasittava logistikka voisivat karsiutua vähemmäksi niiden kasvavan lähiluonteen seurauksena.

Mutta mitä sitten jäisi globaalisaation piiriin kun sekä raha, teknologia, energia ja ruoka olisi kaitsettu lähitoiminnaksi.

Globalisaation piiriin jäisi ihmiset ja heidän liikkuminen - se henkisesti avartava ja korkeaa aineetonta arvotuottoa sisältävä seikka että ihmiset matkustaisivat paljon ja jopa asuisivat elämänsä aikana useassa maassa - joka näyttääkin kasvavasti olevan toteutumassa.

Siis kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä että viime vuosikymmeninä aivan väärät asiat kuten ruoka, energia, teknologia ja raha ovat globalisoituneet kun taas se jonka globalisoitumisen arvotuotto olisi suurinta eli ihmisten matkustaminen ja muuttaminen uusiin asuinmaihin on jäänyt voimakkaasti noiden muiden globalisoituneiden arvojen jalkoihin.

Lähitoiminnassa sen sijaan on ainakin kolme seikkaa joka tekee siitä erittäin kannatettavan:

1. se on vähemmän luonnonvaroja kuluttavaa ja luontoa saastuttavaa verrattuna pitkien logistiikkojen globalisaatioon

2. lähitoiminta on myös käyttäjädemokratiaa vahvistavaa koska parhaimmassa tapauksessa kuluttaja pääsee vaikuttamaan saamansa tuotteen ja palvelun laatuun ja prosessiin aivan puhtaiden muokkaamattomien raaka-aineiden tasolta asti

3. lähitoiminta on myös hyvin tyypillisesti reaalitaloustoimintaa globalisoituneen toiminnan sijaan koska lähitoiminnassa on kaikki hyvin lähellä sekä kuluttajan reaalisen elämän toiveita kuin myös itse raaka-aineita ja tuotantotoimintaa - eli lähitalous lisää reaalitalouden osuutta jokaisessa käytetyssä eurossa.

Kaikki tämä on tietenkin sangen uutta mutta kannattettavaa maailmassa koska siinä käännetään globalisoitavat arvot nurinpäin nykyiseen nähden ja sen lisäksi nostetaan aineeton kasvu arvona kirkkaasti ohi materialistisen kasvun.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Halla-aholainen logiikka versoo heidän omasta psykologiastaan

Kansanedustaja Jussi Halla-aho haluaa kitkeä kerjäläisyyden logiikalla että kun on kerjäläisyyttä ja erityisesti romanikerjäläisyyttä siitä seuraa rikollisuutta ja kerjäläisyyden poistaminen kitkee myös siihen liittyvän rikollisuuden.

Mutta kun kerjääminen on Suomessa laillista niin Halla-ahon logiikalla autoilukin pitäisi kieltää - miksi - siksi koska autoilu on laillista ja kun autoiluun liittyy liikennenopeusrikkomuksia niin silloin autoilun kieltämisellä saadaan liikennenopeusrikkomukset kuriin. Kukaan ei aja ylinopeutta kun kukaan ei edes saa ajaa autoa.

Samalla tavalla myös kansanedustajan pestit pitäisi kieltää Halla-ahon edustajuus mukaanlukien - kansanedustajuus kun on laillista ja sen laillisuuden suojissa eduskuntaan on todistettavasti ujutettu rikollisuutta - esimerkkinä kansanedustaja Halla-aho.

Tällä halla-aholaislogiikalla päästää loppujen lopuksi tilanteeseen - joka on päinvastainen kuin Halla-aho pyrkii - että kaikki laillinen jossa on havaittu laittomuutta pitää kieltää jotta laittomuudesta päästään - jolloin ainoa lopputulos on se että järjestäytynyt yhteiskunta lakkaa koska kaikkeen laillisuuteen kätkeytyy laittomuutta ja Halla-ahokin siirtyy erakoksi jonnekin hyvin kauas piiloon - ettei hänen logiikallaan aikaasaatu järjestäytymätön yhteiskunta ja vapaasti hilluvat rosvojoukot tavoita Halla-ahoa ja ryöstä häntä putipuhtaaksi.

