Ethical-realistic thinking bases on two things: 1. the more in things is both ethics and realism the better it is as solution 2. most profound ethics is this: good life span for everyone in the world without harming other people or nature. Jussi Vaarala, creator of ethical-realistic thinking
Sunday, March 31, 2013
Luomakunnan yhteiskonsertteja niin eläimille kuin ihmisillekin
http://www.youtube.com/watch?v=lXKDu6cdXLI
Oheinen
video todistaa että eläimetkin nauttivat kulttuurista - lehmien
tuleminen kuuntelemaan ja keskittynyt kuunteleminen vakuuttaa asian
olevan noin.
Herääkin kysymys miksei yhden luomakunnan osan
eli ihmisen kulttuurituotoksia voi tarjota eläimillekin jos ne siitä
noin pitävät.
Ja kysyä myös voi että jos eläimet vapaana
elävät luonnon visuaalisessa ja tuoksujen runsaudessa niin miksi
sellaisia ei sitten tarjota niiden katettuihin olosuhteisiinkin vaikkapa
seinille maalattuina maisemakuvina tms. Tai linnunlauluna nauhalta.
Olisikin
aika ruveta ajattelemaan myös kulttuuria luomakunnan koko asiana eli
konserrteja pitäisi pitää niin että niitä voivat olla kuuntelemassa niin
ihmiset kuin eläimetkin.
Yksityinen omaisuudensuoja on paljon keveämpi arvokäsite kuin veronmaksajien yhteisen omaisuuden suoja
Vero-oikeuden asiantuntijan mukaan Kypros-sopimukseen liittyvä suurtalletusten ankara vero koettelee omaisuudensuojan rajoja ja toivoo että verosta saataisiin poliittisen tulkinnan lisäksi myös tuomioistuimen tulkinta.
Rinnalla voi kysyä - loukkaako suurpääoman finanssikeinottelu veronmaksajien yhteisen omaisuuden suojaa.
Ja ennenkaikkea sitä että vähäinenkin minkä tahansa maan verorahoihin vajetta aiheuttava keinottelu on pois välittömästi mm vanhusten hoitajien lukumäärästä.
Toisin sanoen verorahojen yhteisen omaisuuden suoja on erittäin syvä ja laaja arvoulottuvuudeltaan - paljon laajempi ja syvempi kuin yksityisen omaisuuden suoja - joka näkökulma tuomitsee kaikenlaisen verorahoihin kohdistuvan finanssikeinottelun entisestäänkin.
Siten arvolaajuuden ja -syvyyden näkökulmasta erorahoihin kohdistuva suurenluokan keinottelu ansaitsee siten kovan luokan rangaistukset.
Mutta on myös aika oppia että yksityisen omaisuuden ja veronmaksajien omaisuuden on aika opetella toisiaan kunnioittavaan ja ymmärtävään suhteeseen.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
Problem is not that in the world is not enough technology.
Problem is of not being able to use it in some other valuemeaning than itself.
developer of ethical-realistic thinking
Jussi Vaarala
Eurooppa voitti
Kyproksen tilanne asettunut ja Euroopan johtajat ovat saaneet seka keinoja etta itseluottamusta euron aseman puolustamiseksi.
Ja koettu ja opittu tekee EU:n ja euron entistakin vahvemmaksi.
eettis-realistisen aatteen kehittaja Jussi Vaarala
Local Alanyan finnish art group invited me to play music and they will paint my music.
What a great crosscultural situation : )
Thursday, March 28, 2013
Osinkovero- ja yhteisöverouudistuksen jättipotti - miksi
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan uudistukset kiristävät osinkoverotusta monin paikoin. Eniten hyötyvät ne listaamattomien yritysten osakkaat, jotka saavat yli 95 000 euron osinkoja -varakkaiden, listaamattomien yritysten omistajat.
Jos listaamattoman yrityksen nettovarallisuus on kolme miljoonaa euroa, ja osakas ottaa osinkoja 270 000 euroa, maksaa hän jatkossa veroja vain 10 prosenttia aiemman 17 prosentin sijaan.
Suomen yrittäjät ovat arvioineet verotietojen perusteella, että yli 95 000 euron osinkotuloihin voisi päästä noin 4 000 listaamattomien yritysten omistajaa. Hurjimpien arvioiden mukaan uusi osinkoveromalli laskisi veroja jopa 10 000:lta suuria osinkoja saavalta.
Tämä osinkoverouudistus yhdistettynä yhteisöverouudistukseen on noille muutamille tuhansille tuplajättipotti.
Mutta miksi hallitus teki tämän - rikastuttaakseen edelleen jo muutenkin järjettömän rikkaita.
Vai hurskaassa toiveessa että se raha minkä ko yrittäjät saa kiertyy kotimaisiksi investoinneiksi.
Kiertyykö - siinä katsotaan noiden yrittäjien kohdalla sekä mies että munat että onko mitään vertaa isänmaallisuutta vai pelkkä raukka luuseri pikkusieluinen isänmaapetturi rosvo.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Lähirahoitus alkaa nousta
Vaasalainen rakennuskonserni
WasaGroup Oy houkuttelee pohjalaisia ja vaasalaisia sijoittajia
uudenlaiseen kiinteistökehitysrahastoon. Paikallinen sijoituspääoma on
kiinteistömarkkinoilla tällä hetkellä lähes ainut tapa saada kohteiden
rahoitus kuntoon.
Voisiko tässä puhua lähirahasta - jossa raha
sitoutuu läheiseudun sijoittamiseen. Joka kaiketi tuo myös lähirahan
hyödyt osinkojen lisäksi myös kulujen osalta lähiseudulle koska raha ei
kierrä monien välikäsien kautta jotka ottavat siitä omansa.
Luultavasti
tällaiselle lähirahoituksella on tulevaisuutta - johon tietenkin
liittyy ihan luonnostaan osuuskuntapohjaisen lähipankin perustaminen -
joka sekin tuo välikäsien tuotot omalle lähiseudulle.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
World needs high level value, principle and ethics discussion
World
is opening - borders are lowering and for example Africa is in
essentially different way focus in media than before - and also internet
is mainway opening other ways to get more open.
That seems to be
inevitable development. But there are danger that if value, principle
and ethics discussion are made only by ordinary people level that it
leads to dangerous conflicts between cultures and countries and
religious.
Discussion between ordinary people is of course main
road where values, principles and ethics are developed when people of
differnet countries and cultures meet. And that should also be allowed.
But
it is not enough. Also leaders of countries - including for example
North-Korea - should meet and discuss about values, principles and
ethics that in each country prevails.
But not only to know each
others values, principles and ethics but also learning of them and also
for gradually creating some basic common view of those things in
worldwide level.
That surely softens people from different
countries to meet each other when leaders of those countries know
values, principles and ethics of each other in highest level of power.
developer of ethical-realistic thinking Jussi Vaarala
Wednesday, March 27, 2013
Wahlroos tunnisti tasonsa
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos, muun muassa Sampon ja Nordea Bankin
hallitusten puheenjohtaja, pitää Euroopan parlamenttia aloittelevien
poliitikkojen hiekkalaatikkona.
Walhlroos kirjoittaa ajatuspaja Liberan sivuilla, että EU-parlamentti muistuttaa Teiniliiton vuosikokousta.
Wahlroos tunnisti poliittisen tasonsa.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Jussi Vaarala
ulkomaat
Tuesday, March 26, 2013
Kylla mina parjasin mutta se pilasi elamani
Siinä missä hektinen työelämä ja arki ajavat aikuisia piippuun, ovat
myös lasten ja nuorten uupumusoireet pahentuneet viime vuosina. Yhä
useampi nuori uupuu useiden harrastusten, koulun ja kaveripiirin
vaatimusten alle. Tutkijoiden mukaan uupumus nuorena voi johtaa
työuupumukseen myös aikuisena.
Kysymys kuuluu onko institutionaalinen vaatimustaso jo haitallista elamalle. Alammeko kuulla ehtoopuolen ihmisten suusta - kylla mina parjasin mutta se pilasi elamani. eettis-realistisen aatteen kehittaja Jussi Vaarala ulkomaat
Monday, March 25, 2013
On aika siirtya kayttöjarjestelmien henkilökohtaiseen rekisteröintiin
Sosiaalista mediaa ja internetia halventaa yha enemman mahdollisuus toimia nimettömyyden takaa taysin piilossa.
Se kasvattaa vaan vastuutonta kieroutta ja luo kiinnijaamattoman mahdollisuuden mm koulukiusaamiseen.
Tata
voitaisiin estaa silla etta kaikki kayttöjarjestelmien valmistajat
velvoitetaan kv lailla toisaalta myymaan niita vain henkilökohtaisesti
rekisteröityina ja toisaalta paivittaa jo myydyt kayttojarjestelmat niin
etta ne ei toimi ilman henk.koht. rekisteröimista.
Ja nama
rekisteritunnukset jokaista myytya tietokonetta kohden toimitetaan myös
vahittaiskauppiaiden toimesta viranomaisille kv rekisteriin josta ne on
saatavissa poliisin kayttöön rikostapauksissa.
Oikeusvaltion keskeisiin periaatteisiin taytyy kuulua mahdollisuus joutua kiinni.
Ja se on kaiketi osin kadonnut tietotekniikan ja internetin piirissa.
eettis-realistisen aatteen kehittaja Jussi Vaarala ulkomaat
Alkaa vaikuttaa silta etta Jutta Urpilainen on noussut Euroopan vaikutusvaltaisimpien poliitikkojen joukkoon.
also in restaurant continuous Art exhibition of finnish artist Tarja Ahlstrand
Sunday, March 24, 2013
Ilmaston lampeneminen saattaa johtaa ilmaston viilenemiseen koska se
nostaa ilmankosteutta joka taas pilvina toisaalta estaa aurinkoa
lammittamasta ja toisaalta tulee rajumpina sateina alas.
Kesan
nousevat lampötilat lisaavat talven pilvisyytta, sateita ja kasvavaa
kylmyytta. Siksi kesat kuumenevat ja talvet kylmenevat.
Ja
lisaantyvan pilvisyyden vuoksi lopulta aurinko peittyy niin etta
talvisuus vuodessa lisaantyy merkiten pohjoisella pallonpuoliskolla
hurjia lumimaaria ja etelaisella katastrofaalisia jatkuvia
rankkasateita.
Pohjoisen kasvava lumimaara ei ole valiton
katasrofi mutta etelan rankkasateet on koska ne riikkovat rakenteet jota
tekevat myös lisaantyvat myrskyt.
Eli luulisi ihmiskunnalla olevan tahdellisempaakin tekemista kuin vaikkapa sotiminen.
Ettei kay niin etta luonto muutoksessaan paasee yllattamaan ja nujertaa valmistautumattoman ihmiskunnan.
On esimerkiksi pian alettava kehittamaan aariolosuhdekestavaa rakentamista ja infrastruktuuria.
When theformer focuses onthe winnerwillthe latter see muchwider waythat the otheroptions are also useful.
So much so thatit often usingmulti-dimensionalcomparison makesa notion ofcompetitionmeaningfulness.
developer of ethical andrealistic thinking JussiVaarala foreign countries
Oikeusarvo ei ole arvo jos sita ei arvosteta.
KKO:n presidentti Pauliina Koskelo sanoo etta tuomioistuimet eivät ole täysin riippumattomia
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelon mielestä napanuora
oikeusministeriön budjettivallan ja lainkäytön välillä pitäisi
katkaista nyt, kun oikeusjärjestelmää remontoidaan.
KKO:n presidentti on pannut tuulemaan. Se on oikein. Oikeusarvo ei ole arvo jos sita ei arvosteta. Jussi Vaarala
Saturday, March 23, 2013
Lastensuojeluun uusi näkökulma
Lastensuojelussa puhutaan
käsitteestä lapsen etu. Se on hyvä mutta siitä vaarallinen käsite että
siinä ikäänkuin tuijotetaan yhteen pisteeseen niin että sen ympäristö
hämärtyy.
Lisäksi se saattaa kääntyä julmuudeksi vanhempia
kohtaan - jota he ovat usein jo tarpeeksi kokeneet - ja tämä kaikki
lapsen edun nimissä.
Lastensuojelussa on kaiketi usein kysymys
kahdesta tapauksesta - moniongelmaisista perheistä ja niistä joilla
vanhempana olemisen perusarvot eivät ole oikein kohdallaan.
Siispä
jos aletaan siirtää katsetta lapsen edun yksisilmäisestä
tuijottamisesta laajemmalle pitäisi tarttua vanhempien rooliin nän.
Tapauksissa
joissa vanhemmat eivät osaa hommaansa heidät pitäisi - saadakseen pitää
lapsensa - istuttaa koulunpenkille kasvamaan vanhempina.
Vaikkapa
kymmenenkin oppitunnin tiivis kokonaisuus lopputentteineen takaisi sen
että vanhemmat joutuvat ja usein pääsevät - kun omassa lapsuudessakaan
ei tiennyt hyvästä vanhemmuudesta mitään - oppimaan asioita joita
pitäisi vanhemmuuteen kuulua.
Se loisi aivan erilaisen tilanteen lapsen edullekin toteutua omien vanhempiensa kanssa.
Tässä yhteydessä on kysyttävä tätä asiaa hieman laajempi kysymys:
Miksi
yhteiskunnassa satsataan työelämän uudelleenkoulutukseen - mutta ei
esimerkiksi vanhemmuuden koulutukseen ongelmatapauksissa - kun nämä
ongelmatapaukset kertyvät vanhempien osaamattomuuden vuoksi aikamoisiksi
yhteiskunnan kuluiksi.
Niiks kuluiksi joista mm Elinkeinoelämän valtuuskunta alvariinsa valittaa.
Sosiaalityön
tarkoitus ja keskeisin arvo on tehdä itsensä tarpeettomaksi eikä
asiakasta itsestään riippuvaiseksi - siksi vanhemmuuden kurssittamiseen
olisi ongelmavanhempien tapauksessa mitä suurin tarve ja hyöty.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Friday, March 22, 2013
Ei ole taaskaan ajateltu loppuun saakka
Euroopan parlamentti on julkistanut tietoja erilaisten
elintarvikkeiden tuottamisen vaatimasta vesimäärästä. Näin
EU-parlamentti osallistuu tänään vietettävään Maailman vesipäivään.
Tutkijat
ovat kehittäneet tarkkoja työkaluja veden kulutuksen mittaamiseen.
Peruselintarvikkeiden
vaatima vesimäärä on häkellyttävä. Esimerkiksi kilo juustoa vaatii yli 3
000 litraa vettä. Kilo suklaata peräti 17 000 litraa.
Ja mm.
globaali kahvintuotanto vie yhteensä 110 miljardia kuutiota vettä
vuodessa. Tämä vastaa esimerkiksi Rheinjoen virtausta 1,5-kertaisesti.
Niinpä
- olispa se ajattelukin yhtä tarkkaa kuin mittarit - joka onkin
keskeinen perisynti teknokraateilla - ja siirtyy vaivatta ja
analysoimatta sellaisenaan virkamiesten ja poliitikkojen sloganeiksi -
ja median päivittäisruuaksi.
Nimittäin vedenkulutus suljetussa katetussa suljetussa tehdasrakennuksessa on aivan eri asia kuin viljelysten vedenkulutus.
Kas
kun tehtaassa ei tapahdu veden haihtumista nimeksikään - sen sijaan
viljelysten kastelussa ja sitä enemmän mitä etelämpänä ollaan menee
valtaosa käytetystä vedestä haihtumiseen. Ja pienen tippasen
kokonaismäärästä käyttää kasvi.
On erikoista että sinänsä tärkeän
ilmastonsuojeluvision myötä tahtoo järjen käyttö hävitä sitä enemmän
mitä fanaattisempaa on visiointi. Ja huolestuttavaa että
korkeakoulutetut toimittajat, vrkamiehet, poliitikot ja tutkijat eivät
osaa tuota vähää analyyttista ajattelua.
Jos ei analysoi tarpeeksi pitkälle eikä osaa perustella niin olkoon summamutikkasuunsoittajat hiljaa.
Nimittäin
katteeton summamutikkasuunsoittaminen ja sen myötä epäanalyyttinen
median, vrkamesten ja politikkojen perässäjuoksenta kuluttaa energiaa ja
raaka-aineita oli kyseessä paperi- tai sähköinen viestintä. Ja ei johda
muutenkaan mihinkään muuhun kun katarttiseen älyllisen
suolentyhjennyksen tyydytykseen.
eettis-realistisen ajattelun kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Ihmiskunnan peruskäsityksistä löytyi käsittämätön musta aukko
Vaikuttaa
siltä että lähestymiskulma työhön ja sen motivoivuuteen
kokonaistyövoiman - myös työttömien ja työhaluttomien - suhteen on aika
kehittymätön ja työnantajan näkökulmaan painottunut.
Miksei
voisi ajatella nyansoidummin - ja viedä se valtiovallan toimesta
kansalaissivistykseksi niin että ihmiset itse osaavat hahmottaa mihin
motivaatiomalliin hän kuuluu ja sitten ilmoittaa sen työnantajalle - ja
että myös työnantajat voisivat ilmoittaa työpaikoista että mihin
motivaatiomalliin mikin työpaikka kuuluu.
Ihmisethän tekevät
työtä tai ovat tekemättä monesta syystä - raha, sosiaalisuus työssä,
jonkun asian rahoittaminen, ajankuluminen, itsensä tarpeelliseksi
tunteminen, oma itsenäinen rauha työssä, uusien asioiden oppimnen, halu
olla oppimatta uusia asioita, vallitsevan järjestelmän myönteinen tai
vastainen työ, auttaminen, tutkiminen, jne.
Ihmiset voisivat itse
selvittää itselleen mikä heidän motivaatiomallinsa on jolla hän toimii
vaikkapa kyselyn avulla. Lisäksi valtiovalta voisi tarjota ihmisten
kykyjen testauksia niin että he tietäisivät myös itse missä ja millä
tasolla heidän kykynsä on. Ja molemmat voitaisiin tehdä anonyymisti.
Miten
on voinutkin ihmiskunta oikeastaan kokonaisuudessaan päässyt
lipsahtamaan siihen kästykseen että se tieto mitä koulussa annetaan on
tärkeää - mutta se mitä ihminen itsestään tietää ei ole.
Tämähän on aivan käsittämätön sokea piste ihmiskunnan käsityksissä jota pitää oitis alkaa paikkaamaan.
Siitä
nimittäin ettei ihminen tiedä itsestään motivaatioiden ja kykyjen
perusasioita seuraa aivan käsittämättömästi hukka- ja harha-askelia
ihmisten elämässä ja turhaa institutionaalista toimintaa - joiden
molempien välttäminen pitäisi olla kustannustetoisen yhteiskunnan
keskeisiä tavoitteita.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Thursday, March 21, 2013
Eikö niillä ole jo ahneutta tarpeeksi
Halltuksen kaavailujen mukaan osinkoverotus verotus yksinkertaistuu. Osinkoa voi jakaa ilman enimmäissummaa kahdeksan prosenttia. Osinko ei kuitenkaan ole enää verotonta, vaan siitä täytyy maksaa veroa 7,5 prosenttia. Sen jälkeen veroprosentti on 30 prosenttia.
Toisin sanoen pörssin ulkopuolisten yritysten osingoista maksetaan veroa vähemmän kuin esimerkiksi työttömyyskorvauksesta.
Tuota noin - pitääkö yrittäjien ahneutta ruokkia - eikö sitä ole heillä jo ihan tarpeeksi.
Ja onko se oikeasti totta että yrittäjä tekee työtään vaan ahneudesta - kuten hallitus näyttää ajattelevan
Tällaisilla henkisillä eväillä Suomesta tulee henkisesti köyhien ja taloudellisesti vauraiden ihmisten vallassa oleva valtio.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Yhteiskunnan alakulttuurit saatava yhteiskunnan yleisen etiikan syyniin
Sukevan vankilanjohtaja Salminen sanoo että vangit voivat olla vaarassa myös vankilassa, mutta hän korostaa, että vankilan velvollisuus on suojella vakavilta tapauksilta. Vuoden aikana tapahtuu kuitenkin lukuisia pahoinpitelyjä. Nämä ovat yleensä lieviä.
- Henkilökuntaa ei aina riitä joka paikkaa valvomaan ja valvontajärjestelmät eivät kaikkia loukkoja kata. Yleensä esimerkiksi väkivaltaa harjoitetaan sellissä, minne henkilökunta ei näe. Sellithän ovat jonkin aikaa auki päiväsaikaan ja tällöin tavallisesti tapahtuu, puhuu Salminen.
Tekijät pyritään jokaisessa tapauksessa saamaan selville ja tämän jälkeen käynnistetään toimenpiteet nimenomaan tekijöitä kohtaan. Vastaan voi tulla esimerkiksi siirto toiseen laitokseen.
- Lakihan antaa mahdollisuuksia myös turvatoimenpiteisiin, kuten erillään pitämiseen. Vakavat tapaukset menevät poliisitutkintaan, muistuttaa Salminen.
Salminen sanoo että vankilan velvollisuus on suojella vankeja vakavilta tapauksilta ja että vain vakavat tapaukset menevät poliisitutkintaan.
Tämähän tarkoittaa sitä että vankilat itse asiassa hyväksyvät - toisin kuin vankilan ulkopuolisessa elämässä - lievän väkivallan - että vankilan velvollisuus ei ole suojella lieviltä tapauksilta.
Kun lievätkin tapaukset siviilielämässä ovat vakavia ja uhri voi nostaa syytteen. Voiko vanki nostaa lievästäkin ruumiilliseen koskemattomuuteen puuttumisesta syytteen. Ja voiko vanki halutessaan vaatia ettei hänen selliään pidetä päivällä auki väkivallan ehkäisemiseksi.
Näyttää siis siltä että vangit eivät ole toisaalta tasaveroisia oikeuden edessä ja toisaalta siltä että vankilat näyttävät sallivan vankien alakulttuurin väkivaltaisuuden.
