Kukin historiallinen tilanne vaikuttaa siihen miten on joka tapauksessa eri isojen toimintavaihtoehtojen mukaan toimittava - sodassa ei voi oikein muuta kuin sotia niin valtiomies- kuin kansalaistasollakin - ei esimerkiksi yksittäinen mies voinut nousta juoksuhaudasta ja lähteä kohti venäläisiä vakaa rauhanaate mielessän - ja kohta kuula otsassaan.
Eikä vakaan rauhan aikana voi toisaalta sotaisasti alkaa riehumaan - koska se ei oikein istu niinsanotusti tilanteeseen.
Samalla tavalla isot poliittiset tilanteet vaatii isoihin periaatelinjoihin mukaan halusi poliitikko sitä tai ei. Jossain määrin on mentävä mukaan halusi sitä tai ei - kun iso kokonaisuuskin menee. Tilanne on vähän sama kuin yrittäisi Imatran koskessa soutaa virtaa ylöspäin.
Mutta sitten kun nuo historialliset isot seikat on vakioitu tarkastelusta ulkopuolelle voidaan katsoa että kenestä oli silti tilanteessa sen verran mieheksi että nousee tilanteen yläpuolelle joka tapauksessa vaikuttaen tavalla tai toisella isojen virtausten voimaan ja suuntaan - vaikkapa luokkaa Mannerheim ja Airo sodassa.
Ja sitten myös voi tarkastella yksittäisiä tekoja olivatko ne ko henkilöön ja ympäröivään historialliseen tilanteeseen eläytyen minkälaisia.
Pitää varoa sitä vaaraa että haukkuu yksittäistä ihmistä tai tekoa huomioimatta historiallista todellisuutta että oliko juuri muu mahdollistakaan - ja sitä kautta panee itse asiassa historiallisen tilanteen ko henkilön piikkiin - ikäänkuin tällä olisi ollut mitään sanansijaa isoihin historiallisiin asioihin. Tyyliin - se oli sun vika että historiallinen tilanne oli sellainen kun et tehnyt niin tai näin.
Ja tuo nyt on älyttömintä jota voi historian tapahtumien valossa tehdä - että vaatii yksittäiseltä ihmiseltä mahdottomuuksia isojen historiallisten tapahtumien virrassa.
Mutta - silti - silti jää aina se yksittäisen ihmisen suuri sankaruuden vaihtoehto - hän voi aina tai ainakin lähes aina valita eettisesti - eli vaikka historia vaatii mukaansa niin yksittäinen henkilö voi panna sekaan oman eettisen vastalauseensa ja kenties tekonsa - edes pienessä mitassa - luokkaa Schindlerin lista.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, November 22, 2011
Monday, November 21, 2011
Vastaiskuja taivastaloutta vastaan - sijoittaminen reaalitalouteen ja valtioiden suorittama pörssien sulkeminen reaalitalouteen sijoittamisen ohella
Pääomien omapäinen ja päätön kiristyssikailu laillisia demokratioita vastaan jatkuu.
Euroopan velkakriisi on levinnyt euroalueen ytimeen.
Velkakriisi on vahvistunut uudelleen ja leviää nyt muihin maihin mukaan lukien niin sanotut ydinmaat.
Mutta eikö tässa tilanteessa ja pitemmän aikavälin ylivoimaisesti paras ratkaisu ole että yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat huolehtivat siitä että heidän rahansa päätyy reaalitalouteen -
oikeaksi aidoksi vaihdannan välineeksi pankkien ja pääomien spkelulatiivisen taivastalouden sijaan.
Entä milloin valtiot ottavat tämän keinon käyttöön iskeäkseen todella syvälle pääomien ytimeen -
sulkemalla määräajaksi maan pörssit. Ja saman aikaan sijoittamalla pääomia reaalitalouden vahvistamiseksi ilman pörssien välikättä.
Entä milloin isoja yrityksiä irtautuu pörssistä saadakseen omalta osaltaan kampitettua spekulatiivisen pääoman valtaa.
Siinäpä kysymyksiä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Euroopan velkakriisi on levinnyt euroalueen ytimeen.
Velkakriisi on vahvistunut uudelleen ja leviää nyt muihin maihin mukaan lukien niin sanotut ydinmaat.
Mutta eikö tässa tilanteessa ja pitemmän aikavälin ylivoimaisesti paras ratkaisu ole että yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat huolehtivat siitä että heidän rahansa päätyy reaalitalouteen -
oikeaksi aidoksi vaihdannan välineeksi pankkien ja pääomien spkelulatiivisen taivastalouden sijaan.
Entä milloin valtiot ottavat tämän keinon käyttöön iskeäkseen todella syvälle pääomien ytimeen -
sulkemalla määräajaksi maan pörssit. Ja saman aikaan sijoittamalla pääomia reaalitalouden vahvistamiseksi ilman pörssien välikättä.
Entä milloin isoja yrityksiä irtautuu pörssistä saadakseen omalta osaltaan kampitettua spekulatiivisen pääoman valtaa.
Siinäpä kysymyksiä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kestämätöntä virallisten asiakirjojen käsitemonimielisyyttä
Sain kuulla tapauksen jossa virallisessa asiakirjassa on käytetty käsitettä tontti - mutta että käsite tontti tarkoittaakin montaa eri asiaa mahdollisesti mutta johon asiakirjassa ei mitenkään millään lailla viitata mikä merkitys käsitteellä tontti kyseessä on.
Ja että asianomaisen ihmisen olisi pitänyt ottaa selvää mikä tontin käsite on kyseessä - ja kun ei tiennyt joutuu maksamaan jotain ylimäärästä piilossa olleen tonttikäsitteen vuoksi.
Ei asia näin voi olla - kyllä asiakirjan täytyy tietää tai ainakin viitata käytetyn käsitteen eksaktiin merkitykseen. Ja jos ei tiedä niin se on lomaketason virkavirhe.
Tällaisella menettelyllä päädytään helposti sellaiseen oikeusvaltion vakavaan perusvirheeseen että jossakin kauppakirjassa lukee hinta mutta ei mainita eikä edes viitata siihen että hinta onkin toinen kuin kauppakirjassa on.
Joka on luokkaa että joku aika sitten mutta toivottavasti ei enää julkisen sektorin rakennushankkeissa sovittiin hinta ostajan ja rakentajan kanssa ja sitten hintaa venytettiin jälkeenpäin ylöspäin rakennusliikkeiden toimesta.
Ja eihän se niin voi olla että sopimus ei pidä mikä on kerran tehty - myyjänhän täytyy osata arvioida työnsä kustannukset oikein - jos ei osaa on konkurssikypsä eikä sellaista saa paikata jälkeenpäin hinnanvedätyksellä ylöspäin. Joka on sama kuin kävisit ruokakaupassa ja maksettuasi ruokasi menet ulos ja sinne sitten kauppias juoksee sut kiinni että meillä olikin laskettu kustannuksia väärin ja tässä olisi sitten ylöspäin oikaistu kauppalasku.
Ja samantapaisesta asiasta on kyse jos virallisessa asiapaperissa käytetään löysästi käsitteitä joista ei voi tietää mitä ne tarkoittaa ja mitä ne tulee maksamaan.
Siksi asia kyseisessä tontti-käsiteasiassa on erittäin tärkeä oikeusvaltion peruskäsitysten tasoinen asia. Ihmisten tulee tietää tai tulla viitatuksi asiakirjassa tietoon mitä kukin käsite virallisessa asiakirjassa tarkoittaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja että asianomaisen ihmisen olisi pitänyt ottaa selvää mikä tontin käsite on kyseessä - ja kun ei tiennyt joutuu maksamaan jotain ylimäärästä piilossa olleen tonttikäsitteen vuoksi.
Ei asia näin voi olla - kyllä asiakirjan täytyy tietää tai ainakin viitata käytetyn käsitteen eksaktiin merkitykseen. Ja jos ei tiedä niin se on lomaketason virkavirhe.
Tällaisella menettelyllä päädytään helposti sellaiseen oikeusvaltion vakavaan perusvirheeseen että jossakin kauppakirjassa lukee hinta mutta ei mainita eikä edes viitata siihen että hinta onkin toinen kuin kauppakirjassa on.
Joka on luokkaa että joku aika sitten mutta toivottavasti ei enää julkisen sektorin rakennushankkeissa sovittiin hinta ostajan ja rakentajan kanssa ja sitten hintaa venytettiin jälkeenpäin ylöspäin rakennusliikkeiden toimesta.
Ja eihän se niin voi olla että sopimus ei pidä mikä on kerran tehty - myyjänhän täytyy osata arvioida työnsä kustannukset oikein - jos ei osaa on konkurssikypsä eikä sellaista saa paikata jälkeenpäin hinnanvedätyksellä ylöspäin. Joka on sama kuin kävisit ruokakaupassa ja maksettuasi ruokasi menet ulos ja sinne sitten kauppias juoksee sut kiinni että meillä olikin laskettu kustannuksia väärin ja tässä olisi sitten ylöspäin oikaistu kauppalasku.
Ja samantapaisesta asiasta on kyse jos virallisessa asiapaperissa käytetään löysästi käsitteitä joista ei voi tietää mitä ne tarkoittaa ja mitä ne tulee maksamaan.
Siksi asia kyseisessä tontti-käsiteasiassa on erittäin tärkeä oikeusvaltion peruskäsitysten tasoinen asia. Ihmisten tulee tietää tai tulla viitatuksi asiakirjassa tietoon mitä kukin käsite virallisessa asiakirjassa tarkoittaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko tässä uudenlainen puolueiden kasvukaava - ja poliittisen kentän uudistumistapa
Mikä on tehokkain tapa puolueen kasvaa.
Se että menee kilpailevan puolueen ydinosaamisalueelle - tekee sen paremmin kuin kilpaileva puolue - ja tarjoaa paremman ydinosaamisalueen ratkaisun lisäksi vielä muutakin jota kilpailevalla puolueella ei ole tarjota.
Onko tämä se taktiikka jolla kokoomus ryhtyessään "työväenpuolueeksi" on noussut kannatuksessa. Että menee sisällössä ja osaamisessa työväenpuolueiden ohi ja vie kannattajat mennessään.
Onko tämä bisnesmaailmasta tuttu kaava se jolla puolueet nykyään yhä enemmän toimivat.
Onko tämä se kaava jolla myös poliittinen kenttä uudistuu - ettei vanhaan tapaan linnoittaudutakaan omaan aatteeseen ja omiin ydinosaamisaluesiin - vaan mennäänkin naapurin tontille ja tehdään siellä temput paremmin kuin naapuri itse.
Tässäkö uusi vauhdinotto koko puoluekentälle.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Se että menee kilpailevan puolueen ydinosaamisalueelle - tekee sen paremmin kuin kilpaileva puolue - ja tarjoaa paremman ydinosaamisalueen ratkaisun lisäksi vielä muutakin jota kilpailevalla puolueella ei ole tarjota.
Onko tämä se taktiikka jolla kokoomus ryhtyessään "työväenpuolueeksi" on noussut kannatuksessa. Että menee sisällössä ja osaamisessa työväenpuolueiden ohi ja vie kannattajat mennessään.
Onko tämä bisnesmaailmasta tuttu kaava se jolla puolueet nykyään yhä enemmän toimivat.
Onko tämä se kaava jolla myös poliittinen kenttä uudistuu - ettei vanhaan tapaan linnoittaudutakaan omaan aatteeseen ja omiin ydinosaamisaluesiin - vaan mennäänkin naapurin tontille ja tehdään siellä temput paremmin kuin naapuri itse.
Tässäkö uusi vauhdinotto koko puoluekentälle.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, November 20, 2011
Friday, November 18, 2011
Tuhoavatko naiset aidon rakkauden
Onko naisen kyltymätön ja röyhkeä narsismi aikamme suurimpia ongelmia.
On ollut pakko ryhtyä kysymään että oli kyseessä vanhempien rakkaus lapsiin tai miehen ja naisen välinen rakkaus niin naiset ovat tuhoamassa sen aitouden ja syvyyden
tekemällä rakkauden suuresta päämäärästä narsististen päämääriensä keppihevosen ja meikkiboxinsa yhden meikkausvälineen.
Näin tyly on mielestäni ainakin läntisen maailman tilanne naisen suhteessa rakkauteen.
Onko läntinen nainen pilalla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
On ollut pakko ryhtyä kysymään että oli kyseessä vanhempien rakkaus lapsiin tai miehen ja naisen välinen rakkaus niin naiset ovat tuhoamassa sen aitouden ja syvyyden
tekemällä rakkauden suuresta päämäärästä narsististen päämääriensä keppihevosen ja meikkiboxinsa yhden meikkausvälineen.
Näin tyly on mielestäni ainakin läntisen maailman tilanne naisen suhteessa rakkauteen.
Onko läntinen nainen pilalla.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, November 16, 2011
Tuesday, November 15, 2011
Reaalitalouden ulkopuolinen talouselämä on psykoanalysoitava sen tunnevaltaisuuden takia
Pelko, toivo, luottamus jne - ovatko ne pelkästään jonkun rakkausroomaanin tai vastaavan sanastoa.
Ei - ne ovat finanssimaailman sanastoa - kaiken sen rahaan liittyvän joka alkaa kun raha nousee reaalitaloudesta taivastalouden pilven ja tuulen väliin.
Herää kaksi kysymystä:
1. miten realismin pohjalla koko reaalitalouden ulkopuolinen talous onkaan kun kaikki siellä on niin tunnevaltaista kuin romanttisimmassa siirappiromaanissa
2. onko niin että joku ohjailee tuota reaalitaloudesta irtautunutta taivastaloutta tunnevaltaisuuteen ja tunnevaltaisuuden kautta ja miksi.
On aika panna reaalitalouden ulkopuolinen talous makaamaan psykoanalyytikon sohvalle analysoitavaksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ei - ne ovat finanssimaailman sanastoa - kaiken sen rahaan liittyvän joka alkaa kun raha nousee reaalitaloudesta taivastalouden pilven ja tuulen väliin.
Herää kaksi kysymystä:
1. miten realismin pohjalla koko reaalitalouden ulkopuolinen talous onkaan kun kaikki siellä on niin tunnevaltaista kuin romanttisimmassa siirappiromaanissa
2. onko niin että joku ohjailee tuota reaalitaloudesta irtautunutta taivastaloutta tunnevaltaisuuteen ja tunnevaltaisuuden kautta ja miksi.
On aika panna reaalitalouden ulkopuolinen talous makaamaan psykoanalyytikon sohvalle analysoitavaksi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, November 14, 2011
Oletko sinä kaksoistotuusjakomielinen
On ihmisiä ehkäpä peräti valtaosa ihmisistä jotka ovat rakentaneet itselleen ja suhteessaan muihin ihmisiin sellaisen valhemaailman että koko ajan joutuvat väistelemään etteivät paljastaisi valheitaan.
Sellaisia ihmisiä voisi kutsua kaksoistotuusjakomielisiksi.
Pahaksi onnekseen he ennemmin tai myöhemmin lipsauttavat asioita jotka kertovat että pinnan alla onkin jäävuoria joita siellä ei pitänyt olla.
Ja jäävuoria nimenomaan koska pinnalle lipsahtaneen valheen alla onkin usein isompi kokonaisuus jäävuoren tapaan. Ja kun näitä lipsahduksia on kolme niin on jo silloin helppo rakentaa todennäköisyyskuva miten asiat pinnan alla todennäköisesti ovat.
Ihmetellä täytyy kuinka kukaan jaksaa sellaista kaksoistotuusjakomielisyyttä. Minä en itse näe siinä juuri mitään hyvää.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sellaisia ihmisiä voisi kutsua kaksoistotuusjakomielisiksi.
Pahaksi onnekseen he ennemmin tai myöhemmin lipsauttavat asioita jotka kertovat että pinnan alla onkin jäävuoria joita siellä ei pitänyt olla.
Ja jäävuoria nimenomaan koska pinnalle lipsahtaneen valheen alla onkin usein isompi kokonaisuus jäävuoren tapaan. Ja kun näitä lipsahduksia on kolme niin on jo silloin helppo rakentaa todennäköisyyskuva miten asiat pinnan alla todennäköisesti ovat.
Ihmetellä täytyy kuinka kukaan jaksaa sellaista kaksoistotuusjakomielisyyttä. Minä en itse näe siinä juuri mitään hyvää.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Vuorovaikutusaforismi
Vuorovaikutusaforismi:
Etkö osaa enää yhtään vuorosanaa joita en tietäisi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Etkö osaa enää yhtään vuorosanaa joita en tietäisi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Autoilu ja tarpeeton logistiikka alkaa saada tupakan haitallisuuden painoarvon - lähiajattelu on ainoa mahdollinen yhteiskuntafilosofia
Selvältä näyttää että maapallon lämpenemisen eräinä keskeissyinä autoilu ja tarpeeton logistiikka alkaa saada niin suuren syntitaakan niskaansa että niihin alkaa kohdistua tupakoinnin vastaisen asennneilmapiirin kaltaisia piirteitä.
Se merkitsee tietysti sitä että ensinnäkin ihmisten liikkumissädettä kodistaan pitää pienentää ja julkista ja kevytliikennettä kehittää - mutta myös sitä että etenkin kaukomaiden tuotteiden eettinen kilpailukyky on asetettava kyseenalaiseksi jos vastaavaa on saatavissa kotimaasta tai lähialuemaista.
Ja tämän kehityskulun päässä häämöittää vain ja ainoastaan yksi yhteiskuntapoliittinen ajattelu.
Lähiajattelu.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Se merkitsee tietysti sitä että ensinnäkin ihmisten liikkumissädettä kodistaan pitää pienentää ja julkista ja kevytliikennettä kehittää - mutta myös sitä että etenkin kaukomaiden tuotteiden eettinen kilpailukyky on asetettava kyseenalaiseksi jos vastaavaa on saatavissa kotimaasta tai lähialuemaista.
Ja tämän kehityskulun päässä häämöittää vain ja ainoastaan yksi yhteiskuntapoliittinen ajattelu.
Lähiajattelu.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, November 11, 2011
Eläytyvästä psykologiasta on apua käytännössäkin - esimerkkinä liikennejärjestelyt kiertoliittymässä
" Joensuun poliisi on saanut tarpeekseen kiertoliittymissä eli liikenneympyröissä törttöileviin autoilijoihin.
- Kiertoliittymän tarkoitus on sujuvoittaa taajamaliikennettä. Kumman vaikeaa niissä ajaminen kuitenkin näyttää olevan, poliisi ihmettelee tiedotteessaan.
- Pahin virhe on kevyenliikenteen väistämättä jättäminen ajettaessa kiertoliittymään tai siitä poistuttaessa, poliisi kertoo. "
Väärin - pahin virhe on seuraava:
Kun ihminen ajaa autollaan kiertoliittymään niin se suorakaideajattelu - joka on läsnä ajettaessa normaalia suoraa tietää - häviää yhtäkkiä kokonaan ja edessä on uusi hahmotustehtävä jossa on läsnä sekä monta ulosmenotietä, kiertoliittymän pyöreä muoto ja autojen tuleminen ja meneminen monesta eri lähestymis- ja poistumiskulmasta ja moniin eri suuntiin.
Tämä hämmentää autoilijan hahmottamiskyvyn perusteellisesti niin hyvä kun kiertoliittymä ratkaisuna onkin mm pahojen risteyskolarien välttämiseksi jos syystä että kiertoliittymään ei vaan voi ajaa lujaa.
Ja kun tähän tilanteeseen liitetään vielä vaikeasti havaittavat poikkisuuntaisesti liikkuvat jalankulkijat ja pyöräilijät niin kokonaisuuden havaintohallintatehtävä on vieläkin vaikeampi - ja monille liian vaikea - jolloin se on jalankulkija joka on helposti onnettomuusalttiina.
Senpä vuoksi kiertoliittymän yhteyteen ei pitäisi lainkaan laittaa kevyenliikenteen väyliä vaan ne pitää sijoittaa sanotaan vaikka 100 metrin päähän kiertoliittymästä jotta autoilija pääsee takaisin suorakaidehavainnointiin ajaessaan suoraa tietä jolloin hän kykenee myös helpommin havaitsemaan kevyenliikenteen suojatiellä.
Tällaista on eläytyvä psykologia - se etsii faktat ja eläytyy psykologisesti niiden kautta tilanteisiin eri ihmisten kannalta.
Kannattaa opetella sitä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
- Kiertoliittymän tarkoitus on sujuvoittaa taajamaliikennettä. Kumman vaikeaa niissä ajaminen kuitenkin näyttää olevan, poliisi ihmettelee tiedotteessaan.
- Pahin virhe on kevyenliikenteen väistämättä jättäminen ajettaessa kiertoliittymään tai siitä poistuttaessa, poliisi kertoo. "
Väärin - pahin virhe on seuraava:
Kun ihminen ajaa autollaan kiertoliittymään niin se suorakaideajattelu - joka on läsnä ajettaessa normaalia suoraa tietää - häviää yhtäkkiä kokonaan ja edessä on uusi hahmotustehtävä jossa on läsnä sekä monta ulosmenotietä, kiertoliittymän pyöreä muoto ja autojen tuleminen ja meneminen monesta eri lähestymis- ja poistumiskulmasta ja moniin eri suuntiin.
Tämä hämmentää autoilijan hahmottamiskyvyn perusteellisesti niin hyvä kun kiertoliittymä ratkaisuna onkin mm pahojen risteyskolarien välttämiseksi jos syystä että kiertoliittymään ei vaan voi ajaa lujaa.
Ja kun tähän tilanteeseen liitetään vielä vaikeasti havaittavat poikkisuuntaisesti liikkuvat jalankulkijat ja pyöräilijät niin kokonaisuuden havaintohallintatehtävä on vieläkin vaikeampi - ja monille liian vaikea - jolloin se on jalankulkija joka on helposti onnettomuusalttiina.
Senpä vuoksi kiertoliittymän yhteyteen ei pitäisi lainkaan laittaa kevyenliikenteen väyliä vaan ne pitää sijoittaa sanotaan vaikka 100 metrin päähän kiertoliittymästä jotta autoilija pääsee takaisin suorakaidehavainnointiin ajaessaan suoraa tietä jolloin hän kykenee myös helpommin havaitsemaan kevyenliikenteen suojatiellä.
Tällaista on eläytyvä psykologia - se etsii faktat ja eläytyy psykologisesti niiden kautta tilanteisiin eri ihmisten kannalta.
Kannattaa opetella sitä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko uusien opiskelijoiden kulttuuriloikkaan kodista oman elämän alkuun herätty sitä vaalimaan
" Hallitus haluaa korkeakouluihin kokonaan erillisen opiskelijavalinnan niille, joilla ei entuudestaan ole opiskelupaikkaa missään korkeakoulussa. Myös alan vaihtajat saisivat edelleen havitella paikkaa, mutta heillä olisi omat kiintiönsä ja hakuväylänsä.
Hallitus ei kuitenkaan aio ottaa kantaa siihen, kuinka suuri osuus opiskelupaikoista tulisi varata ensikertalaisille. Korkeakoulut saavat päättää sen itse...
STT "
Linjaus on hieno vaikka tiedossani ei ole syitä tuohon. Mutta olisi helposti ajateltavissa näin.
On sittenkin tuoreen veren virtaamista korkeakoulutukseen se että sinne tulee ylioppilaita ensikertalaisia korkeakouluopiskelijoita. Heitä pitää ymmärtää kohdella kaiketi laajemmalla psykososiaalisella ja myös ekonomisella katsannolla kuin voisi ensi hätään kuvitella - loikka lukiosta ja usein vanhempien kotoa itsenäiseen asumiseen ja elämiseen on niin suuri kulttuuriloikka nuorelle aikuiselle että sitä pitäisi tarkastella paitsi hellävaroen niin myös hyvin poikkitieteellisesti - jotta nuoren ihmisen oman elämän alku tässäkin suhteessa onnistuisi.
Ja jopa opintojen viivästymisen ja nuoren aikuisen huonon yleisen sopeutumisen syynä voidaan kysyä että onko se poikkitieteellinen saattaminen elämänalkuun täysin uusissa kuvioissa ulkopuolelta niin hyvin ymmärretty ja tuettu että se sujuisi soljuvasti ja turhia paineita ja taakkoja aiheuttamatta.
Tässä alkaa kehkeytyä esiin kysymys että onkohan kaiken sen opiskelijoiden taloudellisen tilanteenkin huononemisen taustalla se että vanhemmat sukupolvet ovat oppineet vähät välittämään miten nuoriso jaksaa ja kasvaa. Ja siksi niin helposti on poliittisissa päätöksissä nuoret sukupolvet ajettu usein melkein mahdottomiin tilanteisiin.
Ja tähän liittyen saattaa hallituksen linjaus olla merkki siihen heräämisestä että meidän on aika piristää ja vakavoittaa otettamme lastemme ja nuortemme ja nuorien aikuistemme elämän alkuun pääsemisen suhteen.
Mutta se on myös merkki siitä ettei alanvaihtajien kokemuksella talutella uusia opiskelijoita mennen tullen miten vaan alanvaihtajien omaksi eduksi. Jota varmaan ainakin jossain määrin sitäkin tapahtuu.
Opiskelussa alanvaihtajien olisi syytä ymmärtää että vanhoina opiskelijoina he ovat samanlaisen tuen ja turvan antamisen periaatteellisessa roolissa ihka uusille opiskelijoille kuin meidän kaikkien muidenkin tulisi olla.
Yhteiskunnassa on monia herkkiä toimintatilanteita joissa on mahdollista tehdä pahoja mokia mutta myös aikaansaada suuria saavutuksia - ja yksi sellainen on uusien tuoreiden opiskelijoiden tuleminen opiskelijamaailmaan ja oman itsenäisen elämän alkuun.
Sitä sivistysvaltion pitää ehdottomasti vaalia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Hallitus ei kuitenkaan aio ottaa kantaa siihen, kuinka suuri osuus opiskelupaikoista tulisi varata ensikertalaisille. Korkeakoulut saavat päättää sen itse...
STT "
Linjaus on hieno vaikka tiedossani ei ole syitä tuohon. Mutta olisi helposti ajateltavissa näin.
On sittenkin tuoreen veren virtaamista korkeakoulutukseen se että sinne tulee ylioppilaita ensikertalaisia korkeakouluopiskelijoita. Heitä pitää ymmärtää kohdella kaiketi laajemmalla psykososiaalisella ja myös ekonomisella katsannolla kuin voisi ensi hätään kuvitella - loikka lukiosta ja usein vanhempien kotoa itsenäiseen asumiseen ja elämiseen on niin suuri kulttuuriloikka nuorelle aikuiselle että sitä pitäisi tarkastella paitsi hellävaroen niin myös hyvin poikkitieteellisesti - jotta nuoren ihmisen oman elämän alku tässäkin suhteessa onnistuisi.
Ja jopa opintojen viivästymisen ja nuoren aikuisen huonon yleisen sopeutumisen syynä voidaan kysyä että onko se poikkitieteellinen saattaminen elämänalkuun täysin uusissa kuvioissa ulkopuolelta niin hyvin ymmärretty ja tuettu että se sujuisi soljuvasti ja turhia paineita ja taakkoja aiheuttamatta.
Tässä alkaa kehkeytyä esiin kysymys että onkohan kaiken sen opiskelijoiden taloudellisen tilanteenkin huononemisen taustalla se että vanhemmat sukupolvet ovat oppineet vähät välittämään miten nuoriso jaksaa ja kasvaa. Ja siksi niin helposti on poliittisissa päätöksissä nuoret sukupolvet ajettu usein melkein mahdottomiin tilanteisiin.
Ja tähän liittyen saattaa hallituksen linjaus olla merkki siihen heräämisestä että meidän on aika piristää ja vakavoittaa otettamme lastemme ja nuortemme ja nuorien aikuistemme elämän alkuun pääsemisen suhteen.
Mutta se on myös merkki siitä ettei alanvaihtajien kokemuksella talutella uusia opiskelijoita mennen tullen miten vaan alanvaihtajien omaksi eduksi. Jota varmaan ainakin jossain määrin sitäkin tapahtuu.
Opiskelussa alanvaihtajien olisi syytä ymmärtää että vanhoina opiskelijoina he ovat samanlaisen tuen ja turvan antamisen periaatteellisessa roolissa ihka uusille opiskelijoille kuin meidän kaikkien muidenkin tulisi olla.
Yhteiskunnassa on monia herkkiä toimintatilanteita joissa on mahdollista tehdä pahoja mokia mutta myös aikaansaada suuria saavutuksia - ja yksi sellainen on uusien tuoreiden opiskelijoiden tuleminen opiskelijamaailmaan ja oman itsenäisen elämän alkuun.
Sitä sivistysvaltion pitää ehdottomasti vaalia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, November 09, 2011
Tuesday, November 08, 2011
Miten ja miksi ihminen oppii eläytymiskyvyllään maailmasta ja suhteestaan siihen ylivoimaisesti eniten
Minulla oli taannoin käytetty Escort GT - hieman ruosterispaantunut mutta kova menemään. Olin ylpeä ja iloinen siitä.
Huomasin että en ollut aiemmin juurikaan havainnut liikenteessä Escort GT autoja mutta nyt havaitsin niitä yhtä mittaa.
Mielenkiintoista - tästä avautuu asia jolla on jättimäinen vaikutus kun sen oivaltaa.
Ihmisillä on yleensä taipumus siihen että jos hänellä on ollut jotain asioita tai kokemuksia elämässään tai hän on tietynlainen niin hän olettaa herkästi että muutkin ovat samanlaisia.
Tästä seuraa alinomaa että ihmiset tulevat keskenään väärinkäsitetyksi ja jopa loukkaantuvat kun oletetaan toisten olevan sellaisia tai tuollaisia - joka tietysti johtaa vaikka mihin välirikkoja myöten.
Mutta - jos tajuaa että kyse onkin esittämästäni omien asioiden ja käsitystensä heijastamisesta muihin niin sepä avaakin aivan hurjan näkökulman oppia elämästä ja maailmasta - eläytymiskyvyn kautta.
Joka merkitsee sitä että vaikkapa loukattu tutkii minkälaisista olosuhteista ja yksilön elämästä nuo loukkaavasti heijastetut ajatukset ovat syntyneet. Näin tutkiva ihminen pääsee ymmärtämään elämää hurjan paljon laajemmin - vaihtoehtona sille eriseuraisuudelle että "en halua kuullakaan moisesta ihmisestä".
Tarvitaan siis vain kahta ainesta kasvattaa ymmärrystään maailmasta ja samantien myös itsestään:
1. oivallus että moni käsitys on vain oman heijastamista muihin
2. eläytymiskyvyn ja sanoisinko -sillan käyttämistä siihen että perehtyy mikä on esitettyjen käsitysten tausta.
Tietenkin esittämäni menettely voi olla työläs - mutta sen ymmärrystä laajentava potentiaali on maksimaalista luokkaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Huomasin että en ollut aiemmin juurikaan havainnut liikenteessä Escort GT autoja mutta nyt havaitsin niitä yhtä mittaa.
Mielenkiintoista - tästä avautuu asia jolla on jättimäinen vaikutus kun sen oivaltaa.
Ihmisillä on yleensä taipumus siihen että jos hänellä on ollut jotain asioita tai kokemuksia elämässään tai hän on tietynlainen niin hän olettaa herkästi että muutkin ovat samanlaisia.
Tästä seuraa alinomaa että ihmiset tulevat keskenään väärinkäsitetyksi ja jopa loukkaantuvat kun oletetaan toisten olevan sellaisia tai tuollaisia - joka tietysti johtaa vaikka mihin välirikkoja myöten.
Mutta - jos tajuaa että kyse onkin esittämästäni omien asioiden ja käsitystensä heijastamisesta muihin niin sepä avaakin aivan hurjan näkökulman oppia elämästä ja maailmasta - eläytymiskyvyn kautta.
Joka merkitsee sitä että vaikkapa loukattu tutkii minkälaisista olosuhteista ja yksilön elämästä nuo loukkaavasti heijastetut ajatukset ovat syntyneet. Näin tutkiva ihminen pääsee ymmärtämään elämää hurjan paljon laajemmin - vaihtoehtona sille eriseuraisuudelle että "en halua kuullakaan moisesta ihmisestä".
Tarvitaan siis vain kahta ainesta kasvattaa ymmärrystään maailmasta ja samantien myös itsestään:
1. oivallus että moni käsitys on vain oman heijastamista muihin
2. eläytymiskyvyn ja sanoisinko -sillan käyttämistä siihen että perehtyy mikä on esitettyjen käsitysten tausta.
Tietenkin esittämäni menettely voi olla työläs - mutta sen ymmärrystä laajentava potentiaali on maksimaalista luokkaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko valokuvausalalla olemassa kameroiden laadunhuononnuskartelli
Ostin joskus kymmenisen vuotta sitten kameran joka oli halvemman puoleinen 6 megapikselin kamera ja aivan tautisen hyviä kuvia sillä olin mutta siitä alkoi kansi irtoilemaan jne ynnä muuta kulumavaivaa olemaan.
Sittemmin olen nähnyt ja kuvannutkin useimmilla keskihintaisillakin kameroilla luokaka 300-400 euroa ja megapikseleitä 12 jne.
Ja mun on pakko sanoa - aiempi vanhempi kamerani otti parempia kuvia.
Herää kysymys - onko valokuvausalalla tahallaan huonompia kameroita että kehujen jälkeen ihmiset ostaa niitä ja sitten hankkii uutta ja taas "parempaa" kun pettyvät.
Minusta tuntuu että tällainen laadunhuononnuskartelli on olemassa. Sananlainen laadunhuononnusperinne taitaa olla kännyköiden suhteen.
Jos on niin voiko siitä haastaa oikeuteen - sehän kun periaatteessa sama kuin muissakin kartelleissa että pumpataan keinotekoista tuottoa mutta tuossa vaan toisin keinoin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sittemmin olen nähnyt ja kuvannutkin useimmilla keskihintaisillakin kameroilla luokaka 300-400 euroa ja megapikseleitä 12 jne.
Ja mun on pakko sanoa - aiempi vanhempi kamerani otti parempia kuvia.
Herää kysymys - onko valokuvausalalla tahallaan huonompia kameroita että kehujen jälkeen ihmiset ostaa niitä ja sitten hankkii uutta ja taas "parempaa" kun pettyvät.
Minusta tuntuu että tällainen laadunhuononnuskartelli on olemassa. Sananlainen laadunhuononnusperinne taitaa olla kännyköiden suhteen.
Jos on niin voiko siitä haastaa oikeuteen - sehän kun periaatteessa sama kuin muissakin kartelleissa että pumpataan keinotekoista tuottoa mutta tuossa vaan toisin keinoin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, November 07, 2011
Sunday, November 06, 2011
Tiukat aidon parisuhteen säännöt
On vain yksi rakas ja sen kanssa seksi.
Ja kahden ihmisen parisuhde - yksi "me" - johon kukaan ei pääse väliin.
Ja vain yksi ruukku joka on olemassa vain jos se on alkuperäinen ja ehjä.
Ruukun sirpaleiden varaan ei kannata rakentaa - ruukun mentyä rikki on vaan lähdettävä etsimään uutta kumppania uutta ruukkua muovailemaan - alusta asti.
Tuossa on hyvästä parisuhteesta kaikki oleellinen. Kaikki on muu silkkaa falskia itse- ja muiden petosta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja kahden ihmisen parisuhde - yksi "me" - johon kukaan ei pääse väliin.
Ja vain yksi ruukku joka on olemassa vain jos se on alkuperäinen ja ehjä.
Ruukun sirpaleiden varaan ei kannata rakentaa - ruukun mentyä rikki on vaan lähdettävä etsimään uutta kumppania uutta ruukkua muovailemaan - alusta asti.
Tuossa on hyvästä parisuhteesta kaikki oleellinen. Kaikki on muu silkkaa falskia itse- ja muiden petosta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, November 03, 2011
Syvän elävän aikuisuuden ydin
Aikuisuuden syvin ydin ei ole siinä että ihminen on aikuisen tärkeänä kuin tikku p:ssa
vaan siinä
että on samaan aikaan sekä kävelevä järkevä aikuinen
että
konttaava kaikkea avoimesti ihmettelevä lapsi - noita molempia yhtä aikaa.
Silloin ihminen sallii lapsen itsessään ja on sisäiseltä avaruudeltaan runsas ja eläväinen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
vaan siinä
että on samaan aikaan sekä kävelevä järkevä aikuinen
että
konttaava kaikkea avoimesti ihmettelevä lapsi - noita molempia yhtä aikaa.
Silloin ihminen sallii lapsen itsessään ja on sisäiseltä avaruudeltaan runsas ja eläväinen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, November 02, 2011
Suomalaisten pitää kääntää selkänsä Nokialle - koska Microsoft ja amerikkalaiset käänsivät selkänsä Suomelle
Matkapuhelinyhtiö Nokian Suomeen maksamien verojen määrä romahti viime vuonna - yhtiön verotusjärjestelyiden takia.
Verohallinnon mukaan Nokia maksoi vuonna 2010 Suomeen yhtiöveroa vain noin 1,6 miljoonaa euroa. Verotettavaa tuloa yhtiöllä oli noin 625 miljoonaa euroa, joten yhtiön veroprosentti Suomessa oli vain noin 0,25.
Vielä vuonna 2007 Suomi sai Nokialta verotuloa noin 1,3 miljardia, joten pudotus on melkoinen.
Amerikkalaiset tekivät omistuskaappauksen jälkeen suomalaisille Suomen omalla maankamaralla saman kuin tekivät suomalaiselle metsäjätille sen lähtiessä hakemaan Yhdysvalloista markkinoita - eli turpaan tuli että tärähti.
Suomalaisten pitää kääntää selkänsä Nokialle - Microsoftin mukaantulo teki suomalaisista halpatyövoimamaan - jossa siis koko maata pannaan halvalla.
Jorma Ollilan ja Esko Ahon - joka varmasti on häärännyt tämänkin sotakorvaustasoisen tuhon parissa - teot ovat maanpetosluokkaa.
Suomalaisten on nyt haettava selvästikin rahoituslinja jossa amerikkalaisten taloudellinen ja yritysvalta on maksimaalisen vähäinen. Yhdysvallat on tehnyt Suomesta selvästikin suurvaltapoliittisen kohteensa moukaroimalla Suomea talouden - ja tällä kertaa Nokian veronmaksun vähäistämisen keinoin.
Amerikkalaisten röyhkeään omavaltaisuuteen ja ylimielisyyteen maailmanpolitiikassa mukaanlukien kulttuuri-imperialismi on alettava puuttumaan - koska se on maailman suurimpia ongelmia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Verohallinnon mukaan Nokia maksoi vuonna 2010 Suomeen yhtiöveroa vain noin 1,6 miljoonaa euroa. Verotettavaa tuloa yhtiöllä oli noin 625 miljoonaa euroa, joten yhtiön veroprosentti Suomessa oli vain noin 0,25.
Vielä vuonna 2007 Suomi sai Nokialta verotuloa noin 1,3 miljardia, joten pudotus on melkoinen.
Amerikkalaiset tekivät omistuskaappauksen jälkeen suomalaisille Suomen omalla maankamaralla saman kuin tekivät suomalaiselle metsäjätille sen lähtiessä hakemaan Yhdysvalloista markkinoita - eli turpaan tuli että tärähti.
Suomalaisten pitää kääntää selkänsä Nokialle - Microsoftin mukaantulo teki suomalaisista halpatyövoimamaan - jossa siis koko maata pannaan halvalla.
Jorma Ollilan ja Esko Ahon - joka varmasti on häärännyt tämänkin sotakorvaustasoisen tuhon parissa - teot ovat maanpetosluokkaa.
Suomalaisten on nyt haettava selvästikin rahoituslinja jossa amerikkalaisten taloudellinen ja yritysvalta on maksimaalisen vähäinen. Yhdysvallat on tehnyt Suomesta selvästikin suurvaltapoliittisen kohteensa moukaroimalla Suomea talouden - ja tällä kertaa Nokian veronmaksun vähäistämisen keinoin.
Amerikkalaisten röyhkeään omavaltaisuuteen ja ylimielisyyteen maailmanpolitiikassa mukaanlukien kulttuuri-imperialismi on alettava puuttumaan - koska se on maailman suurimpia ongelmia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, October 31, 2011
Globaalin markkinatalouden eräs eettinen vedenjakajakysymys
Olen ostamassa netistä pöytänuottitelinettä - hinta 3,88 €. Tollokin tajuaa että sillä hinnalla ei saa muuta kuin sellaista joka on tehty jossain Kiinassa tai muussa halpatyövoiman maassa.
Mutta asiasta voidaan esittää mielenkiintoinen eettinen vedenjakajakysymys josta voi kirvota monenlaisia ajatuskulkuja.
Ja se vedenjakajakysymys kuuluu näin:
onko ostamani tuote sen takia halpa että se vie vain vähän rahaa tuottajamaahansa vai sen takia että se vie sieltä paljon enemmän rahaa sieltä pois.
Pitäisikö minun siis olla ostaa se sen takia kun se vie sinne rahaa vaikka viekin vähän - vai olla sen takia ostamatta että se viemällä sinne vain vähän rahaa vie sitä sieltä paljon pois.
Eli toisesta suunnasta - elätänkö köyhää sillä pienellä rahalla tuottajamaassa kun ostan tuotteen - vai elätänkö meikäläisiä hyvintoimeentulevia duunareita sillä että en ostakaan halpatuontimaan tuotetta vaan ostan selvästi kalliimman vaikkapa kotimaisen.
Kolmas näkökulma on - pitääkö aina sen välikäden eli kapitalistin ja pääoman ottaa aina se suurin ja aina vaan suurempi siivu kokonaiskakusta ostin minä sen tuotteen joko halpatuontimaasta tai kotimaasta.
Hemmetti - taitas olla paras ku ei ostais mitään vaan tekis vaikka pajusta sen niin en ainakaan aina ahnehtivaa kapitalistia ruokkisi.
Siinä monia ajatuskulkuja.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta asiasta voidaan esittää mielenkiintoinen eettinen vedenjakajakysymys josta voi kirvota monenlaisia ajatuskulkuja.
Ja se vedenjakajakysymys kuuluu näin:
onko ostamani tuote sen takia halpa että se vie vain vähän rahaa tuottajamaahansa vai sen takia että se vie sieltä paljon enemmän rahaa sieltä pois.
Pitäisikö minun siis olla ostaa se sen takia kun se vie sinne rahaa vaikka viekin vähän - vai olla sen takia ostamatta että se viemällä sinne vain vähän rahaa vie sitä sieltä paljon pois.
Eli toisesta suunnasta - elätänkö köyhää sillä pienellä rahalla tuottajamaassa kun ostan tuotteen - vai elätänkö meikäläisiä hyvintoimeentulevia duunareita sillä että en ostakaan halpatuontimaan tuotetta vaan ostan selvästi kalliimman vaikkapa kotimaisen.
Kolmas näkökulma on - pitääkö aina sen välikäden eli kapitalistin ja pääoman ottaa aina se suurin ja aina vaan suurempi siivu kokonaiskakusta ostin minä sen tuotteen joko halpatuontimaasta tai kotimaasta.
Hemmetti - taitas olla paras ku ei ostais mitään vaan tekis vaikka pajusta sen niin en ainakaan aina ahnehtivaa kapitalistia ruokkisi.
Siinä monia ajatuskulkuja.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kokoomuksen kaksi historiallista juuttumismokaa - jotka kavaltavat Euroopan itsemäärämisoikeuden amerikkalaisille
Paavo Väyrynen saattaa olla oikeassa että Sauli Niinistö hivuttaa Suomea EU:n kautta Natoon kaavalla EU:sta sotilasliitto ja Nato sen ytimeksi.
Mutta missä on asian syvädynaamiset ytimet - ytimet joilla Suomi samalla tulee ajaneeksi koko Eurooppaa ja kaikkia eurooppalaisia asenne- ja ennakkoluulomaailmaan joka ei voisi lähes kaikkia eurooppalaisia vähemmän kiinnostaa.
Ja joka on mm Saksan linjan vastainen ja joka itse asiassa on Euroopan yhteisötasoinen "maanpetos" tavalla jossa tietoisen aktiivisesti piilosuunnitelman sisällä Euroopan omaa itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä kätilöidään vieraan vallan eri Yhdysvaltojen hanskaan.
Ja näitä perikokoomuslaisia syvädynaamisia ytimiä on kaksi.
Toinen on historiatiedoton Talvisodan poteroon juuttunut ja kannen päällään kiinni naulannut asenne- ja ennakkoluulomaailma jolla on tällä hetkellä hyvin olematon merkitys mm muuttuneen Venäjän suhteen. Venäjä ei ole Neuvostoliitto ja kylmä sota on ohi - tätä eivät sen enempää Pentagonin sotakiihkot kuin suomalaisetkaan poterosankarit millään tahdo tietoisuuteensa päästää.
Toinen syvädynaaminen ydin on vieläkin kaukaisempi Atlantin takaisen onnelan hehkutus ja sen idealisointi - jälleen kaikenlaiset realismit unohtaen mukaanlukien sen miten valtavan amerikkalaisen kulttuuri-imperialismin kohteena koko maailma on itseasiassa ollut jo vuosisadan.
Ja asia on näin - se joka ei näe amerikkalaista kulttuuri-imperialismia taloudellisen imperialismin ohella mukaanlukien nykyinen Google-, Facebook- ja Microsoft -amerikkalainen kulttuuri-imperialismi ei näe historiaa ja nykyhetkeä oikein.
Valitettavasti on sanottava - kokoomus ja kokoomuslaiset ovat sokeita oikeastaan joka suuntaan - jopa siinä suhteessa että eivät ymmärrä markkinatalouden ytimiä niin markkinatalouden saarnaajiksi kun ovat ruvenneetkin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
ps. Tämä blogini ei pelasta Venäjää kritiikiltä - mutta siihen kritiikkiin päästään aidosti vain sen kautta että ensin käydään tätä prosessia läpi.
Miksi - siksi että muuten Venäjän kritiikki olisi jo ennakkoon "biased" eli sanoisinko etukäteisarvottunut ja etukäteisasennoitunut - ja sellainen epäitsenäinen ajattelu ja kritiikki ei ole kehittävää.
Mutta missä on asian syvädynaamiset ytimet - ytimet joilla Suomi samalla tulee ajaneeksi koko Eurooppaa ja kaikkia eurooppalaisia asenne- ja ennakkoluulomaailmaan joka ei voisi lähes kaikkia eurooppalaisia vähemmän kiinnostaa.
Ja joka on mm Saksan linjan vastainen ja joka itse asiassa on Euroopan yhteisötasoinen "maanpetos" tavalla jossa tietoisen aktiivisesti piilosuunnitelman sisällä Euroopan omaa itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä kätilöidään vieraan vallan eri Yhdysvaltojen hanskaan.
Ja näitä perikokoomuslaisia syvädynaamisia ytimiä on kaksi.
Toinen on historiatiedoton Talvisodan poteroon juuttunut ja kannen päällään kiinni naulannut asenne- ja ennakkoluulomaailma jolla on tällä hetkellä hyvin olematon merkitys mm muuttuneen Venäjän suhteen. Venäjä ei ole Neuvostoliitto ja kylmä sota on ohi - tätä eivät sen enempää Pentagonin sotakiihkot kuin suomalaisetkaan poterosankarit millään tahdo tietoisuuteensa päästää.
Toinen syvädynaaminen ydin on vieläkin kaukaisempi Atlantin takaisen onnelan hehkutus ja sen idealisointi - jälleen kaikenlaiset realismit unohtaen mukaanlukien sen miten valtavan amerikkalaisen kulttuuri-imperialismin kohteena koko maailma on itseasiassa ollut jo vuosisadan.
Ja asia on näin - se joka ei näe amerikkalaista kulttuuri-imperialismia taloudellisen imperialismin ohella mukaanlukien nykyinen Google-, Facebook- ja Microsoft -amerikkalainen kulttuuri-imperialismi ei näe historiaa ja nykyhetkeä oikein.
Valitettavasti on sanottava - kokoomus ja kokoomuslaiset ovat sokeita oikeastaan joka suuntaan - jopa siinä suhteessa että eivät ymmärrä markkinatalouden ytimiä niin markkinatalouden saarnaajiksi kun ovat ruvenneetkin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
ps. Tämä blogini ei pelasta Venäjää kritiikiltä - mutta siihen kritiikkiin päästään aidosti vain sen kautta että ensin käydään tätä prosessia läpi.
Miksi - siksi että muuten Venäjän kritiikki olisi jo ennakkoon "biased" eli sanoisinko etukäteisarvottunut ja etukäteisasennoitunut - ja sellainen epäitsenäinen ajattelu ja kritiikki ei ole kehittävää.
Sunday, October 30, 2011
Risteilylaivayhtiöiden emämoka jossa kustannustehokkuudella on tapettu substanssin ydin
Kävin risteilyllä - ja aivan olen äimän käkenä. Onko risteilyjen hauskuus ja meno lässähtänyt olemattomiin. Tylsää tylsää ja tylsääkin tylsempää - ja sentään kyseessä lauantai-iltana lähtenyt risteily. Eikä edes aikaisempien vuosien runsasta porukkamäärää.
Missä tökkii. Epäilen että tässä ainakin Tallinnan risteilyjen osalta - nimittäin panemalla samaan laivaan niin reittimatkat kuin risteilytkin on tapettu risteilyjen hauskuuden ydin - joka näkyy siinä että laiva on ainakin puolillaan Tallinnan matkaavia virolaisia jotka lojuvat tylsistyneempääkin tysistyneemmän näköisinä pitkin käytävien penkkejä niin illalla kuin aamullakin palatessa.
Kysyä voi onko jollain norjalaisella risteily-yhtiöllä käynyt mielessäkään kytkeä päällekkäin reittilinjat ja risteilyt - ei varmaankaan - eivät he säästä sillä tavoin kustannuksissa - ja saavat huipputuottoa risteilyistä.
Mutta Itämerellä ei saa - koska siellä on tehty samantapainen virhe kuin joku keräisi vaikkapa hiihtolomaporukan matkalle Lappiin - ja sen sijaan että ottaisi tilausbussin laittaakin porukan tavalliseen linja-autoon tavallisten matkustajien kanssa.
Helppo kuvitella että siinä bussissa ei ole ilo ylimmillään.
Eikä samasta syystä lässähtäneillä Itämeren risteilyilläkään.
Ja näin on tapettu kustannustehokkuudella substanssin kantavuus.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Missä tökkii. Epäilen että tässä ainakin Tallinnan risteilyjen osalta - nimittäin panemalla samaan laivaan niin reittimatkat kuin risteilytkin on tapettu risteilyjen hauskuuden ydin - joka näkyy siinä että laiva on ainakin puolillaan Tallinnan matkaavia virolaisia jotka lojuvat tylsistyneempääkin tysistyneemmän näköisinä pitkin käytävien penkkejä niin illalla kuin aamullakin palatessa.
Kysyä voi onko jollain norjalaisella risteily-yhtiöllä käynyt mielessäkään kytkeä päällekkäin reittilinjat ja risteilyt - ei varmaankaan - eivät he säästä sillä tavoin kustannuksissa - ja saavat huipputuottoa risteilyistä.
Mutta Itämerellä ei saa - koska siellä on tehty samantapainen virhe kuin joku keräisi vaikkapa hiihtolomaporukan matkalle Lappiin - ja sen sijaan että ottaisi tilausbussin laittaakin porukan tavalliseen linja-autoon tavallisten matkustajien kanssa.
Helppo kuvitella että siinä bussissa ei ole ilo ylimmillään.
Eikä samasta syystä lässähtäneillä Itämeren risteilyilläkään.
Ja näin on tapettu kustannustehokkuudella substanssin kantavuus.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, October 28, 2011
Naisen ja miehen sukupuolisen kunniallisuuden perusero - eli eräs naisten salaisuuksista
Naiset juonittelee lähes aina miehen päänmenoksi.
Mutta miehet ei tee koskaan sellaista naisen päänmenoksi eli iskemiseksi tai omaksi saamiseksi.
Miehillä on aivan liian korkea kunniantunto siihen.
Tällä taisin päästä naisten linnoituksen sisäpuolelle sen yhteen keskeisimmistä salaisuuksista.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta miehet ei tee koskaan sellaista naisen päänmenoksi eli iskemiseksi tai omaksi saamiseksi.
Miehillä on aivan liian korkea kunniantunto siihen.
Tällä taisin päästä naisten linnoituksen sisäpuolelle sen yhteen keskeisimmistä salaisuuksista.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, October 26, 2011
Design- ja arkkitehtuurimuseo kuuluisi teollisuuden rahoitettavaksi
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on asetettu työryhmä pohtimaan Valtion taidemuseon säätiöittämistä - jossa monien muiden asioiden ohella on kyse tietenkin rahoituksesta - kuka rahoittaa ja mitä museotoimintaa.
Mielestäni design- ja arkkitehtuurimuseon tulisi olla pelkästään teollisuuden rahoittamaa - sen verran esteettista historiantajua pitää sentään teollisuudella ja vuorineuvoksilla olla.
Sen lisäksi noiden museoiden lipputulot tulisi tulouttaa varsinaiselle taidemuseolle - sen verran teollisuus ja design - jota arkkitehtuurikin on - on velkaa alkuperäislähteelleen - visuaaliselle kulttuurille ja taiteelle.
Designin ja arkkitehtuurin lähde on taide - eikä päinvastoin.
Taide on designin ja arkkitehtuurin kingi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mielestäni design- ja arkkitehtuurimuseon tulisi olla pelkästään teollisuuden rahoittamaa - sen verran esteettista historiantajua pitää sentään teollisuudella ja vuorineuvoksilla olla.
Sen lisäksi noiden museoiden lipputulot tulisi tulouttaa varsinaiselle taidemuseolle - sen verran teollisuus ja design - jota arkkitehtuurikin on - on velkaa alkuperäislähteelleen - visuaaliselle kulttuurille ja taiteelle.
Designin ja arkkitehtuurin lähde on taide - eikä päinvastoin.
Taide on designin ja arkkitehtuurin kingi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, October 25, 2011
Mutta mitähän tämä ministerin avustajalta saamani viesti tarkoittaa
Hallitusneuvotteluissa ei otettu kantaa tässä kysymyksessä ja hallitus ei aja tätä asiaa tällä hallituskaudella. Oikeusministeri ei ole allekirjoittanut aloitetta ja aloitetta ei valmistella oikeusministeriössä. Jokaisella kansanedustajalla on oikeus tehdä aloitteita ja näin on tapahtunut tässä tapauksessa ja sitä käsitellään sellaisenaan eduskunnassa (Perustuslaki 39-41, 70 §§)
Ystävällisin terveisin
xxxxx
Ministerin eduskunta-avustaja
----------------------------------------------------------------
Ja avustajan vastaus liittyi tähän myös ministereille lähettämääni mielipidekirjoitukseen:
mielipide: onko avioliitto vanhentunut käsite - rakkaus on hukassa, etsitään se
Onko avioliitto ja kihlat vanhentuneita käsitteitä - ja sen taustalla oleva oletus suvunjatkamisesta.
Pitäisikö alkaa avioliiton sijaan alkaa puhumaan parisuhteesta ja suvunjatkamisen sijaan rakkaudesta - jatkettiin sillä rakkaudella sukua tai ei.
Tuo suvunjatkamisen ja rakkauden oleellinen ero on siinä että suvunjatkaminen painottaa toisaalta ikäänkuin suvun ja lajin säilymistä mutta myös suvun ja lajin ekspansiota sekä myös valtaa - suvunjatkamisesta puhuminen haiskahtaa perheen, klaanin, heimon jne valta-aseman korostamiselta - jossa suvunjatkamisessa pahimmillaan ei ole laisinkaan rakkaudesta kysymys
että olisikin kyse pakkoavioliitoista jne.
Sen sijaan rakkauspohjainen parisuhde olisi rakkausorientoitunut - ja minusta parisuhde tai avioliitto tms on aina parempi jos se on rakkaudesta lähtevä kuin että se ei olisi.
Toisaalta jos siirrytään kokonaan yhteiskuntafilosofisesti siihen että ei puhutakaan suvunjatkamis-valtaoreintoituneesta avioliitosta vaan rakkausorientoituneesta parisuhteesta niin siitä voisi seurata myös painopisteen siirtyminen esimerkiksi erotapauksissa omaisuudenjako- ja lapsen huoltajuuskiistoista sen selvittämiseen miten asiassa parhaiten niin ko yksilöiden, lasten ja myös yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta rakkaus parhaiten toteutuisi.
Selvästikin olen paljastanut sen että sana rakkaus on kuuma peruna joka peitotaan helposti avioliittokäsitteen kattavuuskeskusteluilla ja suvunjatkamispainotuksilla ja etenkään rakkauden hyvinvointia ja sen kariutumisesta selviytymistä ei haluta laisinkaan nostaa yhteiskunnan toiminnan keskiöiden suuntaan.
Rakkauskäsitettä kartetaan - siitä puhutaan taustaoletuksena mutta sen käsittely huutaa poissaoloaan - ja sen kariutumiskysymykset kuitataan puukolla, nyrkinlyönnillä ja juridisella keskustelulla siitä miten omaisuus jaetaan ja kumpi lapset saa.
Tämäpäs onkin kummallista - rakkaus käsitteenä ja sen kohtaaminen onkin ollut Suomessa aivan hukassa koko itsenäisyyden ajan ja varmaan hamaan kaukaiseen menneisyyteen saakka.
Mutta miksi meidän pitäisi tässä pitäytyä perinteeseen - nostetaan rakkaus pöydälle ja kysytään - mikä on rakkautta parisuhteessa - mikä on rakkautta lasta kohtaan - mikä on rakkautta instituutioiden tasolla - mikä on rakkautta yhteiskunnan ilmiönä ja kulttuurina.
Ja ennenkaikkea - miten pääsisimme siihen että oppisimme rakkaudesta nykyisen tilanteen sijaan jossa kukaan ei vaikuta rakkaudesta oppivan paljonkaan mitään.
Rakkaus on hukassa - etsitään se.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ystävällisin terveisin
xxxxx
Ministerin eduskunta-avustaja
----------------------------------------------------------------
Ja avustajan vastaus liittyi tähän myös ministereille lähettämääni mielipidekirjoitukseen:
mielipide: onko avioliitto vanhentunut käsite - rakkaus on hukassa, etsitään se
Onko avioliitto ja kihlat vanhentuneita käsitteitä - ja sen taustalla oleva oletus suvunjatkamisesta.
Pitäisikö alkaa avioliiton sijaan alkaa puhumaan parisuhteesta ja suvunjatkamisen sijaan rakkaudesta - jatkettiin sillä rakkaudella sukua tai ei.
Tuo suvunjatkamisen ja rakkauden oleellinen ero on siinä että suvunjatkaminen painottaa toisaalta ikäänkuin suvun ja lajin säilymistä mutta myös suvun ja lajin ekspansiota sekä myös valtaa - suvunjatkamisesta puhuminen haiskahtaa perheen, klaanin, heimon jne valta-aseman korostamiselta - jossa suvunjatkamisessa pahimmillaan ei ole laisinkaan rakkaudesta kysymys
että olisikin kyse pakkoavioliitoista jne.
Sen sijaan rakkauspohjainen parisuhde olisi rakkausorientoitunut - ja minusta parisuhde tai avioliitto tms on aina parempi jos se on rakkaudesta lähtevä kuin että se ei olisi.
Toisaalta jos siirrytään kokonaan yhteiskuntafilosofisesti siihen että ei puhutakaan suvunjatkamis-valtaoreintoituneesta avioliitosta vaan rakkausorientoituneesta parisuhteesta niin siitä voisi seurata myös painopisteen siirtyminen esimerkiksi erotapauksissa omaisuudenjako- ja lapsen huoltajuuskiistoista sen selvittämiseen miten asiassa parhaiten niin ko yksilöiden, lasten ja myös yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta rakkaus parhaiten toteutuisi.
Selvästikin olen paljastanut sen että sana rakkaus on kuuma peruna joka peitotaan helposti avioliittokäsitteen kattavuuskeskusteluilla ja suvunjatkamispainotuksilla ja etenkään rakkauden hyvinvointia ja sen kariutumisesta selviytymistä ei haluta laisinkaan nostaa yhteiskunnan toiminnan keskiöiden suuntaan.
Rakkauskäsitettä kartetaan - siitä puhutaan taustaoletuksena mutta sen käsittely huutaa poissaoloaan - ja sen kariutumiskysymykset kuitataan puukolla, nyrkinlyönnillä ja juridisella keskustelulla siitä miten omaisuus jaetaan ja kumpi lapset saa.
Tämäpäs onkin kummallista - rakkaus käsitteenä ja sen kohtaaminen onkin ollut Suomessa aivan hukassa koko itsenäisyyden ajan ja varmaan hamaan kaukaiseen menneisyyteen saakka.
Mutta miksi meidän pitäisi tässä pitäytyä perinteeseen - nostetaan rakkaus pöydälle ja kysytään - mikä on rakkautta parisuhteessa - mikä on rakkautta lasta kohtaan - mikä on rakkautta instituutioiden tasolla - mikä on rakkautta yhteiskunnan ilmiönä ja kulttuurina.
Ja ennenkaikkea - miten pääsisimme siihen että oppisimme rakkaudesta nykyisen tilanteen sijaan jossa kukaan ei vaikuta rakkaudesta oppivan paljonkaan mitään.
Rakkaus on hukassa - etsitään se.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, October 24, 2011
Puuhella + turve-eriste lattian alla halpa ja tehokas lattialämmityskonsti - eli - kuinka rakastuin tulisesti - puuhellaan!
Olen asunut kohta 12 v talossani joka on rakennettu hirsistä tälle paikalle 30-luvull - tai tuotu tälle paikalle siirrettynä - josta seuraa että hirret talossani ovat alkaneet kasvaa puuksi jossain luokkaa 1850.
No - asumistani on vaivannut melkein koko ajan kylmän ja vedon tunne lattianrajassa. Ja kaikenlaisia konsteja olen keksinyt siitä päästäkseni - mutta - VOILA! - muutama viikko sitten löysin PUUHELLANI ja rakastuin siihen tulisesti oitis - se on nerokas laite - pian ymmärrätte miksi.
Puuhella sijaitsee leivinuunini kyljessä jotka siis molemmat ovat kököttäneet keittiössä 30-luvulta. Puuhella on siis sellainen L-muotoinen vekotus ikäänkuin sen muotoinen käytävä jonka toisesta päästä nostetaan peltinen luukku - mallia 30-luku tottakai - ja avautuvaan tiilikoloon pannan puita palamaan. Siitä sitten liekit lyövät pitkin tuota käytävää joma on matalampi L:n toisessa sakarassa jossa päällikantena on valurautainen kansi jossa toisessa päässä on iso valurautainen sähköhellan levyn näköinen levy ja toisessa päässä taas pyöreä samantyyppinen mutta niin että siitä saa keskeltä alkaen nostaa rengas kerrallaan renkaita pois ja sijoittaa siten vaikkapa kattilana tai kahvipannun suoraan alta kulkevan tulen ja kuumuuden päälle.
No - viritykseen kuuluu kaksi savupeltiä piipussa - toinen hellaa varten ja toinen nuohoojan mukaan kiertoilmauunia varten - ja kun nuo luukut aukaisee niin savu ja kuumuus kiertää hellasta alaspäin mutkitellen aina lattianrajaan asti jossa on kaikkiaan neljä tuhkaluukkua avattavissa nuohoojan tuhkat poistaa. Siis huomatkaa - lattianrajaan asti.
Jee - miten nerokasta on seuraava vanha puuhellakeksintö kunhan sen tässä kerron. Nimittäin tietenkin koko leivinuuni-puuhella kokonaisuuden rakenne ulottuu tiilinä lattainrajan alapuolellekin - ja siellä sitten aina jonkinlaiseen betoniperustukseen asti.
Ja siellä taas keittiön lattiani - siis puulattian - alla on noin 40 cm kerros turvetta jonka päällä on ohut kerros kutterilastua - ja sen alla taas betonilaatta - jonka alla taas keittiön alla oleva kellari jota en oikeastaan käytä.
Ja homman nerokkuus on tämä - kun olen nyt lämmittänyt tuota puuhellaa niin se antaa aivan hemmetisti ensinnäkin polttaessa lämpöä ylöspäin vaakasuorassa olevan valurautakantensa kautta mutta - aah - lämpö kulkiessaan savukanavia asti aina lattianrajaan asti - jossa osa savuluukuista on niin kuumia ettei kestä koskea - niin se lämmittää taas tiilet alhaalle asti varaten siis lämpöä sinnekin - joka taas - aah - antaa lämpöä lattian alle sinne missä se turvekerros on.
Ja koko homman suurimpia nerokkuuksia on tämä - turpeella on kolme loisteliasta ominaisuutta
1. se pysyy muodossaan 2. se kykenee käsittelemään kosteutta mahtavat määrät homehtumatta kuten eristevilla tekisi - ja mikä ehkä parhainta lämmityksen kannalta 3. se on niin huokoista että sen läpi ilma ja siis myös lämpö virtaa hienosti kun taas muiden eristemateriaalien suhteen homma ei toimisi.
Niinpä minulla on nerokas lattialämmityssysteemi joka varaa loistavasti lämpöä myös lattian alle sen lisäksi että se nostaa hetkessä huoneiden lämmön ylös koska lämmönluovutus puuhellan kannen kautta on niin välitöntä ja nopeaa. Lisäksi koko leivinuuni-puuhella virityksen alta lämpönousee ylös lämmittäen myös tiiliä leivinuunin ympärillä - jolloin köytän leivinuunia puiden kuivaamiseen. Sekin vielä.
Mutta ei tässäkään vielä kaikki - kun kerran tekee puuhellalla ja valurautapaistinpannulla ruokaa tietää mitä on hyvä ruoka. Aivan mahtavia tulee niin paistinperunoista kuin kalastakin koska elävän tulen lämpö on niin hyvä ruuanlaittoon. Ja sekin piti tehdä että ostin teräskahvipannun ja aloin keittää kahvia tuossa puuhellalla - ja se antaa keittäessä sitä vanhaa kahvintuoksua keittiön jota ei synny kahvinkeittimestä sitten millään - sellainen vahva runsas lämmin kahvintuoksu - tietenkin mielellään palavan koivun tuoksulla maustettuna.
Mutta mitä' opimme -s en että jokaiseen taloon pitäisi rakentaa puuhella ja niin että sen alimmat tiilet ulottuu reippaasti lattian pinnan alle - JA - sen lattian pinnan alla pitäisi olla halvimmista halvinta ja lattialämmityksen kannalta parasta eristettä eli kuivattua turvetta - jota Suomessa riittää.
Mutta jpos rakennatte taloihin puuhelloja ja teillä on pieniä lapsia niin varmaan kannattaisi rakentaa aitaus puuhellan ympärille koska se on oikeasti savuluukkuja myöten kuuma.
Näin rakastuin puuhellaan - sekä lämmittäjänä että kulinaarisena keskuksena - eikä lattianrajassa ole enää viileetä.
No - asumistani on vaivannut melkein koko ajan kylmän ja vedon tunne lattianrajassa. Ja kaikenlaisia konsteja olen keksinyt siitä päästäkseni - mutta - VOILA! - muutama viikko sitten löysin PUUHELLANI ja rakastuin siihen tulisesti oitis - se on nerokas laite - pian ymmärrätte miksi.
Puuhella sijaitsee leivinuunini kyljessä jotka siis molemmat ovat kököttäneet keittiössä 30-luvulta. Puuhella on siis sellainen L-muotoinen vekotus ikäänkuin sen muotoinen käytävä jonka toisesta päästä nostetaan peltinen luukku - mallia 30-luku tottakai - ja avautuvaan tiilikoloon pannan puita palamaan. Siitä sitten liekit lyövät pitkin tuota käytävää joma on matalampi L:n toisessa sakarassa jossa päällikantena on valurautainen kansi jossa toisessa päässä on iso valurautainen sähköhellan levyn näköinen levy ja toisessa päässä taas pyöreä samantyyppinen mutta niin että siitä saa keskeltä alkaen nostaa rengas kerrallaan renkaita pois ja sijoittaa siten vaikkapa kattilana tai kahvipannun suoraan alta kulkevan tulen ja kuumuuden päälle.
No - viritykseen kuuluu kaksi savupeltiä piipussa - toinen hellaa varten ja toinen nuohoojan mukaan kiertoilmauunia varten - ja kun nuo luukut aukaisee niin savu ja kuumuus kiertää hellasta alaspäin mutkitellen aina lattianrajaan asti jossa on kaikkiaan neljä tuhkaluukkua avattavissa nuohoojan tuhkat poistaa. Siis huomatkaa - lattianrajaan asti.
Jee - miten nerokasta on seuraava vanha puuhellakeksintö kunhan sen tässä kerron. Nimittäin tietenkin koko leivinuuni-puuhella kokonaisuuden rakenne ulottuu tiilinä lattainrajan alapuolellekin - ja siellä sitten aina jonkinlaiseen betoniperustukseen asti.
Ja siellä taas keittiön lattiani - siis puulattian - alla on noin 40 cm kerros turvetta jonka päällä on ohut kerros kutterilastua - ja sen alla taas betonilaatta - jonka alla taas keittiön alla oleva kellari jota en oikeastaan käytä.
Ja homman nerokkuus on tämä - kun olen nyt lämmittänyt tuota puuhellaa niin se antaa aivan hemmetisti ensinnäkin polttaessa lämpöä ylöspäin vaakasuorassa olevan valurautakantensa kautta mutta - aah - lämpö kulkiessaan savukanavia asti aina lattianrajaan asti - jossa osa savuluukuista on niin kuumia ettei kestä koskea - niin se lämmittää taas tiilet alhaalle asti varaten siis lämpöä sinnekin - joka taas - aah - antaa lämpöä lattian alle sinne missä se turvekerros on.
Ja koko homman suurimpia nerokkuuksia on tämä - turpeella on kolme loisteliasta ominaisuutta
1. se pysyy muodossaan 2. se kykenee käsittelemään kosteutta mahtavat määrät homehtumatta kuten eristevilla tekisi - ja mikä ehkä parhainta lämmityksen kannalta 3. se on niin huokoista että sen läpi ilma ja siis myös lämpö virtaa hienosti kun taas muiden eristemateriaalien suhteen homma ei toimisi.
Niinpä minulla on nerokas lattialämmityssysteemi joka varaa loistavasti lämpöä myös lattian alle sen lisäksi että se nostaa hetkessä huoneiden lämmön ylös koska lämmönluovutus puuhellan kannen kautta on niin välitöntä ja nopeaa. Lisäksi koko leivinuuni-puuhella virityksen alta lämpönousee ylös lämmittäen myös tiiliä leivinuunin ympärillä - jolloin köytän leivinuunia puiden kuivaamiseen. Sekin vielä.
Mutta ei tässäkään vielä kaikki - kun kerran tekee puuhellalla ja valurautapaistinpannulla ruokaa tietää mitä on hyvä ruoka. Aivan mahtavia tulee niin paistinperunoista kuin kalastakin koska elävän tulen lämpö on niin hyvä ruuanlaittoon. Ja sekin piti tehdä että ostin teräskahvipannun ja aloin keittää kahvia tuossa puuhellalla - ja se antaa keittäessä sitä vanhaa kahvintuoksua keittiön jota ei synny kahvinkeittimestä sitten millään - sellainen vahva runsas lämmin kahvintuoksu - tietenkin mielellään palavan koivun tuoksulla maustettuna.
Mutta mitä' opimme -s en että jokaiseen taloon pitäisi rakentaa puuhella ja niin että sen alimmat tiilet ulottuu reippaasti lattian pinnan alle - JA - sen lattian pinnan alla pitäisi olla halvimmista halvinta ja lattialämmityksen kannalta parasta eristettä eli kuivattua turvetta - jota Suomessa riittää.
Mutta jpos rakennatte taloihin puuhelloja ja teillä on pieniä lapsia niin varmaan kannattaisi rakentaa aitaus puuhellan ympärille koska se on oikeasti savuluukkuja myöten kuuma.
Näin rakastuin puuhellaan - sekä lämmittäjänä että kulinaarisena keskuksena - eikä lattianrajassa ole enää viileetä.
Sunday, October 23, 2011
Ahtisaari: Lähi-Itä pakotettava rauhaan - tämäkö uusi poliittinen askel pääomien mielivaltaisuuden kaitsemiseksi
Ahtisaari on tehnyt yllättävn rajun aloitteen - Lähi-Itä on pakotettava rauhaan. Samalla hän on ottanut kantaa siihen että valmiit kaaviot on olemassa jo miten Israel ja Palestiina istutaan toisiinsa.
Mutta Ahtisaari ei puhu rauhanneuvotteluista - hän puhuu rauhaan pakottamisesta.
Joka taas tarkoittaa sotilaalliseten voimien käyttämistä niin Israelin kuin palestiinalaistenkin otteiden kuriinsaattamiseksi. Varmaankin Libanon mukaanlukien.
Kannanotollaan Ahtisaari on sitä mieltä että siellä on sodittu siitä lähtien kun siellä sotimaan aloitettiin.
Mutta hän on sitä mieltä joko tieten tai tietämättään - johon en usko - että pääomien mielivaltaisuutta - joka on myös Israelin mielivaltaisten otteiden takana - on ruvettava kaitsemaan vaikka sotavoimin. Ahtisaarihan vallan hyvin tietää että juutalainen raha ja Yhdysvallat ovat sangen lujassa yhteydessä toisiinsa.
Ahtisaaren kannanotto on siis raju - se on myös hieno paalunlyönti tavalla joka kertoo että nyt on jotain tehtävä - ja sen tekee ne jotka ovat kriisin ulkopuolella - ja jännittäväksi jääkin asettuuko Obama, demokraatit ja konservatiivit Yhdysvalloissa tuohon ulkopuolisten leiriin.
Joka merkitsisi rajua pesäeroa amerikkalais-juutalaiseen pääomaan ja sen asemaan ja valtaan.
Kysymys kuuluukin - onko tässä uusi radikaali askel pääomien kuriin saattamiseksi politiikan toimesta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Mutta Ahtisaari ei puhu rauhanneuvotteluista - hän puhuu rauhaan pakottamisesta.
Joka taas tarkoittaa sotilaalliseten voimien käyttämistä niin Israelin kuin palestiinalaistenkin otteiden kuriinsaattamiseksi. Varmaankin Libanon mukaanlukien.
Kannanotollaan Ahtisaari on sitä mieltä että siellä on sodittu siitä lähtien kun siellä sotimaan aloitettiin.
Mutta hän on sitä mieltä joko tieten tai tietämättään - johon en usko - että pääomien mielivaltaisuutta - joka on myös Israelin mielivaltaisten otteiden takana - on ruvettava kaitsemaan vaikka sotavoimin. Ahtisaarihan vallan hyvin tietää että juutalainen raha ja Yhdysvallat ovat sangen lujassa yhteydessä toisiinsa.
Ahtisaaren kannanotto on siis raju - se on myös hieno paalunlyönti tavalla joka kertoo että nyt on jotain tehtävä - ja sen tekee ne jotka ovat kriisin ulkopuolella - ja jännittäväksi jääkin asettuuko Obama, demokraatit ja konservatiivit Yhdysvalloissa tuohon ulkopuolisten leiriin.
Joka merkitsisi rajua pesäeroa amerikkalais-juutalaiseen pääomaan ja sen asemaan ja valtaan.
Kysymys kuuluukin - onko tässä uusi radikaali askel pääomien kuriin saattamiseksi politiikan toimesta.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saturday, October 22, 2011
Kultuurintekijä - älä ryhdy kulttuurin markkinointikuohaksi
Pikkasen huolestuneena katson kuinka erilaisista kulttuurintekijöiden kilpailuista ja niissä pärjäämisestä on tullut tai niistä luodaan kuva uran luomisen ponnahduslautana tai ainakin markkinointikikkana - sanon kikka enkä keino koska kulttuurin ytimen kannalta moinen on sittenkin halpaa kikkailua.
Ei kulttuurin ja sen luomisen ydin ole kilpailu - sen ydin sharing and caring - eli jakaminen ja välittäminen.
Kilpailu on ympätty väkinäisesti ulkoisten tahojen ja etenkin pääoman toimesta kulttuurin kylkeen jotta artistien rahastustehoa saadaan tehostettua - ja suuri yleisö kulttuurin ääreen - se yleisö joka ei yleensä ole massakokoontumista enempää kulttuurin ytimestä kiinnostunut - siis siitä että kulttuuri on sharing and caring - jakamista ja välittämistä.
Ja tottakai kilpailun markkinointikeinona kulttuurin kylkeen ympänneet rahastustahot pyrkivät luomaan mielikuvan että kaikki taiteilijat osallistuvat kilpailuihin, että vain kilpailujen kautta pääsee eteenpäin - kun totuus on että suuret taiteilijat vähät piittaa kilpailuista edes seurata ja tietävät että hyvällä persoonallisella annilla saavutetaan oman taiteen kannattajajoukko. Ei kilpailuilla taiteilijan yleisö kasva - kilpailuilla saatu satunnainen yleisö on yhtä tärkeää taiteelle kuin vaahto oluen päällä - se ei ole oluen olemus eikä tarkoitus vaikka oluelta maistuukin.
Niinpä - kulttuurin tekijä - älä ryhdy huoraamaan taidettasi rupeamalla juoksentelemaan kilpailuista toiseen - jätä kilpailut - usko siihen että kun teet persoonallisessa hengessä sharing and caring -taidetta niin saat ystäväsi kulttuurin ystävistä.
Älä rupea kulttuurin julkisuuskuohaksi - ole sen ydin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ei kulttuurin ja sen luomisen ydin ole kilpailu - sen ydin sharing and caring - eli jakaminen ja välittäminen.
Kilpailu on ympätty väkinäisesti ulkoisten tahojen ja etenkin pääoman toimesta kulttuurin kylkeen jotta artistien rahastustehoa saadaan tehostettua - ja suuri yleisö kulttuurin ääreen - se yleisö joka ei yleensä ole massakokoontumista enempää kulttuurin ytimestä kiinnostunut - siis siitä että kulttuuri on sharing and caring - jakamista ja välittämistä.
Ja tottakai kilpailun markkinointikeinona kulttuurin kylkeen ympänneet rahastustahot pyrkivät luomaan mielikuvan että kaikki taiteilijat osallistuvat kilpailuihin, että vain kilpailujen kautta pääsee eteenpäin - kun totuus on että suuret taiteilijat vähät piittaa kilpailuista edes seurata ja tietävät että hyvällä persoonallisella annilla saavutetaan oman taiteen kannattajajoukko. Ei kilpailuilla taiteilijan yleisö kasva - kilpailuilla saatu satunnainen yleisö on yhtä tärkeää taiteelle kuin vaahto oluen päällä - se ei ole oluen olemus eikä tarkoitus vaikka oluelta maistuukin.
Niinpä - kulttuurin tekijä - älä ryhdy huoraamaan taidettasi rupeamalla juoksentelemaan kilpailuista toiseen - jätä kilpailut - usko siihen että kun teet persoonallisessa hengessä sharing and caring -taidetta niin saat ystäväsi kulttuurin ystävistä.
Älä rupea kulttuurin julkisuuskuohaksi - ole sen ydin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, October 21, 2011
Aforismi 22.10.2011
Miksi ihmiset haluavat niin paljon toisiltaan rahaa - siksi koska rahaa ei voi väärentää mutta rakkautta voi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuhoa globaalin verkostoitumisen valta ja avaa oma lähihanasi
Laaja maailmanlaajuista talousverkostoa selvittänyt tutkimus paljastaa, että globaali talous on suurelta osin vain muutaman yritysryppään hallussa joilla 147 superyrityksellä oli hallussaan 40 prosenttia koko kansainvälisen kaupan ja yritysverkoston omistuksesta.
Superyritykset muodostivat tutkijoiden verkostoanalyysissä keskenään verkottuneen joukon, joka omisti suurelta osin toisensa.
Se on selvää siis että maailmantalouden taivaalla on noiden yritysten yhteenkietoutuman muodostama synkkä pilvirypäs joka on katsonut oikeudekseen harrastaa niin auringon valon pimitystä kuin sen sairaan ahnetta säätelyä valaisemaan ja lämmittämään tavallisten kuolevaisten elämää.
Ja pahaksi asian tekee se että näillä toimijoilla on eettinen arvomaailma luokkaa Björn Wahlroos ja että realiteettien ymmärtämisen tasonsa on täysin sekä ahneuden suuntaama että rajaama ja näivettämä. Se vehkeily mitä Euroopan kriisissä on nähty on synkkä osoitus tuon tahon synkästä sairaudesta.
Mutta miten vastustaa tuota tahoa:
1. vie heti omaisuutesi ja talletuksesi siitä pankista jolla on etäinenkin kytkentä tuohon tahoon - astu sisään itsenäiseen lähipankkiin ja ala sen kanssa kimppaan
2. vältä taivastaloutta eli luovu osakkeiden omistamisesta ja hankkimisesta - tuhoa sillä sairas käsitys markkinoista että se on yhtä kuin saako rahaa sijoittajilta vai ei
3. keskity reaalitalouteen eli siihen että on ihmisten elämästä lähtevää kysyntää ja siihen vastaavaa tarjontaa ja että raha on vain ja ainoastaan tuon vaihdannan väline eikä mitään muuta
4. suosi lähitaloutta ja lähitoimintaa kaikin tavoin - osta paitasi ja sukkasi naapurin ompelemana äläkä tuontitavarana, vaadi lähiruokaa kauppaan, huolehdi siitä että perunapussissa lukee paikallisen tuottajan nimi, osta suomalaista sianlihaa, paikallisisa kananmunia
5. hanki energiasi ja ruokasi mahdollisimman tarkoin omalta tontiltasi jos sinulla sellainen on - lämmitä omilla puilla, maalämmöllä, hanki tuulivoimala sähkötarpeeseesi - kuulemma 8 m korkea ja 4 metriä lavoiltaan oleva tuulimylly tuottaa jo omakotitalon sähkön
6. vältä ja pyri irti kaikesta jolla on pitkät logistiikkaketjut - älä harrasta tuontitavaroiden ostoa sillä niiden ostossa asuu itse piru
7. tuhoa valtioiden vaihtotalous- ja siihen liittyvä globaali lainanottopakko sillä että kasvatat koko ajan osuuttasi lähitaloudesta ja lähitoiminnasta ja harrasta siinäkin mahdollisimman paljon rahan käyttöä välttävää palveluiden ja tavaroiden vaihdantataloutta.
Me voimme viedä globaalilta toimijoilta vallan kun pistämme niiltä vallan ja rahan hanat kiinni.
Sulje oma osuutesi globaalin vallan hanoihin - ja avaa oma lähihanasi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Superyritykset muodostivat tutkijoiden verkostoanalyysissä keskenään verkottuneen joukon, joka omisti suurelta osin toisensa.
Se on selvää siis että maailmantalouden taivaalla on noiden yritysten yhteenkietoutuman muodostama synkkä pilvirypäs joka on katsonut oikeudekseen harrastaa niin auringon valon pimitystä kuin sen sairaan ahnetta säätelyä valaisemaan ja lämmittämään tavallisten kuolevaisten elämää.
Ja pahaksi asian tekee se että näillä toimijoilla on eettinen arvomaailma luokkaa Björn Wahlroos ja että realiteettien ymmärtämisen tasonsa on täysin sekä ahneuden suuntaama että rajaama ja näivettämä. Se vehkeily mitä Euroopan kriisissä on nähty on synkkä osoitus tuon tahon synkästä sairaudesta.
Mutta miten vastustaa tuota tahoa:
1. vie heti omaisuutesi ja talletuksesi siitä pankista jolla on etäinenkin kytkentä tuohon tahoon - astu sisään itsenäiseen lähipankkiin ja ala sen kanssa kimppaan
2. vältä taivastaloutta eli luovu osakkeiden omistamisesta ja hankkimisesta - tuhoa sillä sairas käsitys markkinoista että se on yhtä kuin saako rahaa sijoittajilta vai ei
3. keskity reaalitalouteen eli siihen että on ihmisten elämästä lähtevää kysyntää ja siihen vastaavaa tarjontaa ja että raha on vain ja ainoastaan tuon vaihdannan väline eikä mitään muuta
4. suosi lähitaloutta ja lähitoimintaa kaikin tavoin - osta paitasi ja sukkasi naapurin ompelemana äläkä tuontitavarana, vaadi lähiruokaa kauppaan, huolehdi siitä että perunapussissa lukee paikallisen tuottajan nimi, osta suomalaista sianlihaa, paikallisisa kananmunia
5. hanki energiasi ja ruokasi mahdollisimman tarkoin omalta tontiltasi jos sinulla sellainen on - lämmitä omilla puilla, maalämmöllä, hanki tuulivoimala sähkötarpeeseesi - kuulemma 8 m korkea ja 4 metriä lavoiltaan oleva tuulimylly tuottaa jo omakotitalon sähkön
6. vältä ja pyri irti kaikesta jolla on pitkät logistiikkaketjut - älä harrasta tuontitavaroiden ostoa sillä niiden ostossa asuu itse piru
7. tuhoa valtioiden vaihtotalous- ja siihen liittyvä globaali lainanottopakko sillä että kasvatat koko ajan osuuttasi lähitaloudesta ja lähitoiminnasta ja harrasta siinäkin mahdollisimman paljon rahan käyttöä välttävää palveluiden ja tavaroiden vaihdantataloutta.
Me voimme viedä globaalilta toimijoilta vallan kun pistämme niiltä vallan ja rahan hanat kiinni.
Sulje oma osuutesi globaalin vallan hanoihin - ja avaa oma lähihanasi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, October 20, 2011
Säätiöiden poliittisen ohjauksen ydinkysymys
Säätiöiden poliittisen ohjauksen ydinkysymyksen täytyy olla tämä
- tuottaako säätiöille suotu verohelpotus paremman yhteiskunnallisen arvotuoton
kuin jos sama raha kanavoitaisiin normaalilla verorahojen tavalla rahojen muuntamiseksi arvoiksi yhteiskunnan toimesta.
Toisaalta samaa kysymystä osin toistaen - tuottaako säätiöt yleishyödyllisiä arvoja tarpeeksi suhteessa saamiinsa verohelpotuksiin - vai meneekö säätiöiden verohelpotuksilla saadut rahat enemmänkin sijoitustoimintaan ja siten hieman liian laveahkolla tavalla yleishyödylliseen tarkoitukseen - jos yksityisen sektorin sijoitetun pääoman tuottoa vaikkapa wahlroosilaisella puheenparrella voi ollenkaan pitää yleishyödyllisenä vaan sen sijaan yksityishyödyllisenä.
Eli ovatko säätiöt itse asiassa kautta linjan verorahojen kuppaussysteemeitä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
- tuottaako säätiöille suotu verohelpotus paremman yhteiskunnallisen arvotuoton
kuin jos sama raha kanavoitaisiin normaalilla verorahojen tavalla rahojen muuntamiseksi arvoiksi yhteiskunnan toimesta.
Toisaalta samaa kysymystä osin toistaen - tuottaako säätiöt yleishyödyllisiä arvoja tarpeeksi suhteessa saamiinsa verohelpotuksiin - vai meneekö säätiöiden verohelpotuksilla saadut rahat enemmänkin sijoitustoimintaan ja siten hieman liian laveahkolla tavalla yleishyödylliseen tarkoitukseen - jos yksityisen sektorin sijoitetun pääoman tuottoa vaikkapa wahlroosilaisella puheenparrella voi ollenkaan pitää yleishyödyllisenä vaan sen sijaan yksityishyödyllisenä.
Eli ovatko säätiöt itse asiassa kautta linjan verorahojen kuppaussysteemeitä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, October 17, 2011
Itämeren kohtalon ydin
Itämeren kohtalonkysymys - vaihdetaan jokia laskevat maatalouden ja teollisuuden ravinne- yms. päästöt lohennousuksi jokiin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, October 16, 2011
Suomi on täynnä teknokraattien toinen toistaan tökerömpiä rahastussikailuja - joiden kustannukset tulee kalliimmaksi julkiselle sektorille kuin sen te
Ensin rakennusala - sen vuosikausia jatkunut ja nyt pisteen saanut tasaisen varma julkisten hankkeiden kustannusylitykset - joita mikään muu ala ei ole tehnyt, ei siksi ettei rakennusala osaa kustannuksiaan laskea vaan siksi että se on kiero - on maksaneet yhteiskunnalle miljardeja ja kaataneet kerta toisensa jälkeen kaikki kuntien budjetoinnit kerralla vinoon.
Sitten on it-ala - sikailut julkisen sektorin tietotekniikkahankkeissa ovat olleet ruokottoman surkeita ja kalliiksi yhteiskunnalle tulevia.
Sitten paskalakirahastussikailu.
Sitten on ydinvoimarakentaminen joka on yksi iso rahastussikailutörky.
Sitten on kartelli toisensa jälkeen - asfaltointi, metsäkauppa jne - ja oikeuslaitoksen surkea esitys kartellien sekä taloudellisesti että henkisesti - kunnon ehdottomilla vankeusrangaistuksilla - kannattamattomaksi saamiseksi.
Sitten on jatkuvat ilmeisen tahallaan tehdyt turpaanotot isoissa ulkomaanhankkeissa.
Sitten on hienojen kannattavien valtionyritysten ja kansallisen omaisuuden myynti ulkolaisille.
Ja kaiken tämän päällä edelleen hillumassa samat surkeat poliitikot jotka ovat paitsi olleet aktiivisesti operoimassa näitä typeryyksiä niin myös olleet tolloina ymmärtämättöminä katsomassa kuinka isänmaata ryöstetään.
Yksityisen sektorin teknokraatteihin olisi aika poliitikkojen suunnata sangen voimallinen operaatioiden saraj jotta rahastusretkut ajetaan yhteiskunnan rahoja kuppaamasta huit helkkariin.
Yksityinen sektori tarvitsee reipasta eettistä putsausta ja tehostusta - miksi - siksi koska sen sikailut ovat suurin kustannus julkiselle sektorille - ei julkinen sektori itse.
Mutta onko sellaisia poliitikkoja ja virkamiehiä näköpiirissä joka sellaiseen ryhtyisi ja pystyisi - ei yhtään poliitikkoa ja vain yksi ainokainen virkamies joka on rohjennut panna kovan kovaa vastaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sitten on it-ala - sikailut julkisen sektorin tietotekniikkahankkeissa ovat olleet ruokottoman surkeita ja kalliiksi yhteiskunnalle tulevia.
Sitten paskalakirahastussikailu.
Sitten on ydinvoimarakentaminen joka on yksi iso rahastussikailutörky.
Sitten on kartelli toisensa jälkeen - asfaltointi, metsäkauppa jne - ja oikeuslaitoksen surkea esitys kartellien sekä taloudellisesti että henkisesti - kunnon ehdottomilla vankeusrangaistuksilla - kannattamattomaksi saamiseksi.
Sitten on jatkuvat ilmeisen tahallaan tehdyt turpaanotot isoissa ulkomaanhankkeissa.
Sitten on hienojen kannattavien valtionyritysten ja kansallisen omaisuuden myynti ulkolaisille.
Ja kaiken tämän päällä edelleen hillumassa samat surkeat poliitikot jotka ovat paitsi olleet aktiivisesti operoimassa näitä typeryyksiä niin myös olleet tolloina ymmärtämättöminä katsomassa kuinka isänmaata ryöstetään.
Yksityisen sektorin teknokraatteihin olisi aika poliitikkojen suunnata sangen voimallinen operaatioiden saraj jotta rahastusretkut ajetaan yhteiskunnan rahoja kuppaamasta huit helkkariin.
Yksityinen sektori tarvitsee reipasta eettistä putsausta ja tehostusta - miksi - siksi koska sen sikailut ovat suurin kustannus julkiselle sektorille - ei julkinen sektori itse.
Mutta onko sellaisia poliitikkoja ja virkamiehiä näköpiirissä joka sellaiseen ryhtyisi ja pystyisi - ei yhtään poliitikkoa ja vain yksi ainokainen virkamies joka on rohjennut panna kovan kovaa vastaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Suomi on pahasti mahtikäskybunkkeroitunut yhteiskunta kysyntä/aiheuttajavastuu yhteiskunnan sijaan
Saan 104,79 € sähkölaskun jossa siitä sähköstä mitä kulutan maksan 48,96 € ja siitä että tuolla maastossa liikkuu sähkölinjoja ja niitä käytetään vähäisen kulutukseni siirtoon maksan 55,83 € - aivan järjetön suhde.
Minulla yritetään ostattaa tv-lupaa vaikka minulla ei ole edes telkkaria.
Minun joka juon tuskin ollenkaan pitää maksaa kaikki alkoholin liikakäytön yhteiskunnalliset kustannukset eikä niitä panna takautuvasti vuosittain viinan hintaan.
Ikea saa yrittää vuosikausia ennenkuin pääsee avaamaan myymälän Suomeen.
Kartellit ovat kannattavia koska niistä saadut rangaistukset niin vastuuhenkilötasolla kuin sakoissa jne alittavat niistä saadun taloudellisen hyödyn.
Hallitus ei käytä sosiaalisesti ja kulttuurisesti terveeseen suuntaan ruuan arvonlisäveroa kun antaa suuremman arvonlisäveroalennuksen kaupasta ostetulle ruualle - lihottaen edelleen kahta elintarvikekaupan jättiä - kuin ravintolaruualle eikä sisällytä ravintoloiden arvolisäveroalennukseen ruokaravintoloiden elävää ohjelmatarjontaa synnyttävää elementtiä.
Mitä tämä kaikki kertoo:
1. Suomi ei ole avoin markkinatalouden kysyntäpohjainen yhteiskunta eikä sellainen jossa kuluttaja ja aiheuttaja maksaa sen jonka kuluttaa tai valinnoillaan haitoiksi aiheuttaa - vaan Suomi on rakenneraskas yhteiskunta nimenomaan kaiken muun yhteiskunnan rakenteiden osalta kuin julkisen sektorin keskeisten toimintojen osalta joita sokea-hokeman luontoisesti alvariinsa vaaditaan kulujaan karsimaan ikäänkuin se olisi onni ja kehityksen autuus - se että siellä missä raha parhaiten poikiutuu arvokkaiksi arvoiksi kuihdutetaan rahan saannista.
Eli - yksityinen sektori ja bisnesmaailma joka häärää kaiken viisaana päällepäsmärinä ei ymmärrä edes omaa toimintaansa markkintaloutena eikä siihen myöskään osaa tervehdyttävällä tavalla vaikuttaa.
Ja - tuollaisen rakennebunkkeroituneen mahtikäskymarkkinatalouden kyky - kysyntä/aiheuttajavastuu periaatteen sijaan - vastata elävästi ja nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin on surkea - koska rakennebunkkereihin ei ylety edes tiedot muuttuneista tilanteista koska ne eivät ole aikoihin olleet sellaiselle tiedolle bunkkereidensa seiniin aukkoa omanneet saati sellaisia tietoja vastaanottaneet - seurauksella että Suomi on kaikesta nopeasta reagoinnista myöhässä - ja aivan mahdottoman kehityskyvytön - senkin vuoksi että rakennebunkkeroituneet yritykset ja yhteisöt tietty syövät loputtomaan lisämuuriensa rakentamiseen myös yhteiskunnan tuotekehitysrahat. Ikäänkuin se olisi tuotekehitysonni että bunkkereissa on entistäkin paksummat muurit.
2. Poliitikot eivät ymmärrä eivätkä osaa markkinataloutta hekään vaan uskovat surutta sen mitä markkinataloudessa sokeana hortoilevat yritysjohtajat ja vuorineuvokset ja pääomapiirit heille syöttävät.
Näin ollen he eivät osaa ohjata yhteiskuntaa veroilla, alv-ohjauksella eikä suuntaavilla lainsäädännöillä siihen suuntaan että raskaasta rakennebunkkeroituneisuudesta päästäisiin ja että kysyntä/aiheuttajasuuntautunut yhteiskunta astuisi esiin - tavalla jossa yritysten olisi pakko reagoida siihen mitä ihmiset haluaa ja kuluttaa ja miten ihmisten tulee vastata maksamissaan hinnoissa myös aiheuttamistaan vaikkapa alkoholi- ja läskihaitoista - sen sijaan että poliitikot suojelevat pahasti rakennebunkkeroitunutta yhteiskuntaa ja sen mukanaan tuomaa kehityslässähtänyttä ilmapiiriä.
Se että hallitus lisäsi työttömyyden ja sosiaaliturvan perusturvaa reippaasti 120 € on oikean suuntainen päätös koska sellainen lisätulo per köyhä menee samalla viikolla takaisin vireyttävästi taloudenkiertoon - koska köyhillä jos kellä on aidon oikeita investointipaineita mutta heillä ei ole rahaa.
On sekaisin suomalainen yhteiskunta kun se on köyhät jotka aikaansaavat talouskasvua.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Minulla yritetään ostattaa tv-lupaa vaikka minulla ei ole edes telkkaria.
Minun joka juon tuskin ollenkaan pitää maksaa kaikki alkoholin liikakäytön yhteiskunnalliset kustannukset eikä niitä panna takautuvasti vuosittain viinan hintaan.
Ikea saa yrittää vuosikausia ennenkuin pääsee avaamaan myymälän Suomeen.
Kartellit ovat kannattavia koska niistä saadut rangaistukset niin vastuuhenkilötasolla kuin sakoissa jne alittavat niistä saadun taloudellisen hyödyn.
Hallitus ei käytä sosiaalisesti ja kulttuurisesti terveeseen suuntaan ruuan arvonlisäveroa kun antaa suuremman arvonlisäveroalennuksen kaupasta ostetulle ruualle - lihottaen edelleen kahta elintarvikekaupan jättiä - kuin ravintolaruualle eikä sisällytä ravintoloiden arvolisäveroalennukseen ruokaravintoloiden elävää ohjelmatarjontaa synnyttävää elementtiä.
Mitä tämä kaikki kertoo:
1. Suomi ei ole avoin markkinatalouden kysyntäpohjainen yhteiskunta eikä sellainen jossa kuluttaja ja aiheuttaja maksaa sen jonka kuluttaa tai valinnoillaan haitoiksi aiheuttaa - vaan Suomi on rakenneraskas yhteiskunta nimenomaan kaiken muun yhteiskunnan rakenteiden osalta kuin julkisen sektorin keskeisten toimintojen osalta joita sokea-hokeman luontoisesti alvariinsa vaaditaan kulujaan karsimaan ikäänkuin se olisi onni ja kehityksen autuus - se että siellä missä raha parhaiten poikiutuu arvokkaiksi arvoiksi kuihdutetaan rahan saannista.
Eli - yksityinen sektori ja bisnesmaailma joka häärää kaiken viisaana päällepäsmärinä ei ymmärrä edes omaa toimintaansa markkintaloutena eikä siihen myöskään osaa tervehdyttävällä tavalla vaikuttaa.
Ja - tuollaisen rakennebunkkeroituneen mahtikäskymarkkinatalouden kyky - kysyntä/aiheuttajavastuu periaatteen sijaan - vastata elävästi ja nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin on surkea - koska rakennebunkkereihin ei ylety edes tiedot muuttuneista tilanteista koska ne eivät ole aikoihin olleet sellaiselle tiedolle bunkkereidensa seiniin aukkoa omanneet saati sellaisia tietoja vastaanottaneet - seurauksella että Suomi on kaikesta nopeasta reagoinnista myöhässä - ja aivan mahdottoman kehityskyvytön - senkin vuoksi että rakennebunkkeroituneet yritykset ja yhteisöt tietty syövät loputtomaan lisämuuriensa rakentamiseen myös yhteiskunnan tuotekehitysrahat. Ikäänkuin se olisi tuotekehitysonni että bunkkereissa on entistäkin paksummat muurit.
2. Poliitikot eivät ymmärrä eivätkä osaa markkinataloutta hekään vaan uskovat surutta sen mitä markkinataloudessa sokeana hortoilevat yritysjohtajat ja vuorineuvokset ja pääomapiirit heille syöttävät.
Näin ollen he eivät osaa ohjata yhteiskuntaa veroilla, alv-ohjauksella eikä suuntaavilla lainsäädännöillä siihen suuntaan että raskaasta rakennebunkkeroituneisuudesta päästäisiin ja että kysyntä/aiheuttajasuuntautunut yhteiskunta astuisi esiin - tavalla jossa yritysten olisi pakko reagoida siihen mitä ihmiset haluaa ja kuluttaa ja miten ihmisten tulee vastata maksamissaan hinnoissa myös aiheuttamistaan vaikkapa alkoholi- ja läskihaitoista - sen sijaan että poliitikot suojelevat pahasti rakennebunkkeroitunutta yhteiskuntaa ja sen mukanaan tuomaa kehityslässähtänyttä ilmapiiriä.
Se että hallitus lisäsi työttömyyden ja sosiaaliturvan perusturvaa reippaasti 120 € on oikean suuntainen päätös koska sellainen lisätulo per köyhä menee samalla viikolla takaisin vireyttävästi taloudenkiertoon - koska köyhillä jos kellä on aidon oikeita investointipaineita mutta heillä ei ole rahaa.
On sekaisin suomalainen yhteiskunta kun se on köyhät jotka aikaansaavat talouskasvua.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, October 13, 2011
Onko avioliitto vanhentunut käsite - rakkaus on hukassa - etsitään se
Onko avioliitto ja kihlat vanhentuneita käsitteitä - ja sen taustalla oleva oletus suvunjatkamisesta.
Pitäisikö alkaa avioliiton sijaan alkaa puhumaan parisuhteesta ja suvunjatkamisen sijaan rakkaudesta - jatkettiin sillä rakkaudella sukua tai ei.
Tuo suvunjatkamisen ja rakkauden oleellinen ero on siinä että suvunjatkaminen painottaa toisaalta ikäänkuin suvun ja lajin säilymistä mutta myös suvun ja lajin ekspansiota sekä myös valtaa - suvunjatkamisesta puhuminen haiskahtaa perheen, klaanin, heimon jne valta-aseman korostamiselta - jossa suvunjatkamisessa pahimmillaan ei ole laisinkaan rakkaudesta kysymys
että olisikin kyse pakkoavioliitoista jne.
Sen sijaan rakkauspohjainen parisuhde olisi rakkausorientoitunut - ja minusta parisuhde tai avioliitto tms on aina parempi jos se on rakkaudesta lähtevä kuin että se ei olisi.
Toisaalta jos siirrytään kokonaan yhteiskuntafilosofisesti siihen että ei puhutakaan suvunjatkamis-valtaoreintoituneesta avioliitosta vaan rakkausorientoituneesta parisuhteesta niin siitä voisi seurata myös painopisteen siirtyminen esimerkiksi erotapauksissa omaisuudenjako- ja lapsen huoltajuuskiistoista sen selvittämiseen miten asiassa parhaiten niin ko yksilöiden, lasten ja myös yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta rakkaus parhaiten toteutuisi.
Selvästikin olen paljastanut sen että sana rakkaus on kuuma peruna joka peitotaan helposti avioliittokäsitteen kattavuuskeskusteluilla ja suvunjatkamispainotuksilla ja etenkään rakkauden hyvinvointia ja sen kariutumisesta selviytymistä ei haluta laisinkaan nostaa yhteiskunnan toiminnan keskiöiden suuntaan.
Rakkauskäsitettä kartetaan - siitä puhutaan taustaoletuksena mutta sen käsittely huutaa poissaoloaan - ja sen kariutumiskysymykset kuitataan puukolla, nyrkinlyönnillä ja juridisella keskustelulla siitä miten omaisuus jaetaan ja kumpi lapset saa.
Tämäpäs onkin kummallista - rakkaus käsitteenä ja sen kohtaaminen onkin ollut Suomessa aivan hukassa koko itsenäisyyden ajan ja varmaan hamaan kaukaiseen menneisyyteen saakka.
Mutta miksi meidän pitäisi tässä pitäytyä perinteeseen - nostetaan rakkaus pöydälle ja kysytään - mikä on rakkautta parisuhteessa - mikä on rakkautta lasta kohtaan - mikä on rakkautta instituutioiden tasolla - mikä on rakkautta yhteiskunnan ilmiönä ja kulttuurina.
Ja ennenkaikkea - miten pääsisimme siihen että oppisimme rakkaudesta nykyisen tilanteen sijaan jossa kukaan ei vaikuta rakkaudesta oppivan paljonkaan mitään.
Rakkaus on hukassa - etsitään se.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Pitäisikö alkaa avioliiton sijaan alkaa puhumaan parisuhteesta ja suvunjatkamisen sijaan rakkaudesta - jatkettiin sillä rakkaudella sukua tai ei.
Tuo suvunjatkamisen ja rakkauden oleellinen ero on siinä että suvunjatkaminen painottaa toisaalta ikäänkuin suvun ja lajin säilymistä mutta myös suvun ja lajin ekspansiota sekä myös valtaa - suvunjatkamisesta puhuminen haiskahtaa perheen, klaanin, heimon jne valta-aseman korostamiselta - jossa suvunjatkamisessa pahimmillaan ei ole laisinkaan rakkaudesta kysymys
että olisikin kyse pakkoavioliitoista jne.
Sen sijaan rakkauspohjainen parisuhde olisi rakkausorientoitunut - ja minusta parisuhde tai avioliitto tms on aina parempi jos se on rakkaudesta lähtevä kuin että se ei olisi.
Toisaalta jos siirrytään kokonaan yhteiskuntafilosofisesti siihen että ei puhutakaan suvunjatkamis-valtaoreintoituneesta avioliitosta vaan rakkausorientoituneesta parisuhteesta niin siitä voisi seurata myös painopisteen siirtyminen esimerkiksi erotapauksissa omaisuudenjako- ja lapsen huoltajuuskiistoista sen selvittämiseen miten asiassa parhaiten niin ko yksilöiden, lasten ja myös yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta rakkaus parhaiten toteutuisi.
Selvästikin olen paljastanut sen että sana rakkaus on kuuma peruna joka peitotaan helposti avioliittokäsitteen kattavuuskeskusteluilla ja suvunjatkamispainotuksilla ja etenkään rakkauden hyvinvointia ja sen kariutumisesta selviytymistä ei haluta laisinkaan nostaa yhteiskunnan toiminnan keskiöiden suuntaan.
Rakkauskäsitettä kartetaan - siitä puhutaan taustaoletuksena mutta sen käsittely huutaa poissaoloaan - ja sen kariutumiskysymykset kuitataan puukolla, nyrkinlyönnillä ja juridisella keskustelulla siitä miten omaisuus jaetaan ja kumpi lapset saa.
Tämäpäs onkin kummallista - rakkaus käsitteenä ja sen kohtaaminen onkin ollut Suomessa aivan hukassa koko itsenäisyyden ajan ja varmaan hamaan kaukaiseen menneisyyteen saakka.
Mutta miksi meidän pitäisi tässä pitäytyä perinteeseen - nostetaan rakkaus pöydälle ja kysytään - mikä on rakkautta parisuhteessa - mikä on rakkautta lasta kohtaan - mikä on rakkautta instituutioiden tasolla - mikä on rakkautta yhteiskunnan ilmiönä ja kulttuurina.
Ja ennenkaikkea - miten pääsisimme siihen että oppisimme rakkaudesta nykyisen tilanteen sijaan jossa kukaan ei vaikuta rakkaudesta oppivan paljonkaan mitään.
Rakkaus on hukassa - etsitään se.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tiitisen listan kaksi oleellista näkökulmaa
Kokoomuksesta käsin on masinoitu poliittinen ajojahti Tiitisen listan tiimoilta. Ilmassa on puritaanis-poliittisia piirteitä - jotka ovat ovat sitä reaktiivisen puritaanisempia mitä epäpuritaanisempaa on ajojahtaajan oma tausta - tyyliin - tahrainen sielu on yliherkkä näkemään tahroja muissa.
Se mitä kontakteja Tiitisen lista sisältää on kahdenlaisen näkökulman sisällä
1. sen että poliittinen kulttuuri - siis ikäänkuin poliitiikkokalojen vesi - oli tuolloin suolaista kuten merivesi ja se että kaikkialla on suolaa tunkeutuu myös kaikkialle - tunkeutuihan se myös vuorineuvosten elämään jotka Kekkosen idänsuhteiden perässä mielihyvin marssivat lappamaan itärajan takaa rahaa - palatakseen kotimaahan ja uppoutuakseen taas talvisodan poteroonsa katkeruuttaan ylläpitämään. Miksei oikeistotahot heitä jahtaa Tiitisen listan hengessä - siksi että ehkäpä Tiitisen lista onkin likaisen mielen yritys puhdistaa itsensä siitä että oli itse mukana ja jopa hyötyi siitä.
2. Tiitisen listan suhteen pitää voida erottaa - jos se joskus aukaistaan - mikä siellä on maanpetosrikosluontoista toimintaa - ja sehän on pakko jo niin ajatella nyt ennen listan aukaisemista koska ei ole mikään muu rikos kuin jahtaajien poliittisen ääliöisyyden osoitus että näkee sen rikokseksi että on ajan hengessä mukana. Ajan hengessä oli tuolloin mukana koko kansa - talvisodan poterossa asuvia vuorineuvoksia myöten.
Kun nämä kaksi näkökulmaa loistavat julkisesta keskustelusta poissaolollaan on se jälleen kerran osoitus siitä miten keskenkasvuinen on niin kansa kuin mediakin poliittisia todellisuuksia oikein hahmottamaan.
Tiitisen listajahti alkaa muistuttaa diktatuurista vääräuskoisten jahtaamista.
Phtyiii.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Se mitä kontakteja Tiitisen lista sisältää on kahdenlaisen näkökulman sisällä
1. sen että poliittinen kulttuuri - siis ikäänkuin poliitiikkokalojen vesi - oli tuolloin suolaista kuten merivesi ja se että kaikkialla on suolaa tunkeutuu myös kaikkialle - tunkeutuihan se myös vuorineuvosten elämään jotka Kekkosen idänsuhteiden perässä mielihyvin marssivat lappamaan itärajan takaa rahaa - palatakseen kotimaahan ja uppoutuakseen taas talvisodan poteroonsa katkeruuttaan ylläpitämään. Miksei oikeistotahot heitä jahtaa Tiitisen listan hengessä - siksi että ehkäpä Tiitisen lista onkin likaisen mielen yritys puhdistaa itsensä siitä että oli itse mukana ja jopa hyötyi siitä.
2. Tiitisen listan suhteen pitää voida erottaa - jos se joskus aukaistaan - mikä siellä on maanpetosrikosluontoista toimintaa - ja sehän on pakko jo niin ajatella nyt ennen listan aukaisemista koska ei ole mikään muu rikos kuin jahtaajien poliittisen ääliöisyyden osoitus että näkee sen rikokseksi että on ajan hengessä mukana. Ajan hengessä oli tuolloin mukana koko kansa - talvisodan poterossa asuvia vuorineuvoksia myöten.
Kun nämä kaksi näkökulmaa loistavat julkisesta keskustelusta poissaolollaan on se jälleen kerran osoitus siitä miten keskenkasvuinen on niin kansa kuin mediakin poliittisia todellisuuksia oikein hahmottamaan.
Tiitisen listajahti alkaa muistuttaa diktatuurista vääräuskoisten jahtaamista.
Phtyiii.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, October 12, 2011
Pettäminen parisuhteessa onkin yhteiskunnallinen heijasteongelma koska se luo ajatteluun ja keskusteluun käsite- ja periaatepinnallisuutta
Terve ihminen kykenee ajattelemaan ja keskustelemaan henkisesti esteettä sekä emotionaalisen syvyyden että periaatteellisen korkeuden suunnassa - sellaiselle ihmiselle maailma on kuin avaruus jossa ei ole kattoa eikä seiniä rajaamassa sen enempää katsetta, ajattelua kuin kulkuakaan.
Myös terve parisuhde on sellainen jossa ei ole vuorovaikutukselle esteitä sen enempää emotionaaliselle syvyydelle kuin periaatteelliselle korkeudellekaan. Terveessä parisuhteessa kaikki asiat kyetään ottamaan pöydälle - se on terveen parisuhteen tunnusmerkki.
Mutta vaikka parisuhde on terve niin sitä uhkaa yksi merkittävä vaaratekijä joka vie asiat aivan uusille epäterveille ja jopa kvalitatiivisesti uusille urille.
Kun jompikumpi pettää - ja houkutuksiahan nykykulttuurimme suorastaan suosii siihen - niin käy näin.
Kuin veitsellä leikaten loppuu avoin vapaa emotionaalinen ja periaatteellinen kommunikaatio.
Parisuhteen elämä muuttuu esteellisen kaksitasoiseksi aiemman läpivirtaavan yksitasoisuuden sijaan.
Ja pettäjän rooliksi tulee tuon kaksitasoisuuden luominen - koska hän pyrkii olemaan itsekään tietämättä että teki niin puhumattakaan kumppanista. Aluksi toinen osapuoli ei huomaa mitään mutta sitten alkaa ihmetellä ilmapiirin muuttumista ja kummallisia ajatuksen ja puheen lukkiutumisia ja ajoittaista kontaktista vetäytymistä toisessa. Mutta pian hänkin mukautuu asiaan eikä laisinkaan tajua mistä on kysymys vaan keksii erilaisia selityksiä kumppanin muuttumiselle jota pettänyt kumppani mieluusti edesauttaa omilla selityksillään piilottaakseen kaamean salaisuutensa. Kaamean siksi että hän itsekin tajuaa tuhonneensa sen joka oli parisuhteessa arvokkainta - kyky emotionaaliseen syvyyteen ja periaatteelliseen korkeuteen.
Moraalinen krapula onkin pettäjällä hyvän parisuhteen kyseessä ollen aivan hirmuinen.
Mutta ei tässä kaikki. Pettämiseen sortuneella ihmisellä käy näin - kun hän aiemmin ollessaan omissa silmissään itseään kunnioittava ja kunniallinen kykeni menemään mihin tilanteeseen vain omaan emotionaaliseen ja periaatteelliseen vastaanotto- ja käsittelykykyynsä luottaen niin nyt hän on kuin kävelisi miinakentässä josta hänellä ei ole miinojen paikoista karttaa - eli joka askeleella voi räjähtää.
Miksi näin - siksi että hän on pettämisellään luonut itselleen yliherkkyyttä vähänkin sellaisen asian suuntaan joka viittaa hänen pettämiseensä. Koska se luo hänelle sekä syyllisyyttä että myös itsesyytöksiä sen suhteen mitä oli parisuhteen rikkumattomalle eheydelle mennyt tekemään.
No eihän kukaan tuollaista painetta kestä - ja asialle onkin kaksi periaatteellista tietä edetä - toinen on se että paine kasvaa niin että alkaa tulla älyttömiä räjähtelyjä pettäjän puolelta jossa niin räjähdyksen voima kuin sen syykin on järjettömässä suhteessa toisiinsa - ja sekin taas luo oman jatko-ongelmakenttänsä koko parisuhteeseen ja tietty koko perheeseen lapsia myöten.
Toinen suunta on se että pettäjä paaduttaa itsensä - eli hän vetäytyy kauemmaksi emotionaalisesta syvyydestä ja periaatteellisesta korkeudesta. Ja hänestä tulee pinnallinen - epäemotionaalisempi, epäelävämpi, taipuvainen liimaamaan itseenäs ja elämäänsä markkinatalouden tarjoamia ulkoisia merkkejä jolloin häntä palkitsee se että hän kuuluu joukkoon - markkinatalouden pinnallisen maailman joukkoon.
No - tuokin on jo paha asia sinänsä mutta vielä pahemmaksi pettämisen seuraukset tekee kaksi seuraavaa asiaa:
1. lapset perheessä tulevat estoisiksi koska he eivät voi tajuta miksi kaikki ihana ilmapiiri muuttui jonka he lapsina erittäin herkästi havaitsevat - he eivät voi tajuta miksi toinen vanhemmista räjähtelee johon tietty toinenkin menee ennemmin tai myöhemmin mukaan - eikä lapsi voi tajuta miksi ensin toisesta vanhemmasta ja siten mukaanvietynä toisestakin vanhemmasta tulee epäelävän pinnallinen ja jotenkin tyhjä ja pintapuolinen. Ja miksi eläväisyys perheessä yhtäkkiä laantui.
2. pettäminen vaikuttaa myös yhteiskunnan älylliseen, emotionaaliseen ja periaatteelliseen henkiseen kapasiteettiin koska sellainen ihminen joka on pettämisen jälkeisen itsensä kaventamisen prosessin käynyt läpi on yleisestikin ottaen epäsyvempi ja epäperiaatteellisempi asian kuin asian kohtaaja - hänestä tulee sellainen joka helposti löytää kirjakaupoista niiden kirjojen joukon jossa tarjotaan sopivia sloganeita hänen tilannettaan samaan aikaan sekä paljastamaan että hänelle sopivalla tavalla meikkaamaan piiloon - ja tuota mukapsykologista tietopaskaa on kirjakaupoissa hyllymetreittäin.
Ja vaikutus on pettäjään myös sillä tavalla haitallinen että kun hän on pettämisen jälkeisen huonon henkisen kehityksensä kulkenut niin hänestä tulee kyvytön myös yhteiskunnalliseen keskusteluun - kas kun hänellä ei ole enää aiempaa kykyään lähestyä maailmaa avarasti ja itseensä luottaen vaan hänen kykynsä on neuroottisella tavalla emotionaalisen syvyyden ja periaatteellisen korkeuden suunnassa estynyt tavalla että hänellä ei ole kykyä edes lähestyä yhteiskunnan asioita kaikessa laajuudessaan siten kuin elämä on - koska se kaivaisi hänen subjektiiviset ihan itse tehdyt pettämistraumansa ihan omien silmiensä eteen tavalla että hän juuttuu syyllisyyteen että tuhosi hyvän parisuhteen ilmapiirin ja että teki sen ihan itse.
Mitä tästä kaikesta opimme - ainakin sen että olisi mitä tärkeintä perustaa yhteiskunnan toimesta parisuhteen pettämisklinikoita joissa ihmiset autetaan ja saatetaan sen prosessin läpi että jompi kumpi on pettänyt ja koetetaan saada parisuhde vielä ehjäksi mikäli mahdollista. Tai ainakin kumpikin parisuhteen osapuoli uudelleen emotionaalisesti ja periaatteellisesti vapaasti läpivirtaavaksi vaikka ero tulisikin. Koska yhteiskunnan etu täytyy olla että ihmiset ovat emotionaalisesti syviä ja periaatteellisesti korkeita ja niiden suhteen henkisesti vapaalla tavalla liikkumaan kykeneviä.
Toisin sanoen parisuhteen tasolla olisi erittäin tärkeää eronkin uhalla että kertoo heti pettäneensä koska jos ei kerro on seuraukset vyörynä varmasti päällä toisella tavalla - josta saa maksaa kertautuvasti kaikki muutkin perheessä kuin parisuhteen pettäjä.
Toiseksi parisuhteessa pettäminen on osoittamallani tavalla kansakunnan älylliseen kapasiteettiin kertautuvasti vaikuttavalla tavalla niin huomattava vinouttava vaikutus että se on minusta jopa poliittinen kysymys.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Myös terve parisuhde on sellainen jossa ei ole vuorovaikutukselle esteitä sen enempää emotionaaliselle syvyydelle kuin periaatteelliselle korkeudellekaan. Terveessä parisuhteessa kaikki asiat kyetään ottamaan pöydälle - se on terveen parisuhteen tunnusmerkki.
Mutta vaikka parisuhde on terve niin sitä uhkaa yksi merkittävä vaaratekijä joka vie asiat aivan uusille epäterveille ja jopa kvalitatiivisesti uusille urille.
Kun jompikumpi pettää - ja houkutuksiahan nykykulttuurimme suorastaan suosii siihen - niin käy näin.
Kuin veitsellä leikaten loppuu avoin vapaa emotionaalinen ja periaatteellinen kommunikaatio.
Parisuhteen elämä muuttuu esteellisen kaksitasoiseksi aiemman läpivirtaavan yksitasoisuuden sijaan.
Ja pettäjän rooliksi tulee tuon kaksitasoisuuden luominen - koska hän pyrkii olemaan itsekään tietämättä että teki niin puhumattakaan kumppanista. Aluksi toinen osapuoli ei huomaa mitään mutta sitten alkaa ihmetellä ilmapiirin muuttumista ja kummallisia ajatuksen ja puheen lukkiutumisia ja ajoittaista kontaktista vetäytymistä toisessa. Mutta pian hänkin mukautuu asiaan eikä laisinkaan tajua mistä on kysymys vaan keksii erilaisia selityksiä kumppanin muuttumiselle jota pettänyt kumppani mieluusti edesauttaa omilla selityksillään piilottaakseen kaamean salaisuutensa. Kaamean siksi että hän itsekin tajuaa tuhonneensa sen joka oli parisuhteessa arvokkainta - kyky emotionaaliseen syvyyteen ja periaatteelliseen korkeuteen.
Moraalinen krapula onkin pettäjällä hyvän parisuhteen kyseessä ollen aivan hirmuinen.
Mutta ei tässä kaikki. Pettämiseen sortuneella ihmisellä käy näin - kun hän aiemmin ollessaan omissa silmissään itseään kunnioittava ja kunniallinen kykeni menemään mihin tilanteeseen vain omaan emotionaaliseen ja periaatteelliseen vastaanotto- ja käsittelykykyynsä luottaen niin nyt hän on kuin kävelisi miinakentässä josta hänellä ei ole miinojen paikoista karttaa - eli joka askeleella voi räjähtää.
Miksi näin - siksi että hän on pettämisellään luonut itselleen yliherkkyyttä vähänkin sellaisen asian suuntaan joka viittaa hänen pettämiseensä. Koska se luo hänelle sekä syyllisyyttä että myös itsesyytöksiä sen suhteen mitä oli parisuhteen rikkumattomalle eheydelle mennyt tekemään.
No eihän kukaan tuollaista painetta kestä - ja asialle onkin kaksi periaatteellista tietä edetä - toinen on se että paine kasvaa niin että alkaa tulla älyttömiä räjähtelyjä pettäjän puolelta jossa niin räjähdyksen voima kuin sen syykin on järjettömässä suhteessa toisiinsa - ja sekin taas luo oman jatko-ongelmakenttänsä koko parisuhteeseen ja tietty koko perheeseen lapsia myöten.
Toinen suunta on se että pettäjä paaduttaa itsensä - eli hän vetäytyy kauemmaksi emotionaalisesta syvyydestä ja periaatteellisesta korkeudesta. Ja hänestä tulee pinnallinen - epäemotionaalisempi, epäelävämpi, taipuvainen liimaamaan itseenäs ja elämäänsä markkinatalouden tarjoamia ulkoisia merkkejä jolloin häntä palkitsee se että hän kuuluu joukkoon - markkinatalouden pinnallisen maailman joukkoon.
No - tuokin on jo paha asia sinänsä mutta vielä pahemmaksi pettämisen seuraukset tekee kaksi seuraavaa asiaa:
1. lapset perheessä tulevat estoisiksi koska he eivät voi tajuta miksi kaikki ihana ilmapiiri muuttui jonka he lapsina erittäin herkästi havaitsevat - he eivät voi tajuta miksi toinen vanhemmista räjähtelee johon tietty toinenkin menee ennemmin tai myöhemmin mukaan - eikä lapsi voi tajuta miksi ensin toisesta vanhemmasta ja siten mukaanvietynä toisestakin vanhemmasta tulee epäelävän pinnallinen ja jotenkin tyhjä ja pintapuolinen. Ja miksi eläväisyys perheessä yhtäkkiä laantui.
2. pettäminen vaikuttaa myös yhteiskunnan älylliseen, emotionaaliseen ja periaatteelliseen henkiseen kapasiteettiin koska sellainen ihminen joka on pettämisen jälkeisen itsensä kaventamisen prosessin käynyt läpi on yleisestikin ottaen epäsyvempi ja epäperiaatteellisempi asian kuin asian kohtaaja - hänestä tulee sellainen joka helposti löytää kirjakaupoista niiden kirjojen joukon jossa tarjotaan sopivia sloganeita hänen tilannettaan samaan aikaan sekä paljastamaan että hänelle sopivalla tavalla meikkaamaan piiloon - ja tuota mukapsykologista tietopaskaa on kirjakaupoissa hyllymetreittäin.
Ja vaikutus on pettäjään myös sillä tavalla haitallinen että kun hän on pettämisen jälkeisen huonon henkisen kehityksensä kulkenut niin hänestä tulee kyvytön myös yhteiskunnalliseen keskusteluun - kas kun hänellä ei ole enää aiempaa kykyään lähestyä maailmaa avarasti ja itseensä luottaen vaan hänen kykynsä on neuroottisella tavalla emotionaalisen syvyyden ja periaatteellisen korkeuden suunnassa estynyt tavalla että hänellä ei ole kykyä edes lähestyä yhteiskunnan asioita kaikessa laajuudessaan siten kuin elämä on - koska se kaivaisi hänen subjektiiviset ihan itse tehdyt pettämistraumansa ihan omien silmiensä eteen tavalla että hän juuttuu syyllisyyteen että tuhosi hyvän parisuhteen ilmapiirin ja että teki sen ihan itse.
Mitä tästä kaikesta opimme - ainakin sen että olisi mitä tärkeintä perustaa yhteiskunnan toimesta parisuhteen pettämisklinikoita joissa ihmiset autetaan ja saatetaan sen prosessin läpi että jompi kumpi on pettänyt ja koetetaan saada parisuhde vielä ehjäksi mikäli mahdollista. Tai ainakin kumpikin parisuhteen osapuoli uudelleen emotionaalisesti ja periaatteellisesti vapaasti läpivirtaavaksi vaikka ero tulisikin. Koska yhteiskunnan etu täytyy olla että ihmiset ovat emotionaalisesti syviä ja periaatteellisesti korkeita ja niiden suhteen henkisesti vapaalla tavalla liikkumaan kykeneviä.
Toisin sanoen parisuhteen tasolla olisi erittäin tärkeää eronkin uhalla että kertoo heti pettäneensä koska jos ei kerro on seuraukset vyörynä varmasti päällä toisella tavalla - josta saa maksaa kertautuvasti kaikki muutkin perheessä kuin parisuhteen pettäjä.
Toiseksi parisuhteessa pettäminen on osoittamallani tavalla kansakunnan älylliseen kapasiteettiin kertautuvasti vaikuttavalla tavalla niin huomattava vinouttava vaikutus että se on minusta jopa poliittinen kysymys.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, October 09, 2011
Autumn impressions 9.10.2011
http://www.facebook.com/media/set/?set=a.2270295049608.119532.1615568562&type=1
Thursday, October 06, 2011
Dosentti Luukkanen lukee historiaa väärin
Dosentti Arto Luukkanen kirjoittaa blogissaan että Putinin ilmoittus Euraasian Unionin perustamisesta on imperiumin vastaisku - että paluu Neuvostoliittoon on alkanut.
Minusta Luukkanen lukee historiaa väärin - oikea lukutapa vailla talvisodan poteron pölyjä silmissä ja kylmän sodan ahdistusta kuuluu näin:
Kommunismin ja sosialismin vastaisku alkoi siitä kun Gorbatshov vapautti kapitalismin tielle näyttää mihin se kykenee - ja kun kapitalismilla ei ollut kylmän sodan kaiken helposti hahmottavaa mustavalkomaailmaa se alkoi kompastella omiin jalkoihinsa ja kompastelee edelleen - kapitalismi aiemmassa muodossa alkoi kaatua Gorbatsovin valtakaudesta alkaen.
Ja sen jälkeen kun kommunismin ja sosialismin vastaisku tyyliin judon oppi - käytä hyökkäjän liikesuuntaa ja energiaa hyväksi ja anna sille vielä lisävauhtia ja käännä se haluamaasi suuntaan - alkoi edetä alkoi Venäjä kävellä kiinnostuneena kohti läntistä taloutta ja talousoppia.
Ja sen opin mukaisesti ilmoitus Euraasian Unionista on johdonmukainen pyrkimys lähestyä toimintatavoiltaan EU:ta - ja EU:n tapaan siellä on kaiketi odotettavissa samoja keskusteluja kuin EU:ssakin on käyty.
Näin minä tulkitsen historian kulun nykyhetken - että Venäjä ei ole astumassa voimakkaasti taaksepäin vaan voimakkaasti eteenpäin kohden läntisiä talousjättejä. Ja se on helpotus - koska se helpottaa kaikkea kanssakäymistä kaikilla tasoilla.
Jussi Vaarala
Somerniemi
ps. Vaikka toisaalta uskon että Gorbatshov ei ymmärtänyt tehneensä noin - eikä Gorbatsovia kiittelevät läntiset johtajat tiedä eikä tienneet kiittävänsä Gorbatshovia siitä että vapautti voiman joka kaatoi juuri sen ideologian jota läntiset johtajat itse niin hehkuttivat.
Pikkasen noloa - mutta kirjattakoon historian lehdille.
Minusta Luukkanen lukee historiaa väärin - oikea lukutapa vailla talvisodan poteron pölyjä silmissä ja kylmän sodan ahdistusta kuuluu näin:
Kommunismin ja sosialismin vastaisku alkoi siitä kun Gorbatshov vapautti kapitalismin tielle näyttää mihin se kykenee - ja kun kapitalismilla ei ollut kylmän sodan kaiken helposti hahmottavaa mustavalkomaailmaa se alkoi kompastella omiin jalkoihinsa ja kompastelee edelleen - kapitalismi aiemmassa muodossa alkoi kaatua Gorbatsovin valtakaudesta alkaen.
Ja sen jälkeen kun kommunismin ja sosialismin vastaisku tyyliin judon oppi - käytä hyökkäjän liikesuuntaa ja energiaa hyväksi ja anna sille vielä lisävauhtia ja käännä se haluamaasi suuntaan - alkoi edetä alkoi Venäjä kävellä kiinnostuneena kohti läntistä taloutta ja talousoppia.
Ja sen opin mukaisesti ilmoitus Euraasian Unionista on johdonmukainen pyrkimys lähestyä toimintatavoiltaan EU:ta - ja EU:n tapaan siellä on kaiketi odotettavissa samoja keskusteluja kuin EU:ssakin on käyty.
Näin minä tulkitsen historian kulun nykyhetken - että Venäjä ei ole astumassa voimakkaasti taaksepäin vaan voimakkaasti eteenpäin kohden läntisiä talousjättejä. Ja se on helpotus - koska se helpottaa kaikkea kanssakäymistä kaikilla tasoilla.
Jussi Vaarala
Somerniemi
ps. Vaikka toisaalta uskon että Gorbatshov ei ymmärtänyt tehneensä noin - eikä Gorbatsovia kiittelevät läntiset johtajat tiedä eikä tienneet kiittävänsä Gorbatshovia siitä että vapautti voiman joka kaatoi juuri sen ideologian jota läntiset johtajat itse niin hehkuttivat.
Pikkasen noloa - mutta kirjattakoon historian lehdille.
Keinoja joilla vältetään vaarallisen ydinvoiman tarve
Ydinvoima on vaarallista. Jotta siltä vältyttäisiin täytyy puuttua sen perussyyhyn eli enrgiantarpeeseen. Ja sillä saralla on paljon tehtävää.
Asumisen energiantarpeissa pitää siirtyä haja-asutusalueilla lähipuulämmitykseen mieluiten omalta tontilta ja maalämpöön - taajamissa maalämpöön.
Teollisuuden suurimpia energiasyöppöjä lienee paperiteollisuus. Paperiteollisuuden suunta on reippaassa tarvepohjaisessa laskussa - paperia tarvitaan yhä vähemmän - mutta on vähentämiskohteita joita ei ole vielä ehkä huomattu.
Pakkausteollisuus tuottaa pahvia jota yleensä käytetään kerran vaan kuljetukseen ja sitten viedään kierrätykseen - jos viedään. Pitää päästä sellaiseen pakkausteknologiaan että laatikot ovat sekä kestäviä että sekä helposti purettavia pieneen kokoon että helposti myös koottavissa käyttöön sekä myös palautettavissa pullopalautusten tapaan mutta myös ostettavissa käyttöön samaisesta pakkauksien palautuspaikasta jonne ne tuotiinkin. Ja se pakkausmateriaali voi olla esimerkiksi uusiomuovia pahvin sijaan. Pahvilaatikkokulttuuri ei enää toimi - se syö tarpeettomasti niin metsää kuin energiaakin.
Toisaalta kirjoituspaperienkin suhteen on vain ajan kysymys milloin paukahtaa seuraavanlainen idea käyttöön ellei jo jossain ole kehitetty - elektroninen luentolehtiö. Luulisi olevan kosketusnäyttömaailmassa helppoa luoda keveä litteä elektroninen luentolehtiö johon voi kirjoittaa kuin kynällä ja joka tallentaa muistiin sivun kerrallaan ja joka on siirrettävissä tietokoneeseen jne.
Käyttömahdollisuudet moiselle on aivan hirmuiset - mm se että se voi tunnistaa kirjoittajan käsialan niin hyvin että pystyy muuntamaan käsinkirjoitetun tekstin normaalilla painetun tekstin fontilla mm printtauskuntoon.
Miksei tällaista ole keksitty ja jos on niin miksi sellainen ei ole käytössä. Kaikenlaisia typeriä hilavitkuttimia kännyköihin jne keksitään mutta tällaista huipputärkeää välinettä ei markkinoilla kuulu.
Edelleen on aivan kestämätön teknologisen pakkokasvun tie ympäristöä rasittaen että on laitteita ollenkaan joissa ei jokainen osa ole vaihdettavissa seurauksella että jos joku menee rikki niin kannattavampaa on ostaa uusi kuin ruveta korjaamaan. Esimerkkinä erään tuttavani kamera jonka zoomi meni jumiin ja se oli sitten siinä se kamera. Tämä on niin alkeellista ympäristönvastaista kompurointia ettei tuollaisesta ole päästy ettei mitään määrää.
Näin kun kaivetaan yksi kerrallaan energiantarpeita esiin ja rationalisoidaan ne ulos energiantarpeista niin päädymme tilanteeseen - me emme tarvitse lainkaan ydinvoimaa.
Ja suurin ydinvoiman poistamisen kasvava supertrendi on tietysti aineettoman kasvun valtava nousu materialistisen kasvun kustannuksella joka vähentää teknologian ja teollisuuden osuutta vallasta ja rahavirroista koko ajan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Asumisen energiantarpeissa pitää siirtyä haja-asutusalueilla lähipuulämmitykseen mieluiten omalta tontilta ja maalämpöön - taajamissa maalämpöön.
Teollisuuden suurimpia energiasyöppöjä lienee paperiteollisuus. Paperiteollisuuden suunta on reippaassa tarvepohjaisessa laskussa - paperia tarvitaan yhä vähemmän - mutta on vähentämiskohteita joita ei ole vielä ehkä huomattu.
Pakkausteollisuus tuottaa pahvia jota yleensä käytetään kerran vaan kuljetukseen ja sitten viedään kierrätykseen - jos viedään. Pitää päästä sellaiseen pakkausteknologiaan että laatikot ovat sekä kestäviä että sekä helposti purettavia pieneen kokoon että helposti myös koottavissa käyttöön sekä myös palautettavissa pullopalautusten tapaan mutta myös ostettavissa käyttöön samaisesta pakkauksien palautuspaikasta jonne ne tuotiinkin. Ja se pakkausmateriaali voi olla esimerkiksi uusiomuovia pahvin sijaan. Pahvilaatikkokulttuuri ei enää toimi - se syö tarpeettomasti niin metsää kuin energiaakin.
Toisaalta kirjoituspaperienkin suhteen on vain ajan kysymys milloin paukahtaa seuraavanlainen idea käyttöön ellei jo jossain ole kehitetty - elektroninen luentolehtiö. Luulisi olevan kosketusnäyttömaailmassa helppoa luoda keveä litteä elektroninen luentolehtiö johon voi kirjoittaa kuin kynällä ja joka tallentaa muistiin sivun kerrallaan ja joka on siirrettävissä tietokoneeseen jne.
Käyttömahdollisuudet moiselle on aivan hirmuiset - mm se että se voi tunnistaa kirjoittajan käsialan niin hyvin että pystyy muuntamaan käsinkirjoitetun tekstin normaalilla painetun tekstin fontilla mm printtauskuntoon.
Miksei tällaista ole keksitty ja jos on niin miksi sellainen ei ole käytössä. Kaikenlaisia typeriä hilavitkuttimia kännyköihin jne keksitään mutta tällaista huipputärkeää välinettä ei markkinoilla kuulu.
Edelleen on aivan kestämätön teknologisen pakkokasvun tie ympäristöä rasittaen että on laitteita ollenkaan joissa ei jokainen osa ole vaihdettavissa seurauksella että jos joku menee rikki niin kannattavampaa on ostaa uusi kuin ruveta korjaamaan. Esimerkkinä erään tuttavani kamera jonka zoomi meni jumiin ja se oli sitten siinä se kamera. Tämä on niin alkeellista ympäristönvastaista kompurointia ettei tuollaisesta ole päästy ettei mitään määrää.
Näin kun kaivetaan yksi kerrallaan energiantarpeita esiin ja rationalisoidaan ne ulos energiantarpeista niin päädymme tilanteeseen - me emme tarvitse lainkaan ydinvoimaa.
Ja suurin ydinvoiman poistamisen kasvava supertrendi on tietysti aineettoman kasvun valtava nousu materialistisen kasvun kustannuksella joka vähentää teknologian ja teollisuuden osuutta vallasta ja rahavirroista koko ajan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, October 04, 2011
Aforismi 5.10.2011 / Jussi Vaarala
Totuus on rakkauden arkkitehtuuria - valhe sen kulissi.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
5.10.2011
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
5.10.2011
Maailmantalouden tulonmuodostuspohja on väärä
Ihminen ja ihmiskunta on kautta aikain toiminut niin että jos on jonkun tarve niin se tehdään tai hankitaan.
Ja tähän periaatteeseen on maailmantalous perustunut - mutta ei perustu enää.
Maailmantalous on juuttunut väärään tulonmuodostukseen.
Ensinnäkin maailmataloudessa on taipumus siihen että tehdään samaan tarpeeseen enemmän kuin on järkevää verrattuna muihin tarpeisiin - taustalla tietysti ennenkaikkea se että kaikki pyrkivät oman työnsä ja asemansa tarpeellisuuden säilyttämään - johon myös poliitikot hyvin herkästi reagoivat samaan suuntaan kun kuulevat taikasanan " työllisyys " mutta unohtavat jos koskaan ovat löytäneetkään taikasanaa "tarkoitus". Siis että mikä se onkin kulloinenkin tarpeenmukainen tarkoitus yhteiskunnassa eri asioissa.
Yksi keino vallitsevan teknistaloudellisen kasvuvallan säilyttää yhä kyseenalaisempi asemansa on heikentää tuotteiden kestävyyttä markkinoiden säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi - siis tehdään tulonmuodostusta jolla ei oikeastaan ole muuta kuin kaupan ja teollisuuden tarvepohja - jonka ohi reaalielämän tarvepohja on jo ajanut.
Toinen turha tulonmuodostus on se että jos voisi saada lihaa 20 km säteeltä niin ei kun sitä pitää tuoda oikeinpa eteläisestä Amerikasta asti. Ja samanlaisia teennäisiä logistiikka- ja hallinto- ja talousrakenteita maailmantalous on tulvillaan joissa taas tulonmuodostus syntyy jostain ihan muusta kuin elämän tarpeet ovat.
Toisin sanoen maailmantalous ja sen kasvumekanismit ovat kadottaneet terveen tulonkuodostuksen pohjan oikeasta elämästä lähtien ja teknistaloudellisella vallalla ja tulonmuodostuksella on aivan liian suuri ja valta siihen nähden mitä ihmiset elämäänsä tarvitsisivat.
Ja vankka epäilykseni on että kaikki nykyiset suuret kriisit ovat alunperin lähtöisin siitä että maailmantalous kompastelee omaan tulonmuodostusstrategiaansa jolle on yhä vähemmän reaalista tarvepohjaa oikeassa elämässä - maailmatalous kompuroi omaan koreografiaansa.
Siksi olisi aika katsoa koko systeemiä esittämästäni elämän peruskysymyksestä alkaen - mitä me oikeasti ja todella vaikkapa Euroopassa ja Suomessa elämälähtöisesti tarvitaan.
Ja vastaus ei varmasti ole "työtä aivan sama millä verukkeella"
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja tähän periaatteeseen on maailmantalous perustunut - mutta ei perustu enää.
Maailmantalous on juuttunut väärään tulonmuodostukseen.
Ensinnäkin maailmataloudessa on taipumus siihen että tehdään samaan tarpeeseen enemmän kuin on järkevää verrattuna muihin tarpeisiin - taustalla tietysti ennenkaikkea se että kaikki pyrkivät oman työnsä ja asemansa tarpeellisuuden säilyttämään - johon myös poliitikot hyvin herkästi reagoivat samaan suuntaan kun kuulevat taikasanan " työllisyys " mutta unohtavat jos koskaan ovat löytäneetkään taikasanaa "tarkoitus". Siis että mikä se onkin kulloinenkin tarpeenmukainen tarkoitus yhteiskunnassa eri asioissa.
Yksi keino vallitsevan teknistaloudellisen kasvuvallan säilyttää yhä kyseenalaisempi asemansa on heikentää tuotteiden kestävyyttä markkinoiden säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi - siis tehdään tulonmuodostusta jolla ei oikeastaan ole muuta kuin kaupan ja teollisuuden tarvepohja - jonka ohi reaalielämän tarvepohja on jo ajanut.
Toinen turha tulonmuodostus on se että jos voisi saada lihaa 20 km säteeltä niin ei kun sitä pitää tuoda oikeinpa eteläisestä Amerikasta asti. Ja samanlaisia teennäisiä logistiikka- ja hallinto- ja talousrakenteita maailmantalous on tulvillaan joissa taas tulonmuodostus syntyy jostain ihan muusta kuin elämän tarpeet ovat.
Toisin sanoen maailmantalous ja sen kasvumekanismit ovat kadottaneet terveen tulonkuodostuksen pohjan oikeasta elämästä lähtien ja teknistaloudellisella vallalla ja tulonmuodostuksella on aivan liian suuri ja valta siihen nähden mitä ihmiset elämäänsä tarvitsisivat.
Ja vankka epäilykseni on että kaikki nykyiset suuret kriisit ovat alunperin lähtöisin siitä että maailmantalous kompastelee omaan tulonmuodostusstrategiaansa jolle on yhä vähemmän reaalista tarvepohjaa oikeassa elämässä - maailmatalous kompuroi omaan koreografiaansa.
Siksi olisi aika katsoa koko systeemiä esittämästäni elämän peruskysymyksestä alkaen - mitä me oikeasti ja todella vaikkapa Euroopassa ja Suomessa elämälähtöisesti tarvitaan.
Ja vastaus ei varmasti ole "työtä aivan sama millä verukkeella"
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Monday, October 03, 2011
Hävettävä 5-kerroksinen ulkokullan kauppakeskustemppeli Helsingin ydinkeskustassa - mutta missä miellä ovat sisäkullan temppelit
Kauppakeskus - 5 kerrosta - liki sata liikettä - lähes kaikki ulkonäköön keskittyviä liikkeitä - ja niistä suurin osa naisen narsismin ruokkiloita.
Onko meidän kulttuurimme mennyt niin alas että tuollainen 5-kerroksinen valtava talohirmu kaupungin kalleimmilla rakennuspaikoille on omistettu ihmisen ja nimenomaan naisen ulkokullalle.
Voiko turhempaa rakennuspröystää olla - ihmiset antaa tosta noin vaan nousta noiden sisältötyhjyyksien kaupunkeihinsa - mutta samalla kauheaa älämölä pitää kulttuurirakennuksista -
joissa sentään on miljoona kertaa enemmän sisältöä verrattuna tuollaisen ulkoisen ulkokultaturhuuden temppeliin.
Ja missä meillä on sellaisia sisäisen kullan temppeleitä jonne minäkin voisin mieluusti mennä - joissa olisi taidegallerioita toinen toisensa vieressä, pieniä konserttikahviloita niin klassiselle musiikille, jazzille kuin kevyemmällekin musiikille.
Missä poikkea soittamaan baarit joissa olisi pianoita kitaroita jne ihmisten soittaa jos he haluavat niin, missä poikkea maalaamaan kahvilat jossa saa ruokatunnilla käydä maalaamassa vaikka akvarellin, missä poikkea muovailemaan kahvilat joissa ihmiset voisivat muovailla savesta, missä runokahvilat joissa lausutaan ihmisille runoja.
Ja missä sellainen kulttuuritavaratalo jossa tuota kaikkea olisi tarjolla - oletteko kuullut sellaisista - en minä ainakaan.
Ihan hävettää että Helsingin ydinkeskustassa on tuollainen hengen tyhjiö kuin tuo muotiliikkeiden naisnarsistinen ulkokultatemppeli.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko meidän kulttuurimme mennyt niin alas että tuollainen 5-kerroksinen valtava talohirmu kaupungin kalleimmilla rakennuspaikoille on omistettu ihmisen ja nimenomaan naisen ulkokullalle.
Voiko turhempaa rakennuspröystää olla - ihmiset antaa tosta noin vaan nousta noiden sisältötyhjyyksien kaupunkeihinsa - mutta samalla kauheaa älämölä pitää kulttuurirakennuksista -
joissa sentään on miljoona kertaa enemmän sisältöä verrattuna tuollaisen ulkoisen ulkokultaturhuuden temppeliin.
Ja missä meillä on sellaisia sisäisen kullan temppeleitä jonne minäkin voisin mieluusti mennä - joissa olisi taidegallerioita toinen toisensa vieressä, pieniä konserttikahviloita niin klassiselle musiikille, jazzille kuin kevyemmällekin musiikille.
Missä poikkea soittamaan baarit joissa olisi pianoita kitaroita jne ihmisten soittaa jos he haluavat niin, missä poikkea maalaamaan kahvilat jossa saa ruokatunnilla käydä maalaamassa vaikka akvarellin, missä poikkea muovailemaan kahvilat joissa ihmiset voisivat muovailla savesta, missä runokahvilat joissa lausutaan ihmisille runoja.
Ja missä sellainen kulttuuritavaratalo jossa tuota kaikkea olisi tarjolla - oletteko kuullut sellaisista - en minä ainakaan.
Ihan hävettää että Helsingin ydinkeskustassa on tuollainen hengen tyhjiö kuin tuo muotiliikkeiden naisnarsistinen ulkokultatemppeli.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Suomalaiset miehet ovat koko ikänsä pikkupoikia - he petaavat nössöydellään naiseuden narsismille ylivallan kukkia
Kirjoittaessani blogin että naiseuden perusvika on että naiset nostavat narsisminsa kaiken muun paitsi lastensa yläpuolelle kommentoijista poislukien yksi nainen kaikkia pelotti pysyttäytyä asiassa vaan alkoivat heti siirtämään eri tavoin vastuuta miehille - ja miten oireellista vikojen siirtämistä miehille tekevät miehet.
Eli miesten taipumus ottaa syyt ja perussynnit niskoilleen luo suorastaan otollisen perustan naiseuden narsismille eikä edes vaadi muuta.
Suomalaiset miehet ovat epämiehiä.
Suomalaiset miehet ovat suhteessa naisiin koko ikänsä naisen narsismin petaavia pikkupoikia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Eli miesten taipumus ottaa syyt ja perussynnit niskoilleen luo suorastaan otollisen perustan naiseuden narsismille eikä edes vaadi muuta.
Suomalaiset miehet ovat epämiehiä.
Suomalaiset miehet ovat suhteessa naisiin koko ikänsä naisen narsismin petaavia pikkupoikia.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Sunday, October 02, 2011
Aforismi / Jussi Vaarala
Joka astuu voittajien puolelle on usein hävinnyt totuuden.
Jussi Vaarala 2.10.2011
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jussi Vaarala 2.10.2011
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, September 30, 2011
Tarvitaan uutta protestiliikettä: Keskusta uudelleen jaloilleen - mutta vain ja ainoastaan Paavo Väyrysen vedolla
Persujan protesti on mennyt niin mäelle kuin mäelle mennä voi - persuista on tullut vain käsittämätön älämölöliike - ja oli Suomen onni ettei persut päässeet hallitukseen - ajatelkaa olisiko näistä möläyttelijöistä ollut yhdestäkään ministereiksi.
Saattoi olla Soinin taktiikkaa ettei vienyt joukkojaan hallitukseen koska tiesi ettei tuolla joukolla tule ministeriposteja hoitaessa kuin hänen rakastamansa isänmaan tuho.
Parempi karaavania räkyttävien koirien uho kuin karavaanin tuho.
Mutta kun persujen protesti meni ihan ketuille tarvitaan uusi - ja se on keskustan uudelleennousu - mutta vain Paavo Väyrysen johdolla. Muilla ei ole sen luokan itsenäistä ajattelukykyä ja pitkälle vietyjä linjauksia kuin Väyrysellä.
Tervetuloa takaisin kepu - uusin Väyrysen raikkain eväin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Saattoi olla Soinin taktiikkaa ettei vienyt joukkojaan hallitukseen koska tiesi ettei tuolla joukolla tule ministeriposteja hoitaessa kuin hänen rakastamansa isänmaan tuho.
Parempi karaavania räkyttävien koirien uho kuin karavaanin tuho.
Mutta kun persujen protesti meni ihan ketuille tarvitaan uusi - ja se on keskustan uudelleennousu - mutta vain Paavo Väyrysen johdolla. Muilla ei ole sen luokan itsenäistä ajattelukykyä ja pitkälle vietyjä linjauksia kuin Väyrysellä.
Tervetuloa takaisin kepu - uusin Väyrysen raikkain eväin.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, September 29, 2011
Euroopan rahoituskriisi osa amerikkalaisten operaatiota voittaa kilpajuoksu yhteistyöstä Venäjän kanssa
Jos oletamme ensin että Yhdysvallat käy ja on aina käynyt sotaa - kylmää sotaa, kuumaa sotaa, taloussotaa, kulttuuri-imperialismia - eli että se on alati ahnehtiva ekspansiivinen valtio ja kansa elitistisellä ja paranoidisella viholliskuvalla varustettuna.
Jos oletamme sitten että Yhdysvallat kokee yhtenäisen vahvan EU:n yhteistyön Venäjän ja sen rikkauksien kanssa itselleen kilpailijaksi niin voimme sen jälkeen ajatella että rahoituskriisi Euroopassa onkin amerikkalaisten operoima taloussotamanooveri jolla he pyrkivät hajottamaan niin EU:n kuin euronkin.
Mutta kuviossa saattaa olla myös Venäjän presidenttipeli - nimittäin:
" Venäjän historian ja politiikan asiantuntija Pekka Kauppala kirjoittaa, että Venäjän presidenttikisan taustalla on merkittävä öljysopimus.
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev esitti viikonloppuna, että pääministeri Vladimir Putinin pitäisi pyrkiä presidenttiehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa.
- Medvedevin vallan huippuhetki oli, kun hänen onnistui tämän vuoden keväällä yhdysvaltalaisten ystäviensä tuella kaataa brittien öljyjättiläisen British Petroleumin ja Venäjän valtiollisen öljy-yhtiön Rosneftin partneriussopimus Venäjän Pohjolan öljyvaroja koskien, Pekka Kauppala kirjoittaa.
- Medvedevin arkkivastustaja, kovaotteisimman putinilaisuuden edustaja ja Rosneftin hallintoneuvoston puheenjohtaja Igor Setšin oli järjestänyt Putinin julkisella tuella tämän yhteyden tukemaan horjuvaa asemaansa. Setšinin ja Putinin katkera tappio kääntyi kuitenkin vielä katkerammaksi Medvedeville: BP:ltä vapautetulle tuolille istutettiinkin yllättäen yhdysvaltalainen Esso (Exxon), maailman suurin yritys. Presidenttikilpailu ratkesi samalla Putinin hyväksi, hän jatkaa. "
Toisin sanoen koko rahoituskriisi olisikin vain amerikkalaisten operoima taloussodan osa jolla koko EU hajoitetaan pikkuvaltioihin ja johdetaan hyödyttömille tai korkeintaan alihankkijan sivuraiteille suhteessa yhteistyöhön Venäjän rikkauksien hyödyntämiseksi.
Tästä seuraa tietenkin että nyt jos koskaan Euroopalta edellytetään paitsi yhtenäisyyttä niin myös lopultakin Yhdysvaltojen poistamista kaikilta vaikutusposteilta Euroopan mantereella.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Jos oletamme sitten että Yhdysvallat kokee yhtenäisen vahvan EU:n yhteistyön Venäjän ja sen rikkauksien kanssa itselleen kilpailijaksi niin voimme sen jälkeen ajatella että rahoituskriisi Euroopassa onkin amerikkalaisten operoima taloussotamanooveri jolla he pyrkivät hajottamaan niin EU:n kuin euronkin.
Mutta kuviossa saattaa olla myös Venäjän presidenttipeli - nimittäin:
" Venäjän historian ja politiikan asiantuntija Pekka Kauppala kirjoittaa, että Venäjän presidenttikisan taustalla on merkittävä öljysopimus.
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev esitti viikonloppuna, että pääministeri Vladimir Putinin pitäisi pyrkiä presidenttiehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa.
- Medvedevin vallan huippuhetki oli, kun hänen onnistui tämän vuoden keväällä yhdysvaltalaisten ystäviensä tuella kaataa brittien öljyjättiläisen British Petroleumin ja Venäjän valtiollisen öljy-yhtiön Rosneftin partneriussopimus Venäjän Pohjolan öljyvaroja koskien, Pekka Kauppala kirjoittaa.
- Medvedevin arkkivastustaja, kovaotteisimman putinilaisuuden edustaja ja Rosneftin hallintoneuvoston puheenjohtaja Igor Setšin oli järjestänyt Putinin julkisella tuella tämän yhteyden tukemaan horjuvaa asemaansa. Setšinin ja Putinin katkera tappio kääntyi kuitenkin vielä katkerammaksi Medvedeville: BP:ltä vapautetulle tuolille istutettiinkin yllättäen yhdysvaltalainen Esso (Exxon), maailman suurin yritys. Presidenttikilpailu ratkesi samalla Putinin hyväksi, hän jatkaa. "
Toisin sanoen koko rahoituskriisi olisikin vain amerikkalaisten operoima taloussodan osa jolla koko EU hajoitetaan pikkuvaltioihin ja johdetaan hyödyttömille tai korkeintaan alihankkijan sivuraiteille suhteessa yhteistyöhön Venäjän rikkauksien hyödyntämiseksi.
Tästä seuraa tietenkin että nyt jos koskaan Euroopalta edellytetään paitsi yhtenäisyyttä niin myös lopultakin Yhdysvaltojen poistamista kaikilta vaikutusposteilta Euroopan mantereella.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Onko homeongelmien synnyssä havaittu ratkaisevaa olosuhdemuutostekijää
Maassa on herätty todellisuuteen että neljännemiljoona rakennusta Suomessa homehtuu.
Mutta onko havaittu aivan keskeistä olosuhdemuutostekijää ja jos ei ole niin silloin vanhat rakennuskostit eivät enää pädekään.
Nimittäin ilmankosteus Suomessa on ainakin arkihavaintojen pohjalla ilmastonmuutoksen myötä suorastaan loikannut toiseen todellisuuteen.
Oma kokemus kuvaa hyvin mitä kymmenessä vuodessa on tapahtunut.
Vuonna 1999 oli aika lämmintä ja sateetonta kesällä seurauksella että nurmikko paloi aivan ruskeaksi.
Tänä vuonna oli myös lämmintä ja aurinkoista pitkiä aikoja ja jopa lämpimämpää kuin kymmenisen vuotta sitten. Mutta nurmikkopa ei palanutkaan vaikka ei edes sadetta ollut.
Syynä se että v 1999 oli ilma auringossa kuivaa mutta nykyisin se on selvästi kosteampaa jolloin ruoho sai vetensä suoraan ilmasta.
Jos kosteustilanne on muuttunut noin niin sillä on ratkaiseva vaikutus myös rakennuksiin joiden kosteudenkäsittelykyky on laskettu aiempiin kuivempiin ilmasto-olosuhteisiin ilmankosteuden kannalta. Ja eihän siitä voi olla muuta seurauksena kuin homeongelman räjähtäminen käsiin kun homeelle on sekä kosteutta että lämpöä yllinkyllin kehittyäkseen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatten kehittäjä
Somerniemi
Mutta onko havaittu aivan keskeistä olosuhdemuutostekijää ja jos ei ole niin silloin vanhat rakennuskostit eivät enää pädekään.
Nimittäin ilmankosteus Suomessa on ainakin arkihavaintojen pohjalla ilmastonmuutoksen myötä suorastaan loikannut toiseen todellisuuteen.
Oma kokemus kuvaa hyvin mitä kymmenessä vuodessa on tapahtunut.
Vuonna 1999 oli aika lämmintä ja sateetonta kesällä seurauksella että nurmikko paloi aivan ruskeaksi.
Tänä vuonna oli myös lämmintä ja aurinkoista pitkiä aikoja ja jopa lämpimämpää kuin kymmenisen vuotta sitten. Mutta nurmikkopa ei palanutkaan vaikka ei edes sadetta ollut.
Syynä se että v 1999 oli ilma auringossa kuivaa mutta nykyisin se on selvästi kosteampaa jolloin ruoho sai vetensä suoraan ilmasta.
Jos kosteustilanne on muuttunut noin niin sillä on ratkaiseva vaikutus myös rakennuksiin joiden kosteudenkäsittelykyky on laskettu aiempiin kuivempiin ilmasto-olosuhteisiin ilmankosteuden kannalta. Ja eihän siitä voi olla muuta seurauksena kuin homeongelman räjähtäminen käsiin kun homeelle on sekä kosteutta että lämpöä yllinkyllin kehittyäkseen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatten kehittäjä
Somerniemi
Maata ei johda henkisesti kukaan
Alkaa huolestuttaa kun aina vaan ihmeellisempiä älyttömyyksiä ilmenee aivan tavallisessa arjessa kuten tämänpäiväinen 9-vuotiaan pojan autoon houkuttelu ja sen jälkeen muovikuula-aseella käteen ampuminen kun poika ei totellut. Ja kirjo on melkoinen noilla tapahtumilla - ja esiintymistiheys sen kun vaikuttaa kasvavan.
Toisaalta myös yleinen mielipide nettikirjoittelua katsellen alkaa saada yhä erikoisempia muotoja.
Nämä asiat kertovat selvästi kahdesta asiasta.
Toisaalta maassa ja kansassa on menossa melkoinen henkinen myllerrys monestakin syystä mutta eniten siitä syystä että puuttuu niin kartta sen suhteen missä ollaan kuin kompassi sen suhteen minne aiotaan pyrkiä.
Tietenkin asialla on ilmiönä sukulaisuutensa muiden maiden kansojen henkisissä myllerryksissä ja sitä heijastuu myös ulkoa mutta silti asialla lienee oma kotimainen perussyystönsä josta levottomuus poikiutuu.
Toinen seikka mikä hämmentää on se miten autuaan avuttomia ovat poliittiset ja jopa kirkolliset johtajamme henkiseen johtamiseen tällaisissa tilanteissa. Pääministeri Katainen lausuu melkein aforistisia latteuksia asioista, puoluejohtajat ovat aivan ulalla sen kysymyksen suhteen että tähän henkiseen hämmennykseen pitäisi jotenkin suhtautua ja sitä lähestyä.
Poliitikot ovat kuin eivät olisi tietääkseenkään - kirjoittavat jonkun blogin kuin taivaasta tiputtaen mutta eivätpä antaudu keskusteluun. Kuitenkin kansalaiset kaipaisivat hahmottavaa ja rauhoittavaakin vuorovaikutusta missä ollaan ja minne mennään ja sellaista lähestymistapaa että myös vaikkapa vuorovaikutuksen pelisäännöt tulisivat välitetyksi poliitikoilta ja muilta johtajilta kansalle.
Pakko sanoa - tämä villiintynyt hullujen tekojen meininki kansalaisuudessa on siltä osin poliitikkojen syytä että he ovat jättäneet ihmiset heitteille siihen hämmennyksen ja epätietoisuuden tilaan missä ihmiset ovat - väitän että ihmiset eivät koe että heitä kohdataan sillä turvallisen ja luotettavan vuorovaikutuksen tasolla jota kansan ja poliitikon välillä tulisi olla.
Kansalaishulluus kasvaa ja jatkuu ja poliitikot ovat silmät ymmyrkäisinä osaamatta tehdä sille mitään.
Tätä kansaa ei juuri nyt johda henkisesti kukaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Toisaalta myös yleinen mielipide nettikirjoittelua katsellen alkaa saada yhä erikoisempia muotoja.
Nämä asiat kertovat selvästi kahdesta asiasta.
Toisaalta maassa ja kansassa on menossa melkoinen henkinen myllerrys monestakin syystä mutta eniten siitä syystä että puuttuu niin kartta sen suhteen missä ollaan kuin kompassi sen suhteen minne aiotaan pyrkiä.
Tietenkin asialla on ilmiönä sukulaisuutensa muiden maiden kansojen henkisissä myllerryksissä ja sitä heijastuu myös ulkoa mutta silti asialla lienee oma kotimainen perussyystönsä josta levottomuus poikiutuu.
Toinen seikka mikä hämmentää on se miten autuaan avuttomia ovat poliittiset ja jopa kirkolliset johtajamme henkiseen johtamiseen tällaisissa tilanteissa. Pääministeri Katainen lausuu melkein aforistisia latteuksia asioista, puoluejohtajat ovat aivan ulalla sen kysymyksen suhteen että tähän henkiseen hämmennykseen pitäisi jotenkin suhtautua ja sitä lähestyä.
Poliitikot ovat kuin eivät olisi tietääkseenkään - kirjoittavat jonkun blogin kuin taivaasta tiputtaen mutta eivätpä antaudu keskusteluun. Kuitenkin kansalaiset kaipaisivat hahmottavaa ja rauhoittavaakin vuorovaikutusta missä ollaan ja minne mennään ja sellaista lähestymistapaa että myös vaikkapa vuorovaikutuksen pelisäännöt tulisivat välitetyksi poliitikoilta ja muilta johtajilta kansalle.
Pakko sanoa - tämä villiintynyt hullujen tekojen meininki kansalaisuudessa on siltä osin poliitikkojen syytä että he ovat jättäneet ihmiset heitteille siihen hämmennyksen ja epätietoisuuden tilaan missä ihmiset ovat - väitän että ihmiset eivät koe että heitä kohdataan sillä turvallisen ja luotettavan vuorovaikutuksen tasolla jota kansan ja poliitikon välillä tulisi olla.
Kansalaishulluus kasvaa ja jatkuu ja poliitikot ovat silmät ymmyrkäisinä osaamatta tehdä sille mitään.
Tätä kansaa ei juuri nyt johda henkisesti kukaan.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, September 27, 2011
Ooppera iskee takaisin - viitsimättömyys itsensäkehittämistä maahanlyöden on suomalaista henkistä iskukykyä lamaava kansallisongelma
Tv-lupakeskustelu ja ällistyttävän yleinen poliitikkojenkin käsitys että kaikkien pitää maksaa tv-lupamaksu muodossa tai toisessa - niidenkin jotka ei halua televisiota katsoa eikä edes omista sellaista - osoittaa miten hämmentävän yleinen käsitys on että aktiivisten ihmisten pitää kustantaa se että muut ovat passiivisia - eikä niin että passiivisten pitää kustantaa aktiivisten ihmisten toimintaa - joka olisi kansakunnan kaikkinaisen kehittymisen kannalta suotavaa koska television ja sohvannurkan väliseen passiivisuuteen saadaan hyvin hyvin helposti upotettua massoittain rahaa eikä sillä ole kansakunnan yksilötasolla mitään arvotuottoa viihteellisyyttä enempää.
Televisio on täyspassivoiva kapine koska se vie paitsi huomion niin myös kyvyn tehdä muuta koska silmät ovat kiinni siinä - radio on puolipassivoiva koska sitä voi sentään kuunnella ja tehdä muuta koska katse voi keskittyä muuhunkin. Yhtä kaikki molemmat ovat passivoivia siinä mielessä että mitä enemmän ihminen niitä harrastaa ajastaan sitä enemmän hän on pelkkä muiden tekemien asioiden ja etenkin valintojen vastaanottaja ajatustyötä myöten.
Näkemys on tietysti tietyllä tavalla yksipuolinen mutta sen rajuus on täysin oikeutettu kun katsotaan televisiota ja radiota niiden näkökulmasta jotka tekevät itse valintoja ja toteuttavat itseään eivätkä ota vain muiden tekemisiä vastaan - kuten ihmiset jotka harrastavat vaikkapa soittamista, maalaamista, valokuvausta, lintujen pongaamista, entisöintiä, ruusutarhan hoitoa ja vaikkapa kielten opiskelua tms - mutta etenkin kulttuuria itse tehden koska maksimaalinen itsensä kehittäminen ja maksimaalinen valintojen tekeminen tapahtuu esimerkiksi nimenomaan kuvataiteessa ja maalaamisessa koska siinä on koko ajan kaikki mahdollisuduet auki ja kaikki valinnat tekee maalaaja itse. Siis se jos mikä on maksimaalista aktiivisuutta etenkin pelkkään television katseluun juuttuneiden ihmisten passiivisuuteen verraten.
Mutta mikä on se iso hämmentävä dynaaminen tekijä suomalaisuudessa joka aiheuttaa itsestään selvänä oletuksena että tottakai aktiivislta voidaan verottaa että toiset saavat olla passiivisia.
Asiaa ei varmastikaan olla tällä tavoin pahemmin käsitelty kuten tässä käsittelen. Kyseinen syy nimittäin on suomalaisuuteen pesiytynyt massiivinen viitsimättömyyden suoranainen tyrannia aidon oikean johonkin pyrkimisen kustannuksella.
Viitsimättömien ideologia on että tehdään se mikä on pakko ja enempää ei viitsitä ja sekin mikä tehdään nähdään sillä tavoin että suomalaiset taitavat valtaosassa kansaa nähdä
VIITSIMISEN ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄÄN JOHONKIN PYRKIMISEN SIJAAN.
Ja lisäksi he antavat ylisuuren painoarvon sille vähälle mitä viitsivät ja katsovat sen sellaiseksi johonkin pyrkimisen kaltaiseksi asiaksi että sillä perusteella voi sitten arvottaa mitä tahansa heidän viitsimistään tärkeämmäksi ja kritisoida etenkin siitä että
HE JOTKA VIITSIVÄT KÄYDÄ TYÖSSÄ KUN ON PAKKO JOUTUVAT VIELÄ MAKSAMAAN MUUSTA MM VEROINA KUIN MITÄ HE ITSE TARVITSEVAT JA HALUAVAT.
Hyvin on maailmassa analysoitu sitä miten johonkin pyrkiminen tapahtuu ja mitä yrittäminen ja luovuus on jne - mutta sitä mitä viitsimättömyys on ja miten se toimii suoranaisena kansakunnan kehitysjarruna on vähemmän analysoitu. Mutta nyt se analysoidaan.
Viitsimättömyyden ydin on siis se ettei tehdä muuta kuin mikä on pakko - kaikki muu pyrkiminen johonkin päämäärään on rasittavaa. Niinpä tyypillisesti viitsimättömät ei harrasta mitään mikä olisi heitä jotenkin henkisillä ponnisteluilla rasittavaa, he pysyttäytyvät passiivisessa vastaanottavassa viihteessä - heidän tunnuslauseensa voisi olla - lopeta se haitarinsoitto että kuulen telkkarin äänen.
Viitsimättömät suhtautuvat muiden yrittämiseen pitkin hampain - heitä ottaa pannuun se että joku pyrkii johonkin ja haluaa kehittää itseään - viitsimättömiä tyypillisesti sellainen harmittaa siihen mittaan että he saattavat jopa yrittää vaikeuttaa sellaista ja eivät aivan varmasti etenkään halua millään tavalla maksaa sellaisesta missään muodossa.
Tämä on siis yleinen kansalaisekaava viitsimättömyyden Suomessa että kaikki ne jotka pyrkii johonkin omaan juttuun ja yrittää kehittää itseään yritetään talloa matalaksi. Ja tämä on suomalaisen passiivisen viitsimättömyyden nilviäisyyden ensimmäinen puoli.
Ja nilviäisyyden toinen puoli avautuu heti kun joku nouseekin jollain tapaa menestykseen itseään kehittämällä ja johonkin pyrkimällä. Heti alkaa näillä viitsimättömyyden nilviäisyyden välitön samaistuminen menestyneeseen - jopa siihen jota ensin olivat vähätelleet ja talloneet - niin että alkaa kuulua seuraavaa:
- mä kerran istuin sen kuuluisuuden kanssa samassa pöydässä
- mä näin kuuluisuuden kaupassa
- kuuluisuus ajoi meidän talon ohi
- mun tytär tuntee kuuluisuuden pikkuserkun jne
Tällä tavoin viitsimättömien joukko on skitsofrenisesti jakautunut kahteen nilviäisyyspiirteeseen - siihen että yrittäviä ja johonkin pyrkiviä itsensä kehittäjiä tallotaan ja jos he menestyvät aletaan leimauuat ja liimautua kylkeen kuin hirvikärpäset syksyisessä metsässä - en yhtään ihmettele jos menestyneet aiemmin tallotut ihmiset kokevat suomalaisten passiiviset viittimättömyysjoukot hirvikärpästen kaltaisina vastenmielisyyksinä.
Mutta sitten oopperaan - miksi - siksi että viitsimättömien tyypillinen oopperan rahoituskritiikki osoittaa tehokkaasti sen mikä heidän suhteensa on siihen että jotkut aikuisen oikeesti yrittävät ja pääsevät vielä niin vaativalle ja korkealle tasolle kuin mitä oopperaalaulajan, oopperan orkesterin soittajan ja balettitanssijan työ on - niihen kun ei pääse edes likellekään jollain viitseliäimpien viitsimättömien kolmisointukitararokin osaamisella, karaokelaulutaidolla tai vaihtoaskeltanssitaidolla. Ooppera on selvästikin itsensä kehittämisen ja siinä korkean osaamisen saavuttamisen kruunu jokaisessa valtiossa musiikin saralla - tämä asia on niin itsetsään selvä kuin olla voi kaikille jotka vähänkin jotain omaa napaansa laajemmin asioista tietävät.
Mutta viitsimättömien tyrannialle se ei mahdu kalloon - he eivät ymmärrä eivätkä suvaitse sitä että joku edes yrittää kun he eivät viitsi ja jopa joukolla joka viikko kokoontuvat juhlimaan sen yrittämisen hienoja tuloksia eli menevät oopperaa kuuntelemaan ja katsomaan.
Mutta - taas hyppää viitsimättömien nilviäismäinen alhaisuus esiin - jos he sattuvat jotain kautta tuntemaan jonkun oopperalaulajan niin hupsistakeikkaa heti heidän asenteensa oopperaan muuttuu - mukasuopeaksi - vain sen vuoksi että he saavat muille viitsimättömille patsastella että he tuntevat oopperalaulajan.
Mutta kuulkaapas - tämä tarina on kuulkaa ihan tosi - ja se on aivan hirveä totuus että tämä tarina on valtaosaa suomalaisia koskien tosi.
Valtaosa suomalaisista on viitsimättömiä jotka nilviäimäisesti ensin talloo ja vähättelee kaikkea itsensäkehittämistä ja yrittämistä ja jos joku menestyy sen läpi niin sitten alkaa alhainen patsastelu sillä että tuntee jonkun kuuluisuduen tms.
Näin matalakehittyneellä tasolla on suomalaisuus - jonka osoittaa sekin poliittinen vallitseva peruslinja että niiden jotka viitsii yrittää ja keskittyä johonkin muuhun aktiiviseen sohvaperunatelevisiokatsomisen sijaan pitäisi maksaa tuo muiden kansakuntaa ja sen henkistä iskukykyä näivettävä passiivisuus.
Kun asian pitäisi olla yhä voimakkaammin päinvastoin - eli niin että jos yleinen tv-lupa pitää ottaa käyttöön niin sen pitää olla niin suuri että sillä ensin maksetaan yle mutta sen päälle vielä voidaan rahoittaa niitä jotkla viitsii itseään kehittää ja jotain yrittää - siis passiivisten viitsimättömien rahoitusosuutta yrittävien itseään kehittämiseen pyrkimisestä pitää kasvattaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Televisio on täyspassivoiva kapine koska se vie paitsi huomion niin myös kyvyn tehdä muuta koska silmät ovat kiinni siinä - radio on puolipassivoiva koska sitä voi sentään kuunnella ja tehdä muuta koska katse voi keskittyä muuhunkin. Yhtä kaikki molemmat ovat passivoivia siinä mielessä että mitä enemmän ihminen niitä harrastaa ajastaan sitä enemmän hän on pelkkä muiden tekemien asioiden ja etenkin valintojen vastaanottaja ajatustyötä myöten.
Näkemys on tietysti tietyllä tavalla yksipuolinen mutta sen rajuus on täysin oikeutettu kun katsotaan televisiota ja radiota niiden näkökulmasta jotka tekevät itse valintoja ja toteuttavat itseään eivätkä ota vain muiden tekemisiä vastaan - kuten ihmiset jotka harrastavat vaikkapa soittamista, maalaamista, valokuvausta, lintujen pongaamista, entisöintiä, ruusutarhan hoitoa ja vaikkapa kielten opiskelua tms - mutta etenkin kulttuuria itse tehden koska maksimaalinen itsensä kehittäminen ja maksimaalinen valintojen tekeminen tapahtuu esimerkiksi nimenomaan kuvataiteessa ja maalaamisessa koska siinä on koko ajan kaikki mahdollisuduet auki ja kaikki valinnat tekee maalaaja itse. Siis se jos mikä on maksimaalista aktiivisuutta etenkin pelkkään television katseluun juuttuneiden ihmisten passiivisuuteen verraten.
Mutta mikä on se iso hämmentävä dynaaminen tekijä suomalaisuudessa joka aiheuttaa itsestään selvänä oletuksena että tottakai aktiivislta voidaan verottaa että toiset saavat olla passiivisia.
Asiaa ei varmastikaan olla tällä tavoin pahemmin käsitelty kuten tässä käsittelen. Kyseinen syy nimittäin on suomalaisuuteen pesiytynyt massiivinen viitsimättömyyden suoranainen tyrannia aidon oikean johonkin pyrkimisen kustannuksella.
Viitsimättömien ideologia on että tehdään se mikä on pakko ja enempää ei viitsitä ja sekin mikä tehdään nähdään sillä tavoin että suomalaiset taitavat valtaosassa kansaa nähdä
VIITSIMISEN ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄÄN JOHONKIN PYRKIMISEN SIJAAN.
Ja lisäksi he antavat ylisuuren painoarvon sille vähälle mitä viitsivät ja katsovat sen sellaiseksi johonkin pyrkimisen kaltaiseksi asiaksi että sillä perusteella voi sitten arvottaa mitä tahansa heidän viitsimistään tärkeämmäksi ja kritisoida etenkin siitä että
HE JOTKA VIITSIVÄT KÄYDÄ TYÖSSÄ KUN ON PAKKO JOUTUVAT VIELÄ MAKSAMAAN MUUSTA MM VEROINA KUIN MITÄ HE ITSE TARVITSEVAT JA HALUAVAT.
Hyvin on maailmassa analysoitu sitä miten johonkin pyrkiminen tapahtuu ja mitä yrittäminen ja luovuus on jne - mutta sitä mitä viitsimättömyys on ja miten se toimii suoranaisena kansakunnan kehitysjarruna on vähemmän analysoitu. Mutta nyt se analysoidaan.
Viitsimättömyyden ydin on siis se ettei tehdä muuta kuin mikä on pakko - kaikki muu pyrkiminen johonkin päämäärään on rasittavaa. Niinpä tyypillisesti viitsimättömät ei harrasta mitään mikä olisi heitä jotenkin henkisillä ponnisteluilla rasittavaa, he pysyttäytyvät passiivisessa vastaanottavassa viihteessä - heidän tunnuslauseensa voisi olla - lopeta se haitarinsoitto että kuulen telkkarin äänen.
Viitsimättömät suhtautuvat muiden yrittämiseen pitkin hampain - heitä ottaa pannuun se että joku pyrkii johonkin ja haluaa kehittää itseään - viitsimättömiä tyypillisesti sellainen harmittaa siihen mittaan että he saattavat jopa yrittää vaikeuttaa sellaista ja eivät aivan varmasti etenkään halua millään tavalla maksaa sellaisesta missään muodossa.
Tämä on siis yleinen kansalaisekaava viitsimättömyyden Suomessa että kaikki ne jotka pyrkii johonkin omaan juttuun ja yrittää kehittää itseään yritetään talloa matalaksi. Ja tämä on suomalaisen passiivisen viitsimättömyyden nilviäisyyden ensimmäinen puoli.
Ja nilviäisyyden toinen puoli avautuu heti kun joku nouseekin jollain tapaa menestykseen itseään kehittämällä ja johonkin pyrkimällä. Heti alkaa näillä viitsimättömyyden nilviäisyyden välitön samaistuminen menestyneeseen - jopa siihen jota ensin olivat vähätelleet ja talloneet - niin että alkaa kuulua seuraavaa:
- mä kerran istuin sen kuuluisuuden kanssa samassa pöydässä
- mä näin kuuluisuuden kaupassa
- kuuluisuus ajoi meidän talon ohi
- mun tytär tuntee kuuluisuuden pikkuserkun jne
Tällä tavoin viitsimättömien joukko on skitsofrenisesti jakautunut kahteen nilviäisyyspiirteeseen - siihen että yrittäviä ja johonkin pyrkiviä itsensä kehittäjiä tallotaan ja jos he menestyvät aletaan leimauuat ja liimautua kylkeen kuin hirvikärpäset syksyisessä metsässä - en yhtään ihmettele jos menestyneet aiemmin tallotut ihmiset kokevat suomalaisten passiiviset viittimättömyysjoukot hirvikärpästen kaltaisina vastenmielisyyksinä.
Mutta sitten oopperaan - miksi - siksi että viitsimättömien tyypillinen oopperan rahoituskritiikki osoittaa tehokkaasti sen mikä heidän suhteensa on siihen että jotkut aikuisen oikeesti yrittävät ja pääsevät vielä niin vaativalle ja korkealle tasolle kuin mitä oopperaalaulajan, oopperan orkesterin soittajan ja balettitanssijan työ on - niihen kun ei pääse edes likellekään jollain viitseliäimpien viitsimättömien kolmisointukitararokin osaamisella, karaokelaulutaidolla tai vaihtoaskeltanssitaidolla. Ooppera on selvästikin itsensä kehittämisen ja siinä korkean osaamisen saavuttamisen kruunu jokaisessa valtiossa musiikin saralla - tämä asia on niin itsetsään selvä kuin olla voi kaikille jotka vähänkin jotain omaa napaansa laajemmin asioista tietävät.
Mutta viitsimättömien tyrannialle se ei mahdu kalloon - he eivät ymmärrä eivätkä suvaitse sitä että joku edes yrittää kun he eivät viitsi ja jopa joukolla joka viikko kokoontuvat juhlimaan sen yrittämisen hienoja tuloksia eli menevät oopperaa kuuntelemaan ja katsomaan.
Mutta - taas hyppää viitsimättömien nilviäismäinen alhaisuus esiin - jos he sattuvat jotain kautta tuntemaan jonkun oopperalaulajan niin hupsistakeikkaa heti heidän asenteensa oopperaan muuttuu - mukasuopeaksi - vain sen vuoksi että he saavat muille viitsimättömille patsastella että he tuntevat oopperalaulajan.
Mutta kuulkaapas - tämä tarina on kuulkaa ihan tosi - ja se on aivan hirveä totuus että tämä tarina on valtaosaa suomalaisia koskien tosi.
Valtaosa suomalaisista on viitsimättömiä jotka nilviäimäisesti ensin talloo ja vähättelee kaikkea itsensäkehittämistä ja yrittämistä ja jos joku menestyy sen läpi niin sitten alkaa alhainen patsastelu sillä että tuntee jonkun kuuluisuduen tms.
Näin matalakehittyneellä tasolla on suomalaisuus - jonka osoittaa sekin poliittinen vallitseva peruslinja että niiden jotka viitsii yrittää ja keskittyä johonkin muuhun aktiiviseen sohvaperunatelevisiokatsomisen sijaan pitäisi maksaa tuo muiden kansakuntaa ja sen henkistä iskukykyä näivettävä passiivisuus.
Kun asian pitäisi olla yhä voimakkaammin päinvastoin - eli niin että jos yleinen tv-lupa pitää ottaa käyttöön niin sen pitää olla niin suuri että sillä ensin maksetaan yle mutta sen päälle vielä voidaan rahoittaa niitä jotkla viitsii itseään kehittää ja jotain yrittää - siis passiivisten viitsimättömien rahoitusosuutta yrittävien itseään kehittämiseen pyrkimisestä pitää kasvattaa.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, September 23, 2011
Ajatuksiani kauneudesta
Mikä on vaikkapa kauniin ja komean ero - kauniin ei tarvitse yrittää olla enempää kuin mitä se on.
Toisin sanoen - kauneus on maalauksen, rakennuksen, ihmisenkin sisäinen asia - se on ilmiö jonka ihminen itsestään tai taiteesta tai rakennuksesta loihtii esiin.
Kauneus on esineen, asian, ihmisen sisäisyyttä.
Mutta kauneus on myös sillä tavalla itseriittoisuutta ja itsetietoisuutta - mutta vaatimatonta itsetietoisuutta - ettei sen tarvitse sosiaalisesti peilata itseään ollakseen kaunis tai olemassa.
Kaunis on siten myös itsetuntoisuutta - kauneus on tervettä itsetuntoisuutta - kauneus on itsetunnon ilmaus.
Mutta kun kauneudessa on sitä henkisesti syvenevämpi ja sitä abstraktimpi olemus mitä kauniimpi esine, asia tai ihminen on niin siitä seuraa tämä:
Visuaalisestikin ruma voi olla kaunis jos se hengittää ulospäin kauneuden sisäistä ja terveesti itsetietoista itseriittoisuutta - jos siltä puuttuu tarve sosiaaliseen tai muuhunkaan peilaamiseen - jos sille riittää oma sisäisistä syvyyksistä kumpuava uniikkiutensa.
Toisin sanoen kauneus on myös ominaisuus joka ei tunne tarvetta peilata ulospäin millään lailla ollakseen kaunis.
Tämän kuvauksen perusteella jokainen voinee jollakin abstraktion tasolla tuntea mitä kauneus on ja luultavasti nimetä henkilön joka on kuvaamallani tavalla kaunis olematta ulkoisesti ja visuaalisesti kaunis.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Toisin sanoen - kauneus on maalauksen, rakennuksen, ihmisenkin sisäinen asia - se on ilmiö jonka ihminen itsestään tai taiteesta tai rakennuksesta loihtii esiin.
Kauneus on esineen, asian, ihmisen sisäisyyttä.
Mutta kauneus on myös sillä tavalla itseriittoisuutta ja itsetietoisuutta - mutta vaatimatonta itsetietoisuutta - ettei sen tarvitse sosiaalisesti peilata itseään ollakseen kaunis tai olemassa.
Kaunis on siten myös itsetuntoisuutta - kauneus on tervettä itsetuntoisuutta - kauneus on itsetunnon ilmaus.
Mutta kun kauneudessa on sitä henkisesti syvenevämpi ja sitä abstraktimpi olemus mitä kauniimpi esine, asia tai ihminen on niin siitä seuraa tämä:
Visuaalisestikin ruma voi olla kaunis jos se hengittää ulospäin kauneuden sisäistä ja terveesti itsetietoista itseriittoisuutta - jos siltä puuttuu tarve sosiaaliseen tai muuhunkaan peilaamiseen - jos sille riittää oma sisäisistä syvyyksistä kumpuava uniikkiutensa.
Toisin sanoen kauneus on myös ominaisuus joka ei tunne tarvetta peilata ulospäin millään lailla ollakseen kaunis.
Tämän kuvauksen perusteella jokainen voinee jollakin abstraktion tasolla tuntea mitä kauneus on ja luultavasti nimetä henkilön joka on kuvaamallani tavalla kaunis olematta ulkoisesti ja visuaalisesti kaunis.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, September 22, 2011
Tietotekniikkayritykset jäähylle 10 vuodeksi harjoittelemaan
Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii valtion tietojärjestelmäntoimittajia osaamattomuudesta - toimimattomien järjestelmien aiheuttaen veronmaksajille satojen miljoonien eurojen menetykset muutamassa vuodessa.
Julkisella puolella kaikki isot tietojärjestelmähankkeet - siis KAIKKI, nyt alkoi ottamaan päähän - ovat päättyneet viime aikoina kaaokseen käyttöönottovaiheessa, mikä kertoo it-firmojen ammattitaidottomuudesta. VR:n lippufiasko on uusin esimerkki, mutta vastaavia ovat olleet muun muassa ulosotto-, verotieto- ja ajoneuvorekisterijärjestelmän uudistukset.
Myös pieleen mennyt sähköinen äänestäminen sekä jo 1980-luvun lopulla käynnistetystä sähköisten reseptien tietojärjestelmähanke joka on yhä kesken - siis 1980-luvun lopulla käynnistynyt ja YHÄ kesken, nyt ottaa päähän vielä enemmän.
Noniin.
Eiköhän ole aika ottaa tietotekniikkahankkeissa seuraavat askelet:
1. 10 vuoden aikalisä ilman yhtäkään hankintaa että tietotekniikkayritykset saavat rauhassa harjoitella asiaansa - tyyliin - ei olympialaisiinkaan pidä lähettää urheilijoita jotka ehkä ennätyksen tehtyään pääsee vain ehkä 40 parhaan joukkoon
2. aletaan hakea lakiteitse korvauksia - ja siinä samassa hankkeessa pitää myös Olkiluoto-sekoiusta alkaa pumppaamaan korvausrahoja jotka nekin lienevät luokkaa isot
3. urheilun tapaan aletaan satsaamaan ihan muuhun kuin tietojärjestelmiin kun tietotekniikkayritykset osaa yhtä huonosti kuin urheilussakin osataan
4. pannaan aivan uuteen tarkasteluun tämä sokeasti luotu hokema että tietotekniikka tehostaa ja on edullista
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Julkisella puolella kaikki isot tietojärjestelmähankkeet - siis KAIKKI, nyt alkoi ottamaan päähän - ovat päättyneet viime aikoina kaaokseen käyttöönottovaiheessa, mikä kertoo it-firmojen ammattitaidottomuudesta. VR:n lippufiasko on uusin esimerkki, mutta vastaavia ovat olleet muun muassa ulosotto-, verotieto- ja ajoneuvorekisterijärjestelmän uudistukset.
Myös pieleen mennyt sähköinen äänestäminen sekä jo 1980-luvun lopulla käynnistetystä sähköisten reseptien tietojärjestelmähanke joka on yhä kesken - siis 1980-luvun lopulla käynnistynyt ja YHÄ kesken, nyt ottaa päähän vielä enemmän.
Noniin.
Eiköhän ole aika ottaa tietotekniikkahankkeissa seuraavat askelet:
1. 10 vuoden aikalisä ilman yhtäkään hankintaa että tietotekniikkayritykset saavat rauhassa harjoitella asiaansa - tyyliin - ei olympialaisiinkaan pidä lähettää urheilijoita jotka ehkä ennätyksen tehtyään pääsee vain ehkä 40 parhaan joukkoon
2. aletaan hakea lakiteitse korvauksia - ja siinä samassa hankkeessa pitää myös Olkiluoto-sekoiusta alkaa pumppaamaan korvausrahoja jotka nekin lienevät luokkaa isot
3. urheilun tapaan aletaan satsaamaan ihan muuhun kuin tietojärjestelmiin kun tietotekniikkayritykset osaa yhtä huonosti kuin urheilussakin osataan
4. pannaan aivan uuteen tarkasteluun tämä sokeasti luotu hokema että tietotekniikka tehostaa ja on edullista
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Thursday, September 15, 2011
Halla-aholaisuuden ydin on pyrkimys päästä ärsytyksen tunteesta eroon poistamalla sen kohde
Halla-ahon molemmat Facebook-kommentit Kreikan mielenosoituksiin liittyen olivat sisällöltään oleellisesti samoja - jyrätä voimakeinoin se joka koetaan ongelmaksi, hankalaksi ja etenkin ärsyttäväksi.
Ilmiönä halla-aholaisuus menee näin. On joukko suhteellisen periaatteellisia ja omista arvoistaan korostuneen tietoisia ihmisiä jotka ovat yleensä niin pikkuisen sensitiivisen yliherkkiä kuin etenkin emotionaaliseen paineisuuteen taipuvaisia - ja - erityisesti tuon kasvavan emotionaalisen paineisuuden tuskallisena kokevia - ja - varustettu kuvitelmalla että ärsyyntyminen poistuu sillä kun sen kohde poistetaan.
Mutta eihän se niin mene - sen enempää mitään kohdetta inhimillisessä elämässä kuin taipumusta ärsyyntyä erinäisistä asioista ei saada poistettua sillä että ärsyttävä kohde poistetaan.
Kas kun asian ydin se että on yliherkkä sensitiivisyys ja yliherkkä kaasujalka nostattaa emotionaalista paineisuutta siihen mittaan että sitä on vaikea kestää - ja sitten kun se emotionaalinen paineisuus on joukkokuohunnalla saatu nostettua sellaiseen joukkoilmiöön ettei vastuu olekaan enää kellään vaan on kollektiivinen niin se saattaa purkautua emotionaalisen paineisuuden poistamisen tekoina poistamalla ärsytyksen aiheuttava kohde.
Bad luck - oikeusvaltio ei katso asioita kollektiivisen vastuun kannalta vaan yksilövastuun kannalta - silloin jokainen yksilö joutuu oikeuden eteen teoistaan eikä siinä auta yhtään vetoaminen sen enempää poliittisiin kuin kollektiivisen hurmahenkisyydenkään syihin.
Toisin sanoen - halla-aholaisuus on yliherkkien emootiopaineisuustaipuvaisten ihmisten joukko joka nostattaa tunnevaltaisesti käsityksensä kollektiivisesti uskonnollisluontoiseen hurmokseen.
Näinpä on aika helppo verrata halla-aholaisuutta johonkin omalle maatilalle omien arvojensa ja sääntöjensä pariin ulkomaailmasta vetäytyvään uskonlahkoon.
Yleensä tuollaiset uskonlahkot antaa muiden olla rauhassa - mutta halla-aholaisuus kuvittelee voivansa mitättömän pienenä joukkona kansasta ajaa kaikki muut oman uskolahkoisen käsitysmaailmansa jas valtansa alle.
Ei muuten taida onnistua.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ilmiönä halla-aholaisuus menee näin. On joukko suhteellisen periaatteellisia ja omista arvoistaan korostuneen tietoisia ihmisiä jotka ovat yleensä niin pikkuisen sensitiivisen yliherkkiä kuin etenkin emotionaaliseen paineisuuteen taipuvaisia - ja - erityisesti tuon kasvavan emotionaalisen paineisuuden tuskallisena kokevia - ja - varustettu kuvitelmalla että ärsyyntyminen poistuu sillä kun sen kohde poistetaan.
Mutta eihän se niin mene - sen enempää mitään kohdetta inhimillisessä elämässä kuin taipumusta ärsyyntyä erinäisistä asioista ei saada poistettua sillä että ärsyttävä kohde poistetaan.
Kas kun asian ydin se että on yliherkkä sensitiivisyys ja yliherkkä kaasujalka nostattaa emotionaalista paineisuutta siihen mittaan että sitä on vaikea kestää - ja sitten kun se emotionaalinen paineisuus on joukkokuohunnalla saatu nostettua sellaiseen joukkoilmiöön ettei vastuu olekaan enää kellään vaan on kollektiivinen niin se saattaa purkautua emotionaalisen paineisuuden poistamisen tekoina poistamalla ärsytyksen aiheuttava kohde.
Bad luck - oikeusvaltio ei katso asioita kollektiivisen vastuun kannalta vaan yksilövastuun kannalta - silloin jokainen yksilö joutuu oikeuden eteen teoistaan eikä siinä auta yhtään vetoaminen sen enempää poliittisiin kuin kollektiivisen hurmahenkisyydenkään syihin.
Toisin sanoen - halla-aholaisuus on yliherkkien emootiopaineisuustaipuvaisten ihmisten joukko joka nostattaa tunnevaltaisesti käsityksensä kollektiivisesti uskonnollisluontoiseen hurmokseen.
Näinpä on aika helppo verrata halla-aholaisuutta johonkin omalle maatilalle omien arvojensa ja sääntöjensä pariin ulkomaailmasta vetäytyvään uskonlahkoon.
Yleensä tuollaiset uskonlahkot antaa muiden olla rauhassa - mutta halla-aholaisuus kuvittelee voivansa mitättömän pienenä joukkona kansasta ajaa kaikki muut oman uskolahkoisen käsitysmaailmansa jas valtansa alle.
Ei muuten taida onnistua.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Wednesday, September 14, 2011
Suomalaista oikeusarvosekoilua
En koskaa tule hyväksymään oikeusvaltioksi kutsutun valtion
ominaisuudeksi sitä että kun on todettu kartellirikos, rikoksella saatu hyöty ja
rikoksesta taloudellisia menetyksiä saanut uhri niin voisi käydä niin
että rikoksen tekijä tuomitaan mutta uhri joutuu hakemaan erikseen
korvauksia menetyksistään
JA
VOI JOPA HÄVITÄ KORVAUSOIKEUDENKÄYNNIN JOUTUEN JOPA MAKSAMAAN ALKUPERÄISEN
RIKOKSENTEKIJÄN OIKEUDENKÄYNTIKORVAUKSET.
Ja tämähän on täyttä totta Suomessa - nytkin kunnat harkitsevat korvausoikeudenkäyntien käynnistämistä asfalttikartellia vastaan.
Eli olemme asiassa jättisuuren oikeusarvon äärellä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
ominaisuudeksi sitä että kun on todettu kartellirikos, rikoksella saatu hyöty ja
rikoksesta taloudellisia menetyksiä saanut uhri niin voisi käydä niin
että rikoksen tekijä tuomitaan mutta uhri joutuu hakemaan erikseen
korvauksia menetyksistään
JA
VOI JOPA HÄVITÄ KORVAUSOIKEUDENKÄYNNIN JOUTUEN JOPA MAKSAMAAN ALKUPERÄISEN
RIKOKSENTEKIJÄN OIKEUDENKÄYNTIKORVAUKSET.
Ja tämähän on täyttä totta Suomessa - nytkin kunnat harkitsevat korvausoikeudenkäyntien käynnistämistä asfalttikartellia vastaan.
Eli olemme asiassa jättisuuren oikeusarvon äärellä.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Tuesday, September 13, 2011
Eikö kolmea metsäjättiä Metsäliittoa, Stora-Ensoa ja UPM-Kymmeneä ja niiden työntekijöitä hävetä puukartelliin liittvvä eettinen pohjanoteerauksensa
On se käsittämätöntä ja täysin oikeusvaltion vastaista että kun kolme metsäjättiä on jäänyt kiinni puukaupan kartellista niin sitten siitä kärsineiden uhrien pitää oikein erikseen ruveta vaatimaan korvauksia. Kun ne pitäisi tulla tilille automaattisesti - ja kartelliosapuolten lukuun myös toimenpiteen kustannusten osalta.
Ja että tilanne olisi oikein korni niin vaikka kartellin olemassaolo on todettu niin nämä korvauksenhakijat ovat sen uhan alla että häviävät korvausvaatimuksensa ja joutuvat maksamaan vielä metsäjättien oikeudenkäyntikulut.
Siis kun ensin kartellilla todettu lakia rikotun ja siitä rikollista hyötyä hankitun niin sitten korvausvaatimusasiassa voi käydä että koko kartellirikos taloudelliselta puolelta kumotaan.
Melkoista jättitason rikollisten suosimista.
Eikö kolmea suurta metsäyhtiöitä - ja niiden työntekijöitä - laisinkaan hävetä tämä etiikan pohjanoteeraus mitä ne osoittavat.
Ja minkälaista ruususen unta nukkuu oikeuslaitos ja mm oikeuskansleri ettei tälläiseen oikeusarvoa loukkaavaan ympitypertelyyn puutu.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Ja että tilanne olisi oikein korni niin vaikka kartellin olemassaolo on todettu niin nämä korvauksenhakijat ovat sen uhan alla että häviävät korvausvaatimuksensa ja joutuvat maksamaan vielä metsäjättien oikeudenkäyntikulut.
Siis kun ensin kartellilla todettu lakia rikotun ja siitä rikollista hyötyä hankitun niin sitten korvausvaatimusasiassa voi käydä että koko kartellirikos taloudelliselta puolelta kumotaan.
Melkoista jättitason rikollisten suosimista.
Eikö kolmea suurta metsäyhtiöitä - ja niiden työntekijöitä - laisinkaan hävetä tämä etiikan pohjanoteeraus mitä ne osoittavat.
Ja minkälaista ruususen unta nukkuu oikeuslaitos ja mm oikeuskansleri ettei tälläiseen oikeusarvoa loukkaavaan ympitypertelyyn puutu.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Uusi käsite - julkisen ja yksityisen sektorin keskinäinen arvotuotto
Esitän aivan uuden käsitteen jota ei ole taidettu aiemmin koskaan näin esittää - ja se käsite kuuluu näin:
julkisen talouden osuus bkt:sta on sitä perustellumpi ja parempi mitä suurempi on julkiseen sektoriin sijoitetun pääoman arvotuotto
ja
mitä isompi sen osuus on verrattuna yksityisen sektorin sijoitetun pääoman arvotuottoon.
Toisin sanoen - haastan tällä käsitteellä yksityistä sektoria katsomaan että mikähän sen sijoitetun pääoman arvotuotto onkaan niin kansantaloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin.
Eli jos yksityinen sektori ei kykene parempaan sijoitetun pääoman arvotuottoon kuin julkinen niin ei ole mitään syytä arvojen näkökulmasta leikata ja supistaa julkista sektoria - päinvastoin julkisen sektorin pitäisi laajeta yksityisen sektorin puolelle jos julkinen sektori pystyy jossain asiassa parempaan sijoitetun pääoman arvotuottoon kuin yksityinen sektori.
Ja TÄMÄ panee yksityisen sektorin aivan uuden SIVISTYSVAATIMUKSEN eteen jonka suhteen se on uinunut omahyväisessä harhaluuloisuudessaan jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja.
Eli käsite on erittäin syvällä - ja hyvällä - tavalla vaikuttava.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
julkisen talouden osuus bkt:sta on sitä perustellumpi ja parempi mitä suurempi on julkiseen sektoriin sijoitetun pääoman arvotuotto
ja
mitä isompi sen osuus on verrattuna yksityisen sektorin sijoitetun pääoman arvotuottoon.
Toisin sanoen - haastan tällä käsitteellä yksityistä sektoria katsomaan että mikähän sen sijoitetun pääoman arvotuotto onkaan niin kansantaloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin.
Eli jos yksityinen sektori ei kykene parempaan sijoitetun pääoman arvotuottoon kuin julkinen niin ei ole mitään syytä arvojen näkökulmasta leikata ja supistaa julkista sektoria - päinvastoin julkisen sektorin pitäisi laajeta yksityisen sektorin puolelle jos julkinen sektori pystyy jossain asiassa parempaan sijoitetun pääoman arvotuottoon kuin yksityinen sektori.
Ja TÄMÄ panee yksityisen sektorin aivan uuden SIVISTYSVAATIMUKSEN eteen jonka suhteen se on uinunut omahyväisessä harhaluuloisuudessaan jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja.
Eli käsite on erittäin syvällä - ja hyvällä - tavalla vaikuttava.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Pääoma toimii markkinataloutta vastaan ja on sen elämästä vieraantunut aivoissa sijaitseva syöpä
Esimerkiksi se että velkakriisissä suojellaan pankkeja markkinataloudelta - jossa ne kuitenkin toimii - ja sitä kautta sen riskin toteutumiselta joka markkinatalouden riskinottoon kuuluu ja samalla vaaditaan pankkien riskin toteutumisen välttämiseksi julkisten sektorien alasajoa on selvä merkki siitä että pääomalla on jo kauan ollut ideologia joka on elämälle vieras, ei elämää ymmärrä - eikä ymmärrä edes markkinataloutta jossa se toimii koska järjestää itselleen riskisuojatun aseman.
Toisin sanoen pääoma on itse tuhonnut markkinatalouden ydinolemuksen ja vinouttanut sen riskien toteutumisen kautta tapahtuvan tervehdyttävän toiminnan.
Pääoma ja nykyinen pankki- ja sijoitustoiminta on markkinatalouden syöpä.
Ja kun pääoma sattuu olemaan markkinatalouden ydin niin pääoman syöpä onkin aivoissa - joka näkyy - kaikkinaisten älyllisten toimintojen heikkenemisenä. Näkö-, harkinta- ja toimintakyky ovat pääomalla heikentyneet.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
ps.
13.9.2011 11:22 Jussi Vaarala
Käyttäjän jussivaarala kuva
1 piste
On kaiketi tehty kaksi isoa virhettä:
1. pankeille on annettu veronmaksajien varoilla toteutettu talletussuoja joka osaltaan on kammennut pankkeja ulos markkinatalouden riskialueelta
2. on annettu pankeille lupa tehdä virtuaalirahaa lainojen muodossa joka aina vaan holtittomammin reaalivakuuksiin suhteutettuna ja niistä irrotettuna on johtanut järjettömään rahamassaan maailmalla jolle ei ole mitään vastinetta missään muussa kuin siinä että ne ovat pelkkiä numeroita vailla seteli, kulta- tai mitään reaalivastinetta.
Näin pankit ovat tuhonneet toisaalta reaalitalouden olemuksen markkinatlaouden pohjana ja toisaalta tuhonneet sen myös niin että ovat kammenneet pääoman riskivapaalle elueelle jota yritetään toteuttaa nyt niin että pumpataan veronmaksajat ja lailliset demokratiat niiden rahojen maksajiksi joita riskivapaalla holtittomalla lainojen antamisen kautta tehdyllä vastikkeettomalla tavalla on luotu.
Pankit ja pääoma on luonut LEIKKIRAHAA ja nyt ne hakevat sille reaalivastinetta pumppaamalla lailliset demokratiat sen ja riskiensä maksajiksi.
muokkaa
vastaa
poista
linkki tähän kommenttiin
13.9.2011 11:41 Jussi Vaarala uusi
Käyttäjän jussivaarala kuva
1 piste
On käynyt niin järjettömästi että kuplalainojen ainoaksi reaalivastineeksi on jäänyt ja jopa otettu vain tuon rahasumman sijoittamisen
TUOTTO-ODOTUS
Eli otetaan ja annetaan lainaa jopa ilman vakuuksia ainoana vakuutena se että rahalle saadaan tuottoa.
Ja kun tällaisia tuotto-odotuslainoja ja sitä kautta vastikkeetonta rahaa on pumpatttu maailmalle niin sitä on niin paljon että sille ei enää mistään saa tuottoa - eli tuotto-odotuksen reaalivastineelle ei ollutkaan enää katetta - jolloin koko kupla on alkanut lässähtää kasaan. Ja tuo lässähdys yritetään siirtää laillisten demokratioiden ja veronmaksajien maksettavaksi.
Kaava on vähän sama kuin ihminen menisi ottamaan lainaa sanoen vastikkeeksi että mulla on varma tuotto sille ja sitten menee pelaamaan sillä rulettia.
13.9.2011 12:46 Jussi Vaarala
Käyttäjän jussivaarala kuva
0 pistettä
Onko pääoman ja markkinatalouden suhde vähän sama kuin muusikon ja parketin tanssijoiden suhde.
Ainakin sanotaan niin että moni soittaja ei osaa tanssia jolloin tästä voisimme johtaa näin:
orkesteri ja sen soittajat on kuin pääoma ja tanssilattia on markkinatalouden aluetta
ja jos soittaja menee tanssitaidottomana tanssimaan niin hän sotkee tanssikuviot eikä soitto soi
ja jos taas soittotaidoton tanssiväki menee soittamaan niin siitä ei tuloe sen enempää soittoa kuin tanssiakaan
niin paras on että soittajat soittaa niin hyvin että on hyvä tanssia
ja pysyy roolit aisoissa.
Eli pääoma osaa markkinataloutta tanssittaa mutta ei se itse markkinatalouden askelia osaa. Markkinatalouden askelia osaavat parhaiten toimitusjohtajat - mutta hekin vain niin kauan kun ymmärtävät olla menemättä liikaa pääoman kelkkaan ja ymmärtävät olla kartellisoitumatta ja monopolisoitumatta ja ymmärtävät antaa aina vapauden uudelle pakottamatta sitä oman ahneutensa ja vallanhalunsa valtaan.
Markkinatalouden vapaus on sama kuin perhonen - joka on kauneimmillaan lentäessään vapaana - mutta ei pistettynä neulalla lasikantiseen laatikkoon ihailtavaksi.
Toisin sanoen pääoma on itse tuhonnut markkinatalouden ydinolemuksen ja vinouttanut sen riskien toteutumisen kautta tapahtuvan tervehdyttävän toiminnan.
Pääoma ja nykyinen pankki- ja sijoitustoiminta on markkinatalouden syöpä.
Ja kun pääoma sattuu olemaan markkinatalouden ydin niin pääoman syöpä onkin aivoissa - joka näkyy - kaikkinaisten älyllisten toimintojen heikkenemisenä. Näkö-, harkinta- ja toimintakyky ovat pääomalla heikentyneet.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
ps.
13.9.2011 11:22 Jussi Vaarala
Käyttäjän jussivaarala kuva
1 piste
On kaiketi tehty kaksi isoa virhettä:
1. pankeille on annettu veronmaksajien varoilla toteutettu talletussuoja joka osaltaan on kammennut pankkeja ulos markkinatalouden riskialueelta
2. on annettu pankeille lupa tehdä virtuaalirahaa lainojen muodossa joka aina vaan holtittomammin reaalivakuuksiin suhteutettuna ja niistä irrotettuna on johtanut järjettömään rahamassaan maailmalla jolle ei ole mitään vastinetta missään muussa kuin siinä että ne ovat pelkkiä numeroita vailla seteli, kulta- tai mitään reaalivastinetta.
Näin pankit ovat tuhonneet toisaalta reaalitalouden olemuksen markkinatlaouden pohjana ja toisaalta tuhonneet sen myös niin että ovat kammenneet pääoman riskivapaalle elueelle jota yritetään toteuttaa nyt niin että pumpataan veronmaksajat ja lailliset demokratiat niiden rahojen maksajiksi joita riskivapaalla holtittomalla lainojen antamisen kautta tehdyllä vastikkeettomalla tavalla on luotu.
Pankit ja pääoma on luonut LEIKKIRAHAA ja nyt ne hakevat sille reaalivastinetta pumppaamalla lailliset demokratiat sen ja riskiensä maksajiksi.
muokkaa
vastaa
poista
linkki tähän kommenttiin
13.9.2011 11:41 Jussi Vaarala uusi
Käyttäjän jussivaarala kuva
1 piste
On käynyt niin järjettömästi että kuplalainojen ainoaksi reaalivastineeksi on jäänyt ja jopa otettu vain tuon rahasumman sijoittamisen
TUOTTO-ODOTUS
Eli otetaan ja annetaan lainaa jopa ilman vakuuksia ainoana vakuutena se että rahalle saadaan tuottoa.
Ja kun tällaisia tuotto-odotuslainoja ja sitä kautta vastikkeetonta rahaa on pumpatttu maailmalle niin sitä on niin paljon että sille ei enää mistään saa tuottoa - eli tuotto-odotuksen reaalivastineelle ei ollutkaan enää katetta - jolloin koko kupla on alkanut lässähtää kasaan. Ja tuo lässähdys yritetään siirtää laillisten demokratioiden ja veronmaksajien maksettavaksi.
Kaava on vähän sama kuin ihminen menisi ottamaan lainaa sanoen vastikkeeksi että mulla on varma tuotto sille ja sitten menee pelaamaan sillä rulettia.
13.9.2011 12:46 Jussi Vaarala
Käyttäjän jussivaarala kuva
0 pistettä
Onko pääoman ja markkinatalouden suhde vähän sama kuin muusikon ja parketin tanssijoiden suhde.
Ainakin sanotaan niin että moni soittaja ei osaa tanssia jolloin tästä voisimme johtaa näin:
orkesteri ja sen soittajat on kuin pääoma ja tanssilattia on markkinatalouden aluetta
ja jos soittaja menee tanssitaidottomana tanssimaan niin hän sotkee tanssikuviot eikä soitto soi
ja jos taas soittotaidoton tanssiväki menee soittamaan niin siitä ei tuloe sen enempää soittoa kuin tanssiakaan
niin paras on että soittajat soittaa niin hyvin että on hyvä tanssia
ja pysyy roolit aisoissa.
Eli pääoma osaa markkinataloutta tanssittaa mutta ei se itse markkinatalouden askelia osaa. Markkinatalouden askelia osaavat parhaiten toimitusjohtajat - mutta hekin vain niin kauan kun ymmärtävät olla menemättä liikaa pääoman kelkkaan ja ymmärtävät olla kartellisoitumatta ja monopolisoitumatta ja ymmärtävät antaa aina vapauden uudelle pakottamatta sitä oman ahneutensa ja vallanhalunsa valtaan.
Markkinatalouden vapaus on sama kuin perhonen - joka on kauneimmillaan lentäessään vapaana - mutta ei pistettynä neulalla lasikantiseen laatikkoon ihailtavaksi.
Monday, September 12, 2011
Poliisille siviiliasuisia työvuoroja ja vartijoille kiinniottovelvollisuus rasismin kitkemiseksi
Rasistinen käyttäytyminen on lisääntynyt.
Siihen voitaisiin puuttua tehokkaalla tavalla ottamalla käyttöön poliisien siviiliasuiset partiointivuorot - perusteena se että rasismia hillitsee paljon enemmän se ettei rasistisesti käyttäytyvät tiedä kuka läsnäolevista tavallisesti pukeutuvista on poliisi - kuin että poliisi näkyy paikalla virkapukuisena koska silloin ei rasistisesti käyttäytyvä ihminen tietenkään ala ilmirasistiseksi.
Toisaalta kauppojen yms vartijoita pitäisi lainsäädännöllä velvoittaa kiinniottamaan henkilöt jotka käyttäytyvät rasistisesti vartijan valvomalla alueella.
Näin saadaan varma ja tehokas ehkäisevä sekä myös rangaistusseuraamuksia jakava ote rasistiseen käyttäytymiseen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Siihen voitaisiin puuttua tehokkaalla tavalla ottamalla käyttöön poliisien siviiliasuiset partiointivuorot - perusteena se että rasismia hillitsee paljon enemmän se ettei rasistisesti käyttäytyvät tiedä kuka läsnäolevista tavallisesti pukeutuvista on poliisi - kuin että poliisi näkyy paikalla virkapukuisena koska silloin ei rasistisesti käyttäytyvä ihminen tietenkään ala ilmirasistiseksi.
Toisaalta kauppojen yms vartijoita pitäisi lainsäädännöllä velvoittaa kiinniottamaan henkilöt jotka käyttäytyvät rasistisesti vartijan valvomalla alueella.
Näin saadaan varma ja tehokas ehkäisevä sekä myös rangaistusseuraamuksia jakava ote rasistiseen käyttäytymiseen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Friday, September 09, 2011
Subscribe to:
Posts (Atom)