Näin Halla-ahon logiikalla asioiden laillisuuksia karsimalla niissä piilevien laittomuuksien karsimiseksi ajaudutaan tilanteeseen jossa laittomuus valtaa kaiken - koska laillisuudet vähin erin kaikesta poistettiin niihin kätkeytyneen laittomuuden takia.

Lisäksi Halla-aholla on kansanedustajaksi myös toinen paha logiikan lapsus - kas kun lait on sitä varten että määritellään laillisuuden raja ja voidaan poistaa laittomuutta - mutta siitä ei seuraa se että kun poistetaan laki poistetaan siihen liittyvä laittomuus.

Lait ja laittomuus kuuluu aina yhteen - se on ihmisluonnon ja siihen kätkeytyvien laittomuustaipumusten piirre tasaisesti kaikissa kansakunnissa, kansoissa, roduissa ja ihmisryhmissä - ja jopa korkeimman vallan kaapin päälle nostetuissa ihmisryhmissä kuten kansanedustajissa - esimerkkinä itse kansanedustaja Halla-aho.

Lisäksi on myös yleinen logiikan piirre se että jotta voi sanoa että on rikkautta pitää voida sanoa että on myös köyhyyttä - ja sillä myös elävän elämän esimerkkejä - koska ulottuvuutta rikkaus-köyhyys ei voi olla olemassa ellei ole kumpaakin ulottuvuuden ääripäätä olemassa.

Siksi kaikenlaista epämiellyttävää täytyy elämässä sietää ja sitä yrittää hallita ja karsia - mutta epämiellyttäviä asioita ei saa pois - koska puhdas logiikkakin sanoo että miellyttävä-käsitettä ei ole ilman käsitettä epämiellyttävä ja tietenkin sellaisia eläviä reaalisia ilmiöitä joista voi sanoa että ne ovat epämiellyttäviä.

Jolloin koko perussuomalaisten erilaisiin asioihin sietämisperiaatteella puuttuminen kääntyykin kysymykseksi - psykologiseksi sellaiseksi - että halla-aholaisten perussuomalaisten henkilökohtainen psykologinen kyky sietää erinäisiä asioita on huomattavasti heikompi kuin muissa puolueissa.

Mutta meidän muiden pitää sietää perussuomalaisten kovin matalaa asioiden sietämättömyyskynnystä - koska se on vain ja ainoastaan logiikan mukaista. Mutta se ei taas ole logiikan mukaista että perussuomalaisten heikko asioiden sietokyky pitäisi yleistää heidän haluamallaan tavalla kaikkeen - koska sekin olisi taas sitä että poistetaan muiden ihmisten kyky ja jopa halu sietää erilaisia asioita vain sen takia että halla-aholaiset perussuomalaiset eivät niitä siedä.

Toisin sanoen - perussuomalaisuuden halla-aholainen piirre on heidän henkilökohtaisen psykologiansa ongelma.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Jussis First Polka Improvisation

Alkoholistipersoonallisuuden ydin

Alkoholistipersoonallisuuden ja muiden vastaavien riippuvuuksien - mukaanlukien taipumus valheellisuuteen ja petollisuuteen - ydin on tämä:

Luulee voivansa pettää itseään kun kykenee pettämään muita.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Perustavanlaatuista viilausta aktiivisen työllistymispyrkimyksen käsitteeseen

Työmarkkinakeskusjärjestöjen alustavassa sovussa linjataan työttömyysturvajärjestelmän muutoksista. Tarkoitus on, että aktiivisesti työtä hakevalle työttömälle maksetaan parempaa päivärahaa kuin passiiviselle työttömälle.

Työttömyysturvajärjestelmää aiotaan kehittää niin, että se palkitsee työttömiä, jotka osallistuvat erilaisiin työllistämistoimiin tai koulutukseen.

Tuota kohtaa on viilattava kahdesta syystä:

1. jos kaikki koulutus katsotaan aktiiviseksi työnnhakemiseksi niin se paisuttaa kalliin "työttömyysaktivoivan koulutusbuumin" - oletuksella että kaikki koulutus on työllisyyteen aktivoivaa - kun ei ole - se voi olla kansallista sivistys- ja vireystasoa nostavaa muttei se aina työllisyyttä aktiivisesti edistävää ole.

2. toisaalta ihminen voi kehittää ilman mitään koulutukseen osallistumistakin itseään - ja se voi olla aktiivisen työnhaun kaltaista itsensä kehittämistä ja itsekoulutusta.

Mitä tästä seuraa - se että virkamiesten on kyettävä kahteen arviointiin:

1. onko joku koulutus aktiiviseksi työnhauksi katsottavaa

2. onko jonkun itsekseen tekemä itsensä kehittäminen sellaista että se voidaan tulkita itsensä työllistämiseen tähtääväksi - esimerkkinä vaikkapa se että ihminen satsaa rajusti ja aikaansaavasti myös laadullisen kehittymisen näkökulmasta maalaamiseen.

Näin koko aktiivisen työllistymispyrkimyksen näkökulma avautuu aivan uuteen asentoon - jossa edellytetään nyt kykyä virkamiehiltä arvioida mikä on työllistymisaktiivisuuta ja mikä ei.

Niin muuten - tietenkin pitää ensin osata ymmärtää että kulttuurin tekeminen ja luominen voi olla ihan oikeaa työtä josta voi ja pitäisi saada ihan oikeaa palkkaakin - ja sehän se vasta vaikea asia on valtaosalle ihmisiä ymmärtääkin - vaikka ymmärtävät kyllä piraattihengessä kaiken kulttuurin ihan ilmaiseksi itselleen nautinnoksi kupata.

Kokonaisuus tarkoittaa tietysti myös sitä että niin julkisen sektorin kuin yritystenkin pitää ymmärtää ruveta työllistämään kulttuuria ihan toisella tavalla kuin nyt.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kahvilaraitiovaunuja Helsinkiin

Luin uutisen otsikon "Kolme kahvilavaunua Helsingin katukuvaan".

Ilahduin kun ajattelin katukuvanäkökohdasta että ne olisivat kahvilaraitiovaunuja. Mutta eivätpä olleetkaan.

Mutta! - miksi ei oikeasti voisi olla kesäaikaan raitiovaunuosastoja jotka olisivatkin kahviloita - vaikkapa jonkinlaisia seisontaraitiovaunuja pienillä pöydillä.

Luulen että sellaiset raitiovaunut saisivat suosiota.

Ja mikä olisi vaikkapa turistille mukavampi tapa tutustua raitiovaunulla Helsinkiin kuin kahvilaraitiovaunussa - tavallisten matkaajien joukossa kahvia juoden.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen ajattelun kehittäjä
Somerniemi

Kuinka toiveajattelu selättää totuuden liian luottamuksen vuoksi

Ranskan sarjamurhaajan piirityksen yhteydessä oli mielenkiintoinen episodi joka ansaitsee analyysinsa.

Jossain vaiheessa mediassa oli tieto että piiritetty olisi antautunut jopa Ranskan sisäministeriön ilmoituksena.

Kaiketi kävi näin:

- piiritetty ilmoitti antautuvansa
- ministeriössä oletti että piiritetty antautui ja ilmoitti antautumisen
tai
- ministeriö oletti että piiritetty antautui koska lupasi niin
- ja media meni perässä ja ilmoitti perättömän tiedon antautumisesta.

Psykologisesti asia on mielenkiintoinen - joku lupaa tehdä jotain - toinen joko uskoo lupaajan tehneen kuten lupasi tai ainakin tekevänsä jolloin tiedotus meni asioiden edelle - puhtaan toiveajattelun hengessä.

Ja näin se että luotetaan liikaa kyyditettynä toiveajattelulla kriisin ratkeamisesta - kaikki kun ei kestä kriisejä eikä edes läheskään valtaosa ihmisistä - johti siihen että nähtiin toiveajattelun mielikuvatasolla jo luvatun tapahtuneen.

Jolloin toiveajattelulla selätetään totuus sen varjolla että luotetaan liikaa.

Ja mikä oli asian oppitunti - se että asioihin voi ainoastaan silloin lopullisesti luottaa kun ne on tapahtuneet. Ja se että jos on olemassa ihmisiä jotka on luotettavia he ovat aina kullanarvoisia - kaikissa mahdollisissa yhteyksissä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Because of being plus 5 Celcius today, pianoimprovisation Jussi Vaarala

I don´t watch TV everyday because it is not developing me.

I improvise everyday because it developes me.

Pikajuna Kemijärvelle klo 19.00 lähtee raiteelta 7, pianoimprovisaatio J...

I Love Piano Improvising, pianist Jussi Vaarala

Varuskunta-asiasta tulossa pääministerikriisi

Pääministeri Katainen ei tiennyt puolustusministeri Wallinin toimista varuskunta-asiassa.

Mitä? - eikö Katainen tiedä mitä ja ketä hän johtaa.

Onko Kataisella johtajuus hukassa - tekevätkö ministerit hänen tietämättään mitä lystää.

Tämä asiahan onkin pääministerin johtajuuskriisi - kielipoliittisvärittyneen aluepoliittisen töpeksinnän lisäksi.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Eikö Wallinille, rkp:lle ja hallitukselle kuulu aluepolitiikka

Wallinia ollaan nyt synninpäästelemästä joka suunnasta varuskuntatohelointinsa vuoksi.

Mutta yhdestä synnistä Wallinia, hänen myötään rkp:ta eikä hallitustakaan voi päästää - että että ruotsinkielisten varusmiesten lakisääteinen koulutus turvattiin nyt aluepoliittisella törkeällä tulonsiirrolla.

Sillä että kun Dragsvik säilytettiin varuskuntana eikä lopetettu ja siirretty jonkun muun varuskunnan ruotsinkieliseksi koulutusyksiköksi niin silloin maakunta jossa varuskunta lakkautettiin Dragsvikin sijaan takia menetti työpaikkoja ja sai ison liudan työttömiä lisää taakakseen.

Näin ollen koko Dragsvik-möhläys on sekä Wallinin, rkp:n ja hallituksen paha aluepoliittinen moka - jossa kielipolitiikan alle uhrattiin kolonialistisesti suomenkielistä Suomea.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Coloristic musicvideo: Softly with Chords, piano improvisation and video...

Käytetyissä autoissa alueellista eriarvoisuutta aiheuttava ja laajeneva hintakartelli

Käytettyjen autojen kaupassa vallitsee alueellista eriarvoisuutta aiheuttava hintakartelli.

Suomen markkinoita hallitsevan Grey-Henin tietokanta kattaa 150 000 autoa ja sen kokoamisessa auttavat keskenään kilpailevat autoliikkeet syöttämällä kaikista myymistään autoista pyyntihinnan ja toteutuneen kauppahinnan Grey-Henin ylläpitämään järjestelmään - ja keskenään kilpailevat autokaupat ottavat hinta-arvionsa samasta tietokannasta. Grey-Henin asiakkaina ovat Suomessa kaikki keskeiset merkkiliikkeet.

Kilpailuvirasto käsitteli autojen hinnoittelua vajaat viisi vuotta sitten kuluttajien kanteluiden pohjalta ja totesi ettei ole syytä epäillä kiellettyä kilpailunrajoitusta ja asian käsittely lopetettiin.

Kilpailuviraston mukaan markkina ei ole keskittynyt koska käytettyjen autojen markkinoilla on useampi toimija.

Grey-Hen fuusioitui viime vuonna EurotaxGlass's -nimisen alan suurpelurin kanssa, joten jatkossa espoolaisyrityksen hinnoittelupalvelu leviää yli 30 maahan. Jo nyt sen käytettyjen autojen hintaindeksi on osa Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiä.

Mutta jo nyt - ja erityisesti alan fuusion jälkeen - käytettyjen autojen hinnoittelu on kartellimaisesti alueellisesti keskittynyttä niin että taloudellisesti heikommilla alueilla Suomessa ei käytettyjen autojen hinnat saa muodostua vapaan markkinatalouden kilpailun periaatteella vaan siellä maksetaan käytetystä autosta kalliimpi hinta kuin mitä se vapaassa hinnanmuodostuksessa olisi.

Asia selviää hyvin verratessa sitä käytettyjen asuntojen kauppaan - siellähän asunnon hinta muodostuu vapaasti alueellisen kysynnän ja taloudellisen vaurauden mukaan.

Ja olisi suorastaan karmeaa jos asuntojen hinnanmuodostus toimisi käytettyjen autojen hintakartellin tapaiselta pohjalla.

Asia on selvästikin nostettava hallituksen käsittelylistalle - aikä vain hallituksen vaan käytettyjen autojen hintakartelli selvästikin vaatii EU-komissionkin käsittelyä.

Asiassa on myös vähän samaa makua kuin sähkön ylikansallisessa yhteismarkkinahinnassa - perustetaan toimisto ja kierrätetään sen kautta sähkön hinta ja saadaan aikaan yhtä maata laajempi vapaata markkinataloutta ja hinnanmuodostusta korville lyövä hintakartelli.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Harmless Piano Music 19.3.2012, piano improvisation and paintings Jussi ...

Onko Suomen nykyisellä elinkeinoelämällä munaa

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen jyrähtää järjestön blogissa:

" - On välttämätöntä pysäyttää julkistalouden velkaantuminen ja säilyttää maan hyvä luottoluokitus. Tämä voidaan kuitenkin tehdä hyvin monilla tavoin. Vaarallisin tie on kasvua katkovat veronkorotukset ja leikkaukset. Työn tekeminen ja työn teettäminen on talouskasvun ydin, jota tulee kannustaa. Jos veroja on korotettava, on se tehtävä määräaikaisesti ja kulutukseen kohdistaen. Arvonlisävero on tässä tehokkain väline. "

Mutta - kun arvonlisävero on tasavero - siis ei sieltä ottava jossa olisi eniten otettavaa eli suurituloisilta ja myös pääomatuloista - vaan sieltä ja etenkin suhteellisesti eniten tuloihin nähden niiltä jossa on vähiten otettavaa eli pienituloisimmilta ja myöskin niiltä lapsipeheiltä joilla on asuntovelkaa ja jotka ei mitenkään voi välttää kulutusta ja siten korotettua arvonlisäveroa.

Näin ollen se lyö korville täsmälleen sitä mitä Jaatinen ei haluisi roimia eli työn tekemisen kannattavuutta.

Taas kerran elinkeinoelämä tekee omaa politiikkaa - ja väittää sitä yleiseksi hyväksi.

Kun poliitikkojen puolelta pitäisi alkaa huutamaan että mitä antaa vastineeksi elinkeinoelämä niille satsauksille joita sille on tehty että se pärjäisi ja veisi kansantaloutta eteenpäin.

Kun katselee optiopellejohtajien touhuja - eli käytännössä laskelmoitua etuuspumppausta - ja elinkeinoelämän omaetunarinaa niin on pakko kysyä:

Onko Suomen nykyisellä elinkeinoelämällä enää munaa siihen mihin sillä munaa pitäisi roolinsa puolesta olla.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Mantereiden ja rotujen tilanneanalyysia

Olen usein ihmetellyt miksi mustat aina orjien Afrikasta laivauksesta lähtien ovat Yhdysvalloissa jo vuosisatojam tähän päivään roikkuneet siinä alemmuudentuntoisessa kärsimyksessä että he ovat Yhdysvalloissa toisarvoisia - joka näkyy kaikessa nuorista vanhoihin mustiin saakka.

Vastaavasti olen ihmetellyt miksi mustat Yhdysvalloissa ei tee ensimmäistä yritystäkään sen eleen eteen joka oikeasti palauttaisi heidän itsetuntonsa ja saisi heidät kokemaan olevansa hyväksyttyjä ja kaltaistensa joukossa.

Ja se ele olisi että erityisesti koulutetut mustat muuttaisivat Afrikan maihin ja panisivat Afrikan siihen kukoistukseen johon sillä olisi edellytykset. Se - taloudellinen itsenäisyys samankaltaisten joukossa Afrikan mantereella - olisi ainoa oikea ratkaisu jolla mustat ratkaisisivat kestävällä ja pysyvällä tavalla vuosisataisen kalvavan itsetunto-ongelmansa.

Vertailun vuoksi asian ymmärtämiseksi kannattaa verrata mustien tilannetta vaikkapa kiinalaisiin tai japanilaisiin. Ei heitä eikä muitakaan Aasian maiden kansoja ja rotuja pidetä eikä voida pitää toisarvoisina - ei - sillä heillä on taloudellinen itsenäisyys joka vahvistuu vieläpä vahvistumistaan.

Mutta tässäpä on myös vertailun vuoksi otettava kohteeksi Euroopan tilanne ja eurooppalaiset - ne joiden kontolla on paljolti se eri sotujen ja kansojen eriarvoisuus joka maailmassa vieläkin vallitsee ja joka Euroopasta muuttaneiden siirtolaisten toimesta vietiin Amerikan mantereella kelvottomimpaan orjuuden asteeseen jota kuvitella saattaa.

Käytyäni Italiassa Genovan seudulla välimeren rannikolla ja toisen kerran Turkissa Välimeren rannikolla oli mielestäni meriveden laatu noissa paikoissa hyvä indikaattori kuvaamaan sitä missä Eurooppa kulkee yhtenä ilmiönä euron kriisi - nimittäin Genovan rannikon haiseva nuhjinen merivesi verrattuna Turkin rannikon kirkkaaseen meriveteen antaa kuvan siitä mikä on Euroopan todellisuus.

Eurooppa on maanosana syväsukeltanut sellaiseen rappioon josta on vaikea nousta - ja sitäkin vaikeampi muistaen miten Eurooppa on vanhenemassa kovaa kyytiä - ja siten pakotettu suorastaan ottamaan siirtotyöläisiä muualta. Kun taas Turkki esimerkkinä ei-eurooppalaisesta maasta porskuttaa taloudellisesti yhtä hyvin kuin on merivesi kirkasta Turkin rannikolla.

Siis - lopputulemana on että Eurooppa on pahassa kulttuurisessa syväsukelluksessa ja vaarassa upota, Aasian maat ovat nousemassa vahvasti ja itsetuntoisesti.

Ja mustat amerikkalaiset eivät ole vielä löytäneet sitä aidon itsetunnon ydintä jonka he voisivat saavuttaa - muuttaa ja viedä tietotaitonsa Afrikkaan ja panna Afrikan manner kukoistamaan. Eli mustat amerikkalaiset entiset afrikkalaiset ovat askelen jäljessä kiinalaisista - ja eurooppalaiset sen sijaan ottavat taka-askelia.

Yhtenä syynä ja tietenkin myös oleellisimpana euronkin kriisiin se ettei Euroopan maissa ole enää entisen kaltaista taloudellista voimaa.

Eikä oikeastaan voikaan - koska materialistisen kasvun markkinat ja tehokas tuotantokin ovat aivan muualla kuin Euroopassa - ja kiinalaiset tuottavat mm. itse oman materialistisen kasvun paljon tehokkaammin kuin eurooppalaiset.

Josta seuraa - kun materialistinen hyvinvointi on Euroopassa korkealla tasolla on aika aloittaa siihen nojautuen aineettoman kasvun historiallinen kausi Euroopassa.

Kuten olisi tehtävä myös Yhdysvalloissa. Mutta amerikkalaiset ovat niin juuttuneet "sota on amerikkalaisten talous- ja ulkopolitiikkaa" -aatteeseen että siitä olisi ensin päästävä että päästään edes käsittämään mitä on aineeton kasvu. Materialismin kehto ja suurtuhlari kun Yhdysvallat on jos mikä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi