Miksi kulttuuritoiminnallisia tiloja lähipalveluina


Kulttuuritoiminnallisuudella tarkoitan kaikkea sitä kulttuuria joka saa ihmisen liikkumaan ja olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sen suhteen - kuten musiikin, tanssin ja teatterin tekemisessä on kyse, myöskin kuvataiteessa mutta ei niin paljon - jolloin tässä tarkoituksen mielessä kirjasto ei ole kulttuuritoiminnallisena tilana niin tärkeä kuin sen kaikkialla onkin.

Jotta ajatukseni kiteytyisi keskeisimmällä tavalla minun on pakko talloa vähän kirjallisuuden varpaille käyttämällä sitä vertailukohtana.Varmaankin samalla tuulettaen ajattelutapoja.

Kun ihminen lukee kirjaa hänen fysiikkansa on liikkumaton. Mutta kun ihminen soittaa, laulaa, tanssii ja tekee teatteria hän on fyysisesti hyvin aktiivinen - ja lisäksi on sitä myös henkisesti ja nimenomaan sosiaalisessa mielessä. Kun taas kirjallisuuden harrastaminen on paikallaan olevaa ja siitä oleellisesti puuttuu sosiaalisuus edellämainitussa mielessä.

Ja kun ihminen vanhenee niin sitä enemmän hän tarvitsisi sekä fyysisen että henkisen terveytensä vaalimiseksi kulttuuritoiminnallisia harrastuksia - musiikkia, tanssia ja teatteria.

Siksi kulttuuritoiminnallisen tilan saaminen kaikkialle missä sille vähänkin voisi olla käyttöä on kansanterveydellisesti erittäin perusteltu ajatus. Jonka pitäisi asettua vähintäänkin kirjastojen roolin rinnalle ellei mennä ohikin kun kirjallisuus siirtyy koko ajan enemmän ja enemmän mm internetpohjaiseksi.

Mutta millainen olisi kulttuuritoiminnallinen kunnon tila. Sen tulisi olla tarpeeksi avara kooltaan pystysuunnassa jotta siihen mahtuisi hyvin niin ääntä kuin ilmaakin. Lisäksi sen tulisi olla niin äänieristetty ettei se häiritse muita eikä muut sitä. Lisäksi siinä pitäisi olla esiintymislava ja avara lattia. Edelleen siellä pitäisi olla keskeiset soittimet ainakin kuten piano ja kitara. Lisäksi siinä pitäisi olla kelvollinen äänentoistolaitteisto. Ja edelleen jonkunlainen suihkutila wc-tilojen lisäksi.

Toisin sanoen sen pitäisi olla valmiuksiltaan sellainen että siinä voi nopeasti löytää omalla kulttuuritoiminnalliselle harrastukselleen mahdollisuuden kun siihen aika varattu on.

Katsokaa ympärillenne. Kaupungit ja kylät ovat täynnä tyhjiä ja puolityhjiä liikehuoneistoja ja ravintoloita ja kahviloita. Ja kaikkialta puuttuu lähipalveluna helposti tykömentävä kulttuuritoiminnallinen tila.

Joten asialle olisi mielestäni jo kansanterveydelliseltä kannalta suorastaan huutava tarve kaikkialla.

Ihmisen pitää voida laulaa jos hän haluaa, hänen pitää voida tanssia jos hän haluaa, hänen pitää voida tehdä teatteria jos hän haluaa. Sen kaiken pitäisi olla jopa perustuslain tasoinen perusoikeus. Jo kansanterveydenkin kannalta.


Jussi Vaarala

Kalashnishow, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/kalashnishow-composer-pianist

I´m sorry I love you, songwriter Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/i-m-sorry-i-love-you

Sunrise improvised impression, 40x40 cm

Julkaistu Uusimaa-lehdessä

Kirkollisveron sijasta yleinen kulttuurivero


Rauman kirkkoherra Seppo Sattilaisen mukaan kirkon tehtävä ei ole antaa palveluja ilmaiseksi niille, jotka eivät kuulu kirkkoon. Sattilainen sanoo, että kirkosta eronneet voisivat kääntyä asiassa esimerkiksi Vapaa-ajattelijoiden puoleen.


Oheinen asia antaa kyllä aiheen kysyä kaksi kysymystä.

Pitäisikö kirkolta poistaa verotusoikeus.

Ja toiseksi pitäisikö verotusoikeus sen sijaan siirtää - tulojen mukaan progressiivisena ja yrityksille erillisenä - kirkolta kulttuurille.

Tilanne kun on pahasti vinoutunut sellaiseksi että kaikki käyttävät kulttuuria mutta mahdollisuus sen maksuttomuuteen on aivan liian suuri ja mahdoton hallita. Kirkkoa sen sijaan käyttää aniharva.

Eikä kukaan katso aiheelliseksi puuttua kulttuurialan valtaviin epäoikeudenmukaisuuksiin - niin alan sisällä kuin siihen ulkopuoleltakin kohdistuen kulttuurin vapaamatkustajina mm. piraattien muodossa.

Ikäänkuin se on yhteiskunnallisesti oikein että kulttuuria kohdellaan huonosti.

Siis sitä jota ihmiset elinajastaan eniten kuluttavat.

Siksi erityinen progressiivinen kulttuurivero olisi erittäin paikallaan. 


Jussi Vaarala

Bridge and moon, 40x40 cm

Why people buy all-inclusive hotelrooms


One reason tourists buy all-inclusive hotel rooms is this.

They get all food in restaurant of their own hotel and don´t have to go to other restaurants to become a victim of cheating and being hurt in that way.

For most of tourists being cheated is same as to be hurt.


Jussi Vaarala

Round and round, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/round-and-round-composer

The sun is somewhere over there, 40x40 cm

Aforismi

Arvokkaasta tulee kallista kun luottamus lakkaa.

Jussi Vaarala

Aforism


Valuable becomes expensive when trust is lost.


Jussi Vaarala

Maybe worst mistake in tourist country - continuous cheating in prices in everywhere - drives tourists away. They don´t come again.

To trust is valuable thing - and very expensive it becomes when it is missing.

Past days past ways, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/past-days-past-ways-composer

Nightcafe, improvised impression, 30x50 cm

Moonlight. 25x35 cm

So far, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/so-far-composer-pianist-jussi

Joyfully, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/joyfully-composer-pianist

Erittäin tarpeellinen elämänhallintamittari


Pitkäaikaistyöttömien työkykyä aletaan mitata ensi vuoden alussa osassa kuntia.  Mittarin tavoitteena on kartoittaa pitkään työttömänä olleiden työkykyä, terveyttä ja elämänhallintaa.


Mutta missä on yleinen eri ikäryhmiin kehitetty elämänhallintamittari. Ihmisten terveyttä kyllä mitataan mennen tullen mutta elämänhallintaa ei kukaan - ei edes itsetehtävää elämänhallintamittaria taida olla tarjolla.


Mitä hyötyä siitä olisi. Esimerkiksi nuorisolle olisi erittäin tärkeää tehdä elämänhallintamittari jolloin selviäisi yleisiin normeihin eri elämänhallinnanalueilla verraten mikä on nuoren elämänhallintakyky.

Elämänhallintakykyä voisi myös tehdä kohdennetusti vaikkapa lasta odottaville perheille. He saisivat vertailukelpoista tietoa osaamisestaan ja samalla heille selviäisi mikä on oleellista nuorelle lapsiperheelle että kaikki menee hyvin.

Elämänhallintamittarilla olisi huomattavaa tarvetta koska moni asia ihmisillä tökkii sen takia kun jollakin elämän osa-alueella elämänhallinta tökkii eikä hän itse sitä tiedosta sitä. Ja ketjureaktiona tökkii sen jälkeen moni muukin asia.

Lisäksi elämänhallintamittarin kohdennettu kehittäminen panisi vaikkapa nuorten lapsiperheiden kohdalla instituutiot miettimään mitkä ovat keskeiset asiat joita mittariin otettaisiin mukaan. Jolla olisi hieno kehittämisvaikutus instituutioihinkin.

Oikein täytyy kysyä - miksi elämänhallintamittari ei ole äitiyspakkauksen kaltaista kansallisomaisuutta.

Onko psykologinen valveutuneisuus jäänyt päättäjäpiireissä puolitiehen kun tuollaista erittäin hyödyllistä mittaria ei ole kehitetty. Tai ainakaan laajasti markkinointu ja otettu esiin.

Tarve sillä olisi kuitenkin suorastaan hirmuinen.

Senkin takia että koko kansakunta sen myötä joutuisi pohtimaan mitä on oikeastaan elämänhallinta.


Jussi Vaarala

Nordisk melankoli, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/nordisk-melankoli-composer

Mikä on yksityisen ihmisen verojen ja kulutuskäyttäytymisen laatubalanssi


 Monen ekonomistin mielestä veronkorotusten tie on nyt Suomessa kuljettu nyt loppuun.

Ekonomisten mielestä Suomessa pitäisikin siirtää huomio nyt menoihin.
– Talouden tasapainottamisen painopiste pitäisi olla menojen puolella – vähemmän tärkeiden tehtävien karsimisessa ja tuottavuuden parantamisessa.

Näkemyksessä paistaa haluttomuus arvioida sitä mikä yksityisen sektorin puolelle suuntautuvissa ihmisten menoissa olisi tarpeetonta - että yksityinen bisnes on aina hyvää jos se on taloudellisesti tuottavaa.

Riippumatta siitä miten oikeasti arvokasta yksityinen bisnes tekee ja mihin siinä yksityiset ihmiset menonsa sijoittavat.

Mutta kun ainakin minusta esimerkiksi kirjasto on tärkeämpi kuin kännykän jatkuva vaihtaminen niin silloin olisin sillä kannalla että kannattaa maksattaa ihmisillä hyvästä kirjastosta tai hyvästä terveydenhuollosta tai vanhusten kotona asumisesta veroina kuin että ne rahat ihmiset käyttäisivät kännykän jatkuvaan vaihtamiseen.

Joka kännykän jatkuva vaihtaminen lienee ainakin satoja ellei tuhansia euroja yksityisen ihmisen menoista.

Siksi se mitä veroilla saa pitää asettaa vaakakuppiin sen kanssa mitä yksityisellä sektorilla samalla rahalla saa.

Ja minkälaisiin turhuuksiin ihmiset rahansa panevat päästäkseen haukkumaan että verot on turhia huomaamatta miten tärkeitä lähes kaikki julkisen sektorin palvelut ovat.

Toisin sanoen - on aika kohdistaa huomio siihen mikä on yksityisen ihmisen verojen ja kulutuskäyttäytymisen laatubalanssi sen suhteen mitä laatua ja miten tärkeitä asioita he rahoillaan julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saavat.

Se että tekee taloudellisesti hyvää tulosta ei ole synonyymi sille että se millä raha tehdään on sen enempää laadukasta kuin tarpeellista.


Jussi Vaarala

Talouselämän ja poliitikkojen henkselit ei kestä paukuttelua eikä housujen kannattelemista


Norja oli ennen "kalaa" - nyt se on enemmänkin "öljyä".

Suomi oli ennen "metsää", sitten "konepajateollisuutta" sitten "kännykkäteollisuutta". Nyt on metsä ja kännykät menetetty.

Pitäisi löytää uusi suunta. Olisikohan se metsän uudelleenlöytäminen, geotalouspoliittisen sijainnin uudelleen löytäminen ja korkean sivistys- ja hallinnollisen tason löytäminen.

Sivistykselläkin voi tehdä kauppaa - ja sillä ne suuret markkinat maailmalla onkin. Paljon suuremmat kuin teknologialla.

Ja virheajattelu on ollut että mennään teknologia edellä ja sitten sivistys tulee kohdemaahan perässä - vaikkei sivistyksen perässä tuleminen eikä etenkään edellä kulkeminen ole koskaan esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliittoa kiinnostanut.

Toinen EK:n emämoka - Suomessa pitkään mm. kännykkäteollisuuden avulla tapahtunut emotionaalinen selänkääntäminen Venäjälle kostautuu nyt että valmius toimia - tietenkin hankalahkon - Venäjän kanssa on hakusessa.

Sille on tullut kova jälkilasku sille katkeruudelle joka on pitkään talvi- ja jatkosodan poteroista kaikunut kaiken taloudellisenkin toiminnan suhteen itärajan yli.

Ja Kekkosta haukutaan - oli se sentään sen verran mies että otti härkää sarvista ettei sarvet ottaneet hänestä ja suomalaisista.

Ja EK:n vuorineuvokset tuli Kekkosen perässä hakemaan valmiiksi pedattuja bisneksiä.

Kysyä sopii kenessä siinä oli miestä ja ryhtiä.

Ja nyt sitten ollaan poterokatkeroituneita sillekin että venäläiset tulevat massoittain rajan yli ja tuovat rahaa reippaanlaisesti ja kasvavasti.

Kyllä on pakko sanoa että ei ole kaksisissa kantimissa sen enempää poliittinen kuin talouselämän johtokaan Suomessa.

Niin että ei se housuissa ole vika jos ne putoaa - vika on henkseleissä. Jotka ei kestä edes paukuttelemista saati sitten housujen kannattelemista.



Jussi Vaarala

Vivid G, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/vivid-g-composer-pianist-jussi

Kirkollisveron sijasta yleinen kulttuurivero


Rauman kirkkoherra Seppo Sattilaisen mukaan kirkon tehtävä ei ole antaa palveluja ilmaiseksi niille, jotka eivät kuulu kirkkoon. Sattilainen sanoo, että kirkosta eronneet voisivat kääntyä asiassa esimerkiksi Vapaa-ajattelijoiden puoleen.


Oheinen asia antaa kyllä aiheen kysyä kaksi kysymystä.

Pitäisikö kirkolta poistaa verotusoikeus.

Ja toiseksi pitäisikö verotusoikeus sen sijaan siirtää - tulojen mukaan progressiivisena ja yrityksille erillisenä - kirkolta kulttuurille.

Tilanne kun on pahasti vinoutunut sellaiseksi että kaikki käyttävät kulttuuria mutta mahdollisuus sen maksuttomuuteen on aivan liian suuri ja mahdoton hallita. Kirkkoa sen sijaan käyttää aniharva.

Eikä kukaan katso aiheelliseksi puuttua kulttuurialan valtaviin epäoikeudenmukaisuuksiin - niin alan sisällä kuin siihen ulkopuoleltakin kohdistuen kulttuurin vapaamatkustajina mm. piraattien muodossa.

Ikäänkuin se on yhteiskunnallisesti oikein että kulttuuria kohdellaan huonosti.

Siis sitä jota ihmiset elinajastaan eniten kuluttavat.

Siksi erityinen progressiivinen kulttuurivero olisi erittäin paikallaan. 


Jussi Vaarala

EU amerikkalaisten ohjusjalustana


Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan Venäjän ja länsimaiden suhteista. Hän sanoo että lännen ja Venäjän välissä on levenevä henkinen kuilu.

Niinistön mukaan Vladimir Putinin ensimmäisen presidenttikauden alussa Venäjä omaksui länsimaisia arvoja, mutta nyt näyttää alkaneen toinen aika kysyen mitä seurauksia asennemuutoksesta saattaa koitua Venäjän suhteille esimerkiksi Suomeen ja EU:hun.

Niinistön mukaan EU:kin voisi miettiä, ovatko venäläiset oikeassa sanoessaan, että EU aina muodostaa asioista oman käsityksensä ja kehottaa sitten Venäjää ottamaan tai jättämään.

Mielestäni Putinin Venäjä tuli avokäsin länttä vastaan mutta sitä kättä lyötiin ja sille syljettiin - mm. Venäjä-vihamielisten suomalaisten taholta.

Mutta myös amerikkalaisten taholta.

Mutta ei suomalaisten venäjävastainen örvelöinti tai EU ole isoin ongelma.

Isoin ongelma ovat amerikkalaiset jotka ovat samaan venäläisvihaansa ja vihollisuusasetelmaansa olleet juuttuneita jo ainakin vuosisadan ajan eikä muutosta ole näköpiirissä.

Tästä onkin johdettavissa kysymys - pitäisikö EU:n kurittaa Yhdysvaltoja Venäjä-asenteistaan ja EU:n käyttämisestä ohjusjalustana - ja EU:n itseään suostumisesta siihen - että suhteet Venäjään ja sen edelleenkin pääosin uinuvina potentiaaleina oleviin rikkauksiin alkaisivat EU:n mahdollisuuksina toteutua.

On aika vihdoin jo kapeakatseisessa suomalaisessa kokoomuksessakin länsisokeuttavan amerikkalaisidealisoinnin sijaan alkaa tajuta että amerikkalaiset eivät yksinkertaisesti halua että EU ja Venäjä löytävät kaikenlaisen sopusoinnun keskenään vaan haluaa sabotoida sitä kaikin tavoin.

Kysyä sopii ovatko amerikkalaiset EU:n ja Venäjän suhteiden väliin salakavalasti tunkeva suurin ongelma.

Sekin asia pitää kysyä onko kehittyneimpänä maada pidetty Yhdysvallat tulemassa aikojen muuttuessa kaikista kehittymättömimmäksi maaksi muutoskyvyttömyydessään - otettakoon esimerkiksi amerikkalaisten energia- ja raaka-aionetörsääminen ja ympäristövahingollisuus.

Jussi Vaarala

Christmas waltz for lonely people, composer pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/christmas-waltz-for-lonely

http://www.tamperelainen.fi/blogit/271633-puhuvat-paat-pilaavat-taideohjelmia

Vähän on paljon jos vähään tyytyy vaan

https://soundcloud.com/jussivaarala/v-h-n-on-paljon-jos-v-h-n

Tekstini julkaistu Forssan lehdessä

Lukijan ääni

Kulttuurikoulutusta epämukavuusalueella

19.12.2013

Share on twitter Share on facebook Share on email Share on print More Sharing Services 1

 

LUKIJALTA Miksi poliitikot puhuvat mielellään urheilusta? Sen vuoksi, koska urheilu on niin helppo ymmärtää. Mutta kulttuurista eivät poliitikot halua puhua, koska kulttuurin ymmärtäminen on paljon vaikeampaa. Kuitenkin kulttuuria harrastetaan maailmassa monin verroin enemmän kuin urheilua.

Kysyä sopii, millä ymmärryksellä poliitikot päättävät kulttuuriasioista. Helposti ymmärtää, miksi poliitikot niin helposti jakelevat rahaa urheilulle. Pitäisiköhän poliitikot laittaa Jutta Urpilaista lainaten kulttuurin osaamisen suhteen oppimisen epämukavuusalueelle sitä opiskelemaan, jotta siitä jotain oppisivat. Toimittajatkin voisivat laittaa poliitikkoja kulttuurista epämukavuusalueelle haastatteluissaan.

Jussi Vaarala

Hurlumhei in A-minor, pianist Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/hurlumhei-in-a-minor-pianist

Swing fun

https://soundcloud.com/jussivaarala/impro-fun-20-12-2013-pianist

Väärää kielipolitiikkaa


Suomessa ainakin asennepuolella vaaditaan kovasti maahanmuuttaneilta suomenkielen taitoa esimerkiksi työpaikkojen suhteen.

Näkökulma sisältää vanhanaikaisen ajatuksen että me suomalaiset olemme täällä ja ulkomaat ovat tuolla.

Kun todellisuus on että ulkomaat ovat yhä voimakkaammin läsnä Suomessa kaikkialla.

Kun ulkomaalaiselta vaaditaan työpaikkaan ehdottomasti suomenkieltä se sulkee pois ajatuksen että suomessa on paljon englannikielitaitoisia suomalaisia.

Toisaalta jos ulkomaalaisen mahdollisen oman erityisosaaminen käyttöönotto pannaan sen taakse että on osattava suomenkieltä merkitsee se tuon osaamisen vuosikautista panttaamista.

Siksi sen rinnalle että ulkomaalainen saa rauhassa omaan tahtiinsa opetella suomea pitää ehdottomasti saada yrityksissä läpi ajatus että suomalaiset siellä opettelevat englantia. Koska silloin yrityksen periaatteellinen valmius kansainvälisyyteen ja esimerkiksi nettikauppaan kasvaa huomattavasti sen sijaan että sitä pantataan sillä että ei vaadita omilta työntekijöiltä edes englanninkielen opiskelua joka sentään tyydyttävästi käytettäväksi ei ole mikään mahdoton vaatimus.

Näin ollen tämän päättelyn kautta yrityksissä olisi voimallisesti alettava englannin opiskelu että suhde yhä vaan lähemmäksi tulevaan muuhun maailmaan voisi olla kaikilla tasoilla hedelmällinen.


Jussi Vaarala

Taloudellisen ja materialistisen tehokkuuden päämäärä pitää olla aineettomien arvojen tuottotehokkuus


Meneillään olevassa julkisen sektorin rakenneremontissa sote- ja kuntauudistuksessa on keskeiseksi arvoksi nostettu taloudellinen tehokkuus.

Mutta samalla on jäänyt huomaamatta ja myös ollaan heikentämässä aineettomien arvojen tuottamisen tehokkuutta.

Osoituksena siitä että ihmiset ylipäätään ajattelevat vielä lähes tyystin taloudellisen ja materialistisen tehokkuuden ajatusmalleilla. Osaamatta edes tiedostaa mikä on aineeton arvo.

Pienten kuntien ja pienten kyläkokonaisuuksien sekä lähiöiden lähitoimintayksiköt ovat se keskeisin keino jolla saadaan aikaan ihmisen arjessa tehokasta aineettomien arvojen tuottamista.

Esimerkkinä aineettomasta arvosta ja sen kytkennästä lähitoiminta-ajatteluun on seuraava esimerkki.

Mitä vähemmän on tarjolla lähipalveluita ja mitä suurempi kaupunki sitä enemmän ihminen viettää elämästään matkalla eikä päämäärässä. Jossa esimerkissä matkallaolo on heikko aineeton arvo kun taas päämäärässä olo on vahva aineeton arvo.

Toinen esimerkkiin liittyvä aineeton arvo - matkallaan päämäärään vaikkapa ratikassa on tekemisissä ihmisten kanssa joita ei tunne ja joiden kanssa ei edes seurustele kun taas päämäärässä lähitoimintayksikössään ihminen on jatkuvasti tekemisissä ystäviensä tai vähintään tuttujen kanssa. Jossa outojen kanssa matkustaminen on heikko aineeton arvo kun taas tuttujen kanssa olo on vahva aineeton arvo.

Esimerkkien osoittamalla tavalla olisi nyt sote- ja kuntauudistukseen ujutettava lähiajattelun ytimessä oleva aineettomien arvojen ajattelutapa ja ymmärrys.

Ja ylipäätään opeteltava ajattelemaan asioita niin että lopullinen tarkoitus ei ole taloudellinen ja teknologinen tehokkuus vaan aineettomien arvojen tuottamisen tehokkuus.

Mutta ennen sitä on opittava tiedostamaan mitä ovat aineettomat arvot ja kaivaa ne esiin esimerkkini osoittamalla tavalla kaikista yhteiskunnan toiminnoista.


eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Jussi Vaarala

Älykkäiden älynkäytön eettisyys on ihmiskunnan tulevaisuudelle ratkaisevaa


Pelätään että digitalisoituva yhteiskunta antaa sen valtaa pitäville mahdollisuuden urkkia ja kontrolloida ihmisiä.

Mutta asia ei ole noin suoraviivainen - nimittäin se miten paljon ihminen on digitalisoituvan maailman kontrolloituvissa riippuu siitä kuinka hän ja hänen ajatusmaailmansa on digitaalisen maailman klooni.

Siis mitä enemmän ihminen muodostaa oman maailmankuvansa ja ajattelunsa ohi digitaalisen ympäristön vaikkapa henkilökohtaisella välittömällä suhteella ihmisiin, asioihin ja luontoon niin sitä vaikeampi häntä on kontrolloida ja manipuloida digitaalisin välinein. Koska hän ajattelee itse.

Mutta kun kysytään kuka kontrolloi ja miksi tullaan varsinaiseen ihmiskunnan kehityksen ytimeen.

Nimittäin ratkaisevaa on ihmiskunnan kehityksen kannalta miten ihmiskunnan älykkäin osa käyttää älyään - käyttääkö se sitä epäeettisesti ihmisiä manipuloidakseen ja ymmärrystä hämärtääkseen ja sillä tavoin ihmisten vapautta ja ymmärrystä kaventaen ja hämärtäen.

Vai käyttääkö ihmiskunnan älykkäin osa älyään eettisesti niin että se suojelee ihmisiä ja ympäristöä ja auttaa ihmisiä lisäämään ymmärrystään ja itsenäisyyttään vastuulliseen eettiseen suuntaan.

Ja tämä älyn käytön eettinen kysymys on kaiken ihmiskunnan kehityksen ydin. Siksi älykkäiden eettisten on yksinkertaisesti paljastettava epäeettisten älykkäiden älyn käytön epäeettisyys. Ja tarjottava eettisiä  malleja ajatella ja toimia yhteiskunnassa olis se sitten digitaalinen tai ei.


Jussi Vaarala

Hallitukset sisäpiirilämmitettyjä sisäpiirikierrätyspaikkoja

Suomessa nykyisten julkisten ja yritystoimijoiden hallituksista on tullut sisäpiirilämmitettyjä sisäpiirikierrätyspaikkoja.

Jussi Vaarala

 

• Osta, Myy, Vaihda, Lahjoita
• Ilmoita miljoonamarkkinoilla

Katso paikallissää

Lukijan ääni

Onnettomuuden riskiraja vain kolme minuuttia

16.12.2013

Share on twitter Share on facebook Share on email Share on print More Sharing Services 1

 

LUKIJALTA ”Amorella ajautui sähköhäiriön vuoksi karille lauantaina puolenpäivän aikaan. Syyksi on paljastunut vika polttoainetta apumoottoreille syöttävässä järjestelmässä. Sähkökatkos oli lyhyt, sillä laivan varageneraattori käynnistyi. Siitä huolimatta moottorit sammuivat ja laiva oli karilla kolmessa minuutissa”, kertoi uutinen laivaonnettomuuden jälkeen.

Hetkinen - siis kolmessa minuutissa karilla. Eikö tämmöisen vian tullessa lyhyt varoaika karilleajoon ole myös kovin lyhyt varoaika suuronnettomuuteenkin. Kolmessa minuutissa jos ehtii ajautua vian tullen karille niin sehän merkitsee, että Itämeren matkustajaliikenteessä on ainakin saaristo-osuudella aivan liian nopea äkkionnettomuuden riski vian sattuessa.
Epäilen, ettei Itämeren matkustajalaivojen turvallisuus ole näin pienillä riskimarginaaleilla ihan kohdillaan.

Jussi Vaarala

 

Hauska idea

Minua kiinnostaisi olla Välimeren maiden suomalaisyhteisöjen kiertävä laulunopettaja, laulattaja yms musiikinohjaaja jos sille löytyisi halukkuutta ja Suomen valtion rahoitusta. Laulu-, pianonssoitto- ja laulunopetustaitoni olisi hyvä pohja tälle idealle.

Ja miksen voisi asiaa tehdä muillekin kansallisuuksille mutta englanniksi ja ehkä ruotsiksi koska kielitaitoni on rajallinen.

https://soundcloud.com/jussivaarala/j-tynyt-rakkaus-l-mm-st-sulaa

Näin media "totuus"-rahastaa


Uutinen:

Yksi Brasilian suurimmista sanomalehdistä kertoo saaneensa kirjeen tietovuotaja Edward Snowdenilta. Kirjeessä Snowden pyytää turvapaikkaa ja tarjoutuu auttamaan Brasiliaa tutkimaan Yhdysvaltojen Brasiliassa harjoittamaa vakoilua.


Epäilen että tuo olisi totta - koska samalla Snowden julkistaisi itsensä vakoojaksi joka paljastaa Yhdysvaltain tiedustelun henkilöitä. Ja siihen Snowdenin on vaikea uskoa ryhtyvän koska ilmeistä on että hän tekee paljastuksiaan periaatetasolla kuten tähänkin asti.


Mutta tämä uutinen kertoo myös median tavasta rahastaa uutisilla:

Ensin media uutisoi asian totena ja saa aikaan myyntia kasvattavan kohun - ikäänkuin media itse uskoisi uutiseen.

Sitten se saa aikaan toisen myyntiä kasvattavan kohun uutisen epäilyistä.

Siis ensin uskotellaan ihmisille totuuksia ja sitten epäillään ihan itse niitä - jotta saadaan rahastaa.


Jussi Vaarala

Jazz fun

https://soundcloud.com/jussivaarala/improvisation-fun-16-12-2013

Jatkuva henkinen koulukiusaaminen verrattavissa fyysiseen murhaan

Kirjoitin 2012 näin:

Jatkuva henkinen koulukiusaaminen verrattavissa fyysiseen murhaan

Jälleen on henkisesti koulukiusattu tehnyt kiusaamisen seurauksena ja kostona fyysisen väkivallantekoja toista ja kaiketi myös itseään kohtaan.

Jälleen se välttelevä asenne joka edes kiusaamisen julkisuudessa myöntämiseen liittyy osoittaa sen kuinka avuton yhteiskunta on henkisen väkivallan edessä - eikä osaa sitä edes hahmottaa voidakseen siihen puuttua.

Henkisyys on yhteiskunnassa vaikea asia ja siksi sitä on vaikea kohdata eri tavoin kuin fyysisyyttä.

Mutta sitä voi yrittää ymmärtää - sen takia että jos ei ymmärrä yhteiskunnan pahanteon rakenteita niin ei voi ymmärtää yhteiskunnallista pahaa oloakaan. Puhumattakaan että pahanolon rakenteisiin voisi puuttua että paha olokin poistuisi.

Kiusaamisen pahanteon rakennetta voidaan lähestyä fyysisen väkivallan termein - jolloin erityisesti koulu- ja työpaikkakiusaamisen karmea luonne paljastuu kaikessa raadollisuudessaan.

Nimittäin kiivastuksissa tehtyä henkistä solvausta ja kenties pysyvänkin trauman jättänyttä loukkausta voidaan verrata kiivastuksissa tehtyyn fyysiseen pahoinpitelyyn ja tappoon - siinä mielessä että ne ovat henkisesti vahingoittavia mutta harkintakyvyn äkillisesti lakatessa kiivastuksissa tehtyjä molemmat.

Mutta henkistä koulu- ja työpaikka- ja miksei myös jatkuvaa parisuhdekiusaamista voi verrata fyysiseen murhaan jolloin ihminen kuolee - koska molemmissa tapauksissa teot ovat tietoisesti harkittuja ja toteutettuja.

Tekoja joissa vapaan yhteiskunnan vapaa ihminen on valinnut tietoisen pahanteon ja kiusaamisen tien - kun olisi voinut olla valitsemattakin.

Ja tuota yksilön henkisen vapauden karmeaa väärinkäyttöä mm koulumaailmassa yhteiskunta ja media ei edes pysty kohtaamaan niinkuin asian laita henkisenä murhaamisena itse asiassa on.

Ja niinpä se jota henkisesti kiusaamisella murhataan päätyykin jatkuvasti siihen että tekee fyysisen murhan muita ja yleensä myös itseään kohtaan.

Koulukiusatut ovat fyysiseen väkivaltaan ladattuja pommeja koululaisten ja opiskelijoiden joukossa - koulukiusaajien lataamina.

On lopultakin aika ottaa henkinen pahanteko myös juridiseen piiriin siltä osin että tietoisesta henkisestä murhaamisesta luokkaa tietoinen henkinen kiusaaminen rangaistaan.

Liian paljon on yhteiskunnassa pahaaoloa vain sen takia että yhteiskunta ei osaa tarttua siihen kun joku tietoisena valintana alkaa toteuttaa pahaa tahtoaan toista ihmistä kohtaan jopa maksimaalisia tragedioita koulujoukkusurmien tapaan välillisesti aiheuttaen.

Tietoinen valittu jatkuva kiusaaminen on katsottava henkisen murhanteon kaltaiseksi teoksi fyysisen murhan tapaan. Ja henkisestä pysyvästä vahingonteosta myös ankaramman mukaan rangaistava.

Muuten ei tietoinen kiusaaminen ja sen aiheuttama pahaolo lopu.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

********

Tänään joulukuussa 2013 media uutisoi näin:

• Uutiset
• Kotimaa

Kotimaa 16.12.2013 klo 18:26 | päivitetty 16.12.2013 klo 18:26

Nuoret murhaajat ovat koulukiusattuja

Jokainen suunniteltuun henkirikokseen syyllistynyt nuori on kokenut koulukiusaamista, käy ilmi sisäasiainministeriön selvityksestä. Kiusaaminen jättää elinikäiset henkiset arvet, jotka eivät parannu ilman auttajaa. Kiusattujen mukaan vain kiusaamisesta puhuminen auttaa.

Heikki Ahonen / Yle

Haukkumista, tönimistä ja jopa kivillä heittelyä. Tätä kaikkea oli nyt parikynppisen Nooran kouluaika. Kiusaaminen kohdistui ulkonäköön ja perheasioihin
- En ollut samanlainen kuin muut. Kiusaaminen alkoi kolmannella luokalla ja kesti koko peruskoulun yhdeksänteen luokkaan asti.
Noora kertoo olleensa yksin koko tämän ajan. Koulun jälkeen hän sairastui vakavaan masennukseen, joka on uusiutunut kolme kertaa.
- Mun elämä on nyt niin hyvällä mallilla, että se mikä joskus on tapahtunut  ei enää vaikuta, sanoo masennuksesta parantunut nuori nainen.

Kiusaamisen arvet kulkevat mukana koko elämän

Moona muutti kahdeksannella luokalla uuteen kaupunkiin, Lahteen. Tulokasta alettiin heti syrjimään, eikä häntä otettu mukaan ryhmään ja jätettiin yksin. Syytä koulukiusaamiseen Moona ei vieläkään osaa sanoa.
- En tuntenut muutenkaan ketään, joten olin kirjaimellisesti yksin ympäri vuorokauden. Äiti teki vuorotyötä, joten hänkään ei ollut tukemassa eikä huomannut asiaa. Puoleen vuoteen mulla ei ollut ketään ja tosi huono olo koko ajan, kertoo kouluajoistaan nyt 18-vuotias Moona.
Myös Ida on kokenut ulkopuolelle jättämistä, nimittelyä ja haukkumista. Kiusaaminen oli myös fyysistä: muksimista, tönimistä ja lyömistä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Vaikka koulussa asiaan puututtiinkin, vastuuta palloteltiin koulun ja ulkopuolisten välillä.
- Kyllä se vieläkin vaikuttaa. Jos näen jonkun kiusaajista kaupungilla, niin se horjuttaa itsetuntoa, vaikka osa on jo pyytänyt tekojaan anteeksi. Kyllä ne arvet kantaa mukanaan. Ei niistä koskaan pääse yli.

Nuoria murhaajia ja kouluampujia kiusattiin koulussa

Sisäasiainministeriössä on huomattu, että koulukiusaamisella voi olla vakavat seuraukset. Ministeriössä on käyty läpi nuorten 2000-luvulla tekemät etukäteen suunnitellut henkirikokset, joissa on kuollut yksi tai useampia henkilöitä. Tulos on hätkähdyttävä.
- Kaikkien näiden tekijöiden taustalta löytyi koulukiusaamista. He olivat olleet koulukiusaamisen uhreja, kertoo sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen.
Sama tulos näkyy myös Mankkisen mukaan myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Koulukiusaamiseen puuttuminen onkin kaikkien turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
- Jos jää yksin sen kiusaamiskokemuksen kanssa, se voi johtaa hyvin vakaviin tekoihin.

Kiusatut: Nyt Riittää! Puhukaa, kirjoittakaa ja kertokaa

Ida, Moona Ja Noora ovat mukana Päijät-Hämeen poliisin ideoimassa kiusaamista ehkäisevässä NYT RIITTÄÄ! –hankkeessa. Sen materiaalin ovat tuottaneet nuoret omista kokemuksistaan. Tarinoiden pohjalta tehtyjä videoita ja toimintamallia käytetään muun muassa koulujen vanhempainilloissa.
Noora selvisi kiusaamisesta puhumalla monen eri nuorisopsykiatrian ja nuorisopalvelujen työntekijän kanssa.
- Olen huomannut, että kun teen kirjoitelmia omasta elämästä ja kun saa vain purkaa sitä johonkin paperille tai toiselle ihmiselle, niin alkaa helpottaa
Myös Ida kannustaa puhumaan asiasta avoimesti. Kiusaajia hän kehottaa kuvittelemaan asian omalle kohdalle ja miettimään, miltä tuntuu, jos joku kiusaa häntä itseään. Moona on samaa mieltä ja kehottaa puhumaan kiusaamisesta mahdollisimman paljon ja ottamaan esille vaikka itsemurhia, joihin on liittynyt kiusaamista.
Nooran mielestä kiusaaminen kannattaa käsitellä heti yhteisössä, jossa se on tapahtunut. Ulkopuolinen voi auttaa, mutta ratkaisu löytyy sisäpuolelta. Jos nuorella ei ole ketään, jolle aisasta voi puhua, Moona kehottaa kääntymään ammattilaisten puoleen. Itse hän sai apua nuorten psykiatrisen hoidon matalan kynnyksen yksiköstä SIHTIstä. Ida löysi tukea Lahden nuorisopalvelujen Dominosta.   

• Heikki Ahonen Yle Lahti

Ei-juristit lausuu oikeusarvosta kummallisia käsityksiä


Liechtenseinilaiseen LGT-pankkiin varoja piilottaneet suomalaiset paljastuivat verottajalle vuonna 2008. Verottaja määräsi selvitysten perusteella heille jälkiveroja ja veronkorotuksia. .Monet heistä valittivat veronkorotuksista hallinto-oikeuteen.  Oikeuden asiakirjoista käy ilmi, että veronkiertäjät ovat selvinneet lähes olemattomilla rangaistuksilla.


Vaasan yliopiston oikeustieteen emeritusprofessori Asko Lehtonen pitää muiden alhaisina pitämiä noin yhden prosentin veronkorotuksia asianmukaisina.
- Yleensä verovirkailijat tekevät veronkorotuspäätöksiä ilman mitään juridista koulutusta. Veronkorotuksista valitetaan hallinto-oikeuksiin, missä korotuksia alennetaan ja korkein hallinto-oikeus alentaa niitä entisestään, sanoo Lehtonen.


Näyttää lakimiehet tietävän miten oikeusjärjestelmä toimii kun talouseliitti oikeusportaissa ylöspäin kulkee valituksineen.

Niin että kun on juristi tietää sen ja alistuu siihen mutta kun ei ole juristi niin lausuu oikeusarvon suhteen kummallisia virkamieskäsityksiä.


Hyvin huolestuttava kuva oikeusarvon tilasta Suomessa moisen lausunnon valossa,


Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/yst-vyyden-joululahjat


Ystävyyden joululahjat
lauluntekijä Jussi Vaarala

Kuusen alla on lahjoja viisi
hienoissa papereissa kiilsi
kynttilän valosta loisteen saivat.

Yksi hyvyyden lahja on hieno
toisessa kauneus kiehtoo
kolmas oikeuden sisältääkin.

Neljäs totuuden torvi on hieno
viides on kohtuus vieno
jarruksi ylilyöntien.

Ihme
nythän on lahjoja kuusi
mikä on lahja tuo uusi
kuka sen sinne toi.

Kuudes lahja on minulta sulle
lahja on sinulta mulle
ystävyys se on.

Työryhmän esitys suojelee autoilua ympäristöltä ja palvelurakennetta rakennemuutoksen paineelta


Liikenteen maksuja selvittänyt työryhmä ehdottaa, että auto- ja ajoneuvoverot korvattaisiin kilometriverolla, joka vaihtelisi sen mukaan, millä alueella auto liikkuu ja minkälaisia hiilidioksidipäästöjä aiheutetaan.


Ratkaisu on kahdella tapaa huono.

Se ei ota yhä väistämättömämmäksi tulevaa kantaa siihen että kaupungeissa pitäisi yksinkertaisesti kieltää yksityisautoilua.

Toiseksi se ei samalla ota kantaa siihen että autoilulla ja sen tarpeella on suora yhteys siihen minkälaiseksi palvelurakenne on tehty.

Onko se keskitettyjä palveluja luokkaa supermarketit jonne ei pääse esimerkiksi ruokaostoksiaan tekemään muuten kuin autolla.

Vai onko se lähipalveluita niin että kaiken oleellisen palvelun ruokakassin kantamisineen saa lähipalveluilta kävelymatkan päästä.

Näin ollen työryhmän esitys ei suojele ympäristöä autoilulta vaan autoilua ympäristöltä.

Ja suojelee myös palvelurakennetta lähipalveluiksi muuttumisen tarpeelta joka on yhä väistämättömämpää ilmastonsuojelemiseksi.



Jussi Vaarala

Onko Itämeren matkustajaliikenteen onnettomuuden riskiraja vain kolme minuuttia


Uutisesta:

" Amorella ajautui sähköhäiriön vuoksi karille lauantaina puolenpäivän aikaan. Syyksi on paljastunut vika polttoainetta apumoottoreille syöttävässä järjestelmässä. Sähkökatkos oli lyhyt, sillä laivan varageneraattori käynnistyi.
Siitä huolimatta moottorit sammuivat ja laiva oli karilla kolmessa minuutissa. "

Hetkinen - siis kolmessa minuutissa karilla.

Eikös tämmöinen vian tullessa lyhyt varoaika karilleajoon ole myös kovin lyhyt varoaika suuronnettomuuteenkin.

Kolmessa minuutissa jos ehtii ajautua vian tullen karille niin sehän merkitsee että Itämeren matkustajaliikenteessä on ainakin saaristo-osuudella aivan liian nopea äkkionnettomuuden riski vian sattuessa.

Epäilen että Itämeren matkustajalaivojen turvallisuus  näin pienillä riskimarginaaleilla ei ole ihan kohdillaan.


Jussi Vaarala

I give singing lessons to people.

It is very interesting.

And what is maybe most interesting is that it seems that allthough people lose many things when they get older they usually have their voice so intact that it is possible to develope it by singing lessons.

And in classical singing technique used in ordinary singing that I teach keeps body better condition because it demands use of quite many more muscles than people usually use and so singing is kind of gym.

And that kind of singing is of course good for especially people getting older.

And of course singing makes very good both to emotional life and mind - as is very well known.

Puhuvat päät ja huono kameratyö pilaavat taideohjelmia televisiossa


On erikoista ettei taidemuseoista osata tehdä taideteosten arvoisia ohjelmia.

Ensinnäkin sinne joka ainoassa ohjelmassa rahdataan puhuvia päitä - toimittaja- ym. selittäjiä - jotka valtaavat niin kuva-alaa kuin ohjelma-aikaakin.

Miltä - no tuota noin taiteelta.

Toiseksi kuvaustyö on lähes aina surkeaa.

Ei kukaan taiteilija ole tarkoittanut teostaan katsottavasti zoomataan ulos zoomataan sisään -teoksiksi - eikä niin että niistä rauhattomasti näytetään pala sieltä pala täältä.

Taideteokset on tehty ajan kanssa ja niin että niiden katsomiseksi tarvitaan aikaa ja että ne voidaan katsoa kokonaisina.

Toiseksi taideteoksien zoomaamisvimma yksinkertaisesti pilaa taidenautinnon koska siinä on erittäin vaikea ellei mahdotonta saada kokonaiskuvaa taideteoksesta.

Taiteen avoin suora kohtaaminen on kaiketi niin vaikea asia etenkin päällepäsmäri medialle ja kulttuuribyrokraateille etteivät he millään malta antaa ihmisten rauhassa katsoa taidetta vaan koko asia pilataan taiteen kannalta toisarvoisten puhuvien päiden esiinmarssilla ja kuvaamisen zoomaustöppöilyllä.

Jussi Vaarala

Jäänainen, lauluntekijä Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/j-nainen

Kullakin haasteensa


Enlannin prinssi saavuttaa Etelänavan - pakolaisleireillä ihmisiä uhkaa paleltumiskuolema kylmän sään takia.

Se mikä toisille on hakemalla haettua haastetta hupina on toisille haaste elämässä oikeasti hengissä selviämisestä.


Jussi Vaarala

Lähiyhteisössä vaihdannan välineeksi rahan sijasta välittäminen


Raha on vaihdannan väline sanotaan.

Mutta raha on myös abstraktio - se ei ole mitään arvokasta ilman kytkentää johonkin muuhun.

Miksi siis joku muukin abstrakti asia ei voisi olla vaihdannan väline.

Kuten esimerkiksi se että ihmiset välittää toisistaan. Ja tämä ajatuskulku yhdistettynä lähiajatteluun tuottaakin mielenkiintoisen näkökulman.

Mitäpä jos lähiyhteisössä esimerkiksi kylässä otetaankin vaihdannan välineeksi rahan sijasta välittäminen.

Se tarkoittaisi sitä että sen sijaan että vaikkapa parturi ostaisi rahalla viljelijältä perunoita hän ostaakin perunoita kylän yhteisellä välittämisen pääomalla - kylän omalla vaihdannan välineellä. Ja samalla välittämisen vaihdannan välineellä viljelijä leikkauttaa parturilla tukkansa jne. että kaikki saavat elämäänsä pelkällä välittämisen vaihdannan välineellä jota elämänsä perustasolla tarvitsee.

Silloin lähiyhteisössä ei kukaan ostaisi toisiltaan mitään vaan kukin antaisi omaa panostaan muille vaihdannan välineenä ollessa välittäminen.

Tämä olisi sitä enemmän mahdollista mitä enemmän lähiyhteisökylä tuottaisi itse energiansa, ravintonsa ja käsittelisi itse myös jätteensä - siis mitä enemmän lähiyhteisö olisi suljettu biologinen yhteisö mutta myös monipuolisen ammattiosaamisen yhteisö sitä enemmän se voisi käyttää vaihdannan välineenä välittämistä.

Mutta miten suhde ulkomaailmaan. Tässä voisi ajatuskulkuna auttaa se nykyisin energiamarkkinoilla toimiva analogia että jos jonkin omistama tuulimylly tuottaa enemmän sähköä kuin itse tarvitsee voi tuulimyllyn omistaja myydä ylimääräisen sähkönsä yleiseen verkkoon.

Samalla tavalla lähiyhteisö jonka vaihdannan väline olisi välittäminen myisi ylimääräisen tuotantonsa tai palvelunsa yhteisönsä ulkopuolelle mutta rahalla. Silloin lähiyhteisö saisi rahaa ja raha ei olisikaan enää yleinen vaihdannan väline vaan lähiyhteisöjen välinen vaihdannan väline.

Vekkuli ajatus - sitä kannattaisi alkaa soveltamaan. Täydet edellytykset on oikeastaan tuossa jo sanottu.


Jussi Vaarala

Kuka tuo ensimmäiseksi markkinoille rannekommunikaattorin


Mikä voisi olla rannekommunikaattori.

Se voisi olla kello, gps-navigaattori, kamerapuhelin, nettiyhteys puheposteineen ja langaton kuuloke korvalla yhteydessä rannekommunikaattoriin.

Siis kookkaan rannekellon kokoinen laite joka kokoaa kaiken oleelliseen samaan pakettiin.

Lisukeshown aika on ohi kännyköissä - kansa kaipaa takaisin perusasioihin - ja se perusasia voisi olla henkilökohtaisen kommunikoinnin alueella rannekommunikaattori.

Kuka tuo sellaisen ensimmäiseksi markkinoille.

Jussi Vaarala

Keinovalovoimaset ystävät, lauluntekijä Jussi Vaarala

https://soundcloud.com/jussivaarala/keinovalovoimaiset-yst-v-t

Tee valinta - pärjätä kilpailussa vai selviytyä ilmastonmuutoksesta


Ilmastonmuutoksesta johtuva kysymys joka asettaa koko taloudellisen kilpailun käsitteen ihan uuteen valoon:

Kumpi on tärkeämpää - se että minä, minun perheeni, minun työnantajani, minun kotimaani pärjää kilpailussa vai se että ihmiskunta selviää ilmastonmuutoksesta.

Se on varmaa että kilpailulla ilmastonmuutoksesta ei selvitä - sehän olisi sama kuin juuri itse teosta kiinnisaadun pankkiryöstäjän palkkaisi siltä istumalta vartijaksi pankin rahakuljetukseen.


Jussi Vaarala

Summer blues, 35x45 cm

Make yourself happy with art, music and litterature, Jussi Vaarala

People who have contact to themselves both with art, music and language are most healthy and deep as persons


First two years of childhood are full of auditive and visual impressions and also social impressions. But not verbal-symbolic impressions because verbal-symbolic function developes gradually so that about at two years old child can understand language.

And that what was social with only gesture language is after two years old verbal language - and that is the point where social becomes social+verbal.

But in the same way don´t happen with visual and auditive impressions - they are not possible to express with language and they are outside of it and have their own language that will develope later to enjoy and  make self music and and art.

So when early social becomes verbal language so early visual becomes art and early auditive becomes music. But from this follows also that language cannot reach early childhood experiences before two years old but both art and music in their very essence can do it.

People can experience those early childhood visual and auditive experiences and impressions later in art and music.

But in almost every societies verbal language communication is so prevailing that it pushes aside and even down out of mind and out sight music and especially art - really - concerning media it is full of talking heads and music but almost not at all art - paintings, sculpture etc.

But when we can realistically say that enjoyment of music and art comes from early childhood years then we can also say that if we prevent people to enjoy music and art we cut off from their life their right to enjoy and experience something of their earliest childhood.

That´s why it is righteous to ask this way - are verbal communication in society deep and wide and expressing individual people in most rich and personal way if society somehow don´t allow people to feel and express their deepest childhood feelings and experiences through art and music.

And nowadays question of visual art in this respect is very important because we can really say that verbal and music oriented media really neglects visual art and don´t allow people see and enjoy it.

Im general - people who can both enjoy and express both visual art, music and verbal language are most healthy and most happy because they have most rich contact to themselves and also to the world.

That´s why visual art should be taken into the media more freely and push those talking heads more aside.


Jussi Vaarala

Aforismi


Perustellun kritiikin salliva ja sitä jopa suosiva poliittinen järjestelmä on aina kehityksen kärjessä.

Suomi on tästä erinomainen esimerkki.


Jussi Vaarala

Missä on laadukkaat tv-kanavat


Jos vertaa televisiokanavien tarjontaa ravintoloihin niin yleisvaikutelma on että kaikki televisiokanavat ovat kuin katuravintoloita jotka ovat lähellä sitä missä ihmiset paljon liikkuvat mutta joiden laatua myös kaikin puolin leimaa kadun läheisyys.

Siis televisiokanavista selvästikin puuttuu ehkä hiukan hintavampi mutta sitäkin laadukkaampi televisiokanavatarjonta jossa se mitä näytetään on laadulla valittu ja laadulla tehty kuten kalliimmissa laaturuokaravintoloissa on tilanne.

Nythän televisiokanavissa on se tilanne että tarjontaa on mutta mikä ja missä on laatua on aivan kaukosäätimen sokkoselaamisen varassa.

Tilanne ei varmasti ole televisiolle instituutiona mitenkään eduksi kun ihmiset lakkaavat katsomasta laadultaan sekavaa sillisalaattiohjelmistoa.

Huonoa televisio-instituution strategista ajattelua sanoisin tuommoinen.


Jussi Vaarala

Vanha ratkaisu ei ole synonyymi sen kanssa että se on huono eikä riitä


Energiamarkkinavirasto sanoo, että sähkön siirtohinnat nousevat uuden syyskuussa voimaan astuneen sähkömarkkinalain seurauksena. Uusi laki edellyttää verkonhaltijoita pitämään verkkojaan aiempaa paremmassa kunnossa ja kehittämään niitä jotka nostavat kustannuksia ja kustannukset voidaan käytännössä siirtää asiakkaan maksettaviksi.

Mutta mikä ihmeen "aiempaa paremmassa kunnossa". Mutta jos ei tarvitse pitää verkkoa paremmassa kunnossa. Jos verkko on ihan ok.

Johtaen yleisempään kysymykseen onko teknologiaa pakko kehittää jos nykyinenkin riittää.

Johtaen kysymykseen että kuinka paljon ihmisille syötetty teknologian parantamisen vimma on itse asiassa poliitikoille, lainsäädäntöön velvoitteeksi ja ihmisille syötettyä teknologian kehittämisen pakkomyyntiä - esimerkkinä vaikkapa surkea yhteiskunnalle superkallis räpeltäminen potilastietojen kirjaamisen kanssa tietokoneilla siihen mittaan että vanha paperinen potilastietojen kirjaaminen alkaa tuntua hyvältä ratkaisulta.

Kysymys kun nimittäin oikeassa arjen elämässä kuuluu - miksi ostaisin uuden polkupyörän vain siksi että nykyinen pyöräni on vanha mutta toimii ihan hyvin.

Siis se että joku asia tai ratkaisu on vanha ei ole synonyymi sen kanssa että se on huono.

Toisin sanoen - onko uusi sähkömarkkinalaki siirtoverkkojen pakkoparantamisesta johtuvaa ihmisten sähkölaskuihin ujutettua pakkorahastusta. Monen muun vastaavan kaltaisen lain ohella.

Oma ratkaisumallini hankinta-asioissa on että useinkin innostun jostakin uudesta tuotteesta - pohdin sen hyviä puolia sinänsä ja suhteessa hintaan - sitten palaan olemassaolevaan laitteeseeni ja pohdin sen suhdetta käyttötarpeisiini ja uuden hinnan suhdetta siihen mitä minulla vanhassa laitteessani on - sitten pohdin mihin muuhun voisin rahani nyt ja tulevaisuudessa käyttää.

Seurauksella että enemmän kuin usein en hanki uutta - mutta koen tällaisen omien tarpeitteni ja tarjolla olevien uutuuksien ristiinseulomisen paitsi ihan hauskaksi niin myös hyödylliseksi puuhaksi.

Varmaankin tämänkaltainen hankintaprosessin sanoisinko palautekehämalli olisi hyvä kehittää ja tehdä siitä ihmisten ja yhteiskunnan instituutioiden hankintapolitiikan perusajattelutapa.


Jussi Vaarala

Venäjän puolustuksen voima on sen valtavassa koossa, harvassa asutuksessa ja erittäin vaikeassa ilmastossa


Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi puheessaan ettei Venäjä pyri supervalta-asemaan ja kehotti muita maita olemaan kuvittelematta, että ne voisivat saada sotilaallisen etulyöntiaseman Venäjään nähden. Hänen mukaansa Venäjä kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja maan puolustusteollisuuden tilauskirjat ovat ensi vuosikymmenellä täynnä.


Venäläiset eivät ole innovoineet näköjään esiin maansa parasta puolustusasetta joka on toiminut jo vuosisatoja ainakin kahta yritystä vastaan vallata maa.

Venäjän paras puolustusase on sen valtava koko, harva-asutus ja vaikea ilmasto. Jotka yhdessä ovat mahdoton yhtälö edes yrittää ajattelevansa vallata Venäjä.

Siksi venäläisten kaikki yletön sotakaluston ja -teollisuuden kalistelu on hyödytöntä ja pois varojen sijoittamisesta maan todelliseen kehittymiseen ja kasvuun.

Jo nykyinenkin geosotilaspoliittinen historia kertoo miten mahdotonta on semmoisenkaan sotilasmahdin kuin Yhdysvaltojen vallata edes jotain rutiköyhää Afganistania tai Vietnamia niin miten mikään mahti kykenisi sitten valtaamaan kaikissa suhteissa aivan eri mittasuhteiden luokkaa olevan Venäjän.


Jussi Vaarala 

Suomalaisia lyödään omassa asiassaan kaksi kertaa korville isänmaansa strategisen omistamisen suhteen


Kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ei ole tyytyväinen valtion toimintaan Fortumin sähkönsiirtoliiketoimintojen myynnissä ja sanoo että esimerkiksi suomalaisille yksityisille kansalaisille olisi pitänyt sallia mahdollisuus ostaa verkon osia.

Niin - kysyä sopii miksi valtio toimii niin että eduskunta huonosti voi vaikuttaa valtion omaisuuden kohteluun ja sitten vielä niinkin että yksittäiset suomalaiset eivät voi ostaa osia kansallisomaisuudesta kun sitä kaupitellaan.

 Miksi yksittäisten suomalaisten ei sallita ostaa strategista kansallisomaisuutta.

Siinä lyödään suomalaisia omassa asiassaan kaksi kertaa korville - valtionsa omistajina veronmaksajan ja äänioikeutetun muodossa sekä yksityisenä sijoittajana eväten häneltä mahdollisuus oman isänmaansa omistamiseen.

Mikä se semmoinen valtio on kansalaisten maansa omistamisensa suhteen.


Jussi Vaarala

Principle


I thought I stand also this things I meet head up.

Ajattelin sitten seisoa nämäkin kohtaamani asiat pää pystyssä.


Jussi Vaarala 11.12.2013

Impression of pool, 25x35 cm

Lähiyritykset toimivat reaalitaloudessa taivastaloudessa elävien isojen yritysten sijaan

 

Lähiolut maistuu kuluttajille - pienpanimot porskuttavat

Esimerkiksi Sinerbrychoffilla on käynnissä yt-neuvottelut mahdollisesta työntekijöiden vähentämisestä, mutta pienpanimo Nokialla vastaa tuotteiden kasvavaan kysyntään laajentamalla toimitilojaan ja palkkaamalla lisää henkilökuntaa.

 

Noin otsikoi media.

 

Mutta miksi lähiyritys saattaa pärjätä mutta iso saman alan yritys ei.

Yksi syy on että ihmiset ostavat enemmän lähituotteita mutta se ei ole riittävä syy.

On myös yrityksen sisäiseen ja sidosryhmätoimintaan liittyviä syitä - joiden takaa löytyy myös usein tiedostamaton ideologiaero taloudellisessa yritystoiminnassa.

Ensinnäkin lähiyritys on tuotteiltaan muutosketterämpi koska sen suhde asiakkaisiin ja heidän mielipiteisiinsä on erittäin suora päinvastoin kuin isoilla yrityksillä joissa aletaan usein ihmetellä ihmisten mielipiteitä tuotteista vasta kun menekki laskee.

Toiseksi lähiyrityksen organisaatio on pieni jolloin kaiken toiminnan suhde tuotteen kosketuspintaan on lyhyt ja välittömämpi joka paitsi on osa tuotteiden muutosketteryyttä niin on myös toiminnaltaan nopeampaa ja erityisesti kuluiltaan pienempää kuin suurten yritysten organisaatiot jotka ovat niin pysty- kuin vaakatasossakin niin monikerroksisia ja syviä että siellä kuluu paitsi aikaa että rahaa ja sen lisäksi herkkä tieto tuotteen kontaktista kysyntään ei välttämättä edes yllä saati kiinnosta massiivisen organisaation sisäosia.

 Kolmanneksi rahan suhde reaalitalouteen on mahdollisimman hyvä lähiyrityksessä koska mm. sen palkka ja bonukset johdon osalta on suoraan kiinni yrityksen menestyksestä joka sallii myös työntekijöiden palkkojen paljon paremman vakioimisen ja jopa kasvun ilman yt-neuvottelujen pelkoa.

Pienessä lähiyrityksessä yrittäjä-toimitusjohtaja yt-neuvottelee usein vain omasta palkastaan - mutta ottaa myös ruhtinaallisemmat bonukset jos hyvin menee. Jolloin yrittäjä-toimitusjohtajan käsittelemillä rahoilla on myös hyvin tuore ja verevä suhde reaalitalouteen.

Eli lähiyrityksen tuoteketteryys asiakaspalautteen mukaisesti yhdistettynä johdon omien rahojen pelissäoloon sekä yrityksessä pyörivien rahojen voimakas reaalitalouskytkentä tekee koko tuonkaltaisesta lähiyritystoiminnasta terveintä mahdollista yritystoimintaa.

Ja myös tervehdyttää aivan yritystaloudellisin ja reaalitaloudellisin syin isompien yritysten toimintaa joissa rahoitus tulee useinmiten globaalilta - reaalitalouteen verrattuna taivastalouden - pääomilta ja joissa johdon palkat ja bonukset eivät juuri yt-neuvotteluihin osallistu ja joissa isot organisaatiot ovat tulleet itselleen taakoiksi toiminnallisesti hitaina, taloudellisesti tehottomina ja tuotepintaan heikosti kytkeytyneinä liian massiivisina kokonaisuuksina.

Tästä syystä on aihetta kysyä - ovatko lähiyritykset uudenlaisen reaalitaloudellisen ajattelun ja yritystoiminnan maailmantaloutta tervehdyttävä airut.

Eli pitäisikö poliitikkojen ja talouselämän alkaa ajamaan alas massiivisia globaaleja yrityksiä niiden erittäin heikon toiminnallisen tehottomuuden ja reaalitaloudesta irtautumisen takia.

Lähiyritys elää reaalitalouden rahasta eikä globaalin taivastalouden sijoituksista niinkuin pörssien suuryritykset.

Lisäksi voi todeta - yritysmaailman pk-sektori on se jolla on eniten reaalitalousideologia hallussaan talouselämässä.

Jussi Vaarala

Lausahdus


Minua naurattaisi ellei minua säälittäisi ihmiset joiden koko elämä on rahankeruu kukkuluurua.


Jussi Vaarala

Old and new, 40x30 cm

Aktiivitoimijat myyvät kannattamattomuuttaan passiivitoimijoille


Neste Oil ilmoitti syyskuussa luopuvansa huonosti kannattavasta varustamotoiminnastaan. Samalla tuotiin julki, että valtion Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja työeläkeyhtiö Ilmarinen olivat päässeet Neste Oilin kanssa yhteisymmärrykseen viiden öljytankkerin ja kolmen hinaajan ostamisesta Neste Shippingiltä.

Neste Oil on talouselämän ensisijaisesti voittoa tuottamaan pyrkivä aktiivitoimija - Huoltovarmuuskeskus ja työeläkeyhtiö Ilmarinen ovat talouselämän passiivitoimijoita.

Ja nyt aktiivitoimijat alkavat ostattamaan passiivitoimijoilla kannattamattomia osiaan.

Suuri virhe joka paitsi heikentää ja lepsuunnuttaa edelleen aktiivitoimijoiden kykyä toimia kuten niiden pitäisi - siis palkitsee pääjohtajien ja hallitusten kyvyttömyyttä - niin sen lisäksi alkaa ruopata yhä suurenevaa aukkoa yhteiskunnan taloudelliseen vakauteen ja turvallisuuteen ja lopulta uhkaa romahduttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan.

Jälleen yksi osoitus miten kelvoton on kokoomus päähallituspuolueena.

Joka ei osaa edes talouselämän perusasioita.


Jussi Vaarala

Venäjä huonoilla teillä


Venäjällä valtio kiristää otettaan maan tiedotusvälineistä. Presidentti Vladimir Putin päätti maanantaina lakkauttaa yhden maan suurimmista tietotoimistoista Ria Novostin.

Miten voi demokraattisesti valittu presidentti demokratiassa lakkauttaa tietotoimiston. Sehän on demokratian periaatteiden vastaista.

Nyt on minunkin todettava että Venäjän demokratia on huonoilla teillä.


Jussi Vaarala

My old home - sunrise in the South of Somero, 40x30 cm

Kokoomus - omasta aloitteestaan ulkolaisten tahojen renkipoika.

Jussi Vaarala

Kokoomuksen suurin virhe?


Onko kokoomuksen vallassa olon suurin virhe ollut se että se amerikkalaisia ja pääomia miellyttääkseen on päästänyt ne isännäksi talossa jossa sen poliittisen vallan muodossa on valittu isännäksi.

Ja että kokoomus noita ulkoisia tahoja miellyttääkseen on samalla antanut löysin käsin strategisesti tärkeitä asioita ulkoisten tahojen haltuun.

EU:ta en lue noihin ulkoisiin tahoihin.


Jussi Vaarala

Old house scene in early Spring light, 35x50 cm

Poliittinen toimiva johto ei ole toimiva


Talvivaaran "kärkihankkeen" sähläilyt, KEVA:n hallituksen ja johdon touhut, poliisin johtotason kompurointi, nyt puolustusministeriön epäselvyydet.

Näyttää siltä että jatkuvasti tippuu suomalaisten instituutioiden ylimmän johdon vähintään harmaalla alueella toimimista - jolla ylimmällä johtotasolla näyttää olevan aina jollain lailla myös poliitikkoja mukana.

Ja samaan aikaan näyttäisi olevan media joka löytää ongelmia mutta ei hallitus joka sen sijaan näyttää olevan omien ministereidensä puolella näissä ylimmän johdon tason epäselvyyksissä.

Mielestäni Kataisen hallituksen suhde yhteiskunnan etiikkaan ja etenkin hallituksen vastuunotto omasta johtamistoimistaan jo Talvivaaran tapauksessa on ollut niin kelvotonta että pakko on kysyä kaksi kysymystä.

Mikä on Kataisen hallituksen vallan aikana poliittisen vallan suhde etiikkaan suomalaisen ylimmän johtamisen tasolla ja eikö olisi aika jo todeta että Kataisen hallitus on epäonnistunut poliittisen etiikan alueella.

Tilanne näyttää olevan Suomessa nyt sellainen että kansalaistasolla etiikka vielä kestää etenkin virkamiehissä ruohonjuuritasolla mutta jos se alkaa samanlaiseen limboiluun kuin yhteiskunnan johtotaso ja käsiään pesevä ylin toimiva poliittinen johto niin Suomelle käy kertakaikkiaan huonosti.

Tilanne on vähän kuin sodassa jossa etulinjan suoritustaso hoitaa hyvin tehtävänsä ja lähetti - siis viestinviejä media - juoksee kelvottoman esikunnan ja toimivan etulinjan väliä päivittämässä mikä kummassakin suunnassa on tilanne.

Ei liene vaikea kuvitella että jos esikunnan tapaan myös etulinjassa repsahdetaan niin esikunta ei linjojen läpi menevälle viholliselle ole kuin kelvottomuuden löyhähdys matkalla rintaman totaaliseen romahtamiseen.


Jussi Vaarala

Poliitikoille kulttuurikoulutusta oppimisen epämukavuusalueella


Miksi poliitikot puhuvat mielellään urheilusta.

Sen vuoksi koska urheilu on niin helppo ymmärtää.

Mutta kulttuurista eivät poliitikot halua puhua - koska kulttuurin ymmärtäminen on paljon vaikeampaa.

Kuitenkin kulttuuria harrastetaan maailmassa monin verroin enemmän kuin urheilua.

Kysyä sopii millä ymmärryksellä poliitikot päättävät kulttuuriasioista. Ja helposti ymmärtää miksi poliitikot niin helposti jakelevat rahaa urheilulle.

Pitäisiköhän poliitikot laittaa Jutta Urpilaista lainaten kulttuurin osaamisen suhteen oppimisen epämukavuusalueelle sitä opiskelemaan jotta siitä jotain oppisivat - ja jonne epämukavuusalueelle voisivat toimittajatkin poliitikkoja panna haastatteluissaan kulttuurin ymmärtämisen suhteen.


Jussi Vaarala

Maailmantalous toimii kiihtyvästi väärällä tavalla väärään suuntaan


Isossa-Britanniassa kytee jälleen uusi ruokaskandaali. Brittilehti Guardianin mukaan suuret kauppaketjut myyvät pakastettuja kananrintapaloja, joiden painosta lähes viidennes on vettä ja lisäaineita.

Julkisella suoritetaan rajuja leikkauksia palveluista joita ihmiset tarvitsevat.

Mistä nämä kaksi asiaa kertovat.

Siitä että yksityisellä sektorilla on liikaa tuotantokapasiteettia kysyntään nähden ja se liika kapasiteetti - teollisuus-, jakelu- ja markkinointikapasiteetti ynnä ylisuuret epärealistiset sijoitetun pääoman tuotto-odotukset - yritetään saada rahoitettua kyseenalaisilla vippaskonsteilla.

Mutta nuo kaksi asiaa kertovat myös siitä että julkisella sektorilla on yhä vähemmän leikkausten vuoksi tuotantokapasiteettia ihmisten tarpeisiin nähden.

Koska julkista sektoria leikataan jotta yksityisen sektorin keinotekoisesti ylläpidettyä ylikapasiteettia ihmisten oikeisiin tarpeisiin nähden saataisiin pidettyä yllä.

Ovatko väitteeni totta - on - kysy vaikka itseltäsi kuinka monta turhaa tavaraa nurkissasi pyörii jotka olet ostanut yksityiseltä sektorilta - ja kysy sen jälkeen itseltäsi miten hyvin saat niitä palveluita julkiselta sektorilta joita oikeasti tarvitset elämässäsi.


Jussi Vaarala

Pääoman ja välikäsien vastahyökkäys kasvavaa lähitalousomavaraisuutta vastaan


Maailman kauppaorganisaation WTO:n jäsenmaat ovat allekirjoittaneet ensimmäisen kauppasopimuksen lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Sopimus muun muassa parantaa ulkomaankaupan sujuvuutta.
Teollisuusmaiden järjestön OECD:n laskelmien mukaan kaupankäynnin kustannukset laskevat sen jäsenmaissa sopimuksen ansiosta 10 prosenttia ja muissa maissa 13–16 prosenttia.


Sopimus on huono asia kahdesta syystä:

Ensinnäkin mitä enemmän kansantalous nojaa tuontiin ja vientiin - myös rahoituksen osalta - niin sitä enemmän se on riippuvainen kansainvälisestä pääomasta ja finanssikeinottelusta. Ja tätä suuntausta sopimus vahvistaa koska se toimii 10-16 prosentin piristysruiskeena sille välikäsien ahnehtimisille jota tuontiin ja vientiin nojautuva kansantalous ennenkaikkea on.

Toisaalta sopimus on sitä kautta uhka myös kansallisille ja yhteisöjen omavaraisuudelle nimeltään lähitoiminta ja lähiomavaraisuus joka on merkittävästi kasvava asia maailmassa.

Kasvava siitä syystä että lähitalous tuottaa sekä tuoretta, nopeaa ja mahdollisimman vähän välikäsiä sisältävää ruokaa ja palveluita joiden riippuvuus reaalitalouden ytimessä on mahdollisimman pientä finanssikeinottelusta.

Siis lähitalous on omavaraista ja siksi lähellä perinteistä säästämisen ydintä - kun taas nykyisen kaltainen investoijia haalimaan pyrkivä maailmantalous on säästämisen sijaan ennakoituun tuottoon perustuvaa talousajattelua - joka ennakoidun tuoton odottelu jos mikä avaa portit levälleen kaikelle sille finanssikeinottelulle jota maailmantalous nykyään paljon on.

Ja siksi se että ne jotka näkevät talouskasvun olevan ainoastaan pääomien investointivetoista tuonti-vientivetoista vaihtotasekansantaloutta lähitalouden säästötalouden sijaan osoittavat ymmärtämisen puutetta oman ajattelunsa suhteen.

Ensin hehkuttamalla talouskasvua vaihtotaseen kasvattamisella kansantaloudessa ja sitten sen seurauksena tulevalle pääomien finanssikeinottelulle vaativat leikkaamaan julkista sektoria syntipukkina jotta finanssikeinottelijat saisivat rahansa - kun koko hyvinvointivaltioiden jatkuvan leikkauspakon syy on noiden vaihtotasetalouskasvun ajajien oman ajattelun omaan nilkkaan koko ajan osuva noidankehäajattelu.

Jossa noidankehässä pyörii lähes kaikki poliitikot ja talousajattelijat.

Ymmärtämättä laisinkaan että hyvinvointipalveluja tarvitsee sitä vähemmän leikata mitä enemmän kansantalous on vapaa vaihtotaseen osuudesta kansantaloudessa ja mitä enemmän se on välikäsivapaata lähitaloutta jossa rahan suhde reaalitalouteen on lähes maksimissaan.

Tämän kaiken pohdinnan jälkeen voi todeta - WTO:n sopimus on pääomien ja välikäsien vastaisku nousussa olevaa lähtitalousajattelua vastaan.

Lähitalouden ollessa kaikista tehokkain ja juurevin tapa käydä rahan ja sen keinottelun valtaa vastaan.

Lähitaloutta on mm tämä ajattelu - älä tuo tarvitsemiasi vitamiineja ulkomailta - ne saat aivan kaikki oman maasi kasvikunnasta. Ellet peräti ota niistä valtaosaa ihan omalta viljelmältäsi omalla tontillasi tai vuokraamaltasi maapalalta.


Jussi Vaarala

About Finnish individual capacity to act in effective way at least in war

http://en.wikipedia.org/wiki/Simo_H%C3%A4yh%C3%A4

Valtion suunnattua kulttuurirahaa ulkomailla oleskeleville ja asuville suomalaisille


Voimakkaasti eläköityvässä Suomessa ilmastonmuutoksen äkkinäisyyksineen on ilmeisesti käymässä niin että yhä useammat eläkkeelle jäävät hankkivat ainakin kakkosasunnon ulkomailta.

Tähän liittyen on olemassa näkökulma jota ei kaiketi ole aiemmin huomattu ja johon olisi syytä paneutua.

Nimittäin Suomessa ollessaan ihmisillä on ollut käytössään varsin monipuolinen kulttuuristen ja liikunnallisten palveluiden kokonaisuus niin ryhmä- kuin yksilömuotoisena.

Mutta ulkomaille muutettaessa sellaisten mahdollisuus lopahtaa aika totaalisesti ja jää lähes aina yksityisten ihmisten aktiviteetin varaan niin oman harrastusten kuin etenkin ryhmien vetämisten suhteen.

Seurauksella että moni ulkomaille muuttanut romahtaa suomalaisesta runsaasta kulttuuri- ja liikuntaharrastusten mahdollisuudesta harrastustyhjiöön - etenkin kulttuuriharrastusten suhteen joihin ulkomaisilla palveluilla on vain marginaalinen mahdollisuus edesauttaa kulttuuristen eroavaisuuksien takia.

Tästä syystä olisi valtion toimesta aloitettava projekti jossa suunnataan ulkomaisille järjestäytyneille suomalaisyhteisöille vuosittaista määrärahaa yhteisön jäsenmäärän mukaisesti etenkin kulttuuriharrastusten tukemiseksi niin ryhmä- kuin yksilömuotoisenakin.

Joka määräraha suunnnattaisiin toisaalta tilavuokriin ja toisaalta kohtuupalkkioisena erilaisten kulttuuriryhmien vetäjille joita löytyy ammattimaisesta tasosta saakka ryhmiä ja yksilöitä ohjaamaan.

Tällä asialla on vanhenevan väestön henkisen että fyysisenkin vireyden kannalta huomattava merkitys.

Mutta myös siinä suhteessa että suomalaiset saisivat harrastaa omaa kulttuuriaan ulkomaillakin ja niin haluttaessa esittää sitä sitten muillekin.

Tärkeää on että suomalaiset ulkomailla säilyttäisivät oman kontaktinsa omaan kulttuuriin sekä sosiaalisen myönteisen vuorovaikutuksen sen yhteydessä.


Jussi Vaarala

Julkaistu Uusimaa-lehdessä

EU:n, Venäjän ja USA:n kolmiyhteistyö

Eurooppa, Venäjä ja Yhdysvallat voisivat hyötyä avoimesta yhteistyöstä. Ukrainan tilanteessa taitaa olla laajemmin kyse siitä että Venäjä ja EU vetävät Ukrainalla köyttä.

On aika heikko esitys jos EU ja Venäjä eivät kykene kummempaan.

Ja jos Yhdysvallat ei kykene avoimeen yhteistyöhön myöskin EU:n ja Venäjän kanssa. Nimittäin sitä kolmiyhteistyötä todellakin tarvittaisiin. Miksi - siksi että idän kasvavien maiden kilpailukykyyn ei pystytä EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen taholta vastaamaan muuten kuin toimivalla yhteistyöllä.

Siksi kaikenlainen kiukuttelu ja epäsuoraviivainen sopimusjahkailu yms. pelaa aikaa vain idän kasvavien talouksien hyväksi.

Jussi Vaarala

Stones and water, 35x50 cm

Scetchy impression of Dome, 50x50 cm

Late Spring river scene, 40x40 cm

Eurooppa, Venäjä ja Yhdysvallat voisivat hyötyä avoimesta yhteistyöstä


Ukrainan tilanteessa taitaa olla laajemmin kyse siitä että Venäjä ja EU vetävät Ukrainalla köyttä.

On aika heikko esitys jos EU ja Venäjä ei kykene kummempaan.

Ja jos Yhdysvallat ei kykene avoimeen yhteistyöhön myöskin EU:n ja Venäjän kanssa.

Nimittäin sitä kolmiyhteistyötä todellakin tarvittaisiin - miksi - siksi että idän kasvavien maiden kilpailukykyyn ei pystytä EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen taholta vastaamaan muuten kuin toimivalla yhteistyöllä.

Siksi kaikenlainen kiukuttelu ja epäsuoraviivainen sopimusjahkailu yms. pelaa aikaa vain idän kasvavien talouksien hyväksi.


Jussi Vaarala

Valinta - maksetaanko kulttuuriohjelmissa toimittajille vai kulttuurintekijöille palkkaa


Olen aina ihmetellyt miten jossain taideohjelmassa pienimmän ajan ohjelmasta saa taideteosten näyttäminen ja suurimman osan toimittajan ja haastateltavien näyttäminen.

Onko kyse taloudellinen - ja toimittajan omaa työtä varjeleva - että kyseessä olisikin seuraava valinta televisioyhtiöllä.

Maksaako toimittajalle palkkaa esilläolosta ja mahdollisimman vähän tekijänoikeuspalkkiota taiteilijoille - vai maksaako taiteilijoille mahdollisimman paljon tekijänoikeuspalkkioita ja toimittajien palkkaan menisi ohjelman kuluista mahdollisimman vähän.

Jolloin tekijänoikeuspalkkioita taiteilijalle maksava ohjelma onkin rauhallista taulujen näyttämistä koko ajan.

Yhtä lailla voi kysyä miksi musiikkiohjelmissa toimittajien ja muun puheen osuutta on niin paljon verrattuna musiikkiin. Onko syy sama - että toimittajat saa palkkaa mahdollisimman paljon ohjelmasta ja musiikintekijät mahdollisimman vähän.

Näitä asioita taitaakin olla aika hyvä kysyä kuka ja millä konstein kulttuurista itseasiassa ansaitsee - itse kulttuurin tekijät vaan kulttuurin välikädet kuten toimittajat ja kulttuuribyrokraatit.

Totuus taustalla kuitenkin on että ainakin itse olen aika kypsä musiikki- ja taideohjelmiin jossa toimittajan selitykset vie aivan liikaa ajasta.


Jussi Vaarala

Syy miksi osinkoja jaetaan samaan aikaan irtisanomisten kanssa


Miksi osinkoja jaetaan samaan aikaan kun ihmisiä irtisanotaan.

Sijoittajanäkökulmasta - wahlroosilaiseen ajattelutapaan että yrityksen tehtävä on ainoastaan tuottaa voittoa -  voisi syynä olla se että sellaisessa yrityksessä joka ei ole kovin kasvava tai jopa vaikeuksissa sijoittajilla on rahaa kiinni huonosti tuottavalla tavalla. Mutta josta yrityksestä he eivät ehkä kuitenkaan halua luopua ja saada rahojaan pois myymällä osakkeensa.

He haluavat osinkoa joka saadaan ihmisiä irtisanomalla ja sitten sijoittavat saamansa osingot kasvavampiin ja tuottoisampiin yrityksiin.

Yritykset ja niiden henkilöstö ovat valitettavasti vain wahlroosilaista kauppatavaraa sijoittajille jotka herkeämättä hakevat mahdollisimman suuria ja nopeita voittoja uusilla osakesijoituksilla vakaasti mutta vähän ja hitaasti kasvavan osakesalkkunsa lisäksi.

Tästä menettelystä pitäisi yhteiskunnan jotenkin rangaista sillä tuolla tavoin osinkorahat-irtisanomisilla menettelyn kustannukset kaatuvat yhteiskunnan niskaan työttömiksi jääneiden kautta.


Jussi Vaarala

Aforismi


On olemassa kolme suhdetta joiden väliin talouselämä ja politiikka ei voi mennä niitä häiritsemättä - rakkaussuhde, ihmisen luontosuhde ja ihmisen suhde kulttuuriin.


Jussi Vaarala

Uusi aikakausi maailmassa


Maailma on siirtynyt uuteen aikakauteen - materialistisesta aikakaudesta post-materialistiseen aineettomien arvojen aikakauteen.


Jussi Vaarala

New era in the world


World has moved to new era - from materialistic to post-materialistic era.


Jussi Vaarala

Fields, road and two buildings, 40x30 cm

Vallitsevan leikkausideologian mielettömyys


Leikataan julkisen sektorin aineettomia arvoja jotta voidaan ylläpitää yksityisen sektorin materiaalisia arvoja joilla on aina vaan huonommat ja huonommat tulevaisuuden näkymät.

Vähän sama kuin rakentaisi talonsa napajäätikön paikallaan pysyvyyteen ja vakauteen luottaen.

Näin pahasti on talouselämällä ja politiikalla niin kartat kuin kompassitkin hukassa.


Jussi Vaarala

Rakennusala täysremonttiin


Rakennusala jäi joitakin vuosia kiinni siitä että säännönmukaisesti läpinäkyvillä verukeperusteilla ylitti sovitun hinnan erityisesti julkisissa hankkeissa.

Nyt se alkaa jäädä jo omien ammattilaistenkin suulla kiinni siitä että se tekee karmeaa sutta ja sekundaa nimenomaan kosteushallinnan suhteen - seurauksena kasvavat homeongelmat kuten nähty on.

Rakennusalan toilailuun pitää tarttua lujalla kädellä.

Kun koko ajan valitetaan että kaikenlaiset alinhankintasuhteet ja ketjutukset pilaavat rakentamisen laatua niin on aika uudistaa lainsäädäntöä edes määräajaksi että pojat oppii uudestaan rakentamaan eikä sähläämään.

Tervetullut uudistus olisi se että rakennusyrityksellä pitää olla sataprosenttisesti omilla palkkalistoillaan kaikki rakentamisen ammattilaistahot hanketta vastaanottaessaan.

Silloin todellinen vastuu palaa kokonaisuutena rakennusyritykselle eikä mitään alihankkijaselityksien porsaanreikiä jää.

Näin asiassa pitäisi mielestäni edetä.


Jussi Vaarala

Spring things, 30x40 cm

Minilennokit lähiajattelun avuksi - lähipalvelukylälle oma minilennokki


Amerikkalainen verkkokauppa Amazon on kehittelee järjestelmää, jossa minikokoiset lennokit kuljettaisivat paketit kuluttajille vain 30 minuutissa kaupunkikeskuksissa 16 km säteellä. Ongelma ovat nyt lentoluvat.

Minilennokki olisi ehkä vieläkin tärkeämpi palvelukeino haja-asutusalueille postin, apteekkien yms kauppojen palvelumenetelmänä.

Jolloin lähitoimintaa haja-asutusalueilla palvelisi lennokkijärjestelmä joka toisi liki kaiken muun lennokilla keskustaajamista paitsi päivittäiset ruokaostokset jotka ostettaisiin kylän omasta lähikaupasta.

Ja miksi lähipalvelukylällä ei voisi olla omaa lennokkia jonka kanssa se sopisi yhteistyön apteekin, vaatekaupan yms kanssa josta voidaan ostaa kestaostoisia keveitä lennokin kuljetettavia tavaroita ja kuljettaa myös kylälle kirjepostin.

On erikoista että vaikka mitä systeemeitä kehitetään mutta niistä säännönmukaisesti puuttuu haja-asutusalueiden palveluaspekti ja keskitytään vain suuriin kaupunkitaajamiin.


Jussi Vaarala

Amerikkalaisesta elokuvalähtöisestä tyypittelyhysteriasta


Elokuvateollisuus kaiketi Hollywoodin alunperin alkuunsaattamana harrastaa sellaista roolityypittelyä että tietyn näköiset ihmiset ovat roistoja ja tietyn näköiset taas sankareita, lihavat nynnyjä ja atleettiset aikaansaavia jne.

Ja ihmiset ovat elokuvia katsellessaan oppineet yhdistämään tietyntyyppiset tunteet ja asenteet tietyn näköisiin ihmisiin.

Jonka jälkeen elävässä elämässä he helposti ajattelevat että "tuo on roiston näköinen, tuo on sankarin näköinen, tuo on nynnyn näköinen" jne.

Voisi jopa sanoa että ihmiset sanoessaan "joku on roiston näköinen" eivät enää edes tiedosta sanovansa ihmisesta juuri sen minkä elokuvat ovat hänelle käsityksenä opettaneet. Onkohan asiaa tieteellisesti tutkittu että tiedostavatko ihmiset asian - osaavatko he sanoa mistä käsityksensä on lähtöisin.

Asia on varsin haitallinen oikeassa elämässä koska se ikäänkuin pakottaa ihmisiä tiettyyn rooliin niin että ns. roistonnäköinen ihminen saattaa joutua tekemään kaikkensa osoittaakseen ettei ole roisto.

Toisaalta tuollainen ulkonäköleimaaminen myös kaventaa ihmisten mahdollisuuksia olla yksilöitä sellaisina kuin ovat täysin riippumatta ulkonäöstä.

Ulkonäkövaatimukset ja -paineethan ovat myös etenkin nuorisoon voimakkaasti kohdistettuja markkinointikeinoja joiden haitallisuus on ilmeinen nuorten kasvulle.

Voisi jopa sanoa että amerikkalainen kulttuuri on ihmisten tyypittelytasolle jäänyt kulttuuri - voisi puhua jopa amerikkalaisen kulttuurin tyypittelyhysteriasta - jossa todellinen yksilöllisyys sosiaalisessa tyypittelypaineessa saattaa olla kovin vaikeaa.


Jussi Vaarala