Ethical-realistic thinking bases on two things: 1. the more in things is both ethics and realism the better it is as solution 2. most profound ethics is this: good life span for everyone in the world without harming other people or nature. Jussi Vaarala, creator of ethical-realistic thinking
Monday, March 31, 2014
Maailma materialismin ja kysynnän lähteen määrittelyn kriisissä
Maailmantilanne on monin tavoin tulehtunut ja tulehtumassa.
Mutta mitkä ovat historialliset perimmäiset syyt siihen.
Ensimmäinen on se että raaka-aineiden riittämättömyyden ja ilmastonmuutoksen syistä materialistisen kasvuajattelun talous on tiensä päässä - edessä on vain materialistisen kasvun alasajo kaikin tavoin.
Asia joka ei ole vielä tavoittanut poliittisia päättäjiä - mutta tavoittaa pian - sillä se on jo tavoittanut tavalliset kansalaiset.
Toinen historiallinen syy on miten määritellään yleisesti kysynnän lähde - vallan, hyödyntavoittelijan ja autoritaarisuuden näkökulmasta - vai ihmisten elämän, vapaan tahdon ja omaan elämäänsä vaikuttamisen mahdollisuuden näkökulmasta ihmisten uudistuneista arvoista käsin.
Siis sekä ihmisten materialismista luopumisen halu että omasta elämästään ja ympäristön kunnioittamisesta lähtevä vapaan tahdon halu ovat nyt kasvavassa ristiriidassa vallitsevien talouselämän, poliittisen ajattelun ja yhteiskunnan toimintojen perinteisten arvojen kanssa.
Ja tästä ristiriidasta poliittinen ja taloudellinen valta yrittää päästä ja sen ratkaista vanhalla itsekeskeisen autoritaarisen vallan konstilla - järjestämällä sotia.
Sota materialistisen kasvun ja autoritaarisen vallan ylläpitokonstina toimi ennen - mutta se ei toimi enää koska ihmiset alkavat kasvavassa määrin inhota niin materialistista kasvua kuin heidän elämäänsä ja uudistuneita arvojaan kuuntelematonta valtaa. Samalla tavoin kuin ihmiset kasvavassa määrin inhoavat tupakanhajua hengittämisensä ja hajuaistinsa läheisyydessä.
Kaikenlainen valta ja sen perusteet ovat siis nyt kasvavasti hakoteillä - ihmisten arvot ja terveen elämän käsitys ei.
Siksi meneillään oleva materialismin ja autoritaarisen vallan ponnistelu asemansa eteen on turhaa - tappio kun on varma. Siitä pitää huolen tavallisten ihmisten tervehtyvä arvomaailma.
Jussi Vaarala
Kouvola
Maailmantilanne on monin tavoin tulehtunut ja tulehtumassa.
Mutta mitkä ovat historialliset perimmäiset syyt siihen.
Ensimmäinen on se että raaka-aineiden riittämättömyyden ja ilmastonmuutoksen syistä materialistisen kasvuajattelun talous on tiensä päässä - edessä on vain materialistisen kasvun alasajo kaikin tavoin.
Asia joka ei ole vielä tavoittanut poliittisia päättäjiä - mutta tavoittaa pian - sillä se on jo tavoittanut tavalliset kansalaiset.
Toinen historiallinen syy on miten määritellään yleisesti kysynnän lähde - vallan, hyödyntavoittelijan ja autoritaarisuuden näkökulmasta - vai ihmisten elämän, vapaan tahdon ja omaan elämäänsä vaikuttamisen mahdollisuuden näkökulmasta ihmisten uudistuneista arvoista käsin.
Siis sekä ihmisten materialismista luopumisen halu että omasta elämästään ja ympäristön kunnioittamisesta lähtevä vapaan tahdon halu ovat nyt kasvavassa ristiriidassa vallitsevien talouselämän, poliittisen ajattelun ja yhteiskunnan toimintojen perinteisten arvojen kanssa.
Ja tästä ristiriidasta poliittinen ja taloudellinen valta yrittää päästä ja sen ratkaista vanhalla itsekeskeisen autoritaarisen vallan konstilla - järjestämällä sotia.
Sota materialistisen kasvun ja autoritaarisen vallan ylläpitokonstina toimi ennen - mutta se ei toimi enää koska ihmiset alkavat kasvavassa määrin inhota niin materialistista kasvua kuin heidän elämäänsä ja uudistuneita arvojaan kuuntelematonta valtaa. Samalla tavoin kuin ihmiset kasvavassa määrin inhoavat tupakanhajua hengittämisensä ja hajuaistinsa läheisyydessä.
Kaikenlainen valta ja sen perusteet ovat siis nyt kasvavasti hakoteillä - ihmisten arvot ja terveen elämän käsitys ei.
Siksi meneillään oleva materialismin ja autoritaarisen vallan ponnistelu asemansa eteen on turhaa - tappio kun on varma. Siitä pitää huolen tavallisten ihmisten tervehtyvä arvomaailma.
Jussi Vaarala
Kouvola
Saturday, March 29, 2014
Vaihtuuko demareiden ja vasemmiston paikka puolekartassa toisinpäin
SDP:n puoluevaltuusto on hyväksynyt hallituksessa jatkamisen pitkän keskustelun jälkeen yksimielisesti.
Jos puolueen ylin päättävä taso on yksimielisesti tuota mieltä ja se on eri kanta kuin kentällä vähänkin vallitsee, on ristiriita johdon ja kentän välillä niin totaalinen että odotettavissa on ehkä rajuakin siirtymistä mm vasemmiston riveihin.
Kysymys kuuluu alkaako vasemmisto nousta niin että demareiden ja vasemmistoliiton paikat puoluekentässä kannatuksella mitattuna vaihtuvat.
Jussi Vaarala
Kouvola
SDP:n puoluevaltuusto on hyväksynyt hallituksessa jatkamisen pitkän keskustelun jälkeen yksimielisesti.
Jos puolueen ylin päättävä taso on yksimielisesti tuota mieltä ja se on eri kanta kuin kentällä vähänkin vallitsee, on ristiriita johdon ja kentän välillä niin totaalinen että odotettavissa on ehkä rajuakin siirtymistä mm vasemmiston riveihin.
Kysymys kuuluu alkaako vasemmisto nousta niin että demareiden ja vasemmistoliiton paikat puoluekentässä kannatuksella mitattuna vaihtuvat.
Jussi Vaarala
Kouvola
Friday, March 28, 2014
Thursday, March 27, 2014
Sisäisesti epäloogista puoluetoimintaa - yhden puolueen hallituksessa
Sosiaalidemokraateille ja vihreille ei kelpaa hallituksen ratkaisu, jossa kaikilta perheiltä lisiä leikataan saman verran. Puolueissa selvitetään, pitäisikö leikkaus korvata osalle perheistä jollain tavalla.
Siis ensin eri puolueiden ministerit päättävät ja sitten ryhtyvät itse kritisoimaan ja korjailemaan päätöksiään.
Ei vaikuta kuuden puolueen vaan yhden puolueen hallitukselta.
Jussi Vaarala
Kouvola
Kun reaaliarvoja siirrellään paikasta toiseen - poliittisen ja virkamieskyvyttömyyden siunauksella
Lapsilisien reaaliarvot ovat romahtaneet uutisoi media.
Kelan ja THL:n tilastot paljastavat, että 1990-luvun alun laman jälkeen tuen määrä oli suurempi. Nykyrahaksi muutettuna keskimääräinen lapsilisä vuonna 1995 oli noin 145 euroa kun se nyt on noin 122 euroa. Samalla on laskenut kotihoidontuen taso.
Mutta samana aikana on sitten tapahtunut näitä reaaliarvojen katteettomia huijauksen rajoilla liikkuvia reaaliarvojen nousuja:
Julkisissa rakennushankkeissa on ollut sääntö että sovittu hinta rakentajan puolelta ei ole pitänyt - sopimusrikkomus? - jolloin ne rahat jotka on alunperin kunnissa budjetoitu esimerkiksi sosiaaliterveyspuolelle on ollut pakko siirtää rakennushankesopimusten pitämättömyyden kattamiseksi.
Kunta kun on kuin dominoefekti jossa kaikki toimet vaikuttavat kaikkeen.
Toisena reaaliarvojen katteettomana nousuna ovat nykyisin olleet toimimattomat tai huonosti toimivat julkiset tietotekniikan ohjelmistohankkeet jotka ovat tulleet käsittämättömän kalliiksi yhteiskunnalle.
Kysymys kuuluu eikö poliittisesta päättäjäkunnasta ja virkamiehistä löydy käsityskykyä näiden asioiden ymmärtämiseksi ja tuhdiksi vastaanpanemiseksi ja oikaisemiseksi.
Tuollaisten reaaliarvojen katteettomien kasvattamisten salliminen ja kyvyttömyys niiden edessä kun on poliittista tyhmyyttä ja virkamiehen aivan selvää virkavirhettä.
Mitä se auttaa veneeseen tulvivan veden pois lappaminen jos ei ymmärrä nähdä ja tukkia sitä ammottavaa reikää josta se vesi veneeseen tulvii.
Jussi Vaarala
Kouvola
Lapsilisien reaaliarvot ovat romahtaneet uutisoi media.
Kelan ja THL:n tilastot paljastavat, että 1990-luvun alun laman jälkeen tuen määrä oli suurempi. Nykyrahaksi muutettuna keskimääräinen lapsilisä vuonna 1995 oli noin 145 euroa kun se nyt on noin 122 euroa. Samalla on laskenut kotihoidontuen taso.
Mutta samana aikana on sitten tapahtunut näitä reaaliarvojen katteettomia huijauksen rajoilla liikkuvia reaaliarvojen nousuja:
Julkisissa rakennushankkeissa on ollut sääntö että sovittu hinta rakentajan puolelta ei ole pitänyt - sopimusrikkomus? - jolloin ne rahat jotka on alunperin kunnissa budjetoitu esimerkiksi sosiaaliterveyspuolelle on ollut pakko siirtää rakennushankesopimusten pitämättömyyden kattamiseksi.
Kunta kun on kuin dominoefekti jossa kaikki toimet vaikuttavat kaikkeen.
Toisena reaaliarvojen katteettomana nousuna ovat nykyisin olleet toimimattomat tai huonosti toimivat julkiset tietotekniikan ohjelmistohankkeet jotka ovat tulleet käsittämättömän kalliiksi yhteiskunnalle.
Kysymys kuuluu eikö poliittisesta päättäjäkunnasta ja virkamiehistä löydy käsityskykyä näiden asioiden ymmärtämiseksi ja tuhdiksi vastaanpanemiseksi ja oikaisemiseksi.
Tuollaisten reaaliarvojen katteettomien kasvattamisten salliminen ja kyvyttömyys niiden edessä kun on poliittista tyhmyyttä ja virkamiehen aivan selvää virkavirhettä.
Mitä se auttaa veneeseen tulvivan veden pois lappaminen jos ei ymmärrä nähdä ja tukkia sitä ammottavaa reikää josta se vesi veneeseen tulvii.
Jussi Vaarala
Kouvola
Julkisen rakennuksen esteettinen ympäristövaikutus on suorassa suhteessa rakennuksen kokoon.
Mitä suurempi rakennus ja mitä rumempi se on sitä suurempi rumentava vaikutus sillä on esteettiseen ympäristöön.
Siksi suuria julkisia rakennuksia mukaanlukien kerrostalot on katsottava erityisellä tarkkuudella mikä niiden esteettinen ympäristövaikutus on ympäristöönsä.
Jussi Vaarala
Kouvola
Mitä suurempi rakennus ja mitä rumempi se on sitä suurempi rumentava vaikutus sillä on esteettiseen ympäristöön.
Siksi suuria julkisia rakennuksia mukaanlukien kerrostalot on katsottava erityisellä tarkkuudella mikä niiden esteettinen ympäristövaikutus on ympäristöönsä.
Jussi Vaarala
Kouvola
Monday, March 24, 2014
Uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus ovat kaksisuuntaisia käsitteitä
Keskustelu suvivirren asemasta koulujen kevätjuhlissa käynnistyi, kun apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kehotti opetushallitusta tarkastamaan kouluille antamiaan ohjeita uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä kouluissa.
Suvivirsi koulujen kevätjuhlissa on siis perinne - oli se uskonnollinen tai ei.
Kysymys kuuluu miksi ulkomailta tulevat perinteet voisivat syrjäyttää suomalaisia instituutioiden perinteitä - oli nuo ulkolaiset perinteet uskonnollisia tai ei.
Emmehän me suomalaiset mekään ole vaatimassa esimerkiksi ulkomailla minareeteista kaikuvien rukouskutsujen vaientamista uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden nimissä.
Uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus ovat kaksisuuntaisia käsitteitä.
Kuten suvaitsevaisuuskin.
Jussi Vaarala
Keskustelu suvivirren asemasta koulujen kevätjuhlissa käynnistyi, kun apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kehotti opetushallitusta tarkastamaan kouluille antamiaan ohjeita uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä kouluissa.
Suvivirsi koulujen kevätjuhlissa on siis perinne - oli se uskonnollinen tai ei.
Kysymys kuuluu miksi ulkomailta tulevat perinteet voisivat syrjäyttää suomalaisia instituutioiden perinteitä - oli nuo ulkolaiset perinteet uskonnollisia tai ei.
Emmehän me suomalaiset mekään ole vaatimassa esimerkiksi ulkomailla minareeteista kaikuvien rukouskutsujen vaientamista uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden nimissä.
Uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus ovat kaksisuuntaisia käsitteitä.
Kuten suvaitsevaisuuskin.
Jussi Vaarala
Sunday, March 23, 2014
Lääkäri-saidaanhoitaja-kotihoito terveysasemat
Hallitus purkaa vanhusten laitoshoitoa ja kotihoitoon suunnitellaan uusia normeja.
Olen ehdottanut perusterveydenhuollon lähipalveluratkaisuna että kyliin ja lähiöihin perustettaisiin lääkäri-sairaanhoitaja terveysasemia - syynä omalääkäriluontoinen hoidettavien tutuksi tuleminen ja huikean matalat kiinteät kulut.
Jatkoksi tuolle ehdotukselleni voisi ajatella että kotihoitoon suuntautuvan vanhusten hoidon ratkaisuna olisikin se että liitetään lähipalvelu-terveysasemien yhteyteen vanhusten kotihoidon palvelut.
Näin saadaan loistava kontaktipinta vanhuksiin kotihoidossa hoidollisesti katkeamattomalla kotihoito-sairaanhoito-lääkärin hoito -palveluketjulla sen mukaan mikä on kulloinkin vanhuksen hoivan ja hoidon tarve.
Voiko tämän parempaa perusterveyden ja -kotihoidon lähipalvelurakennetta enää olla niin toiminnallisen kuin taloudellisen tehokkuudenkin kannalta.
Jussi Vaarala
Avaako sote-linjaus oven yleiselle lähilogistiselle ajattelulle
On huomattava ja onnittelemisen arvoinen saavutus eduskuntapuolueilta jos ne saavutetulla sote-ratkaisulla kykenevät yhdistämään neljä asiaa - maan laajuus, harvan asutuksen mahdollistuminen, taloudellinen tehokkuus ja lähipalvelut - niin että keskiössä on sosiaali- ja terveyspalveluiden lähisaatavuus asui ihminen haja-asutusalueilla tai kasvukeskuksissa.
On vaikea kuvitella keskeisten peruspalveluiden keskeisempää arvoa kuin lähisaatavuus etenkin vanhenevassa kansassa.
On aika puhtaasti kaupallistenkin toimijoiden kaikilla aloilla tunnustaa että paras logistinen ratkaisu ei ole puhdas keskittävä taloudellinen tehokkuuslogistiikka vaan lähipalvelu logistiikka.
Joissa palvelut tuodaan ihmisten luo eikä ihmisiä palveluiden luo.
Jussi Vaarala
On huomattava ja onnittelemisen arvoinen saavutus eduskuntapuolueilta jos ne saavutetulla sote-ratkaisulla kykenevät yhdistämään neljä asiaa - maan laajuus, harvan asutuksen mahdollistuminen, taloudellinen tehokkuus ja lähipalvelut - niin että keskiössä on sosiaali- ja terveyspalveluiden lähisaatavuus asui ihminen haja-asutusalueilla tai kasvukeskuksissa.
On vaikea kuvitella keskeisten peruspalveluiden keskeisempää arvoa kuin lähisaatavuus etenkin vanhenevassa kansassa.
On aika puhtaasti kaupallistenkin toimijoiden kaikilla aloilla tunnustaa että paras logistinen ratkaisu ei ole puhdas keskittävä taloudellinen tehokkuuslogistiikka vaan lähipalvelu logistiikka.
Joissa palvelut tuodaan ihmisten luo eikä ihmisiä palveluiden luo.
Jussi Vaarala
Saturday, March 22, 2014
Tappaako ruokajätit hintajoustamattomuudellaan muita yrittäjiä
Kun ihmisillä menee taloudellisesti huonosti niin käykö siten että monopoliasemassa olevat ruokakaupat eivät jousta hinnoissa alaspäin - seurauksella että ihmiset eivät pysty hankkimaan esimerkiksi vaatteita tai palveluita.
Jolloin ruokakauppojen hintojen alaspäin joustamattomuus ajaa käytännössä muita yrittäjiä ja liikkeitä suorastaan konkurssiin.
Jussi Vaarala
Kun ihmisillä menee taloudellisesti huonosti niin käykö siten että monopoliasemassa olevat ruokakaupat eivät jousta hinnoissa alaspäin - seurauksella että ihmiset eivät pysty hankkimaan esimerkiksi vaatteita tai palveluita.
Jolloin ruokakauppojen hintojen alaspäin joustamattomuus ajaa käytännössä muita yrittäjiä ja liikkeitä suorastaan konkurssiin.
Jussi Vaarala
Friday, March 21, 2014
Itsetuntoa vai itseluuloa
Yksityisen ihmisen, vallassa olevien, yhteisöjen, kansojen ja valtioiden tasolla on hyvin hyödyllistä kysyä olenko minä tai me itsetunnon vai itseluulon vallassa.
Itsetunto on sitä että tietää ja haluaa myös tietää itse ja myös muilta mitä itse on sekä terveesti arvostaa itseään kuten myös muita liioittelematta sen enempää positiiviseen kuin negatiiviseenkaan suuntaa.
Itseluuloa on torjua todellista käsitystä itsestään ja etenkin kohottaa itsearvostusta hehkuun jolla ei ole realistista vastinetta.
Itseluulo on noussut lyhyessä ajassa muutamissa valtaryhmissä, kansoissa ja valtioissa aika korkeaksikin.
Selvää on että itseluulo ei ole kehitykselle hyväksi kun taas terve itsetunto on.
Jussi Vaarala
Yksityisen ihmisen, vallassa olevien, yhteisöjen, kansojen ja valtioiden tasolla on hyvin hyödyllistä kysyä olenko minä tai me itsetunnon vai itseluulon vallassa.
Itsetunto on sitä että tietää ja haluaa myös tietää itse ja myös muilta mitä itse on sekä terveesti arvostaa itseään kuten myös muita liioittelematta sen enempää positiiviseen kuin negatiiviseenkaan suuntaa.
Itseluuloa on torjua todellista käsitystä itsestään ja etenkin kohottaa itsearvostusta hehkuun jolla ei ole realistista vastinetta.
Itseluulo on noussut lyhyessä ajassa muutamissa valtaryhmissä, kansoissa ja valtioissa aika korkeaksikin.
Selvää on että itseluulo ei ole kehitykselle hyväksi kun taas terve itsetunto on.
Jussi Vaarala
Tuesday, March 18, 2014
Ravintolakulttuuri on köyhdyttänyt itse omia mahdollisuuksiaan
Olen alkanut ihmetellä miksi ravintolat äärestä laitaan ovat niin mielikuvituksettomia paikkoja - ihan kuin ne olisivat jääneet esimerkiksi internetin luovuuden tyyppisestä boomista ihan ulkopuolelle jonkinlaisiksi ruokailun ja alkoholinkäytön museosaarekkeiksi vailla kehityskykyä.
Miksi näin. Epäilen että siihen on kaksi syytä.
Toinen on se että jos ravintolan omistajan arvomaailma on paljon rahaa, urheiluauto ja muu vastaava sosiaalisen peilaamisen kimmellys niin kuinka sellaisella arvomaailmalla voi mitenkään hellän huolehtivaisesti paneutua mihinkään muuhun arvomaailmaan ravintolan pitämisessä kuin ruoka ja viina joilla ravintoloitsija saa punaisen urheiluautonsa rahoitettua.
Toinen syy on se että ravintola-alan koulutus on kaiketi täysin teknistä ravintolan pyörittämiseen liittyvää koulutusta jossa brändivisiointi ei ole vahvinta aluetta.
Mitä tehdä. Siten että jonkun esimerkiksi kulttuurin alueen osaaja ja rakastaja päättää perustaa ravintolan jossa hän ei alista kulttuurin alaansa ravintolan rahanteon päämäärille vaan tasan päinvastoin - että ravintolan pyöritys nostaa kulttuurin arvoa esiin ja kukkaansa jossa itse ravintola on vain puite ja sivuseikka - vaikka siitä elantonsa saisikin.
Tällä tavoin toimimalla minkä tahansa elämän arvoalueen ihmiset löytäisivät omanlaisensa ravintolan tarjonnasta ja päästäisiin tästä kaikki kloonatun samanlaista tylsästä ravintolakulttuurista.
Josta siis kaikki muut elämänalueet on painaneet jo aikaa sitten luovuuden suhteen ohi.
Jussi Vaarala
Olen alkanut ihmetellä miksi ravintolat äärestä laitaan ovat niin mielikuvituksettomia paikkoja - ihan kuin ne olisivat jääneet esimerkiksi internetin luovuuden tyyppisestä boomista ihan ulkopuolelle jonkinlaisiksi ruokailun ja alkoholinkäytön museosaarekkeiksi vailla kehityskykyä.
Miksi näin. Epäilen että siihen on kaksi syytä.
Toinen on se että jos ravintolan omistajan arvomaailma on paljon rahaa, urheiluauto ja muu vastaava sosiaalisen peilaamisen kimmellys niin kuinka sellaisella arvomaailmalla voi mitenkään hellän huolehtivaisesti paneutua mihinkään muuhun arvomaailmaan ravintolan pitämisessä kuin ruoka ja viina joilla ravintoloitsija saa punaisen urheiluautonsa rahoitettua.
Toinen syy on se että ravintola-alan koulutus on kaiketi täysin teknistä ravintolan pyörittämiseen liittyvää koulutusta jossa brändivisiointi ei ole vahvinta aluetta.
Mitä tehdä. Siten että jonkun esimerkiksi kulttuurin alueen osaaja ja rakastaja päättää perustaa ravintolan jossa hän ei alista kulttuurin alaansa ravintolan rahanteon päämäärille vaan tasan päinvastoin - että ravintolan pyöritys nostaa kulttuurin arvoa esiin ja kukkaansa jossa itse ravintola on vain puite ja sivuseikka - vaikka siitä elantonsa saisikin.
Tällä tavoin toimimalla minkä tahansa elämän arvoalueen ihmiset löytäisivät omanlaisensa ravintolan tarjonnasta ja päästäisiin tästä kaikki kloonatun samanlaista tylsästä ravintolakulttuurista.
Josta siis kaikki muut elämänalueet on painaneet jo aikaa sitten luovuuden suhteen ohi.
Jussi Vaarala
Monday, March 17, 2014
Moderneja vaihtoehtoja vallata naapurimaiden osia venäläisella valtauslogiikalla
Tämähän on tuttua jo - venäläiset ottivat itselleen naapurimaan alueen jossa on venäläisenemmistö.
Sekin on tuttua että vallataan maa pääomalla eli otetaan sen taloudellinen valta itselle - kysymys kuuluukin kellä on esimerkiksi taloudellinen valta Suomesta. Mutta tällaisessa asiassa ei olla ainakaan vielä tehty sotilaallista maihinnousua pakkoäänestyksineen missään maailmassa.
Uusi vaihtoehto on käsittää naapurimaan alueen kuuluvan itselleen kun sieltä virtaa joki meidän maamme läpi.
Sekin vaihtoehto on uusi että kun saasteet menee naapurimaihin niin totta maar semmoinen maa on saastuttajan.
Ja aurinko laskee naapurimaan taakse - toisen takaa se taas nousee - molemmat naapurimaat ilman muuta kuuluvat katsojan silmästä katsoen katsojan omalle maalle.
Samalla logiikalla koko Välimeren alue kuuluu Saharan autiomaan maille koskapa autiomaan hiekka kulkeutuu tuulten mukana kaikkialle Välimeren ympäristöön.
Vahinko vaan että mun pieru on niin vähäpätöinen ja nopeasti haihtuva ettei sillä pääse hankkimaan itselleen maaomaisuutta. Se kun olisi omaisuudenhankinta menetelmänä niin upea.
Mutta kyllä sillä hissin hetkeksi valtaa - jopa senkin jälkeen kun olen poistunut hissistä.
Jussi Vaarala
Tämähän on tuttua jo - venäläiset ottivat itselleen naapurimaan alueen jossa on venäläisenemmistö.
Sekin on tuttua että vallataan maa pääomalla eli otetaan sen taloudellinen valta itselle - kysymys kuuluukin kellä on esimerkiksi taloudellinen valta Suomesta. Mutta tällaisessa asiassa ei olla ainakaan vielä tehty sotilaallista maihinnousua pakkoäänestyksineen missään maailmassa.
Uusi vaihtoehto on käsittää naapurimaan alueen kuuluvan itselleen kun sieltä virtaa joki meidän maamme läpi.
Sekin vaihtoehto on uusi että kun saasteet menee naapurimaihin niin totta maar semmoinen maa on saastuttajan.
Ja aurinko laskee naapurimaan taakse - toisen takaa se taas nousee - molemmat naapurimaat ilman muuta kuuluvat katsojan silmästä katsoen katsojan omalle maalle.
Samalla logiikalla koko Välimeren alue kuuluu Saharan autiomaan maille koskapa autiomaan hiekka kulkeutuu tuulten mukana kaikkialle Välimeren ympäristöön.
Vahinko vaan että mun pieru on niin vähäpätöinen ja nopeasti haihtuva ettei sillä pääse hankkimaan itselleen maaomaisuutta. Se kun olisi omaisuudenhankinta menetelmänä niin upea.
Mutta kyllä sillä hissin hetkeksi valtaa - jopa senkin jälkeen kun olen poistunut hissistä.
Jussi Vaarala
Sunday, March 16, 2014
Saturday, March 15, 2014
Thursday, March 13, 2014
Aforismi
Tekevälle sattuu - ja tekevää sattuu.
Käsitepari joka määrittelee niin neuroottisesti estyneen kuin narsistisestikin piittaamattoman elämäntavan.
Neuroottisesti estynyt syyttää liikaa itseään virheistään ja saattaa tulla estyneeksi.
Narsistisesti piittaamaton ei koe että tekemistensä virheet ja seuraukset sattuu häneen - ja usein ihan tietoisesti huolehtii siitä että se on joku muu kun hän johon sattuu.
Jussi Vaarala
Tekevälle sattuu - ja tekevää sattuu.
Käsitepari joka määrittelee niin neuroottisesti estyneen kuin narsistisestikin piittaamattoman elämäntavan.
Neuroottisesti estynyt syyttää liikaa itseään virheistään ja saattaa tulla estyneeksi.
Narsistisesti piittaamaton ei koe että tekemistensä virheet ja seuraukset sattuu häneen - ja usein ihan tietoisesti huolehtii siitä että se on joku muu kun hän johon sattuu.
Jussi Vaarala
Suomen ja Ukrainan eroavaisuuksia suhteessa Venäjään
Suomessa ja Pohjoismaissa on alkanut Natoon liittymis keskustelu Venäjän Ukraina-toimien vuoksi.
Suomea ja Ukrainaa ei voi verrata toisiinsa juurikaan muuten kuin rajanaapuruuden kautta.
Suomella ei ole mitään vastaavaa strategista merkitystä Venäjälle kuten Ukrainan kautta kulkeva kaasuputki.
Suomi ei ole millään lailla temppuillut strategisen asemansa kanssa kuten Ukraina kaasuputkella ja kaasulaskullaan.
Suomella ei ole ollut sellaista selvää Venäjään kuulumisen historiaa kuin Ukrainalla.
Suomi on selkeästi ollut eurooppalainen maa jo kauan kun taas Ukraina hakee suhdettaan sekä Venäjään että EU:hun.
Suomella ei ole mitään aluetta jossa olisi venäläisenemmistö kuten Ukrainassa on Krimillä.
Tietenkin Venäjän tapa toimia omien kansalaistensa edun eteen kävellen yli muiden maiden demokratioita ja muita kansallisuuksia on vaaratekijä mutta se ei kohdistu vaan Suomeen vaan on Venäjän ulkopolitiikan tapa jolla ei voi olla tulevaisuutta.
Ja lisäksi - jos Venäjä katsoo oikeudekseen yrittää puuttua sotilaallisesti Suomen asioihin se astuu sellaisen rajan yli että siihen reagoi aivan varmasti koko Eurooppa ja Yhdysvallat - koska sitä tietä ei enää voida maailmassa katsoa.
Siksi Suomen liittyminen Natoon ei ole edelleenkään mikään välttämättömyys - koska jos Venäjä tulee sotilaallisesti Suomeen Nato reagoi siihen oli sopimuksia tai ei.
Eli kyllä varmaan Suomelle sopii että Nato alkaa toisesta laidasta myös miehittää Suomea jos Venäjä alkaa tehdä niin toisesta laidasta. Siihen ei sopimuksia tarvita eikä kysytä.
Jussi Vaarala
Suomessa ja Pohjoismaissa on alkanut Natoon liittymis keskustelu Venäjän Ukraina-toimien vuoksi.
Suomea ja Ukrainaa ei voi verrata toisiinsa juurikaan muuten kuin rajanaapuruuden kautta.
Suomella ei ole mitään vastaavaa strategista merkitystä Venäjälle kuten Ukrainan kautta kulkeva kaasuputki.
Suomi ei ole millään lailla temppuillut strategisen asemansa kanssa kuten Ukraina kaasuputkella ja kaasulaskullaan.
Suomella ei ole ollut sellaista selvää Venäjään kuulumisen historiaa kuin Ukrainalla.
Suomi on selkeästi ollut eurooppalainen maa jo kauan kun taas Ukraina hakee suhdettaan sekä Venäjään että EU:hun.
Suomella ei ole mitään aluetta jossa olisi venäläisenemmistö kuten Ukrainassa on Krimillä.
Tietenkin Venäjän tapa toimia omien kansalaistensa edun eteen kävellen yli muiden maiden demokratioita ja muita kansallisuuksia on vaaratekijä mutta se ei kohdistu vaan Suomeen vaan on Venäjän ulkopolitiikan tapa jolla ei voi olla tulevaisuutta.
Ja lisäksi - jos Venäjä katsoo oikeudekseen yrittää puuttua sotilaallisesti Suomen asioihin se astuu sellaisen rajan yli että siihen reagoi aivan varmasti koko Eurooppa ja Yhdysvallat - koska sitä tietä ei enää voida maailmassa katsoa.
Siksi Suomen liittyminen Natoon ei ole edelleenkään mikään välttämättömyys - koska jos Venäjä tulee sotilaallisesti Suomeen Nato reagoi siihen oli sopimuksia tai ei.
Eli kyllä varmaan Suomelle sopii että Nato alkaa toisesta laidasta myös miehittää Suomea jos Venäjä alkaa tehdä niin toisesta laidasta. Siihen ei sopimuksia tarvita eikä kysytä.
Jussi Vaarala
Wednesday, March 12, 2014
Tuesday, March 11, 2014
Ajatuksia keskittämisgryndereiden poliittisten juoksupoikien liekanarusta
Avarassa helposti joka paikkaan rakennettavassa maassa - kas kun sitä ei ymmärretä tärkeäksi arvoksi - on keskittämisgryndereiden ohjauksessa keskittämispolitiikka kävellyt yli jo demokratian mennen tullen ja pakottaa ihmisiä asumaan ja elämään sillä tavalla kun he eivät halua.
Se joka haluaa pientä yhteisöä, kylää tai kuntaa ympärilleen pitää ruveta käyttämään keskittämisgryndereiden poliittisten juoksupoikien omaa ajattelua heitä itseään vastaan.
Miten - siten että kylät ja pienet kunnat alkavat ajatella yritysten tavoin ja toimia osuuskuntina.
Tällä keinolla päästään - hupsistakeikkaa yllättäen - takaisin siihen mistä keskittämisgryndereiden poliittiset juoksupojat ovat jo vuosikymmeniä yrittäneet hallinnollis-poliittisin väkivalloin päästä.
Eli pieniin kuntiin.
Mitä tästä opimme. Sen että ne ei opi mitään jotka ei opi mitään.
Pääkaupunkiseudulla - oppineimmalla ja sokeimmalla alueella maassa - opittaisiin sielläkin jotain jos metropoliajattelun sijaan palattaisiin vaikkapa aikaan Haagan kunta jne.
Mikään ei ole niin tyhmä kuin tyhmä poliitikko - paitsi vieläkin tyhmempi poliitikko.
Jussi Vaarala
Avarassa helposti joka paikkaan rakennettavassa maassa - kas kun sitä ei ymmärretä tärkeäksi arvoksi - on keskittämisgryndereiden ohjauksessa keskittämispolitiikka kävellyt yli jo demokratian mennen tullen ja pakottaa ihmisiä asumaan ja elämään sillä tavalla kun he eivät halua.
Se joka haluaa pientä yhteisöä, kylää tai kuntaa ympärilleen pitää ruveta käyttämään keskittämisgryndereiden poliittisten juoksupoikien omaa ajattelua heitä itseään vastaan.
Miten - siten että kylät ja pienet kunnat alkavat ajatella yritysten tavoin ja toimia osuuskuntina.
Tällä keinolla päästään - hupsistakeikkaa yllättäen - takaisin siihen mistä keskittämisgryndereiden poliittiset juoksupojat ovat jo vuosikymmeniä yrittäneet hallinnollis-poliittisin väkivalloin päästä.
Eli pieniin kuntiin.
Mitä tästä opimme. Sen että ne ei opi mitään jotka ei opi mitään.
Pääkaupunkiseudulla - oppineimmalla ja sokeimmalla alueella maassa - opittaisiin sielläkin jotain jos metropoliajattelun sijaan palattaisiin vaikkapa aikaan Haagan kunta jne.
Mikään ei ole niin tyhmä kuin tyhmä poliitikko - paitsi vieläkin tyhmempi poliitikko.
Jussi Vaarala
Monday, March 10, 2014
Aforismi
Äly ilman etiikkaa ja emootioita on elämän teeskentelyä vaan.
Äly emootioilla ilman etiikkaa on narsismin patologista nauttimista vaan.
Äly etiikalla ilman emootioita on filosofista nautiskelua vaan.
Emootiot ilman älyä ja etiikkaa on estotonta nautiskelua tai hysteriaa vaan.
Etiikka emootioilla ilman älyä on maailman pahuuden kauhistelua vaan.
Äly etiikalla ja emootioilla on aikuisen kypsää elämästä nauttimista vaan.
Äly emootioilla, etiikalla ja luovuudella on kaikki se mitä vastuullisesti voi elämästä ja maailmasta nauttia ihan omalla tavallaan.
Jussi Vaarala
Äly ilman etiikkaa ja emootioita on elämän teeskentelyä vaan.
Äly emootioilla ilman etiikkaa on narsismin patologista nauttimista vaan.
Äly etiikalla ilman emootioita on filosofista nautiskelua vaan.
Emootiot ilman älyä ja etiikkaa on estotonta nautiskelua tai hysteriaa vaan.
Etiikka emootioilla ilman älyä on maailman pahuuden kauhistelua vaan.
Äly etiikalla ja emootioilla on aikuisen kypsää elämästä nauttimista vaan.
Äly emootioilla, etiikalla ja luovuudella on kaikki se mitä vastuullisesti voi elämästä ja maailmasta nauttia ihan omalla tavallaan.
Jussi Vaarala
Sunday, March 09, 2014
Friday, March 07, 2014
Käyttääkö Ukraina avainasemaansa väärin
Energiajätti Gazpromin mukaan sillä on saatavia Ukrainalta 1,3 miljardia euroa. Gazprom varoittaa keskeyttävänsä kaasutoimitukset, ellei Ukraina maksa laskuaan.
Vuonna 2009 Gazprom katkaisi kaasutoimitukset Ukrainaan. Tuolloin katkos tuntui lisäksi laajalti Euroopassa. Eurooppa saa kolmanneksen kaasustaan Venäjältä.Esimerkiksi Bulgaria on 90-prosenttisesti riippuvainen Ukrainasta tulevasta kaasusta.
Kysymys kuuluu missä on keskustelu siitä käyttääkö Ukraina avainasemaansa kyseenalaisella tavalla väärin - oikeastaan sekä EU:n että Venäjän suuntaan.
Onko se Ukrainan kriisin ydin. Ja millä tasolla pyörii isojen maiden johtajat jos ne eivät tällaista asiaa osaa analysoida.
Jussi Vaarala
Energiajätti Gazpromin mukaan sillä on saatavia Ukrainalta 1,3 miljardia euroa. Gazprom varoittaa keskeyttävänsä kaasutoimitukset, ellei Ukraina maksa laskuaan.
Vuonna 2009 Gazprom katkaisi kaasutoimitukset Ukrainaan. Tuolloin katkos tuntui lisäksi laajalti Euroopassa. Eurooppa saa kolmanneksen kaasustaan Venäjältä.Esimerkiksi Bulgaria on 90-prosenttisesti riippuvainen Ukrainasta tulevasta kaasusta.
Kysymys kuuluu missä on keskustelu siitä käyttääkö Ukraina avainasemaansa kyseenalaisella tavalla väärin - oikeastaan sekä EU:n että Venäjän suuntaan.
Onko se Ukrainan kriisin ydin. Ja millä tasolla pyörii isojen maiden johtajat jos ne eivät tällaista asiaa osaa analysoida.
Jussi Vaarala
Wednesday, March 05, 2014
Tuesday, March 04, 2014
Sunday, March 02, 2014
Venäjän Ukraina-toimet nostavat esiin kosmopoliittisuuden määrittelyn tarpeen
Erityisesti internetin ansiosta tiedon liikkumisen vapaus on lisääntynyt ja se on myös auttanut ihmisten liikkuvuutta maasta toiseen niin että ihmisten kosmopoliittisuus - kasvava kotonaan olo ja kotiutuminen yhä useampaan maahan - on kasvava asia ihmisten yksikansalaisuuteen ja kansallisvaltiollisuuteen verrattuna.
Siis ihmisillä on kasvavassa määrin yhä useampi kuin yksi kotimaa.
Seurauksella että menneen ennen internetiä -ajan kansallisvaltioiden ja kotimaan kansallisuuden tarkkarajaisuus on hälvenemässä ja ihmiset kokevat niin kotimaan kuin kansallisuustunteenkin paljon väljemmällä ja joustavammalla tavalla.
Mutta tilanne on myös huomattava haaste joka panee kysymään - Venäjän nykyiset toimet Ukrainan suhteen esimerkkinään - mikä on kunkin kansan ja kansallisuuden se ominaisuuksien joukko miten kukin kansallisuus suhtautuu asemaansa muihin kansallisuuksiin ja ylipäätään asemaansa maailmassa mukaan lukien demokratian toteutuminen eri maissa eri kansallisuuksien suhteen.
Nimittäin se että kansallisvaltiot ja puhdas yksikansalaisuus on heikkenemässä merkitsee myös sitä että kansallistuntoisuus jää vaille realistisia kansallisvaltion rajojen määrityksiä ja siten yhä enemmän pelkistyy käsityksiksi "millaisia me kansalaisuutena olemme".
Ja tämä ristisriita kansallisvaltioiden hälvenemisen ja kansallistuntoisuuden siitä irrallaan elämään jäämisen välillä aiheuttaa tietenkin paitsi erilaisia ilmiristiriitojakin niin myös herättää positiivisen kysymyksen mikä olisi yleinen kosmopoliittisempi kansallisuuskäsityksen määritelmä joka sopisi nykyistä paremmin nykyisen liian kansallistuntoisuuden tilalle ja samalla sopeuttaisi eri kansat paremmin toisiinsa olivat he missä maassa tahansa.
Tällaisen näkökulman määritteleminen vaikuttaisi olevan tehtävä jonka kuuluisi olla YK:n tehtävien ykköstehtäviä. Koska kysymyksenasettelu on iso ja laajavaikutteinen ja sen lisäksi selvästikin ajan hermolla.
Jussi Vaarala
Erityisesti internetin ansiosta tiedon liikkumisen vapaus on lisääntynyt ja se on myös auttanut ihmisten liikkuvuutta maasta toiseen niin että ihmisten kosmopoliittisuus - kasvava kotonaan olo ja kotiutuminen yhä useampaan maahan - on kasvava asia ihmisten yksikansalaisuuteen ja kansallisvaltiollisuuteen verrattuna.
Siis ihmisillä on kasvavassa määrin yhä useampi kuin yksi kotimaa.
Seurauksella että menneen ennen internetiä -ajan kansallisvaltioiden ja kotimaan kansallisuuden tarkkarajaisuus on hälvenemässä ja ihmiset kokevat niin kotimaan kuin kansallisuustunteenkin paljon väljemmällä ja joustavammalla tavalla.
Mutta tilanne on myös huomattava haaste joka panee kysymään - Venäjän nykyiset toimet Ukrainan suhteen esimerkkinään - mikä on kunkin kansan ja kansallisuuden se ominaisuuksien joukko miten kukin kansallisuus suhtautuu asemaansa muihin kansallisuuksiin ja ylipäätään asemaansa maailmassa mukaan lukien demokratian toteutuminen eri maissa eri kansallisuuksien suhteen.
Nimittäin se että kansallisvaltiot ja puhdas yksikansalaisuus on heikkenemässä merkitsee myös sitä että kansallistuntoisuus jää vaille realistisia kansallisvaltion rajojen määrityksiä ja siten yhä enemmän pelkistyy käsityksiksi "millaisia me kansalaisuutena olemme".
Ja tämä ristisriita kansallisvaltioiden hälvenemisen ja kansallistuntoisuuden siitä irrallaan elämään jäämisen välillä aiheuttaa tietenkin paitsi erilaisia ilmiristiriitojakin niin myös herättää positiivisen kysymyksen mikä olisi yleinen kosmopoliittisempi kansallisuuskäsityksen määritelmä joka sopisi nykyistä paremmin nykyisen liian kansallistuntoisuuden tilalle ja samalla sopeuttaisi eri kansat paremmin toisiinsa olivat he missä maassa tahansa.
Tällaisen näkökulman määritteleminen vaikuttaisi olevan tehtävä jonka kuuluisi olla YK:n tehtävien ykköstehtäviä. Koska kysymyksenasettelu on iso ja laajavaikutteinen ja sen lisäksi selvästikin ajan hermolla.
Jussi Vaarala
Venäjän johdon huono ulkopolitiikkaa palautuu sisäpolitiikan kannatuslaskuna
Tavalliset venäläiset ovat shokissa Ukrainan kiristyneestä tilanteesta. Ja ihmettelevät miten tähän tilanteeseen on tultu.
Herää kysymys - onko Venäjän johdon ulkopoliittisten toimien ja demokratian mukaisen kansan käsityksen välillä suurikin kuilu.
Ja onko se niin suuri että Venäjän nykyjohto kaivaa kannatustaan altaan ronskein ottein.
Huonoa ulkopolitiikkaa - niin huonoa että se kostautuu sisäpoliittisena tappiona.
Eikä tuolla ulkopolitiikan linjalla ole kyllä ulkopolitiikan puolellakaan voiton toiveita.
Jussi Vaarala
Tavalliset venäläiset ovat shokissa Ukrainan kiristyneestä tilanteesta. Ja ihmettelevät miten tähän tilanteeseen on tultu.
Herää kysymys - onko Venäjän johdon ulkopoliittisten toimien ja demokratian mukaisen kansan käsityksen välillä suurikin kuilu.
Ja onko se niin suuri että Venäjän nykyjohto kaivaa kannatustaan altaan ronskein ottein.
Huonoa ulkopolitiikkaa - niin huonoa että se kostautuu sisäpoliittisena tappiona.
Eikä tuolla ulkopolitiikan linjalla ole kyllä ulkopolitiikan puolellakaan voiton toiveita.
Jussi Vaarala
Saturday, March 01, 2014
Onko tämä oppitunti jota venäläiset eivät ole edes vielä aloittaneet
Ovatko venäläiset etuoikeutettu kansa.
Eivät ole vaan he ovat sen maan demokratian alaisia kuin muutkin sen maan kansalaiset missä sattuvat asumaan.
Jos Venäjä katsoo kansalaistensa olevan etuoikeutettuja vieraassa maassa ja yli sen maan demokratian jonne ovat muuttaneet niin silloin Venäjän pitää estää kansalaistensa muuttaminen rajojensa yli.
Miksi - siksi että mikään maa ja kansa ei koskaan hyväksy sitä että venäläiset olisivat muita oikeutetumpia kyseisessä maassa.
On kysyttävä - onko Venäjä edes aloittanut tuota oppituntia joka sille olisi tarpeellinen.
Jussi Vaarala
Ovatko venäläiset etuoikeutettu kansa.
Eivät ole vaan he ovat sen maan demokratian alaisia kuin muutkin sen maan kansalaiset missä sattuvat asumaan.
Jos Venäjä katsoo kansalaistensa olevan etuoikeutettuja vieraassa maassa ja yli sen maan demokratian jonne ovat muuttaneet niin silloin Venäjän pitää estää kansalaistensa muuttaminen rajojensa yli.
Miksi - siksi että mikään maa ja kansa ei koskaan hyväksy sitä että venäläiset olisivat muita oikeutetumpia kyseisessä maassa.
On kysyttävä - onko Venäjä edes aloittanut tuota oppituntia joka sille olisi tarpeellinen.
Jussi Vaarala
Subscribe to:
Posts (Atom)