Colourful houses - and green is much brighter than in photo, I don´t know how to make it look like as it is because it IS very beautiful
Sunday, March 18, 2012
Saturday, March 17, 2012
Koko Finnairin toimiva johto vaihdettava hallituksen lisäksi
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) perää elinkeinoelämältä kykyä puuttua itse hallinnon ja palkitsemisjärjestelmien epäkohtiin.
Puhemies toivoi, että kauppakamarilaitos ja Työeläkelaitosten liitto voisivat ottaa näissä asioissa aloitteen käsiinsä. Heinäluoman mukaan yritysten johtotehtävissä olevien tulee omalla esimerkillään näyttää mallia työpaikkojen ja tuotannon säilyttämiseksi, mikäli henkilöstöltä vaaditaan uhrauksia.
– Finnairin tapahtumat ovat olleet paitsi tajuntaa laajentavat, myös suuren pettymyksen aihe. Yhtiön johto on vaatinut henkilöstöltä uhrauksia ja samaan aikaan vaatinut itselleen uusia bonuksia, puhemies päivitteli.
Väärin. Ei valtion ja poliitikkojen pidä juosta tässä asiassa elinkeinoelämän selän taakse vastuutaan pakoon.
Asiahan pitäisi olla aivan selvä - koko toimiva johto hallituksen lisäksi pitäisi vaihtaa.
Ei tämmöisellä menolla saa enää valtion yrityksiä hoitaa kuin mitä Finnairissa on tehty.
Ja se asia on valtion yhtiöiden kohdalla tasan poliitikkojen vastuulla - eikä yhtään ohi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Puhemies toivoi, että kauppakamarilaitos ja Työeläkelaitosten liitto voisivat ottaa näissä asioissa aloitteen käsiinsä. Heinäluoman mukaan yritysten johtotehtävissä olevien tulee omalla esimerkillään näyttää mallia työpaikkojen ja tuotannon säilyttämiseksi, mikäli henkilöstöltä vaaditaan uhrauksia.
– Finnairin tapahtumat ovat olleet paitsi tajuntaa laajentavat, myös suuren pettymyksen aihe. Yhtiön johto on vaatinut henkilöstöltä uhrauksia ja samaan aikaan vaatinut itselleen uusia bonuksia, puhemies päivitteli.
Väärin. Ei valtion ja poliitikkojen pidä juosta tässä asiassa elinkeinoelämän selän taakse vastuutaan pakoon.
Asiahan pitäisi olla aivan selvä - koko toimiva johto hallituksen lisäksi pitäisi vaihtaa.
Ei tämmöisellä menolla saa enää valtion yrityksiä hoitaa kuin mitä Finnairissa on tehty.
Ja se asia on valtion yhtiöiden kohdalla tasan poliitikkojen vastuulla - eikä yhtään ohi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, March 16, 2012
Thursday, March 15, 2012
On aikoihin eletty - heinähattuvihreä pääsee opettamaan ylintä yritysjohtoa oikein kepin kanssa
On erikoista että vihreä heinähattu Heidi Hautala aloitti ministerinä Finnairin hallituksen joukkoirtisanomisella sen mitä on jo kauan ainakin allekirjoittanut odottanut - nimittäin suomalaisen yritysjohtamiskulttuurin totaalituuletus.
Yritysjohtajuuden suhde yhteiskuntaan ja sen julkiseen sektoriin on ollut jokseenkin alkeellinen - mutta nyt se Finnairin optiosekoilussa nosti yhteiskunta- ja etiikkavastuuttomuuden aivan uuteen sfääriin.
Mutta se että asiassa pitää lähteä liikkeelle heinähattuvihreän toimesta kertoo myös sen että lähes kaikki niin poliitikot kuin johtavat virkamiehetkin ovat aika lailla pihalla yritysjohtamisen laajemmista sfääreistä omanedunkuppaamisen ohi.
On aikoihin eletty että ruohonjuuriperusvihreä pääsee opettamaan pelkän kepin kanssa miten yrityksiä pitää johtaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Yritysjohtajuuden suhde yhteiskuntaan ja sen julkiseen sektoriin on ollut jokseenkin alkeellinen - mutta nyt se Finnairin optiosekoilussa nosti yhteiskunta- ja etiikkavastuuttomuuden aivan uuteen sfääriin.
Mutta se että asiassa pitää lähteä liikkeelle heinähattuvihreän toimesta kertoo myös sen että lähes kaikki niin poliitikot kuin johtavat virkamiehetkin ovat aika lailla pihalla yritysjohtamisen laajemmista sfääreistä omanedunkuppaamisen ohi.
On aikoihin eletty että ruohonjuuriperusvihreä pääsee opettamaan pelkän kepin kanssa miten yrityksiä pitää johtaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, March 14, 2012
Aforismi
Aforismi
Narsismi on itsetunnon nollasummapeliä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Narsismi on itsetunnon nollasummapeliä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Huomaamatta jäävä piilonarsismi
Narsismi tarkoittaa itserakkautta ja ihailun kohdistumista omaan itseen. Terveen narsismin yhteydessä itsensä rakastaminen - esimerkiksi ilo siitä että on onnistunut - ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai heitä väheksyen. Narsismi voi olla myös sairasta, jolloin kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö. Sen tunnuspiirteitä ovat yritys hallita omia tyhjyyden ja huonommuuden tunteita väheksymällä tai mitätöimällä toisia.
Usein narsismi ymmärretään itseihailuksi ja sen näkymiseksi ulospäin - vaikka itseihailu olisikin vain iloa itsestään ja aikaansaannoksistaan ja jopa aiheellista.
Tämä vallitseva käsitys peittää alleen toisen narsismin - sen joka on ihmisiltä usein huomaamatta - ja jolla on usein hyvin tuhoisa vaikutus kaikkeen siihen mitä voi kutsua ihmisen ponnistelujen seurauksena tulevaksi kehitykseksi ja saavutuksiksi ihmisyhteisöissä.
Nimittäin ne ihmiset jotka ärsyyntyvät toisen menestymisestä ja myös ilosta sen suhteen ovat narsisteja - saavutuksillaan ylvästelevän narsistin vastakappale - sen kääntöpuoli. Heidän itsetunnolleen ja itserakkaudelleen käy se että joku toinen menestyy eikä he itse.
Kutsuttakoon sitä vaikka kateudeksi mutta kyseessä on ihmisten yleisesti havaitsematta jäävä narsismin muoto - se että oma itsetunto ei kestä toisen menestystä ja iloa siitä - vaikka se ilo olisi liioiteltuakin aina narsistiseen hehkutteluun saakka.
Ja sellainen piilonarsismi on hyvin tuhoisaa monessa suhteessa - eikä auta heikon itsetunnon omaavaa piilonarsistia tasan yhtään.
Resepti - jos koet ärsytystä toisen menestymisestä tai ilosta omasta tai toisen menestymisestä podet narsistista kipua ja kehitysjumiutumaa oman narsismisi kehittymisessä terveeseen suuntaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Usein narsismi ymmärretään itseihailuksi ja sen näkymiseksi ulospäin - vaikka itseihailu olisikin vain iloa itsestään ja aikaansaannoksistaan ja jopa aiheellista.
Tämä vallitseva käsitys peittää alleen toisen narsismin - sen joka on ihmisiltä usein huomaamatta - ja jolla on usein hyvin tuhoisa vaikutus kaikkeen siihen mitä voi kutsua ihmisen ponnistelujen seurauksena tulevaksi kehitykseksi ja saavutuksiksi ihmisyhteisöissä.
Nimittäin ne ihmiset jotka ärsyyntyvät toisen menestymisestä ja myös ilosta sen suhteen ovat narsisteja - saavutuksillaan ylvästelevän narsistin vastakappale - sen kääntöpuoli. Heidän itsetunnolleen ja itserakkaudelleen käy se että joku toinen menestyy eikä he itse.
Kutsuttakoon sitä vaikka kateudeksi mutta kyseessä on ihmisten yleisesti havaitsematta jäävä narsismin muoto - se että oma itsetunto ei kestä toisen menestystä ja iloa siitä - vaikka se ilo olisi liioiteltuakin aina narsistiseen hehkutteluun saakka.
Ja sellainen piilonarsismi on hyvin tuhoisaa monessa suhteessa - eikä auta heikon itsetunnon omaavaa piilonarsistia tasan yhtään.
Resepti - jos koet ärsytystä toisen menestymisestä tai ilosta omasta tai toisen menestymisestä podet narsistista kipua ja kehitysjumiutumaa oman narsismisi kehittymisessä terveeseen suuntaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, March 13, 2012
Monday, March 12, 2012
Improvisation demo
Improvisation demo playlist
http://www.youtube.com/playlist?list=PLAF822780A452802D
http://www.youtube.com/playlist?list=PLAF822780A452802D
Sunday, March 11, 2012
Saturday, March 10, 2012
Friday, March 09, 2012
Hyväveli-herrahissin rinnalle liukkaat portaat - alaspäin
Poliisi epäilee lahjusrikosta Finnairin toimitusjohtajan asuntokaupoissa. Poliisi aloitti rikostutkinnan omasta aloitteestaan, kun asuntokaupat tulivat julkisuuteen.
Hyväveli-verkoston herrahissin rinnalle on tullut liukkaat portaat - alaspäin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Hyväveli-verkoston herrahissin rinnalle on tullut liukkaat portaat - alaspäin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kiusaamisen yhteisökäsitys paljastaa suomalaisuuden valintojen yksilövastuuta välttelevän käsityksen
Ilmarisen hyvinvointijohtaja sanoo työpaikkakiusaamiseen liittyen julkisuuteen että jokaisella yksilöllä on vastuu työtovereistaan ja työhyvinvoinnista.
On se kumma että tuossakin kannanotossa haiskahtaa se että kiusaaminen on yhteisöllinen ongelma - jota se ei ytimeltään ole.
Se on ydinongelmaltaan sitä että kiusaaja omantahdonvaraisesti ja vapaasti valitsee kiusaamisen tiekseen - ja silloin siitä valinnasta pitää kiusaajan myös vastata.
Asia menee aivan pieleen ja kiusaaja pääsee kuin koira veräjästä kun se viedään yhteisölliseksi myllyksi.
Tuollainen ehkäpä tyypillisesti suomalainen vaikeiden asioiden kohtaamisen vieminen yhteisölliselle vastuulle on paitsi naivia niin myös tehotonta ja uusia kertautuvia ongelmia vaan tuottava.
Ja samalla se vie suomalaisuudesta sen joka sille pitää ehdottomasti alkaa jo pikkuhiljaa palauttaa:
YKSILÖN VASTUU OMISTA VAPAISTA VALINNOISTAAN
Jo vaalirahasekoilu näytti miten pihalla tuosta "valinnoistaan vastuussa" -arvosta suomalaisuus on ylintä poliittista johtoa myöten.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
On se kumma että tuossakin kannanotossa haiskahtaa se että kiusaaminen on yhteisöllinen ongelma - jota se ei ytimeltään ole.
Se on ydinongelmaltaan sitä että kiusaaja omantahdonvaraisesti ja vapaasti valitsee kiusaamisen tiekseen - ja silloin siitä valinnasta pitää kiusaajan myös vastata.
Asia menee aivan pieleen ja kiusaaja pääsee kuin koira veräjästä kun se viedään yhteisölliseksi myllyksi.
Tuollainen ehkäpä tyypillisesti suomalainen vaikeiden asioiden kohtaamisen vieminen yhteisölliselle vastuulle on paitsi naivia niin myös tehotonta ja uusia kertautuvia ongelmia vaan tuottava.
Ja samalla se vie suomalaisuudesta sen joka sille pitää ehdottomasti alkaa jo pikkuhiljaa palauttaa:
YKSILÖN VASTUU OMISTA VAPAISTA VALINNOISTAAN
Jo vaalirahasekoilu näytti miten pihalla tuosta "valinnoistaan vastuussa" -arvosta suomalaisuus on ylintä poliittista johtoa myöten.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, March 08, 2012
Wednesday, March 07, 2012
Lapsen potentiaali suurempi kuin kenenkään yhden vanhemman
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä esittää että paras lastenhoitojärjestelmä on sellainen, jossa lasta hoitavat useat aikuiset.
- Yksi aikuinen ei pysty antamaan lapselle kaikkea, mitä lapsi tarvitsee. Lapsen potentiaali on paljon suurempi kuin kenenkään yhden vanhemman. Lapsella pitäisi olla mahdollisuus peilata potentiaalejaan muidenkin aikuisten kanssa, Mäkelä kertoo.
Tämä on mielenkiintoinen näkemys - lapsen potentiaali on paljon suurempi kuin kenenkään yhden vanhemman.
Ensinnäkin sillä on yhteys taannoin psykoanalyytikko Winnicottin ihmettelyyn että "miksi lapsuuden täysi kukka kasvaa aikuisuuden täyteen nuppuun" - sillä Mäkelän esittämä ajatus merkitsee myös tuota että aikuisena ihmisen kukoistus lakkaa lakkaamistaan.
Mutta se myös viittaa siihen että nuoremmat sanoo vanhempia kalkkiksiksi - jota eivät vanhemmat ihmiset ehkä ymmärrä - koska eivät ymmärrä että he tai elämä sinänsä on sulkenut heidän potentiaalejaan ja kukintoaan potentiaali toisensa jälkeen.
Herää kaksi tärkeää kysymystä:
1. miksi ihmisen pitäisi vanhetessaan kapeutua kapeutumistaan - eikö voisi kukoistaa ja säilyttää potentiaaliaan niin että kehityskykyisyyttä on aina olemassa - tietenkään ei fyysisesti mutta henkisesti - aineettomien arvojen alueella
2. yhteiskunnan staretegisessa lapsenkasvatuksessa pitäisi alkaa huolehtia siitä että lapset voivat olla useamman aikuisen kanssa koska he saavat virikkeisyyttä muunkinlaisten potentiaalien suunnalta kuin heidän vanhempansa ovat.
Jolloin voisi jopa ajatella että liian perhe- ja sukukeskeinen aikuiselta lapselle tiedon ja osaamisen perinne on jopa lasten potentiaaleja ja niiden toteutumismahdollisuutta degeneroivia - koska suvun ulkopullset vaikutteet jäävät lapsilta helposti kohtaamatta ja kokematta.
Mutta seurauksena pitäisi myös olla kouluissa se että luokkien ryhmökokoja pienennetään - koska varmaankin se jos lapsi on liian etäällä fyysisesti ja henkisesti esimerkiksi opettajasta estää häntä käyttämästä opettajan aikuisuutta oman lapsen potentiaalin ponnahduslautana.
Joka tapauksessa erittäin mielenkiintoinen toteamus tämä - lapsen potentiaali on paljon suurempi kuin kenenkään yhden vanhemman.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
- Yksi aikuinen ei pysty antamaan lapselle kaikkea, mitä lapsi tarvitsee. Lapsen potentiaali on paljon suurempi kuin kenenkään yhden vanhemman. Lapsella pitäisi olla mahdollisuus peilata potentiaalejaan muidenkin aikuisten kanssa, Mäkelä kertoo.
Tämä on mielenkiintoinen näkemys - lapsen potentiaali on paljon suurempi kuin kenenkään yhden vanhemman.
Ensinnäkin sillä on yhteys taannoin psykoanalyytikko Winnicottin ihmettelyyn että "miksi lapsuuden täysi kukka kasvaa aikuisuuden täyteen nuppuun" - sillä Mäkelän esittämä ajatus merkitsee myös tuota että aikuisena ihmisen kukoistus lakkaa lakkaamistaan.
Mutta se myös viittaa siihen että nuoremmat sanoo vanhempia kalkkiksiksi - jota eivät vanhemmat ihmiset ehkä ymmärrä - koska eivät ymmärrä että he tai elämä sinänsä on sulkenut heidän potentiaalejaan ja kukintoaan potentiaali toisensa jälkeen.
Herää kaksi tärkeää kysymystä:
1. miksi ihmisen pitäisi vanhetessaan kapeutua kapeutumistaan - eikö voisi kukoistaa ja säilyttää potentiaaliaan niin että kehityskykyisyyttä on aina olemassa - tietenkään ei fyysisesti mutta henkisesti - aineettomien arvojen alueella
2. yhteiskunnan staretegisessa lapsenkasvatuksessa pitäisi alkaa huolehtia siitä että lapset voivat olla useamman aikuisen kanssa koska he saavat virikkeisyyttä muunkinlaisten potentiaalien suunnalta kuin heidän vanhempansa ovat.
Jolloin voisi jopa ajatella että liian perhe- ja sukukeskeinen aikuiselta lapselle tiedon ja osaamisen perinne on jopa lasten potentiaaleja ja niiden toteutumismahdollisuutta degeneroivia - koska suvun ulkopullset vaikutteet jäävät lapsilta helposti kohtaamatta ja kokematta.
Mutta seurauksena pitäisi myös olla kouluissa se että luokkien ryhmökokoja pienennetään - koska varmaankin se jos lapsi on liian etäällä fyysisesti ja henkisesti esimerkiksi opettajasta estää häntä käyttämästä opettajan aikuisuutta oman lapsen potentiaalin ponnahduslautana.
Joka tapauksessa erittäin mielenkiintoinen toteamus tämä - lapsen potentiaali on paljon suurempi kuin kenenkään yhden vanhemman.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko amerikkalainen sankari-luuseri raakuus iskostunut Suomeen kiusaamisen ytimeksi
Kun katsoo miten kummallisen vaikeaa on ohittaa päiväjärjestyksestä tehokkain keinoin niin ilmiselvä asia kuin kiusaaminen niin kouluissa kuin työpaikoillakin niin on pakko kurkistaa yhteiskunnan toiminta- ja asennekulttuurin syvempiin vesiin - koska näin onnettoman hidas vaikeasta asiasta sen ratkaisten irtipääseminen kertoo tiedostamattomista piintyneistä tosiasioista - ja nimen omaan yhteiskunnan asenteellisten kulttuureiden tasolla.
Pakko kysyä - onko amerikkalainen vuosikymmeniä lasten elokuvia myöten suomalaiseen viihteeseen pumpattu sankari-luuseri kaksijakoinen raakuus sekä fyysisen väkivallan epärealismi - ettei satu kun lyödään tai kaatuu - juurtunut lapsiin, nuoriin ja aikuisiin siten että todellisuudentaju väkivaltaisten seurausten puolesta on etenkin kiusaajien ja fyysisesti väkivaltaisten kohdalla pahasti häiriintynyt.
Oma käsitykseni amerikkalaisen viihteen kaikista oleellisimmasta piirteestä on se että se on tuotannossaan lapsesta aikuisiin saakka sotureiksi kasvattamista kahdella keinolla - pitäen yllä henkisesti suorastaan sairasta sankari-luuseri myyttimaailmaa ja esittämällä toistuvasti piirretyistä elokuvista aikuisten elokuviin saakka että sankarit ovat haavoittumattomia. Ja syynä se että sota on osa amerikkalaisten ulkopolitiikkaa ollut aina.
Niinpä minusta olisi aihetta tutkia onko päiväkoti-, koulu- ja työpaikkakiusaajilla olemassa nämä kaksi asiaa epärealistisella hoitoa vaativalla tavalla vinossa: 1. sankari-luuseri kaksijakoinen maailmankuva ja 2. epärealistinen totaaliepäeläytyvä käsitys sekä henkisestä että fyysisestä väkivallasta ettei satu vaikka satutetaan.
Vaan että se on pelkästään hauskaa - kun se elokuvissakin on.
Katsokaa amerikkalaisia videoklippejä mm nuorten onnettomuuksista kun joku teloo itsensä vaikka skeittilautaillessa - ja mikä on katsojien reaktio - hirveä ja lakkaamaton röhönauru kun toinen on satuttanut itseään kenties vakavallakin tavalla.
Minusta sellainen ei ole ollenkaan tervettä - ja siksi se että sellaista käsitystä viihteen keinoin viljellään pitäisi ottaa kontrolloivaan ja jopa sensuroivaan seurantaan.
Ei ole mitään yhteiskunnallisia perusteita esittää ja levittää ihmisille - ja sitä kautta kasvattaa kansalaisia - filmi- ja muuta audiovisuaalista materiaalia joka kertoo ettei ihmistä satu tai hän vahingoitu kun häntä henkisesti tai fyysisesti satutetaan.
Sellainen perusasia pitäisi olla sivistyneen yhteiskunnan perustuslaillisten perusoikeuksien tasoinen säädös että kansalaisia suojellaan sellaiselta epärealismin viljelemiseltä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Pakko kysyä - onko amerikkalainen vuosikymmeniä lasten elokuvia myöten suomalaiseen viihteeseen pumpattu sankari-luuseri kaksijakoinen raakuus sekä fyysisen väkivallan epärealismi - ettei satu kun lyödään tai kaatuu - juurtunut lapsiin, nuoriin ja aikuisiin siten että todellisuudentaju väkivaltaisten seurausten puolesta on etenkin kiusaajien ja fyysisesti väkivaltaisten kohdalla pahasti häiriintynyt.
Oma käsitykseni amerikkalaisen viihteen kaikista oleellisimmasta piirteestä on se että se on tuotannossaan lapsesta aikuisiin saakka sotureiksi kasvattamista kahdella keinolla - pitäen yllä henkisesti suorastaan sairasta sankari-luuseri myyttimaailmaa ja esittämällä toistuvasti piirretyistä elokuvista aikuisten elokuviin saakka että sankarit ovat haavoittumattomia. Ja syynä se että sota on osa amerikkalaisten ulkopolitiikkaa ollut aina.
Niinpä minusta olisi aihetta tutkia onko päiväkoti-, koulu- ja työpaikkakiusaajilla olemassa nämä kaksi asiaa epärealistisella hoitoa vaativalla tavalla vinossa: 1. sankari-luuseri kaksijakoinen maailmankuva ja 2. epärealistinen totaaliepäeläytyvä käsitys sekä henkisestä että fyysisestä väkivallasta ettei satu vaikka satutetaan.
Vaan että se on pelkästään hauskaa - kun se elokuvissakin on.
Katsokaa amerikkalaisia videoklippejä mm nuorten onnettomuuksista kun joku teloo itsensä vaikka skeittilautaillessa - ja mikä on katsojien reaktio - hirveä ja lakkaamaton röhönauru kun toinen on satuttanut itseään kenties vakavallakin tavalla.
Minusta sellainen ei ole ollenkaan tervettä - ja siksi se että sellaista käsitystä viihteen keinoin viljellään pitäisi ottaa kontrolloivaan ja jopa sensuroivaan seurantaan.
Ei ole mitään yhteiskunnallisia perusteita esittää ja levittää ihmisille - ja sitä kautta kasvattaa kansalaisia - filmi- ja muuta audiovisuaalista materiaalia joka kertoo ettei ihmistä satu tai hän vahingoitu kun häntä henkisesti tai fyysisesti satutetaan.
Sellainen perusasia pitäisi olla sivistyneen yhteiskunnan perustuslaillisten perusoikeuksien tasoinen säädös että kansalaisia suojellaan sellaiselta epärealismin viljelemiseltä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, March 06, 2012
Monday, March 05, 2012
Terve ihminen tekee tervettä työtä
Sanotaan että kaikkien terveiden ihmisten pitäisi tehdä työtä.
Mutta voi sanoa että terve ihminen tekee tervettä työtä.
Ja kun vallitseva poliittinen ja talouselämän ideologia on materialistiseen kasvuun nojaava - joka ei ole ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta enää terve ideologia - niin voidaan sanoa kategorisen haastavasti näin:
Esimerkiksi soitonopettaja tekee tervettä työtä kun taas materialistista kasvua alati kiihdyttävä insinööri ei.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta voi sanoa että terve ihminen tekee tervettä työtä.
Ja kun vallitseva poliittinen ja talouselämän ideologia on materialistiseen kasvuun nojaava - joka ei ole ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta enää terve ideologia - niin voidaan sanoa kategorisen haastavasti näin:
Esimerkiksi soitonopettaja tekee tervettä työtä kun taas materialistista kasvua alati kiihdyttävä insinööri ei.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tiivis asuminen ei vähennäkään kasvihuonepäästöjä
Asuinalueen rakenne tai aluetyyppi ei vaikuta merkittävästi keskimääräisen asukkaan kasvihuonepäästöihin, kertoo tuore väitöstutkimus. Ratkaiseva tekijä näyttäisi sen sijaan olevan kulutuksen määrä, joka vaikuttaa niin merkittävästi, että korkeampi kulutustaso viittaa korkeampiin kasvihuonepäästöihin riippumatta aluerakenteesta.
Aluerakenne vaikuttaa suoraan merkittävästi ainoastaan yksityisautoilun päästöihin, selviää VTM Jukka Heinosen Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun tekemästä väitöstutkimuksesta.
Näin on osoitettu tehottomaksi mm Osmo Soininvaaran ja muiden vihreiden aluerakenteen tiivistämisen keinot vähentää päästöjä.
Päinvastoin tiivis aluerakenne itse asiassa vain lisää päästöjä - siten että silloin ovat kaikki kulutusmahdollisuudet kävely- tai ratikkamatkan päässä - ja jos kulutus ei ole aineetonta on se heti iso taakka ympäristölle ja luonnolle.
Tässäkin mielessä haja-asutus on viisaampaa koska se vähentää kulutusmahdollisuuksia - sen lisäksi että se tuo aidon luonnon usein aivan kotioven viereen eikä keinotekoisella puistorakentamisen tavoilla - ja tavallinen luonto ja siitä nauttiminen on aineetonta arvoa.
Kaupunkirakenteen myytit ovat murtumassa - jonka pitäisi pian alkaa myös näkyä alue- ja mm kuntarakennepoliittisissa linjauksissa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Aluerakenne vaikuttaa suoraan merkittävästi ainoastaan yksityisautoilun päästöihin, selviää VTM Jukka Heinosen Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun tekemästä väitöstutkimuksesta.
Näin on osoitettu tehottomaksi mm Osmo Soininvaaran ja muiden vihreiden aluerakenteen tiivistämisen keinot vähentää päästöjä.
Päinvastoin tiivis aluerakenne itse asiassa vain lisää päästöjä - siten että silloin ovat kaikki kulutusmahdollisuudet kävely- tai ratikkamatkan päässä - ja jos kulutus ei ole aineetonta on se heti iso taakka ympäristölle ja luonnolle.
Tässäkin mielessä haja-asutus on viisaampaa koska se vähentää kulutusmahdollisuuksia - sen lisäksi että se tuo aidon luonnon usein aivan kotioven viereen eikä keinotekoisella puistorakentamisen tavoilla - ja tavallinen luonto ja siitä nauttiminen on aineetonta arvoa.
Kaupunkirakenteen myytit ovat murtumassa - jonka pitäisi pian alkaa myös näkyä alue- ja mm kuntarakennepoliittisissa linjauksissa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kulttuuriteknologia on ympännyt lahjakkuuden ja luovuuden laitteen ominaisuudeksi
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=208273&o=0&&
keskustelua aiheesta
keskustelua aiheesta
Sunday, March 04, 2012
Venäläisten oikeuksiensa ja amerikkalaisten etujensa valvonta ulkomailla
Venäjä on tehnyt selväksi, että se huolehtii venäjänkielisten oikeuksista maansa rajojen ulkopuolella - siis että se valvoo venäläisten oikeuksia ulkomailla.
Amerikkalaiset taas toistamasta päästyään toistavat sitä että ajavat amerikkalaisten etua ulkomailla.
Mielenkiintoista asetelmassa on se että oikeuksien valvonta perustuu oikeuskäsityksen olemassaoloon kun taas etujen valvonta perustuu etujen olemassaoloon.
Ja vielä mielenkiintoisemmaksi tilanne tulee jos katsotaan että edusta tuleekin oikeus - kun taas oikeudesta ei useinkaan seuraa että se olisi olisi oikeuden vaatijan etu.
Se on vaan oikeuden vaatimista ja vaalimista vain oikeuden itsensä vuoksi.
Jos venäläiset katsovat venäläisten oikeuden valvomisen heidän etuoikeutensa valvomiseksi niin se ei eroa mitenkään oleellisesti amerikkalaisten etuajattelusta koska amerikkalaisten kansansa edun valvonta on lähes aina heidän etuoikeuksiensa valvomista - johon yhtenä kuuluu etujen valvonta. Jos venäläiset eivät siihen sorru he ovat oikeuskäsityksen ylläpitäjiä ja vaatijoita - ja oikeudenmukaisuuden vaatijoita ulkomailla. Koska oikeudenmukaisen kohtelun vaatiminen ulkomailla on sen oikeuskäsityksen toimimista myös venäläisten suhteen siinä maassa missä he asuvat - siis sitä että venäläisten asuinmaiden oikeusjärjestelmä toimii tasapuolisesti.
Mielenkiintoista on seurata mihin tällä ajatuskehittelyllä keskusteluissa jatkossa päädytään.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Amerikkalaiset taas toistamasta päästyään toistavat sitä että ajavat amerikkalaisten etua ulkomailla.
Mielenkiintoista asetelmassa on se että oikeuksien valvonta perustuu oikeuskäsityksen olemassaoloon kun taas etujen valvonta perustuu etujen olemassaoloon.
Ja vielä mielenkiintoisemmaksi tilanne tulee jos katsotaan että edusta tuleekin oikeus - kun taas oikeudesta ei useinkaan seuraa että se olisi olisi oikeuden vaatijan etu.
Se on vaan oikeuden vaatimista ja vaalimista vain oikeuden itsensä vuoksi.
Jos venäläiset katsovat venäläisten oikeuden valvomisen heidän etuoikeutensa valvomiseksi niin se ei eroa mitenkään oleellisesti amerikkalaisten etuajattelusta koska amerikkalaisten kansansa edun valvonta on lähes aina heidän etuoikeuksiensa valvomista - johon yhtenä kuuluu etujen valvonta. Jos venäläiset eivät siihen sorru he ovat oikeuskäsityksen ylläpitäjiä ja vaatijoita - ja oikeudenmukaisuuden vaatijoita ulkomailla. Koska oikeudenmukaisen kohtelun vaatiminen ulkomailla on sen oikeuskäsityksen toimimista myös venäläisten suhteen siinä maassa missä he asuvat - siis sitä että venäläisten asuinmaiden oikeusjärjestelmä toimii tasapuolisesti.
Mielenkiintoista on seurata mihin tällä ajatuskehittelyllä keskusteluissa jatkossa päädytään.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kulttuuriteknologia on ympännyt lahjakkuuden ja luovuuden laitteen ominaisuudeksi
Kaava menee näin:
Ihminen näkee esimerkiksi kauniita kuvia - lukee mainoksen hienosta kamerasta jossa on nippu hienoja ominaisuuksia ja kirjainyhdistelmiä josta hän ei ymmärrä höykäsen pöläystä. Kameravalmistaja markkinoi tyyliin "tällä kameralla otat elämäsi kuvat" tms - ja ostaja uskoo - koska jos kamerassa on niin paljon hienouksiakin joista hän ei ymmärrä mitään niin täytyyhän kameranvalmistajan tietää myös että tässä on kamera jolla saan elämäni kuvat. Sellaisia joita hän on nähnyt lehdissä netissä jne.
Näin on pikselikilpailun ja ominaisuushienostelun ohella kameranvalmistaja ympännyt ihmisen visuaalisen esteettisen lahjakkuuden ja luovuuden kameran ominaisuudeksi
Eikä lainkaan kertonut että ne hienot kuvat joita ihmiset näkee lehdissä ja netissä ovat usein sellaisten ihmisten ottamia jotka tietää miten pitää kuva rajata jne että kuvasta tulee hyvä - siis sen perusasian että se ei ole kamera joka ottaa hyvän kuvan vaan ihminen.
Sama meininki on soitinmainonnassakin jne.
Mitä tästä seuraa. Tietenkin se että ihmiset ostavat yhä kalliimpia ja hienompia kameroita ostaakseen itselleen yhä paremman esteettisen silmän ja lisää luovuutta. Ja kalliiksi tulee - ja pettymyksiä tulee kun kalliin kamera-arsenaalin ostaja ei saanutkaan hienoja elämänsä kuvia.
Tilanne on tietenkin kulttuurin kannalta katastrofi - koska kulttuuriteknologia ymppäämällä lahjakkuuden ja luovuuden kameran ominaisuudeksi aiheuttaa ihmisille pettymyksiä ja luopumista esteettististä ja taiteellisista mielihaluistaan.
Toisaalta tilanne aiheuttaa sen että ihmiset eivät edes tiedosta - ja tämä on karmeaa kyllä ihan totta - ettei se olekaan kameran ominaisuus se lahjakkuus ja luovuus - ja että sitä pitäisi sitä esteettistä näkemistä ja kuvan luomista opetella, tutkia kirjoja, ottaa kursseja.
Ja tajuta että "se olen minä itse sekä se suurin este että suurin mahdollisuus sille että otan hyviä kuvia tai soitan hyvin jotain instrumenttia" - eikä se ole laitteen ominaisuus.
Ja kun ei tajuta niin siitä seuraa se ettei ihmiset hakeudu kursseille - eikä kulttuurin saralla synny sitä työllisyyttä joka voisi.
Ja mikä pahinta - ihmiset eivät aivan oikeasti enää edes tiedosta että lahjakkuus ja luovuus on kulttuuriteknologiasta riippumaton ja aivan itsenäinen yksilön asia sekä perimän puolesta että ja varsinkin sen puolesta että sitä pitää ihan itse kehittää.
He luulevat - ja maagisesti toivovat - että mitä kalliimman kameran tai soittimen ostan sitä parempia kuvia saan ja sitä paremmin soitan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ihminen näkee esimerkiksi kauniita kuvia - lukee mainoksen hienosta kamerasta jossa on nippu hienoja ominaisuuksia ja kirjainyhdistelmiä josta hän ei ymmärrä höykäsen pöläystä. Kameravalmistaja markkinoi tyyliin "tällä kameralla otat elämäsi kuvat" tms - ja ostaja uskoo - koska jos kamerassa on niin paljon hienouksiakin joista hän ei ymmärrä mitään niin täytyyhän kameranvalmistajan tietää myös että tässä on kamera jolla saan elämäni kuvat. Sellaisia joita hän on nähnyt lehdissä netissä jne.
Näin on pikselikilpailun ja ominaisuushienostelun ohella kameranvalmistaja ympännyt ihmisen visuaalisen esteettisen lahjakkuuden ja luovuuden kameran ominaisuudeksi
Eikä lainkaan kertonut että ne hienot kuvat joita ihmiset näkee lehdissä ja netissä ovat usein sellaisten ihmisten ottamia jotka tietää miten pitää kuva rajata jne että kuvasta tulee hyvä - siis sen perusasian että se ei ole kamera joka ottaa hyvän kuvan vaan ihminen.
Sama meininki on soitinmainonnassakin jne.
Mitä tästä seuraa. Tietenkin se että ihmiset ostavat yhä kalliimpia ja hienompia kameroita ostaakseen itselleen yhä paremman esteettisen silmän ja lisää luovuutta. Ja kalliiksi tulee - ja pettymyksiä tulee kun kalliin kamera-arsenaalin ostaja ei saanutkaan hienoja elämänsä kuvia.
Tilanne on tietenkin kulttuurin kannalta katastrofi - koska kulttuuriteknologia ymppäämällä lahjakkuuden ja luovuuden kameran ominaisuudeksi aiheuttaa ihmisille pettymyksiä ja luopumista esteettististä ja taiteellisista mielihaluistaan.
Toisaalta tilanne aiheuttaa sen että ihmiset eivät edes tiedosta - ja tämä on karmeaa kyllä ihan totta - ettei se olekaan kameran ominaisuus se lahjakkuus ja luovuus - ja että sitä pitäisi sitä esteettistä näkemistä ja kuvan luomista opetella, tutkia kirjoja, ottaa kursseja.
Ja tajuta että "se olen minä itse sekä se suurin este että suurin mahdollisuus sille että otan hyviä kuvia tai soitan hyvin jotain instrumenttia" - eikä se ole laitteen ominaisuus.
Ja kun ei tajuta niin siitä seuraa se ettei ihmiset hakeudu kursseille - eikä kulttuurin saralla synny sitä työllisyyttä joka voisi.
Ja mikä pahinta - ihmiset eivät aivan oikeasti enää edes tiedosta että lahjakkuus ja luovuus on kulttuuriteknologiasta riippumaton ja aivan itsenäinen yksilön asia sekä perimän puolesta että ja varsinkin sen puolesta että sitä pitää ihan itse kehittää.
He luulevat - ja maagisesti toivovat - että mitä kalliimman kameran tai soittimen ostan sitä parempia kuvia saan ja sitä paremmin soitan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saturday, March 03, 2012
Kulttuurikilpailuista tullut esiintyjien itse maksamia esiintymistilaisuuksia ja artistin nahalla rahastamisia
Kulttuurikilpailuista tullut itsemaksettuja esiintymistilaisuuksia - ja artistin nahalla rahastamisia
Kevyen musiikin laulukilpailut ainakaan pienempien kilpailujen osalta eivät ansaitse nimikettä kilpailu.
On jokseenkin naurettavaa että osallistumisesta maksat osallistumismaksun, sitten kustannat kaikki kulut alku-, välierä- ja loppukilpailuihin asti jos sinne pääset - ja palkintona saat ehkä jonkun tittelin - tai peräti velvollisuuden esiintyä jopa useampana vuotena niinkuin kilpailujen järjestäjä tahtoo "sovittavalla korvauksella" - ja parhaimpana varsinaisena palkintona saat ehkä risteilyn Itämerellä - joita saa halvimmillaan laivayhtiöltä muutamalla kympillä.
Kulttuurin pilkantekoa tuollaiset kilpailujen järjestämiset. Ja itseasiassa rahastamista esintyvien ihmisten kustannuksella.
Ja sitten toitotetaan yleviä kulttuurin kannustamisia kilpailujen periaatteeksi. - kun kyse ei ole esiintyjien kannalta edes kilpailusta vaan heidän itse maksamistaan esiintymistilaisuuksista - jotka esiintymistilaisuudet määrittelee kilpailujen järjestäjä sitä tiukemmin mitä isompi kilpailu ja mitä pitemmälle kilpailija pääsee.
Ja kuka maksaa jälleen kustannukset - ettei olis taas vain se artisti.
Raaka ahneus on pureutunut kulttuurin toimijoihin tavalla josta on selvästikin kulttuurin hengelle suurta haittaa.
Lukekaa vireillä olevien erinäisten kulttuurikilpailujen säännöt - ja hävetkää - niinsanottua suomalaista kulttuuria.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kevyen musiikin laulukilpailut ainakaan pienempien kilpailujen osalta eivät ansaitse nimikettä kilpailu.
On jokseenkin naurettavaa että osallistumisesta maksat osallistumismaksun, sitten kustannat kaikki kulut alku-, välierä- ja loppukilpailuihin asti jos sinne pääset - ja palkintona saat ehkä jonkun tittelin - tai peräti velvollisuuden esiintyä jopa useampana vuotena niinkuin kilpailujen järjestäjä tahtoo "sovittavalla korvauksella" - ja parhaimpana varsinaisena palkintona saat ehkä risteilyn Itämerellä - joita saa halvimmillaan laivayhtiöltä muutamalla kympillä.
Kulttuurin pilkantekoa tuollaiset kilpailujen järjestämiset. Ja itseasiassa rahastamista esintyvien ihmisten kustannuksella.
Ja sitten toitotetaan yleviä kulttuurin kannustamisia kilpailujen periaatteeksi. - kun kyse ei ole esiintyjien kannalta edes kilpailusta vaan heidän itse maksamistaan esiintymistilaisuuksista - jotka esiintymistilaisuudet määrittelee kilpailujen järjestäjä sitä tiukemmin mitä isompi kilpailu ja mitä pitemmälle kilpailija pääsee.
Ja kuka maksaa jälleen kustannukset - ettei olis taas vain se artisti.
Raaka ahneus on pureutunut kulttuurin toimijoihin tavalla josta on selvästikin kulttuurin hengelle suurta haittaa.
Lukekaa vireillä olevien erinäisten kulttuurikilpailujen säännöt - ja hävetkää - niinsanottua suomalaista kulttuuria.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kuntauudistus paljastumassa amatöörimäiseksi
Kaiken aikaa kertyy lausuntoja ympäri maata ja viimeksi maakuntajohtajilta jotka antavat aihetta seuraavaan toteamukseen - koko kuntauudistus on niin amatöörimäistä räpellystä karttapohjanoteerausta myöten että on aika kysyä sekä pääministeri Kataisen että kuntaministeri Virkkusen pätevyyden perään tässä asiassa.
Onko todellakin hallituksen ja kokoomuksen kuntauudistuspakkomielle niin pilvessä ja jalat irti maasta kuin kentän kaiut antaisivat ymmärtää.
Ja kenelle ja miksi kokoomus, Katainen ja Virkkunen haluavat päteä tämmöisellä räpellyksellä - ulkopuolinen tahohan siinä täytyy olla jolle peilaillaan koska tuollainen typertely ei nyt muuten ole ministeritason touhuksi ymmärrettävissä.
Tai muussa tapauksessa on pakko jo ruveta ajattelemaan että pitäisiköhän sekä eduskuntaan että etenkin ministeriksi olla pääsykokeet ja soveltuvuustestit - ministeriksi pääsemisen kynnys kun ei näytä olevan kynnys tasosta päätellen.
On tosi surkeaa touhua koko kuntauudistus.
Ja sekin kysymys pitää esittää että - onko hallituksen kyky karsia täsmätoimin hallintoa niin heikko että sen pitää lopettaa koko kunta kun ei ymmärrä ja osaa mistä voisi hallintoa karsia ja miten - palvelujahan kun ei oikein voi. Miksi - siksi että ei sillä ihmisten tarpeet katoa että palvelut lopetetaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko todellakin hallituksen ja kokoomuksen kuntauudistuspakkomielle niin pilvessä ja jalat irti maasta kuin kentän kaiut antaisivat ymmärtää.
Ja kenelle ja miksi kokoomus, Katainen ja Virkkunen haluavat päteä tämmöisellä räpellyksellä - ulkopuolinen tahohan siinä täytyy olla jolle peilaillaan koska tuollainen typertely ei nyt muuten ole ministeritason touhuksi ymmärrettävissä.
Tai muussa tapauksessa on pakko jo ruveta ajattelemaan että pitäisiköhän sekä eduskuntaan että etenkin ministeriksi olla pääsykokeet ja soveltuvuustestit - ministeriksi pääsemisen kynnys kun ei näytä olevan kynnys tasosta päätellen.
On tosi surkeaa touhua koko kuntauudistus.
Ja sekin kysymys pitää esittää että - onko hallituksen kyky karsia täsmätoimin hallintoa niin heikko että sen pitää lopettaa koko kunta kun ei ymmärrä ja osaa mistä voisi hallintoa karsia ja miten - palvelujahan kun ei oikein voi. Miksi - siksi että ei sillä ihmisten tarpeet katoa että palvelut lopetetaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, March 02, 2012
Thursday, March 01, 2012
Wednesday, February 29, 2012
Soittolista lauluistani Youtubessa - tällä hetkellä ;))
I collected my songs to playlist of songs I have in youtube and it made 40 songs - so - enjoy - and please comment
http://www.youtube.com/playlist?list=PL5AF18819A22A0AED&feature=view_all
http://www.youtube.com/playlist?list=PL5AF18819A22A0AED&feature=view_all
Vapautetaan pääoma teollisuuden käsiraudoista
Kataisen kokoomusvetoinen hallitus yrittää ympätä mm kuntauudistuksessa teollisuuden tuotantoajattelua yhteiskuntaan - mutta se on väkinäistä perusajattelutavan vääristyneisyyden vuoksi.
Teollisuus kun ajattelee pääoman ohella että ihmiset ovat toisaalta tuotantotekijä ja toisaalta kulutustekijä. Ja tätä roolia ihmisille ja heidän elämälleen pitää koko poliittinen järjestelmä väkinäisesti pystyssä kuin entisessä terästehtaiden Neuvostoliitossa.
Ihmiset taas ajattelee että mitä teollisuus tai edes kauppa tuottaa on vain sivuosa heidän elämässään - että heidän roolinsa olisi kaikista vähiten sitä mitä teollisuus ja pääoma toivoo - eli olevan tuotanto- ja kulutustekijä.
Ja tämän perusväärinkäsityksen takia hallitus ja puolue toisensa jälkeen erehtyy pakottamaan ja juustohöyläämään ihmisten elämää kapean likuhihina-ihmiskäsityksensä eteen.
Jolloin ei edes synny vapaata kilpailutilannetta sille että ihmisillä ja yhteiskunnalla olisi vapaus valita minkä painoarvon ne tuotanto/kulutus-roolin ja elämän muun roolin välille valitsevat.
Mutta sellainen kilpailutilanne on kuin onkin synnytettävissä - siten että vapautetaan pääoma teollisuuden tuotanto/kuluttaja-käsiraudoista.
Eli nostetaan kansalaispalkka niin suureksi vaikkapa luokkaa 1000 - 1500 euroa jolloin ihmiset itse saisivat valita minkälaisen roolin yhteiskunnassa ottavat - kuinka paljon se on tuotantotekijän, kuinka paljon kulutustekijän ja kuinka paljon noiden ulkopuolella oleva rooli.
Tällä tavoin yhteiskunnan toiminta hakeutuisi sellaisiin tarve- ja kulutuslähtöisiin uomiin johon se on vapaasti hakeutuessaan voisi mennä.
Ja sijoitetun pääoman tuoton idea ei syntyisikään niinkään siitä että ihmiset tekevät työtä vaan siitä että he käyttävät rahansa.
Asia voisi jopa johtaa siihen että palkkoja voitaisiin laskea koska toisaalta valtava määrä kontrollihallintoa voitaisiin lakkauttaa verotuloja syömästä ja toisaalta osa ihmisten palkasta olisi sitä minkä he saavat kansalaispalkkana - ja tekisivät sen päälle töitä sen mukaan kun on lisärahan tarvetta.
Tämä lisäisi ihmisten yksilöllistä henkilökohtaistakin vapautta koska on ihmisiä joille tärkeää olla mukana tuotannon rattaissa, toiset taas viihtyvät kuluttajina ja kolmannet taas noita vähemmän muissa elämäntavoissa.
Olisiko tämä se vapauden perusideologia ja aalto joka näyttäisi asioita oikeassa niiden elämänmukaisessa valossa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Teollisuus kun ajattelee pääoman ohella että ihmiset ovat toisaalta tuotantotekijä ja toisaalta kulutustekijä. Ja tätä roolia ihmisille ja heidän elämälleen pitää koko poliittinen järjestelmä väkinäisesti pystyssä kuin entisessä terästehtaiden Neuvostoliitossa.
Ihmiset taas ajattelee että mitä teollisuus tai edes kauppa tuottaa on vain sivuosa heidän elämässään - että heidän roolinsa olisi kaikista vähiten sitä mitä teollisuus ja pääoma toivoo - eli olevan tuotanto- ja kulutustekijä.
Ja tämän perusväärinkäsityksen takia hallitus ja puolue toisensa jälkeen erehtyy pakottamaan ja juustohöyläämään ihmisten elämää kapean likuhihina-ihmiskäsityksensä eteen.
Jolloin ei edes synny vapaata kilpailutilannetta sille että ihmisillä ja yhteiskunnalla olisi vapaus valita minkä painoarvon ne tuotanto/kulutus-roolin ja elämän muun roolin välille valitsevat.
Mutta sellainen kilpailutilanne on kuin onkin synnytettävissä - siten että vapautetaan pääoma teollisuuden tuotanto/kuluttaja-käsiraudoista.
Eli nostetaan kansalaispalkka niin suureksi vaikkapa luokkaa 1000 - 1500 euroa jolloin ihmiset itse saisivat valita minkälaisen roolin yhteiskunnassa ottavat - kuinka paljon se on tuotantotekijän, kuinka paljon kulutustekijän ja kuinka paljon noiden ulkopuolella oleva rooli.
Tällä tavoin yhteiskunnan toiminta hakeutuisi sellaisiin tarve- ja kulutuslähtöisiin uomiin johon se on vapaasti hakeutuessaan voisi mennä.
Ja sijoitetun pääoman tuoton idea ei syntyisikään niinkään siitä että ihmiset tekevät työtä vaan siitä että he käyttävät rahansa.
Asia voisi jopa johtaa siihen että palkkoja voitaisiin laskea koska toisaalta valtava määrä kontrollihallintoa voitaisiin lakkauttaa verotuloja syömästä ja toisaalta osa ihmisten palkasta olisi sitä minkä he saavat kansalaispalkkana - ja tekisivät sen päälle töitä sen mukaan kun on lisärahan tarvetta.
Tämä lisäisi ihmisten yksilöllistä henkilökohtaistakin vapautta koska on ihmisiä joille tärkeää olla mukana tuotannon rattaissa, toiset taas viihtyvät kuluttajina ja kolmannet taas noita vähemmän muissa elämäntavoissa.
Olisiko tämä se vapauden perusideologia ja aalto joka näyttäisi asioita oikeassa niiden elämänmukaisessa valossa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, February 28, 2012
Julkisen sektorin ohjelmistoalan surkeat myynti- ja ostotavat
Julkiseen sektoriin kohdistuvaan tietokoneiden ohjelmistoalaan on kaikesta päätellen pesiytynyt paha keskeneräisten osaamisen ja tuotteiden kauppatapa.
Jota vahvistaa yhtä luokaton poliitikkojen ja virkamiesten tohelointi hankintaosaamisessa.
Poliitikoille ja virkamiehille jopa niin yksinkertaisen asian vaatiminen kuin mikä tavalliselle kansalaiselle on aivan selvää että toimimatonta tuotetta ei osteta ja voidaan palauttaa - ja että tuotteeseen kuuluu takuu - jonka kustannuksista vastaa tuotteen myyjä ja valmistaja.
Laittakaa ohjelmistoala ensin harjoittelemaan omissa nurkissaan tuotteensa valmiiksi ennenkuin tulevat sitä kaupan. Ja turha tulla valittamaan että ohjelmistoala kehittyy nykyisen menettelyn kautta. Jos kehittyy niin kehittyköön omalla kustannuksellaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jota vahvistaa yhtä luokaton poliitikkojen ja virkamiesten tohelointi hankintaosaamisessa.
Poliitikoille ja virkamiehille jopa niin yksinkertaisen asian vaatiminen kuin mikä tavalliselle kansalaiselle on aivan selvää että toimimatonta tuotetta ei osteta ja voidaan palauttaa - ja että tuotteeseen kuuluu takuu - jonka kustannuksista vastaa tuotteen myyjä ja valmistaja.
Laittakaa ohjelmistoala ensin harjoittelemaan omissa nurkissaan tuotteensa valmiiksi ennenkuin tulevat sitä kaupan. Ja turha tulla valittamaan että ohjelmistoala kehittyy nykyisen menettelyn kautta. Jos kehittyy niin kehittyköön omalla kustannuksellaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Isoista kunnista pieniin lähiajattelun mukaisiin palvelurakennekuntiin
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii rakenteiden uudistamista - niistä asioista luopumista jotka eivät tuota hyvinvointia.
Hallinto ei tuota sinänsä hyvinvointia vaikka avustaakin siinä. Siis hallintoa voitaisiin leikata niin että työ tapahtuu eniten siellä missä työn laadullinen tuottavuus on suurinta työajasta - joka merkitsee matalia kaksitasoisia palvelurakenteita luokkaa esimies-suorittava taso.
Juuri tuossa on hallinnon tuottaman hyvinvoinnin tehopakkaus.
Mutta hallitus on pyrkimässä päinvastaiseen. Tekemällä entistä isompia kuntia hallitus kasvattaa entisestään hallinnon taakkaa tuon hyvinvoinnin tehopakkauksen niskassa - kuluja aiheuttaen ja asioiden aikaansaamisen nopeutta hidastaen.
Kun pitäisi tuottaa lähiajattelun mukaisia matalia palvelurakenteita luokkaa esittämäni perusterveydenhuollon lääkäri-sairaanhoitaja terveysasema kyliin ja lähiöihin.
Jolloin tietokoneyhteyksillä saadaan puitteet muutaman terveysaseman huoneen lisäksi keveän ja tehokkaan ja lähitietoisen palvelurakenteen tueksi.
Ja samassa lähiajattelun hengessä voisi vaikkapa Lauttasaari Helsingissä olla ihan oma palvelurakennekuntansa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Hallinto ei tuota sinänsä hyvinvointia vaikka avustaakin siinä. Siis hallintoa voitaisiin leikata niin että työ tapahtuu eniten siellä missä työn laadullinen tuottavuus on suurinta työajasta - joka merkitsee matalia kaksitasoisia palvelurakenteita luokkaa esimies-suorittava taso.
Juuri tuossa on hallinnon tuottaman hyvinvoinnin tehopakkaus.
Mutta hallitus on pyrkimässä päinvastaiseen. Tekemällä entistä isompia kuntia hallitus kasvattaa entisestään hallinnon taakkaa tuon hyvinvoinnin tehopakkauksen niskassa - kuluja aiheuttaen ja asioiden aikaansaamisen nopeutta hidastaen.
Kun pitäisi tuottaa lähiajattelun mukaisia matalia palvelurakenteita luokkaa esittämäni perusterveydenhuollon lääkäri-sairaanhoitaja terveysasema kyliin ja lähiöihin.
Jolloin tietokoneyhteyksillä saadaan puitteet muutaman terveysaseman huoneen lisäksi keveän ja tehokkaan ja lähitietoisen palvelurakenteen tueksi.
Ja samassa lähiajattelun hengessä voisi vaikkapa Lauttasaari Helsingissä olla ihan oma palvelurakennekuntansa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, February 27, 2012
Sunday, February 26, 2012
Arvovapaata pragmaattisuutta ei ole olemassakaan
On esitetty kokoomuksen harjoittavan pragmaattista käytännönläheistä politiikkaa - jota ei ohjaa niinkään poliittinen aate kuin käytännön tarve.
Kaikkea ohjaa arvot - ja kaikkien arvojen takana on positiivinen tai käänteisesti negatiivinen tunnevaraus - kysymys on siitä mitä ja kenen arvoja toteutetaan.
Tästä syystä pragmaattisuuden ottaminen perusteeksi on arvojen piilottelua väistämättömäksi esitetyn taakse.
Ikäänkuin väistämätön ei olisi arvovalinta - kun itseasiassa väistämättömäksi esitetty on historiassakin ollut usein mitä voimakkain ja usein myös mitä karmein arvovalinta.
Siten puhtaasti pragmaattista arvovapaata politiikkaa ei ole olemassakaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kaikkea ohjaa arvot - ja kaikkien arvojen takana on positiivinen tai käänteisesti negatiivinen tunnevaraus - kysymys on siitä mitä ja kenen arvoja toteutetaan.
Tästä syystä pragmaattisuuden ottaminen perusteeksi on arvojen piilottelua väistämättömäksi esitetyn taakse.
Ikäänkuin väistämätön ei olisi arvovalinta - kun itseasiassa väistämättömäksi esitetty on historiassakin ollut usein mitä voimakkain ja usein myös mitä karmein arvovalinta.
Siten puhtaasti pragmaattista arvovapaata politiikkaa ei ole olemassakaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ihmisten suhde kulttuuriin yleisimmin pinnallista ja erittäin asenteellista
Ihmisten suhde kulttuuriin on yleisemmin aika pinnallinen.
Naisten suhde liittyy hyvänmielen tuottamiseen ja kauneuteen - miehillä kysymys on yleisimmin "miten siitä saa rahaa".
Syvempi kiinnostus kulttuurin syntyprosesseihin on ylivoimaisella valtaosalla ihmisiä koulutustasosta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta aivan olematonta.
He keskittyvät mieluummin television viihdesarjoihin kuin kulttuurin moninaisuuden syvempään ymmärtämiseen. Josta syystä suomalaisten kyky keskustella kulttuurista on äärimmäisen heikko ja erittäin asennelatautunut.
Tämä on tyly totuus - suomalaiset ovat kulttuuriorientoituneisuudessaan valtaosin erittäin pinnallisia tai kielteisiä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Naisten suhde liittyy hyvänmielen tuottamiseen ja kauneuteen - miehillä kysymys on yleisimmin "miten siitä saa rahaa".
Syvempi kiinnostus kulttuurin syntyprosesseihin on ylivoimaisella valtaosalla ihmisiä koulutustasosta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta aivan olematonta.
He keskittyvät mieluummin television viihdesarjoihin kuin kulttuurin moninaisuuden syvempään ymmärtämiseen. Josta syystä suomalaisten kyky keskustella kulttuurista on äärimmäisen heikko ja erittäin asennelatautunut.
Tämä on tyly totuus - suomalaiset ovat kulttuuriorientoituneisuudessaan valtaosin erittäin pinnallisia tai kielteisiä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saturday, February 25, 2012
Friday, February 24, 2012
Ajankuvaa vuodelta 1954 - ja kyllä pysähdytti
Löytyipä vanha Helsingin Sanomat tammikuun 9. päivältä 1954 ja siellä kaksi murheellista ilmoitusta - ja ajankuvaa lienee - palstalta "Henkilö- ja osoiteasioita":
- Lapsi annetaan omaksi tai kasvatiksi hyvään kotiin. Arv. vast. Kouvolan Sanomain konttori, Kouvola, nimimerk. " Äiti".
- Terveet poika ja tyttö, 8-4 vuotiaat annetaan omaksi tai kasvatiksi hyvään kotiin. Tiedustelut H.S. Hämeentien kontt. viikon aik. nim. " Ei äitiä, sairas isä - I - 2851"
Pakko sanoa - kyllä kouraisi - ja pani miettimään yhteiskunnallista ilmapiiriä ja sen vaikutusta jopa itseeni koska neljää kuukautta myöhemmin samana vuonna itse synnyin - että mitä tuollainen maailma josta en aiemmin tiennyt on vaikuttanut yleiseen ilmapiiriin lapsen ja perheiden maailmassa. On noista ajoista sentään kehitytty ettei lapsia heitellä lehti-ilmoituksilla sinne tänne.
Niin että parempi sentään sittenkin lastensuojelu kuin lasten jakelu lehti-ilmoituksilla "hyvään kotiin".
Kuinkahan hyviä monikin lapsia vastaanottavista kodeista itseasiassa oli - ja kuinka paljon tuollaisia ilmoituksia vuonna 1954 kaiken kaikkiaan oli kun jo yhdessä ainokaisessa lauantain lehdessä niitä oli kaksi. Oliko lauantai kenties tällaisten ilmoitusten suosikkipäivä vai oliko niitä pitkin viikkoa.
Kyllä pysähdytti niin prosessien kuin dynamiikkojenkin kannalta miettien että mistä ja minne on tultu ja minne ollaankaan menossa. Pankkimies Wahlroosin puheet julkisuudesta muistaen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
- Lapsi annetaan omaksi tai kasvatiksi hyvään kotiin. Arv. vast. Kouvolan Sanomain konttori, Kouvola, nimimerk. " Äiti".
- Terveet poika ja tyttö, 8-4 vuotiaat annetaan omaksi tai kasvatiksi hyvään kotiin. Tiedustelut H.S. Hämeentien kontt. viikon aik. nim. " Ei äitiä, sairas isä - I - 2851"
Pakko sanoa - kyllä kouraisi - ja pani miettimään yhteiskunnallista ilmapiiriä ja sen vaikutusta jopa itseeni koska neljää kuukautta myöhemmin samana vuonna itse synnyin - että mitä tuollainen maailma josta en aiemmin tiennyt on vaikuttanut yleiseen ilmapiiriin lapsen ja perheiden maailmassa. On noista ajoista sentään kehitytty ettei lapsia heitellä lehti-ilmoituksilla sinne tänne.
Niin että parempi sentään sittenkin lastensuojelu kuin lasten jakelu lehti-ilmoituksilla "hyvään kotiin".
Kuinkahan hyviä monikin lapsia vastaanottavista kodeista itseasiassa oli - ja kuinka paljon tuollaisia ilmoituksia vuonna 1954 kaiken kaikkiaan oli kun jo yhdessä ainokaisessa lauantain lehdessä niitä oli kaksi. Oliko lauantai kenties tällaisten ilmoitusten suosikkipäivä vai oliko niitä pitkin viikkoa.
Kyllä pysähdytti niin prosessien kuin dynamiikkojenkin kannalta miettien että mistä ja minne on tultu ja minne ollaankaan menossa. Pankkimies Wahlroosin puheet julkisuudesta muistaen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, February 23, 2012
Onko poliittiseen ja taloudelliseen valtaan antijalostunut omanedunkuppaajia
Optiomiljonäärijohtajat ja muut epäeettiset palkkiojärjestelyt, pääomapiirien mahdollisuus verokikkailla verotus liki olemattomiin, kaupan S-ryhmän henkilökuntaedun - 15% alennus käyttötavaroista ja 3 % ruuasta - ulottaminen myös hallintoneuvostojen perheenjäsenille niihin kuuluen kansanedustajia ja kuntapäättäjiä, pääosin ruotsalaisen lääkäriasema Mehiläisen verokuppaus Suomesta, taannoinen tökeröshow vaalirahoituksesta mukaanlukien se että yhdistyksetkin ay-liikettä myöten voivat äänestää rahalla siis korruptoida omaa kansanedustajahevosta jne jne ja vielä kerran jne.
Tästähän ei voi tulla kuin yksi asia mieleen - siivilöityykö ja antikultivoituuko valtaan ja päättäjiin kaikkein tökeröimpiä omanedunkuppaajia - jotka vie omaa uraansa eteenpäin paha veli-verkoston jaettuun omanedunkuppausrinkiin osallistumalla. Björn Wahlroosin puheet tuon joukon taloudellisten päättäjien kaapin päältä pelottaa - tuollaisiinko ajatuskuvioihin ja surkeaan yhteiskunnalliseen kapeuteen valta ja päättäminen onkin antijalostunut.
Kysyähän voi että kuinka sellaiset henkilöt voi laisinkaan eläytyä saati sitten ymmärtää sisäistyneellä ja arvo- ja periaatetietoisella tavalla niitä asioita jotka ovat paljon laajempia ja paljon tärkeämpiä vaikutustekijöitä kuin lapsellisen yksinkertainen ihmisyyttä ja sivistystä lokaan vetävä omanedunkuppaaminen rinkeineen.
Oikein hävettää noiden kuppaajien puolesta miten syväsivistmättöminä he ulospäin näyttäytyvät sitä itse tajuamatta.
Ja kysyä myös voi - onko tällaisista omanapavetoisista päättäjistä siihen valtaan johon heidät on uskottu - niin politiikassa kuin talouselämässäkin.
Kas kun omanedunkuppausringiltä jää yksi asia piiloon ja vaikeasti tajuttavaksi - nimittäin kun kaikessa yhteiskuntaelämässä kaikki muu kuin omanedunkuppaaminen on ainakin 90 % kaikesta inhimillisestä toiminnasta.
Näin alas on valta ja päättäjät ja pääomapiirit maailmassa vajonneet omaan napaansa - ja sen nöyhtiin. Ja näin surkeissa käsissä on maailmassa tällä hetkellä valta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tästähän ei voi tulla kuin yksi asia mieleen - siivilöityykö ja antikultivoituuko valtaan ja päättäjiin kaikkein tökeröimpiä omanedunkuppaajia - jotka vie omaa uraansa eteenpäin paha veli-verkoston jaettuun omanedunkuppausrinkiin osallistumalla. Björn Wahlroosin puheet tuon joukon taloudellisten päättäjien kaapin päältä pelottaa - tuollaisiinko ajatuskuvioihin ja surkeaan yhteiskunnalliseen kapeuteen valta ja päättäminen onkin antijalostunut.
Kysyähän voi että kuinka sellaiset henkilöt voi laisinkaan eläytyä saati sitten ymmärtää sisäistyneellä ja arvo- ja periaatetietoisella tavalla niitä asioita jotka ovat paljon laajempia ja paljon tärkeämpiä vaikutustekijöitä kuin lapsellisen yksinkertainen ihmisyyttä ja sivistystä lokaan vetävä omanedunkuppaaminen rinkeineen.
Oikein hävettää noiden kuppaajien puolesta miten syväsivistmättöminä he ulospäin näyttäytyvät sitä itse tajuamatta.
Ja kysyä myös voi - onko tällaisista omanapavetoisista päättäjistä siihen valtaan johon heidät on uskottu - niin politiikassa kuin talouselämässäkin.
Kas kun omanedunkuppausringiltä jää yksi asia piiloon ja vaikeasti tajuttavaksi - nimittäin kun kaikessa yhteiskuntaelämässä kaikki muu kuin omanedunkuppaaminen on ainakin 90 % kaikesta inhimillisestä toiminnasta.
Näin alas on valta ja päättäjät ja pääomapiirit maailmassa vajonneet omaan napaansa - ja sen nöyhtiin. Ja näin surkeissa käsissä on maailmassa tällä hetkellä valta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, February 22, 2012
Änkyräsuomalainen ottaa muotista mittaa
Luulen että yhtenä yleisenä vallan vastustamisen ilmiönä vaikkapa karppausilmiössä on osin kyse siitä periaatekysymyksestä että ylhäältä tai edes samalta tasalta saneltua asiantuntijavaltaa halutaan vastustaa - halutaan tehdä ihan kuin itse halutaan - pienellä anarkistisella vallan vastustamisen mausteella ripautettuna.
Tämä tietenkin on merkki siitä että toisaalta asiantuntijat eivät osaa asiaansa oikein esittää - jotta asia tulisi kuulluksi ja ymmärretyksi - ja että myös vastaanottajan kunnioitus ja oma arvostelukyky ja toiveet tulisi huomioitua.
Mutta siinä että asiantuntijoita ja valtaa vastaan noustaan herkästi kahdelle jalalle on kyse myös kahdesta muusta periaatteellisesta isosta asiasta.
Toisaalta siitä että Suomi on niin auttamattoman pääkaupunkiseutukeskeinen ja sen taluttelema - eikä surkeutta yhtään vähennä vaikka kuinka muita kasvukeskuksia vahvistettaisiin sillä keskittymishölmöilyssä näin laajassa ja monitahoisessa maassa on mukana myös oikeinpa päävaikuttajana Helsingin Sanomat - ollen vieläpä ylivoimaisesti suurin sanomalehti Suomessa.
Toisena kantona kaskessa asiantuntijuuden ja tiedon levittämisen tiellä on ite suomalainen - se joka sanoo olevansa hyvinkin rationaalinen ja analyyttinen - mutta onkin tosiasiassa kaikessa puuskittelemisessaan niin emotionaalinen ettei mihinkään raameihin mahdu. Änkyräsuomalaisen pitää olla periaatteesta änkyrä vaikka kaikki muu sitten menisikin pieleen. Ja onnetonta tuossa emotionaalisuuspohjaisessa asenteellisessa ja ennakkoluuloisessa änkyräsuomalaisuudessa on se että sehän on yksinkertaisesti älyn käytön este ja sen kehityksen taannuttaja.
Olkoon suomalainen emotionaalinen - mikäs siinä - mutta onko se oltava siinä kohdin missä pitäisi olla rationaalinen ja järkevä. Ja sitten taas ei osata olla avoimen rohkean emtionaalinen siellä missä voisi ja pitäisi olla kuten vaikkapa sosiaalisesti ja ihmissuhteissa. Ikäänkuin suomalaisen emotionaalisuus olisi ankkuroitu viinaan, puukkoon ja herrojen vastustamiseen - ja nykyään kaiken sen kauhistelemiseen mitä rajojen takaa ulkomailta maahan on tullut ja tulossa.
Mutta sen vastakappaleena että suomalainen on sanoisinko poliittisesti ryöppyävän änkyräemotionaalinen on Suomi maana myös yksimuottinen - kaikki koetetaan valaa jäännöksettä yhteen muottiin - ja yleensä aina siihen pääkaupunkiseudun muottiin.
Tästä on karmeita henkisiä seurauksia suomalaisuudelle - se mikä voisi olla alueellinen ja paikallinen rikkaus ja kaunis arvo missä päin maata vain onkin nirkkanokkien pääkaupunkiseutulaisten peukalo ylös-peukalo alas -arvionnin kohde. Ikäänkuin maailman napa olisi Helsinki - eikä muuten ole - ei sinne päinkään.
Toinen seuraus on tietenkin se että yksilöllisyys ja luovuus on pannassa - ikäänkuin kansakunnan ja kansalaisuuden kutsumuksena olisi olla kuolinvuoteella päästä toteamaan " onnistuin elämässäni - vältyin poikkeamasta kaikin tavoin sosiaalisen peilaamisen muotista ja olemasta millään laatua yksilöllinen"
Suomalaisuuden kuva on siis perin surkea - ensinnäkin emotionaalisuutta ei viljellä sosiaalisissa suhteissa vaan siellä missä järjen pitäisi pystyä toimimaan eli yhteisissä yhteiskunnan riennoissa - ja toisaalta yksilöllisyys ja luovuus on niin pahasti sosiaalisen peilaamisen pakkopaidassa ettei pahemmin voi olla.
Mutta ehkä alkaa nyt tapahtua - änkyräsuomalainen on alkanut ottaa mittaa muotista.
Kuntauudistus on aivan surkean reppana muottiajattelun keinokukkanen - johon kansakuntaa yritetään viedä kuin yhteen totuuteen. Ja vastassa on änkyräsuomalaisuuden emootioiden voima - ja halu elää omilla seuduillaan oman itsemääräämisen keinoin.
Saa nähdä kuinka käy - kestääkö enää se muotti jota Suomeen ei koskaan olisi pitänyt tullakaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tämä tietenkin on merkki siitä että toisaalta asiantuntijat eivät osaa asiaansa oikein esittää - jotta asia tulisi kuulluksi ja ymmärretyksi - ja että myös vastaanottajan kunnioitus ja oma arvostelukyky ja toiveet tulisi huomioitua.
Mutta siinä että asiantuntijoita ja valtaa vastaan noustaan herkästi kahdelle jalalle on kyse myös kahdesta muusta periaatteellisesta isosta asiasta.
Toisaalta siitä että Suomi on niin auttamattoman pääkaupunkiseutukeskeinen ja sen taluttelema - eikä surkeutta yhtään vähennä vaikka kuinka muita kasvukeskuksia vahvistettaisiin sillä keskittymishölmöilyssä näin laajassa ja monitahoisessa maassa on mukana myös oikeinpa päävaikuttajana Helsingin Sanomat - ollen vieläpä ylivoimaisesti suurin sanomalehti Suomessa.
Toisena kantona kaskessa asiantuntijuuden ja tiedon levittämisen tiellä on ite suomalainen - se joka sanoo olevansa hyvinkin rationaalinen ja analyyttinen - mutta onkin tosiasiassa kaikessa puuskittelemisessaan niin emotionaalinen ettei mihinkään raameihin mahdu. Änkyräsuomalaisen pitää olla periaatteesta änkyrä vaikka kaikki muu sitten menisikin pieleen. Ja onnetonta tuossa emotionaalisuuspohjaisessa asenteellisessa ja ennakkoluuloisessa änkyräsuomalaisuudessa on se että sehän on yksinkertaisesti älyn käytön este ja sen kehityksen taannuttaja.
Olkoon suomalainen emotionaalinen - mikäs siinä - mutta onko se oltava siinä kohdin missä pitäisi olla rationaalinen ja järkevä. Ja sitten taas ei osata olla avoimen rohkean emtionaalinen siellä missä voisi ja pitäisi olla kuten vaikkapa sosiaalisesti ja ihmissuhteissa. Ikäänkuin suomalaisen emotionaalisuus olisi ankkuroitu viinaan, puukkoon ja herrojen vastustamiseen - ja nykyään kaiken sen kauhistelemiseen mitä rajojen takaa ulkomailta maahan on tullut ja tulossa.
Mutta sen vastakappaleena että suomalainen on sanoisinko poliittisesti ryöppyävän änkyräemotionaalinen on Suomi maana myös yksimuottinen - kaikki koetetaan valaa jäännöksettä yhteen muottiin - ja yleensä aina siihen pääkaupunkiseudun muottiin.
Tästä on karmeita henkisiä seurauksia suomalaisuudelle - se mikä voisi olla alueellinen ja paikallinen rikkaus ja kaunis arvo missä päin maata vain onkin nirkkanokkien pääkaupunkiseutulaisten peukalo ylös-peukalo alas -arvionnin kohde. Ikäänkuin maailman napa olisi Helsinki - eikä muuten ole - ei sinne päinkään.
Toinen seuraus on tietenkin se että yksilöllisyys ja luovuus on pannassa - ikäänkuin kansakunnan ja kansalaisuuden kutsumuksena olisi olla kuolinvuoteella päästä toteamaan " onnistuin elämässäni - vältyin poikkeamasta kaikin tavoin sosiaalisen peilaamisen muotista ja olemasta millään laatua yksilöllinen"
Suomalaisuuden kuva on siis perin surkea - ensinnäkin emotionaalisuutta ei viljellä sosiaalisissa suhteissa vaan siellä missä järjen pitäisi pystyä toimimaan eli yhteisissä yhteiskunnan riennoissa - ja toisaalta yksilöllisyys ja luovuus on niin pahasti sosiaalisen peilaamisen pakkopaidassa ettei pahemmin voi olla.
Mutta ehkä alkaa nyt tapahtua - änkyräsuomalainen on alkanut ottaa mittaa muotista.
Kuntauudistus on aivan surkean reppana muottiajattelun keinokukkanen - johon kansakuntaa yritetään viedä kuin yhteen totuuteen. Ja vastassa on änkyräsuomalaisuuden emootioiden voima - ja halu elää omilla seuduillaan oman itsemääräämisen keinoin.
Saa nähdä kuinka käy - kestääkö enää se muotti jota Suomeen ei koskaan olisi pitänyt tullakaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, February 21, 2012
Aamuöisten pahoinpitelyjen psykologinen syy
Ravintoloiden anniskeluaikaa aiotaan lyhentää muutamalla tunnilla aamuöisin lisääntyneiden pahoinpitelyjen vuoksi ravintoloiden läheisyydessä ja kaduilla.
Ja se on oikea suunta. Norjalaisen tutkimuksen mukaan yhden tunninkin anniskeluajan lisääminen lisää keskustan viikonlopun pahoinpitelyjä 16 % - ja vastaavasti yhden tunnin vähentäminen vähentää pahoinpitelyjä 16 %.
Mutta miksi aamuöisin tapahtuu niin paljon runsaammin pahoinpitelyjä. Syy on psykologinen.
Ihmiset jotka ovat humalassa kaduilla käyvät yleensä päivisin tai iltaisin töissä ja nukkuvat yöllä ja etenkin aamuyöstä.
Kun aamuöiseen humalaan lisätään aamuyöllä selvinpäinkin ihmisessä havaittava psyykkisen suorituskyvyn lasku mukaanlukien ärtymysherkkyyden nousu on asia aivan ilmeinen - harkintakyky laskee ja impulsiivinen toiminta mukaanlukien aggressiiviset välienselvittelyt tai muu vastaava lisääntyvät.
Eipä siis ihme että aamuöiset pahoinpitelyt ovat niin yleisiä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja se on oikea suunta. Norjalaisen tutkimuksen mukaan yhden tunninkin anniskeluajan lisääminen lisää keskustan viikonlopun pahoinpitelyjä 16 % - ja vastaavasti yhden tunnin vähentäminen vähentää pahoinpitelyjä 16 %.
Mutta miksi aamuöisin tapahtuu niin paljon runsaammin pahoinpitelyjä. Syy on psykologinen.
Ihmiset jotka ovat humalassa kaduilla käyvät yleensä päivisin tai iltaisin töissä ja nukkuvat yöllä ja etenkin aamuyöstä.
Kun aamuöiseen humalaan lisätään aamuyöllä selvinpäinkin ihmisessä havaittava psyykkisen suorituskyvyn lasku mukaanlukien ärtymysherkkyyden nousu on asia aivan ilmeinen - harkintakyky laskee ja impulsiivinen toiminta mukaanlukien aggressiiviset välienselvittelyt tai muu vastaava lisääntyvät.
Eipä siis ihme että aamuöiset pahoinpitelyt ovat niin yleisiä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, February 20, 2012
Nouskaa jo helvetti sieltä ojasta ja vaatikaa miten itte haluatte palvelunnne järjestää
eskustan kansanedustaja Lasse Hautala kehottaa että "kuntien ote ei saa herpaantua".
Hän jatkaa
" - Tähän mennessä kunnissa on puhuttu enemmän kuntarakenteesta ja jätetty palvelut myöhempään tarkasteluun. Mielestäni näissä asioissa on edetty vääräässä järjestyksessä. Siksi on tärkeää, että kunnat eivät herpaannuttaisi otettaan tämän ensimmäisen kuulemiskierroksen jälkeen, vaan seuraisivat hyvin tarkasti sitä, mitä myöhemmin näissä muissa rakenneselvityksissä tulee esiin, Lasse Hautala toteaa.
Kuntayhtymät hajoamassa
Hautala nostaa pohjalaismaakunnista esiin muun muassa Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan, jotka muutama vuosi sitten muodostivat JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän.
- Työryhmän esittämässä kuntajakomallissa nämä kunnat suuntautuisivat osin Seinäjoelle, osin Kauhajoelle. Kunnille on tässä tilanteessa erittäin tärkeä tietää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan jatkossa järjestää. "
Hautala tuo esille suomalaisuuteen jo Bobrikovin ajoilta periytyneen ylemmän käskyä odottavan alamaisajattelun jossa oma-aloitteisuus on nollassa - jota hallitus vahvistaa sanelupolitiikallaan.
Hautala kehottaa ettei kuntien ote saisi herpaantua - kun se on jo herpaantunut - jo Bobrikovin muiden-sanelu-ajoista. Ja sen käsityksen kansanedustaja Hautala vahvistaa käyttämällä sanoja: "aiotaan jatkossa järjestää".
Siis joku muu aikoo - mutta ei kunnat itse - ei maakunnat itse. Tällaista on suomalainen pääkaupunki-hesari-keskeinen alamais-kolonialismi.
Jota alamaiskansalaiset kansanedustajia myöten perässälaukkaavat.
Ei maakuntien kansanedustajia eduskuntaan valittu pääkaupunkiseutua nöyristelemään.
Nouskaa jo helvetissä sieltä ojasta - ja vaatikaa miten te ITTE HALUATTA PALVELUNNE JÄRJESTÄÄ.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen ajattelun kehittäjä
Somerniemi
Hän jatkaa
" - Tähän mennessä kunnissa on puhuttu enemmän kuntarakenteesta ja jätetty palvelut myöhempään tarkasteluun. Mielestäni näissä asioissa on edetty vääräässä järjestyksessä. Siksi on tärkeää, että kunnat eivät herpaannuttaisi otettaan tämän ensimmäisen kuulemiskierroksen jälkeen, vaan seuraisivat hyvin tarkasti sitä, mitä myöhemmin näissä muissa rakenneselvityksissä tulee esiin, Lasse Hautala toteaa.
Kuntayhtymät hajoamassa
Hautala nostaa pohjalaismaakunnista esiin muun muassa Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan, jotka muutama vuosi sitten muodostivat JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän.
- Työryhmän esittämässä kuntajakomallissa nämä kunnat suuntautuisivat osin Seinäjoelle, osin Kauhajoelle. Kunnille on tässä tilanteessa erittäin tärkeä tietää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan jatkossa järjestää. "
Hautala tuo esille suomalaisuuteen jo Bobrikovin ajoilta periytyneen ylemmän käskyä odottavan alamaisajattelun jossa oma-aloitteisuus on nollassa - jota hallitus vahvistaa sanelupolitiikallaan.
Hautala kehottaa ettei kuntien ote saisi herpaantua - kun se on jo herpaantunut - jo Bobrikovin muiden-sanelu-ajoista. Ja sen käsityksen kansanedustaja Hautala vahvistaa käyttämällä sanoja: "aiotaan jatkossa järjestää".
Siis joku muu aikoo - mutta ei kunnat itse - ei maakunnat itse. Tällaista on suomalainen pääkaupunki-hesari-keskeinen alamais-kolonialismi.
Jota alamaiskansalaiset kansanedustajia myöten perässälaukkaavat.
Ei maakuntien kansanedustajia eduskuntaan valittu pääkaupunkiseutua nöyristelemään.
Nouskaa jo helvetissä sieltä ojasta - ja vaatikaa miten te ITTE HALUATTA PALVELUNNE JÄRJESTÄÄ.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen ajattelun kehittäjä
Somerniemi
Raatteentien opetus: väheneville puolustusvoimille kaukotarkkuuvoimaa lähitaisteluvoiman tilalle
Puolustusvoimat ovat muuttamassa strategiaansa niin että kolmen taistelijan partio on paljon itsenäisempi yksikkö ja silti voi välittää kuvatietoa joukkueen johdolle tietokoneella.
Reippaasti väheneviä joukkoja aiotaan korvata vielä maavoimien paikallisjoukoilla vahvistamaan paikallispuolustusta.
Mutta yhtä asiaa pitäisi vielä muuttaa - nimittäin aseistusta.
Vaikka rynnäkkökivääri on sangen tulivoimainen ja tarkkakin ase niin silti sen kantama liian lyhyt vaikkapa kyseiselle kolmen ryhmän partiolle. Tarkkuuskiväärin kantama toisi tulivoimaisen hallinnan paljon pitemmälle matkalle joka niin auttaisi piilossa pysymistä kuin taistelutilanteesta irtautumistakin. Rynnäkkökiväärin kantamalla sen sijaan joutuu vihollisen päästämään niin lähelle että kolmen miehen ryhmällä ei paljon jää muuta mahdollisuutta kuin voita tai häviä - jolloin vähänkin isomman vihollisjoukon kanssa jää helposti tappiolle - ja tulee taatusti helpommin havaittavaksi kuin tarkkuuskiväärillä ja myös irtautuminen taistelutilanteesta on paljon vaikeampaa.
Ja mitä hyötyä siitä on että rynnäkkökiväärin sadan laukauksen sarjatulesta ei osu ehkä yhtään kun sen sijaan tarkkuukiväärillä voi osua vaikkapa joka toinen laukaus. Ja huomattavasti kevyemmäksi tulevaa taistelijan kantamusta voidaan korvata miinoilla yms. sen sijaan että taistelija kantaa mukanaan satoja varmoja ohilaukauksia kiväärin panoksina.
Näin ollen voisi aseistuskysymystä ajatella jopa näin:
1. etenkin metsäisissä olosuhteissa taistelijoiden pääase pitäisi olla pitkänkantaman tarkkuuskivääri ja mielellään niin että sillä voisi läpäistä ohuita panssareitakin räjähtävin ammuksin
2. lisäksi taistelijalla voisi olla Uzi-konepistoolin tapainen mutta kantavampi luokkaa 100 - 150 m hyvin tulivoimainen lähitaisteluase tilanteisiin jossa joutuu kohtaamaan vihollisen läheltä.
Raatteentieltä pitäisi ottaa opiksi se että kaukotarkkuustulivoima on pienen joukon paras ase voimakkaan lähitaisteluvoiman sijaan.
Ps. Joku voi ihmetellä miten eettis-realismin aatteeseen kuuluu jopa toisen tappamisen suunnittelu maanpuolustuksessa. Vaikka tappaminen on tietenkin moraalisesti väärin niin oman maansa puolustaminen myös tappaen on eettisesti perusteltua - eettisesti perusteltua ei sen sijaan ole jättää puolustamatta ja antaa moraaliton ylivalta hyökkääjälle joka tappaa oman maan kansalaisia kenenkään hyökkääjää vastaan kättään nostamatta. Mutta tietenkin koko asian mahdollisuus on sitä kauempana mitä paremmin valtiojohto hoitaa tehtävänsä suhteessa naapurivaltioiden kanssakäymiseen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Reippaasti väheneviä joukkoja aiotaan korvata vielä maavoimien paikallisjoukoilla vahvistamaan paikallispuolustusta.
Mutta yhtä asiaa pitäisi vielä muuttaa - nimittäin aseistusta.
Vaikka rynnäkkökivääri on sangen tulivoimainen ja tarkkakin ase niin silti sen kantama liian lyhyt vaikkapa kyseiselle kolmen ryhmän partiolle. Tarkkuuskiväärin kantama toisi tulivoimaisen hallinnan paljon pitemmälle matkalle joka niin auttaisi piilossa pysymistä kuin taistelutilanteesta irtautumistakin. Rynnäkkökiväärin kantamalla sen sijaan joutuu vihollisen päästämään niin lähelle että kolmen miehen ryhmällä ei paljon jää muuta mahdollisuutta kuin voita tai häviä - jolloin vähänkin isomman vihollisjoukon kanssa jää helposti tappiolle - ja tulee taatusti helpommin havaittavaksi kuin tarkkuuskiväärillä ja myös irtautuminen taistelutilanteesta on paljon vaikeampaa.
Ja mitä hyötyä siitä on että rynnäkkökiväärin sadan laukauksen sarjatulesta ei osu ehkä yhtään kun sen sijaan tarkkuukiväärillä voi osua vaikkapa joka toinen laukaus. Ja huomattavasti kevyemmäksi tulevaa taistelijan kantamusta voidaan korvata miinoilla yms. sen sijaan että taistelija kantaa mukanaan satoja varmoja ohilaukauksia kiväärin panoksina.
Näin ollen voisi aseistuskysymystä ajatella jopa näin:
1. etenkin metsäisissä olosuhteissa taistelijoiden pääase pitäisi olla pitkänkantaman tarkkuuskivääri ja mielellään niin että sillä voisi läpäistä ohuita panssareitakin räjähtävin ammuksin
2. lisäksi taistelijalla voisi olla Uzi-konepistoolin tapainen mutta kantavampi luokkaa 100 - 150 m hyvin tulivoimainen lähitaisteluase tilanteisiin jossa joutuu kohtaamaan vihollisen läheltä.
Raatteentieltä pitäisi ottaa opiksi se että kaukotarkkuustulivoima on pienen joukon paras ase voimakkaan lähitaisteluvoiman sijaan.
Ps. Joku voi ihmetellä miten eettis-realismin aatteeseen kuuluu jopa toisen tappamisen suunnittelu maanpuolustuksessa. Vaikka tappaminen on tietenkin moraalisesti väärin niin oman maansa puolustaminen myös tappaen on eettisesti perusteltua - eettisesti perusteltua ei sen sijaan ole jättää puolustamatta ja antaa moraaliton ylivalta hyökkääjälle joka tappaa oman maan kansalaisia kenenkään hyökkääjää vastaan kättään nostamatta. Mutta tietenkin koko asian mahdollisuus on sitä kauempana mitä paremmin valtiojohto hoitaa tehtävänsä suhteessa naapurivaltioiden kanssakäymiseen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, February 19, 2012
Blogiani on alettu seuraamaan Yhdysvalloissa ja Venäjällä tiuhenevaan tahtiin
Suomenkielistä blogiani on alettu viime kuukausina seuraamaan kovin aktiivisesti sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä - yhteensä jopa enemmän kuin Suomessa - joka on erikoista kun blogini on sentään täysin suomenkielinen. Tässä kaikki käynnit noiden kolmen osalta toukokuusta 2009 jolloin blogin avasin - jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän osuus suhteessa suomalaisten käynteihin on selvästi pienempi
Suomi
4 332
Yhdysvallat
954
Venäjä
368
Tässä valokuva käyntiseurannasta viimeisen kuukauden ajalta
Saturday, February 18, 2012
Katainen edes hiukan oikeansuuntaisilla jäljillä
Päämisteri Kataisen mukaan Suomi tarvitsee kasvua joka puolella: viennin tulee kasvaa, mutta myös hyvinvointivaltion tulee kasvaa.
Katainen on oikean suuntaisilla jäljillä.
Ei alkuunkaan riitä elinkeinoelämän sokea hokema julkisen sektorin leikkaamisesta - oikein ihmetellä täytyy elinkeinoelämän puutteellista kykyä ajatella laajemmin kuin omanapaisesti. Että onko siellä laisinkaan kykyä nähdä elinkeinoelämää laajempia kokonaisuuksia - ja edes yritystoiminnan puolella sitä mikä olisi mahdollista - ja joka olisi peräti niin kuntien kuin aluepolitiikankin kannalta loistava asia - koska se toisi tuloja ja työtä ja pidättäisi rahaa kunnan tai sitä laajemman paikallisen yksikön alueella.
Ja se keino on lähiomavaraisuus - siis niin että kun kunta esimerkiksi järjestää kuntalaisilleen energian saannin omalta alueeltaan niin raha ei virtaakaan ulkopuolelta ostettuun energiaan vaan se voidaan käyttää muuhun. Ja samalla myös työllistetään ihmisiä tällä lähiomavaraisuuden tiellä.
Alkaa jo olla aika kysyä että onko Suomessa nyt surkeampi elinkeinoelämä kuin koskaan - niin kapeaa saman inttämistä on sen puheet pääsemättä edes tämän kaltaiseen ideointiin jota itse olen esittänyt.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Katainen on oikean suuntaisilla jäljillä.
Ei alkuunkaan riitä elinkeinoelämän sokea hokema julkisen sektorin leikkaamisesta - oikein ihmetellä täytyy elinkeinoelämän puutteellista kykyä ajatella laajemmin kuin omanapaisesti. Että onko siellä laisinkaan kykyä nähdä elinkeinoelämää laajempia kokonaisuuksia - ja edes yritystoiminnan puolella sitä mikä olisi mahdollista - ja joka olisi peräti niin kuntien kuin aluepolitiikankin kannalta loistava asia - koska se toisi tuloja ja työtä ja pidättäisi rahaa kunnan tai sitä laajemman paikallisen yksikön alueella.
Ja se keino on lähiomavaraisuus - siis niin että kun kunta esimerkiksi järjestää kuntalaisilleen energian saannin omalta alueeltaan niin raha ei virtaakaan ulkopuolelta ostettuun energiaan vaan se voidaan käyttää muuhun. Ja samalla myös työllistetään ihmisiä tällä lähiomavaraisuuden tiellä.
Alkaa jo olla aika kysyä että onko Suomessa nyt surkeampi elinkeinoelämä kuin koskaan - niin kapeaa saman inttämistä on sen puheet pääsemättä edes tämän kaltaiseen ideointiin jota itse olen esittänyt.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Pyrkiikö Tarja Halonen YK:n pääsihteeriksi
Pyrkiikö Tarja Halonen presidenttitehtävänsä päätyttyä YK:n ensimmäiseksi naispuoliseksi pääsihteeriksi.
Nykyisen YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin ensimmäinen kausi päättyy tämän vuoden lopulla ja vaikka pääsihteeri on ollut tapana valita toiselle kaudelle niin Ban Ki-moon on osoittanut niin ponnetonta ja näkemyksetöntä otetta että hänen uudelleen valintansa ei ole suotavaa. Ja olisi hyväksi sekin ettei pääsihteeriä valittaisi toiselle kaudelle lainkaan koska yksi kausi kestää viisi vuotta ja kahden kauden 10 vuoden jakso on kyllä aivan liikaa YK:n jähmettämistä siihen asentoon jonkalainen pääsihteeri on.
Mutta onko Halosesta YK:n pääsihteeriksi. Ei minun mielestäni. Hänen visionäärisyytensä ja läpivientikykynsä on ollut niin ponnetonta että ei sellaisesta ole juurikaan hyötyä YK:n pääsihteerinä - tällaisessa alati multiproblematisoituvassa maailmassa. Eikä siihen riitä sekään että Halonen olisi ensimmäinen naispääsihteeri - eikä naisnäkökulman toitottaminenkaan joka paikkaan. Maailman ongelmat eivätkä edes niiden ratkaisut valtaosin edes tunnista sukupuolisuutta.
YK:n pääsihteerillä maailman kattojärjestön johdossa pitää olla sellaista laajakatseista näkemyksellisyyttä ja viisautta että pääsihteeri voi rikastuttaa ja osaltaan johtaa maailmanpolitiikan kehittymistä omasta roolistaan - ei olla minkään tahon marionetti - eikä liioin tietenkään niin ponneton kuin nykyinen pääsihteeri on ollut.
Tuonkaltaisen roolin luulisi maailman johtaville valtioillekin olevan mieleen koska sellainen pääsihteerin rooli loisi hyvää kehitysjännitettä erilaisiin maailmanpolitiikan asioihin - menemättä silti puolelle tai toiselle kiistojen ja konfliktien osapuolien suhteen. Pääsihteeri siis voisi oikein palkatussa roolissa kyseenalaistaa ja myös kannustaa mitä tahansa asiaa siten että kiistan osapuolet sen voisivat näkökulmana hyväksyä.
Tästä syystä YK:n pääsihteerin pitäisi olla niin arvo- kuin periaateasioissakin sangen valistunut - jotta voisi johtaa YK:ta korkeaan arvo- ja periaatevalistuneisuuden asteeseen myös operatiivisella tasolla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Nykyisen YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin ensimmäinen kausi päättyy tämän vuoden lopulla ja vaikka pääsihteeri on ollut tapana valita toiselle kaudelle niin Ban Ki-moon on osoittanut niin ponnetonta ja näkemyksetöntä otetta että hänen uudelleen valintansa ei ole suotavaa. Ja olisi hyväksi sekin ettei pääsihteeriä valittaisi toiselle kaudelle lainkaan koska yksi kausi kestää viisi vuotta ja kahden kauden 10 vuoden jakso on kyllä aivan liikaa YK:n jähmettämistä siihen asentoon jonkalainen pääsihteeri on.
Mutta onko Halosesta YK:n pääsihteeriksi. Ei minun mielestäni. Hänen visionäärisyytensä ja läpivientikykynsä on ollut niin ponnetonta että ei sellaisesta ole juurikaan hyötyä YK:n pääsihteerinä - tällaisessa alati multiproblematisoituvassa maailmassa. Eikä siihen riitä sekään että Halonen olisi ensimmäinen naispääsihteeri - eikä naisnäkökulman toitottaminenkaan joka paikkaan. Maailman ongelmat eivätkä edes niiden ratkaisut valtaosin edes tunnista sukupuolisuutta.
YK:n pääsihteerillä maailman kattojärjestön johdossa pitää olla sellaista laajakatseista näkemyksellisyyttä ja viisautta että pääsihteeri voi rikastuttaa ja osaltaan johtaa maailmanpolitiikan kehittymistä omasta roolistaan - ei olla minkään tahon marionetti - eikä liioin tietenkään niin ponneton kuin nykyinen pääsihteeri on ollut.
Tuonkaltaisen roolin luulisi maailman johtaville valtioillekin olevan mieleen koska sellainen pääsihteerin rooli loisi hyvää kehitysjännitettä erilaisiin maailmanpolitiikan asioihin - menemättä silti puolelle tai toiselle kiistojen ja konfliktien osapuolien suhteen. Pääsihteeri siis voisi oikein palkatussa roolissa kyseenalaistaa ja myös kannustaa mitä tahansa asiaa siten että kiistan osapuolet sen voisivat näkökulmana hyväksyä.
Tästä syystä YK:n pääsihteerin pitäisi olla niin arvo- kuin periaateasioissakin sangen valistunut - jotta voisi johtaa YK:ta korkeaan arvo- ja periaatevalistuneisuuden asteeseen myös operatiivisella tasolla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, February 17, 2012
Thursday, February 16, 2012
Onko se niin vaikea tajuta että yhteiskunta puhaltaa itse kiusaamisen pahuuden hiileen niin että se leimahtaa aika ajoin kiusatun kostoksi
Onko se niin vaikea tajuta että koulu- tai työpaikkakiusaajaksi ryhtyminen on aina kiusaajan tietoinen tahdonalainen valinta ja aina kiusaajan vastuulla kaikkien kiusausten seurausten suhteen mukaanlukien se jos kiusaaja esimerkiksi kuolee kiusatun koston vuoksi.
Onko se niin vaikea tajuta että oli mikä erilaisuus tai poikkeavuus kiusatussa hyvänsä niin koskaan se ei oikeuta sanoa sitä kiusaamisen aloittamisen syyksi vaittäen kiusatun provosoineen - tuollaisen perustelun kuuleminen kiusaajan suusta on merkki narsistisesta psykopaattisesta persoonallishäiriöstä josta löytyy hyvää kuvausta mm Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoista.
Onko se niin vaikea tajuta että kun koululaitos ei puutu heti ja suoraan täysin vastuun kiusaajalle siirtäen kiusaamiseen niin kun koululaitos, kunnan viranomaiset, kansanedustajat, hallitus, ministeriöt ja oikeuslaitos - sekä kiusaajan vanhemmat - eivät puutu kiusaamisen sen pysäyttäen niin ne jatkossa ovat vastuussa myös kiusatun koston seurauksista mukaanlukien mahdollisen kiusaajan kuolema - vastuun oman kiusaavan lapsen tai nuoren kuolemasta koston seurauksena ollen myös hänen omilla vanhemmillaan kun eivät lapsensa kiusausharrastukseen puuttuneet.
Onko se niin vaikea tajuta että on lähtenyt liikkeelle sosiaalisen mallioppimisen kierre jossa kiusatut alkavat yhä todennäköisemmin kostaa kiusaajilleen - sitä varmemmin mitä varmemmin
- kiusaajan vanhemmat
- kiusaajan koulutoverit
- kiusaajan opettajat ja koulu
- kiusaaja itse
eivät puutu kiusaamiseen sen lopettaen.
Mutta aivan varmasti erityisen vaikea on tajuta että suomalainen yhteiskunta, Suomen kansa, suomalainen virkamiehistö ja suomalainen poliitikkokunta on jo vuosikymmeniä tässä kiusaamisasiassa ollut aivan eettisessä konttausiässä kaukana siitä varmasta suoraselkäisesti kävelystä jota eettisesti näin itsestäänselvässä asiassa pitäisi osata ajatella ja toimia.
Tämmöinen eettinen matalaotsaisuus suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi vaikuttaa kaikkiin niihin positiivisiin arvioihin mitä Suomesta on tehty mukaanlukien taloudelliset mittaukset yms. koska kiusaaminen vaikuttaa suoraan sekä yhteiskunnan vakauteen että myös kulurakenteeseen sillä selvä on myös se että kiusatut usein jahdataan siihen kuntoon kiusaajien puolelta että kiusatun jopa työkykyisyys on kiusaustraumojen vuoksi vahingoittunut.
Se yhteiskunta joka ei pysty tarttumaan tietoisesti valittuun pahuuteen erityisesti kasvuiässä olevien lasten ja nuorten suhteen on itse paha.
Sellainen yhteiskunta puhaltaa itse koko ajan pahuuden hiileen niin että se varmasti leimahtaa aika ajoin väkivallan liekkiin luokkaa koulukiusattujen kostot.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko se niin vaikea tajuta että oli mikä erilaisuus tai poikkeavuus kiusatussa hyvänsä niin koskaan se ei oikeuta sanoa sitä kiusaamisen aloittamisen syyksi vaittäen kiusatun provosoineen - tuollaisen perustelun kuuleminen kiusaajan suusta on merkki narsistisesta psykopaattisesta persoonallishäiriöstä josta löytyy hyvää kuvausta mm Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoista.
Onko se niin vaikea tajuta että kun koululaitos ei puutu heti ja suoraan täysin vastuun kiusaajalle siirtäen kiusaamiseen niin kun koululaitos, kunnan viranomaiset, kansanedustajat, hallitus, ministeriöt ja oikeuslaitos - sekä kiusaajan vanhemmat - eivät puutu kiusaamisen sen pysäyttäen niin ne jatkossa ovat vastuussa myös kiusatun koston seurauksista mukaanlukien mahdollisen kiusaajan kuolema - vastuun oman kiusaavan lapsen tai nuoren kuolemasta koston seurauksena ollen myös hänen omilla vanhemmillaan kun eivät lapsensa kiusausharrastukseen puuttuneet.
Onko se niin vaikea tajuta että on lähtenyt liikkeelle sosiaalisen mallioppimisen kierre jossa kiusatut alkavat yhä todennäköisemmin kostaa kiusaajilleen - sitä varmemmin mitä varmemmin
- kiusaajan vanhemmat
- kiusaajan koulutoverit
- kiusaajan opettajat ja koulu
- kiusaaja itse
eivät puutu kiusaamiseen sen lopettaen.
Mutta aivan varmasti erityisen vaikea on tajuta että suomalainen yhteiskunta, Suomen kansa, suomalainen virkamiehistö ja suomalainen poliitikkokunta on jo vuosikymmeniä tässä kiusaamisasiassa ollut aivan eettisessä konttausiässä kaukana siitä varmasta suoraselkäisesti kävelystä jota eettisesti näin itsestäänselvässä asiassa pitäisi osata ajatella ja toimia.
Tämmöinen eettinen matalaotsaisuus suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi vaikuttaa kaikkiin niihin positiivisiin arvioihin mitä Suomesta on tehty mukaanlukien taloudelliset mittaukset yms. koska kiusaaminen vaikuttaa suoraan sekä yhteiskunnan vakauteen että myös kulurakenteeseen sillä selvä on myös se että kiusatut usein jahdataan siihen kuntoon kiusaajien puolelta että kiusatun jopa työkykyisyys on kiusaustraumojen vuoksi vahingoittunut.
Se yhteiskunta joka ei pysty tarttumaan tietoisesti valittuun pahuuteen erityisesti kasvuiässä olevien lasten ja nuorten suhteen on itse paha.
Sellainen yhteiskunta puhaltaa itse koko ajan pahuuden hiileen niin että se varmasti leimahtaa aika ajoin väkivallan liekkiin luokkaa koulukiusattujen kostot.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Älä aja pihanurmikolleni telaketjuilla
Arvo on tavoiteltavan tai säilytettävän asian mittari. Arvossa on sekä asiaelementti että tunne-elementti. Otetaan esimerkkinä isänmaa - jollakin kansalla joka on toisen vallan alla ja haluaa itsenäisyyttä isänmaa on myönteisen tunnelatauksen omaava tavoiteltava arvo. Säilytettävä arvo isänmaa on silloin kun se on saavutettu ja se halutaan säilyttää - siis on olemassa niin isänmaan arvo kuin myös isänmaan arvon tunnekokemus isänmaallisuus.
Jossa kuten kaikissa arvoissa on tunne joka liikuttaa käsitteitä eikä päinvastoin - se kun on arvojen luonne. Sopii testata teoria menemällä hyppelemään toiselle tärkeiden arvojen päälle että löytyykö sieltä tunnetta oikein paatokseen asti vai ei.
Useinmiten ihmisten arvot ovat kuitenkin tavallisia arkisia omaan elämään liittyviä arvoja kuten perheen, lasten ja puolison hyvinvointi, taloudellinen turvallisuus, mahdollisuus vaikuttaa asioihin kaikissa niissä yhteyksissä jossa ihminen on yhteiskunnassa tekemisissä kuten työelämä, koulutus ja demokratia sekä itsensä kehittäminen ja toteuttaminen.
Jos noista arvoista nostetaan keskeisimpiä esiin niin yleisenä kaikkia koskevana arvona lienee isänmaallisuus - myöskin sen osamuoto eli kotiseuturakkaus - sekä sen ikäänkuin muunnoksena toimiva oikeudenmukainen yhteiskunta.
Yksilöarvoista taas mielestäni nousee keskeisimmiksi nämä kaksi - mahdollisuus vaikuttaa itse asioihin jotka on omia tai joihin liittyy ja nauttia siinä onnistumisen elämyksistä - ja mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään.
Siis yhteistä näin ollen sekä isänmaa-arvolle, paikallisen kotiseututunteen arvolle kuten myös yksilötason arvolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen minkä kanssa on tekemisissä.
Siis mahdollisuus vaikuttaa asioihin olisi arvoista ytimekkäimpiä jota käsitystä puolustaa sekin että se on myös yrittäjyyden ja yritysten keskeisin arvo. Sillä jos yrittäjä ei koe voivansa itse vaikuttaa ratkaisuihinsa ja tulevaisuuteensa niin on aika vaikea kokea olevansa oikea yrittäjä niin riskin uhan kuin onnistumisenkin ilon kokemisella.
Hallitus on sanonut että tämän hallituksen aikana on niin ja niin monta kuntaa. Kuulostaa siltä että tuo käsitys on aikaansaatu taskulaskimella - ja taskulaskin ei tunnista arvoja - kysykää vaikka Björn Wahlroosilta - paitsi että se tunnistaa kyllä viivan alle saatavan voiton arvon - ja sitä kautta sen arvon että pääoma haluaa voittoa - jota pääoma sitten käyttää niihin arvoihin jotka sille on tärkeitä - yleensä punaisiin ferrareihin ja muihin omaa elitististä erinomaisuutta korostaviin hyperkalliisiin arvoihin jolla näyttää että paalua on kato.
Mutta eihän se näin voi mennä että pääoman taskulaskinarvot ovat tärkeämpiä kuin muut arvot - ikäänkuin se että saadaan yhteiskunnan kuluja pois kuntia vähentämällä elinkeinoelämän filosofiauskoisen kokoomuksen toteuttamana olisi jotenkin keskeisempää kuin maan itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus, kuntien ja paikallisten alueiden itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus ja yksilön vaikuttamismahdollisuus ja itsensätoteuttaminen ihka omassa elämässään ja lähipiirissään on.
Että pääoman tuotto kävelisi itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden, vaikuttamismahdollisuuksien ja itsensätoteuttamisen arvojen yli.
Että Suomessa pitää olla kohta tietty määrä kuntia kun hallitus on taskulaskimella niin määritellyt - ja että hallitus kyllä kuuntelee kuntia ja ottaa vastaan esityksiä - mutta siitä ei luovuta että kuntia vähennetään.
Mitä ihmettä - kuntiahan voisi itseasiassa suorastaan lisätä. Miksi esimerkiksi joku Helsingin kaupunginosa ei voisi ollla oma kunta tai kunnantapainen. Eikö se lisäisi niin palveluorganisaation mataluutta kuin reaktioherkkyyttäkin ja toisi niin itsenäisyyttä kuin vaikiuttamismahdollisuuttakin lähemmäs tavallista ihmistä ja tavallista elämää.
Niin että demokratiassa kaikuisi oikea elämä - eikä taskulaskimen rapina ja setelien kahina.
Ei voi yleisesti ottaen välttyä vaikutelmalta että pääministeri- ja presidenttitaskulaskinvetoinen kokoomus on päässyt - myöskin hyvässä tottakai - monen puolueen juoksuhautoihin ja suorittaa siellä juoksuhautojen vyörytystä. Vihreät ovat aivan vetelää kuminauhaa kokoomuksen ja rkp:n käsissä, demarit ei ideologiakriisissään oikein tiedä kenen juoksuhaudassa ne ovat - omassa vai kokoomuksen. Ja perussuomalaiset huutaa pääosin naama punaisena suoraa huutoa.
No - kuntauudistusmyllerrys tuottaa varmasti monta hyvää ja huonoa asiaa - eikä huonona voi varmaan pitää tätä arvokatsaustani taustoittamaan arvo- ja periaateabstraktioiden tasolla missä oikein mennään.
Mutta epäilemättä monella on tunne kuin joutuisi sanomaan - älä aja minun pihanurmikolleni telaketjuilla. Älä aja pääoman arvoilla minun arvojeni yli.
Ja on pakko sanoa että sitä telaketjua edustaa maassa vuosikymmenien historialla myös pääkaupunkiseutu - sen kolonialismi - ja kyvyttömyys itse ratkaista järjettömiin mittoihin paisuneita kulu ja rakenneongelmiaan. Joka on sentään kummallista - pääkaupunkiseudulla on sentään maan kouluteutuin ja älykkäin väestö keskimäärin luulen.
Vai onko - vai onko niin että pääkaupunkiseutu Helsingin Sanomien myötäsyleillen syleilee pääkaupunkiseutulaisen niin paljon vähemmän älykkääksi elitistisissä tepasteerailuissaan ettei hän itsekään tajua miten tyhmäksi on laittautunut.
Siis että kun pääkaupunkiseutu on hölmö niin sen hölmöyden ja aikaansaamattomuuden vuoksi pitää piestä muuta maata milloin milläkin prosessilla. Vähän niinkuin entivanhaan että ku isällä oli vaikeeta niin hakkasi vaimon ja lapset. Tällä tasolla nimittäin pääkaupunkiseudun toilailu liikkuu.
Sietää tätäkin näkökulmaa miettiä enemmän kuin keveästi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jossa kuten kaikissa arvoissa on tunne joka liikuttaa käsitteitä eikä päinvastoin - se kun on arvojen luonne. Sopii testata teoria menemällä hyppelemään toiselle tärkeiden arvojen päälle että löytyykö sieltä tunnetta oikein paatokseen asti vai ei.
Useinmiten ihmisten arvot ovat kuitenkin tavallisia arkisia omaan elämään liittyviä arvoja kuten perheen, lasten ja puolison hyvinvointi, taloudellinen turvallisuus, mahdollisuus vaikuttaa asioihin kaikissa niissä yhteyksissä jossa ihminen on yhteiskunnassa tekemisissä kuten työelämä, koulutus ja demokratia sekä itsensä kehittäminen ja toteuttaminen.
Jos noista arvoista nostetaan keskeisimpiä esiin niin yleisenä kaikkia koskevana arvona lienee isänmaallisuus - myöskin sen osamuoto eli kotiseuturakkaus - sekä sen ikäänkuin muunnoksena toimiva oikeudenmukainen yhteiskunta.
Yksilöarvoista taas mielestäni nousee keskeisimmiksi nämä kaksi - mahdollisuus vaikuttaa itse asioihin jotka on omia tai joihin liittyy ja nauttia siinä onnistumisen elämyksistä - ja mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään.
Siis yhteistä näin ollen sekä isänmaa-arvolle, paikallisen kotiseututunteen arvolle kuten myös yksilötason arvolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen minkä kanssa on tekemisissä.
Siis mahdollisuus vaikuttaa asioihin olisi arvoista ytimekkäimpiä jota käsitystä puolustaa sekin että se on myös yrittäjyyden ja yritysten keskeisin arvo. Sillä jos yrittäjä ei koe voivansa itse vaikuttaa ratkaisuihinsa ja tulevaisuuteensa niin on aika vaikea kokea olevansa oikea yrittäjä niin riskin uhan kuin onnistumisenkin ilon kokemisella.
Hallitus on sanonut että tämän hallituksen aikana on niin ja niin monta kuntaa. Kuulostaa siltä että tuo käsitys on aikaansaatu taskulaskimella - ja taskulaskin ei tunnista arvoja - kysykää vaikka Björn Wahlroosilta - paitsi että se tunnistaa kyllä viivan alle saatavan voiton arvon - ja sitä kautta sen arvon että pääoma haluaa voittoa - jota pääoma sitten käyttää niihin arvoihin jotka sille on tärkeitä - yleensä punaisiin ferrareihin ja muihin omaa elitististä erinomaisuutta korostaviin hyperkalliisiin arvoihin jolla näyttää että paalua on kato.
Mutta eihän se näin voi mennä että pääoman taskulaskinarvot ovat tärkeämpiä kuin muut arvot - ikäänkuin se että saadaan yhteiskunnan kuluja pois kuntia vähentämällä elinkeinoelämän filosofiauskoisen kokoomuksen toteuttamana olisi jotenkin keskeisempää kuin maan itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus, kuntien ja paikallisten alueiden itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus ja yksilön vaikuttamismahdollisuus ja itsensätoteuttaminen ihka omassa elämässään ja lähipiirissään on.
Että pääoman tuotto kävelisi itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden, vaikuttamismahdollisuuksien ja itsensätoteuttamisen arvojen yli.
Että Suomessa pitää olla kohta tietty määrä kuntia kun hallitus on taskulaskimella niin määritellyt - ja että hallitus kyllä kuuntelee kuntia ja ottaa vastaan esityksiä - mutta siitä ei luovuta että kuntia vähennetään.
Mitä ihmettä - kuntiahan voisi itseasiassa suorastaan lisätä. Miksi esimerkiksi joku Helsingin kaupunginosa ei voisi ollla oma kunta tai kunnantapainen. Eikö se lisäisi niin palveluorganisaation mataluutta kuin reaktioherkkyyttäkin ja toisi niin itsenäisyyttä kuin vaikiuttamismahdollisuuttakin lähemmäs tavallista ihmistä ja tavallista elämää.
Niin että demokratiassa kaikuisi oikea elämä - eikä taskulaskimen rapina ja setelien kahina.
Ei voi yleisesti ottaen välttyä vaikutelmalta että pääministeri- ja presidenttitaskulaskinvetoinen kokoomus on päässyt - myöskin hyvässä tottakai - monen puolueen juoksuhautoihin ja suorittaa siellä juoksuhautojen vyörytystä. Vihreät ovat aivan vetelää kuminauhaa kokoomuksen ja rkp:n käsissä, demarit ei ideologiakriisissään oikein tiedä kenen juoksuhaudassa ne ovat - omassa vai kokoomuksen. Ja perussuomalaiset huutaa pääosin naama punaisena suoraa huutoa.
No - kuntauudistusmyllerrys tuottaa varmasti monta hyvää ja huonoa asiaa - eikä huonona voi varmaan pitää tätä arvokatsaustani taustoittamaan arvo- ja periaateabstraktioiden tasolla missä oikein mennään.
Mutta epäilemättä monella on tunne kuin joutuisi sanomaan - älä aja minun pihanurmikolleni telaketjuilla. Älä aja pääoman arvoilla minun arvojeni yli.
Ja on pakko sanoa että sitä telaketjua edustaa maassa vuosikymmenien historialla myös pääkaupunkiseutu - sen kolonialismi - ja kyvyttömyys itse ratkaista järjettömiin mittoihin paisuneita kulu ja rakenneongelmiaan. Joka on sentään kummallista - pääkaupunkiseudulla on sentään maan kouluteutuin ja älykkäin väestö keskimäärin luulen.
Vai onko - vai onko niin että pääkaupunkiseutu Helsingin Sanomien myötäsyleillen syleilee pääkaupunkiseutulaisen niin paljon vähemmän älykkääksi elitistisissä tepasteerailuissaan ettei hän itsekään tajua miten tyhmäksi on laittautunut.
Siis että kun pääkaupunkiseutu on hölmö niin sen hölmöyden ja aikaansaamattomuuden vuoksi pitää piestä muuta maata milloin milläkin prosessilla. Vähän niinkuin entivanhaan että ku isällä oli vaikeeta niin hakkasi vaimon ja lapset. Tällä tasolla nimittäin pääkaupunkiseudun toilailu liikkuu.
Sietää tätäkin näkökulmaa miettiä enemmän kuin keveästi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, February 15, 2012
Syntymässä on neljän suuren puolueen tasarintama
Syntymässä on neljän suuren puolueen tasarintama
Kuntaliitosuudistusta vastustetaan laajasti niin että Kuntaliiton tutkimuksessa vain runsas neljännes kannatti kuntaliitoksia.
Se merkitsee sitä että kokoomuksen ajaessa kuntaliitoksia seuraavissa vaaleissa syntyy neljän suuren puolueen tasaväkinen rintama keskustan, perussuomalaisten ja demareiden jakaessa kannatusromahduksen kokevan kokoomuksen äänet.
Eikä suurimmasta puolueesta seuraavissa vaaleissa voi tehdä kuin veikkauksia.
Kokoomus ei oikein osannut alue-, kunta- ja demokratiapolitiikkaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kuntaliitosuudistusta vastustetaan laajasti niin että Kuntaliiton tutkimuksessa vain runsas neljännes kannatti kuntaliitoksia.
Se merkitsee sitä että kokoomuksen ajaessa kuntaliitoksia seuraavissa vaaleissa syntyy neljän suuren puolueen tasaväkinen rintama keskustan, perussuomalaisten ja demareiden jakaessa kannatusromahduksen kokevan kokoomuksen äänet.
Eikä suurimmasta puolueesta seuraavissa vaaleissa voi tehdä kuin veikkauksia.
Kokoomus ei oikein osannut alue-, kunta- ja demokratiapolitiikkaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kaksi aforismia
Liikaa etulinjan eteen menevä johtaja ammutaan usein omien toimesta.
Kehitys kulkee aina erehdyksen rajalla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kehitys kulkee aina erehdyksen rajalla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, February 14, 2012
Ollaanko Suomea ruotsittamassa ruotsalaisten rengiksi
Ruotsin kuninkaalliset ovat vierailleet tiuhan tahtiin Suomessa - paljon enemmän kuin vaikkapa Norjan tai Tanskan.
Ruotsalaispankki Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos esiintyy toistuvasti poliittiseen ohjaukseen pyrkivänä pankkimiehenä - Ruotsin kuninkaallsiet vierailevat Wahlroosin tilalla.
Ruotsalaispankit Svenska Handelsbanken ja Nordea on haastettu suomalaisten kuntien toimesta käräjille korkomarginaalin mielivaltaisesta nostosta.
Rkp:n puheenjohtaja uhkailee perussuomalaisia kansanedustajia järeämmillä toimilla jos perussuomalaiset eivät lopeta keskustelua Dragsvikin varuskunnan säilyttämisen oikeutuksesta.
Ahvenanmaa seilaa valtaosin tavalla jolla suomalaisen yhteiskunnan poliittiset toimet eivät sinne vaikuta tai jos vaikuttavat niin Ahvenanmaa-suodattimen läpi suodatettuna.
Onko Suomessa menossa suomalaisten ja suomalaisen hallinnon vieminen ruotsittaminen renkipojan rooliin jossa ruotsalaiset ovat isäntiä - ja suomalaiset kokoomus ja rkp hallintovirkamiehiä - mukaanlukien uusi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Miksi - siksi että suomalaisilla on liikaa sekä renkipojan luonnetta että historiaa - ja siksi että Venäjän markkina paranee koko ajan ja suomalaisille halutaan maksaa siitä vain palkollisen rengin palkka ruotsalaisten ollessa pääomasijoittajia ja taloudellisen voiton ottajia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ruotsalaispankki Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos esiintyy toistuvasti poliittiseen ohjaukseen pyrkivänä pankkimiehenä - Ruotsin kuninkaallsiet vierailevat Wahlroosin tilalla.
Ruotsalaispankit Svenska Handelsbanken ja Nordea on haastettu suomalaisten kuntien toimesta käräjille korkomarginaalin mielivaltaisesta nostosta.
Rkp:n puheenjohtaja uhkailee perussuomalaisia kansanedustajia järeämmillä toimilla jos perussuomalaiset eivät lopeta keskustelua Dragsvikin varuskunnan säilyttämisen oikeutuksesta.
Ahvenanmaa seilaa valtaosin tavalla jolla suomalaisen yhteiskunnan poliittiset toimet eivät sinne vaikuta tai jos vaikuttavat niin Ahvenanmaa-suodattimen läpi suodatettuna.
Onko Suomessa menossa suomalaisten ja suomalaisen hallinnon vieminen ruotsittaminen renkipojan rooliin jossa ruotsalaiset ovat isäntiä - ja suomalaiset kokoomus ja rkp hallintovirkamiehiä - mukaanlukien uusi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Miksi - siksi että suomalaisilla on liikaa sekä renkipojan luonnetta että historiaa - ja siksi että Venäjän markkina paranee koko ajan ja suomalaisille halutaan maksaa siitä vain palkollisen rengin palkka ruotsalaisten ollessa pääomasijoittajia ja taloudellisen voiton ottajia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Se on puheenjohtajan vika
Perussuomalaisissa on alkanut liikehdintä Soinin ajamiseksi pois puolueen johdosta.
Hengessä "se on puheenjohtajan vika ku meistä ei ollutkaan mihinkään".
Mutt pitäisi olla aate että voisi olla edes aatteen vaatteet.
Eikä puheenjohtaja ole aate - perussuomalaisten tapauksessa puheenjohtaja oli liike. Mutta liike ei elä jos sillä ei ole aatetta.
Pitää olla tarjota vaihtoehtoja että käy vakavastiotettavasta aatteesta - eikä puheenjohtajan vaihtaminen ole vaihtoehdon tarjoamista kansalle - ja etenkään niille jotka ovat vallassa ja valitsevat vaihtoehdoista mistä päättää.
On alkanut mennä puheenjohtaja-missikisaksi koko perussuomalaisten toiminta.
Perussuomalaisille ja Soinille kävi niin kuin komppanianpäällikölle että halusi johtaa joukkojaan etulinjassa mutta meni liian kauas oman etulinjan etupuolelle - eikä joukoista ollut sinne asti seuraajaksi. Ja liian kaukana etulinjasta ei komppanianpäällikkö sen enempää tehokkaasti taistele kuin johdakaan.
Onko perussuomalaisiin syntynyt Soinin yksinään edustama poliittinen ammattilaisosasto ja muiden edustama politiikan hiekkalaatikko-osasto.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Hengessä "se on puheenjohtajan vika ku meistä ei ollutkaan mihinkään".
Mutt pitäisi olla aate että voisi olla edes aatteen vaatteet.
Eikä puheenjohtaja ole aate - perussuomalaisten tapauksessa puheenjohtaja oli liike. Mutta liike ei elä jos sillä ei ole aatetta.
Pitää olla tarjota vaihtoehtoja että käy vakavastiotettavasta aatteesta - eikä puheenjohtajan vaihtaminen ole vaihtoehdon tarjoamista kansalle - ja etenkään niille jotka ovat vallassa ja valitsevat vaihtoehdoista mistä päättää.
On alkanut mennä puheenjohtaja-missikisaksi koko perussuomalaisten toiminta.
Perussuomalaisille ja Soinille kävi niin kuin komppanianpäällikölle että halusi johtaa joukkojaan etulinjassa mutta meni liian kauas oman etulinjan etupuolelle - eikä joukoista ollut sinne asti seuraajaksi. Ja liian kaukana etulinjasta ei komppanianpäällikkö sen enempää tehokkaasti taistele kuin johdakaan.
Onko perussuomalaisiin syntynyt Soinin yksinään edustama poliittinen ammattilaisosasto ja muiden edustama politiikan hiekkalaatikko-osasto.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Aika pudottaa johtajat eettisestä ja taloudellisesta erivapauskategoriastaan reaalitalouden maanpinnalle - hoitamaan tehtävänsä kunnialla
Jos tämä ei ole rumaa niin mikä sitten
Finnairin toimitusjohtaja Vehviläinen myi vuosi sitten arvoasuntonsa Helsingin keskustasta työeläkeyhtiö Ilmariselle ja jäi siihen vuokralle.
Erikoiseksi kaupat teki se, että Ilmarinen maksoi asunnosta käyvän hinnan, vaikka se oli myynnissä pitkään, vähintään kuukausia. Lisäksi Ilmarinen harvemmin ostaa yksittäisiä kerrostaloasuntoja. Kolmanneksi Ilmarinen ja Finnair ovat likeisessä suhteessa toisiinsa. Finnairin työntekijöiden eläkkeet ovat Ilmarisen vastuulla ja Ilmarinen rakennuttaa Finnairille pääkonttoria Vantaalle. Kaiken kukkuraksi Vehviläinen on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen ja Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas puolestaan Finnairin hallituksen puheenjohtaja.
Ilmarinen maksoi Vehviläiselle tämän 270 neliön arvoasunnosta vajaat kaksi miljoonaa euroa. Vehviläinen jäi työsuhdeasuntoon vuokralle maksaen siitä 2300 euron verotusarvoa kuussa. Finnairin maksettavaksi jää 6800 euron kuukausivuokrat Ilmariselle.
Eiköhän olisi aika pudottaa yritysten johtajat eettisestä ja taloudellisesta erivapauskategoriasta reaalitalouden maanpinnalle - hoitamaan tehtävänsä kunnialla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Finnairin toimitusjohtaja Vehviläinen myi vuosi sitten arvoasuntonsa Helsingin keskustasta työeläkeyhtiö Ilmariselle ja jäi siihen vuokralle.
Erikoiseksi kaupat teki se, että Ilmarinen maksoi asunnosta käyvän hinnan, vaikka se oli myynnissä pitkään, vähintään kuukausia. Lisäksi Ilmarinen harvemmin ostaa yksittäisiä kerrostaloasuntoja. Kolmanneksi Ilmarinen ja Finnair ovat likeisessä suhteessa toisiinsa. Finnairin työntekijöiden eläkkeet ovat Ilmarisen vastuulla ja Ilmarinen rakennuttaa Finnairille pääkonttoria Vantaalle. Kaiken kukkuraksi Vehviläinen on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen ja Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas puolestaan Finnairin hallituksen puheenjohtaja.
Ilmarinen maksoi Vehviläiselle tämän 270 neliön arvoasunnosta vajaat kaksi miljoonaa euroa. Vehviläinen jäi työsuhdeasuntoon vuokralle maksaen siitä 2300 euron verotusarvoa kuussa. Finnairin maksettavaksi jää 6800 euron kuukausivuokrat Ilmariselle.
Eiköhän olisi aika pudottaa yritysten johtajat eettisestä ja taloudellisesta erivapauskategoriasta reaalitalouden maanpinnalle - hoitamaan tehtävänsä kunnialla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Pitkittyneen rahoituskriisin varsinainen piilossa ollut ja sitä ylläpitävä syy
Tyypillistä kriisien pitkittymiselle ja vaikeutumiselle on se että ei nähdä sitä oleellista vikaa - joka säilyy vaikka mitä muita temppuja tehtäisiin - ja niin säilyy myös kriisi.
Mutta missä on tuosta näkökulmasta jatkuvan finanssikriisin varsinainen tulehduspesäke joka oirehtii tavalla että tulehduspesäke peittyy oirehtimisen alle.
Voisiko kyse olla tästä.
Kun pankit saavat suoltaa rahaa markkinoille ilman että sillä on muuta reaalivastinetta kuin tuotto-odotusarvonsa niin se on paitsi irrottanut rahatalouden yhä kauemmas reaalitaloudesta niin myös aikaansaanut sen varsinaisen tulehduspesäkkeen ja syyn josta kriisin pitkittyminen jatkuu.
Ja se tulehduspesäke ja syy on tämä - yritysten rahoituksen painottuminen yhä enemmän niin lainanoton kuin osakkeen hinnan nousunkin suuntaan - niin että yrityksen rahoitus ei synnykään sen varsinaisesta reaalitaloudellisesta toiminnastaan eli varsinaisesta bisneksestään.
Eli yhä enemmän rahaa otetaan yrityksen sisään niin halpoina lainoina kuin osakemarkkinoiden nousunakin - ja yhä vähemmän suhteellisesti rahaa syntyy siitä että yritys tuottaa tuotteita ja myy niitä kuluttajille ja saa sieltä yritystalouteensa rahaa.
Sen lisäksi että tämä prosessi pitää yllä finanssikriisiä ja rahoitusmarkkinoiden jatkuvaa tulehdustilaa niin se aiheuttaa myös kolme salakavalaa seikkaa josta ei hyvä seuraa yritysmaailman terveelle toiminnalle:
1. ensinnäkin tilanne rapauttaa yritysten rahoitusrakenteen epäterveeksi jossa rahaa ei saadakaan varsinaisella yritystoiminnan reaalitaloudellisella substanssilla vaan luomalla odotusarvoja yrityksen toiminnan suhteen niin lainanantajien kuin osakemarkkinoidenkin suuntaan - eli sen sijaan että tehdään rahaa yritystoiminnalla myydäänkin odotuksia yritystoiminnan tuloksesta ja tulevaisuudesta muille - ja ilmapiiri on kuin koirakilpailussa jossa rääkätään koiria niistä täysin mitään piittaamatta
2. yrityksien varsinainen substanssiosaaminen reaalitalouden puolella heikkenee koska rahaa ei tarvitse enää tehdä varsinaisessa kysyntä-tarjonta myyntitapahtumassa - ja näin yritysten kaikkinainen toiminta mitä ennen pidettiin arvossa ja kunniassa lysähtää
3. tilanne tuottaa ja on jo tuottanut - optiomiljonäärijohtajat - johtajasukupolevn jolta ei enää vaaditakaan varsinaista yritysken substanssiosaamista - kunhan johtajalla on olemassa enemmänkin odotusarvojen luomisen osaamista niin lainanantajien kuin osakemarkkinoiden suuntaankin - joka mokana on tietenkin ennenkaikkea yritysten hallitusten ja pääosakkeenomistajien vika jotka ovat päässeet optiomiljonäärijohtajuuden ylipäätään syntymään.
Ja tilanne on tätä kautta siinäkin surkea että vaikka yritys tuotteineen olisi vaikka kuinka hyvä reaalitaloudellisesti niin joku aivan irrelevanttikin seikka joka nousee vaikkapa iltapäivälehtien lööppeihin saattaa suorastaan kaataa yrityksen hyvän substanssin - vain ja ainoastaan että täysin emootioidensa ja aheutensa vallassa vellovat rahoitusmarkkinat reagoivat negatiivisesti lööppiuutiseen ja romahduttavat niin yrityksen osakkeiden arvon kuin panevat kiinni sitä kautta yrityksen lainahanatkin.
Toisin sanoen - tämän näkökulman perusteella olisi asioiden surkeaan tilaan syitä kaksi - se että pankit ovat saaneet suoltaa markkinoille tolkuttomasti rahaa vailla reaalivastinetta synnyttäen reaalivastikkeettoman kuplatalouden - ja se että yritykset ovat yhä enemmän nojanneet taloutensa tuon kuplarahoituksen varaan romahduttaen huomaamattaan reaalitaloudellisen rahoituksensa joka ennen sentään perustui siihen yritysosaamiseen että yritys itse pääosin tienasi omilla tuotteillaan rahansa jonka sitten investoi.
Toisin sanoen se onkin tämän näkemyksen mukaan yritysmaailma joka tuhlaa enemmän kuin tienaa eikä julkinen sektori ja valtiot.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta missä on tuosta näkökulmasta jatkuvan finanssikriisin varsinainen tulehduspesäke joka oirehtii tavalla että tulehduspesäke peittyy oirehtimisen alle.
Voisiko kyse olla tästä.
Kun pankit saavat suoltaa rahaa markkinoille ilman että sillä on muuta reaalivastinetta kuin tuotto-odotusarvonsa niin se on paitsi irrottanut rahatalouden yhä kauemmas reaalitaloudesta niin myös aikaansaanut sen varsinaisen tulehduspesäkkeen ja syyn josta kriisin pitkittyminen jatkuu.
Ja se tulehduspesäke ja syy on tämä - yritysten rahoituksen painottuminen yhä enemmän niin lainanoton kuin osakkeen hinnan nousunkin suuntaan - niin että yrityksen rahoitus ei synnykään sen varsinaisesta reaalitaloudellisesta toiminnastaan eli varsinaisesta bisneksestään.
Eli yhä enemmän rahaa otetaan yrityksen sisään niin halpoina lainoina kuin osakemarkkinoiden nousunakin - ja yhä vähemmän suhteellisesti rahaa syntyy siitä että yritys tuottaa tuotteita ja myy niitä kuluttajille ja saa sieltä yritystalouteensa rahaa.
Sen lisäksi että tämä prosessi pitää yllä finanssikriisiä ja rahoitusmarkkinoiden jatkuvaa tulehdustilaa niin se aiheuttaa myös kolme salakavalaa seikkaa josta ei hyvä seuraa yritysmaailman terveelle toiminnalle:
1. ensinnäkin tilanne rapauttaa yritysten rahoitusrakenteen epäterveeksi jossa rahaa ei saadakaan varsinaisella yritystoiminnan reaalitaloudellisella substanssilla vaan luomalla odotusarvoja yrityksen toiminnan suhteen niin lainanantajien kuin osakemarkkinoidenkin suuntaan - eli sen sijaan että tehdään rahaa yritystoiminnalla myydäänkin odotuksia yritystoiminnan tuloksesta ja tulevaisuudesta muille - ja ilmapiiri on kuin koirakilpailussa jossa rääkätään koiria niistä täysin mitään piittaamatta
2. yrityksien varsinainen substanssiosaaminen reaalitalouden puolella heikkenee koska rahaa ei tarvitse enää tehdä varsinaisessa kysyntä-tarjonta myyntitapahtumassa - ja näin yritysten kaikkinainen toiminta mitä ennen pidettiin arvossa ja kunniassa lysähtää
3. tilanne tuottaa ja on jo tuottanut - optiomiljonäärijohtajat - johtajasukupolevn jolta ei enää vaaditakaan varsinaista yritysken substanssiosaamista - kunhan johtajalla on olemassa enemmänkin odotusarvojen luomisen osaamista niin lainanantajien kuin osakemarkkinoiden suuntaankin - joka mokana on tietenkin ennenkaikkea yritysten hallitusten ja pääosakkeenomistajien vika jotka ovat päässeet optiomiljonäärijohtajuuden ylipäätään syntymään.
Ja tilanne on tätä kautta siinäkin surkea että vaikka yritys tuotteineen olisi vaikka kuinka hyvä reaalitaloudellisesti niin joku aivan irrelevanttikin seikka joka nousee vaikkapa iltapäivälehtien lööppeihin saattaa suorastaan kaataa yrityksen hyvän substanssin - vain ja ainoastaan että täysin emootioidensa ja aheutensa vallassa vellovat rahoitusmarkkinat reagoivat negatiivisesti lööppiuutiseen ja romahduttavat niin yrityksen osakkeiden arvon kuin panevat kiinni sitä kautta yrityksen lainahanatkin.
Toisin sanoen - tämän näkökulman perusteella olisi asioiden surkeaan tilaan syitä kaksi - se että pankit ovat saaneet suoltaa markkinoille tolkuttomasti rahaa vailla reaalivastinetta synnyttäen reaalivastikkeettoman kuplatalouden - ja se että yritykset ovat yhä enemmän nojanneet taloutensa tuon kuplarahoituksen varaan romahduttaen huomaamattaan reaalitaloudellisen rahoituksensa joka ennen sentään perustui siihen yritysosaamiseen että yritys itse pääosin tienasi omilla tuotteillaan rahansa jonka sitten investoi.
Toisin sanoen se onkin tämän näkemyksen mukaan yritysmaailma joka tuhlaa enemmän kuin tienaa eikä julkinen sektori ja valtiot.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tyyppitapaus poliitikko- ja viranomaisvastuun siirtämisestä kuluttajille
Tyyppitapaus viranomais- ja poliitikkovastuun siirtämisestä kuluttajalle
Euroopan kuluttajakeskus varoittaa, että netin deittipalvelu voi tulla odotettua kalliimmaksi käyttäjälleen.
Deittipalveluiden käyttäjät ovat luulleet palvelun olevan ilmainen ja ovat yllättyneet jäsenmaksuista ja myös jäsenyyden irtisanomisessa on ollut ongelmia kertoo kuluttajakeskus.
Keskus muistuttaa, että ennen liittymistä kannattaa selvittää, mitä jäsenyys maksaa, miten sen voi irtisanoa ja miten palvelua pyörittävään yritykseen saa yhteyden.
Minusta olisi aiheellista muistuttaa että miten Euroopan kuluttajakeskus saisi moiset huijarit kiikkiin ja huijauksen loppumaan.
Tässä lienee tyypillinen tapaus missä poliitikkojen ja viranomaisten velttoutta työnnetään kuluttajien vastuuksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Euroopan kuluttajakeskus varoittaa, että netin deittipalvelu voi tulla odotettua kalliimmaksi käyttäjälleen.
Deittipalveluiden käyttäjät ovat luulleet palvelun olevan ilmainen ja ovat yllättyneet jäsenmaksuista ja myös jäsenyyden irtisanomisessa on ollut ongelmia kertoo kuluttajakeskus.
Keskus muistuttaa, että ennen liittymistä kannattaa selvittää, mitä jäsenyys maksaa, miten sen voi irtisanoa ja miten palvelua pyörittävään yritykseen saa yhteyden.
Minusta olisi aiheellista muistuttaa että miten Euroopan kuluttajakeskus saisi moiset huijarit kiikkiin ja huijauksen loppumaan.
Tässä lienee tyypillinen tapaus missä poliitikkojen ja viranomaisten velttoutta työnnetään kuluttajien vastuuksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, February 13, 2012
Kirjoitin 21.8.2011 Väyrysestä näin - ja olin oikeassa
Paavo Väyrynen on raikas uudistusmiskykyinen poliitikko vaikka onkin niin avoimen opportunistinen ettei siitä läpi näe.
Ja häntä nuoremman keskustajohdon puheet vaikuttavat ällistyttävästi vanhan kansakoulun vitriinipöllöjen pölähtelyltä.
Alkakaahan nuoremmat fanittamaan Paavoa - hän paikoitellen sekä raikkaan rohkea että paikoin myös viisas.
Ja mikä parasta - Paavo ei pelkää haasteita vaan suorastaan hakee niitä - mitä epätoivoisemman tuntoinen haaste sitä parempi. Ja tässä suhteessa muut kepulaiset ovat ihan heinäkuisia lumiukkoja pihanurmikolla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja häntä nuoremman keskustajohdon puheet vaikuttavat ällistyttävästi vanhan kansakoulun vitriinipöllöjen pölähtelyltä.
Alkakaahan nuoremmat fanittamaan Paavoa - hän paikoitellen sekä raikkaan rohkea että paikoin myös viisas.
Ja mikä parasta - Paavo ei pelkää haasteita vaan suorastaan hakee niitä - mitä epätoivoisemman tuntoinen haaste sitä parempi. Ja tässä suhteessa muut kepulaiset ovat ihan heinäkuisia lumiukkoja pihanurmikolla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Keskustelu julkisesta sektorista asennesumuverhossa
Aivan selvää on että yksityisellä sektorilla ei yleisesti ymmärretä julkisen sektorin logiikkaa eikä julkisella sektorilla yksityisen sektorin logiikkaa - asia jolle on pakko alkaa tehdä jotain.
Ja kun tähän lisätään teollisen ajattelun ymppääminen julkiseen sektoriin - voiko väkinäisempää olla - ja sen ymppäämisen päätoteuttajien olemisen ylimmissä virkamiehissä ja nimenomaan valtionvarainministeriön virkamiehistössä ja kehittämiskonsulteissa niin tilanne on yhtä surkea ja epäanalyyttisen sattumanvarainen kuin hirvimetsällä jossa ammutaan kaikkea joka liikkuu - toiset metsästäjät mukaanlukien.
Mutta ei tämäkään surkeus vielä riitä. Sen lisäksi suuri yleisö on vuosikymmeniä ollut sellaisen emootiopohjaisen asenteellisen purkausvimman vallassa julkista sektoria kohtaan ettei siitä voi muuta ajatella kuin että onko aina kaikilla tuossa asenteellisessa pauhaamisessa enää järki tallella. Niin epäanalyyttista se on.
Ja lisäksi suhtaudutaan julkiseen sektoriin kuin se olisi tosta noin vaan helppoa hommaa - samalla halveksien huomaamatta suomalaista korkeakoulujärjestelmää - kas kun huomattava osa julkisen sektorin töistä tehdään korkeakoulutuksella. Mutta mennäänpä vaikkapa lasten päivähoidon alueelle vähänkään syvemmälle asenteella että "helppoa hommaa luokkaa vasemmalla kädellä" niin joudutaan niin monitahoisten ja syvällisten asioiden alueelle että asennepauhaajilla loppuu pian ymmärrys mitä syvemmälle sukelletaan. Eikä mitenkään hiukan vaan aivan täysin.
Jopa siihen mittaan että voi kysyä onko näin julkista sektoria kohtaan asenneoksenteleva kansa pääosaltaan missään valmiudessa valistuksen asteeltaan ymmärtämään miten ja miksi julkinen sektori on ja toimii. Ainakin varmaa on että sellainen yleinen asenneoksentelu ei lisää sen enempää julkisen sektorin ymmärrystä kuin analyyttisen älynkäytön tasoakaan. Eikä yhteiskunnan asiapohjaista ja eettistä kehitystä.
Ja kaiken tämän kyseenalaisen komeuden kruunaa monien asennemökeltäjien julkissektoriin suhtautumisasenne - vien lapsen parkkiin päivähoitoon ja auton parkkiin työpaikan parkkipaikalle.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja kun tähän lisätään teollisen ajattelun ymppääminen julkiseen sektoriin - voiko väkinäisempää olla - ja sen ymppäämisen päätoteuttajien olemisen ylimmissä virkamiehissä ja nimenomaan valtionvarainministeriön virkamiehistössä ja kehittämiskonsulteissa niin tilanne on yhtä surkea ja epäanalyyttisen sattumanvarainen kuin hirvimetsällä jossa ammutaan kaikkea joka liikkuu - toiset metsästäjät mukaanlukien.
Mutta ei tämäkään surkeus vielä riitä. Sen lisäksi suuri yleisö on vuosikymmeniä ollut sellaisen emootiopohjaisen asenteellisen purkausvimman vallassa julkista sektoria kohtaan ettei siitä voi muuta ajatella kuin että onko aina kaikilla tuossa asenteellisessa pauhaamisessa enää järki tallella. Niin epäanalyyttista se on.
Ja lisäksi suhtaudutaan julkiseen sektoriin kuin se olisi tosta noin vaan helppoa hommaa - samalla halveksien huomaamatta suomalaista korkeakoulujärjestelmää - kas kun huomattava osa julkisen sektorin töistä tehdään korkeakoulutuksella. Mutta mennäänpä vaikkapa lasten päivähoidon alueelle vähänkään syvemmälle asenteella että "helppoa hommaa luokkaa vasemmalla kädellä" niin joudutaan niin monitahoisten ja syvällisten asioiden alueelle että asennepauhaajilla loppuu pian ymmärrys mitä syvemmälle sukelletaan. Eikä mitenkään hiukan vaan aivan täysin.
Jopa siihen mittaan että voi kysyä onko näin julkista sektoria kohtaan asenneoksenteleva kansa pääosaltaan missään valmiudessa valistuksen asteeltaan ymmärtämään miten ja miksi julkinen sektori on ja toimii. Ainakin varmaa on että sellainen yleinen asenneoksentelu ei lisää sen enempää julkisen sektorin ymmärrystä kuin analyyttisen älynkäytön tasoakaan. Eikä yhteiskunnan asiapohjaista ja eettistä kehitystä.
Ja kaiken tämän kyseenalaisen komeuden kruunaa monien asennemökeltäjien julkissektoriin suhtautumisasenne - vien lapsen parkkiin päivähoitoon ja auton parkkiin työpaikan parkkipaikalle.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, February 12, 2012
Lähiomavaraisuudesta kunnille elinvoimaa
Kuntauudistus on saanut ympäri maata veret liikkeelle ja posket punoittamaan.
Se on hyvä asia koska kyse on dynamiikasta - mutta miten toteuttaa sitä ja miten parhaiten hyötyä tilanteesta - tavallisten kuntalaisten kannalta.
Ratkaisu on yllättävän yksinkertainen ja samalla radikaali.
Kun hallitus pyrkii hillittömään keskittyneisyyteen ja keskittyneistä rakenteista riippuvaiseksi tekemiseen niin sille pitää olla vastavoima - vasta-aalto.
Ja se vasta-aallon ydin on paikalliseen ja alueelliseen OMAVARAISUUTEEN pyrkiminen - ja nimenomaan LÄHITOIMINNAN HENGESSÄ.
Mitä se tarkoittaa - sitä että sen sijaan että kunnan alueelle tuodaan energiaa ulkopuolelta niin kunnan alueella pitäisi pystyä tuottamaan valtaosa energiasta itse - ja sama koskien elintarvikkeita jne. Silloin se raha joka vaikkapa lämpöenergiaan tai elintarvikkeisiin menee niin kunnan alueen ulkopuolelta ostona kuin välikäsienkin palkkioina jääkin sitä enemmän kunnan omalle alueelle mitä omavaraisempia kunnan alueella asiossa ollaan.
Tästä seuraa että lähitoiminta onkin tässä mielessä alueellisen ja paikallisen elinvoiman taloudellinen vahvistaja.
Niin että siitä vaan uudestaan kuntiin energiayhtiöitä perustamaan ja vaikkapa tähtäämään siihen että lähes kaikissa rakennuksissa olisikin käytössä maalämpö.
Maalämpö onkin lähitoiminnan taloudellisena vahvistajana ovelan kaksitahoinen - ensinnäkin se työllistää oikein rysäyksellä paikallista asennusvoimaa - ja sen jälkeen energiamaksut jääkin kunnan omalle alueelle lämmön osalta kun asennukset on tehty.
Niin että veret edelleen liikkeellä ja posket punoittaen ALUEELLISEEN LÄHIOMAVARAISUUTEEN pyrkimään.
Pienet kulut ovat sitä suurempia tuloja mitä köyhemmästä on kysymys. Ja kulut voidaan saada pysyvällä tavalla kutistettua lähitoimintaa lisäämällä - tarvitsematta parhaimmassa tapauksessa mennä palveluita laisinkaan leikkaamaan.
Ajatus joka hallituksen kuntauudistus-karttahuoneessa isoine maapalloilmapalloineen tuskin käynyt edes mielessä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Se on hyvä asia koska kyse on dynamiikasta - mutta miten toteuttaa sitä ja miten parhaiten hyötyä tilanteesta - tavallisten kuntalaisten kannalta.
Ratkaisu on yllättävän yksinkertainen ja samalla radikaali.
Kun hallitus pyrkii hillittömään keskittyneisyyteen ja keskittyneistä rakenteista riippuvaiseksi tekemiseen niin sille pitää olla vastavoima - vasta-aalto.
Ja se vasta-aallon ydin on paikalliseen ja alueelliseen OMAVARAISUUTEEN pyrkiminen - ja nimenomaan LÄHITOIMINNAN HENGESSÄ.
Mitä se tarkoittaa - sitä että sen sijaan että kunnan alueelle tuodaan energiaa ulkopuolelta niin kunnan alueella pitäisi pystyä tuottamaan valtaosa energiasta itse - ja sama koskien elintarvikkeita jne. Silloin se raha joka vaikkapa lämpöenergiaan tai elintarvikkeisiin menee niin kunnan alueen ulkopuolelta ostona kuin välikäsienkin palkkioina jääkin sitä enemmän kunnan omalle alueelle mitä omavaraisempia kunnan alueella asiossa ollaan.
Tästä seuraa että lähitoiminta onkin tässä mielessä alueellisen ja paikallisen elinvoiman taloudellinen vahvistaja.
Niin että siitä vaan uudestaan kuntiin energiayhtiöitä perustamaan ja vaikkapa tähtäämään siihen että lähes kaikissa rakennuksissa olisikin käytössä maalämpö.
Maalämpö onkin lähitoiminnan taloudellisena vahvistajana ovelan kaksitahoinen - ensinnäkin se työllistää oikein rysäyksellä paikallista asennusvoimaa - ja sen jälkeen energiamaksut jääkin kunnan omalle alueelle lämmön osalta kun asennukset on tehty.
Niin että veret edelleen liikkeellä ja posket punoittaen ALUEELLISEEN LÄHIOMAVARAISUUTEEN pyrkimään.
Pienet kulut ovat sitä suurempia tuloja mitä köyhemmästä on kysymys. Ja kulut voidaan saada pysyvällä tavalla kutistettua lähitoimintaa lisäämällä - tarvitsematta parhaimmassa tapauksessa mennä palveluita laisinkaan leikkaamaan.
Ajatus joka hallituksen kuntauudistus-karttahuoneessa isoine maapalloilmapalloineen tuskin käynyt edes mielessä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ahneille elämän uudelleenarvottavaa ja periaatteistavaa psykoterapiaa
Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan noin 60 000 euroa vuodessa ansaitsevat olisivat onnellisimpia - mutta mitä kauempana alapuolella tulot tuosta ovat sitä onnettomampia ihmiset ovat - mutta toisaalta lisäraha 60 000 euron tulojen yli ei kasvata onnellisuutta.
Mutta nyt pitää kysyä seuraava kysymys. Onko niin että ne jotka sitten ahnehtivat yhä kyltymättömämmin rahaa vaikka sitä olisi moninkertaisesti kyseisen rajan yli ovatkin kyvyttömiä tuntemaan onnellisuutta ja kyvyttömiä luomaan sitä itse itselleen. Ja siksi hakevat epätoivoisesti onnea kasaamalla yhä enemmän rahaa toivossa että siitä elämään onni löytyisi.
Tällä perusteella pitääkin kysyä onko suurin osa rikkaista ja yhä enemmän rikkautta hamuavista - olivat he sitten yrittäjiä tai pääoman omistajia - itse asiassa psykoterapian tarpeessa.
Pitäisikö ne ihmiset joiden ahneus ei tuota edes heille itselleen onnea - ja muille yleensä vain onnellisuuden puutetta - ohjata psykoterapiaan etsimään onnensa avaimia ihan jostain muusta kuin rahan ahnehtimisesta.
Eli kuinka paljon maailman taloudesta itse asiassa pyörii sen varassa että sen dynaamisin tekijä on ahneet epätoivoiset ihmiset jotka eivät saa onneaan edes rahan ahnehtimisesta.
Joille henkilökohtainen elämänsä uudelleenarvottava ja periaatteistava psykoterapia olisikin paras ratkaisu. Ja kyltymättömän ahneuden laantumisen jälkeen myös muille paras ratkaisu.
Asia on ihmiselle yhteisöeläimenä kuitenkin niin kuten aforismissani sanon - hyvä ei vähene jakamalla mutta pelkästään vastaanottamalla se ehtyy.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta nyt pitää kysyä seuraava kysymys. Onko niin että ne jotka sitten ahnehtivat yhä kyltymättömämmin rahaa vaikka sitä olisi moninkertaisesti kyseisen rajan yli ovatkin kyvyttömiä tuntemaan onnellisuutta ja kyvyttömiä luomaan sitä itse itselleen. Ja siksi hakevat epätoivoisesti onnea kasaamalla yhä enemmän rahaa toivossa että siitä elämään onni löytyisi.
Tällä perusteella pitääkin kysyä onko suurin osa rikkaista ja yhä enemmän rikkautta hamuavista - olivat he sitten yrittäjiä tai pääoman omistajia - itse asiassa psykoterapian tarpeessa.
Pitäisikö ne ihmiset joiden ahneus ei tuota edes heille itselleen onnea - ja muille yleensä vain onnellisuuden puutetta - ohjata psykoterapiaan etsimään onnensa avaimia ihan jostain muusta kuin rahan ahnehtimisesta.
Eli kuinka paljon maailman taloudesta itse asiassa pyörii sen varassa että sen dynaamisin tekijä on ahneet epätoivoiset ihmiset jotka eivät saa onneaan edes rahan ahnehtimisesta.
Joille henkilökohtainen elämänsä uudelleenarvottava ja periaatteistava psykoterapia olisikin paras ratkaisu. Ja kyltymättömän ahneuden laantumisen jälkeen myös muille paras ratkaisu.
Asia on ihmiselle yhteisöeläimenä kuitenkin niin kuten aforismissani sanon - hyvä ei vähene jakamalla mutta pelkästään vastaanottamalla se ehtyy.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saturday, February 11, 2012
Ylimystöelitististä olosuhdevastuun siirtoa syrjäytyneille
Presidentti Tarja Halonen sanoi viimeisessä uudenvuodenpuheessaan terveyserojen Suomessa kasvaneen tuloerojen kasvun myötä. Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin mukaan tämä ei pidä paikkaansa vaan syy heikkenevälle terveydelle olisi että syrjäytyneet eivät panosta terveytensä hoitamiseen.
No ensinnäkin Wahlroosin kommentti on varmaankin loogisessa keskeneräisyydessään lapsus.
Mutta ennenkaikkea se on ylimystöelitististä olosuhdevastuun siirtoa syrjäytyneille - ja syrjäytetyille.
Liike-elämän logiikka kuuluu että suuryritysten toimipisteitä taloudellisin syin lakkauttamalla ihmisiä syrjäytetään - mutta vastuu heidän huolehtimisestaan kuuluu yhteiskunnalle eikä liike-elämälle - ja toisaalta liike-elämä katsoo koko ajan kiristyvästi että sosiaali-ja terveysmenoja on liikaa - ikäänkuin niitä olisi rajusti eläköityvässä yhteiskunnassa edes mahdollista vähentää.
Ja kun liike-elämä käyttää monin tavoin verorahoja paitsi niiden kuppaamiseen - joka tietenkään ei ole heidän mielestä väärä kuluerä yhteiskunnalle - niin sen lisäksi liike-elämä käyttää julkeasti yhteiskunnan tarjoamia materialistisia infrastruktuureja sekä aineettomia arvoja luokkaa koulutus ja turvallisuus hyväkseen ikäänkuin ne kuuluisivat liike-elämälle kuin manulle illallinen vailla mitään vastinetta.
Wahlroosin edustamassa ylimistöelitismissä on aina rappionsa siemen - ja se kasvaa aina rappion suuntaan. Ja elämälle vieraaseen suuntaan.
Ja historia on siitä esimerkkejä täynnä.
Valta ilman valistuneisuutta on aina ollut katastrofi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
No ensinnäkin Wahlroosin kommentti on varmaankin loogisessa keskeneräisyydessään lapsus.
Mutta ennenkaikkea se on ylimystöelitististä olosuhdevastuun siirtoa syrjäytyneille - ja syrjäytetyille.
Liike-elämän logiikka kuuluu että suuryritysten toimipisteitä taloudellisin syin lakkauttamalla ihmisiä syrjäytetään - mutta vastuu heidän huolehtimisestaan kuuluu yhteiskunnalle eikä liike-elämälle - ja toisaalta liike-elämä katsoo koko ajan kiristyvästi että sosiaali-ja terveysmenoja on liikaa - ikäänkuin niitä olisi rajusti eläköityvässä yhteiskunnassa edes mahdollista vähentää.
Ja kun liike-elämä käyttää monin tavoin verorahoja paitsi niiden kuppaamiseen - joka tietenkään ei ole heidän mielestä väärä kuluerä yhteiskunnalle - niin sen lisäksi liike-elämä käyttää julkeasti yhteiskunnan tarjoamia materialistisia infrastruktuureja sekä aineettomia arvoja luokkaa koulutus ja turvallisuus hyväkseen ikäänkuin ne kuuluisivat liike-elämälle kuin manulle illallinen vailla mitään vastinetta.
Wahlroosin edustamassa ylimistöelitismissä on aina rappionsa siemen - ja se kasvaa aina rappion suuntaan. Ja elämälle vieraaseen suuntaan.
Ja historia on siitä esimerkkejä täynnä.
Valta ilman valistuneisuutta on aina ollut katastrofi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Vanha sananlasku uusiksi
Internetaikakaudella sen keskusteluja seuratessa ei voi olla tulematta mieleen että vanha sanonta - tyhjät tynnyrit kolisee eniten - pitäisi muuttaa muotoon - tyhmät tynnyrit kolisee eniten.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, February 10, 2012
Mielipiteitäni lehdissä
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lankeavatko-naiset-naisellisuuteensa-1.1142275
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/tarvitaan-moraaliterapiaa-1.1143129
http://www.forssanlehti.fi/mielipide/lukijan_aani/?newstitle=Ministeri%F6t%20eiv%E4t%20valista%20lumierist%E4misest%E4&showYear=2012
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/tarvitaan-moraaliterapiaa-1.1143129
http://www.forssanlehti.fi/mielipide/lukijan_aani/?newstitle=Ministeri%F6t%20eiv%E4t%20valista%20lumierist%E4misest%E4&showYear=2012
Thursday, February 09, 2012
Hallitus ei tiedä mikä on sentin pituus kun pitäisi pituutta mitata
Pääministeri Jyrki Katainen kertoo että kuntauudistusta ei voi tehdä ylhäältäpäin, kuntien parannusehdotukset otetaan huomioon mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto ja jos mitään ei tehdä romahtavat palvelut.
Hallitus ei toimi loogisella pohjalla - ensin kuunnellaan kuntien parannusehdotuksia mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.
Loogisesti ajatellen se että voidaan tehdä asiat paremmin edellyttää tietoa milloin asiat ovat hyvin - koska muussa tapauksessa paremmin tekemisestä seuraa jalkojen irtoaminen maasta ja puuttuu mittarit sille milloin asiat ovat hyvin.
Ei voi mitata esimerkiksi ihmisen pituutta senteissä ellei ole tiedossa miten pitkä on sentti.
Näin ollen hallituksen pitää voida määritellä missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin - muuten hallitusta voi sanoa vaivaavan maanis-autoritaarinen muutoksen ja paremmintekemisen pakkomielle.
No - kuntien parannusehdotuksia kuunnellaan. Jos kunta etsii parannuskohteita eikä löydä ja pystyy osoittamaan että keskimäärin kunnassa on paremmin asiat lähes kaikilla mittareilla kuin muissa kunnissa ja että niin demokratian lähitoimivuuden kuin palveluiden lähisaamisenkin kannalta maantieteellinen etäisyys lähikuntiin on järjetön niin silloin kunnan parannusehdotus on - meidän ei kannata millään mittarilla mitään muuttaa. Esimerkkinä maantieteellisestä ja palveluiden olemassaolevasta tasosta johtuen Someron ei kannata liittyä mihinkään palveluiden parantamiseksi - kun sen sijaan nykyisen suur-Salon lähikunnille oli mielekästä yhteenliittyminen maantieteellisistä syistä.
Mutta hallitus ei lupauksensa vastaisesti mm Someron perusteellisesti myös tilastollisella paremmuudella esitettyä kantaa kuuntele ja syitä on kaksi:
1. hallituksella ei ole realistista arviointipohjaa missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin ja siksi hallituksen jalat ovat irti realismista mitä tyrmistyttävän hallinto-osaamattomuuden ilmituova karttaharjoittelukin osoitti
2. hallitus ymppää väkipakolla hyvin kapeakatseista elinkeinoelämän ajamaa teollista suuruusajattelua kuntakenttään tavalla jossa paitsi puuttuu em. tieto ja ymmärrys milloin kunnassa asiat ovat hyvin kun ylipäätään teknokraattinen teollisuusajattelu ei muutenkaan ymmärrä kunnan aineettoman toiminnan kenttää ja merkitystä - menkää vaikka haastattelemaan yritysjohtajia niin hämmästytte tiedon ja ymmärryksen puutetta sekä asenteiden valtavaa määrää koskien koko julkista sektoria
Teollisuudelle ja elinkeinoelämälle on käsittämätöntä että julkinen sektori ei tuota mitään näkyvää konkreettista käsinkosketeltavaa luokkaa teollinen tuote ja sen lisäksi se vie vielä tolkuttomasti rahaa. Mutta samalla teollisuus ja elinkeinoelämä osoittaa vieläkin suurempaa kapeakatseisuutta mikäli mahdollista suorastaan todellisuudentorjuntaan asti - sillä se ei huomaa että ilman julkisen sektorin tarjoamia materialistisia infrastruktuureja ja aineettomia arvoja luokkaa koulutus ja turvallisuus elinkeinoelämällä ei olisi mitään mahdollisuuksia selvitä minkäänlaisessa kilpailussa.
Ja tuota elinkeinoelämän tahoa hallitus kuuntelee täysin kritiikittömästi - ja itsekritiikittömästi - josta osoituksena lasten päiväkotitasoinen karttaharjoittelu miten kuntia oikein tehdään.
Hallitus harhailee ja pahasti kuntauudistuksessa - eikä edes tiedä kuvaannollisesti mikä on sentin pituus kun pitäisi pituutta mitata.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Hallitus ei toimi loogisella pohjalla - ensin kuunnellaan kuntien parannusehdotuksia mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.
Loogisesti ajatellen se että voidaan tehdä asiat paremmin edellyttää tietoa milloin asiat ovat hyvin - koska muussa tapauksessa paremmin tekemisestä seuraa jalkojen irtoaminen maasta ja puuttuu mittarit sille milloin asiat ovat hyvin.
Ei voi mitata esimerkiksi ihmisen pituutta senteissä ellei ole tiedossa miten pitkä on sentti.
Näin ollen hallituksen pitää voida määritellä missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin - muuten hallitusta voi sanoa vaivaavan maanis-autoritaarinen muutoksen ja paremmintekemisen pakkomielle.
No - kuntien parannusehdotuksia kuunnellaan. Jos kunta etsii parannuskohteita eikä löydä ja pystyy osoittamaan että keskimäärin kunnassa on paremmin asiat lähes kaikilla mittareilla kuin muissa kunnissa ja että niin demokratian lähitoimivuuden kuin palveluiden lähisaamisenkin kannalta maantieteellinen etäisyys lähikuntiin on järjetön niin silloin kunnan parannusehdotus on - meidän ei kannata millään mittarilla mitään muuttaa. Esimerkkinä maantieteellisestä ja palveluiden olemassaolevasta tasosta johtuen Someron ei kannata liittyä mihinkään palveluiden parantamiseksi - kun sen sijaan nykyisen suur-Salon lähikunnille oli mielekästä yhteenliittyminen maantieteellisistä syistä.
Mutta hallitus ei lupauksensa vastaisesti mm Someron perusteellisesti myös tilastollisella paremmuudella esitettyä kantaa kuuntele ja syitä on kaksi:
1. hallituksella ei ole realistista arviointipohjaa missä kunnassa ja miten asiat ovat hyvin ja siksi hallituksen jalat ovat irti realismista mitä tyrmistyttävän hallinto-osaamattomuuden ilmituova karttaharjoittelukin osoitti
2. hallitus ymppää väkipakolla hyvin kapeakatseista elinkeinoelämän ajamaa teollista suuruusajattelua kuntakenttään tavalla jossa paitsi puuttuu em. tieto ja ymmärrys milloin kunnassa asiat ovat hyvin kun ylipäätään teknokraattinen teollisuusajattelu ei muutenkaan ymmärrä kunnan aineettoman toiminnan kenttää ja merkitystä - menkää vaikka haastattelemaan yritysjohtajia niin hämmästytte tiedon ja ymmärryksen puutetta sekä asenteiden valtavaa määrää koskien koko julkista sektoria
Teollisuudelle ja elinkeinoelämälle on käsittämätöntä että julkinen sektori ei tuota mitään näkyvää konkreettista käsinkosketeltavaa luokkaa teollinen tuote ja sen lisäksi se vie vielä tolkuttomasti rahaa. Mutta samalla teollisuus ja elinkeinoelämä osoittaa vieläkin suurempaa kapeakatseisuutta mikäli mahdollista suorastaan todellisuudentorjuntaan asti - sillä se ei huomaa että ilman julkisen sektorin tarjoamia materialistisia infrastruktuureja ja aineettomia arvoja luokkaa koulutus ja turvallisuus elinkeinoelämällä ei olisi mitään mahdollisuuksia selvitä minkäänlaisessa kilpailussa.
Ja tuota elinkeinoelämän tahoa hallitus kuuntelee täysin kritiikittömästi - ja itsekritiikittömästi - josta osoituksena lasten päiväkotitasoinen karttaharjoittelu miten kuntia oikein tehdään.
Hallitus harhailee ja pahasti kuntauudistuksessa - eikä edes tiedä kuvaannollisesti mikä on sentin pituus kun pitäisi pituutta mitata.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Vihreät menettäneet visionsa
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) olisi valmis luopumaan valtion enemmistöosuudesta lentoyhtiö Finnairissa.
Valtion enemmistöosuus on Hautalan mukaan toissijainen asia, kunhan suorat lentoyhteydet Suomesta Eurooppaan pystytään turvaamaan.
Lentoyhteys - niin se jolla eliitti nousee ympäristötietoisuuden yläpuolelle lentelemällä superpäästöisillä lentokoneilla sinne tänne kokoustelemaan.
Miksi pitäisi aina lentää - virkamiesten, johtajien jne - kun voisi netissäkin neuvotella.
Ei voinut olla tulematta mieleen että eräs vihreiden kulmakivistä Heidi Hautala on hyvää vauhtia liukumassa muiden vihreiden tapaan kauas siitä mikä joskus oli periaatteellista.
Elitismi velvoittaa - etenkin poliittinen elitismi - esimerkiksi vihreitäkin lentämään Euroopassa sinne tänne toimittamaan asioita jotka voisi toimittaa tietokoneen ääreltäkin.
Niin muuten - kuinkahan paljon maksaa johtavan tason turha lentomatkailu joutoajankäyttönä verrattuna tupakoijien tupakkataukojen ajankäyttöön työnantajan kustannuksina.
Ja lentomatkailu saastuttaa sentään koko maailmaa - tupakoitsija vain omia keuhkojaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Valtion enemmistöosuus on Hautalan mukaan toissijainen asia, kunhan suorat lentoyhteydet Suomesta Eurooppaan pystytään turvaamaan.
Lentoyhteys - niin se jolla eliitti nousee ympäristötietoisuuden yläpuolelle lentelemällä superpäästöisillä lentokoneilla sinne tänne kokoustelemaan.
Miksi pitäisi aina lentää - virkamiesten, johtajien jne - kun voisi netissäkin neuvotella.
Ei voinut olla tulematta mieleen että eräs vihreiden kulmakivistä Heidi Hautala on hyvää vauhtia liukumassa muiden vihreiden tapaan kauas siitä mikä joskus oli periaatteellista.
Elitismi velvoittaa - etenkin poliittinen elitismi - esimerkiksi vihreitäkin lentämään Euroopassa sinne tänne toimittamaan asioita jotka voisi toimittaa tietokoneen ääreltäkin.
Niin muuten - kuinkahan paljon maksaa johtavan tason turha lentomatkailu joutoajankäyttönä verrattuna tupakoijien tupakkataukojen ajankäyttöön työnantajan kustannuksina.
Ja lentomatkailu saastuttaa sentään koko maailmaa - tupakoitsija vain omia keuhkojaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ihmiskunnan arvotyhjiö
Materialistista kasvua on totuttu vuosituhansia pitämään tärkeänä.
Nyt se on osoittautumassa yhä enemmän ja enemmän ihmiskunnalle vaaralliseksi.
Ja samanaikaisesti pidetään aineetonta kasvua hyödyttömänä.
Ihmiskunta on selvästikin perustavanlaatuisen arvotyhjiön edessä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Nyt se on osoittautumassa yhä enemmän ja enemmän ihmiskunnalle vaaralliseksi.
Ja samanaikaisesti pidetään aineetonta kasvua hyödyttömänä.
Ihmiskunta on selvästikin perustavanlaatuisen arvotyhjiön edessä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, February 07, 2012
Teknologiassa ja kaupassa automaattinen onnellisuuskoodioletus
Aineeton kasvu ja sen välttämättömyys materialistisen kasvun syrjäyttäjänä myönnetään yhä laajemmin kansalaispiireissä. Mutta erityisesti perinteisissä suurimmissa puolueissa ja myöskin perussuomalaisissa ajatusta vieroksutaan.
Vaikuttaakin siltä että siinä missä kansalaiset yksilötasolla oivaltavat ja hyväksyvät uudet - elämästä poikiutuvat - välttämättömät asiat niin puolueet ja muut instituutiot ja erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto ja ammattiyhdistysliike ovat tulevaisuuden välttämättömyyksien suhteen - omiin elämää kapeampiin näkökulmiin nojaten - pahasti takakenossa ja oikein junttautuneet siihen.
Aivan kuin puolueissa ja muissa instituutioissa vallitsisi käsitys että ainostaan se on työtä josta syntyy jotain näkyvää aikaan - ja se ei olisi työtä josta jää jotain tunnetasolla tuntuvaa, myönteistä ja pysyvää aikaan.
Eli ei sillä ole merkitystä oletko onnellinen ja onko sinulla turvallinen olo vaan että sillä ei ole väliä oletko onnellinen kunhan sulla on kaikin tavoin kalliiksi tulleet materialistiset raamit elämällesi - että teknologiassa ja materialistisessa kaupassa on ilman muuta onnellisuuskoodi sisään rakennettuna.
Joka merkitsee sitä että puolueissa ja instituutioissa materia ohjaa arvoja sekä niiden takana olevia tunteita.
Eikä siis siten että tunteet ohjaavat arvoja ja arvot materiaa ja sen tuottamista - ja etenkin sen materian tarpeellisuutta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Vaikuttaakin siltä että siinä missä kansalaiset yksilötasolla oivaltavat ja hyväksyvät uudet - elämästä poikiutuvat - välttämättömät asiat niin puolueet ja muut instituutiot ja erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto ja ammattiyhdistysliike ovat tulevaisuuden välttämättömyyksien suhteen - omiin elämää kapeampiin näkökulmiin nojaten - pahasti takakenossa ja oikein junttautuneet siihen.
Aivan kuin puolueissa ja muissa instituutioissa vallitsisi käsitys että ainostaan se on työtä josta syntyy jotain näkyvää aikaan - ja se ei olisi työtä josta jää jotain tunnetasolla tuntuvaa, myönteistä ja pysyvää aikaan.
Eli ei sillä ole merkitystä oletko onnellinen ja onko sinulla turvallinen olo vaan että sillä ei ole väliä oletko onnellinen kunhan sulla on kaikin tavoin kalliiksi tulleet materialistiset raamit elämällesi - että teknologiassa ja materialistisessa kaupassa on ilman muuta onnellisuuskoodi sisään rakennettuna.
Joka merkitsee sitä että puolueissa ja instituutioissa materia ohjaa arvoja sekä niiden takana olevia tunteita.
Eikä siis siten että tunteet ohjaavat arvoja ja arvot materiaa ja sen tuottamista - ja etenkin sen materian tarpeellisuutta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, February 06, 2012
Tarvitaan moraaliterapiaa
Terapiassa on lähes aina sellaisia ihmisiä joita on haavoitettu tai jotka ovat haavoittamisen jälkeen suorastaan rikki.
Mutta terapiassa eivät käy ne jotka niitä haavoja aiheuttavat - siis ne haavoittajat tai muuten petolliset ihmiset.
Pitäisi varmaan aloittaa moraaliterapeuttinen toiminta - ja psykologien ja psykiatrien kehoitukset monille ihmisille hakeutua moraaliterapiaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta terapiassa eivät käy ne jotka niitä haavoja aiheuttavat - siis ne haavoittajat tai muuten petolliset ihmiset.
Pitäisi varmaan aloittaa moraaliterapeuttinen toiminta - ja psykologien ja psykiatrien kehoitukset monille ihmisille hakeutua moraaliterapiaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, February 05, 2012
Lankeavatko naiset itse naisellisuuteensa enemmän kuin miehet
Millä naiset ihan itse varsin paljon takaavat epätasa-arvoa miesten suhteen.
Sillä että he lukevat suurimpiin ansioihinsa sen että ovat naisia.
Eli lankeavatko naiset omaan naisellisuuteensa enemmän itse kuin miehet. Sopii kysyä.
Olisiko aito ystävyys yksityiselämässä - jopa parisuhteessa - ja asiapohjainen osaaminen työelämässä sittenkin sukupuolinäkökulmaa parempi lähtökohta kaikkeen.
Sukupuolisuus jyllää tunne-elämässä ja sängyssä mutta muuten se tahtoo ajaa karille asiassa kuin asiassa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sillä että he lukevat suurimpiin ansioihinsa sen että ovat naisia.
Eli lankeavatko naiset omaan naisellisuuteensa enemmän itse kuin miehet. Sopii kysyä.
Olisiko aito ystävyys yksityiselämässä - jopa parisuhteessa - ja asiapohjainen osaaminen työelämässä sittenkin sukupuolinäkökulmaa parempi lähtökohta kaikkeen.
Sukupuolisuus jyllää tunne-elämässä ja sängyssä mutta muuten se tahtoo ajaa karille asiassa kuin asiassa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Subscribe to:
Posts (Atom)