Nyt sopii kysyä että kun vankila sallii rikollisten väkivaltaisen alakulttuurin niin vankihan vie sen kulttuurikokemuksen mukanaan siviiliin - jolloin hän voi oppimansa alakulttuurin mukaisesti reagoida väkivallalla.
Siksi pitäisi olla ehdottomampi vankien väkivaltaisuuteen eikä rangaista siitä siirroilla vaan lisärangaistuksilla - että he oppisivat että väkivaltaisuudesta saa lisää vankeutta ja oppivat paremmin ulos väkivaltaisesta kulttuuristaan.
Mutta tämäpä herättää yleisemmänkn kysymyksen yhteiskuntaan lukerrelleista alakulttuureista - kuten poliitikkojen korruptiosyytesuoja, johtajien törkeä palkkiokiristys jne.
Mitä enemmän on alakulttuureita omin eettsin säännöin ja mitä vähemmän niitä syynätään yhteiskunnan yleisen etiikan valossa niin sitä turvattomampi ja epäluotettavampi yhteiskunta on.
Otetaan esimerkiksi koulukiusaaminen - josta edelleenkin moni ajattelee että se kuuluu koulujen kulttuuriin ja on siten oikein vaikka sillä on uhreille usein järkyttäviä seurauksia.
Ei tuollaisia alakulttuurikäsityksiä saa hyväksyä kuten vankien väkivaltaisuuden alakulttuuriakaan.
Ihmisen henkisen ja ruumiillisen koskemattomuuden pitää olla kaikille sama. Jos sitä ei vaadta ei sitä sitten opitakaan.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Today I woke up being proud of myself but not of Finland and finnish people
Today
I woke up in the morning
being proud of my self.
I have stood tall
and said
with full unique creativity
already years
in newspapers,
to politicians
and in internet
what my mind
and heart
have been said.
But what about Finland
and finnish people
finnish newspapers
finnish politicians
to whom
I have sent
my thoughts
from my mind
and heart.
They have not
valued
not respecting
just abusing
me
my mind
my heart
and my years long
unique
creativity
from my mind
and heart
as me
being responsible
how things goes
and will be realized
in realistic and
especially
ethical ways.
That´s why besides
waking today
in the morning
proud of myself
I can´t say
I am proud of my
earlier homecountry
Finland
because from my side
Finland
and it´s people
and people being
in power
looks like
my
individual talents
achievements
and responsibility
not respecting
and opportunistically abusing
people.
And that was main reason
why I left my homecountry
because they don´t respect
and value
individual talents,
achievements
and responsibility
over one´s own
advantage.
Because they are
fully working there
for they own advantage
in that way
not being
very civilized
country
and people.
That´s the truth
of Finland
and finnish people
as I have seen it
already tens
of years.
Well -
I continue
this day
still
being proud
I have been
stood tall
and said
what my
mind and heart
have been said.
developer of ethical realistic thinking
Jussi Vaarala
foreign countries
Yllättäen Venäjällä ratkaisijan paikka talletussuojan murtamisessa
Kyproksen
parlamentin kieltäydyttyä talletusten verottamisesta sen pitäisi
neuvotella uusi sopimus EU:n kanssa, tai lähteä eurosta tai hankkia
jostain rahoittajia.
Venäläisillä on suuria talletuksia Kyproksen
pankeissa. Eivätkö he voisi ottaa talletuksillaan kyproslaiset pankit
omistukseensa ja siten muuntaa talletukset osakepääomaksi.
Sekä
murtaa talletussuoja ensimmäisenä maana maailmassa ja sitä myöten viedä
niin talletukset kuin pankitkin saman markkinatalouden piiriin kuin
missä muutkin yritykset ovat.
Yllättävää että kun läntiset maat
eivät tähän pysty niin markkinatalouden ratkaisevassa kehityksessä
avainpaikalla olisikin Venäjä ja venäläisten rahat.
Kysyä voi
tuleeko Venäjästä asemiinsa juuttuneiden länsivaltojen sijaan se maa joka
toimii markkinatalouden muutosagenttina sen keskeisten avainkysymysten
suhteen - kuten talletussuojan poistaen talletusten muuttamisessa
pankkien osakeomistukseksi.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski kysyy 8-vuotiaan tytön surmajutussa
- Tytöstä tehtiin surmatyötä edeltäneen talven aikana kaikkiaan 11 lastensuojeluilmoitusta. Siitä huolimatta lapsi jäi yksin hätänsä keskelle.
- Myös naapurit tekivät tästä tytöstä lastensuojeluilmoituksia. Ja senhän me tiedämme, että naapurit eivät sellaiseen hevin ryhdy.
- Miksi viranomaiset eivät toimineet? Yksi puhelinsoitto poliisille olisi riittänyt. Missään tapauksessa tätä ei voi selittää resurssipulalla. Sen verran tiedän, että viranomaisohjeita on kyllä olemassa riittävästi. Nyt ei vaan toimittu silloin kun olisi pitänyt toimia.
Kyllähän tästä on tehtävä se johtopäätös että lastensuojelun kulttuuriin on nyt kömpinyt sellainen mörkö että se kulttuuri on perin pohjin perattava että lastensuojelu saadaan tolalleen.
Tuossa tapauksessa se oli aivan kelvotonta toimintaa.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Erikoista korvausajattelua
Aika erikoista että narkolepsian
rokotteesta saaneet eivät kaikki saa korvausta. Vaan se maksetaan vain
alle 20 vuotiaina sairastuneille.
Kuulostaa vähän samalta kuin
sodassa olleiksi ja sitä korvauksia saaviksi olisi tunnustettu vain
Jatkosodassa olleet mutta ei alusta asti Talvisodassa olleita.
Kyllähän taas lääketeollisuutta kohdellaan silkkihansikkain jonka pitäisi korvata kaikki aiheuttamansa vahingot.
Mikä se sellainen lääketeollisuus on joka saa rahaa siitä että parantaa ihmisiä muttei maksa siitä että aiheuttaa vahinkoja.
Miten
sellaisella voi olla toimilupa mutta ei ns ympäristövastuuta
toimiluvasta. Eli saa sotkea vesistöjä vastustuskykyisiä bakteereita
siten kehittäen teollisuudellaan ja aiheuttaa toisaalta lääkkeillään
potilasvahinkoja joutumatta korvauksiin.
Toisin sanoen - olivatko narkolepsian saaneet itse asiassa lääketeollisuuden epävirallisia koekaniineita.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Miten määritellään kasvukeskus.
Usein se nähdään teollis-hallinnollisena ison kaupungin keskuksena joka
tuottaa voittoa - siis käsite on teknologialähtöinen.
Mutta jos
kasvukeskukseksi määritellään se alueellinen kohta jossa on kasvava
dynaaminen muualle taloudellista taloudellista hyvää levittävä
ominaisuus niin päästään esimerkiksi Kaakkois-Suomen kohdalla
hämmästyttävän tulokseen:
Kaakkois-Suomen kasvukeskus onkin
Vaalimaan, Vainikkalan, Imatran ja Nuijamaan raja-asemat - koska niiden
kautta alueelle virtaa kasvavasti ja runsaasti rahaa.
Ajattelutapa
on sangen hyödyllinen koska se ei raahaa heti lähtökohtaisesti taakkana
hallintoa olemassa muuten kuin että kasvukeskus toimii kuten sen
tehtävä on.
Ja se on kuin rahahana jonka voi avata koko pitkän itärajan pituudelta.
Siis
sangen hyödyllinen ja sovelluskelpoinen käsite - joka irroittaa myös
kasvuajattelua teknologian ja teollisuuden pakkoajattelusta..
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Jussi Vaarala
ulkomaat.
Mitkä olivat sote-työryhmän taustaoletukset
Sote-työryhmän
raportn luovutuksessa virkamies esttää käsityksen että 20 vuoden päästä
olisi maakuntia joissa ei ole kasvukeskuksia ollenkaan.
On
erikoista että todellisuus nimeltään Venäjän osuuden kasvu Suomessa koko
itärajan mitalta ei ole tavoittanut sosiaali- ja terveyssektoreiden
strategisia peruskäsityksiä.
Kysyä voi mitä muita perusteettomia oletuksia työryhmä edusti joko julkilausumattomina tai julkilausuen.
Kapea pääkaupunki- ja kasvukeskusajattelu on aivan liikaa vallassa vieläkin.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Ministeri Heidi Hautalan vihr. haksahdus pimeään työhön on johtanut hänen eroamiseensa harmaan talouden torjunnan työryhmästä.
Nyt kansanedustaja Seppo Skinnari sd. antaa ymmärtää että Hautalan pitäisi luopua ministerin tehtävästäkin.
Ja sanoo ettei ministeri voi olla tavallinen ihminen.
Tässä on ministeripuritanismin makua.
Peruslinjauksena
pitäisi kuitenkin pitää - ei ne hyvät tavat vaan hyvät teot - eli jos
ihminen on jossain tehtävässä hyvä niin vaikka hänessä muuten on
moitteen varaa niin onhan se järjetöntä jos yleisellä tasolla
aikaansaava heitetään ulos vaikuttamasta yksityisen tason toilailun
takia.
Tuloksena kun tuollaisesta "ministeripuritanismista" on
että keskeisissä tehtävissä on kunnon koskaan erehtymättömiä omaa
mainettaan vartoivia ihmisiä joilla kuitenkin on vähän asiallista
annettavaa - jos se edes on tärkeää kunhan on ministeripuritanistisessa
yhteiskunnassa muuten moitteeton.
Aivan kauhea
moralismiterroristinen ja samalla ulkokuvan kyttäämiseen aikaansaamisen
sijaan juuttunut olisi sellainen yhteiskunta - varsinainen puhtoisten
ihmisten hovi aina vaan typerimmiksi tulevine
moraalinvartiointikuvioineen.
Toiseksi tälläinen
ministeripuritanistinen ajattelutapa pitää sisällään sen ettei ihminen
voi langeta eikä kehittyä ja että paras on se joka koskaan ei ole
mihinkään langennut.
Miten sellainen yhteiskunta voi olla
kehityskykyinen joka ei anna arvoa ihmisten kehittymiselle tai vaikkapa
millekään sosiaalialan instituutiolle joissa kaikissa on sisäänvalettu
ihmisen kehittymisen mahdollisuus.
Ja kuinka koskaan lankeamaton
ihminen voi tietää langenneiden ihmisten helvetistä kun ei ole koskaan
langennut - ja jatkaa ja pahentaa langenneiden ihmisten helvettiä sillä
että asettuu ja oikeinpa asettaa vallan korkeimmaksi aatteeksi että ei
vallassa voi olla tavallinen ihminen vaan moitteeton pyhimys.
Mikä
kaksinaismoralistinen puritanistinen yhteiskunta joka kääntyy etiikkaa
ja moraalia vastaan juuri noiden lankeamattomien ihmisten luoman
moraalipuhtoisen kahtiajakautuneen yhteiskunnan vuoksi. Joka onkin
heidän suuri suorastaan valtava lankeamisensa.
Summaten - kyllä
ihmisen pitää voida moraalisesti yksityisenä ihmisenä langeta ja
parantua - mutta jos tekee varsinaisessa julkisessa
luottamustehtävässään eettisen rikkeen oli se omaa etua ajavaa tai
jonkun ryhmän etua ajavaa niin sellaisesta pitää panna virasta
kävelemään.
Ministerit on ensisijaisesti asetettu saamaan yhteiskunnallisesti aikaan eikä olemaan yksityiselämässä puhtoisia.
Joku sanoo että mitä sitten on väliä mitä tavalliset ihmiset tekee kun ministerikin saa tehdä mitä vaan.
Mutta
- se että ihmiset ministerit mukaanlukien töppäilevät yksityiselämässä
on ja pysyy mistään riippumatta - ja kyllä ihmisen töppäilyn syy on aina
hänessä itsessään eikä sille voi asettaa syyksi ja luvaksi ja
esimerkiksi sitä mitä ministeri tekee.
Eettis-realistisen
aatteen keskeisiä kivijalkoja on että se ei ole moralistinen liike vaan
eettinen jonka keskeinen kohde ei ole yksityisen ihmisen töppäilyt vaan
instituutioiden ja niiden viroissa ja johtotehtävissä olevien
tehtäväänsä liittyvät töppäilyt.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Näinkin näkyy yritysmaailman lyhytnäköinen tulosajattelu elämänkaariajattelun kustannuksella
Työmarkkinatunnustelujen yhteydessä SAK:n puheenjohtaja Lauri kuvasi, että EK yrittää maksattaa
palkankorotusten kustannukset muilla - työeläkemaksuja alentamalla. Mutta SAK ei halua alentaa
työeläkemaksuja - koska järjestö pitää sitä rahan ottamisena tulevista
eläkkeistä.
Tässä näkyy kuinka elinkeinoelämä elää tulosajattelun
maailmassa välittämättä sen tekijöiden elämänkaaresta kun eläkemaksujen
leikkaamista ajaa - kun taas SAK:lla näyttäytyy elämänkaaren kunnioitus
kannanotossaan.
Olisikohan syytä saada elämänkaariajattelu läpi kaikkialla yhteiskunnassa mukaanlukien elinkeinoelämä.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Kyprokselta alkoi pankki- ja talletusvallan kaatuminen
Kyproksella
ollaan puuttumassa rahamaailmaa järkyttävällä tavalla talletusten
suojaan ja tekemällä ne vastuullisiksi siitä talouspoltiikasta mitä
pankit tekevät.
Talletussuoja onkin markkinatalouden vastainen elementti joka pitää pikimmiten poistaa.
Nimittäin se tekee pankkiin tallennetusta rahasta markkinatalouden ulkopuolista rahaa.
Ja samalla siirtää myös pankit markkinatalouden ulkopuolelle - jota siis pankit kaikista eniten ohjaavat.
Rahan
ja pankkien markkinatalouden ulkopuolinen järjestelmä on luonut
pankeista pääomapiireille aika vähäriskisen turvasataman ohjailla ja
spekuloida markkinataloudella ja usein veronmaksajien kustannuksella
miten lystää.
Nyt tuota peliä oltaneen puhaltamassa poikki - ja tekemässä se mikä pitää tehdä heti ympäri maailmaa kaikkialla.
Eli
ymmärtää pankit samalla lailla sijoituskohteeksi täydellä
markkinatalouden riskillä kuten kaikki muutkin yritykset - jolloin
Kyproksella olevan menettelyn tapaan talletukset ovatkin pankin
osakkeiden ostamista ja omistamista.
Näin menetellen raha alkaa
kulkeutua laiskasta pankkiin tallennetusta rahasta muidenkin yritysten
osakkeiden ostoksi - jolla pitäisi olla huomattava vaikutus
talouselämään.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Vaikea laji tuo kalanjalostus - erityisesti kalan jalostusasteen nosto
Uhatun Itämeren lohen kohtalosta käydään kovaa poliittista kamppailua. Tiedeyhteisö on pitkään vaatinut tiukempia suojelutoimia kuin mihin maa- ja metsätalousministeriö on ollut valmis. Työryhmä etsii parhaillaan sopua lohikiistaan.
Itämeressä elää noin 30 villiä lohikantaa, joista valtaosa on uhattuja. Yksi keinoista vahvistaa heikkoja lohikantoja olisi niin sanotun sekakantakalastuksen kieltäminen.
Sekakantakalastuksella tarkoitetaan merellä tapahtuvaa kalastusta, jossa saaliiksi tulee niin uhattuja kuin kestävämpiäkin lohikantoja eri joista. Merellä saaliiksi jäävät vaelluslohet eivät pääse lisääntymään kutujokiinsa.
Tutkijoiden mukaan sekakantakalastusta olisi rajoitettava paitsi avomerellä, myös rannikolla.
- Kalastus tulisi siirtää kokonaisuudessaan jokisuihin ja jokiin. Silloin voidaan kalastaa ainoastaan niitä kantoja, joiden katsotaan kestävän kalastusta, sanoo kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.
Mutta esitys vain joissa ja jokisuissa tapahtuvasta kalastamisesta on hieno koska se lohikantojen turvaamisen lisäksi myös nostaa lohen jalostusastetta matkailuelinkeinon suuntaan.
Miksei Suomi voisi olla vapaa-ajan kalastajien paratiisi koko rannikon mitalla kun siihen on edellytyksiä - vielä.
Ja miksi ei voisi merellä kalastajienkin suhteen tilannetta muuttaa siihen suuntaan että sen sijaan että he kalastavat itse lohta he tarjoavat turisteille palveluita lohen kalastamiseen. Viehekalastusta tuskin merellä kielletään.
Ja pakkohan tämä on sanoa että miksi ei elinkeinon rakennemuutos välttämättömistä syistä saisi ulottua kalastajiin kun se ulottuu kaikkialla yhteiskunnassa kaikkiin muihinkin ammatteihin - kuten kokonaisten tehtaiden sulkemisina.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Montrealissa Kanadassa poliisi on pidättänyt yli 250 ihmistä
mielenosoituksessa, jossa osoitettiin mieltä poliisin raakoja otteita
vastaan. Kahden poliisin ja neljän mielenosoittajan kerrotaan
loukkaantuneen yhteenotoissa.
Vastaava mielenosoitus on
järjestetty Montrealissa vuosittain jo 17 kertaa. Mielenosoittajien
mukaan Montrealin poliisi käyttää usein liiallista voimaa ja ottaa
epäoikeudenmukaisesti kohteekseen marginaaliryhmiä.
On aika
yllättävää ettei Kanadan valtio ole puuttunut kaiketi perinteeksi
muodostuneeseen poliisien vakivaltaan. Olisi Kanadasta olettanut muuta.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Kun katsoo
amerikkalaista aineettomien arvojen tuotantoa ja myös politiikan ydintä
niin sen emotionaalinen keskeinen sisältö on uhka ja sen pelko sekä
siitä selviäminen.
Mutta uhka ja pelko on vauvatasoinen
primitiivinen emotionaalinen kokemus - joka vallatessaan kaiken ehkäisee
myös kaiken muun emotionaalisuuden kehittymistä - ihminen joka pelkää
ei juuri kykene muihin tunteisiin - ja jos sitä pelkoa myös ruokitaan
kaikista suunnista niin mediassa uutistoimintana kuin viihteenäkin kuin
katujen väkivaltana niin sitä ei pääse mihinkään enää pakoon.
Amerikkalaisuutta
voikin kuvata vauvatason pelkoemotionaalisuudeksi jossa se on kylpenyt
jo vuosisatoja - mutta myös ruokkinut sitä teoillaan.
Yhdysvallathan
on ainoa valtio ja kansakunta maailmassa jolle sota on oleellinen osa
kaikkea sekä politiikkaa että kansallismentaliteettia eikä ikävä
mahdollisuus kuten muilla valtioilla.
Mutta vauvatasoinen
vuosisatojen pelkoemotionaalisuus näkyy myös muutenkin. Kun
emotionaalisuus kansakunnan tasolla on jäänyt kehittymisessään tuohon ei
amerikkalaisilla ole silloin muuta tunteiden ja arvojen aitoa syvyyttä
antaakaan kuin pelko ja sen käänteispuoli sentimentaalinen hyvinvointi
jota pelko koko ajan uhkaa.
Ja tämä emotionaalinen ja arvojen
kehittymättömyys näkyy myös siinä miten kapeaa ja syvyyssuunnassa köyhää
on amerikkalainen kulttuuri aina ollut. Sillä ei ole etenkään musiikin
ja kuvataiteen alalla ollut antaa sitä maailmanhistoriaan jäävää hengen
ja luovuuden korkeutta kuin mitä Euroopalla on ollut annettavana. Ja
samaa voi tietenkin sanoa monesta muustakin maasta ja kansakunnasta
mutta monta kertaa eri syistä kuin amerikkalaisuuden kohdalla.
Jos
kansakunnan henkinen ilmapiiri ja kansallisidentiteetti ei salli ja
mahdollista emotionaalisuutta ja sen vapautta ilman jatkuvaa pelkoa se
tukahduttaa ja näivettää myös oman kulttuurinsa. Kulttuurin tason ja
laajuuden ollessa siis kansakunnan emotionaalisuuden kuin sen
kulttuuriarvoiksi jalostuneisuudenkin mittari.
Ei emootioita ja niiden vapautta - ei kulttuuria.
Mutta
onhan amerikkalaisilla Hollywoodinsa voi joku huudahtaa - mutta
Hollywood ei ole kulttuuria - se on aina ollut amerikkalaisen sotaisan
maailmanvalloituksen kulttuuri-imperialistista propagandaa.
Ja
voi meitä siltä päivältä jolloin propagandaa aletaan pitämään
kulttuurina - joka heijastaa sen puutetta mikä aidossa elävässä
kulttuurissa on keskeistä - emotionaalisuuden kokemisen ja ilmaisemisen
vapaus kulttuurin tuotteiksi ihmisten kokea ja nautta.
Yleisestikin
- se kansakunta joka ei anna ihmisten kokea ja ilmaista emootioitaan
menettää heti sisäisen vapautensa ja samantien sen rikkaan
elämänläheisyyden ja voimakkaan monitahoisen emotionaalisen elämän
kokemisen jota vapaa ja vapaasti ilmaistava emotionaalisuus
parhaimmillaan merkitsee.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Pitkään politiikassa vaikuttanut ja psykoanalyytikkona toiminut Claes Andersson pitää eduskuntaan asti seuloutuneita poliittikkoja varsin kovapintaisina ihmisinä.
- Siellä on enemmän ihmisiä, joilla on tarve olla keskipisteessä, narsistisempia ihmisiä kuin yleensä, mutta ilman sitä ei politiikassa pärjää, Andersson sanoo.
Politiikassa taistellaan koko ajan näkyvyydestä ja ajasta televisiossa,
- Poliitikko, joka ei ole televisiossa, ei ole olemassakaan, psykiatri sanoo.
Aika erikoisen syväymmärtämätön näkökulma mielestäni.
Otetaan tähän rinnalle toinen tyypillinen julkisen narsismin joukko eli toimittajat niin saadaan hyvä näkökulma molempiin.
Nimittäin narsismin keskipisteessä on narsisti itse - hän eläytyy itseensä, on aina eläytynyt ja kun on niin tehnyt ei ole oppinut eläytymään muihin.
Jos kysytään kummassa on enemmän ulottuvuuksia ja arvoja - siinä että eläytyy vain itseensä vai siinä että eläytyy vaikkapa 3 vuoden aikana 100 ihmiseen ja ilmiöihin joka heidän elämäänsä liittyy.
No tästä on helppo päätellä että jos toimittaja tai poliitikko on eläytymiskyvytön narsisti niin hänen kykynsä kerätä tietoa ja oppia olemattoman eläytymiskykynsä kautta on heikko. Ja heidän antinsa historiaan yhtä kaikki kuin tuuliviirin - kääntyy ruosteisuuttaa kirskuen tuulessa.
Josta tietenkin seuraa että toimittaja ja etenkin poliitikko joka ei ole jäänyt narsisminsa koukkuun näkee asiat paljon laajemmin ja eläytyvämmin kuin narsistinen kiipijäpoliitikko.
Kas kun narsistien kiipijänarsisminsa huonoine havainto- ja oppimiskykyineen on suurin este sille että he menestyisivät ja saisivat jotain todellista aikaan julkisuudessa tepasteeraamisen sijaan.
Tietenkin jos menestymiseksi mitataan mahdollisimman monen vastustajan nujertaminen julkisuuteen pääsyssä niin silloin narsisti voi menestyä - mutta se ei ole mikään tae eikä ole sitä julkisuudessakaan olo että saisi jotain todellista aikaan.
Katsokaa todellisia politiikan ja tieteen ja kulttuurin suurmiehiä - olivatko narsisteja - eivät koska heidän menestymisensä salaisuus oli keskittyä asiaansa - eikä itseensä.
Andersson on aikansa lapsi sanoessaan tuollaisia - hän näkee menestymisen omassa ajassaan menestymisenä. Mutta on ajatontakin menestymistä - ja siihen ei narsistit kykene - ei missään lajissa kuin poikkeustapauksissa.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Perussuomalaiset edustavat läntisen maailman arabikevättä
Perussuomalaisten aseman vakiintuminen ja jopa tuoreen
kyselyn mukaan vahvistuminen suurten puolueiden perinteisissä
kannattajajoukoissa - kokoomuksen yrittäjät, demareiden työläiset ja keskustan
viljelijät - merkitsee useaa merkittävää asiaa.
Oikeastaan minkään instituution valtaan ei haluta enää
suostua. Perussuomalaisten kannatuksen vakaus ilmentää irrottautumista perinteisten
instituutioiden vallasta.
Ja tässä mielessä perussuomalaisten vahvistuneessa asemassa
asuu kansalaisvapauden laulu kaikenlaisten instituutioiden ohjailun
perinteisestä vallasta.
Ihmiset eivät halua enää että heitä ohjaillaan pääoman,
elinkeinoelämän, ay-liikkeen ja uskontojenkaan toimesta.
Perussuomalaiset tuntuvat sanovan että tämä maa ja valtio on
meidän eikä minkään tahon marionetti. Se vaikuttaisi olevan ydinsanoma vaikka
se tuleekin usein ääri-ilmausten kautta esiin.
Ja varmaan tämän vuoksi perussuomalaiset ja Timo Soini ovat
niin paljon ulkomaisessa mediassa esillä, koska perussuomalaisia voi tässä
instituutioiden vallasta irtautumispyrkimyksessään pitää eräänlaisena läntisen
maailman arabikeväänä.
Ja mielenkiintoiseksi ja haastavaksi tilanteen tekee se,
että perussuomalaisuus vakaasta kannatuksestaan huolimatta ei ole ainakaan
vielä mikään selkeä ideologia vaan haparoidenkin sinne tänne haakuroiva liike.
Ja se on tavallaan hyvä koska se on perusluova tila joka
hakee korvaavia asetelmia melkein joka suhteessa karille ajaneiden perinteisten
instituutioiden vallalle.
Jussi Vaarala
Palaako ihmiskunta mystiikasta takaisin tieteeseen mukanaan tunnesisällöt
On
tunnettua että ihmiset hakevat kulttuurista tunnesisältöjä ja
merkityksiä ja elähdyttävyyttä. Miksi näin - siksi että se muu elämä
joka ei ole kulttuuria ei ehkä kykene ruokkimaan ihmisiä
tunnesisältöjen, merkitysten ja elähdyttävyyden alueella.
Kaupallinen
materialistinen elämä on mennyt niin kovaksi että se on itse asiassa
aika pitkälle tyhjentynyt tunnesisällöistä, merkityksistä ja
elähdyttävyydestä.- kaupallinen materialistinen elämä ei enää kannattele noita arvoja ja onkin kriisissä sen suhteen.
Mutta
kulttuuri on myös osittain mystiikkaa tai se toimii osittain mystiikan
alueella olematta kuitenkaan leimallisesti mystiikkaa.
Ja mystiikkaa on myös uskonto.
Onko
nyt niin että esimerkiksi katolisen kirkon paavin
virkaanastujaisseremonioiden tuntuva seuraaminen mediassa ja uskontojen
muutenkin mielestäni kasvanut esillenousu on merkki samasta yleisemmällä
tasolla kuin on kulttuurin rooli yksityiselle ihmiselle.
Kun
tavallinen kaupalliseen materialismiin nojaava maailman meno on
juuttunut vastentahtoisuuden karille näkemyksettömyyteensä niin tähän
sisältötyhjyyteen - jossa materialistista maailmanmenoa ei voi sanoa
kovin rakastavaksi - haetaan yleisellä tasolla rakkauden vauhtia ja
voimaa uskonnoista.
Kun se mikä materialistisessa
kaupallisuudessa käänsi tieteen kylmäksi rahanteoksi heijastuukin nyt
ihmisten kaipuuna tieteen sijasta mystiikkaan ja sen lupauksiin
rakkaudesta.
Vauhdinotto uskonnoista on varmasti oikea
tunnesisältöjen hakemisen puolesta kun puhutaan rakkaudesta - sikäli kun
mikään uskonto ei aseta itseään etiikan yläpuolelle omien etiikan eli
rakkauden monopolin lailla itselleen joka merkitsee toisten uskontojen
näkemistä epäeettisinä johtaen uskonsotien kaltaisiin asetelmiin.
Mutta
jos vauhdinotto tunnesisältöjen puolelta uskonnosta ei päädy takaisin
tieteelliseen ajatteluun mystiikan sijasta niin silloin ollaan tiellä
josta ei hyvä seuraa.
Tiede on ehdottomasti parempi asia kuin
mikään mystiikka - mutta tiede on taloudellisen materialistisen
voitonpyyteen vuoksi hylännyt etiikan jonka jälkiä me saamme kaiken
aikaa surulla seurata - ja nähdä myös vastareaktiona uskontojen ja
mystiikan esiinnousuina.
Voikin kysyä - palaako ihmiskunta mystiikasta takaisin tieteeseen tunnesisällöt mukanaan.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala ulkomaat
Koulu-uudistuksen lähestymiskulmaksi perusopetus ja erikoisopetus
Kyläkouluja lakkautetaan kovaa vauhtia. Mutta onko lähestymiskulma koko kouluasiaan peruskoulun osalta väärä.
Voisiko olla niin että terveydenhuollon tapaan olisi perusopetus ja erikoisopetus.
Perusopetuksen
ollessa sellaista jossa peruskoulun keskeiset asiat opetetaan kuten
lukemaan ja laskemaan ja erikoisopetuksen sitä jossa muu tapahtuu.
Ja
että perusopetus voisi tapahtua niukin toimintamenoin omassa
lähikoulussa ja erikoisopetus joko koulukyydillä muualla tai
erikoisopettajan tullessa aika ajoin lähikouluun opettamaan erikoisaineita.
Tällöin
peruskoulun perusopetus voisi tapahtua vaikka kylän oman väen voimin -
lukemaan ja laskemaan kun osaa opettaa kuka vaan joka osaa niitä itse.
Samoin liikunta ja musiikki jne voisivat tapahtua perusopetuksen tasolla
oman kylän voimin jos vaikkapa musiikin osaajia on.
Tämä
auttaisi varsinaisia koulutettuja opettajia keskittymään
erikoisopetuksen asioihin joka nostaisi heidän asiantuntijastatustaan
huomattavasti.
Edelleen lähestymistapa mahdollistaisi monenlaiset yksityistämis- ja talkootyön toimet oman lähikoulun suhteen.
Minusta tämä asia pitäisi laittaa laajasti tutkittavaksi ja lausuntokierrokselle.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
On jäänyt vaikutelma, että Jari Litmanen jalkapalloilun
puolella pelattiin ulkomailla johtoportaiden puolesta sivuun niin että hänen ei
annettu lahjakkuudessaan loistaa.
Onko jääkiekossa NHL:ssa käymässä Mikael Granlundille
samoin? Kun kykyjä olisi niin pannaan sellaiseen rooliin, jossa hän ei saa
käyttää ja näyttää kykyjään - siis valmennusjohdon selvä virhe.
Pitää kysyä ollaanko suomalaiseen kykyyn menestyä ja syttyä
lahjakkuutena suhtautumassa muiden puolesta kateudella ja suoranaisella
kampituksella.
Eikö suomalaiset lahjakkuudet kelpaa? Ja typerintä on se,
että suomalaiset itse tallovat monia lahjakkuuksiaan niin kotimaassa kuin
ulkomaillakin.
Lahjakkuutena ei ole helppoa olla suomalainen - missään
lajissa.
Ja sitten vieläpä oikein presidentin suulla viritetään
sordiinoa vaimentamaan sitä joissakin asioissa suomalaiset ovat väkilukuunsa
nähden poikkeuksellisia.
Jussi Vaarala
Talvisin voi kulkea lumen päälläkin
Yhteiskunnan pitää taipua siihen että ilmastonmuutos tulee. Näin on myös tehtävä strategisen suunnittelun suhteen.
Kuten tiestön ilmastostrategisen käytön suhteen.
On jokseenkin järjetöntä tunkea autolla mittaviin lumikinoksiin seisomaan tuntikaupalla ruuhkissa lumeen juuttuneena.
Pitäisi
tehdä suorastaan niin että valtio määrittelee mitä teitä ei
yksinkertaisesti kovimman lumentulon aikaan aurata tai aurataan viimeksi
ja jopa päivien päästä.
Näin on pakko ajatella koska lumisateet
sekä päivinä että sentteinä tulevat kasvamaan - syynä lämpiävän
ilmaston aiheuttama ilmankosteuden kasvu joka tulee myös sateena alas.
Tämä
tarkoittaisi tietenkin sitä että esimerkiksi taksiyrittäjien pitäisi
hankkia kuomullisella peräkärryllä olevia moottorikelkkoja ihmisiä
kuljettamaan pahimpien lumikinosten aikaan.
Onko tämä ajattelu hätävarjelun liiottelua. Ei. Katsokaa miten Yhdysvalloissa on lumimyrskyt myllänneet mylläämästä päästyään.
Se
voi olla aivan oikeaa tulevaisuutta että lunta saattaa sataa
moninkertaisia määriä aiempaan verrattuna joka yksinkertaisesti mm estää
yksityisautoilun.
Viimeistään sellainen tilanne pakottaa ilmastostrategiseen tiestön ja liikennevälineistön suunnitteluun.
Ei aina tartte mennä talvella lumen aikaan maata myöten - voi mennä lumen päälläkin.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
Perussuomalaiset edustavat läntisen maailman arabikevättä
Perussuomalaisten
aseman vakiintuminen ja jopa tuoreen kyselyn mukaan vahvistuminen
suurten puolueiden perinteisissä kannattajajoukoissa - kokoomuksen
yrittäjät, demareiden työläiset ja keskustan viljelijät - merkitsee
useaa merkittävää asiaa.
Oikeastaan minkään instituution valtaan
ei haluta enää suostua. Perussuomalaisten kannatuksen vakaus ilmentää
irrottautumista perinteisten instituutioiden vallasta.
Ja tässä
mielessä perussuomalaisten vahvistuneessa asemassa asuu
kansalaisvapauden laulu kaikenlaisten instituutioiden ohjailun
perinteisestä vallasta.
Ihmiset eivät halua enää että heitä ohjaillaan pääoman, elinkeinoelämän, ay-liikkeen ja uskontojenkaan toimesta.
Perussuomalaiset
tuntuvat sanovan että tämä maa ja valtio on meidän eikä minkään tahon
marionetti. Se vaikuttaisi olevan ydinsanoma vaikka se tuleekin usein
ääri-ilmausten kautta esiin.
Ja varmaan tämän vuoksi
perussuomalaiset ja Timo Soini ovat niin paljon ulkolaisessa mediassa
esillä koska perussuomalaisia voi tässä instituutioiden vallasta
irtautumispyrkimyksessään pitää eräänlaisena läntisen maailman
arabikeväänä.
Ja mielenkiintoiseksi ja haastavaksi tilanteen
tekee se että perussuomalaisuus vakaasta kannatuksestaan huolimatta ei
ole ainakaan vielä mikään selkeä ideologia vaan haparoidenkin sinne
tänne haakuroiva liike.
Ja se on tavallaan hyvä koska se on
perusluova tila joka hakee korvaavia asetelmia melkein joka suhteessa
karille ajaneiden perinteisten instituutioiden vallalle.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
Miksi tuotekehitystukea ei pitäisi antaa suurille yrityksille lainkaan
Suurille
ja menestyneille yrityksille tuotekehitystuen antaminen on tuhoisaa .
mukaanlukien myös kulttuurin puolella esimerkiksi musiikin
maailmanluokan menestyneille bändeille apurahojen antaminen.
Ensinnäkin
muualta saatu tuotekehitysrahoitus laiskistaa tuotekehityksen koska kun
sitä ei nähdä enää täysin omalla vastuulla olevana kulueränä niin
siihen myös usein suhtaudutaan myös kulujen puolesta yliolkaisesti -
saatikka sitten muutenkin menestyneissä ja paikkansa vakiinnuttaneissa
yrityksissä - joilla ei ole kummempia tuotekeihtystarpeita. Ja silti
näille huippumenestyvillekin yrityksille syydetään miljoonatolkulla
tuotekehitysrahaa.
Suurten yritysten saama tuotekehitysraha on
myös herran lahja niille niiden kilpailuasetelman säilytämisessä. Sillä
antamalla tuotekehitysrahoja isolle yritykselle on sama kuin olla
antamatta niitä orastaville ideoille ja yrityksille - siis niille joista
voi koitua kilpailijoita suuyrityksille. Ja se jos mikä tietenkin
tappaa kansakunnan innovaatiopohjaa ja sen realisoitumista.
Mutta
laiskistunut tuotekehityspuoli paikkansa vakiinnuttaneissa yrityksissä
on myös vaaran merkki sillä jos yritys ei koko ajan pidä huolta ja
päivitä tuotepohja-tuotanto-markkinat ketjua niin markkinat ajaa yksi
kaunis päivä huomaamatta ohi ja suuryrityksellä on käsissään raskaat
kulut, vanhentunut tuoterepertuaari, vanhentuneet tuotelinjat ja
paiviuttämätön henkilöstön osaaminen.
Ja tuokin usein siksi että
se on saanut tuotekehitysinnovatiivisuutta tainnuttavaa
tuotekehitystukea valtiolta. Miksi näin - siksi että kun ei ole omat
rahat pelissä niin ei niin väliä mitä tuotekehitys tekee ja toisaalta
kun sen saama tuotekehitystuki lamaannuttaa kilpailijoiden
pienyrittäjyyden innovaatiopohjaa niin se taas entistä enemmän uinuttaa
suuryrityksen uneen luulemaan että kaikki on alati näin.
Ja
sitten kun ei olekaan yksi päivä siten niin suuryrityksen kaatuessa
kaatuu myös sen työttömien massat valtion kontolle - ja varsin suurella
todennäköisyydellä sen vuoksi että valtion tuki surkean
päivällistasoisen yritysjohdon myötäauttaen vei hivuttamalla yrityksen
elinkelpoisuuden - ja pahaksi onneksi samalla tappoi myös kyseisen alan
innovaatiopohjan kansakunnassa.
Voiko siis raskaampaa syntiä
yhteiskunnassa olla kuin jakaa tuotekehitystukia ja apurahoja niille
joilla jo menee valmiiksi hyvin.
Ja sitten kun
suuryritysnuolekeltu yhteiskunta kaatuu rappion partaalle niin sitten
alkaa poliitikot juosta Kataisen hallituksen tapaan tekemässä
toimitusjohtajien hommia.
Intissä sanottiin alokkaille että kun tyhmä pää niin koko ruumis kärsii.
Ja
nyt on ollut suomalaisen yhteiskunnan pää vuosikymmeniä tyhmä ja
siksipä nyt koko kansakunnan ruumis joka niveltä myöten kärsii.
Katastrofista
ei puutu enää muuta kuin se että Katainen ja Stubb ilmoittavat ulkomaan
matkaltaan että hupsistakeikkaa heidät palkattiin johonkin arabimaahan
joksikin johtajiksi.
Tällaista on meno tänään - ja sellaista että
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan pitäisi kääntää
rintamasuuntansa omiinsa päin ja huutaa naama punaisena kovaa ja kauan.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
On jäänyt vaikutelma
että Jari Litmanen jalkapalloilun puolella pelattiin ulkomailla
johtoportaiden puolesta sivuun niin että hänen ei annettu
lahjakkuudessaan loistaa.
Onko jääkiekossa NHL:ssa käymässä
Mikael Granlundille samoin. Kun kykyjä olisi niin pannaan sellaiseen
rooliin jossa hän ei saa käyttää ja näyttää kykyjään - siis
valmennusjohdon selvä virhe.
Pitää kysyä ollaanko suomalaiseen
kykyyn menestyä ja syttyä lahjakkuutena suhtautumassa muiden puolesta
kateudella ja suoranaisella kampituksella.
Eikö suomalaiset
lahjakkuudet kelpaa. Ja typerintä on se että suomalaiset itse tallovat
monia lahjakkuuksiaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Lahjakkuutena ei ole helppoa olla suomalainen - missään lajissa.
Ja
sitten vieläpä oikein presidentin suulla viritetään sordiinoa
vaimentamaan sitä joissakin asioissa suomalaiset ovat väkilukuunsa
nähden poikkeuksellisia.
When "good" people selected to institutions are falling trap of self-identifying
When I was young man I bought an old car. After that I noticed cars of same model I had. Surely because that was my first car and I liked it and was proud of it.
That´s very common in people - that they easily recognize such things they have and like - things, personal qualities, way of thinking.
The processes behind that is identifiying to themselves and identifying to environment they live - and often with positive emphaty quality - "that´s good guy, he has same kind of car, house, hobby etc. as I have.
So far very well. But this phenomenon makes troubles in institutions.
In general it is very understandable and acceptable that people having same values and way of thinking etc belong to same institution or group because it is then easy both identify to people in that institution and that institution to identify to environment where it is and acts.
But in some institutional cases this phenomenon makes troubles because some institutions are full of people who are "good" people, do well etc. - meaning that in some institutions people working or acting in them are selected because they are "good" etc.
And in that case people also identify each other and institution also identifies in its environment such things that are same kind as that institution and people in it are.
Thing that easily makes them also typified of what they think, value and see.
But then comes troubles when that institution meet people or phenomenon that don´t belong into their way of seeing and thinking about things.
And that institution have then two main problems and typically one easy solution to them - with that solution ensuring that as an institution it became if not already is closed from it´s environment and also from ability of development.
Those problems are their ability not identify nor emphatize those things that are not like them - nor to those people who are not like them - and the other problem is that those people identifying themselves and people like they are have typically not very good problemsolving abilities.
General phenomenon being so that the more person or institution is identifying themselves the more difficulties they have to meet strange things to them and and in general to do anything to such strange things to them.
And as an easy solution to new things for them is typically just to do nothing - close their eyes to that for new problematic thing and people appeared.
They just hide such things out of their mind for two reasons - such strange things on the other hand disturb their self-identifying system with self-identifying way of seeing their environment - and on the other hand shows them their deficiency of problemsolution ability of new things.
Well - this phenomenon of institution level self-identifying is really big problem in those institutions that are made for representing all people in society or in geographical area that institutions acts - because that institution is then not doing it´s task as is intented.
It is reprenting only those values and ways of thinking that those "good" people selected into them have - trap that is very common.
So institutions with "good" well doing people with strong self-identifying tendence and with low ability to solve problems are dangerous for development in society because such institutions close their eyes other things and ways of thinking and value they are and represent.
And that phenomenon can be also seen in institutions that are actually constituted for solving problems in their field of specialization.
Why - because idealizing too much to purpose and goals they have makes easily people in that institution to see that people with troubles coming outside are actually seen as disturbers of their good purpose how world should be. And how they identify into their purposes and values they have - often seen as a good institution that have serious problems to do their primary task- as if their task were to keep high up their fine goals and purposes - and not to solve problems for those goals and purposes.
Other variation of that is seeing people searching help from institution troublemakers making costs to that institution - when money given to that institution is given for solve problems people have and are asking help for.
developer od ethical-realistic thinking Jussi Vaarala
Development goes always on the edge on the failure.
developer of ethical-realistic thinking
Jussi Vaarala
When social mirroring is leading ones life
Persons who are
not able to get level of principles, values, ethics and realism are
inevitably victim of social mirroring - where social mirroring and its
manipulators leads persons life and not that person self.
For those people realism, ethics, values and principles are that
what social mirror says. They have no independent existence for those
persons.
developer of ethical-realistic thinking Jussi Vaarala
Saturday, March 09, 2013
Onko urheiluun lipsahtanut käsitys laillisesta edesvastuuttomuudesta
Egyptin
jalkapallo-ottelun yleisön rähinöinti useine kuolemantapauksineen ja
siita saatuine kuolemantuomioneen ja tuomioiden jälkeiset rajut
mielenosoitukset edelleen kuolemantapauksineen - plus runsaat
päähäntaklaukset taas suomalaisessa jääkiekossa - antaa aiheen kysyä
näin:
Kun oikeutettua on ymmärtää myös urheilutapahtuman yleisö
osaksi urheiluinstituutiota niin onko käynyt niin että
joukkueurheilutapahtumiin itseensä on lipsahtanut käsitys että urheilu
sääntöineen on yhteiskunnan muiden sääntöjen ja lain yläpuolella sen
suhteen mitä urheilussa tapahtuu.
Ja että Egyptin tapahtumat ja
erityisesti jalkapallohuligaanien kuolemanrangaistusten vastaiset
mielenosoitukset edelleen kuolemantapauksineen antavat aiheen arvella
että joukkueurheilun laillinen edesvastuuttomuus on levinnyt myös
katsomoiden käsitykseksi.
Että se mitä urheilun katsomossa
tapahtuu on osa urheilutapahtumaa -. että kun kaukalossa taklataan
päähän niin sitten saa myös katsomossa.
Tästä on tehtävä tyly
johtopäätös. Urheilu instituutiona ja erityisesti joukkueiden
valmentajat ja johtohenkilöt ovat vastuussa myös Kairon monista
kuolemista - koska he ovat antaneet urheilun kulttuurin liukua siihen
väkivaltaisuuteen joka on sitten levinnyt katsomoidenkin
edesvastuuttomiksi asenteiksi.
Ja kun sitten saa urheilutaposta
kuolemantuomion tyyliin Egypti niin sitä pidetään vääränä - ikäänkuin se
ei olisi tapon tai murhan veroinen teko että tappaa urheilukatsomossa
tai kentällä.
Urheilu on kaikesta päätellen eettisesti pahasti eksyksissä ja korjaamiskyvytön sen suhteen.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
If you treat foreign
people unrespectful, arrogant, unequal and cheating ways they dont come
again - independent of other things like sun, beaches, prices etc.
Why - because self-esteem is inner sun of all people - especially including tourists - that they value most of all.
So hurting their self-esteem is pushing their inner sun behind of cloud.
developer of ethical-realistic thinking
Jussi Vaarala
Lounais-Japanin paikallisviranomaiset kehottivat tiistaina alueen
asukkaita pysymään sisätiloissa tai käyttämään hengityssuojaimia
Kiinasta kantautuvien ilmansaasteiden vuoksi. Kyseessä on ensimmäinen
Japanissa annettu terveysvaroitus Kiinasta kantautuvien ilmansaasteiden
vuoksi.
Tuon uutisen pitäisi viimeistään kertoa
kaikille järkeville ihmisille, miten sairas ja vastuuton on maailman
materialistinen kasvuideologia - etenkin kun Kiina on suurin
materialistisen talouskasvun mahti jo monella mittarilla mitattuna.
Jossa siis näkyy absurdiuden huippuun viritettynä se että kun Kiina
tuottaa yhä enemmän materialistisia hyödykkeitä, niin se syytää
saastetta siihen mittaan että oikein naapurimaissa meren takana pitää
varoittaa Kiinan ilmansaasteista.
Pitäisi jo
tämmöisestä käsittää hölmömmänkin että materialistiseen talouskasvuun
nojaava maailmantalous on kriisissä ja syvällä.
Ei
voi päätyä kuin yhteen johtopäätökseen - materialistinen talouskasvu
joka ei osaa hillitä itseään on asetettava maailmassa
holhouksenalaiseksi.
Teollisuus on tuhonnut nyt globaalisti oman itsenäisen päätösvaltansa edellytykset.
Kun
katselee miten kaiketi Saksassa kaivetaan Hitleriä esiin innokkaasti
ainakin yhdellä televisiokanavalla ja Venäjällä Stalinin nimi on
nousussa.
Ja kun kyse on henkilöistä jotka ovat jo aikapäiviä kuolleet ja aatteensa haudattu niin onko kyse tästä.
Euroopassa
haetaan autoritaarisuudesta ellei peräti diktatuurista välineellistä
apua kun se oleellinen sisältö ja tarkoitus puuttuu miten tästä päivästä
eteenpäin mennä.
Ja se oleellinen on aate.
Mennään niin sanotusti nurinpäin asioissa - kehitellään työkalua vaikka ei tiedetä edes mitä sillä työkalulla tehdään.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
Näinkö osakkeenomistajia ja poliitikkoja narutetaan
Meneekö palkkakehitystä ohjaava säätely näin.
Suoritus-,
työnjohto- ja päällikkötason työpaikkoja säädellään niitä vähentämällä
jolloin saadaan laskettua noiden ryhmien palkkatasoa johon ihmiset
suostuvat saadakseen edes työtä vaikka eivät kummoista palkkaa
saisikaan.
Sen sijaan laadukkaaksi esitettyjen
hallitustyöskentelijöiden, toimitusjohtajien ja johtajien tarjolla
olevaa määrää vähennetään jolloin saadaan hilattua heidän palkkojaan
ylös.
Ja ketä tässä narutetaan - sekä osakkeenomistajia että poliitikkoja.
Ja
jos esitetty on totta merkitsee se sitä että kansakunnan keskeinen
taloudellinen strateginen johto on säälimättömän rahastusvehkeilyn
kohteena.
Ja jos tuo on totta pitäisi alkaa yhdellä suunnalla suupielten väristä ja toisaalla housunpunttien tutista.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
Ihmisiä jotka ovat kiinnostuneita vain omista käsityksistään
Monet ihmiset ovat sellaisia että he etsivät "loululahjaa" muista ihmisistä.
Pintapuolisesta
vaikutelmasta - joulupaketista - he luovat odotuksia ja vääriä
käsityksiä ja kun paketti auettuaan ei olekaan odotusten kaltainen he
pettyvät. Ja näkevät usein jopa pettymyksen tuottaneen ihmisen syypääksi
pettymykseensä - ilmiö joka toistuu 100 % varmasti kun uusi ihminen
ilmaantuu johonkin kaupunkiin tai kylään.
Ja sitten näitä "joululahjan etsijöitä" sekään ei kiinnosta joka siinä ihmisessä olikin uutta.
Sopii aiheellisesti kysyä - ovatko tuollaiset ihmiset kiinnostuneita oikeastaan muusta kuin omista käsityksistään.
Ja
onko se mitä he kutsuvat itsessään ajatteluksi ajattelua ollenkaan vaan
vain pelkästään samojen ajatusten eestaas jauhamista vailla sen enempää
kykyä kuin haluakaan nähdä muuta kuin oman urautuneisuutensa - jota he
eivät itse asiassa sitäkään näe.
Pahempi juttu on vielä sekin
että valitettavasti usein - vaiko jopa melkein aina - sosiaalisuus ja
usein jopa sosiaaliset yhteisöt ovat tällaisia omiin käsityksiinsä
juuttuneita.
Pitää peräti arvella että käsitystä hyvästä sosiaalisuudesta pitää alkaa rukkaamaan perusteellisesti uusiksi.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
Ovatko headhunterit toimineet johtajatarjonnan säätelijöinä johtajien rahastusaseman aikaansaamiseksi
Valtionyhtiö Fortum palkitsi viime syksynä palkkaamansa uuden talousjohtajan muhkealla tervetuliaislahjalla - kolmen vuoden aikana 100 000 euroa rekrytointipalkkiona - syynä ovat Stora Ensosta Fortumiin siirtyneen talousjohtajan menettämät etuudet.
Kun muistaa minkälainen pikkujoukko vailla juurikaan vaihtumista on pyörinyt yritysten hallituksissa niin analogisesti sen mukaan pitää kysyä:
Onko headhuntereiden kätilöimänä ja portinvartijoina toimien syntynyt pieni johtajiston kuppausjoukko sillä katteettomalla oletuksella että ei ole muita tarjolla ja että tämä pieni joukko on korvaamaton.
Seurauksella että tämä joukko on saanut kiristettyä itselleen hirmuisen rahastusaseman kuten vuosien ajan on saatu nähdä.
Toisin sanoen ovatko rekrytointifirmat ja headhunterit toimineet ikään kuin portinvartijoina että tuohon johtajarahastusjoukkoon ei ole päästetty liikaa porukkaa että se pystyy kuppaamaan tolkuttomasti rahaa ja antamaan sitä myös osittain headhuntereille heille tuottoisasta tarjonnansäätelystä.
Ja kuten professori Haapavaarakin on todennut ei suomalainen yritysjohtajuus ole kaksista kuten koko ajan enemmän ja enemmän paljastuu.
eettis-realistisen aatteen kehittäjä Jussi Vaarala
Ja että Kekkosta kaivattaisiin kun on surkeat vuorineuvokset ja yritysjohtajat:
Kirjoitin itse tammikuun alussa näin:
Sunday, January 06, 2013
Heikot yritysjohtajatko Suomen ongelmien perussyy
Onko kokoomus puolue joka ei osaa yhteiskuntaoppia eikä bisnesmaailmaa
Hämmästyttäviä mietteitä tulee mieleen kun selailee kokoomusministereiden touhuiluja.
Tietenkin
ensimmäiseksi tulee mieleen Suomen joutuminen kahden kamreerin loukkuun
- Kataisen ja Niinistön. Joka ala ei ole ytimeltään oikein kumpaakaan -
ei yhteiskuntaoppia eikä bisnesmaailmaakaan. Kamreeri on aina kamreeri
ja pysyköön lestissään - ja kauheita olemme nähneet kun eivät ole
pysyneet.
Mutta ei tässä kaikki. Kykypuolueen nuorten toivojen
joukosta nostettiin ministeriksi Henna Virkkunen joka näytti millainen
on lopputulos kun ajatuksena on että kun on nainen ja nuori ja kaunis
niin saa paljon anteeksi.
Mutta ministerin tasolla
kuntauudistuksen karttaharjoitusta ei todellakaan voi antaa anteeksi -
koska se on niin karmea lapsus että on pakko todeta.
Ei
kuntaministerin posti ole teinityttöanteeksianelulla varustetun
työharjoittelijan paikka. Kyllä se on aikuisen ja näkemystä ja kokemusta
omaavan miehen tai naisen paikka.
Edeltäjänsä kuntaministerinä
ollut kansanedustaja Vapaavuori ei hänkään ollut tehtäviensä tasalla
ollessaan kovin pahasti juuttunut mieleltään Helsingin
kapunginhallituksen puheenjohtajuuteen. Ja ei sekään ole oikein
vakuuttavaa että nyt elinkeinoministerinä on sitten niin
kokovaltakunnallista että....
Hirmuiset ajatukset sen sijaan
nousee Jyri Häkämiehen uudesta roolista Elinkeinoelämän keskusliiton
lohdossa. Käykä niin että kun tuhosi vauhdilla suomalaisen hyvinvoinnin
kivijalkaa eli hyviä yrityksiä niitä myymällä ulkolaisille niin nyt
menee ja tuhoaa muutakin yritysmaailmaa EK:n johdon pestissä.
Mikään strateginen tai edes taktinen välkky kun Häkämies ei ole osoittautunut olevan. Ja kun näin on niin pitää kysyä:
Onko
Suomen yritysmaailmassa kansakunnan historian heikoin yritysjohtojoukko
kun pitää värvätä hätäavuksi ministeri jolla ei ole mitään kunnon
näyttöjä alan osaamisesta eikä alan johtamisesta.
Toisin sanoen -
meneekö meillä asiat niin että pitää ruveta katsomaan minkätason
yrityksiä, yrittäjiä ja yritysjohtajia meillä on kun alamäki sen kun
kiihtyy vaan.
Oijoi - tulee nahjuskokoomuslaisia ja
-yritysjohtajia katsellessa Kekkosta ikävä. Kekkonen oli sentään mies
oikein kahdella isolla ämmällä - maineella ja menestyksellä.
Jussi Vaarala eettis-realistisen aatteen kehittäjä Alanya, Turkki
Ja tänään 6.3. uutisoidaan professori Haaparannan tykitys:
Professorin yllätysväite: Vientiongelmat johtuvat huonosta yritysjohdosta
Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Pertti Haaparannan mukaan
Suomen kilpailukyky on yhä parhaimmalla tasollaan lähes 40 vuoteen.
Vientituotteiden kysynnän heikentyminen johtuu Haaparannan mielestä
yritysjohdon virheistä ja surkeasta myyntiosaamisesta.
Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta.
Kuva: Yle
Teollisuus ja työantajat ovat todistelleet viime aikoina monin sanoin
Suomen kilpailukyvyn heikentymistä. Syntipukiksi on osoitettu
palkansaajia, jotka heidän mielestään lomailevat liikaa, tekevät liian
lyhyttä päivää, jäävät liian aikaisin eläkkeelle ja saavat kaikesta
aivan liian paljon palkkaa.
- Ei pidä paikkaansa, jyrähtää Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta ja aloittaa todistelun.
Ensinnäkin
kilpailukyky. Yleensä olemme kiinnostuneita kilpailukyvyn kehityksestä
jonkin ajan kuluessa. On siis määriteltävä vertailulle alkuajankohta.
Haaparannan mukaan työnantajapuoli ottaa mielellään vertailuvuodeksi
vuoden 2007, koska silloin Suomen kilpailukyky oli perinteisillä
kilpailukykymittareilla historiansa paras. Siihen verrattuna Suomen
kilpailukyky on vuoden 2008 jälkeen huonontunut. Haaparannan mukaan kyse
on puhtaasti tarkoitushakuisuudesta.
Toinen tarkoitushakuinen keino on vertailla Suomea vain ja ainoastaan Ruotsiin ja Saksaan.
-
Mielivaltaista, sanoo Haaparanta, koska niiden kehitys on ollut vuoden
2007 jälkeen Suomea parempaa, mutta aivan eri syistä kuin mitä
työnantajat antavat ymmärtää.
Lisäksi vertailua pitäisi laajentaa
muihin Suomelle tärkeisiin vienti- ja kilpakumppanimaihin, joissa
yrityksiä ja työmarkkinoita säädellään kevysti, eli Kiinaan, Venäjään,
Tanskaan, Hollantiin ja Britanniaan.
- Saamme paljon kirkkaamman
ja oikeamman kuvan maamme kilpailukyvyn kehityksestä ja kun kuva on
oikea, voidaan tehdä johtopäätöksiä nykysynkkyyden syistä ja tietenkin
ulospääsyn keinoista, Haaparanta sanoo.
Suomen kilpailukyky parasta vuosikymmeniin
Yleensä
kilpailukykymittarit kuvaavat suomalaisen tuotannon hintoja suhteessa
kilpailijamaiden hintoihin. Hintoina käytetään yleensä
yksikkötyövoimakustannuksia, kuluttajahintoja tai suoraan vientihintoja.
Perinteisen
mittarin ongelma on se, että se ei ota huomioon ulkomailta ostettujen
osien ja raaka-aineiden merkitystä lopputuotteeseen ja sen merkitystä
valmiin vientituotteen kuten koneen tai laitteen hintakilpailukykyyn.
Tähän
ongelmaan vastaa tuore tutkimus, joka ottaa huomioon ulkomailta
tuotujen panosten (osat, raaka-aineet, välituotteet jne.) hinnat, ja
myös painottamalla Suomen kilpailijat sen mukaan, mikä merkitys niillä
on suomalaisyritysten valmistamille tuotteille globaaleilla
markkinoilla.
Tämän perinteisiä kilpailukykymittareita laajemman
selvityksen perusteella Suomen kilpailukyky oli parhaimmalla tasollaan
40 vuoteen vuonna 2006.
- Vaikka laskelma loppuun vuoteen 2009 ja
kilpailukykymme on huipusta hieman heikentynyt, on se edelleen loistava,
Haaparanta sanoo.
Suunniteltu Suomessa, tehty ulkomailla
Suomen kilpailukyvyn parantumista selittää Haaparannan mukaan pitkälti ulkomaisten tarjontaketjujen käyttö.
Suomessa opittiin vasta 2000-luvulla hyödyntämään tuotteiden
valmistuksessa laajasti muista maista halvemmalla saatuja tai siellä
halvemmalla tuotettuja osia, raaka-aineita ja välituotteita.
(Bemsin
ja Johnsonin laskemassa perusvuosi on 1995, koska nykyaikaiset
tarjonta/tuotantoketjut alkoivat muodostua vasta niinä aikoina. Luvut
ovat logaritmeja. Logaritmien skaala tarkoittaa sitä, että käyrän
jyrkkyys mittaa suoraan kilpailukyvyn prosenttimuutosta.)
Haaparannan mukaan Suomen kilpailukyky on parantunut selvästi vasta vuoden 2003 jälkeen.
Suomen
ero Saksaan ja Ruotsiin on huomattava. Suomalaisyritykset hoksasivat
selvästi hitaammin, että ihan kaikkea ei tarvitse valmistaa itse alusta
loppuun tai että lopputuotteen voi valmistaa halvemmalla muualla.
Haaprannan mukaan kansainvälisillä tarjontaketjuilla on merkitystä kokonaistuottavuudelle, joka on talouskasvun lähde.
-
Yleensä yritysten tuotannon siirrot ulkomaille mielletään uhaksi
kotimaan työpaikoille, mutta toinen puoli kolikkoa on se, että tuotannon
siirrot ja välituotteiden ostot lisäävät kotimaahan jäävien toimintojen
tuottavuutta ja parantavat siten jopa palkkakehitystä kotimaassa.
Toisin
sanoen kilpailukyky kotimaan yksiköissä paranee, kun toimintojen
tuottavuus ja kannattavuus paranevat ja siten kotimaiset
yksikkötyökustannukset alenevat.
- Suomalaiset yritysjohtajat
olivat hitaita ymmärtämään nämä mahdollisuudet. Siinä kului aikaa ja
menetettiin sitä rahaa, jota olisi voinut käyttää uusien tuotteiden
kehittelyyn ja uuden tuotannon luomiseen kotimaassa, Haaparanta sanoo.
Näin
on käynyt mm. Englannissa, jossa on maattu laakereilla viime vuosiin
saakka. Suomen kilpailukyky on tarjontaketjujen hyödyntämisen ansiosta
paremmalla tolalla myös esimerkiksi suhteessa Venäjään.
- Näissä maissa on myös varsin minimaalisesti säädellyt
työmarkkinat ja myös yritystoiminnan säätely on väljää. Suomen
kilpailukyky on paljon parempi myös suhteessa Hollantiin tai Tanskaan,
joista työnantajat aika ajoin yrittävät joitakin työntekijän asemaa
heikentäviä oppeja tuoda. Ei se kilpailukyky kuulkaa työmarkkinoiden
sääntelyä purkamalla parane, Haaparanta jyrähtää.
Haaparannan mukaan Suomen kilpailukyky ei siis ole
romahtanut, vaikka vienti romahtikin vuonna 2008 alkaneen kriisin
seurauksena eikä kasvu ole ollut enää entisen saati Ruotsin ja Saksan
nykykasvun mukaista. Suomen vienti on vuodesta 2008 alkaen kasvanut
keskimäärin kolme prosenttia hitaammin kuin markkinat.
Uudistuminen ja markkinointi pielessä
Mistä viennin hiipuminen johtuu? Usein selityksenä käytetään elektroniikkateollisuuden eli Nokian kriisiä.
-
Nokian tilanne kuitenkin kärjistyi ilman kansainvälisen kaupan
romahdustakin. Kilpailukyvyllä siinä ei ollut mitään tekemistä,
Haaparanta sanoo
Mutta sillä on merkitystä, mitä tuotteita tässä maassa valmistetaan ja yritetään maailmalle kaupaksi saada.
-
Suomessa vientituotteiden valikoima on Euroopan korkean tulotason
maista erittäin kapea, Haaparanta sanoo viitaten
amerikkalaistutkimuksiin.
- Suomalaiset yritykset eivät ole kyenneet uudistumaan ja
luomaan uusia tuotteita. On jämähdetty paperiin, selluun,
yksinkertaisiin tuotteisiin. Nokia oli huipulla hetken, mutta unohti
luoda uusia tuotteita ja uudistua ajoissa. Nyt nähdään, miten kävi.
Haaparanta
sivaltaa myös uusia tuotteita edistäviä laitoksia kuten Sitraa, TEKESiä
ja SHOK:a (Strategisen Huippuosaamisen Keskittymä). Ne ovat hänen
mielestään täysin epäonnistuneet tehtävissään, ja niiden olemassaolon
järkevyyttä olisi syytä miettiä.
- Toisaalta Suomalaisia tuotteita
kuten koneita ja laitteita pidetään huippulaadukkaina, mutta
suomalaiset eivät osaa myydä ja markkinoida niitä.
Tästä kielii
pahiten se, että suomalaistuotteita ei näy ostovoimaisilla Yhdysvaltain
markkinoilla. Suomalaistuotteiden menestys Yhdysvaltain markkinoilla on
tutkimustietojen mukaan lähes Euroopan huonoin ja korkean tulotason
Euroopan maista selvästi huonoin.
Haaparannan mukaan Suomessa ei ole kilpailukykyongelmaa, joka johtuisi palkankorotuksista tai työajoista.
-
Suomessa on rakenteellinen kilpailukykyongelma, joka johtuu
yrityjohtajien heikosta liiketoimintaosaamisesta. Se puolestaan näkyy
kyvyttömyytenä uudistaa tuotevalikoimaa sekä osaamattomuutena myynnissä-
ja markkinoinnissa, Haaparanta tiivistää.
Haaparanta esittelee
tarkemmin ajatuksiaan juuri ilmestyneessä Palkansaajien
tutkimuslaitoksen Talous & Yhteiskunta -lehdessä.