Presidentti Niinistö on viitoittamassa maapallon tulevaisuudelle tuhoisaa tietä


Yritystoiminnan perussääntöjä on että toiminnan kulut pannaan tuotteen hintaan.

Mutta Talvivaaran tapauksessa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ajelee Suomeen Talvivaara-ennakkotapauksella menettelyä että huonosta johtamisesta - lue: myös huonosta osakeomistajien harrastamasta toiminnan johtamisesta ja valvonnasta - johtuvat ympäristötuhot pannaankin valtion maksettavaksi.

Ja että valtio ja yhteiskunta ei osallistuisi ollenkaan bisnekseen ja sen tuloksen jakamiseen vaan ottaisi vastaan vain kulut.

Tätä primitiivistä kolonialistista raaka-ainehankintaan kohdistuvaa politiikkaahan ei voi tietenkään hyväksyä. Koska se presidentti Niinistö siivittämänä kutsuisi kaikki maailman kaivosyhtiöt ryöstämään Suomen raaka-ainevarat ruhtinaallisetta tuottoprosentilla kun kaikki ympäristöstä johtuvat kulut ja seuraukset voitaisiin ulosmitata valtiolta ja veronmaksajilta.

Mutta miksi tämä raakalaismainen primitiivinen kolonialistinen raaka-aineiden ryöstö on nyt ja on aina ollut mahdollista.

Siksi että kun on kyse silkasta jalostamattomasta raaka-aineesta vailla muuta jalostusastetta niin kukaan ei älähdä siitä yritysmaailman piiristä - päinvastoin hyrisevät mielissään koska ympäristökulujen työntäminen valtiolla mahdollistaa myös alemmat hinnat kyseessäolevalle raaka-aineelle.

Siksi veronmaksajien, poliitikkojen ja erilaisten järjestöjen pitäisi asetelmasta älähtää ja lujaa.

Sauli Niinistön viitoittama tie on vaarallisin mahdollinen ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuudelle - mahdollistaen sen että ympäristökulut voidaan työntää yhteiskunnalle - jolloin yritysten piittaaminen ympäristökysymyksistä heikkenee entisestäänkin.


Jussi Vaarala

Sauli Niinistön kylmääkin kylmempää kapitalismia


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sitä mieltä että Talvivaaran ympäristöongelmat hoitaa valtio ja bisnespuoli jää kokonaan yksityisen sektorin hoidettavaksi.

Kylmääkin kylmempää kapitalistista tekstiä presidentiltä.

Suomessa ei ole koskaan ollut näin huonoa presidenttiä kuin nyt.


Jussi Vaarala

Trees and lake, 40x40 cm

Ajatukseni on otettu Joensuun kaupungin kulttuurin ytimeen

http://www.joensuu.fi/joensuupaiva

Mikä on poliittinen profiloitumisbroileri ja puoluetoimiston lähettämä poliittinen herätepanos

Poliittinen profiloitumisbroileri on ajallemme tyypillinen kovasti pyrkyä omaava henkilö jonka tarkoitus on toistuvilla pienen kohun aikaansaavilla räväköillä keskustelunavauksillaan saada aikaan nostetta julkisuuteen ja sitä kautta kannatusta poliittiselle uralle.

Jotka saattavat olla myös puoluetoimistojen lähettiläitä siinä mielessä että saavat suuhunsa sanottavakseen asioita joita puolueet ja poliitikot eivät tohdi sanoa ja joilla pyritään aikaansaamaan kehitystä tiettyyn suuntaan.

Tällaisia voisi kutsua myös puoluetoimistojen tai muiden instituutioiden lähettämiksi poliittisiksi herätepanoksiksi.

Mauno Koivisto sanoi - ei pidä provosoitua jos provosoidaan. Viksusti laitettu.

Jussi Vaarala

Flooded river, 40x50 cm

Kansasta prosessiajattelijoita - näkökulmien pikapalvelua kauppakeskuksiin, toreille ja kirjastoon


Luulenpa että hyvin monilla ihmisillä on tilanne että he jonkun elämäänsä liittyvän asian kanssa ovat juuttuneet sellaisiin kysymyksiin joihin he kaipaisivat jotain avartavaa tai uutta näkökulmaa jotta heidän mieleensä paikalleen juuttunut asia alkaisi kehittyä edelleen.

Tällaisia kysymyksiä voivat olla jatkuva ongelma kuten suhde anoppiin tai tilannekohtaisia kuten miten lähestyä naista johon haluaisi tutustua.

Tällaisiin johonkin psykologin, filosofin tai papin toimialaan kuuluviin kysymyksiin pitäisi ihmisten olla mahdollista saada hakea vastausta kuten he hakevat ruokaa kaupasta - niin ruokaa kaupasta.

Miksi ei voisi olla kauppakeskuksissa, toreilla ja esimerkiksi kirjastoissa tarjolla ammattilaisen palvelua jossa ihmiset voisivat helposti pistäytyä kysymään näkökulmia mieltä askarruttavaan ongelmaansa.

Tällaisella hiukan lapselliselta kuulostavalla asialla voisi olla huikea vaikutus kansakunnan tajunnanvirtaan - sellainen nimittäin voisi aivan eri tavalla auttaa ihmisiä prosessoimaan asioita paikallejuuttumisen sijaan.

Joka vireyttäisi kansakunnan tietoisuutta monin tavoin - paikallaanjuuttuneista ajattelijoista prosessiajattelun suuntaan.


Jussi Vaarala

Garden in the middle of Winter, 40x40 cm

Subjektin riisto internetissä kriminalisoitava kansainvälisesti


Internetissä näyttää tulleen tavaksi riistää ihmisiltä heidän itse omista päätöksistään ja toimistaan päättämisoikeus - heidän subjektinsa - valtaosin kolmella tapaa.

Tavanomaista on että joku taho tunkeutuu internetin kautta tietokoneeseen ja käyttää sitä omiin tarkoituksiinsa.

Toinen yleinen tapa on myös että lähetetään kutsuja ja viestejä toisen subjektin riistäen tavalla jossa annetaan ymmärtää että kyseinen ihminen olisi kutsun lähettänyt vaikka niin ei ole.

Kolmas subjektin riisto tapahtuu vaivihkaa päivitysten yhteydessä. Tunnettua on että ihmiset eivät lue päivitysten yhteydessä ehtoja yms. vaan hyväksyvät päivitykset sellaisinaan - mm klikkaamatta pois sellaisia vaihtoehtoja jotka heillä on valmiiksi klikattu hyväksyttäväksi esitettyyn päivitykseen. Syynä se että ihmiset luottavat usein päivityksiin koska eivät muutakaan juuri voi koska eivät juurikaan internetistä ja tietokoneesta perusosaamista kummemmin ymmärrä. Ja juuri tuon luottamuksen ja ihmisten viitsimättömyyden varjolla ihmiset tulevat hyväksyneeksi ladattavaksi ohjelmia joita he eivät oikeastaan tarvitse eivätkä halua.

Mm. hakuohjelmien ja virustorjunnan vaivihkainen latauttaminen kyseisen subjektin riiston avulla on hyvin tavanomaista - jossa kaiketi luotetut perusohjelmien lataajat myyvät mm hallitseville hakukoneille kilpaileville yrityksille mahdollisuuden ujuttautua ihmisten tietokoneisiin kilpailemaan hallitsevien hakukoneiden kanssa.

Minusta tällainen ihmisten tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen tietokoneista ja internetistä perustuva subjektin riisto on erityisen tuomittavaa koska sen lähtökohta on ihmisten tietämättömyys.

Eikä sellaista tietokoneiden ja internetin osaamista ja ymmärrystä voi koskaan ihmisiltä edellyttää jonka mukaisesti he hallitsisivat kaikki asian hienoudet ja sudenkuopat.

Sen vuoksi ihmisiä täytyy lain keinoin suojella subjektin riistolta internetissä ja jopa omassa tietokoneessaan.

Esimerkiksi odotettavissa on ennemmin tai myöhemmin kunnianloukkaussyytteitä sen vuoksi että joku törkysivusto on subjektin riiston kautta lähettänyt kutsun jonkun ihmisen puolesta hänen ystävilleen tahraten hänen maineensa vaikka kyseinen ihminen ei ole ollut missään tekemisissä törkysivuston kanssa. Ja tietenkin täytyy olla niinkin että vaikka olisikin niin ei siitä seuraa mitään oikeutta hänen subjektinsa riistoon.

Tai menettely on kuin eräällä puodin pitäjällä joka huumorimielessä heitti asiakkaalleen:  " sinä koskit siihen tuotteeseen, sinun täytyy ostaa se".


Jussi Vaarala

EU:n vastustaminen taloudellisin syin vailla aihetta


Suomi maksoi Euroopan unionille viime vuonna kaikkiaan 658,8 miljoonaa euroa eli 122 euroa asukasta kohden, ilmenee  EU-komission tilastoista.

Suomen suhteellinen maksuosuus vuonna 2012 EU-budjetista oli 1,65 prosenttia, kun taas Suomeen palautuneen EU-rahan suhteellinen osuus unionin budjetista oli 1,05 prosenttia.

Eli siis käytännössä EU-jäsenyys maksoi suomalaisille viime vuonna reippaasti vajaan 100 € per nenä.

Onko EU:n äänekkäällä vastustamisella tasan mitään katetta taloudellisin perustein.

Ja ainakin minä olen mieluummin eurooppalaisessa ajattelussa ja päätöksenteossa EU:n kautta mukana kuin en olisi. 


Jussi Vaarala

Osataanko johtajavaihdoksia tehdä oikein - onko Suomi jämähtänyt päivällisjohtajuuden sisäpiiriansaan


Onko yrityksiin henkilöstöä vähentämään palkattujen saneerausjohtajien tarve syntynyt siitä että kun ei ole osattu havaita että yrityksen johto - ja usein myös hallitus - on tiedoiltaan ja asenteiltaan meneillään olevaan tilanteeseen ja kehitykseen niin päivittymätön ja vanhanaikainen ettei se edes pysty havaitsemaan oleellisia muutoksia toimintaympäristössä saati sitten reagoimaan että sen seurauksena yritys ajautuu toimintaympäristösokeutuneena tilanteeseen jossa ei ole muuta tietä kuin saneeraus.

Tästä seuraa että pitäisikö yrityksissä kyetä valppaammin ja ketterämmin pystyä vaihtamaan johtoa sellaiseksi jolla on paivitetympi käsitys toimintaympäristön tilanteesta.

Ja kysyä pitää myös onko suomalaiset johtajat niin toisiaan tukeva ammattiryhmä hallituksineen että ei haluta pudottaa ketään johtajan paikalta pois vaikka sille olisi muuttuneen toimintaympäristön näkökulmasta huutava tarve.

Josta seuraten kysyä pitää myös onko suomalaisten johtajien tuonkaltainen toimintaympäristösokea johtajien sisäpiiri kasvavine sisäpiirikyvyttömyyksineen itse asiassa ajanut Suomen talouden niin huonoksi kuin se on.

On aika Suomessa päästä päivällisiin erikoistuneesta sisäpiirijohtajakulttuurista irti.

Kovin lepsusti se on jonkun muka-kontaktien ylläpidon perusteella hyväksytty kaikenlaiset ajankäytöt kuin verotusvähennyksetkin jotka ovat tukeneet ja houkutelleet tämän päivällisjohtajien sukupolven syntyyn.

Kannattaa muistaa että nopeimmin kasvavat ja maailmalla menestyneimmät yritykset taitavat lounastaa yksin lennossa katukahviloissa tai tilata noutopizzan - kas kun intohimolta työhön ja yrittämiseen ei malta hyödyttömiin päivälliskeskusteluihin osallistua.


Nokkimisjärjestykseen paneutuneet toimintaympäristötiedottomat päivällisjohtajasisäpiirit nokkii markkinat hyvin nopeasti hengiltä - kun nokkivat yrityksen markkinat alta.


Jussi Vaarala

Clouds, 25x35 cm

Aforismi


Ihmisten, instituutioiden, organisaatioiden, valtioiden, aatteiden ja uskontojen kehittymättömyyden noidankierre - hakea syitä ja syyllisiä omaan kehittymättömyyteensä, kehityshaluttomuuteensa ja -kyvyttömyyteensä itsensä ulkopuolelta muista tahoista.


Jussi Vaarala

Kuvataide paitsioitu televisiokanavilla


On ihmeellistä että visuaalista taidetta kuten elokuvia, piirrettyjä sarjoja, valokuvia ja videoita näytetään televisiokanavilla mutta kuvataidetta tuskin ollenkaan. Sama tilanne on sekä suomalaisissa että ulkolaisissa televisiokanavissa.

Onko tämä missään oikeutetussa suhteessa siihen miten suuri painoarvo kuvataiteella on kulttuurissa ja miten taidemuseoissa käynnit erityisesti nuoremman väen puolesta on jatkuvassa kasvussa. Tilannehan on suorastaa kulttuurinen häpeätahra.

Televisio oli kuitenkin mitä mainioin paikka antaa ihmisten nauttia maalauksista ja muusta kuvataiteesta.


Jussi Vaarala

Oletko huono poliitikko


Tulojen oikeudenmukaistamiseen on kolme näkökulmaa.

On noussut kansainvälinenkin kohu johtajien palkkatasosta ja palkan perusteista suhteessa työntekijöiden palkkatasoon ja hyvä että on.

Mutta myös kaksi muuta näkökulmaa on aihetta ottaa kriittisen keskustelun kohteeksi.

Ensimmäinen on se miten eri toimialojen palkkojen suhde on vinoutunut - asia joka on juurtunut jopa asennetasolle ajatuksella että ilman muuta jonkun alan palkkatason ajatellaan olevan toista korkeampi asiaa mitenkään kyseenalaistamatta.

Toinen epäterve - ja nykyisin jo avoimesti esimerkiksi musiikkialaa hiertävä - piirre on se miten joku taho alansa tuotantoketjussa rohmuaa niin suuren osan tulokakusta että muille jää todella vähän.

Voisi aivan perustellusti sanoa - poliitikko ja hallitus jolla ei ole näihin kolmeen asiaan tietopohjaista tuntumaa ja selkeää kantaa on huono poliitikko ja huono hallitus.


Jussi Vaarala

110 vuotta palaneen hehkulampun opetus ihmiskunnalle


Yli 110 vuotta yhtäjaksoisesti palanut sähkölamppu kertoo sen mikä tässä maailmassa on keskeisellä tavalla aineettomien arvojen kannalta pahasti pielessä.

Lamppu on todiste siitä että on mahdollista tehdä teknologisia ratkaisuja jotka kestää jopa sukupolvia.

Mutta niitä ei haluta tehdä - kolmesta pääasiallisesta syystä.

Ensinnäkin tarvitaan ihmisille työtä ja tuollaisten kestävien ratkaisujen tekeminen lopettaa teknologisen tuotannollisen työn hyvin pian. Siksi teknologiatuotteita suorastaan heikennetään että niiden elinkaari olisi mahdollisimman lyhyt.

Toinen syy on taloudellinen - jos teollisuus vähenee huomattavasti vähenee myös sijoitettujen pääomien tuotto. Senkään takia teollista tuotantoa ei haluta ajaa alas kestävien tuotteiden takia.

Kolmas syy on ihmisten syvälle juurtunut teknologinen ajattelu ja suoranainen aineettomien arvojen halveksinta - lainkaan huomaamatta että yhtään yhteiskunnan toimintoa ei olisi ellei siihen sisältyisi aineettomia arvoja.

Mutta koska maapallon tila materialistiselle kasvulle pienenee koko ajan ja koska aineettomille arvoille maapallon tila on rajaton merkitsee se vääjäämättä sitä että ihmiskunnan on taivuttava aineettomaan kasvuun.

Mm. tekemällä kyseisen hehkulampun kaltaisia tuotteita - ja ajattelemalla että aineettomat arvot - kulttuuri, sosiaalisuus jne ovat arvokkaita ja suorastaan paljon arvokkaampia arvoja kuin yksikään teknologia.


Jussi Vaarala

Urheilu ottaa ja yhteiskunta suo vaarallisia erivapauksia ihmisten terveyden ja turvallisuuden suhteen


Katselin mäkihyppyä Saksan Klingenthalista ja ihmettelin kuinka on mahdollista sijoittaa noin 2,5 m leveä ja ehkä 60 cm korkea ilmeisesti kamerakoppi alastulorinteen alaosan toiseen reunaan.

Joka on valtava riski jos joku hyppääjä kaatuu ja liukuu törmäten siihen vauhdilla - seurauksella että hengenmeno on suorastaan niillä vauhdeilla todennäköistä. Joku siihen toisella jalallaan osuikin kaatuessaan
 ja loukkantui.

Miten yhteiskunta ja urheiluelimet sallivat tällaisen emämokan ja hyppääjien turvallisuuden ja terveyden uhan.

Minusta Klingenthalin kilpailun johto on aihetta saattaa edesvastuuseen oikeuteen haastamista myöten.


Jussi Vaarala

Bright Spring, 40x35 cm

Kuka valvoo Kevan hallituksen laillisuutta


Ailuksen jatkaminen Kevan johdossa joutui vaakalaudalle sen jälkeen, kun hänen asunto- ja autoetuihinsa liittyneet epäselvyydet tulivat julkisuuteen. Luottamuksen vei kuitenkin lopulta epäselvyydet erilaisissa hankinnoissa.
- Siellä on ollut näitä epäselvyyksiä sosiaaliturvan vastaanottamisessa, epäselvyyksiä kilpailulainsäädännön käytössä ja tulkinnassa, epäselvyyksiä hankinnoissa. Tämäntyyppisiä asioita. Eivät ne liity etuuksien kohtuuteen millään tavalla, Kevan hallituksen puheenjohtaja Räty valottaa.


Kuulostaa tyypilliseltä vienolta ilmaisulta sille että rikoksen tunnusmerkit ylittävää vilunkia olisi tapahtunut - onko?

Jos Kevan hallitus tietää että on eikä aloita rikostutkintaa se itse syyllistyy rikokseen ja joutuu vastuuseen.

Kuka tai mikä kontrolloi sitten Kevan hallitusta tämän mahdollisen toimitusjohtajan rikosepäilyn suhteen.


Jussi Vaarala

Valtuuskunnatko valkoisia suojamuureja operatiivisen johdon harmaan alueen toiminnalle


Kun kuuntelee KEVA:n valtuuskunnan puheenjohtajan selvitystä siitä ettei valtuuskunnalla ole sen kummempia valtuuksia puuttua valitsemansa hallituksen ja toimitusjohtajan operatiivisiin toimiin kuin keskustella asioista herää mieleen tämmöinen hyvin kyseenlainen visio.

Ovatko suomalaisten instituutioiden valtuuskunnat kuin puhtaan valkoinen muuri suojaamassa takanaan hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa valkoisen muurin takaisella harmaalla alueella.


Jussi Vaarala

Missä suhteessa työsuhdeauto


Kun katsoo KEVA:n toimitusjohtajan työsuhdeautoa - kaksipaikkaista urheiluautoa - niin tulee kysyneeksi missä suhteessa tämmöinen työsuhdeauto on  työhön. Tuollako otetaan isoja herroja ja naisia kyytiin ja kuljetetaan vieraina päivällisille.

Minusta työsuhdeauton ja työsuhdeasunnon tulee olla jossain suhteessa työhön johtotason henkilöillä - ihan kuten Tasavallan Presidentin asunto on suhteessa hänen edustustehtäviinsä.

Jos ei lainsäädännön mukaan noin ole asia täytyy korjata.

On kertakaikkiaan suomalainen johtamiskulttuuri mädäntynyt huomaamatta omaan kelvottomuuteensa huomaamatta silmiemme edessä. Näin on pakko todeta kun katselee pitkään jatkunutta ja loppumatonta toilailujen sarjaa johtajuuden ja siitä palkitsemisen nimissä.

Eikä se kansakunnan tilannetta katsoen ole se johtajuus muussakaan suhteessa kaksisissa raameissa.


Jussi Vaarala

Mountain scene, 35x50 cm

Ulottuuko Yhdysvaltain Monroe-opista luopuminen myös mustavalkoisen viihdeteollisuuden rajoituksiin


Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tietokonepelien pelaaminen voi aiheuttaa pelaajissa samanlaisia tunnereaktioita ja saada pelaajien aivot toimimaan samoin - niin että myös pelaajien aivosähkökäyrät ovat yhteneviä.


Ja mitä kovempi kilpailuasetelma pelissä oli, sitä enemmän pelaajien tunnereaktiot muistuttivat toisiaan - erityisesti negatiivisten tunteiden määrä kasvoi selvästi.

Tutkijat pohtivat, voiko nyt todetusta ilmiöstä olla ihmiselle hyötyä kilpailutilanteessa. Toisten tunteiden tasalla oleminen saattaa esimerkiksi auttaa ennakoimaan paremmin vastustajan toimintaa,

Mielestäni tutkimus vahvistaa sen vanhan käsityksen että mitä enemmän mustavalkoista kilpailuasetelmaa ja suoranaista vihollisuutta on sitä enemmän ajatukset ja tunteet asettautuvat mustavalkoajattelun kaksinapaisuuden mukaan ja sitä enemmän myös muistuttavat toisiaan.

Samoin se vahvistaa käsitystä että mitä enemmän vastakkainasettelua puuttuu ja mitä enemmän yhteistyötä on sitä avarampi ja yksilöllisempi on ajattelu- ja tunnemaailma ja sitä vähemmän on mustavalkoista ajattelua.

Toisin sanoen mustavalkoinen vastustaja-ajattelu kaventaa ja samankaltaistaa ihmistä vastustajansa kanssa kun taas yhteistyö jättää avaramman liikkumatilan sekä ajatuksille että tunteillle ja antaa tilaa myös yksilöllisyydelle toisella lailla.

Mutta huomattavin ja myös huolestuttavin johtopäätös on se että nuoret ja lapset jotka pelaavat mustavalkoisia vastakkainasetteluja sisältäviä taistelupelejä kloonautuvat vähitellen toistensa kaltaisiksi mustavalkoajattelijoiksi ja tunnemaailmaltaan mustavalkoisiksi - ja pelottavimmin ja huolestuttavimmin - aina aivojen toiminnan sähkökäyriä myöten.

Yhdysvallat on luopunut kaksisataavuotisesta vastakkainasettelun Monroe-opista ja aloittaa yhteistyön vastakkainasettelujen sijaan maailmanpolitiikassaan.

Tuon linjauksen mukaisesti Yhdysvallat voisi myös alkaa rajusti rajoittamaan sotaista mustavalkopeli- ja elokuvamaailmaa. Koska se kehittää Yhdysvaltojen uuden linjauksen vastaisia yhteistyökyvyttömiä toinen toistensa näköisiä mustavalkoajattelijoita aivosähkökäyrän urautumisia myöten.


Jussi Vaarala

Riippuvuus rakennettuun ympäristöön vähenemässä


Kyläasumisen lähiajattelun keskeiset hiilijalanjälkeä vähentävät tekijät ovat seuraavat läheisyyden piirteet:


1. Läheisyys luontoon - joka mahdollistaa paitsi sen että saa valtaosan sekä käyttämästään energiasta että ravinnosta jopa omalta tontiltaan ja jopa omalle tontilleen myös eloperäisen jätteensä palauttaen niin että asumisen omavaraisuus omalla tontilla saattaa ravinnon, energian ja jätekäsittelyn osalta olla reippasti yli 50 prosenttia. Toisaalta läheisyys luontoon merkitsee tietenkin myös etenkin metsää ja luontoa kaipaavalle suomalaiselle suurta aineettomien arvojen antia joka sinänsä on suuri hiilijalanjälkeä vähentävä potentiaali.

2. Läheisyys sosiaalisuuteen - jossa ihmiset elävät ja toimivat sosiaalisena yhteisönä toisiaan hyödyntäen sekä materiaalisten että aineettomien arvojen suhteen - kylän tietokoneosaaja, rakennusosaaja, parturi, sähköosaaja, energiaosaaja, kulttuuriosaaja, liikuntaosaaja, yrittämisosaaja. Kun on tarpeeksi suuri kylä se täyttää täysin sosiaaliset perustarpeet ja valtaosan niistä palvelutarpeista joita ihmisillä on. Ja mahdollistaa myös sukupolvien yli rakentuvan sosiaalisuuden joka antaa mahdollisuuden paremmin myös pitää huolta omassa kylässä vanhemmista ihmisistään.

3. Läheisyys aineettomiis arvoihin - kylissä elämisen suhde ei ole kaupunkien tapaan suhteessa rakennettuun ympäristöön jossa on ihmisen päivittäisen elämisen kannalta vähän sosiaalisuutta - esim. kaupungissa jatkuva matkustaminen sinne tänne ventovieraiden ihmisten kanssa verrattuna kylien jatkuvaan läsnäoloon toistensa kanssa - ja vähän suhdetta luontoon. Sitä paitsi kaupunkien puistot eivät ole kuin luonto, ne eivät itsessään hengitä kuin luonto eikä ne hengitä ihmisen mielessäkään kuin luonto. Puistosta ei koskaan saa samaa elämystankkausta kuin luonnosta. Oikean elämyksellisen luonnon välitön läsnäolo on kyläasumisen suurimpia hiilijalanjälkeä vähentäviä tekijöitä.

Mutta läheisyyttä aineettomiin arvoihin on myös jatkuvasti kasvava sosiaalisen median ja muun internetpohjaisen teknologian käyttö - se kun ei edellytä kaupungissa oloa ja edellyttää minimaalisen vähän rakennettua ympäristöä kaupungin tapaan. Niinpä sosiaalisen median kasvu on selvästi vähentävä tekijä rakennettuun ympäristöön riippuvuuteen nähden.

On aika alkaa myöntää että ilmastonmuutos ja ihmisten kaipuu luontoon, elävään jokapäiväiseen sosiaalisuuteen ja aineettomien arvojen kasvupotentiaali sosiaalisen median ja internetin muodossa asettaa rakennetun ympäristön tarpeen yhä pienempään ja pienempään rooliin yhteiskunnassa.

Kuvaavasti - kerralla kunnolla rakennettu laajakaista, hirsitalo, lähiruoka-, lähienergia ja lähijätteenkäsittelyjärjestelmä sekä kunnolla ajatellen tehty yhteisten tilojen järjestelmä kylässä poistaa rakennetun järjestelmän jatkuvan riippuvuuden ja siirtää ihmisen toimeliaisuutta kasvavasti aineettomien arvojen suuntaan.


Jussi Vaarala

Question to British people


When is it time for London mayor Boris Johnson to be retired.


Jussi Vaarala

 Erittäin huomattava maailmanpolitiikkaan vaikuttava linjaus Yhdysvalloilta


Yhdysvallat hylkää Monroen opin, jota on käytetty maan ulkopolitiikan linjaamiseen liki kaksi vuosisataa.
Monroen opissa maailma on jaettu kahtia, itäiseen ja läntiseen osaan. Opin mukaan Etelä- ja Pohjois-Amerikka kuuluvat Yhdysvaltain vaikutuspiiriin. Muiden maiden yritykset saada haltuunsa alueita tältä vaikutuspiiriltä tulkitaan vihamielisiksi ja estetään, tarvittaessa jopa sotilaallisesti. Vastaavasti Yhdysvallat ei sekaannu Euroopan asioihin.


Nyt Yhdysvallat opin sijaan pyrkivät tasaveroiseen yhteistyöhön niin Amerikan mantereella kuin muuallakin maailmassa.


Eipä tervetulleempaa linjausta voi amerikkalaisilta odottaa.


Jussi Vaarala

Terveen kehityksen vastaista viranhoitoa


Suomessa käynnistynyt poliisijohdon lahjustutkinta osoittaa selkeästi kansainväliselläkin tasolla kaikkia valtioita koskien että poliisijohdon, talouselämän tai vaikkapa kulttuurin johtotehtävissä toimivat menettävät heti edellytyksensä tehtäviensä hoitoon kun kytkevät mitkä tahansa yksityiset intressit virkansa tai tehtäviensä hoitoon.

Koska sellainen on yksinkertaisesti ja erittäin korostuneesti kaiken terveen kehityksen vastaista - etenkin silloin jos johtotason henkilö valjastaa jopa organisatiotaan miltään osin yksityisintressiensä palvelukseen.


Jussi Vaarala

Strong landscape, 50x35 cm

Työsuhteiden kytkykauppoihin lainsäädännöllisiä esteitä


Esitetty ajatus että työsuhdeasuntoa voisi käyttää työntekijän sitouttamismuotona autoedun tapaan on työntekijän saattamista ansaan.

Ihminen kun tulee ilman autoa toimeen mutta ilman asuntoa ei.

On suorastaan vaarallista sitouttaa sekä työn että asunnon kautta itsensä työnantajaan - kauhukuviosta ei puutu enää kuin se että olisi yksityislainansakin ottanut työnantajalta.

Markkinataloudessa täytyy pitää yllä myös työtekijöiden periaatteellista vapautta ilman siihen liittyviä kytköksiä.  Työpaikkaa pitää voida vaihtaa vapaasti ilman muita rajoituksia kuin liikesalaisuus.

Asia jota ei missään tapauksessa saa päästää vääristymään.

Kaikki se joka kytkeytyy jollain kytkyllä asioiden ydinsubstansseihin niihin sivusta tai yläpuolelta suuntaavalla tavalla ovat haitallisia. Asioiden ydinsubstanssin perusta täytyy olla aina asian realiteetit ja etiikka joita ei saa ulkopuolisten intressien taholta vääristää.

Ja noiden periaatteiden täytyy olla myös markkinatalouden ydin koska muuten se ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla niin realistisesti kuin eettisestikään.

Periaatetasolla työsuhteen kytkykauppoihin pitää saada joku lainsäädännöllinen este.


Jussi Vaarala

Singing together while I play piano

Koulutusjärjestelmä joka ei kysy mikä oppilas on yksilönä ja sytytä häntä siihen suuntaan tulee kalliiksi kaikille


Perusopetuksen hinta nykyisin on 4,8 miljardia euroa vuodessa. Siihen vielä päälle kaikki muu koulutus niin se on yhteiskunnalle kallis lysti.

Mutta onko se kaikki hintansa väärti - ei minun mielestä nykyisin. Koska se perustuu vääränlaiseen yksilökäsitykseen.

Koulutushan lähtee aivan liian paljon ajatuksesta että jokaisen on löydettävä paikka työelämässä - eikä niinkään siitä että jokaisen olisi hyvä löytää paikka omassa elämässään - se mitä itse on ja mitkä ovat omat mahdollisuudet. Ja innolla syttyä niihin.

Koulutus tuolta pohjalta lähtiessään lastaa nuoret ja lapset tiedolla - huonosti kysyen että minkälainen yksilö kukin on ja mitkä ovat yksilön parhaat ominaisuudet - ja mitkä sitä kautta hänen parhaat mahdollisuutensa onnistua elämässään - eikä vain työelämässä.

Jokaisessa on jotain yksilöllistä potentiaalia joka uinuu - ja ei ole syttynyt koska sitä ei ole sytytetty.

Juuri niin - avainsana on "sytytetty".

Silloin kun yksilöstä etsitään tai hänen annetaan löytää tai häntä opastetaan löytämään jokin se johon hän syttyy niin se ainakin synnyttää hänestä sisälähtöisen motivaation - eikä ulkolähtöisen velvollisuus- tai muun vastaavan motivaation.

Koulutus ei tätä nykyään tee vaan seuraa pääoma/työnantaja lähtöisesti "sinusta ei ole väliä kun pidät huolta että sinulle on väliä että pärjäät työssäsi" motivointia.

Jossa opiskelijoille lastataan tietoa jossa tiedon vellovassa meressä kukin opiskelija selviää kuten selviää työelämään tekemään jotain joka kyllä saattaa vastata työnantajan ja sijoitetun pääoman toiveita mutta voi olla ihmiselle koko työelämänsä ajan vain välttämätön paha joka hänen täytyy tehdä mutta jolla ei ole hänen itsensä kannalta mitään mutta tekemistä kuin se että hän saa siitä rahaa.

Hyvä esimerkki tuosta kaadetaan tietoa koulutusmassalle -ajattelusta on se miten huonosti on vuosikymmeniä toiminut mm. oppilaiden ammatinvalinnanohjaus - miten vähän siihen on satsattu ja miten vähän se kysyy oppilaslähtöisesti "mikä sinä olet ja mikä sinusta voisi tulla" kun päällimmäisenä kysymyksenä on miten sinä pääsisit työelämään koulutuksen kautta.

Ja juuri noista syistä koulutus on paitsi yksilötehokkuuden ja etenkin sisäisen yksilömotivaation näkökulmasta tehotonta - koska koulutusjärjestelmä on pahasti rakennettu puhtaan pääoma- ja työmarkkinavetoisesti ulkoisen motivaation näkökulmasta.

Ja kun oppilaat ja opiskelijat joutuvat harhailemaan heidän päälleen kaadetussa tiedon meressä tietämättä mistä ottaa kiinni kun eivät ole löytäneet mistä ottaa itse itsessään kiinni - kun eivät ole syttyneet omien kykyjensä suunnalla - niin lopputulos on se että juuri nimenomaan tuo opiskelijoiden ja oppilaiden tiedon meressä harhailu ja heidän päälleen jatkuvasti kasvava tiedon syytäminen tulee tosi kalliiksi yhteiskunnalle.

Juuri myöskin sen takia koska opetusjärjestelmä ei harrasta tiedon suunnattua jakamista yksilön potentiaalin ja syttyneisyyden suuntaan vaan heittelee kuin viljelijä jyviä sinne tänne piittaamasta mikä on maaperä - ajatuksella että kyllä sieltä joku jyvä lähtee kasvamaan.

Lähtee kyllä - mutta sillä kustannuksella että montakymmentä prosenttia jyvistä ei lähde kasvamaan.

Näin siis pääoma/työnantaja vetoinen koulutusjärjestelmä tekee karhunpalveluksen heille itselleen - miten - siten että heidän ideologiansa tuottaa sivutuotteena kalliin yksilökohteeseen huonosti osuvan ja siksi kalliin hutilaukaus-koulutusjärjestelmän.


Jussi Vaarala

Miksi urheilun häiriökäyttäytyminen ei sovi muualla mutta urheilussa käy


Poliisi on huolissaan lisääntyvästä häiriökäyttäytymisestä urheilutapahtumien ympärillä. Sisäministeriön poliisiosasto pohtii parhaillaan, pitäisikö Suomessakin olla mahdollista asettaa katsojalle määräaikainen porttikielto häiriökäyttäytymisen vuoksi.


Kysymys on sama kuin kysyisi pitäisikö ravintolan asiakkaalle antaa porttikielto häiriökäyttäytymisen vuoksi.

Miksi urheilun häiriökäyttäytyminen ei käy muualla mutta urheilussa käy.

Onko syy tuohon urheilussa vai sisäministeriön poliisiosastossa.


Jussi Vaarala

Aforismi

Kasvavan itsetietoisuuden suurin vaara on että se vie tietoisuuden itsestä.

Jussi Vaarala

Improvised impression, brook in mountains, 30x40 cm

Miten kasvattaa nuoret ja lapset luontosuhteeseen


Koululaiset tekevät paljon luokkaretkiä nykyään eli suhde rakennettuun ympäristöön ja erilaisiin kulttuureihin syntyy hyvinkin rikkaaksi jopa eri maissa.

Mutta luontosuhde saattaa jäädä hyvinkin kapeaksi - kun se voisi olla syvä ja hyvin elämyksellinen ja hyvin voimakkaasti mieleen jäävä.

Jos koulut veisivät lapset ja nuoret vaikkapa kahden yön luontoretkelle niin että nuoret nukkuvat laavuissa nuotiotulen ääressä niin tarjolla on niin huikea luontokokemus kaikilla mausteilla että luontosuhteen syvin olemus ei voi olla syntymättä.

Jos kunnat rakentavat tätä varten puisia laavuja metsiin niin silloin avotulen turvallisuuskysymyskin on hienosti ratkaistu.

Luulen että lähes jokainen suomalainen haluaisi kokea luonnossa yöpymisen laavulla nuotion ääressä. Jotenkin se on elämyksenä niin toivottu ja voimakas.


Jussi Vaarala

Kansallisvaltioajattelusta maailmankansalaisuus- ja lähielämä ajatteluun.


On erikoinen ilmiö että niissä maissa joissa on avautumista rajojen yli monin tavoin ilmenee usein samalla myös nationalististen äänenpainojen nousua. Joka on vähän sama kuin talon isäntä tulisi sitä sulkeutuneemmaksi mitä enemmän vieraita talossa pidettäviin juhliin tulee.

Asia on ymmärrettävissä nationalistisen sisäpoliittisen populismin valossa mutta myös niin että ihmiset aidosti pelkäävät mitä tapahtuu kun rajat avautuvat ja reagoivat siihen nationalismin nousulla.

Mutta ovatko poliitikot ja ylipäätään ihmiset ajantasalla siihen nähden missä historiallisesti mennään. Tietenkin on syytä olla sangen varovainen ylikansallisen pääoman ja yritysten suhteen mutta silti - onko kaikki huomioitu.

Maailma on ylipäätään ihmisten voimakkaan minne tahansa suuntautuvan muuttovalmiuden ja siihen valmistelevan muista maista miltei käsinkosketeltavasti kertovan internetin vuoksi muuttunut niin että on pakko kysyä - onko kansallisvaltioilla vanhasssa muodossaan juurikaan tulevaisuutta.

Olisiko syytä ottaa käyttöön aivan uusi ajattelutapa vanhan kansallisvaltio- ja ulkomaat käsitteiden sijaan.

Kun selvästikin on ihmisten lähitoiminta vahvin nouseva trendi nykyään maailmalla niin voisikohan asioita ryhtyä vanhan kansallisvaltio-ulkomaat ajattelun sijaan ajattelemaan seuraavin termein.

Niin että on olemassa kosmopoliittisia ihmisiä jotka ovat kotonaan missä päin maailmaa tahansa - ja että on olemassa lähi-ihmisiä jotka elävät omassa lähitoiminnan piireissään kuka mitenkin laajenevin ajattelu- ja toimintakehin kunkin kykyjen ja halujen mukaan.

Miksi ei voisi näin ajatella kun se on jo todellisuutta. Yhä enemmän ihmisistä tulee ulkomailla oleskelun ja työskentelyn myötä kosmopoliitteja maailmankansalaisia joka useita ihmisiä viehättääkin. Ja sitten on ihmisiä jotka haluavat elää juurillaan lähielämäänsä.

Eikö ratkaisu koko pauhaavaan nationalismiongelmaan olisi että kunnioitetaan näiden kahden elämäntapatyypin olemusta ja valintoja ja tuetaan ja kannustetaan siihen.

Internet ja ihmisten muuttovalmius ja -halukkuus ovat muuttaneet maailman perusteiltaan ja vieden pohjaa kansallisvaltioajattelulta.

Vaihtoehtoinen tai ainakin hedelmällisesti täydentävä ajattelumalli voisi olla maailmankansalaisuus-lähiajattelu ulottuvuus.


Jussi Vaarala

Aforismi


Paksunahkaisuus on kaksisuuntainen käsite.

Se kyllä pitää nahan ulkopuolella monta asiaa - mutta jos jotain on jäänyt tai päässyt nahan sisään niin sillä on vaikeuksia päästä ulos.


Jussi Vaarala

Miksi ihmeessä Suomi muka markkinatalouden pieni maa


Elinkeinoelämän keskusliitto ja kumppanit toivottavat tervetulleiksi EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppa-alueen mukanaan tuoman investointisuojan Suomeen kohdistuville investoinneille - koska Suomi on pieni maa.

Suomi on high-tech suurvalta, koulutustoiminnan suurvalta, yksilön kehitys- ja suoritustehokkuuden suurvalta - ja sijaitsee Venäjän suuren markkinan vieressä ja samalla maailman suurimpiin kuuluvan raaka-aine- ja energiamahdin vieressä.

Jotka ovat fiksulle pääomalle paitsi hyvä houkutin niin myös investointisuoja sinänsä - koska oikein sijoitettuna Suomeen noiden asioiden mahdollinen tuotto on paras mahdollinen investointisuoja.

Miten sellainen maa voi olla markkinatalouden kannalta pieni maa.

Suomessa eivät elinkeinotahot oikein taida ymmärtää edes omaa asiaansa.


Jussi Vaarala

Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä metsien suurtuhoajat

Google julkisti kartan jossa näkyy ihmisen metsille alueittain aiheuttamat tuhot - myös siltä osin onko tilalle kasvanut uutta metsää vai jätetty hakkuuaukiot sellaisenaan olemaan ja metsä kokonaan menetetty.

Brasiliaa on syytetty voimallisesti metsien tuhoamisesta jossa onkin hakkuita tehty ilman jälkihoitoa.

Mutta alueellisesti metsien suurimmat tuhoajat ilman jälki-istutuksia ovatkin yllättäen Kanada ja Yhdysvallat Alaskan alueellaan sekä Venäjä.

Ja ero alueellisesti verrattuna Brasiliaan on Googlen kartan mukaan suorastaan huomattava.

Asia lienee jälleen osoitus siitä miten amerikkalaisvetoinen journalismi ja muut mediat lampaana perässä vääristävät tosiasioita amerikkalaisten eduksi.

Jussi Vaarala

Aforismi - totuuden ja rakkauden suhde


Rakastan totuutta enemmän kuin sinua - koska muuten en voisi rakastaa sinua enkä ketään muutakaan.


Jussi Vaarala

Aforism - relationship of truth and love


I love the truth more than you - because otherwise I could not love you or anyone else.


Jussi Vaarala

When everything is cold, 40x40 cm

Rypälepommin tapaan ruoka-annoksia katastrofialueille


On erikoista että ihmisen tappamiseksi ilmateitse keksitään kaikki mahdollinen kuten rypälepommit.

Mutta ihmisen pelastamiseksi katastrofialueilla innovatiivisuus ilmateitse on ihan jumissa.

Miksi ei voitaisi pudottaa katastrofialueille vaikkapa muutaman päivän ruoka-annoksia pienten hitaasti laskeutuvien laskuvarjojen varassa kun mm Philippiinien katastrofialueille on vaikea päästä maitse ja siellä on runsaasti ihmisiä. Hitaasti laskeutuvat laskuvarjot mahdollistaisivat ihmisten ehtimisen niiden vastaan ottamiseen maassa.

Tällaisessa tapauksessa rypälepommin kaltainen ruoka-annosjakelu ensi hätään olisi mitä mainioin ratkaisu.


Jussi Vaarala

Vapaus valita palvelunsa yli kuntarajojen tuhoaa palveluiden hinta-laatukilpailun ja kääntyy kuntien taloussodaksi


Terveydenhuollon lakimuutos mahdollistaa vuodenvaihteen jälkeen sen, että terveysasemien palveluja voi käyttää yli kuntarajojen.

Vuodenvaihteen jälkeen moni espoolainenkin vaihtanee terveysasemansa helsinkiläiseen, sillä espoolaiset käyvät paljon töissä Helsingin puolella.

Espoon terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen toivoo, että espoolaiset käyttäisivät jatkossakin mahdollisimman paljon omia terveysasemia, sillä esimerkiksi Helsingin palvelut ovat tällä hetkellä merkittävästi kalliimpia kuin Espoon palvelut ja kaupunki joutuu maksamaan palveluista naapurin taksan.


Tilanne herättää kysymyksen jos kerran naapurikunta voi rahoittaa terveydenhuoltokulujaan toisen kunnan asukkailla niin miksi ei oma kunta voisi rahoittaa omia terveydenhuoltokulujaan naapurikunnan asukkailla - esimerkiksi Espoon tapauksessa niin että Espoo voisi perustaa Helsinkiin omia terveysasemiaan.

Ja jopa niin että kunnat voisivat perustaa terveysasemiaan mihin kuntaan vain. Mielenkiintoista - mitä siitä seuraisi.

Se panisi terveyspalveluiden sekä laadun että hinnan todellisen kilpailun alle. Tilanteen ollessa nyt sen että esimerkiksi Helsinki voi repiä minkälaista hintaa minkälaiselle laadulla tahansa - jonka hinta-laaturellestelyn maksavat espoolaiset toimimalla ymmärtämättään oman kotikuntansa taloutta vastaan kun tietenkin luonnollisesti usein käyvät lääkärissä siellä missä käyvät töissäkin.

Ja jos Espoo voisi perustaa Helsinkiin terveysasemiaan niin miksei sitten Pornainen tai mikä tahansa kunta - jolloin hinta-laatu joutuisi terveydenhoidossa todelliseen testiin aidossa kilpailussa - jonka kilpailun toimeenpanisivat kunnat itse.

Ei ole vaikea kuvitella että rahoituspulassa toimiva kunta toisi Helsinkiin terveyspalvelun niin matalalla hinnalla ja niin hyvällä laadulla että se taatusti saisi asiakkaita ja saman tien lisätuloja köyhälle kunnalle. Ja se jos mikä poksauttaisi Helsingin hinta-laaturellestelyn taivaan tuuliin.

Sehän olisi hienoa - perinteisesti laatu- ja hintamonopolin palveluissa omaavat kunnat loisivat aitoa kilpailua terveydenhuoltoalalla. Ja näin tulouttaisivat köyhän kunnan kassaan voittoja ja samalla tilanne tasaisi myös paitsi kuntien välisiä talouseroja niin myös palveluepätasa-arvoisuutta - muissa kunnissa olevilla terveyspalveluillaan kunta kun voisi rahoittaa omien palveluidensa vajausta.

Mutta entäpä jos kunnat voisivat perustaa minkä tahansa toimialan palvelupisteitä muihin kuntiin. Että jos niissäkin ihmiset voisivat valita palvelun yli kuntarajan ja kunnat voisivat myös perustaa palveluita yli kuntarajan. Eikö sekin panisi kunnallisten palveluiden hinta-laatusuhteen todellisen kilpailun testiin.



Nykyinen asetelma että ihmiset saavat valita palvelunsa yli kuntarajojen mutta kunnat eivät saa tehdä samoin palveluidensa sijoittamisessa kärjistää erittäin huonolla tavalla työssäkäyntialueiden rahan imemistä lähikunnista.

Joka taas ennemmin tai myöhemmin slummiuttaa yliasutuksella niin työssäkäyntialueet kuin aliasutuksella ja kasvavalla resurssipulalla asuinkunta-alueetkin.

Ja vain siksi että ihmisten vapaus valita palvelunsa yli kuntarajojen on itse asiassa palveluiden hinta-laatukilpailun vastaista ja kääntyy itse asiassa kuntien väliseksi taloudelliseksi kilpailuksi.

Ja mitä koko tästä asiasta sanoo perustuslaki.


Jussi Vaarala

Megatrendi: kasvavasta katastrofitaloudesta aineettomien arvojen kasvutalouteen


Maailmantaloudessa on tapahtumassa talousajattelun siirtyminen teknistaloudellisesta taloudesta luonnonkatastrofitalouden kautta aineettoman kasvun talouteen.

Voimakkuudeltaan kasvavat luonnonkatastrofit tuhoavat isku iskulta materialistisen talouden kannattavuuden

Siihen pisteeseen että se mikä materialistisen kasvun kannalta enää kannattaa ja on mielekästä on kestävät oleelliseen keskittyvät niukat teknologiset ja lähitalouden ratkaisut ja sen jälkeen keskittyminen aineettomien arvojen kasvutalouteen.


Jussi Vaarala

Kylistä itsenäisiä demokraattisia yksiköitä jotka tuottavat ja rahoittavat itse lähipalveluina mm koulun


Jepualla 10 miljoonan euron investoinnilla bioenergiaa tuotetaan  kahdenkymmenen kolmen gigawattitunnin energiamäärä vuodessa. Sillä lämmittäisi tuhat omakotitaloa.

Jepuan biokaasulaitos on yksi suurimmista satsauksista paikallisen bioenergian tuottamiseksi. Kolmessa reaktorissa muhii lähisikaloiden lanta, perunatehtaan, ja teurastamon jäte, heinäpaaleja sekä muuta biomassaa. Reaktorit  kehittävät siitä 4 miljoonaa kuutiota biokaasua.

Biokaasu tuo paikkakunnalle tuloja, jotka aiemmin virtasivat muualle, kertoo Jepuan Biokaasun toimitusjohtaja Kurt Stenvall.

Niin - miten olisi lähiajattelun teema - biokaasun tuotolla kyläkoulun yms lähipalveluiden ylläpito.

Tästä alkaa selvästikin suuntaus että kunnat ja kylät alkavat toimia yritysten tapaan itsenäisinä demokraattisina yksikköinä jotka itse tuottavat lähiperiaatteella ne palvelut ja rahoituksen joita kunta tai valtio tai EU ei kykene tai halua tuottaa.

Ja bioenergiahan on mitä suurimmassa määrin suomalaisen vihreän ja metsäisen maiseman luonnollinen lähienergian lähde.


Jussi Vaarala

Winter scene, 25x35 cm

Mitä tarkoittaa että EU on arvoyhteisö


EU:han syntyi näköjään hyvinkin kestäväksi valtiolliseksi ja taloudelliseksi liitoksi keskiseen Eurooppaan sillä seurauksella että vuosisataiset sodat keskeisten valtioiden välillä saatiin lakkaamaan.

Jotta tämä saattoi onnistua oli oltava olemassa jo siinä vaiheessa ainakin keskeisesti oraalla oleva EU:n arvoyhteisö jonka keskeinen tarkoitus oli sovittaa erilaiset kansalliset edut ja aatteelliset suuntaukset niin että ne saattoivat toimia yhdessä toimimatta toisiaan vastaan.

EU:n arvoyhteisön täytyy siis tarkoittaa että on olemassa erilaisia arvokokonaisuuksia kuten kulttuuri, uskonto, sosiaaliset tavat jotka voivat toteutua suvaitsevaisesti EU:n arvoyhteisössä minkään suuntauksen dominoimatta tai muita poissulkien tai syrjien.

Mutta sen  täytyy myös tarkoittaa että suvaitsevaisuus- ja sopeutuvaisuuskysymysten erilaisten asioissa EU:n arvoyhteisön suhteen täytyy tapahtua valmiiksi EU:n jäseniksi pyrkivien valtioiden sisällä.

Eikä niin että ne tapahtuvat sitten EU:n sisällä kun uusi jäsenmaa on kansalliset ja muut intressinsä jäsenyyden myötä EU:hun tuonut.

Tämän täytyy olla uusien ehdokasmaiden lähentymisneuvottelujen ydin. Ehdokasmaiden täytyy tuntea EU:n arvoyhteisön suvaitsevaisen yhdessätekemisen perusluonne ja rakentaa oma toimintansa niin että se siihen arvoyhteisöön istuu.

EU ei voi uhrata arvoyhteisönsä rauhaa sen kautta että uusi jäsenmaa tuo yhteisöön sisään sellaisia suvaitsemattomia vaatimuksia oli ne kansallisia, aatteellisia tai uskonnollisia jotka uhkaavat EU:n arvoyhteisön ydintä toimia erilaisina toistensa erilaisuuden hyväksyen ja suvaiten yhdessä.

Jos EU päästää jäsenyyteen maita jotka rakentavat isoja eturistiriitoja sen vuoksi etteivät suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen perusarvoja ole omassa maassaan etulkäteen poliittisesti prosessoineet merkitsee se vakavaa uhkaa EU:lle rauhanyhteisönä ja uhkaa siten koko Euroopan rauhaa.

Ja sellaista vaihtoehtoa Euroopalla eikä EU:lla yksinkertaisesti ole olemassa että EU arvoyhteisönä ja sitä kautta suvaitsevaisena rauhanyhteisönä lakkaisi.


Jussi Vaarala

New and old leaves, 35x50 cm

New and old sleeves, 35x50 cm

Kuinka instituutioiden johtajat korkealla henkilökultilla kääntyvät yhteiskunnan etua vastaan


Instituutiot ja niiden johtajat jotka eivät havaitse, arvosta ja tue vaan jopa tallovat yksilöllisiä lahjoja ja yksilöiden pyrkimyksiä kehittää niitä kääntyvät tosiasiassa yhteiskunnan etua vastaan - ja jopa ihmiskunnan kehityksen ydintä ja jopa elämän ydintä vastaan.

Miten.

Yksilöllinen lahjakkuus ja heidän pyrkimyksensä kehittää niitä täytyy olla kehityksen oleellisin asia isntituutioissa ja etenkin yhteiskunnassa ja jopa ihmiskunnassa.

Koska kuinka ihmiskunta historiassaan on muuten kehittynyt kuin sellaisten yksilöllisten lahjakkuuksien kuten Thomas Alva Edison, Jean Sibelius, Mozart, Bach jne.

Eivät ne olleet mitään instituutioita jotka kehittivät ihmiskuntaa ja sen kulttuuriperintöä mitä oleellisimmalla ja kauaskantoisimmalla tavalla.

Eikä se ollut minkään instituution johtaja joka sen olisi tehnyt vaan nuo historiallisesti suuret miehet ja naiset.

Siksi instituutiot jotka eivät havaitse, arvosta ja tue yksilöllistä lahjakkuutta ja sen kehittämispyrkimyksiä kääntyvät yhteiskuntaa, ihmiskunnan kehittymistä ja jopa elämää vastaan - miksi - sen vuoksi koska ihmisyyden keskeisin ydin on itsensä ja lahjakkuutensa kehittäminen.

Siksi sellainen farssi jossa instituutioiden johtajat suhtautuvat nurjamielisesti yksilölliseen lahjakkuuteen ja jopa poimivat kaiken mahdollisen kunnian omaksi gloriakseen ovat paitsi kaikista naurettavimpia mutta myös kaikista pahimmalla mahdollisella tavalla omaa yhteiskuntaansa vastaan.

Siten henkilökultti joka perustuu valtaan jossa mukana on lahjakkuuksien havaitsematta jäämistä ja jopa maahantallomista ovat kaikista vaarallisimpia yksilöitä minkä tahansa instituution ja yhteiskunnan kehitykselle.

Itse asiassa alansa lahjakkuuksien huomaamaatta jättämistä voisi pitää tehtävistään erottamisen perusteena puhumattakaan siitä  jos suorastaan talloo alansa lahjakkuuksia.

Ehto joka panee johtajuuden juuri oikealla oleellisella tavalla varpailleen asemansa puolesta.


Jussi Vaarala

How leaders of institutions with high personality cult turn against advantage of society


Institutions and leaders in them who don´t recognize, value and support but even can smash individual talents and those individuals efforts to develope them turn actually against advantage of society - and even against essence of developement of human kind and essence of life.

How.

Individual talents and their efforts to develope them must be the essence of developement of institutions and especially society and even all humankind.

Because how has humankind developed in history - by such individual talents and their efforts to develope them like Thomas Alva Edison, Jean Sibelius, Mozart, Bach etc.

It was any institutions but essentially those individuals who developed humankind and it´s cultural heritage in essential ways.

Nor there was any leader of any institutions who made those inventions that those historically great mens and women did.

Therefore institutions that don´t recognize, value and support individual talents and their efforts to developement turn against their society, developement of humankind and even against life - why - because human beings most important essence is that she or he develope herself of himself.

That´s why such farce when leaders of institutions neglect individual talents and even pick up every possible honours of everything that happens for themselves are most ridiculous and are most of all individuals against theis own society.

Thus personality cult that leans on power including not recognizing talents of people and even pushing them down are most dangerous persons to developement of any institutions or societies.


Jussi Vaarala

Cows in sunny landscape, 30x40 cm

for sale - 3000 €

Kuinka monen tutkijan rahoitusriippuvuus on ulottunut tutkimuksen sisältöön

On häkellyttävää miten tutkija asettuu työnantajansa etupiirin puolelle objektiivisuutta ja yleistä etua vastaan:

" Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. MTT:n tutkimuksen mukaan niissä heitetään ruokaa roskiin noin 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa.
– Ainahan tulee iso luku, kun kerrotaan asukasluvulla, mutta ei se tarkoita, että tässä olisi kyse välttämättä merkittävistä luvuista, MTT:n erikoistutkija Antti Iho sanoo.

Antti Iho on myös sitä mieltä, että kouluruokailuissa ja päiväkodeissa pitäisi miettiä uudelleen, miten lapsia kohdellaan ruokailussa.
– Kouluissakin kannustetaan varsin näkyvästi lautasen tyhjäksi syömisen puolesta ja syömättä jäävän ruoan määrää tarkkaillaan. Eikö pitäisi kysyä, miten tällainen vaikuttaa lasten asenteisiin, vääristyykö heidän suhteensa ruokaan ja millaisia aikuisia heistä kasvaa."

Pitää kysyä minkälainen vaikutus tällaisella tutkijan lausuntotoiminnalla on tutkijoiksi opiskelevien rooliin.

Vääristyykö heidän suhteensa tutkimukseen ja millaisia tutkijoita heistä kasvaa.

On kyllä kysyttäväkin - kuinka moni tutkija on menettänyt tieteellisen ja yhteiskunnallisen etiikkansa työnantajansa ja rahoittajansa myötävaikutuksesta.

Kuinka monen tutkijan rahoitusriippuvuus on ulottunut tutkimuksen sisältöön.


Jussi Vaarala

Talvivaaran tapaus nostaa esiin osakkeenomistajien uuden vastuukäsityksen


Talvivaaran tapaus nostaa esiin osakemarkkinoita vaivaavan pahan ongelman.

Nimittäin siinä tapauksessa jossa yhtiö ajautuu odottamattomiin ja mahdottomilta vaikuttaviin ongelmiin osakkeenomistajat karkaavat oitis ja myyvät osakkeensa.

Seurauksella että yhtiössä jossa on valtioon kohdistuvia mm ympäristöriskejä ongelmat kaatuvatkin valtion ja veronmaksajien niskaan.

Mielestäni osakkeenomistajien vastuuta tulisi uudistaa niin että jos yritys ajautuu Talvivaaran kaltaisiin ongelmiin olisi valtion annettava osakkeiden myyntikielto.

Miksi - mitä se auttaisi.

Ensinnäkin se auttaisi siihen että kaivosyhtiöiden kaltaisilla yrityksillä lakkaisi mahdollisuus tehdä pikavoittoja ympäristön kustannuksella - keplotellaan ympäristöasioiden huijauksella niin kauan että saadaan rusinat pullasta -periaatteella ensin rahastettua ja sitten myydään osakkeet ja jätetään loppusiivous veronmaksajille.

Toiseksi se pakottaisi osakkeenomistajat tarkemmin tutkimaan onko yrityksessä olemassa sellaisia riskejä jotka voivat kaatua osakkeenomistajien niskaan ennenkuin ostavat osakkeita.

Kolmanneksi se opettaisi osakkeenomistajat wahlroosimaisen pikavoittoajattelun sijaan pohtimaan yritysten strategisia kysymyksiä paljon nykyistä syvemmin - asia jonka toivottavuus on mitä suurinta luokkaa.

Samoin se pakottaisi pankit tutkimaan yritysten riskejä ihan toisella tasolla kuin nyt ennenkuin alkavat myymään osakkeita pankin kautta ihmisille - nykyisen riskianalyysin ollessa tasolla saako asiakas osakkeilleen tuottoa vai ei.

Toisin sanoen valtion määräämällä osakkeiden myyntikiellolla ja vastuun sysäämisellä osakkeenomistajille olisi valtaisa vaikutus siihen että osakkeenomistajat ja ihmiset yleensä oppisivat pikavoittowahlroosimaisen ajattelun sijaan ajattelemaan asioita strategisesti.

Voiko sen parempaa enää toivoa markkinataloudessa tapahtuvan

Ps. Olen muuten sitä mieltä että Björn Wahlroosin olisi kunnian miehenä erottava Nordean tehtävistä - Nordean ollessa korkeatasoisen hyvinvointivaltiokäsityksen omaavan Skandinavian suurin pankki - ja Wahlroosin ollessa se joka on pahimmin talouden vaikuttajista tuhonnut hyvinvointivaltion perinteitä.


Jussi Vaarala

Early Summer Morning, 35x50 cm

Katteeton epärealistinen unelma toisen puolesta ajattelemisesta


Europarlamentaarikko Tarja Cronberg kritisoi suurten kuntien lähidemokratian toteutumista sanoen
että suurissa kunnissa demokratia ei toteudu. Ongelma on siitä, että ei tunneta edustajia. On liian paljon ihmisiä ja liian monimutkaiset ongelmat.
Lisäksi hänen mielestään kunnat eivät ole vertailukelpoisia ja syntyy kuntayhtymiä ja vastuukuntia jossa poliittinen vastuu  hämärtyy.

Niin - poliittinen vastuu hämärtyy.

Tämä on avain ymmärtämään koko kokoomusvetoisen kunta- ja muun sähläyksen ydin.

Taustalla on kaksi ajatusta - toinen demokratian vastainen ja toinen suorastaan lapsellisen epärealistinen liiketaloudellinen ajattelu.

Ensinnäkin demokratian vastaisesti ajatellaan että toisen ihmisen puolesta voi ajatella - viedä häneltä valta ja vastuu omaan ajatteluun ja päätöksentekoon.

Voiko suurempaa maailmankuvan kaventumista ja selkä edellä jo taakse jätettyyn historiaan peruuttamista enää olla kuin ajatella noin - kohti vanhaa autoritaarista typeristä typerintä ideaa - että on parempi että vain johtajan silmäpari katsoo eikä kaikkien silmäparit ja että sitä myöten vain johtaja voi ajatella ihmisten parasta eikä ihmiset jotka siis eivät edes näe missä tilanteessa ovat.

Voi kamala.

Toinen on liiketaloudellinen kokoomusta komppaava ajattelu jossa tuhotaan - tai lapsellisesti luullaan voitavan tuhota - markkinatalouden periaatteellisin vapaus ihmisten valita.

Että kun me viemme ihmisiltä niin demokratian mukaisen kuin muunkin itsenäisen ajattelun niin heidät voi ohjata kuluttamaan minun tuotetta ja sellainen hankala asia kuin kilpailu liiketaloudessa lakkaa. Jossa ajattelussa vuorineuvokset ja pikavoittopankkiirit ihan oikeasti unelmoi että ihmiset elävät hänen yrityksensä sisällä, tekevät hänen tuotteitaan ja kuluttavat niitä samoja tuotteita eikä kenenkään muun.

Ei voi olla ajattelematta että Kataisen hallitus ja pikavoittopankkiirien kaltaiset liiketalous- ja yhteiskuntafilosofi"nerot" vaeltavat selkä edellä peruuttaen Pohjois-Korean itsevaltaisen harhaisuuden tiellä.

Autoritaarisuus on katala liero ihmisessä - se tuppaa nielaisemaan koko ihmisen. Kaventaen ihmiskuvan ja todellisuudentajun pahemman kerran.

Ihminen on periaatteessa jo syntymästään vapaa eikä muuksi tule. Sen tosiasian asettaminen autoritaariseen itsekkyyden harhaisuuteen oli se avointa tai suomalaisen nykymenon tapaisesti peiteltyä on suurinta mahdollista epärealismia - jonka valtavasta vahingollisuudesta löytyy esimerkkkejä historiasta tunkuun asti.

Mutta on aina ihmisiä aina valtaan pääsyyn asti jotka ei näytä noita asioita sen enempää ymmärtävän kuin uskovankaan.


Jussi Vaarala

Kalamiehen vaimo, lauluntekijä Jussi Vaarala

Sun after rain, 35x50 cm

Valtiovallan puututtava muusikoihin kohdistuvaan ryöstöön


On toistuvasti tullut ilmi että musiikin alalla - joka on varmaankin kaikista kulutetuin aineeton arvo maailmassa - on orjaluontoisia säveltäjien ja esittäjien sopimussuhteita musiikintuottajiin.

Valtiovalta joka ei puutu kovalla kädellä tällaiseen räikeän kiljuvaan epäoikeudenmukaisuuteen niin valtavan aineettoman arvon kuin musiikin tulonjaon suhteen ei voi olla uskottava.

Jos valtiovalta ruokkii epäoikeudenmukaisuutta olemalla puuttumatta kyseisen kaltaisiin epäkohtiin se samalla myös levittää epäoikeudenmukaisuuden sanomaa ja nakertaa omaa yleistä poliittista uskottavuuttaan enemmän kuin millään muulla tavoin.

Ja sellaiselle valtiovallalle ja valtiolle ihmiset kääntävät selkänsä - joka merkitsee joko negatiivista motivaatiota tai sitten sitten väkinäistä motivaatiota aina siihen asti kun siihen ei enää ole kansalaisella tarvetta.

Ja aika heikosti on poliittinen valta silloin pestinsä todellakin hoitanut - jos se onnistuu tuhoamaan ihmisten motivaation yhteiskuntaa kohtaan.


Jussi Vaarala

Merkillistä ystävyyttä


Tunnetussa ystävän laulussa - jossa siis kysytään kuka on oikea ystäväsi - sanotaan ensin kahden säkeistön verran että jos toinen vaikeuksien tullen vaikertaa niin hän ei ole ystävä ja saa mennä.

Mutta kolmannessa säkeistössä sanotaan että kun sinulla on vaikeaa niin silloin ystävät punnitaan - muut menee menojaan mutta ystävä jää vierelle.

Nyt tietenkin voi kysyä miksi ei samasta syystä - vaikeuksissa valittamisesta - voisi sinua toinen hylätä kun sinä olet ensin hylännyt muut heidän valittamisensa vuoksi vaikeuksiensa keskellä.

Laulun sanat ehdottavat siis vaatimaan muilta ehdotonta lujuutta ollakseen ystävä mutta kun vaatijan ehdoton lujuus lakkaakin olemasta luja ja vaatija osoittautuu vaikeuksissa olevaksi ja heikoksi valittajaksi niin toinen ei olekaan ystävä jos hänet siinä tilanteessa hylkää.

Merkillistä ystävyyttä - sanoisin sangen itsekeskeistä sellainen.

Että oikea ystävä on sellainen joka kuuntelee sinun valitustasi mutta ei sellainen joka valittaa - jota valitusta sinä et siis kuuntele vaan hylkäät hänet ystävänä.


Jussi Vaarala

 

Merkillistä ystävyyttä


Tunnetussa ystävän laulussa - jossa siis kysytään kuka on oikea ystäväsi - sanotaan ensin kahden säkeistön verran että jos toinen vaikeuksien tullen vaikertaa niin hän ei ole ystävä ja saa mennä.

Mutta kolmannessa säkeistössä sanotaan että kun sinulla on vaikeaa niin silloin ystävät punnitaan - muut menee menojaan mutta ystävä jää vierelle.

Nyt tietenkin voi kysyä miksi ei samasta syystä - vaikeuksissa valittamisesta - voisi sinua toinen hylätä kun sinä olet ensin hylännyt muut heidän valittamisensa vuoksi vaikeuksiensa keskellä.

Laulun sanat ehdottavat siis vaatimaan muilta ehdotonta lujuutta ollakseen ystävä mutta kun vaatijan ehdoton lujuus lakkaakin olemasta luja ja vaatija osoittautuu vaikeuksissa olevaksi ja heikoksi valittajaksi niin toinen ei olekaan ystävä jos hänet siinä tilanteessa hylkää.

Merkillistä ystävyyttä - sanoisin sangen itsekeskeistä sellainen.

Että oikea ystävä on sellainen joka kuuntelee sinun valitustasi mutta ei sellainen joka valittaa - jota valitusta sinä et siis kuuntele vaan hylkäät hänet ystävänä.


Jussi Vaarala

 

näyttelystä, from exhibition

Waiting for Spring and birds, 40x40 cm

Aforismi


Merkitys on tärkein - ei se miten se sanotaan tai kuka sen sanoo.


Jussi Vaarala

Aforism


Meaning is most important - not how and who say it.


Jussi Vaarala

Various lights on baywindow, 40x40 cm

Suomen menestymisen ydin


Suomen menestymisen keskeisin ydin:

Huijaaminen on satunnainen pikavoitto - suomalainen luotettavuus jatkuva päävoitto.


Jussi Vaarala

Suomalaisuus on kaupunkiseikkailunsa tehnyt ja hakeutuu lähitoiminnallisiksi yhteisöiksi


Kuntien palvelujen murroksessa lähipalveluja siirtyy kunnilta kyläyhdistyksille. Kolmas sektori saa kontolleen lasten iltapäiväkerhoja, vanhuspalveluja, pelastuspalveluita. Toiminta keskitetään kylien palvelukeskuksiin, kyläkouluun tai kylätaloon.

Kyläläisten toiminnalla ei pelasteta kuntien taloutta, mutta talkootyön avulla kylät kamppailevat ennen kaikkea kylän ytimen, kyläkoulun säilymisen puolesta. Se on monen kylän elinehto.
– Kyllä se erittäin ratkaiseva on, kyllä se on kylän sydän.Vaikka on kylätalo niin kyllä se koulu on ratkaisevassa asemassa, sanoo erään kyläyhdistyksen puheenjohtaja.

Tuohon voisi jatkaa että elävän kylän sydän on se että lapset saavat kasvaa ja käydä peruskoulun omassa kylässä.

Se on kylää sekä sukupolvisesti elossa pitävä voima että kylän vireyttä ylläpitävä voima.

Ei voi välttyä vaikutelmalta että suomalaisuuden ydin alkaa olla kaupunkilaisseikkailunsa tehnyt ja haluaa palata pienien lähipalveluyhteisöjen pariin joissa on sukupolvista jatkumoa.

Voisi melkein sanoa että ruotsalaisen kirjailijan Astrid Lindgrenin kylämiljöötuotannossa ja myös Tove Janssonin Muumeissa on enemmän puhdasta ja syvällistä realismia kuin idealismia - jonka ytimessä on lähitoiminnallinen kylätoiminta. Niin idealistiseksi kuin Lindgrenin tuotanto mielletäänkin.

Näin voisi todellakin sanoa - monessa kulttuurin tuotannossa on lähitoiminnallinen kylämiljöö voimakkaasti läsnä.

Lapsen etu on kylä jossa hän voi sekä kasvaa että käydä peruskoulun ala-asteen.

Jussi Vaarala

Onko Venäjä kehittämässä ihmisoikeuskäsitystä oikeaan suuntaan


Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut sunnuntaina lain, joka velvoittaa terroristien omaiset korvaamaan terrori-iskujen aiheuttamat taloudelliset vahingot. Lain mukaan terrori-iskun tekijän, tämän lähiomaisen tai muiden omaisten on korvattava terrori-iskun aiheuttamat taloudelliset ja henkiset vahingot.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet korvausvelvollisuuden ulottamisen sukulaisiin.


Mutta onko Venäjän ihmisoikeuskäsitys tässä suhteessa ihmisoikeusjärjestöjä kehittyneempi.

Tosiasiahan on että terroriteko - tai mm vaikkapa koulukiusaamisen seuraukset - kaatuvat niin itse uhrien kuin heidän omaistensakin niskaan vuosikymmeniksi.

Miksi siis teon seuraukset eivät kaatuisi myös tekijän omaisten niskaan. Sehän olisi sangen luonteva vastaavuus.

Ja varmasti sillä olisi se erittäin tärkeä vaikutus että jos tietää teollaan aiheuttavansa uhrien omaisille vahinkoa niin samalla tietää että tekisi yhtä lailla vahinkoa omille omaisilleen - äidilleen, isälleen, sisaruksilleen suvulleen ja sen omaisuudelle.

Sellainen taatusti hillitsisi aikeita tehdä tahallisia vahingontekoja niin terrorismin kuin juuri vaikkapa koulukiusaamisen tapaan.


Jussi Vaarala

Suomalaiset realiteetti-, arvo- ja periaatetietoisuuden suurvalta


On alkanut herätä kysymys onko Suomea ja suomalaisuutta alettu kyykyttää maailmalla -jos on niin miksi.

Siksikö että kuinka niin pieni kansa kehtaakin olla kehittyneimpien maiden joukossa lähes kaikessa.

Miten vastata kyykytykseen - realismilla, arvoilla ja periaatteilla - juuri niillä asioilla joihin nojaamalla suomalaiset ovat nousseetkin kärkeen kehittyneisyydessä ja vertailuissa.

Presidentti Niinistö esitti taannoin matalaa "Kell onni on se onnen kätkeköön" profiilia suomalaisuuden menestymisen vuoksi ettei siitä rokotettaisi. Vähän niinkuin kauppaa tehden.

Niin - juuri kokoomus on ollut ärhäkkäimpänä nostamassa karvaansa nöyristelyä vastaan idänpolitiikassa - ja entisen kokoomuslaisen Niinistö suulla se sitten ehdottaa nöyristelyä maailmanpolitiikassa.

Miksi ei voisi olla kansana olla ylpeä ja iloinen siitä että on realismiin, arvoihin ja periaatteisiin nojaamalla noussut kehityksen kärkeen. Miksi sitä pitäisi piilotella kun sitä voisi jakaa muillekin.

Tässä mielessä Suomi voi olla realiteetti-, arvo- ja periaatetietoisuuden suurvalta.

Ja tässä jos missä voi aivan aiheesta nousta ihan uusi suomalainen kansallistietoisuus - eikä mitenkään ylpeillen vaan noita menestyksen eettis-realistisia keskeisiä asioita maailmalle vieden.

Ne jotka eivät ole kansoina ja valtioina kehittyneet saavat syyttää ihan itseään siitä etteivät ole realismia, arvoja ja periaatteita kuulleet päätöksiä tehdessään.

Se on heidän vikansa eikä muuksi muutu.


Jussi Vaarala

F1 kyynisimmän kapitalismin tyyssija


Kimi Räikkönen ei ole saanut euroakaan palkkaa talliltaan vaikka on ajanut koko kauden loistavasti.

Onko F1 show kyynisimmän kapitalismin tyyssija.


Jussi Vaarala

Photos of Alanya Finnish Association 7 years celebration - members now over 1200

Autumn and child, 40x40 cm

Mostly women like even love what I do - not me as a person.

That´s a very big and essential difference - that should be understood.

Julkisen ja yksityisen palvelun yhteensovittamispyrkimysten suuri kupla


Mitä suurempi julkisen palvelun taloudellinen tehokkuus sitä mahdottomampi sitä on saada taloudellisesti tehokkaammaksi yksityisen toimijan toimesta joka pyrkii saamaan siitä mahdollisimman paljon voittoa.

Miten mahdollisimman säästeliäästi toimiva julkinen palvelu voisi hyötyä yksityisestä toimijasta joka tulee tekemään samaa asiaa mahdollisimman paljon voittoa tavoitellen.

Se että julkisen sektorin toimijat pyrkivät saamaan palveluun budjetoitua mahdollisimman paljon rahaa on taloudellisesti sama asia kuin että yksityinen toimija pyrkii saamaan palvelulla mahdollisimman paljon voittoa.

Toisin sanoen - julkisen palvelun taloudellinen tehottomuus on sama kuin yksityisen palvelun potentiaalinen taloudellinen voitto - kun kaikki muut palveluun liittyvät tekijät on vakioitu.

Tästä seuraa että taloudellisesti ja arvotuotoltaan tehokas julkinen palvelu ei voi millään tulla paremmaksi yksityisen toimijan toimesta. Varsinkaan jos arvotuoton tehokkuutta lasketaan taloudellisen voiton vuoksi.

Jolloin taloudellisesti ja arvotuotoltaan tehokkaan julkisen palvelun täytyy olla se peruskallion tapainen mittari jolla julkista sektoria ja yksityisen sektorin mahdollisuutta tehdä sitä paremmin täytyy mitata.

Samantien tietysti täytyy voida kysyä että mitä yksityisen sektorin toimia julkinen sektori voisi tehdä taloudellisesti ja arvotuotoltaan tehokkaammin.


Jussi Vaarala

 Suomi on varakkaiden verovarkaiden verottajan ja poliisin toimesta suojeltu paratiisi

 

YLE:n Suora linja toimitus teki yhdessä yleisön kanssa tietopyynnön verottajalle yrittäen selvittää, miten ja miksi verottajan saamat tiedot parinkymmenen varakkaan suomalaisen veroparatiisitilistä eivät johtaneet yhteenkään rikostutkintaan. Verottaja ei vastauksessaan antanut tietoja, jotka toisivat asiaan lisävalaistusta.

 

 Eihän tämmöinen oikeusvaltio toimi jossa joillekin harvoille rikkaille annetaan oikeus kiertää veroja rikollisesti ja verohallinto asiaa sekä piilottaa, suojelee että estää sen eteenpäinmenoa.

Tämmöinen valtiohan on varakkaiden verovarkaiden paratiisi.

Jussi Vaarala

Aforism

What is biggest resource of humankind - it is inefficiency.

Jussi Vaarala

Haluatko elää matkalla vai määränpäässä


Mitä suurempi kaupunki ja mitä heikommat lähipalvelut sitä enemmän vietät aikaa elämästäsi matkalla.

Mitä pienempi kaupunki tai kylä sitä enemmän vietät elämääsi päämäärissä niihin matkaamisen sijaan.

Kannattaa miettiä haluaako viettää elämänsä matkalla vai määränpäässä.

Ja on usein vain lähipalveluiden järjestämisen kokoinen asia että päämäärissä ololle jää enemmän aikaa.


Jussi Vaarala

Siis miksi Merkeliä vakoiltiin - ja kenen toimesta

Onko Merkel terrorismista epäiltyjen listalla


Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoo, että Yhdysvaltain urkintaohjelma on joissakin tapauksissa mennyt liian pitkälle.

Erityistä tuohtumusta herätti tieto Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kännykkäpuhelujen ja tekstiviestien urkinnasta.

Lausunnossaan Kerry perusteli laajaa vakoilua Yhdysvaltain vuoden 2011 terrori-iskuilla ja Euroopassa tehdyillä iskuilla. Sieppaamiensa tietojen ansiosta Yhdysvallat on kyennyt estämään useita iskuja, Kerry sanoi.


Kysymys - miten Merkelin kännykkäpuhelimen urkinta liittyy terrori-iskujen estämiseen.


Onko Merkel terrorismista epäiltyjen listalla.


Miksi Merkeliä vakoiltiin. Tuskin NSA:n itsensä toimeksiannosta.


Jussi Vaarala