Suomalaisuus - pieni kivi tiellä, suuri kengässä

Suomi ja suomalaisuus on erikoislaatuinen asia. Suomalaiset ovat eläneet ankarissa oloissa, ovat pienenä vajaan kuuden miljoonan ihmisen kielialueena venäläisen ja skandinaavisten kielten välissä kaukana manner-eurooppalaisista kielistä pitkällä yli 1300 km maarajalla Venäjään. Ja suomalaiset ovat toistuvasti joutuneet naapurimaidensa Ruotsin ja Venäjän ja osin myös Saksan ylikävelemäksi, miehitetyksi, alistetuksi ja hyväksikäytetyksi vuosisadoista toiseen.

Varmaankin kaikki tuo on johtanut osin änkyrämäiseen ja epäluuloiseen mutta myös sanansa pitävään ja erityisesti itsenäisesti tarpeen tullen toimimaan kykenevään kansanluonteeseen jota voisi luonnehtia osuvasti seuraavalla aforistisella lauseella:

Pieni kivi tiellä on suuri kivi kengässä.

Suomalaisuus on osoittanut paitsi puolensapitämisen tahtoa niin myös jopa maailmanpolitiikan mitassa sellaista suorituskykyä että harva jos yksikään samankokoinen kansa on kyennyt.

Niin että Suomen asema itsenäisen suorituskykyisen kansan esimerkkinä maailmanmitassa on kiistämätön.

Ja saattaa olla että nykyinen poliittinen ja taloudellinen leikittely Suomella mm Naton toimesta saattaa johtaa toteamukseen - oli se Suomi pieni kivi tiellä mutta pahankokoinen kengässä.



Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Suomen puolustusvoimien päätehtävät ovat: oman maan puolustaminen, virka-avun antaminen ja kansainvälinen kriisinhallinta.


Hallituksen paatös osallistua Nato-maan Islannin ilmatilan valvontaan merkitsee oleellisesti kahta asiaa.


Sita etta kyseessa on instituution eli tassa tapauksessa puolustusvoimien kayttamisesta poliittisen virkanimityksen luontoisena kohteena.


Ja sita etta Suomi asettautuu kansainvalisten jarjestöjen valimaastoon itsenaisten valtioiden ja YK:n valiin kampeamaan YK:ta sivuun tehtavistaan Naton ja Yhdysvaltain hegemonian tielta.


Joten kyse on myös Suomen itsensa kayttamisesta poliittisluontoisen virkanimityksen kohteena.


On vaarallinen mustavalkoinen kehitystie edes ajatella asettavansa Naton toimijaksi yli ja ohi YK:n - koska se jos mika tuhoaa maailmanrauhan perusedellytykset.





Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittaja

Alanya, Turkki

Suomella on aivan riittavasti jopa siihen mittaan tekemista omien rajojensa ja ilmatilansa valvonnassa etta luulisi olevan niin etta siihen apua annetaan muilta eika niin etta Suomi heikentaa resurssejaan osallistumalla finanssikriisiseikkailija İslannin ilmatilan valvontaan.
Mutta kun Suomi on viisaasti pysynyt puolustuksessaan perusitsenaisena niin se hoitaa itse oman tonttinsa.
Joka koituu seka muille pohjoismaille etta yllari yllari myös Venajalle hyödyksi ja turvaksi kun Suomi hoitaa asiansa alueellaan hyvin.
Niin yksinkertaista se on.

Taustalla tassa(kin) asiassa on se yleismaailmallisesti paalle juuttunut huonommanpuoleinen asiantila etta muiden kansojen kuten suomalaisten pitaisi asettaa omat tarpeensa toissijaiseen asemaan amerikkalaisten tarpeiden suhteen.
Ja mika henkisesti itsenainen kansa sellainen on - tai puolue - joka tuohon toisen kansan kynnysmatoksi oikein hinkuamalla hinkuaa ja pyrkii.
Tassa mielessa kokoomus on luokattoman ryhditon puolue -eri toten suomalaiseksi puolueeksi - viitaten ylempana olevaan kansanluonnetekstiini.

Tarkeampi pointti kuin sotilaalliinen puolustaminen on tehda hyökkayksen hyödyt niin olemattomiksi ettei se mitenkaan kannata.
Suomessa ei ole mitaan mita esim Venajalla ei olisi moninverroin raaka-aineina yms. Mita se saisi valtaamalla Suomen. Ei tasan mitaan koska sekin joka Suomella on korkeatasoista ja arvokasta kuten teknologia- ja hallinto-osaaminen tarvaytyy venalaisten kasissa tasossa monta porrasta alaspain - ja se loppukin taso haviaa silla etta osaajat painaa soutuveneella meren yli Ruotsiin.
Toinen story on tehda taas hyökkays kannattamattomaksi siten etta suomalaiset antavat maksua vastaan osaamistaan venalaisille - ja myyvat laatutavaroitaan ja -palveluitaan heille. Sekin toimii hyökkayshaluja vastaan.
Niin etta ei Suomea kannata vallata - tulee pienesta kivesta iso kivi kenkaan.
Ja toiseksi - mınusta olisi aika jo paivittaa sotakasityksia ja hyökkayspelkoja kuusenperseessa asumisen tasosta vihulaisenpelkoineen ihan tahan paivaan - kuten jo tein.
Venalaisilla ei ole vahaisintakaan syyta vallata suomea - ellei yhdysvallat sita siihen provosoi - kokoomuksen epaisanmaallisella avustuksella.

Aforismi

On tietty ero heiluttaako tuuli huulia vai huuli tuulia.

Jussi Vaarala

CNN on jarkyttavan alhainen informaatioarvoltaan. Suuri osa ellei suurin osa ohjelma-ajasta koostuu mainoksista - ja mista mainoksista.

CNN:aa ja sen uutisankkureita tyrkyttavista mainoksista.

Toisin sanoen tıedon jakamiseen kaytetty aika peitetaan yrityksen omilla mainoksilla.

Johtopaatös - CNN on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa romahtanein mainostuloin.

Jussi Vaarala

Ei demokratian olemus ole äänestysprosentti vaan äänessäoleminen

Äänestysprosenttiin tuijottaminen on liian kapea nakökulma demokratian onnistumiseen.

Jos ihmiset eivät keskustelisi politiikasta ja äänestysprosentti olisi alhainen niin sitten olisi syytä huoleen.

Nyt kuitenkin voimakas keskustelu on levinnyt kansalaisten keskuuteen ja silti he eivät äänestä. Mistä siis kyse.

Luultavasti siitä että ihmiset alitajuisesti kokevat - vaikkeivät ole tiedostaneet miten - voivansa vaikuttaa asioihin keskustelemalla ja muulla poliittisella toiminnalla asioihin.

Miten tuo mekanismi toimii. Siten että poliitikon asema ja leipä on siinä että on ajan asioiden eturintamassa ja sellaisten asioiden jotka ovat ongelmina polttavia.

Ja tuota tietoa poliitikko saa kansalaiskeskustelusta - ja on pakotettu muodostamaan kantansa ja ilmaisemaan sen suoraan puheissa tai jopa tahtomattaan epäsuoraan teoissa - koska poliitikko joka kävelee yli ja ohi ajankohtaisten asioiden ottamatta mitään kantaa on pian entinen poliitikko.

Oleellista kun on että poliitikko saa tarpeeksi kannatusta eikä se mikä on äänestysprosentti.

Näin siis politiikka ja demokratia toimii avoimessa keskustelussa oikeastaan paremminkin kuin pelkässä äänestysprosentissa koska ilmaistessaan näkemyksiään keskusteluissa ihmiset ilmaisevat aidon huolensa sellaisena kuin sen näkevät.

Näin ollen demokratia toimii paremmin kun ihmiset ovat äänessä eikä vain niin että he äänestävät.

Koska kannatus ei ole oleellisin kysymys politiikassa vaan se että asiat menevät eteenpäin - ja avoin demokraattinen keskustelu vie asioita eteenpäin.

Tässä mielessä suurta vahinkoa demokratialle voi tehdä myös media kertoessaan vain mm. mielenosoituksista mutteivät siiä mitä ihmiset mielenosoitusten takana ajattelevat.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Aforismi


Moni parisuhde kaatuu siihen kun vastuuta ei jaeta.

Vaan sitä sälytellään.


Jussl Vaarala

Katson CNN kanavalta kun hirmumyrsky Sandy iskee kohti New Yorkia.

Ja media mokaa totaalisesti - siis kaupallinen - kun se kaiken aikaa patkii lahetysta mainoksilla - ja arvatkaa mista.

CNN:n juontajista.

Todellista kaupalliskonservatiivista surkeutta.

Jussi Vaarala

Softly, pianoimprovisation and paintings, pianist and artist Jussi Vaarala

Alkaako demarit ajamaan kaksilla rattailla

Suurissa kaupungeissa nayttaa kokoomus haviavan ja seka demarit etta perussuomalaiset voittavan.

Seuraako tasta se etta demarit alkaa ajaa kaksilla rattailla - valtakunnan politiikassa hallituspuolueena - ja kuntapolitiikassa tiivistyvassa yhteistyössa perussuomalaisten kanssa.


Jussi Vaarala

Swing improvisation 26.10.2012, pianist Jussi Vaarala

Vanhin ammatti palkkaeroa kuromaan

Naiset tekevat sukupuolisen palkkaeron vuoksi loppuvuoden töita palkatta.

Naiset voisivat panna palkkatasa-arvoasiaan uudenlaista vipinaa paikkaamalla loppuvuoden palkattomuutta maailman vanhinta ammattia harjoittamalla.

Aikamoinen kauhuskenaario monelle miehelle ylisuurilla palkoilla itsetyytyvaisina patsastellessaan.

Jussi Vaarala

Vitamiinihuijauksiin strateginen ote

Paljastuneet vitamiinihuijaukset antavat aiheen seuraaviin strategisiin linjauksiin:

1. Koska asian lähestymiselle täytyy olla joku realistinen perusta niin se löytyy parhaiten siitä tiedosta miten ihmiset saavat tarvitsemansa vitamiinit normaalista ruuasta - ja tähän liittyen tietenkin on selvitettävä miten vitamiinien suhteen on käytetty harhaanjohtavaa tiedonjakamista - josta tietty pitää panna huijarit vastuuseen.

Yleisemminkin ruuan suhteen taitaa olla yleisesti levitettynä tarkoitushakuista tietoa joka täyttää huijauksen tunnusmerkit.

2. On tehtävä laaja kartoitus vitamiinitarjonnasta ja sen suhteesta ym. huijauksiin - siinäpä yliopistoille hyödyllinen profiloitumistapa selvittää kaikkien vitamiinien huijausaste.

3. Jos joku yritys väittää jossain tuotteessaan olevan erittäin paljon vitamiinia ja sitä ei ole siinä yhtään niin onhan siinä niin massiivisen huijaamisen merkit että vähintään liiketoimintakielto ja mieluummin ankarampiakin tuomioita pitää jaella. Ja onko tällaisissa asioissa mahdollista käyttää jonkinlaista joukkokannetta koska huijaus on ollut niin massiivista.Ihmistenhän pitää saada rahansa takaisin tuollaisesta huijauksesta.

Joka tapauksessa tämä asia on mitä suuremmassa määrin poliittinen - ja jos ei ole niin kysyä pitää mitä varten sitten on politiikka.

Kyllä taas yksityissektori osoitti valtavaa mädännäisyyttä - kaiken muun taloudellisten arvojen alle alistaessaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Roska julkista sektoria kritisoivan omassa silmässä

Julkisen sektorin palveluiden yksityistämisen rajoittaminen on noussut keskustelun keskiöön - ja syytä onkin.

Yksityistä sektoria kun vaivaa paha uusliberalistinen ajattelu että kaikki arvot ovat alisteisia - ja niin muodoin poljettavissa ja prostituoitavissa - talouden eli rahan arvolle.

Jopa siihen mittaan että aforistisesti voi sanoa kaikista eniten maailmassa köyhyyttä - mukaanlukien henkinen köyhyys - tuottavan asian olevan rahan ahneus.

Joka näkyy mm siten että usein ne joilla on joku vaikkapa sosiaali- ja terveysalan koulutus muuttuvat yksityiseksi yrittäjäksi ryhtyessään siinä määrin että niin oman alansa arvot sekä jopa sen etiikka asetetaan alisteisiksi rahalle. Että taloudelliset arvot kävelevät oman alan arvojen yli mennen tullen.

Josta tulemme joustavasti siihen kysymykseen että onko kaikille ihmisille - mukaanlukien vaikkapa ekonomin koulutuksen saaneet - edes mahdollista antaa lupaa yksityiseen yrittämiseen julkisella sektorilla heidän kyseenalaisesti luisuvan ja rahan ahneuteen asettuvan etiikkansa perusteella. Puhutaan tässä yhteydessä valvonnasta - miksi - eikö julkisen sektorin kuten vanhustenhuollon tai sairaiden piirissä toimivien pitäisi ITSE valvoa etiikkaansa - ja jos eivät siihen kykene niin eikö silloin olisi todettava kuin pedofiileille päiväkotien työnhakijana - "tälle alalle et sovellu". Ja miten joku ekonomi tai insinööri voi edes valvoa vanhustenhuollon alueella etiikkaansa kun vanhustenhuollosta ei juuri mitään ymmärrä.

Eikä tässä kaikki - kun ajatellaan että ilman muuta bisnesmaailman alaa osaava minkä tahansa vaikkapa insinöörin koulutuksen omaava voi ryhtyä yksityiseksi yrittäjäksi julkisen sektorin arvoalueilla niin sepä ei kaykään että vaikkapa sairaanhoitaja perustaa rakennusliikkeen ja alkaa rakentaa taloja tai siltoja.

Miksi julkisen sektorin arvoalueilla niitä ylikävellen ja prostituoiden saa häärätä kuka tahansa mutta muilla yksityisen sektorin kuten teknologian arvoalueilla ei.

Ja simsalabim kun vuosikymmeniä on paasattu julkisen sektorin tehottomuudesta ja vaikka mistä yksityisen sektorin suulla niin esittämääni ajatusreittiä kulkien huomataankin että roska onkin ensisijaisesti julkista sektoria katsovan yksityisen sektorin omassa silmässä eikä niinkään katseen kohteessa.

Kuka voi sanoa että esimerkiksi pohjoimainen julkinen sektori olisi jotenkin epäonnistunut perusteellisesti - ehei - yksityinen sektori ja talouselämä sählää ja kompuroi omiin jalkoihinsa - ja pyrkii julkisen sektorin hyvin hoidetuille alueille pysyäkseen edes julkisen sektorin luomilla jaloilla - kunnes rahan ahneuttaan tärvää nekin jalat jos niille pääsemiseen tilaisuuden saa.

Talouselämän, sen johtamisen ja pääomapiirien suurin ongelma on tasan ne itse. Ne ovat ongelma julkiselle sektorille itsensä lisäksi eikä julkinen sektori niille.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Thing that produces most of all poorness - including mental - is greed for money.

Improvised impression of norwegian lake

Lastensuojeluihmiskauppaako

Meneekö asia noin:

Kunnat saavat valtiolta runsaasti rahaa lastensuojelun huostaanoton tapauksissa.

Ja kun huostaanotto on 100 % vaitiolovelvollisuuden alaista niin kuntapoliitikon on helppo sysata vastuu virkamiehen vaitiolovelvollisuuden taakse - hankkiakseen huostaanotoilla  kunnalle valtion rahaa.

Ja virkamiehen rooliksi jaa hankkia valtiolta '' valtionapua '' huostaanoton jalkeisiin sijaisperhe- yms hankkeisiin.

Siis kunnallispoliitikot ja sosiaaliviranomaiset hankkivat kuntaan työta ja toimeentuloa huostaanoton valtionavuilla - jotka lienee suurempia osuudeltaan kokonaiskustannuksista kuin vaikitakapa uimahallin rakentamisessa.

Perustamme kuntaan sijaisperheen ja saamme siihen valtionapua.

Eika niita rahoja taitane tarvita maksaa valtiolle takaisin.

Mutta asiahan on selva etta tuossahan tehdaan jonkin sorttista ihmiskauppaa.

Heratys EU ja YK - valtio ja kunnat tekevat lapsilla ihmiskauppaa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittaja
Alanya, Turkki

Art is great thing

Three reasons why art is one of the greatest things in the world:

1. I can stay where I am and still go to places where nobody - even not me - has been - and create there with art means qualities and emotions in full variety of them

2. I can go to places where I have been and create again emotions I felt - again with full variety and intensity scales

3. I can keep those art works and still share them with other people.

And all the time staying physically where I am.

Who can deny it that art is one of the most wonderful thing in the world.

And all that are almost fully immaterial environment consuming values.


Jussi Vaarala
creator of ethical-realistic thinking
Alanya, Turkey

Digital presence

Suomi paapoo ryhdittömiä muiden piikkiin

Suomi paapoo ryhdittömiä muiden piikkiin


Tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholista koituneet haitat Suomessa ovat viisinkertaistuneet 20 vuoden aikana. Vielä vuonna 1990 taloudellinen hävikki oli noin 212 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna jo lähes miljardi euroa.

Tutkimuksen mukaan dramaattinen käänne suomalaisten juomisessa tapahtui vuonna 2004, jolloin alkoholin verotusta kevennettiin ja tuontirajoitukset ulkomailta purettiin. Valtio hyötyi veronkevennyksestä noin miljardilla eurolla, mutta samalla sairaalapalvelujen tarve, sosiaalikulujen kasvu ja inhimillisen pääoman menetykset aiheuttivat kunnille noin kahdeksan miljardin menot.

Hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu kun niille joilla on taipumus kyvyttömyyteen hillitä alkoholinkäyttöään ja kyvyttömyys ottaa vastuuta teoistaan annetaan hillittömän halpa tapa juopotella ja yhteiskunnan muiden maksama oikeus sälyttää juopottelusähläämistensä seuraukset ja kustannukset yhteiskunnalle ja niille jotka osaavat hillitä itseäään ja tarpeitaan.

Ei Suomen yhteiskunta ole epäonnistunut alkoholipolitiikassa.

Se on epäonnistunut ryhdittömiä paapoessaan ja muille heidän sekoilujensa kustannukset sälyttäen.

Jussi Vaarala

eettis-realistisen aatteen kehittäjä

Alanya, Turkki

Impression of road in icy wilderness

live impr http://ww.com/jusva

Satelliittipaikannus autoilun hillintaan

Voisikohan satelliittipaikannusta kayttaa autoilun hillintaan kaupungeissa nimenomaan koskien alle kahden tai kolmen kilometrin paahan kotoa tapahtuvaa autonkayttöa.

Ensinnakin pitaisi edellyttaa etta autolle on kodin laheisyydessa ostettu parkkipaikka. Toiseksi parkkipaikan osto edellyttaisi myös satelliittipaikannuslaitetta autossa.

Ja jos satelliittipaikannus havaitsee auton pysaköityna alle kahden tai kolmen kilometrin paassa auton omasta parkkipaikasta rapsahtaisi automaattisesti sakkomaksu.

Ei ole mitenkaan kohtuutonta edellyttaa etta ihmiset tekevat asiointinsa 2-3 km paassa kotoaan joka kavellen, polkupyöralla tai julkisella liikennevalineella.

Tama jarjestelma vahentaisi heti huimasti tarpeetonta LAHIAUTOILUA.

Ja se myös lısaisi heti palvelujen lahitarjontaa kun ihmiset alkavat luonnollisesti vaatia palveluita kilometrin paahan kotoaan.

Ja lahipalveluiden lisaantyminen lisaisi heti asuinalueiden sosiaalista luonnetta koska oletettavaa on etta lahipalveluita kayttaessaan ihmiset myös tapaavat naapureitaan aivan luonnollisella tavalla.

Esiin alkaa kuoriutua se miten suuresti vahingollisia ovat liika yksityisajattelu ja mm kaupan suuryksiköt olleet yhteiskunnalle monin tavoin.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittaja
Alanya, Turkki

Eettis-realismin kolme ylivoimatekijää

Kehittämääni eettis-realistiseen aatteeseen kuuluu kolme tekijää jotka tekevät siitä ylivoimaisen yhteiskunnallis-filosofisena aatepohjana.

Kaksi ensimmäistä ovat eettis-realismin kaksi - asioita kaksoisvalaisevaa - periaatetta:

1. mitä enemmän asiassa on sekä etiikkaa että realismia molempia sitä parempi se on ratkaisuna

ja

2. etiikan kivijalka on jokaiselle maailmassa hyvä elämänkaari muita ja luontoa vahingoittamatta.

Kolmas ylivoimatekijä on periaate että mitä parempi idea sitä varmemmin se tarttuu ihmisten ajatteluun ja sitä varmemmin se vaikuttaa aikaa myöten sekä ajatteluun että toimintaan - jopa ihmisten itsensä asiaa tiedostamatta. Koska ihmisillä on syväänjuurtunut vaistonvarainen taipumus tarttua hyviin ideoihin jopa tiedostamattaan.

Miten tämä kolmas ylivoimatekijä kytkeytyy sitten eettis-realismiin.

Siten että kaikista paras keino tuottaa hyviä tarttuvia ideoita on turvautua eettis-realismin ensimmäiseen asioiden eettis-realistiseen kaksoisvalaisun periaatteeseen - mintä enemmän asiassa on sekä etiikkaa että realismia molempia niin sitä parempi se on ratkaisuna.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Syy ettei Suomea turvallisuusneuvostoon

Onko syy siihen ettei Suomea otettu turvallisuusneuvostoon - Suomen maana kokoaan suuremmista diplomaattisista ansioistaan huolimatta - se etta juuri noiden ansioiden mukanaan tuoma asema olisi tarveltynyt turvallisuusneuvoston jasenyyden myöta.

Etta ajateltiin Suomen hyödyn olevan parempi roolissaan pienena maana ulkoinstitutionaalisena toimijana kuin minkaan kansainvalisen instituution jasenyyden sitomana.

Vertauksena kay se etta hyva konsultti on hyva vain kun on konsultoinnin kohteena olevan organisaation palkkalistoille kuulumaton riippumaton toimija.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittaja
Alanya, Turkki

House on the hill

Kierratysfasismia

Nain pahvisen polkupyöran keksinyt israelilainen:


'' Elmish arvelee, että tuotanto tapahtuisi suurelta osin automatisoiduissa tehtaissa. Vajaakuntoisen työväen ja kierrätysmateriaalien käytölle saisi monessa maassa huomattavat valtiontuet, mikä alentaisi pyörän hinnan lähelle nollaa.

Tässä tilanteessa pyöriä voisi jakaa esim. ylikansoitettujen suurkaupunkien asukkaille ilmaiseksi. Yhtiö saisi tuloja vaikkapa siten, että yritykset kiinnittäisivät pyörään omia mainoksiaan.

Korkealentoisen suunnitelman täydentää pyörän uudelleenkäyttö. Koska pahvipyörä on halpa, sen rikkoutuminen ei olisi käyttäjälleen suuri ongelma. Uuden pyörän saisi vaivattomasti ja käytöstä poistettavan pyörän voisi kierrättää kokonaan. ''


Niin etta vajaakuntoisilla halvalla teetettya pyöraa suurkaupunkien asukkaille ilmaiseksı - ja etta sitten tuloja mainoksilla.

Kysymys jaa ilmaan onko vajaakuntoiset kierratystavaraa vai kertakayttöisia.

Allekirjoittanut ainakin sanoutuu tylysti irti tallaisista uusfasistisista kierratyshankkeista.


Jussi Vaarala

Bossa impro 16.10.2012, pianist Jussi Vaarala

Tavarasta tullut rahan vaihdannan väline

Tavarasta tullut rahan vaihdannan väline


Rahan pitäisi olla tavaroiden ja palveluiden vaihdannan väline - helpotus siihen ettei tavaraa tai palvelua tarvitse vaihtaa toiseen tavaraan tai palveluun vaan välittävänä tekijänä toimii raha. Siis niin että kun parturi tarvitsee perunoita niin liikkeeseen ei astu viljelijä perunasäkin kanssa vaan rahan kanssa. Ja parturi voi ostaa perunoita keltä vaan viljelijältä eikä vain siltä joka juuri nyt tarvitsee parturia.

Tällä tavoin raha vaihdannan välineenä lisää sekä valinnanvaraa että kilpailua - koska se että parturi voi ostaa rahalla perunoita keltä vaan panee viljelijät seurailemaan toistensa hintoja niin ettei satu jäämään omat perunat myymättä kun hinta olikin liian korkea verrattuna muihin.

Näin tavalisten ihmisten elämässä raha toimii vaihdannan välineenä. Mutta sitten tulee vastaan esimerkki joka kertoo miten yhtäkkiä tavarasta tuleekin rahan vaihdannan väline tavallisten ihmistenkin elämässä - ja se tavara on asunto ja asuntokauppa. Siinähän tärkeä tekijä on se että asunnon hinta nousisi jotta saadaan myöhemmin myytäessä voittoa siitä.

Tällä tavoin tavarasta tulee rahan vaihdannan väline - raha parkkeerataan tai varastoidaan tavaraan odottamaan tavaran hinnan nousua.

Tämä asia ja prosessi on sittemmin levinnyt siihen asteeseen että tavara tai arvo voi olla mikä tahansa - eikä se edes talouden reaalitaloudesta irronnutta osaa kiinnosta mikä tavara tai arvo on - kunhan se toimii hyvänä rahan vaihdannan välineenä joka tuottaa voittoa.

Tällä tavoin raha ikäänkuin varastoidaan tavaraan ja sitten se realisoidaan myöhemmin voitolla - jolloin tavara toimii rahan vaihdannan välineenä.

Onko tässä mitään ongelmallista. On - se että kun tavara muuttuu rahan vaihdannan välineeksi se karkaa reaalitalouden maailmasta - eli siitä maailmasta joka syntyy siitä että ihmiset tarvitsevat elämässään palveluita ja tavaroita - eivät sinänsä itse rahaa.

Toinen ongelma on se että kun tavara muuttuu rahan vaihdannan välineeksi siitä tulee keinottelun kohde - joka tunnetusti talloo minkä tahansa arvon päälle mukaanlukien ihmishenki taloudellisen voiton vuoksi.

Toisin sanoen - tavaroiden ja palveluiden käyttöä rahan vaihdannan välineenä pitää alkaa kontrolloida ja leikata - koska raha on alkanut jo aikoja sitten jopa käyttää itse itseään  vaihdannan välineenä. Ja voiko paljon enää kauemmaksi rahan rooli reaalitalouden vaihdannan välineenä reaalitaloudesta karata.

Reaalitalouden jokaisessa hinnassa on siis suhteellisesti huomattava määrä sellaista hintaa joka syntyy vain siitä että raha on liian pitkälle karannut tilanteseen jossa tavaraa käytetään rahan vaihdannan välineenä.

Toinen huomattava ongelma on kun tavaroita vaihdannan välineenä käyttävät ovat omissa bisneksissään etääntyneet reaalitalouden tavallisten ihmisten elämästä - sillä kun heillä on myös roolissaan huomattavaa valtaa he ovat siten reaalıtalouden ja reaalielämän epäasiantuntıjoita ja sellaisina usein myös reaalitaloudelle ja reaalielämälle tuhoisia. Ilmıö joka on sangen yleinen.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

This painting is kind of turning point in my art - this painting is not beautiful - it is ugly - it is saying '' why to do anymore beauty to idiots '' - because world is only partially beautiful.

So - there is very much ugly in this tube.

Koulumaailma verrattuna liikenteeseen

Se etta kouluissa on paivittain vakavasti hairiytyneita lapsia ja nuoria jotka hairitsevat vakavasti kaikkea kouluun liittyvaa ja ettei heita saada hoitoon on sama kuin liikenteessa olisi seka ajokortittomia ensikertalaisia seka rattijuoppoja eika heita saada liikennetta vaarantamasta pois.


Jussi Vaarala

ps

Olen vakavasti sita mielta etta kokoomuslainen suomalaisuuden amerikkalaistaminen on sairastuttamassa suomalaisuutta samanlaiseen hallitsemattomaan hulluutteen kuim mita yhdysvalloissa yha enemman riehuu.
Kysymys kuuluu miksi se on niin tavoiteltava asia kuten amer tayssekoelokuvista nakee. Eihan ne ole enaa kohtaa millaan mittarilla terveita.

Lupamenettelystä luistelumenettelyn kautta yhteisvastuulliseen ilmiantomenettelyyn

Lupamenettelystä luistelumenettelyn kautta yhteisvastuulliseen ilmiantomenettelyyn


Lienee yleistä että kun yhteiskunnassa halutaan jotain yleiseen käytäntöön ja kaikkien noudatettavien säännösten alaiseksi luodaan tietysti ensin sisältö ja tavoitteet ja rajat halutulle asialle.

Mutta sitten tulee kysymys siitä miten valvonta ja rangaistusmenettely toimii - rangaistuksiakin tarvitaan yhtä lailla kun rajavartiointia ja kiinniottoja maan rajoilla.

Siis asetetaanko asialle lupamenettely jonka kaikki joutuvat tekemään - vai annetaanko lupa ilman erillistä hakua - miten kontrolloidaan asiaa - koontrolloidaanko vain niin että väärinkäytöksistä rangaistaan.

Vai rangaistaanko lainkaan vaan luotetaan siihen että ihmiset tietäen asian sisällön ja tarkoituksen ja rajat noudattavat sitä ilman muuta sekä ilman lupa-, kontrolli- että rangaistusmenettyä.

Siis ihan vaan luontaisesti ihmisten selkärangasta ja selkärankaisuudesta lähtien.

Monet vaatii sitä käsityksenä vapaudesta jossa koetaan että ihmisten selkärankaisuus takaa pitämään asiat aisoissa.

Ja tässä onkin järjestäytyneen yhteiskunnan ikiaikainen ydin - se perustuu aina ja ikuisesti terveimmältä osaltaan siihen että ihmisillä on eettistä selkärankaa toimia suorastaan vaistomaisesti oikein. Ilman tuota ydintä mikään yhteiskunta ei toimisi vaan se ajautuisi varmuudella kaaokseen ja väkivallan kierteeseen.

Mutta ongelma on siinä ettei kaikilla ole tuota selkärankaa - niin että jos päädytään vaikkapa byrokratian välttämiseksi lupa- ja kontrollimenettlyjen sijaan luistelumenettelyyn johtaakin aina ja varmasti siihen että ne joilla ei ole selkärankaa aina vetää välistä ja aina selviävät rangaistuksetta.

Vain siksi että muilla on eettinen selkäranka mutta muilla ei. Aika yhteiskuntapervertti tapa nojata ihmisten selkärankaisuuteen sanoisin.

Siis mitä tehdä noille eettisesti selkärangattomille. Minusta kaikista paras menettely on satunnainen ehdollistaminen rangaistusten suhteen - ja uudenlainen ilmiantokulttuuri.

Eli se että eettisesti selkärangattomat eivät koskaan tiedä minkä nurkan takaa tulee ilmiantaja ja/tai rankaisija.

Jolloin se joka on muilla eettisesti selkärankaisilla sisäistä - siis se vanha kunnon omatunto - tulee myös eettisesti selkärangattomilla operatiiviseksi eli toimivaksi - mutta eettisesti selkärankaisista poiketen ei niinkään sisäisenä uhkana - jota omantunnon soimauksen pelko ihmisille usein on - vaan ulkoisena uhkana - ilmiannetuksi ja rangaistuksi tulemisen pelkona.

Mitä tästä seuraa. Se että sen sijaan että rakennettaisiin kalliita lupa- ja kontrollimenettelyjä aletaankin niiden sijaan ajattelemaan siten yhteisvastuullisesti että ihmiset yksinkertaisesti antavat ilmi viranomaisille ne joiden tietävät tekevät jotenkin epäselkärankaista vilunkia.

Sellaisestahan tulee valtava säästö byrokratian vähentyessä, yhteisvastuu lisääntyy ja samalla kiinnijäämisen uhka kasvaa vilunkimiehillä ja -naisilla. Ja yhteiskuntaa astuisi uudenlainen selkärankaisuuden kasvatusfunktio.

Ja samalla korostuisi myös yleinen tietoisuus mitä eri asioiden tekemisen sisällöt, säännöt ja rajat ovat. Eikä se edellytä mitään lakikirjojen oppimisia.

Riittää eettinen selkäranka ja terve maalaisjärki - koska niiden varaan on ikuisesti hyvä toimiva yhteisö aina nojannut ja tulee nojaamaan.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Tube and brushes

Hyvaksyttavaa protektionismia

Unkarin hallitus on tehnyt lakiesityksen, joka estä ulkomaalaisia ostamasta viljelykelpoista maata Unkarista.

 Laki, joka on jo annettu parlamentin käsittelyyn ja tullee voimaan ensi vuonna, suojelee pieniä ja keskisuuria maanomistajia ja viljelijöitä keinottelijoilta ja pankeilta, sanoo pääministeri Viktor Orban.

Lain perusteella voidaan myös hankkia takaisin maata, joka on hankittu epämääräisillä sopimuksilla,

Viljelijöiden näkymät ovat hyvät, koska Unkarin politiikka on avautunut itään, Orban sanoi. Kahden viime vuoden aikana elintarvikevienti Venäjälle on kasvanut 70 prosenttia.


Tuo on tervetta ja hyvaksyttavaa kansallista protektionismia. Kunkin maan kansalaisten on ensimmaiseksi omistettava oman maansa lehtivihrea.


Jussi Vaarala

Autumn impression

Vaitiolovelvollisuuden vaarallinen pulloutumlnen

Keskustelu lastensuojelun huostaanotolsta jatkuu.  Mutta sen ytimessä olevaa vaitiolovelvollisuutta ei välttämättä osata nähdä sellaisessa valossa joka tekee vaitiolovelvollisuudesta vaarallisen ilmiön yhteiskunnassa - joka kyseisenä ilmiönä on samaa sukua monen hallituksen ilmiölle " keskeneräsistä asioista ei puhuta hallituksen ulkopuolella".

Ja se ilmiö on se että lastenssuojelun vaitiolovelvollisuus poistaa tehokkaasti lastensuojelun huostaanotoista poliittisen keskustelun - kun ei voi keskustella kun ei tiedetä mistä pitäisi keskustella - ministerit ei tiedä, kansliapäälliköt ei tiedä, kansanedustajat ei tiedä, kunnanvaltuutetut ei tiedä.

Ja miten sellainen demokraattinen poliittinen järjestelmä voi olla kehityskykyinen joka ei päästa asioita poliittiseen keskusteluun edes jollain foorumilla - esteenä lastensuojelun vaitiolovelvollisuus.

Tai myös hallituksen keskeneräisistä asioista vaikeneminen. Ja herra paratkoon mistä kaikista eniten pitäisi keskustella kuin valmisteilla olevista keskeneräsisitä asioista - sehän on se varsinainen vaikuttamisen paikka - eikä hyödytön valittaminen jälkikäteen salassa jo tehdyistä päätöksistä.

Sellaista virkamiestä ja poliitikkoa ei olekaan joka ei olisi taipuvainen irtautumaan asiantuntijuuksineen ulkoisen vaikutuksen alaisuudesta jos siihen suodaan mahdollisuus vaitiolovelvollisuuden suomalla poliittisella täysumpioisuudella.

Tilannehan on sama kuin pantaisiin lasipulloon juomavettä ja pannan korkki tiukasti kiinni ja heitetään mereen toiveella että merivesi ja suolaton juomavesi sekoittuisivat. Ei taida sekoittua.

Eikä sekoitu vastaavasti asiantuntijuus ja poliittinen keskustelu jos asiantuntijuudelle suodaan täysi koskemattomuus täydellisellä vaitiolovelvollisuudella - ja se on kuitenkin poliittinen keskustelu joka kehittää asioita ja demokratiaa jos mikä.

Siksi lastensuojelun toimille pitää olla aina myöskin vaitiolovelvollisuudella varustettu poliittinen foorumi jolle lastensuojelun virkamiehet raportoivat tekemisiään ja niiden perusteita. Ilman sellaista lastensuojelun virkamiehet alkavat toilailla ihan omiaan kun eivät ole poliittiseen suuntaan mitenkään vastuussa.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

contoured version of woman in sunlighted room

Woman working with carpet

Football practising boy

,

Onko luonnontieteistä tullut pelkkä taaksejäävä kilometripylväs

Vesi, lämpö ja hiilidioksidi ovat kasvien kasvun keskeiset elementit - joita myös ilmastonmuutos lisää.

Siksi on kummallista staattinen kaikkia muutoksia säikahtelevä luonnontiede ei näe tuota seikkaa mahdollisuutena.

Ilmastonmuutoksen edetessä kun sekä kasvien kasvukaudet että hyvien kasvumaiden määrä esimerkiksi pohjoista kohti kasvaa jolloin viljavuuden kaiketi pitäisi maailmassa lisääntyä - ja käykö jopa niin että niinkin suuret autiomaat kuin Saharan autiomaa alkaa sateisuuden lisääntyessa suorastaan vihertämään.

Ja onko jopa niin että parantunut viljavuus ympäri maailmaa saattaisi toimia jopa ruokapulan vähentäjänä.

En erittäin haitallista jos luonnontieteessä ollaan staattisessa tiedefilosofian tilassa jossa kaikkea katsotaan olleen ja olevan valossa ja säikahdellään muutosta - eikä osata nähdä muutoksia dynaamisina mahdollisuuksina.

Ja sehän on suoranainen perusajattelun virhe nojata olleeseen ja jopa nytkin olevaan todellisuuskäsitykseen luonnotilasta - kun sitä mennyttä ja edes nykyistä luonnontilaa ei edes kohta ole kun ilmastonmuutos etenee.

Jos tieteessä edes ei kyetä dynaamiseen ajatteluun staattisen sijaan niin se on aivan varmasti haitaksi kaikille ja kaikelle - ja lisäksi tekee tieteestä mystiikan kaltaisen pelotteluvälineen - joka perusasioiden muuttuessa jää vanhojen aikojen haikailujen historiatieteeksi.

Jopa näin voidaan kategorisesti sanoa - tiede joka ei ole dynaamista luonteeltaan on perusluonteeltaan historiatiedettä - joka jää seisomaan paikalleen kuin tienvarren kilometripylväs kun dynaamisen todellisuuden matka jatkuu.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Näinkö ostetaan sananvapaus

Niklas Herlin - Kone Oy:n Pekka Herlinin yksi perijöistä - osti taannoin Uuden Suomen ja teki siitä verkkolehden. Eikä ole kauan kun Niklas Herlin tuli Alma-median suuromistajaksi - siis sekin hankinta perintörahoilla.

Herää kaksi suurehkoja kysymyksiä.

Ensimmäisenä se että kun yleisesti ajatellaan että kun joku omistaa yrityksen niin hän omistaa siinä kaiken ja myös määrää siinä kaikesta lain ja hyvien tapojen rajoissa.

Mutta kun joku omistaa mediayrityksen niin tilanne ei olekaan sama - nimittäin kenelläkään ei ole sen enempää patenttia kuin tekijänoikeuttakaan sananvapauteen - siis sananvapaus ei ole "minun yritykseni" jos mediayrityksen omistan.

Mutta kun vaikuttaa siltä että mediayrityksillä - etenkin heidän ympärillään pyörivillä liehakoijilla - on taipumus ajatella että omistajan sana on yli sananvapauden myös sananvapauden omassa piirissä niin pitää voida kysyä:

Ostaako Niklas Herlin suomalaista sananvapautta itselleen ostamalla ensin Uuden Suomen ja sitten Alma-median suuromistajuuden.

Niklas Herlin on Uuden Suomen palstoilla mukava kansanomainen isäntä joka ei kaihda sivaltaakaan jos kokee aihetta olevan.

Mutta silti.

Vaikka Herlin itse ei olisi sitä mieltä että hän on mediatalonsa isäntänä  sananvapauden kohtelun tasavertaisuuden ylä- ja ulkopuolella niin hänen hännysjoukkonsa niin useinmiten silti ajattelee - ja muuten suuri yleisökin.

Ettei mediatalon omistajasta ja miljonääristä ja muutenkin mukavasta miehestä saa etenkään hänen omassa talossaan kirjoittaa kuten muista saa.

Ja tässä on asian suuri ydin - jos Niklas Herlin ei medialaajentumissaan hallitse tuota yhtälöä ja etenkään osaa kaitsea hännyslaumaansa siihen että hän itse ei ole sananvapauden yläpuolella vaikka omistaisi kaikki maailman mediatalot niin hän ei ole kelvokas sananvapauden päällysmieheksi - vaan asettaa oman itsetuntonsa, arvovaltansa ja etenkin yleisesti rahan vallan sananvapauden yläpuolelle. Eli tekee sananvapaudesta julkeasti huoran isolle pääomalleen.

Tottakai mediatalot tähänkin saakka ovat hännysjoukkojensa toimesta pyllistäneet sananvapaudelle kumartaakseen herraansa - mutta Niklas Herlinin avoin uudenlainen ei-erkkomainen lähestymistapa julkisuuteen tekee hänestä oivan polttopisteen kysellä näitä kysymyksiä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Aukeniko uusi pitkallinen pesanselvitys

Ministeri Guzenina-Rickhardsonin lausahduksesta huostaanoton julkisaattamisesta asianomaisten itsensa toimesta saattaa ryöpsahtaa samantapainen myllakka kuin taannoin Kallin vaalirahalausahdus aiheutti.

Ja kun media tajuaa valtavan uutisarvon mika silla on kun ihmiset avaavat huostaanottoasiansa julkisuuteen niin seurauksena on kertakaikkinen sosiaaliviranomaistoiminnan taystuuletus.

Jussi Vaarala

Ministeri keksi avoimen oven vaikenemiseen

Ministeri keksi avoimen oven huostaanoton problematiikkaan - aika nappara temppu ministerilta rikkoa vaikenemisen muuri:


Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) mukaan salassapitosäännökset ovat Suomessa tiukat, eikä tietoja voida antaa ulkopuolisille tahoille.

Ministerin mukaan tietoja voi antaa vain perhe itse.

- Jos kyseinen perhe itse haluaa antaa käyttöön kaikki paperit, joita heidän kohdallaan on ollut, niin luonnollisesti ne tarkastetaan ja katsotaan, että kaikki toimintakäytännöt ovat menneet niin kuin pitää, Guzenina-Richardson sanoo.


Jussi Vaarala

Sosiaaliviranomaisten hysteriaa

Venajalla on jalleen kritisoitu venalaislasten huostaanottoa Suomessa.


Tuoreimmassa tapauksessa sosiaaliviranomaiset ottivat huostaan Vantaalla asuvan venäläisäidin neljä lasta sillä perusteella, että kuusivuotias tytär oli kertonut koulussa isän läpsineen häntä takamukselle.

Viranomaisten mukaan huostaanotolle oli lailliset perusteet, koska oli epäiltävissä, että lasten hyvinvointi oli vaarassa. Periaate on sama lapsen alkuperästä riippumatta.

Ohhoh - ensinnakin on kyettava ottamaan huomioon kulttuurierot jossain maarin lasten kasvatuksessa. Jossain muussa kuttuurissa lapsen ruumiillinen koskemattomuus ei ole niin tabu kuin Suomessa.


Huolimatta siita hyvaksyyko takamukselle lapsimisen kulttuurieron pohjalta niin kylla neljan lapsen huostaanotto silla perusteella on kylla sosiaaliviranomaisten hysteriaa.

Tuolla lailla menee lapsen etu sosiaaliviranomaisten 'pesun' mukana.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittaja
Alanya, Turkki

Yksinäiset eivät talouselämän ja politiikan suosiossa

Yksinäiset - ei seurassa liikkuvat ja elävät -  ihmiset eivät ole talouselämän suosiossa. Vaikka talouselämä toitottaakin yksilöllisyyden arvoa korkeimpanaan niin käytännössä se syrjii yksinäisiä - syynä se että sosiaalinen ryhmä on paljon ostovoimaisempi, heijastaa kokemuksiaan muillekin, näkyy ja on muutenkin yhteiskunnan paapoma ja se on helpommin ja tehokkaammin vaikutettavissa. Sosiaalinen viiteryhmä kun on tärkeä markkinoinnin suure - kun taas yksinäisyys on talouselämälle lähinnä syrjäytymisen ja toisarvoisuuden suure.

Niinpä kaikki niin yksityiset kuin julkisetkin palvelut jotka vähänkin sisältävät sosiaalisen ryhmän ominaisuutta katsovat vinoon yksin liikkuvia. Päädyt ravintolassa nurkkapöytään - et ole mitään kun et kuulu mihinkään societeen.

Ikäänkuin olisi vain kaksi yksinäisyyden muotoa - luuserit ja sankari-omantienkulkijat.  Ja että se on aina ja ikuisesti yksilön vika ettei ole seuraa tai kulkee ja elää yksin tai jopa kokee itsensä yksinäiseksi. Ja että itse sosiaalisuuden systeemissä ja käsitteellistämisessä ei olisi vikaa.

Kun ihmiset päinvastoin saattaa tavanomaisessa seurassa tuntea itsensä useinkin hyvin yksinäiseksi - jolla perusteella toiset valitsevat sosiaalisessa seurassa pysymisen yksinäisyytensä peittäen tai unohtaen - kun taas  toiset ovat sosiaalisen seurustelun vähentäen valinneet linjakseen " parempi yksin yksin kuin yksin seurassa".

Asia on sikäli ongelmallinen että se toisaalta läpsii huomaamattaan korville yksilöllisyyttä jota useinmiten yksin kulkevat ihmiset mitä suurimmassa määrin ovat - yksilöllisyytta jota ns sosiaaliseen peilaamiseen vihkiytyneet ihmiset eivät laisinkaan siedä - he kun ovat luopuneet yksilöllisyydestään kuuluakseen johonkin ryhmään - etteivät nayttäisi luusereilta. Vaikka usein mitä suurimmassa määrin kokevat kaiken sosiaalisen peilaamisensa takana itsensä hyvinkin yksinäisiksi.

Ikäänkuin olisi olemassa yleinen - ja yleisesti hyväksytty - johonkin kuulumisen pakkomielle - sen seurauksia edes pohtimatta saatikka niistä välittämättä.

Ja kun sosiaalinen peilaaminen korostuu niin ryhmissä kuin talouselämässäkin tärkeänä vaikuttamispohjana niin se avaa heti ovet kaikenlaisille "emotionaalisesti älykkäille" pelureille tien kulkea - jolla tiellään he eivät useinkaan kohtele lähimmäisiään juurikaan eettisesti vaan päinvastoin sosiaalisen pakkosopeutumisen hengessä usein suorastaan julmasti. Esimerkkejä sosiaalisuuden käyttämisestä lähes kaikkia arvoja ja myös yksilön arvostamista ja kunnioittamista vastaan löytyy kosolti.

Siis miksi kuulua tuollaiseen sosiaaliseen peliin joka ei puhuttele useinkaan yksin liikkuvia ja eläviä ihmisiä yhtään - miksi ruveta elämään yksin joukossa tai yksin kaksin kuin voisi elää paljon vaivattomammin yksin yksin. Kas kun yksinolostakin voi nauttia.

Tietenkin ihmiset tarvitsee toisiaan ja kaipaa toisiaan - mutta sen hinta ei voi eikä saa olla se että sosiaalisuudesta tulee sosiaalisen peilaamisen pakkopaita -  joka ei suvaitse eikä kykene kohtaamaan yksilöitä sellaisina yksilöinä kuin he yksilöinä ovat.

Sosiaalisuus, talouselämä kuten politiikkakin on usein kompromisseja - mutta ei herra paratkoon ole syytä mennä tekemään sellaisia kompromisseja uhraamalla arvokkaimpansa - oman yksilöllisyytensä.

Minä en voi olla ajattelematta että nykyinen maailmanmeno kävelee sosiaalisuudessa niin yksilöllisyyden päältä kuin sen ohikin.

Että jotta voit nykymaailmassa kokea yksilöllisyytesi sinun on kestettävä yksinäisyyskin. Mutta se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin "halpasosiaalisuus".

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki