Mutta minkälaisen omistajuuden ja pääoman varassa Suomi ja muut maat toimiikaan

Kun euro horjuu ja EU:n asema on myös jatkuvasti huutavan kyseenalaistamisen kohteena nousee kansallisesti myös Suomessa esiin kysymys siitä minkälainen on kansakunnan strateginen omistajuusrakenne jolla se toimii ja johon se nojaa.

Kun Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaiketi rakentuneet puhtaasti syntyperäisten omistajien ja kapitalistisen pääoman kertymisen varaan niin Suomessa - ehkäpä äärimmäisen poikkeuksellisellakin tavalla - lähes kaikki isot yritykset ovat ulkomailta Suomeen muuttaneiden sukujen perustamia ja valtaosin edelleen hallinnoimia - ja sittemmin itsensä enemmän tai vähemmän rahvaasta erilleen aateloimia.

Ja perinteisellä tavalla pitkän kartanonsa puistokäytävän päähän tavallisista suomalaisista eristäytyneinä - tavallisen suomalaisen vaikeasti ja useinmiten mahdottomasti lähestyttävällä tavalla.

On siis tullut ulkomailta taloudellinen ja yhteiskunnallinen eliitti jolle tavalliset suomalaiset ovat renkipoikia ja piikoja - ja jota tavallista suomalaisuutta eliitti ei suin surminkaan koe sellaiseksi että voisi itsensä itsetuntoaan ja itsekunnioitustaan nirhaamatta suomalaiseksi tuntea.

Kun perussuomalaisuuden ja muun suomalaiskansallisuuden nousu tarttuu kovin hanakasti ruotsinkielen erityisasemaan Suomessa se ei tartu oikeaan kohteeseen - kun oikea kohde olisi havaita että taloudellinen valta on - RKP:n pysyvää hallituspaikan "valvontakommissiota" myöten - on kaikkea muuta kuin syntyperäisten suomalaisten hallussa - ja että suomalaisuus on sille usein vain räkänokkaista renkipoikaisuutta - jota toki syntyperäiset suomalaiset itse käytöksellään auliisti mielikuvana vahvistavat.

Eikä tässä kaikki - kun ulkomaalaisperäisillä suvuilla oli taannoin niin merkittävä asema suomalaisen varallisuuden ja yhteiskunnan rakentajana - jopa paikallisena sosiaalisestikin vastuullisena toimijana - niin nykyisin tilanne on aivan toinen. Aiemman veronmaksajien devalvaatiokuppauksen paikalle on otettu kartellikuppaus.

Joka on nyt kyseenalaisella tavalla osoittanut miten ns. isänmaataan kunnioittamatonta on Suomen perinteisen kasvualustan eli metsäteollisuuden omistajat kun jäivät kiinni satoja miljoonia yhteiskunnan ja tavallisten yksityismetsänomistajien varoja varastaneesta puukartellista. Kyseisen kartellin siis viedessä niin hoitajia vanhuksilta, mielenterveyspalveluita nuorilta kuin puolustusmäärärahojakin siltä ns isänmaalta jota pitäisi sitten joskus puolustaa jos sellainen tilanne syntyy.

Toinen Suomen omistajajoukko on tietysti ulkolaiset omistajat joiden otteita ei tarvitse enempiä selitellä koska sen kyynisyyden tietää kaikki.

Entä suomalainen yrittäjyys ja kapitalistinen pääomanmuodostus ja kasautuminen - mitä se tekee. Tyypillisesti näin.

Ensin yrittäjä kasvattaa ison yrityksen ja luo sille vahvan aseman ja hyvän tuoton - ja sitten myy sen pois - aivan sama kelle kunhan rahnaa tulee - ja päälle päätteeksi haukkuu suomalaisen yhteiskunnan verotuskuppariksi ja mahdottomaksi paikaksi yrittää - unohtaen auliisti sen miten loistavan alustan mm infrastruktuurin osalta yhteiskunta loi kyseisen yrittäjänkin kasvaa. Näin käy kun oma napa on tapa.

Näin ollen varsinainen syntyperäinen taloudellinen omistajuus ja toimeliaisuus on esimerkiksi ruotsalaisiin verrattunan heikoissa kantimissa. Ollen asian niin että suomalaisuus on silkkaa renkipojan ja piian roolia - sitä vahvistaessa sen miten häpämättömän pilkkahintaisesti ykkösrivin poliitikotkin kauppaavat suomalaista kansallisomaisuutta ja valtion yrityksiä ulkolaisille yrityksille.

Tilanne on syntyperäisden suomalaisen omaistajuuden kannalta aika lohduton.

Eikä tilannetta vähääkään paranna se että eräs taloudellinen vaikuttajasuku Sanoma oy:n Erkot ovat luoneet suomalaisuuteen mielikuvan jossa pääkaupunkiseutu on eristäytynyt kehä III:n henkisen muurin taakse jossa muu maa on halveksittavaa ja ylenkatsottavaa rahvasta ja - mikä toinen vuosikymmeninen moka - samalla pääkaupunkiseutulaisuus on varustettu amerikkalaisella narsistis-ulkokohtais-kyynisellä ihmiskuvalla - jota Helsingin Sanomat suurimpana lehtenä koettaa levittää myös muualle maahan.

Onnistumatta - siinä - koska suomalainen on suomalainen. Eikä suomalaisesta lähde suomalaisuus kuin kuolemalla.

Tilanne on siis syntyperäisen suomalaisuuden kannalta lohduton - jota ei paranna tietenkään taaskin väärän puun haukkuminen siinä että se kuviteltu häpeä ettei tavallinen suomalainen osaa kieliä käännetään ulkomaalaisnurjamielisyydeksi ja häpeäksi nimeltään rasismi. Kun tosiasia on että maahanmuuttajat tuovat hyvin rikasta ja monipuolista tuulahdusta suomalaisuuteen. Siihen renkipoika- ja piikasuomalaisuuteen jossa tavalliset suomalaiset ovat kärvistelleet yhteiskuntaa myöten vuosikymmeniä - ja josta kärvistelystä on hyt herätty perussuomalaisten nousun myötä.

Tieto on usein tuskaa - tässä tapauksessa se on visioita ja uutta kasvua luovaa kehitysjännitettä.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

OP-Pohjolan sisäpiiri-veronkiertohäpeä

OP-Pohjola-ryhmä - siis yhtiö - on perustanut pankkiireilleen ykstyisiä holdingyhtiöitä joihin maksetaan osa ryhmän voitoista osinkoina.

Kyseinen piiloss pidetty palkitsemisjärjestelmä on tuottanut avainhenkilöille 10 miljoonaa palkanlisää 2007 -2011 - ja kyseinen osinkoina maksettava tulospalkka on paljon kevyemmin verotettu kuin ansiotulo.

Mikä häpeä -yrityksen ylimmän johdon ja hallituksen järjestämä sisäpiiri-veronkiertojärjestelmä.

OP-Pohjolan pääjohtajan mukaan omistusjärjestely loppuu 2014 - mitä? - sellaisen pitää loppua heti.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Early morning improvisation, pianist Jussi Vaarala

Kokoomuksen ja hallituksen kuntaremontin peruslähestymisvirhe - yritykset ja kauppa ei ole edes yhteiskunnan varsinainen veturi

Kaikessa julkisen sektorin ja erityisesti kuntapolitiikan kehittämisessä on ollut erityisesti kokoomuksen piirissä yksioikoinen virheajattelu - joka on johtanut toisaalta todellisuuden puutteelliseen havaitsemiseen - sekä myös puolipakkovaltaiseen hallintotoimintaan muutosten aikaansaamiseksi.

Kaiken kuntakehittämisen yllä on leijunut pyrkimys vain ja ainoastaan yritysten ja kaupan etujen ajamiseen.

Ikäänkuin ihmisten elämä - johon toistaiseksi yhteiskunta edelleenkin sitkeästi perustuu - olisi yritysten työvoimasaantia ja kaupan kassojen kilinää.

Vaan kun se ei ole - ihmisten elämästä sittenkin sangen pieni osa kuluu talouden rattaissa ahertamiseen niin työssä kuin kuluttajanakin.

Eikä se osa elämästä ole edes ihmiselossa likikään tärkein asia.

Siksi kaiken aikaa työllisyydestä ja kaupasta vouhkaaminen on jokseenkin kapeakatseista yhteiskuntakäsitystä.

Eikä yritykset ja kauppa ole edes varsinainen yhteiskunnan veturi - se veturi on joku ihan muu.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tehtiinkö kuntapolitiikan linjaukset sillä perusteella mistä sattui olemaan karttoja

Hallitusneuvotteluissa linjattiin että kuntauudistuksella tavoiteltavat vahvat peruskunnat muodostetaan luonnollisista työssäkäyntialueista. Nyt kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) katsoo, että n. 40 työssäkäyntialuetta korostuivat liikaa:
- Alkuvaiheessa työssäkäyntialue nousi vahvasti esiin varmaan siksi, että siitä oli olemassa valmiita Tilastokeskuksen karttoja.

Onko kuntapolitiikan todellisuudentaju rajattu siihen vain mistä on karttoja. Missä on hallituksen kuntapolitiikan oma ajattelu.

Eikö muuta todellisuutta ole kuin se mikä on kartoitettu.

Mikä on ollut toisin sanoen koko kuntapolitiikan valmistelun taso kun lähtökohdaksi on otettu se mistä sattui olemaan karttoja.



Työssäkäyntialueiden lisäksi palvelualueet mielipidekirjoituksessaan kuntapolitiikan pohjaksi esittänyt
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tekstini joka vaikutti hallituksen kuntajakopolitiikan muutokseen

Ihmisten asiointia kaavaillaan kuntauudistuksen pohjaksi. Syksyllä valtiovarainministeriössä on valmisteltu mm. työssäkäyntiin ja asiointiin perustuvaa jakoa, jonka pohjalta Suomeen muodostuisi noin sata aluetta kuntaliitosten perustaksi.

Hallitusneuvotteluissa linjattiin että kuntauudistuksella tavoiteltavat vahvat peruskunnat muodostetaan luonnollisista työssäkäyntialueista. Nyt kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) katsoo, että n. 40 työssäkäyntialuetta korostuivat liikaa:

- Alkuvaiheessa työssäkäyntialue nousi vahvasti esiin varmaan siksi, että siitä oli olemassa valmiita Tilastokeskuksen karttoja. Mutta nyt on pyritty määrittelemään vahvaa, elinvoimasta kuntaa, ja hakemaan kriteerejä, joilla sitä voidaan arvioida, Virkkunen kertoo.

..............

18.6.2011 toimitin medialle ja eduskuntaan sekä hallitukselle oheisen mielipiteen - ja ilokseni huomaan sen menneen hallituksen uudessa kuntajakomallissa peruslähestymiseltään sellaisenaan läpi.

Hyvä toimiva kunta on kahden asian kauppa

Uusi hallitus haluaa kunnilta myös rakenteellisia uudistuksia ja kuntakokoa on tarkoitus kasvattaa jolloin ne perustuisivat työssäkäyntialueisiin.

Mutta ei elämä ole kunnissa eikä yhteiskunnassakaan yhteiskunnassa pelkkää työssäkäyntiä eikä rakenteellisesti pelkkää työssäkäyntialuetta.

Elämä on myös palveluiden kuluttamista ja elämää niiden puitteissa ja niiden avulla. Tällöin voidaan puhua työssäkäyntialueiden tapaan myös palvelualueista - ja erityisesti ihmisten tavallisen elämän paikallisuuden huomioiden myös lähipalvelualueista. Ihmiset elää ydinelämäänsä paikallisesti kylissään ja lähiöissään ja kaupunginosissaan - jolloin lähipalveluiden rooli korostuu ydinelämän laadun takeena ihmiselle tärkeää sosiaalisuutta myöten.

Lähipalvelut kun luovat tilanteen jossa lähialueen ihmiset väistämättä kohtaavat ja oppivat tuntemaan toisiaan.

Näin ollen hyvän toimivan kunnan täytyy olla kahden kauppa - työssäkäyntialueen ja lähipalvelualueen.

Ja nimenomaan molempien - työssäkäyntialueen puuttuessa nimittäin kunnassa on palveluita muttei töitä - lähipalvelualueiden puuttuessa taas kunnassa on töitä muttei kunnon palveluita.

Tästä tietenkin seuraa myös se ettei työssäkäyntiä, työllisyyttä ja toimeentuloa pelkillä kuntarajojen siirtelyillä hoideta - noihin asioihin pitää olla omia toimenpiteitä.

Mutta kaikenkaikkiaan on aika ruveta ajattelemaan että etenkin vahvasti vanhenevassa ja eläköityvässä yhteiskunnassa ei pelkkään työhön ja työssäkäyntialueisiin tuijottamalla selvitä - täytyy ajatella myös palveluiden lähiluontoista läsnäoloa.

Jolloin voi käydä niinkin että työssäkäyntialue on suuri mutta palveluyksiköiden taloudellisen että toiminnallisen tehokkuuden ja palveluiden laadun keskeiseksi keinoksi nouseekin palveluiden lähiluontoisuus - luokkaa lääkäri-sairaanhoitaja lähiterveysasema kyliin ja lähiöihin.



Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Barockian pianoimprovisation 22.12.2011 pianist Jussi Vaarala

Näin sinuakin seurataan netissä - laittomastiko

Kävin monessa nettikaupassa katselemassa kannettavia dvd-soittimia. Sitten menin erään sosiaalisen median sivulle jossa minulla on profiili.

Ja kas kummallista - erään ison elektroniikka-alan nettikaupan mainos tupsahtaa sosiaalisen median sivulle - ja mainostaa täsmälleen samoja tuotteita joita kävin hetki sitten katsomassa.

Onko tämä laitonta. Huomattavaa on että muista noin viidestä liikkeestä ei perääni lähetetty nettityrkyttäjää mutta tuosta yhdestä laitettiin.

Vähän samaan tyyliin kuin että käyn vaikkapa vaatekaupassa ja katselen housuja mutten päätä ottaa ja sitten kun menen sieltä ruokakauppaan niin vaatekaupan myyjä tupsahtaa siellä eteeni ja kysyy että otanko ne housut.

Sanoisinko että aika erikoista.

Jussi Vaarala
Somerniemi

Good Will 21.12.2011 piano improvisation Jussi Vaarala

Natoa johtavan Yhdysvaltojen kansalaiset kasvatetaan sotaan - muiden maiden kansalaiset rauhaan

HS-gallupin mukaan Nato-jäsenyyttä vastustaa 68 prosenttia ja kannattaa 16 prosenttia suomalaisista.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan ihmisten Nato-käsityksiin vaikuttaa se, millaisessa valossa sotilasliitto on näkynyt julkisuudessa. Viime vuosina mielikuvat ovat liittyneet Afganistaniin, jossa naapurimaa Viro on ollut mukana tiukoissa paikoissa.

Onpas kapeakatseinen Ulkopoliittisen instituutin johtaja - jälleen kerran.

Ikäänkuin ihmisten mielipiteeseen vaikuttaisi ensisijaisesti se miten meidän pojillemme käy Naton sotatantereilla - eikä se miten sotaisan aggressiivinen valtio Naton ilmiselvänä johtajana on ollut Yhdysvallat - jolle sota on ollut vuosisatoja kaikenaikaa sen maailmanhallinnan jatke ja sen sotateollisuuden rahastuskoneisto.

Sen lisäksi että amerikkalaiset kasvatetaan lapsesta jo sotaan - päinvastoin kuin kaikkialla muualla maailman maissa kansalaiset kasvatetaan rauhaan.

Sota on Natoa johtavalle Yhdysvalloille keino - muille se on politiikan epäonnistumisen suurin onnettomuus.

Jussi Vaarala

eettis-realistisen aatteen kehittäjä

Somerniemi

Just Fun piano improvisation Jussi Vaarala

Finnish Archipelago Cruise piano improvisation Jussi Vaarala

Thursday Middleday Swing piano improvisation Jussi Vaarala

Gypsy street musicians - artist Jussi Vaarala

Softly live piano improvisation 22.9.2010 Jussi Vaarala

Musiikkiin vinosuuntautunutta asennemaailmaa

Kun neljä miestä tekee taloa, myy kaupan lihatiskillä, ajaa taksia ja on virkamies heistä sanotaan että he ovat miehiä töissä - kun samaiset miehet menee keikalle soittamaan musiikkia niin heistä sanotaan vaikkapa että "pojat soittaa hyvin".

Ja jopa suosituimmilta ja osaavimmilta kevyen musiikin laulajilta kysytään " mikä on sun oikea työ".

Ja silti musiikki on kaikista kulutetuin aineeton hyödyke maailmassa - joka hetki - kaikkialla.

Olisikohan asennemaailmassa päivittämisen varaa - etenkin kun se materialistisen kasvun huuma jossa maailmantalous elää myös paikallisella tasolla on yhä enemmän umpikujassa jo raaka-aineiden loppumisen vuoksi ympäristöongelmista puhumattakaan.

Ja soiton ja laulun aineettomia arvoja mahtuu maailmaan rajattomasti - mutta materialististen arvojen elin- ja kasvutila maapallolla tulee koko ajan ahtaammaksi ja ahtaammaksi.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Tekijänoikeuskustannukset aina kulttuurin kuluttamisen hintoihin

Keskustan europarlamentaarikko Hannu Takkula näkisi parjatun tekijänoikeuksien hyvitysmaksun häviävän Suomesta kokonaan. Tilalle hän ottaisi suoran budjettituen kulttuuriministeriöstä.

Jos noin tehtäisiin seuraisi kaksi asiaa:

- tekijänoikeusmaksu irtautuisi kultuurin kysyntä-tarjonta tapahtumista ja ei siten olisi elävässä suhteessa siihen ja tekijänoikeusmaksut samalla poistettaisiin kuluttajien maksamista suorista hinnoista - joka ei olisi hyvä asia sillä markkinatalouden realismin mukaan kaikki kulut pitäisi olla aina sisällytettynä elävällä tavalla hintoihin

- jos tekijänoikeuksia alettaisiin maksamaan budjetista niin siitä tulisi heti se ensimmäinen kuluerä jota leikataan pois budjetista kun leikata täytyy.

Joka merkitsisi edelleen kulttuurin ympäristöystävällisten aineettomien arvojen tuotannon ammatillisen tekemisen alasajoa.

Näin ollen tekijänoikeuden kaikki kustannukset pitäisi aina olla sisällytettynä kulttuurin kuluttamisen hintoihin.

Jotta markkinatalouden elävä realismi saapuisi myös kulttuurin kentälle.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Globaalin finanssitalouden taivastalous vai lähi-ideologian mukainen reaalitalous

Euroopan finanssikriisi kuohuu edelleen - ja kummallisesti vaikuttaa siltä kuin poliitikot pyrkisivät edelleen kohti globaalia taivastaloutta ja sen säilyttämistä - eli järjestelmää joka edelleenkin on perusteitaan myöten kyseenalainen - niiden perusteiden karattua jo aikapäiviä sitten reaalitalouden ja lähitalousajattelun ulottumattomiin.

Eli - miksi ei kääntää reippaasti selkä koko globaalin rahatalouden epärealistisille taivasosuuksien jaoille - ja miksi ei samalla kääntää katsetta kohti lähitalousajattelua ja sen sisältämää reaalitaloutta.

Siellä kun on se oikea elämä josta se oikea markkinatalouden kysyntäkin syntyy.

Globaalien finanssimarkkinoiden taivastaloudessa ei ole reaalitalouden elämää - siellä ei ole sitä ollenkaan. Miksi siis kannatella enää sellaista elämälle vierasta ja tuhoisaa kuplaa.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Kultuurin sivutoimisia pitää verottaa rankasti työn ohjaamiseksi varsinaisille ammattilaisille

Verotus on tärkeä ohjauskeino sillä usein sitä nostamalla tai laskemalla saadaan toivottavaa käyttäytymisvaikutusta ja myös laajempia periaatteellisia seurauksia aikaan.

Kulttuurin alalle on päässyt pesiytymään ilmiö johon pitäisi verotuksen keinoin voimallisesti puuttua.

Nimittäin ainakin musiikin saralla liikkuu ilmiö että on olemassa runsaasti päätoimisia ammattitaitoisia muusikoita ilman työtä tai osatyöllistettyinä - ja samanaikaan erilaiset muissa ammateissa päätoimisesti työskentelevät vievät aivan liian usein työtilaisuudet varsinaisilta ammattilaisilta - jopa niin että hyvätuloiset muissa ammateissa toimivat voivat polkea hinnat alas musiikkisivutyössään tavalla joka vie hintakilpailukyvyn varsinaisilta päätoimisilta ammattimuusikoilta ja - keikat menee sivutoimimuusikoille.

Ja tämä on erityisen totta ainakin viihde- ja tanssimusiikin saralla jossa liikkuu keikkamarkkinoilla pilvin pimein muissa ammateissa päätoimisesti toimivia jotka vievät varsinaisilta musiikin jopa koulutetuilta ammattilaisilta leivän.

Tähän asiaan pitäisi puuttua tässä kohdin ja vähän laajemminkin verotuksen keinoin. Kulttuurisivutyöstä pitäisi verottaa korostetun rankasti niin että se parantaa päätoimisten ammattimuusikoiden hintakilpailukykyä markkinoilla.

Tämäkin keino tukea kulttuurin ammattilaisuutta on syytä ottaa käyttöön.


Jussi Vaarala
kulttuurin ystävä
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

ps. Täydentääkseni tekstiäni voisi jatkaa että samalla kun sivutoimisten verotusta rankasti kiristetään niin samalla päätoimisten ammattimuusikoiden verotusta voitaisiin reippaasti keventää - sekä lisätä myös vähennysloikeutta mm auton käytön osalta koska muusikon on vaikea pärjätä ilman autoa.

Ja vastaavasti sivutoimisten oikeus minkäänlaiseen laite- ja kulkuneuvovähennykseen jos sellaisia on pitäisi viedä pois.

Näin annettaisiin roima piristysruiske todellisten päätoimisten ammattimuusikoiden toimeentulolle ja asemalle. Taloudellisesti tuntuvalla tavalla.

First Snow Blues 6.12.2011 pianist Jussi Vaarala

Konnat kiristää - milloin sheriffit iskee

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s varoittaa Saksaa, Suomea ja muita euroalueen parhaan AAA-luottoluokituksen maita mahdollisesta luokituksen tiputuksesta - syynä euroalueen kiihtyvä talouskriisi.

Konnat kiristää. Milloin laillset demokratiat ja nidien lailliset edusmiehet iskevät takaisin näitä kaupungin parhaaseen hotelliin majottuneita maantierosvoja vastaan ja ajavat ne takaisin maantielle.

Ja lainsuojattomiksi: - Villin Lännen sheriffien tyyliin.


Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Rag Fun 4.12.2011 pianist Jussi Vaarala

Waves, composer pianist Jussi Vaarala

Investment rule

Investment rule:

Invest your time and energy to woman - you get nothing.

Invest your time and energy to art - you get - ART.


Painting: Winter tree, Jussi Vaarala

Virkamiesten päivä kalenteriin kunnioittamaan suomalaisen suoritustason virkamiehen korkeaa työetiikkaa ja korruptoitumattomuutta

Suomi sijoittui hyvin kansainvälisessä korruptiovertailussa jaetulle toiselle sijalle Tanskan kanssa vaikka Suomea vaivaakin kaavoituskorruptoituneisuus ja hyväveliverkosto sekä poliitikkojen taipumus katsoa omaa korruptoituneisuuttaan läpi sormien.

Mutta Suomessa on julkisella sektorilla aarre kallehin jota ei voi kyllin ylistää ja vaalia koska se on suomalaisen yhteiskunnan melkein kaikessta selviämisen keskeisin julkisen sektorin selkäranka. Tukipilari, iskunvaimentaja ja asioiden selvittämiskoneisto johon voi pääosin luottaa.

Ja se on julkisen sektorin suoritustason ja heidän esimiestensä korruptiopuhtaus - jonka sisältämä korkea työeettisyys takaa sen että Suomessa voi luottaa siihen että suoritustason virkamiehet tekevät työnsä korkealla eettisellä periaatetasolla kokonaisuutena ottaen ja että korruption puuttuminen on vakiintunut vallitseva kulttuuri.

Minusta tämä asia ansaitsisi erityisen kansallisen vuosittaisen kunnianosoituksen - kalenterimerkinnän Virkamiesten päivä.



Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi